TURUN JA KAARINAN PÖYTÄKIRJA 12/2008 SEURAKUNTAYHTYMÄ Yhteinen kirkkoneuvosto kirkkoneuvoston kokoushuone, Eerikinkatu 3 A

Transkriptio

1 YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON KOKOUS :t Aika torstai klo Paikka kirkkoneuvoston kokoushuone, Eerikinkatu 3 A Läsnä Heikola Rauno puheenjohtaja Ainasoja Merja varapuheenjohtaja Hlavatý Jari jäsen Isotalo Seppo jäsen Knuts Lars Runar jäsen Korhonen Pentti jäsen Lahti Marika jäsen Nappu Juha jäsen Saksa Kirsti jäsen von Schöneman Arja jäsen Huovinen Pentti kv:n pj Nieminen Mikko kv:n vpj, poistui klo Hirvonen Martti kirkkoherra Järvensivu Jukka kirkkoherra Lehikoinen Jouni kirkkoherra Mäntylä Heikki kirkkoherra Rinne Heimo kirkkoherra Sepponen Eero kirkkoherra, saapui klo Vahtola Pirjo kirkkoherra, poistui klo Fager Mia Heino Paula Hurme Hannu Kaisti Aapo Kallio Hannu Kosola Seppo lakimies, sihteeri tiedotuspäällikkö yhteisten työmuotojen johtaja talous ja suunnittelujohtaja hallintojohtaja kiinteistöjohtaja Poissa Norvasuo Tuomo kirkkoherra 298 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avaa kokouksen. Puheenjohtaja avasi kokouksen.

2 KOKOUKSEN LAILLISUUS Kirkkoneuvosto toteaa kokouksen laillisuuden. Kokous todettiin lailliseksi. 300 KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS Kirkkoneuvosto toteaa kokouksen päätösvaltaisuuden. Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. 301 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN Kirkkoneuvosto hyväksyy kokouksen esityslistan. lista hyväksyttiin seuraavilla muutoksilla ja lisäyksillä: täydennykset asioihin 309 ja 310 sekä lisäasia 311, muutettu 323 sekä lisäasiat 328 ja PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Kirkkoneuvosto valitsee pöytäkirjan tarkastajat. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Merja Ainasoja ja Jari Hlavatý. 303 ILMOITUSASIAT 1. Pöytäkirjoja atk toimikunnan pöytäkirja nro 2/ kiinteistölautakunnan pöytäkirja nro 3/ kuvatoimikunnan pöytäkirja nro 1/ kasvatusasiain johtokunnanpöytäkirja nro 4/ Pöytäkirjojen johdosta ei ole huomautettavaa. 2. Maarian seurakunnan seurakuntaneuvoston päätös

3 seurakuntaneuvosto on valinnut sosionomikirkonnuorisotyönohjaaja, teologian maisteri Niina Kilpeläisen Hanna Rajalinin viransijaiseksi lukien. 3. Martinseurakunnan seurakuntaneuvoston päätös seurakuntaneuvosto on valinnut Johan Savolan hoitamaan avoinna olevaa nuorisotyönohjaajan virkaa siihen asti, kunnes perusteilla oleva johtavan nuorisotyönohjaajan virka täytetään. Kirkkoneuvosto merkitsee ilmoitusasiat tiedokseen. Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin. Hallintojohtajan asiat 304 LASTENKIRKKO.FI SEURAKUNTIEN VERKKOPALVELU LAPSILLE Vantaan seurakuntayhtymä on lähestynyt Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymää toivoen yhteistyötä Lastenkirkko.fi verkkopalvelussa, joka suunnataan alle 10 vuotiaille lapsille. Palvelussa on tavoitteena sivusto, jonka kautta lapsi voi tutustua itsenäisesti kristinuskon ydinasioihin. Hanke on Suomen evankelis luterilaisen kirkon uuden strategian mukainen ( Lisäämme panostusta uuden median käyttöön ). Myös Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän viestintästrategian hahmottelussa verkkoviestinnän ja erityisesti verkossa läsnäolon merkitys ovat nousseet tärkeiksi. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymällä ei vielä ole verkkosivuillaan mitään tarjottavaa lapsille eikä verkossa ylipäänsä ole paljonkaan uskonnollista suomenkielistä materiaalia lapsille. Lastenkirkko sivusto tukee vanhempia ja kummeja kristillisessä kasvatuksessa. Palveluun ovat lähdössä mukaan Vantaan lisäksi Helsingin, Espoon, Tampereen ja Oulun seurakuntayhtymät. Kustannukset on tarkoitus jakaa kaikkien mukana olevien seurakuntayhtymien kesken yhtymien jäsenmäärän mukaisesti jyvitettynä. Näin Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän osuudeksi tulisi noin euroa. Tämä summa pienenee, jos palvelulle saadaan rahoitusta Kirkon mediasäätiöltä. Jos tällainen hanke tehtäisiin esimerkiksi jonkin turkulaisen oppilaitoksen kanssa, sen kustannukset nousisivat helposti korkeiksi. Oppilaitoksetkin tekevät nykyisin yhteistyötä liiketoiminnan periaatteilla, vaikka opiskelijat

4 saisivatkin hankkeesta opintopisteitä. Hanke olisi näin toteutettuna ainakin vuoden mittainen eivätkä tiedotustoimiston resurssit riittäisi hankkeen ohjaukseen ja sisällöntuotantoon, kun samaan aikaan uudistetaan nuorten sivuja ja suunnitellaan verkkosivujen yleispäivitystä xhtml muotoon. Tiedotustoimistolla on jo toimiva yhteistyö tv jumalanpalvelusten ja harjoittelijoiden osalta Turun Diakoniaoppilaitoksen kanssa. Lastenkirkosta on tulossa laaja valtakunnallinen palvelu. Sen eri elementtien yhteenlaskettu budjetti on euroa. Hinnasta iso osa tulee siitä, että grafiikka ja animaatiot ovat aikaa vievää käsityötä. Hintaan sisältyy myös interaktiivisia moduuleita, kuten blogi ja keskustelumahdollisuus. Lastenkirkko palvelun tuottaa Hexagon IT Oy, joka on jättänyt avustusanomuksen Kirkon mediasäätiölle. Myös Kirkkohallituksen verkkotoimitus on luvannut hankkia Lastenkirkolle avustusta. Mediasäätiö edellyttää avustuksen saamiseen aiesopimuksia. Seurakuntayhtymien aiesopimukset sisältävät kulujen jakamisen jäsenmäärän mukaan. Mediasäätiöön kevään aikana tulleiden ja toiselle kierrokselle päässeiden anomusten jatkokäsittely on Lastenkirkko.fi perustuu flash tekniikkaan. Palvelu koostuu useammasta tilasta, joiden välillä lapsi liikkuu. Palvelusta laaditaan visuaalisesti houkutteleva, kiinnostava ja niin helppokäyttöinen, että se soveltuu niillekin lapsille, jotka eivät vielä osaa lukea tai joiden lukutaito on vielä harjoittelun asteella (4 8 vuotiaat). Uskoon liittyviä asioita käsitellään esimerkiksi leikkien, pelien, kysymysten tai visailujen muodossa. Sivujen ylläpidosta huolehditaan seurakuntien kesken. Hexagon IT Oy on suunnitellut Lastenkirkkoa viime kesästä lähtien. Lasten Keskus ja Tyttöjen ja poikien keskus ovat kehittämässä palvelun sisältöä Lastenkirkosta kiinnostuneiden seurakuntien työntekijöiden kanssa (seminaari Kuntokalliossa). Jo aiemmin keväällä kasvatusasiain pastori Hans Tuominen on koonnut pääkaupunkiseudun lapsityöntekijöitä keskustelemaan hankkeesta ja ideoimaan sisältöjä. Lastenkirkon elementtejä ovat kirkon piha, jonka lampaita klikkaamalla saa tietoa Hyvästä Paimenesta. Kirkonkelloja voi soittaa ja lukea tietoa niiden merkityksestä. Kirkossa on eri elementtejä, kuten saarnastuoli ja alttaritaulu, joiden toiminnallisuutta lapsi voi kokeilla ja joista voi lukea esittelyn. Pappi kertoo lapsille itsestään ja työstään. Lapset voivat kertoa papille vaikkapa jonkun salaisuuden. Palvelu kertoo lapsille myös kynttilöistä ja niiden merkityksestä kristinuskossa. Tätä kautta he pääsevät myös Sytytä kynttilä palveluun. Lapsi voi mennä verkkosivuilla alttarille siunattavaksi. Alttarin merkityksestä kerrotaan, samoin ehtoollisesta. Alttarin lähellä on kastemalja, jonka yhteydessä päästään käsittelemään kastetta ja sen merkitystä. Lapsille tarjo

5 taan Raamatusta kohtia, jotka puhuttelevat. Hän pääsee lukemaan valittuja kohtia ja tarinoita. Sakaristossa lapsi voi toimia vahtimestarina eli auttaa pappia pukeutumaan. Näin tulevat tutuiksi alba, kasukka ja stoola. Samalla voidaan käydä läpi kirkolliset värit. Sakariston kirjastosta voi saada tietoa esimerkiksi kirkkohistorian avainkohdista. Kirkkohistoria voidaan kuvata aikajanan muodossa, jolloin sitä voi eri kohtia valitsemalla selata. Palvelun kautta voidaan tarjota myös tiettynä aikana käytössä oleva chatpalvelu. Lapsi pystyy palvelussa kuuntelemaan ja selaamaan tiettyjä virsiä. Saman virren voi kuunnella erilaisina versioina rytmimusiikin tai urkujen säestyksellä. Urkujen koskettimia voi painella ja saada aikaan ääniä. Palvelussa lapsi voi myös istua penkissä ja piirtää tai kirjoittaa rukouksen. Kirkkoneuvosto antaa tiedotustoimistolle valtuudet Lastenkirkko.fi palvelun aiesopimuksen solmimiseen Vantaan seurakuntayhtymän kanssa edellyttäen, että mukaan tulee vähintään edellä mainitut viisi muuta seurakuntayhtymää ja edellyttäen, että Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän osuudeksi jää noin euroa. Tästä summasta katetaan puolet tiedotustoimiston budjetista ja puolet kustannuspaikalta (Kirkkovaltuuston käyttövaraus). Ilmoitus kirkkovaltuustolle. Ei muutoksenhakuoikeutta. Kirkkoneuvosto päätti antaa tiedotustoimistolle valtuudet Lastenkirkko.fi palvelun aiesopimuksen solmimiseen Vantaan seurakuntayhtymän kanssa edellyttäen, että mukaan tulee vähintään edellä mainitut viisi muuta seurakuntayhtymää ja edellyttäen, että Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän osuudeksi jää noin euroa. Tästä summasta katetaan puolet tiedotustoimiston budjetista ja puolet kustannuspaikalta (Kirkkovaltuuston käyttövaraus) edellyttäen, että kirkkovaltuusto hyväksyy ehdotuksen. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä esittää, että hankkeen ohjausryhmään nimitetään seurakuntayhtymän edustaja. Tiedoksi kirkkovaltuusto. Ei muutoksenhakuoikeutta. 305 SARI MÄKELÄN, PIRJO SUUTARISEN JA MARJA MÄKISEN KOULUTUSMATKA Keskusrekisterin toimistosihteerien Sari Mäkelän ja Pirjo Suutarisen sekä keskusrekisterin hoitaja Marja Mäkisen osallistuminen ohjelmistotuottaja

6 Innofactorin järjestämään Seurakuntaforumiin on hyväksytty vuoden 2008 koulutussuunnitelmassa. Koulutussuunnitelmaa laadittaessa oli tieto, että koulutuspäivät pidettäisiin Hämeenlinnassa. Nyt Innofactor on kuitenkin ilmoittanut, että Seurakuntaforum päätapahtuma järjestetään Helsinki Tukholma laivaristeilynä Koulutustapahtumaan liittyy tutustumiskäynti Enskeden seurakuntaan, jossa on käytössä Innofactor Prime Seurakunta ohjelmiston kalenterijärjestelmä. Koulutusmatka muuttuu näin ulkomaille suuntautuvaksi koulutusmatkaksi, jolle osallistuminen tulee hyväksyä kirkkoneuvostossa. Kirkkoneuvosto oikeuttaa Sari Mäkelän, Pirjo Suutarisen ja Marja Mäkisen osallistumaan Seurakuntaforum päätapahtumaan, joka järjestetään Helsinki Tukholma laivaristeilynä ja joka sisältää myös tutustumiskäynnin Enskeden seurakuntaan. Ilmoitus Sari Mäkelälle, Pirjo Suutariselle, Marja Mäkiselle, keskusrekisterin johtajalle ja taloustoimistolle. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. hyväksyttiin. 306 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE NRO 22 / 2008 Yleiskirjeen aiheita ovat sankarihautausmaiden perinne, hoito ja kunnostus. Kaatuneiden Muistosäätiö ja Tammenlehvän perinneliitto ovat käynnistäneet kampanjan, jolla nykypolvia muistutetaan sankarihautausmaihin liittyvistä arvoista ja vastuutetaan sankarihautausmaiden ylläpitoon. Kampanjaan mukaa lupautuneet, Lions liitto, Marttaliitto, 4H liitto, reserviläisliitot, Rotaryt ja maanpuolustusjärjestöt, ovat antaneet jäsenistölleen suosituksen osallistua sankarihautausmaiden hoito ja kunnostustoimiin. Kampanjan suojelijoina toimivat ent. pääministeri Paavo Lipponen, arkkipiispa Jukka Paarma, ministeri Elisabeth Rehn ja kenraali Jaakko Valtanen. Kansalaisjärjestöt voivat olosuhteiden mukaan osallistua sankarihautausmaan tavanomaisiin ylläpitotöihin, kuten alueiden siistimiseen ja muistomerkkien pesuun. Voidaan myös käynnistää kunnostushankkeita, kuten käytävien, nurmialueiden ja rakenteiden kunnostuksia. Seurakunnat itse arvioivat kunnostustarpeen. Järjestöt yhdessä seurakunnan kanssa sopivat tehtävien organisoinnista. Kunnostustoimien on perustuttava asiantuntevien ammatti ihmisten laatimiin suunnitelmiin. Seurakunta päättää suunnitelmien hyväksymisestä ja hankkeiden toteutustavasta. Koska sankarihautausmaat muistomerkkeineen ovat kokonaistaideteoksia, joissa oikeat materiaalit, detaljit ja toteutustavat ovat tärkeitä, on suunnitelmista tarvittaessa pyydettävä museoviranomaisten lausunto.

7 Museovirasto on julkaissut oppaan sankarihautausmaiden perinteestä, hoidosta ja kunnostamisesta. Opas postitetaan seurakuntatalouksille, jotka voivat jakaa sitä hankkeesta kiinnostuneille paikallisille järjestöille. Opas on myös Internetissä osoitteessa: julkaisut. Kirkkoneuvosto merkitsee saaduksi Kirkkohallituksen yleiskirjeen nro 22 / Yleiskirje lähetetään tiedoksi kiinteistötoimistolle, intendentille ja hautaustoimen päällikölle. Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin. 307 VANHUSTYÖN DIAKONIATYÖNTEKIJÄN VIRAN AUKI JULISTAMINEN Kirkkoneuvosto myönsi kokouksessaan vanhustyön diakoniatyöntekijä Laila Loukoselle eron virastaan lukien. Diakoniajohtaja Hannu Suihkonen esittää, että vanhustyön diakoniatyöntekijän virka diakoniakeskuksessa saataisiin julistaa haettavaksi. Kirkkoneuvosto päättää julistaa diakoniakeskuksen vanhustyön diakoniatyöntekijän viran auki lukien. Viran vaativuusryhmä on 502. Viran peruspalkka määritellään viran vaativuuden täsmentyessä mennessä. Samalla kirkkoneuvosto valtuuttaa diakoniajohtaja Hannu Suihkosen hoitamaan viran täyttöprosessin siten, että esitys valittavasta henkilöstö tuodaan kirkkoneuvoston päätettäväksi. Ilmoitus Hannu Suihkoselle. Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin. 308 TURUN JA KAARINAN N VUOSIKERTOMUS VUODELTA 2007 Vuosikertomuksen oikovedos jaettiin tutustumista varten kirkkoneuvoston jäsenille pidetyssä kokouksessa. Virheistä ja muutosehdotuksista pyydettiin ilmoittamaan tiedotuspäällikölle.

8 Painoprismassa painettu suomenkielinen vuosikertomus vuodelta 2007 kuuluu seuraavasti: Liite Kirkkoneuvosto päättää hyväksyä vuosikertomuksen ja lähettää sen tiedoksi kirkkovaltuustolle. Ilmoitus kirkkovaltuustolle. Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin. 309 SELVITYKSEN ANTAMINEN TURUN ARKKIHIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULILLE TU RUN HENRIKINSEURAKUNNAN PIISPANTARKASTUKSEEN LIITTYEN toimitetun piispantarkastuksen kohteena olleen Henrikinseurakunnan vastuuhenkilöiden toimesta on tuotu esille erinäisiä seikkoja, joihin Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto vastaa kunnioittavasti seuraavaa: Toimitilat Koivula ja Ilpoinen Koivulan seurakuntatalon ulkoportaiden viereen on toivottu kaidetta. Kaide suunnitellaan ja toteutetaan kesän aikana siten, että se on käytössä syksyllä ennen talvea. Ilpoisten seurakuntatalon saneeraukseen ei ryhdytä, koska Henrikinseurakunta on tehnyt päätöksen sijoittaa Ilpoisten ja Ispoisten toiminnat Henrikinkirkon uuteen laajennukseen. Seurakuntaneuvoston kokouksen päätöksen mukaisesti seurakunta oma aloitteisesti luopuu Ilpoisten ja Ispoisten tiloista, kun Henrikinkirkon laajennus on valmistunut keväällä Kirkkoherranvirasto eli keskusrekisteri Tarkastuskertomuksessa moititaan tilojen ahtautta, kapeita käytäviä, korkeita sermejä ja odotustilojen puutetta sekä sitä, että luottamuksellisiin keskusteluihin ei ole mahdollisuuksia. Lisäksi mainitaan pysäköintitilojen puuttuvan kokonaan. Keskusrekisterin tilat toimivat kiinteistötoimiston näkökulmasta kohtuullisesti. Liikaa väljyyttä ei ole, mutta henkilöstön lisääntyminen viimeisen 10 vuoden aikana vaikuttaa siihen, että työtilojen määrä on kasvanut. Keskus

9 rekisterin työtilat on jaettu sermeillä työskentelyrauhan saamiseksi. Sermien käyttö avartaa tilaa paremmin kuin umpiseinät. Odotustiloja on mahdollista lisätä, mikäli kirkkoherrat näin katsovat, keskusrekisterin aulaan tiskin eteen. Luottamuksellisia keskusteluja voidaan käydä keskusrekisterin vieressä olevassa kappelitilassa, joka on valtaosaltaan tyhjillään. Lisäksi 6. kerrokseen on kirkkoherrojen toivomusten mukaisesti rakennettu keskusteluhuone, joka on nimenomaan tarkoitettu luottamuksellisiin keskusteluihin. Edelleen kirkkoherrojen työhuoneissa on mahdollisuus näihin keskusteluihin. Eerikinkadun pihalla on 19 kpl pysäköintipaikkoja seurakuntien käytössä. Seurakuntien toivomusten mukaan nämä pysäköintipaikat on tarkoitettu talossa käyvien työntekijöiden käyttöön. Mikäli seurakunnat niin haluavat, voidaan ko. pysäköintipaikat osoittaa myös asiakaspaikoiksi. Keskusrekisterin välittömässä läheisyydessä kadulla on myös lukuisa määrä pysäköintipaikkoja, joista osa maksullisia ja osa maksuttomia. Lisäksi keskusrekisterin oven välittömässä läheisyydessä on kaksi pysäköintipaikkaa osoitettuna liikuntarajoitteisille. Seurakuntasihteerin huone Seurakuntasihteerin huone on kooltaan normaali toimistohuone. Huoneessa pystyy vastaanottamaan 1 2 henkilöä. Huoneiden välinen ovi on muutettu liukuoveksi toisen poistumistien varmistamiseksi hankalien asiakkaiden yllättäessä. Postilokerot ja miesten sosiaalitilat Postilokerot on kertomuksessa esitetty sijoitettavaksi 2. kerrokseen menevien portaiden alapäähän lukollisiin kaappeihin. Tämä on täysin mahdollista, mikäli keskusrekisteri ja kirkkoherrat näin katsovat ja pääsevät yksimielisyyteen lokeroiden ja kaappien lukumäärästä. Virastosta löytyy myös miesten sosiaalitila, jossa on wc tila, suihku ja pukukaapit, 9 kpl. Kirkkoherran työhuone Kirkkoherrojen työhuoneet toteutettiin kirkkoherrojen toivomusten mukaisesti 6. kerrokseen. Kerroksessa ei ole jäähdytystä, joten lämpötila huoneissa saattaa nousta kesällä korkeaksi. Sama tilanne on kuitenkin kaikissa huoneissa, jotka sijaitsevat samassa julkisivussa aurinkoon nähden. Mikäli lämpötila nousee sietämättömän kuumaksi, on mahdollista kokeilla huonekohtaista jäähdytyslaitetta. Tämän tarkoituksenmukaisuutta kiinteistötoimisto kuitenkin epäilee, koska huoneissa vietetty työaika on vähäinen. Työhuoneissa ei ole toista poistumistietä, koska tiloja suunniteltaessa kirkkoherrat eivät sitä halunneet, mutta on täysin mahdollista, mikäli niin halu

10 taan, avata huoneiden väliset seinät ja sijoittaa niihin liukuovi tai ovi, joka täytyy pitää lukitsematta. Todettakoon, että tällaisten satunnaisten hankalien asiakkaiden kohtaaminen on kuitenkin kirkkoherrojen työhuoneessa erittäin harvinaista. Tällaisia kohtaamisia 6. kerroksessa ei tulisi järjestää, vaan ne tulisi tehdä alakerran tiloissa, missä on myös muuta henkilöstöä paikalla. Henkilöstö Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä pohdittiin vuoden 2004 lopulla raporttinsa antaneen hallinto ja virkarakennetoimikunnan mietinnön perusteella monia seurakuntien ja yhtymähallinnon yhteistyökysymyksiä. Keskeisenä osana pohdintaa oli kirkonpalveluhenkilöstön ja lastenohjaajien oikea organisatorinen asema. Vaikka kirkonpalvelushenkilökunnan osalta oli alustavaa kiinnostusta työntekijöiden siirtämiseen seurakuntien henkilöstöksi, tätä ei päästy toteuttamaan, koska edes kokeiluhalukkaita seurakuntia ei ilmaantunut. Nykykäytännön etuna on työntekijöiden vapaa käyttö seurakuntarajoista välittämättä. Suntiot ovat yleensä vastuussa vain yhdestä yksiköstä, joten heidät voitaisiin sijoittaa seurakuntien henkilöstöksi. Voidaan kuitenkin kysyä, tulisiko esimerkiksi seurakuntatalojen vahtimestareiden, siivooja vahtimestareiden ja kirkonpalvelushenkilöstön organisatorinen asema ratkaista kokonaisuutena. Seurakuntasihteereiden organisatorinen asema on noussut esille viime vuonna. Kun lähes jokaisessa seurakunnassa on oma seurakuntasihteeri vain Paattisten seurakunnan ja Tuomirkkoseurakunnan jakaessa seurakuntasihteerin, on tullut mahdolliseksi keskustelu organisatorisen aseman muuttamisesta. Tällä hetkellä seurakuntasihteereiden esimies on keskusrekisterin johtaja. Seurakuntayhtymässä omaksuttu malli perustuu siihen, että kaikki kirkkoherranviraston tehtävät on siirretty seurakunnilta yhteisesti hoidettaviksi. Ratkaisu mahdollistaa sekä lyhytaikaiset että pitkäaikaiset sijaistamiset ja on edullista asiakaspalvelun kehittämisen näkökulmasta yhtenäisen työnjohdon alaisena. Seurakuntasihteereiden tärkeä viitekehys on tietenkin oman seurakunnan kirkkoherra ja muut työntekijät. Nykytilanteessa seurakuntasihteerin näkökulmasta toiminnan ohjausvalta on kahtaalla, ja tämä on aiheuttanut yksittäistapauksissa kitkaa eri seurakuntien käytäntöjen poiketessa toisistaan. Joidenkin kirkkoherrojen edustama kanta seurakuntasihteereiden siirtämisestä keskusrekisterin johtajan alaisuudesta seurakuntien kirkkoherrojen alaisiksi ratkaisisi kahtalaisen ohjausvallan ongelman, mutta vaikeuttaisi seurakuntasihteereiden sijaistamisia ja asiakaspalvelun näkökulmasta loisi useiden asiakaspalvelukäytäntöjen kirjon. Asia on hallintojohtajan valmistelussa, mutta asiakaspalvelun ja toiminnan sujuvuuden näkökulmasta perusteltavaa syytä seurakuntasihteereiden hallinnollisen aseman muuttamiseen ei välttämättä ole. Näkökulma, jonka mukaan seurakuntasihteeriä tai suntiota ei kutsuta seurakunnan työntekijöiden kokouksiin, perustuu organisaatiolähtöiseen toimin

11 tamalliin, minkä soveltuvuus seurakuntalaisten tavoitettavuutta ja henkilöstön hyvinvointia painottaviin tavoitteisiin on kyseenalainen. Piispantarkastuksen jälkeen yhtymän perussääntö on hyväksytty muodossa, joka vastaa vanhaa perussääntöä. Perussäännön muutos johtuu vain kirkkolainsäädännöstä ilmenevien asioiden pois jättämisestä perussäännöstä. Perussääntöä vahvistettaessa päätettiin samalla, että seurakuntien ja yhteisesti yhtymän hoitamien työmuotojen rajanveto tarkistetaan mennessä. Näin kaikkien seurakuntien edustajat pääsevät mukaan sopimaan mahdollisesti tarvittavista muutoksista ja tarkennuksista. On mahdollista, että osa piispantarkastuksessa esille tulleista työnjakoepäselvyyksistä yhteisesti hoidettavien työmuotojen osalta johtuu tiedonkulun puutteista. Esimerkiksi perheasiain neuvottelukeskus ja lukuisissa pisteissä toimiva lapsityö toimivat melko itsenäisesti. Arkistonhoitajakysymys on mielenkiintoinen. Mahdollisesti tämän kaltaiselle henkilölle olisi tarvetta, mutta koska viime vuosina seurakuntayhtymän henkilöstön lisäyksissä on oltu varovaisia, ei kysymykseen voi antaa tässä vaiheessa myöntävää eikä kieltävää vastausta. Henrikinseurakunnan ja seurakuntayhtymän välinen yhteistyö Yhteistyökysymysten osalta on viime vuosina tullut aika ajoin esille kysymys seurakuntayhtymän oikeudesta huolehtia strategisesta suunnittelusta ja oikeudesta pyytää seurakunnilta toimintakertomuksia. Henrikinseurakunnan kirkkoherra on edustanut mielipidettä, jonka mukaan seurakunnan itsenäisestä roolista seuraa, ettei seurakuntayhtymän yhteinen strateginen suunnittelu voi koskea paikallista seurakuntaa ja että kirkkoneuvostolla ei ole oikeutta käsitellä seurakunnan toimintakertomusta, ainoastaan merkitä se tiedoksi. Kirkkohallituksen hyväksymän julkaisun; Hyvien johtamisja hallintotapojen sekä sisäisen valvonnan kehittäminen seurakunnassa kohdan 2.1. Päätöksenteon sisäinen valvonta mukaan: Kirkkovaltuusto päättää seurakunnan visiosta ja sen toteuttamiseen tarvittavista strategioista Strategioiden toteuttamiseen tarvittavat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet määritellään vuosittain toiminta ja taloussuunnitelmassa..toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet eivät saa olla keskenään ristiriidassa. (mt. s. 13). Kirkkohallitus on yleiskirjeellään 23/2006 päivittänyt Seurakunnan ja seurakuntayhtymän taloushallinnon perusohjeet alkaen. Julkaisuun sisältyvässä Seurakuntien ja seurakuntayhtymän tilinpäätöksen vahvistaminen ohjeessa todetaan kohdassa Seurannan lähtökohdat seuraavaa: Seurakunnat ja kappelineuvostot hyväksyvät seurakuntansa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet talousarvion laatimisen yhteydessä. Ne

12 antavat selvityksen (yhteiselle) kirkkovaltuustolle hyväksyttyjen tavoitteiden toteutumisesta tilinpäätöksen yhteydessä. Kohdassa Tavoitteiden toteutuminen kohdassa todetaan mm. että talousarviossa hyväksytyt tavoitteet ovat sitovia. ja että..kirkkoneuvosto antaa toimintakertomuksessa kirkkovaltuustolle selvityksen tavoitteiden toteutumisesta. Vaikka kaikissa kohdissa termien kirkkoneuvosto tai kirkkovaltuusto edessä ei ole mainittu sanaa yhteinen, voidaan lähteä siitä, että resurssien myöntäjänä toiminnan suunnittelun ja seurannan näkökulmasta yhteinen kirkkoneuvosto ja yhteinen kirkkovaltuusto ovat samassa asemassa kuin yksittäisen seurakunnan kirkkoneuvosto ja kirkkovaltuusto. Mikäli vastuu resurssien käytöstä ja seurannasta olisi pelkästään seurakuntaneuvoston varassa, tämä olisi johtanut kokonaan toisenlaisen kirkkolain ja kirkkojärjestyksen rakenteeseen. Yhdessä tekemisen ja keskustelun kulttuuria sekä tiedonkulun kehittämistä tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän. Kirkkoneuvosto päättää antaa Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulille esittelytekstin mukaisen selvityksen Henrikinseurakunnan piispantarkastukseen liittyen. Ilmoitus Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulille. Ei muutoksenhakuoikeutta. Käsittely Kirkkoherra Pirjo Vahtola poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Hallintojohtaja Hannu Kallio lisäsi esittelyn kohtaan Henrikinseurakunnan ja seurakuntayhtymän välinen yhteistyö seuraavan tekstin: Kirkkoneuvosto yhtyy kantaan, jonka mukaan kaikkea toimintaa täytyy suunnitella avoimuuden pohjalta. Kirkkoneuvoston kokouksissa on ollut hyväksyttyä ja tavallista mielipiteiden esittäminen myös kokoukseen osallistumiseen oikeutettujen taholta. Keskustelua ja yhteistyötä toiminnan ja talouden tulevaisuuden suunnittelussa on pyritty jatkuvasti lisäämään. Kirkkovaltuuston kokouksessa olivat ainoina asioina budjetin lähetekeskustelu ja yhtymän strategia. Kirkkovaltuuston kokouksessa myös kirkkoherroilla on mahdollisuus puheenvuorojen käyttöön. Johtavien viranhaltijoitten kokouksen aiheina olivat seurakuntayhtymän strategiaprosessi ja johtavien viranhaltijoiden yhteistyö ja sen kehittäminen, alustusten lisäksi oli vapaata keskustelua aiheista.

13 Seuraavan vuoden talousarvion laadinta aikataulu on vakiintunut ja kirkkoneuvosto on hyväksyessään talousarvion laadintaohjeet samalla ilmoittanut, milloin ehdotukset on jätettävä. Jättöaikaa on ollut kolmisen kuukautta. Viime vuosina kirkkoneuvosto on jo edellisen vuoden loppupuolella päättänyt seuraavan vuoden talousarvion laadinta aikataulun ja talousarvioehdotuksen toisen lukemisen. Seurakuntaneuvostojen on tullut antaa oma lausuntonsa talousarvioehdotuksesta tähän toiseen lukemiseen mennessä. Esitetty toive on siten toteutunut. Jäsen Merja Ainasoja pyysi, että tulevaisuudessa esittelyyn otetaan näkyville myös se teksti, johon kirkkoneuvosto antaa selvityksen. Kirkkoneuvosto päätti antaa Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulille alla olevan selvityksen Henrikinseurakunnan piispantarkastukseen liittyen. Ilmoitus Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulille. Ei muutoksenhakuoikeutta. SELVITYS TURUN ARKKIHIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULILLE TURUN HENRIKINSEURAKUNNAN PIISPANTARKASTUKSEEN LIITTYEN toimitetun piispantarkastuksen kohteena olleen Henrikinseurakunnan vastuuhenkilöiden toimesta on tuotu esille erinäisiä seikkoja, joihin Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto vastaa kunnioittavasti seuraavaa: Toimitilat Koivula ja Ilpoinen Koivulan seurakuntatalon ulkoportaiden viereen on toivottu kaidetta. Kaide suunnitellaan ja toteutetaan kesän aikana siten, että se on käytössä syksyllä ennen talvea. Ilpoisten seurakuntatalon saneeraukseen ei ryhdytä, koska Henrikinseurakunta on tehnyt päätöksen sijoittaa Ilpoisten ja Ispoisten toiminnat Henrikinkirkon uuteen laajennukseen. Seurakuntaneuvoston kokouksen päätöksen mukaisesti seurakunta oma aloitteisesti luopuu Ilpoisten ja Ispoisten tiloista, kun Henrikinkirkon laajennus on valmistunut keväällä Kirkkoherranvirasto eli keskusrekisteri Tarkastuskertomuksessa moititaan tilojen ahtautta, kapeita käytäviä, korkeita sermejä ja odotustilojen puutetta sekä sitä, että luottamuksellisiin keskusteluihin ei ole mahdollisuuksia. Lisäksi mainitaan pysäköintitilojen puuttuvan kokonaan.

14 Keskusrekisterin tilat toimivat kiinteistötoimiston näkökulmasta kohtuullisesti. Liikaa väljyyttä ei ole, mutta henkilöstön lisääntyminen viimeisen 10 vuoden aikana vaikuttaa siihen, että työtilojen määrä on kasvanut. Keskusrekisterin työtilat on jaettu sermeillä työskentelyrauhan saamiseksi. Sermien käyttö avartaa tilaa paremmin kuin umpiseinät. Odotustiloja on mahdollista lisätä, mikäli kirkkoherrat näin katsovat, keskusrekisterin aulaan tiskin eteen. Luottamuksellisia keskusteluja voidaan käydä keskusrekisterin vieressä olevassa kappelitilassa, joka on valtaosaltaan tyhjillään. Lisäksi 6. kerrokseen on kirkkoherrojen toivomusten mukaisesti rakennettu keskusteluhuone, joka on nimenomaan tarkoitettu luottamuksellisiin keskusteluihin. Edelleen kirkkoherrojen työhuoneissa on mahdollisuus näihin keskusteluihin. Eerikinkadun pihalla on 19 kpl pysäköintipaikkoja seurakuntien käytössä. Seurakuntien toivomusten mukaan nämä pysäköintipaikat on tarkoitettu talossa käyvien työntekijöiden käyttöön. Mikäli seurakunnat niin haluavat, voidaan ko. pysäköintipaikat osoittaa myös asiakaspaikoiksi. Keskusrekisterin välittömässä läheisyydessä kadulla on myös lukuisa määrä pysäköintipaikkoja, joista osa maksullisia ja osa maksuttomia. Lisäksi keskusrekisterin oven välittömässä läheisyydessä on kaksi pysäköintipaikkaa osoitettuna liikuntarajoitteisille. Seurakuntasihteerin huone Seurakuntasihteerin huone on kooltaan normaali toimistohuone. Huoneessa pystyy vastaanottamaan 1 2 henkilöä. Huoneiden välinen ovi on muutettu liukuoveksi toisen poistumistien varmistamiseksi hankalien asiakkaiden yllättäessä. Postilokerot ja miesten sosiaalitilat Postilokerot on kertomuksessa esitetty sijoitettavaksi 2. kerrokseen menevien portaiden alapäähän lukollisiin kaappeihin. Tämä on täysin mahdollista, mikäli keskusrekisteri ja kirkkoherrat näin katsovat ja pääsevät yksimielisyyteen lokeroiden ja kaappien lukumäärästä. Virastosta löytyy myös miesten sosiaalitila, jossa on wc tila, suihku ja pukukaapit, 9 kpl. Kirkkoherran työhuone Kirkkoherrojen työhuoneet toteutettiin kirkkoherrojen toivomusten mukaisesti 6. kerrokseen. Kerroksessa ei ole jäähdytystä, joten lämpötila huoneissa saattaa nousta kesällä korkeaksi. Sama tilanne on kuitenkin kaikissa huoneissa, jotka sijaitsevat samassa julkisivussa aurinkoon nähden. Mikäli lämpötila nousee sietämättömän kuumaksi, on mahdollista kokeilla huone

15 kohtaista jäähdytyslaitetta. Tämän tarkoituksenmukaisuutta kiinteistötoimisto kuitenkin epäilee, koska huoneissa vietetty työaika on vähäinen. Työhuoneissa ei ole toista poistumistietä, koska tiloja suunniteltaessa kirkkoherrat eivät sitä halunneet, mutta on täysin mahdollista, mikäli niin halutaan, avata huoneiden väliset seinät ja sijoittaa niihin liukuovi tai ovi, joka täytyy pitää lukitsematta. Todettakoon, että tällaisten satunnaisten hankalien asiakkaiden kohtaaminen on kuitenkin kirkkoherrojen työhuoneessa erittäin harvinaista. Tällaisia kohtaamisia 6. kerroksessa ei tulisi järjestää, vaan ne tulisi tehdä alakerran tiloissa, missä on myös muuta henkilöstöä paikalla. Henkilöstö Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä pohdittiin vuoden 2004 lopulla raporttinsa antaneen hallinto ja virkarakennetoimikunnan mietinnön perusteella monia seurakuntien ja yhtymähallinnon yhteistyökysymyksiä. Keskeisenä osana pohdintaa oli kirkonpalveluhenkilöstön ja lastenohjaajien oikea organisatorinen asema. Vaikka kirkonpalvelushenkilökunnan osalta oli alustavaa kiinnostusta työntekijöiden siirtämiseen seurakuntien henkilöstöksi, tätä ei päästy toteuttamaan, koska edes kokeiluhalukkaita seurakuntia ei ilmaantunut. Nykykäytännön etuna on työntekijöiden vapaa käyttö seurakuntarajoista välittämättä. Suntiot ovat yleensä vastuussa vain yhdestä yksiköstä, joten heidät voitaisiin sijoittaa seurakuntien henkilöstöksi. Voidaan kuitenkin kysyä, tulisiko esimerkiksi seurakuntatalojen vahtimestareiden, siivooja vahtimestareiden ja kirkonpalvelushenkilöstön organisatorinen asema ratkaista kokonaisuutena. Seurakuntasihteereiden organisatorinen asema on noussut esille viime vuonna. Kun lähes jokaisessa seurakunnassa on oma seurakuntasihteeri vain Paattisten seurakunnan ja Tuomirkkoseurakunnan jakaessa seurakuntasihteerin, on tullut mahdolliseksi keskustelu organisatorisen aseman muuttamisesta. Tällä hetkellä seurakuntasihteereiden esimies on keskusrekisterin johtaja. Seurakuntayhtymässä omaksuttu malli perustuu siihen, että kaikki kirkkoherranviraston tehtävät on siirretty seurakunnilta yhteisesti hoidettaviksi. Ratkaisu mahdollistaa sekä lyhytaikaiset että pitkäaikaiset sijaistamiset ja on edullista asiakaspalvelun kehittämisen näkökulmasta yhtenäisen työnjohdon alaisena. Seurakuntasihteereiden tärkeä viitekehys on tietenkin oman seurakunnan kirkkoherra ja muut työntekijät. Nykytilanteessa seurakuntasihteerin näkökulmasta toiminnan ohjausvalta on kahtaalla, ja tämä on aiheuttanut yksittäistapauksissa kitkaa eri seurakuntien käytäntöjen poiketessa toisistaan. Joidenkin kirkkoherrojen edustama kanta seurakuntasihteereiden siirtämisestä keskusrekisterin johtajan alaisuudesta seurakuntien kirkkoherrojen alaisiksi ratkaisisi kahtalaisen ohjausvallan ongelman, mutta vaikeuttaisi seurakuntasihteereiden sijaistamisia ja asiakaspalvelun näkökulmasta loisi useiden asiakaspalvelukäytäntöjen kirjon. Asia on hallintojohtajan valmistelussa, mutta asiakaspalvelun ja toiminnan sujuvuuden

16 näkökulmasta perusteltavaa syytä seurakuntasihteereiden hallinnollisen aseman muuttamiseen ei välttämättä ole. Näkökulma, jonka mukaan seurakuntasihteeriä tai suntiota ei kutsuta seurakunnan työntekijöiden kokouksiin, perustuu organisaatiolähtöiseen toimintamalliin, minkä soveltuvuus seurakuntalaisten tavoitettavuutta ja henkilöstön hyvinvointia painottaviin tavoitteisiin on kyseenalainen. Piispantarkastuksen jälkeen yhtymän perussääntö on hyväksytty muodossa, joka vastaa vanhaa perussääntöä. Perussäännön muutos johtuu vain kirkkolainsäädännöstä ilmenevien asioiden pois jättämisestä perussäännöstä. Perussääntöä vahvistettaessa päätettiin samalla, että seurakuntien ja yhteisesti yhtymän hoitamien työmuotojen rajanveto tarkistetaan mennessä. Näin kaikkien seurakuntien edustajat pääsevät mukaan sopimaan mahdollisesti tarvittavista muutoksista ja tarkennuksista. On mahdollista, että osa piispantarkastuksessa esille tulleista työnjakoepäselvyyksistä yhteisesti hoidettavien työmuotojen osalta johtuu tiedonkulun puutteista. Esimerkiksi perheasiain neuvottelukeskus ja lukuisissa pisteissä toimiva lapsityö toimivat melko itsenäisesti. Arkistonhoitajakysymys on mielenkiintoinen. Mahdollisesti tämän kaltaiselle henkilölle olisi tarvetta, mutta koska viime vuosina seurakuntayhtymän henkilöstön lisäyksissä on oltu varovaisia, ei kysymykseen voi antaa tässä vaiheessa myöntävää eikä kieltävää vastausta. Henrikinseurakunnan ja seurakuntayhtymän välinen yhteistyö Kirkkoneuvosto yhtyy kantaan, jonka mukaan kaikkea toimintaa täytyy suunnitella avoimuuden pohjalta. Kirkkoneuvoston kokouksissa on ollut hyväksyttyä ja tavallista mielipiteiden esittäminen myös kokoukseen osallistumiseen oikeutettujen taholta. Keskustelua ja yhteistyötä toiminnan ja talouden tulevaisuuden suunnittelussa on pyritty jatkuvasti lisäämään. Kirkkovaltuuston kokouksessa olivat ainoina asioina budjetin lähetekeskustelu ja yhtymän strategia. Kirkkovaltuuston kokouksessa myös kirkkoherroilla on mahdollisuus puheenvuorojen käyttöön. Johtavien viranhaltijoitten kokouksen aiheina olivat seurakuntayhtymän strategiaprosessi ja johtavien viranhaltijoiden yhteistyö ja sen kehittäminen, alustusten lisäksi oli vapaata keskustelua aiheista. Seuraavan vuoden talousarvion laadinta aikataulu on vakiintunut ja kirkkoneuvosto on hyväksyessään talousarvion laadintaohjeet samalla ilmoittanut, milloin ehdotukset on jätettävä. Jättöaikaa on ollut kolmisen kuukautta. Viime vuosina kirkkoneuvosto on jo edellisen vuoden loppupuolella päättänyt seuraavan vuoden talousarvion laadinta aikataulun ja talousarvioehdotuksen toisen lukemisen. Seurakuntaneuvostojen on tullut antaa oma lau

17 suntonsa talousarvioehdotuksesta tähän toiseen lukemiseen mennessä. Esitetty toive on siten toteutunut. Yhteistyökysymysten osalta on viime vuosina tullut aika ajoin esille kysymys seurakuntayhtymän oikeudesta huolehtia strategisesta suunnittelusta ja oikeudesta pyytää seurakunnilta toimintakertomuksia. Henrikinseurakunnan kirkkoherra on edustanut mielipidettä, jonka mukaan seurakunnan itsenäisestä roolista seuraa, ettei seurakuntayhtymän yhteinen strateginen suunnittelu voi koskea paikallista seurakuntaa ja että kirkkoneuvostolla ei ole oikeutta käsitellä seurakunnan toimintakertomusta, ainoastaan merkitä se tiedoksi. Kirkkohallituksen hyväksymän julkaisun; Hyvien johtamisja hallintotapojen sekä sisäisen valvonnan kehittäminen seurakunnassa kohdan 2.1. Päätöksenteon sisäinen valvonta mukaan: Kirkkovaltuusto päättää seurakunnan visiosta ja sen toteuttamiseen tarvittavista strategioista Strategioiden toteuttamiseen tarvittavat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet määritellään vuosittain toiminta ja taloussuunnitelmassa..toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet eivät saa olla keskenään ristiriidassa. (mt. s. 13). Kirkkohallitus on yleiskirjeellään 23/2006 päivittänyt Seurakunnan ja seurakuntayhtymän taloushallinnon perusohjeet alkaen. Julkaisuun sisältyvässä Seurakuntien ja seurakuntayhtymän tilinpäätöksen vahvistaminen ohjeessa todetaan kohdassa Seurannan lähtökohdat seuraavaa: Seurakunnat ja kappelineuvostot hyväksyvät seurakuntansa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet talousarvion laatimisen yhteydessä. Ne antavat selvityksen (yhteiselle) kirkkovaltuustolle hyväksyttyjen tavoitteiden toteutumisesta tilinpäätöksen yhteydessä. Kohdassa Tavoitteiden toteutuminen kohdassa todetaan mm. että talousarviossa hyväksytyt tavoitteet ovat sitovia. ja että..kirkkoneuvosto antaa toimintakertomuksessa kirkkovaltuustolle selvityksen tavoitteiden toteutumisesta. Vaikka kaikissa kohdissa termien kirkkoneuvosto tai kirkkovaltuusto edessä ei ole mainittu sanaa yhteinen, voidaan lähteä siitä, että resurssien myöntäjänä toiminnan suunnittelun ja seurannan näkökulmasta yhteinen kirkkoneuvosto ja yhteinen kirkkovaltuusto ovat samassa asemassa kuin yksittäisen seurakunnan kirkkoneuvosto ja kirkkovaltuusto. Mikäli vastuu resurssien käytöstä ja seurannasta olisi pelkästään seurakuntaneuvoston varassa, tämä olisi johtanut kokonaan toisenlaisen kirkkolain ja kirkkojärjestyksen rakenteeseen. Yhdessä tekemisen ja keskustelun kulttuuria sekä tiedonkulun kehittämistä tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän.

18 TURUN JA KAARINAN N HANKKEET TURUN KULTTUURIPÄÄ KAUPUNKIVUODEKSI 2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto asetti vuoden 2008 alussa alustavan kolmen hengen työryhmän miettimään, miten seurakuntayhtymän tulisi organisoitua Turun kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 toteuttamiseksi. Työryhmässä ovat olleet Paula Heino, Hannu Kallio ja Aiju von Schöneman. Työryhmän esitys organisoitumistavasta on vielä valmisteltavana, mutta työn kestäessä ilmeni, että Kulttuuripääkaupunkivuoden säätiölle tulee jättää esitys toukokuussa niistä kulttuuripääkaupunkihankkeista, joille aiotaan saada myös kulttuuripääkaupunkivuoden säätiön avustusta. Kantavana ajatuksena työryhmällä on ollut se, että seurakuntayhtymän hankkeilla tulisi olla mahdollisimman paljon pitkän tähtäimen muutoksia aikaansaava rooli eikä tilaisuuspainotteinen ilotulitusten järjestäminen. Näin korkean profiilin hankkeiden asemasta on tavoiteltu teemoja ja toimintatapoja, jotka kohtaisivat mahdollisimman laajalti tavallisia kaupunkilaisia. Osana kulttuuripääkaupunkivuoden suunnittelua tullaan jatkossa omat nykyiset olemassa olevat tapahtumat paketoimaan ja päivittämään kulttuuripääkaupunkivuoden viitekehykseen, lähinnä niiden markkinoitavuuden ja näkyvyyden parantamiseksi. Näihin palataan myöhemmin. Hanke esitykset tulee jättää Turun kulttuuripääkaupunkivuoden säätiölle toukokuun loppuun mennessä. Tämän vuoksi työryhmä on keskittynyt viime viikkoina valmistelemaan näitä hakemuksia. Hankehakemusten tarkoitus on esitellä hankkeita kulttuuripääkaupunkivuoden säätiölle, jotta se voisi päättää rahoituksesta. Vasta säätiön rahoituksen varmistuttua on mahdollista tehdä seurakuntayhtymää sitovat päätökset ja valmistella hanke tarkemmin. Tässä esityksessä esitellään kaikkiaan neljä hanketta, joissa seurakuntayhtymä on päävastuullinen. Lisäksi esityksen mukaan olisimme mukana yhteistyökumppanina kaikkiaan kolmessa hankkeessa. Myös yhteistyökumppanuudet ovat tässä vaiheessa ehdollisia, ja niihinkin palataan rahoitusmielessä myöhemmin. Työryhmä esittää seurakuntayhtymän kulttuurihankkeiksi neljää hanketta, 1) pääsiäisnäytelmää 2) kirkkoarkkitehtuurihanketta 3) Jumala loi Uusi virsi Turusta Tallinnaan hanketta ja 4) Turku Kristillisen toivon pääkaupunki hanketta. Lisäksi seurakuntayhtymä on mukana yhteistyökumppanina seuraavissa kolmessa tai neljässä yhteistyöhankkeessa: 1) Kolmen kappelin kuningas hanke

19 Turun ekumeeniset kappelit (Turun keskustassa Pyhän Annan kappeli ja Pyhän Hengen kappeli ja Hirvensalossa Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli) haluavat taidekasvatushankkeellaan tarjota erityisesti lapsille ja nuorille mielenkiintoista ja laadukasta tekemistä sekä yhdessä tekemisen iloa taiteen parissa. Kokonaiskustannusarvio on euroa. 2) Koroinen Turun synnyinsija hanke Aloitteentekijöinä ja pääjärjestäjinä Halinen Räntämäki seura, Halisten omakotiyhdistys, Hamaron pienkiinteistöyhdistys ja Turun Kristillinen opisto. Hankkeen tarkoituksena on asukkaiden itse esittämien pienimuotoisten draamallisten esitysten avulla kuvata historian ja nykyhetken suhdetta Aurajoen ja Vähäjoen varren historiallisilla paikoilla. Esille nousevat Komosten alue, Halistenkoski, Koroisten niemi, Koroisten kartano ja Maarian kirkko. Lisäksi voidaan laajentaa Unikankareelle ja Pyhän Katariinan kirkolle. Hankkeen kustannusarvio on noin euroa. 3) Tuhat turkulaista tarinaa Åbo Akademin Fortbildningscentral on yhteistyössä Turun kristillisen opiston, kirjastotoimen ja lähinnä muiden kirjallisten piirien kanssa kehittänyt hankkeen, jonka tarkoituksena on koota tavallisilta ihmisiltä tuhat tarinaa, jotka kerättäisiin ja julkaistaisiin pohjoismaisen tarinankerrontafestivaalin osana. Seurakuntayhtymän osalta hanke koskisi lähinnä diakoniatyötä, vanhustyötä ja lapsityötä. Yhteistyö Tanssiteatteri Erin koordinoimassa Pyhä Ehtoollinen / Samarialainen projektissa on vielä neuvotteluvaiheessa, Kirkkopalvelujen vetäydyttyä päävastuullisen asemastaan hankkeesta. Olemme ilmaisseet kiinnostuksemme, mutta hankkeen kustannusarvio on niin suuri, että hanketta täytyy tarkentaa, ennen kuin siihen voidaan edes alustavasti sitoutua. Hankkeen kustannusarvio on euroa. Omat hankkeet 1. Pääsiäisnäytelmä Seurakuntayhtymän koordinoimista hankkeista Pääsiäisnäytelmä esitettiin ensimmäisen kerran Turun tuomiokirkon portailla pääsiäisenä Se edustaa eurooppalaista kansanomaista pääsiäisnäytelmäperinnettä, johon turkulaiset ja lähiseudun asukkaat voivat halutessaan osallistua. Ensimmäisenä vuonna näytelmän toteutukseen osallistui 80 vapaaehtoista. Tuomiokirkko muodostaa näytelmälle Suomen hienoimman kirkollisen näyttämön. Kulttuuripääkaupunkivuonna näytelmää on tarkoitus vahvistaa kuorolla ja elävällä musiikilla.

20 Näytelmän yhteistyökumppaneita ovat juhlavuonna Turun taideakatemia, CCI kuoro, Turussa ja sen ympäristössä toimivat seurakunnat sekä näyttelijät ja tekninen henkilökunta eri teatteriryhmistä. Näytelmästä on tarkoitus tehdä perinne ja sitä voi seurata esteettömästi. Pääsiäisnäytelmä voi kehittyessään nousta tärkeäksi osaksi lasten ja nuorten uskonnollista kasvatusta ja aikuisten yhteisöllisyyden vahvistamista. Kulttuurivuoden näytelmän budjetti on euroa, josta ensemble hakee euroa kulttuuripääkaupunkisäätiöltä. 2. Kirkkoarkkitehtuuri tutuksi Toinen hanke ehdotus on nimeltään Kirkkoarkkitehtuuri tutuksi. Hanke käsittää paitsi seurakuntayhtymän kirkot, myös ekumeenisessa hengessä ortodoksisen kirkon, katolisen kirkon ja Turun juutalaisen seurakunnan synagogan. Hankkeessa tehdään yhteistyötä alueen arkkitehtien ja valtakunnallisesti kirkkohistorian asiantuntijoiden kanssa. Turussa ja Kaarinassa on yli kaksikymmentä toinen toistaan kiehtovampaa kirkkoa ja kappelia, jotka alueella asuvat tuntevat melko pintapuolisesti. Hankkeen tavoitteena on esitellä kirkkoja kirkkokävelyjen ja kirkkoarkkitehtuuria esittelevien seminaarien muodossa. Hankkeessa tarjotaan erilaisia teemakävelyjä, joiden vetäjiksi haetaan paitsi Turun matkailuoppaita ja valistuneita maallikoita, myös kirkkoarkkitehtuuriin ja taiteeseen syvällisesti perehtyneitä asiantuntijoita, kuten dosentti Markus Hiekkanen tai taidetekstiilit Kaarinan kirkkoon toteuttanut rehtori Helena Hyvönen (vrt. Maarian kirkon, Pyhän Katariinan kirkon ja Tuomiokirkon seinäpiirrokset, Martinkirkon arkkitehtuuri, Mikaelinkirkon jugendaiheiset koristeet, Koroisten merkitys kirkkohistoriassa, Henrikinkirkko, oppaana kirkon piirtänyt arkkitehti Ola Laiho ja Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli Matti Sanaksenahon luomuksena). Voidaan järjestää kierroksia myös erityisryhmille kuten arkkitehtikierros, esteetön kierros ja lasten kierros. Kirkkoarkkitehtuuri esitellään paitsi kirkkojen kautta, myös yleisellä tasolla valottaen kirkkorakentamisen historiaa Suomessa: millaisia kirkkoja eri vuosisatoina on rakennettu, mistä vaikutteet ovat tulleet ja mitä eri aikoina on painotettu? Kirkkorakentamisen kaikki kerrokset ovat näkyvissä juuri Turussa. Hankkeeseen liittyy yksin liikkuville myös kartta, joka kertoo lyhyesti jokaisesta kohteesta. Hankkeeseen nivotaan kilpailuja päiväkotiryhmille, koululaisille ja aikuisille. Kirkkoarkkitehtuuri tutuksi hankkeen kustannusarvio on euroa, jolle anottaisiin euroa tukea.