Toimiiko terveysliikuntasuositus vähän liikkuvien aikuisten kannustimena?
|
|
- Laura Härkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Toimiiko terveysliikuntasuositus vähän liikkuvien aikuisten kannustimena? 25
2 Teksti: ANU KANGASNIEMI, KATI KAURAVAARA Tieto yksistään ei saa ketään liikkumaan, vaikka terveysliikunta suositusten viesti koettaisiinkin tärkeänä. Kun tavoitteena on käyttäytymisen muutos on syytä kiinnittää huomiota yksilöön ja siihen, mihin liikkuminen on sidoksissa. Vähän liikkuvien kohdalla liikuntasuositukset ja niihin vertaaminen vahvistavat enemmänkin sitä, mitä ei ole eli liikunta käyttäytymisen vähäisyyttä. Miten vahvistaa niitä asioita, joita jo kenties tapahtuu ja joita olisi mahdollista tehdä lisää? Terveyden ja liikunnan edistämistyössä henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta on pitkään ollut keskeinen työmuoto. Terveysneuvonta on terveydenhuoltolain (2010) mukaan sisällytettävä kaikkiin kunnan terveydenhuollon palveluihin. Useimmiten liikuntaneuvonnan ajatellaan olevan yksi terveysneuvonnan osa-alueista samalla tavalla kuin esimerkiksi ravitsemusneuvonta ja seksuaalineuvonta. Terveysneuvonnassa vaikutetaan ihmisen elintapoihin ja pyritään saamaan aikaan muutosta asiakkaan käyttäytymisessä ja ajattelussa. Neuvonnan avulla pyritään parantamaan ihmisen mahdollisuuksia tehdä päätöksiä ja valintoja, jotka koskevat hänen omaa terveyttään ja hyvinvointiaan. (Nupponen & Suni 2011; Vertio 2009.) Liikuntaneuvonnan toteuttamistavat vaihtelevat kunnittain ja alueittain. Parhaimmillaan kysymys on prosessista, jossa liikuntaneuvonta on osa kunnassa olevaa palveluketjua. (Kivimäki & Tuunanen 2014; Nupponen & Suni 2011.) Neuvontaprosessi etenee usein lähtötilanteen arvioinnin ja mahdollisen alkutestauksen kautta seuraaviin vaiheisiin: tavoitteiden muotoilu ja suunnitelmien tekeminen, suunnitelmien toteuttaminen ja kokemusten purkaminen, toteutumisen tukeminen, seuranta ja arviointi. (Nupponen & Suni 2011.) Liikuntaneuvontaa käytetään edelleen terveydenhuollossa vähän, vaikka terveydenhuollon voimavarojen käyttäminen siihen olisi perusteltua. Liikuntaneuvonnan käyttöön on kehitetty erilaisia työkaluja, kuten liikuntaresepti, Liikuntaa lääkkeeksi -verkkotyökalu sekä erilaisia ohjeistuksia ja riskitestejä. Niiden tarkoituksena on havainnollistaa, motivoida ja tehostaa suullista neuvontaa. Terveysliikuntaohjeita ja neuvoja jaetaan liikuntaneuvonnan lisäksi myös esimerkiksi koulujen ja oppilaitosten terveystiedon ja liikunnan tunneilla, liikunta-, kuntoilu- ja naistenlehtien palstoilla, televisiossa ja erilaisissa kampanjoissa. Vain harva on voinut välttyä kuulemasta esimerkiksi sitä, kuinka paljon ja usein olisi suositeltavaa liikkua. Siten useimmilla ihmisillä liikkuminen tai sen lisääminen ei ole kiinni tiedon puutteesta. (Hoikkala ym. 2009, 45; Kaasalainen ym. 2011; Kauravaara 2013, ; ks. myös Hirvonen ym. 2012; Katainen 2011, 15 17; Niemelä ym ) Vaikka tietoa on saatavilla yhä enemmän, ei käyttäytymisen muuttaminen ja elintapamuutoksiin sitoutuminen ole helppoa. Tarkoituksena on, että liikuntaneuvonnan työkalut toimisivat motivaation tukemisessa ja käyttäytymisen muutoksessa sekä johtaisivat pysyviin muutoksiin. Siksi onkin hyvä kysyä, riittääkö tiedon jakaminen tai miten erilaiset työkalut ja ylipäänsä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät suositukset toimivat motivointikeinona. Koska kansallinen terveysliikuntasuositus on hyvin yleisesti liikuntaneuvonnan käytössä oleva työkalu, olemme valinneet suositusten toimivuuden tämän artikkelin pohdinnan kohteeksi. Terveysliikuntasuositukset perustuvat asiantuntijoiden yhteiseen näkemykseen liikunnan ja terveyden annos-vastesuhteiden tieteellisestä näytöstä. Näytön pohjalta asiantuntijat ovat luoneet liikunnan minimisuosituksen vuotiaille aikuisille: kestävyystyyppistä liikuntaa kohtuukuormitteisena (esim. reipas kävely) ainakin 2,5 tuntia viikossa tai raskaana liikuntana (esim. juoksu) vähintään 1 tunti ja 15 minuuttia viikossa. Lisäksi tulee toteuttaa lihaskuntoa ja liikehallintaa harjoittavaa liikuntaa vähintään kahtena päivänä viikossa. (Fogelholm & Oja 2011; Husu 2011, 16 17; Liikunta: Käypä hoito -suositus 2012.) Oppimispsykologian teoriat liikuntakäyttäytymisen selittäjinä Liikkumiseen liittyvää oppimista on totuttu katsomaan liikuntatieteissä motorisen oppimisen tai liikuntataitojen näkökulmasta. Oppimis- ja käyttäytymispsykologian teorioiden avulla on mahdollista selittää myös, miten erilaiset käyttäytymistavat, kuten liikuntatottumukset muodostuvat ja miksi uusien tapojen ja tottumusten omaksuminen saattaa olla vaikeaa. Oppimispsykologian perustutkimus on osoittanut, miten ajallisesti erilaiset asiat voivat yhdistyä toisiinsa ja kuinka niiden väliset yhteydet saattavat johtaa 26
3 erilaisiin tunnekokemuksiin tai fysiologisiin reaktioihin (Lappalainen & Lappalainen 2010, 19 23). Tällöin puhutaan klassisesta ehdollistumisesta, jota kutsutaan myös assosiatiiviseksi oppimiseksi tai respondentiksi käyttäytymiseksi. Klassisessa ehdollistumisessa yhdistyvät aikaisemmin neutraali vaikute (esim. kello 11.00) tietyssä ympäristössä reaktioita tuottavaan vaikutteeseen (esim. syöminen), jonka seurauksena neutraali vaikute saa uusia ominaisuuksia. Näin pelkästään kellon lähestyminen yhtätoista voi saada aikaiseksi nälän tunteita ja fysiologisia reaktioita. Operantiksi käyttäytymiseksi kutsutaan yksilön aktiivista toimintaa omassa ympäristössään. Operanttiin käyttäytymiseen (esim. liikkuminen telinevoimistelutunnilla) vaikuttavat saman käyttäytymisen aiemmat kokemukset ja seuraukset samassa ympäristössä. Esimerkiksi oppilaan toiminta telinevoimistelutunnilla on riippuvainen siitä, millaisia kokemuksia oppilaalla on vastaavista tunneista aikaisemmin. Aikaisemmat myönteiset kokemukset (onnistumisen tunne, positiivinen palaute) vahvistavat innokkuutta liikkua, kun taas vastaavasti negatiiviset kokemukset (häpeä, pelko, negatiivinen palaute) heikentävät todennäköisyyttä esimerkiksi omaehtoisen voimistelun harrastamiseen. Operantin vahvistussuhteen syntyminen vaikuttaa kaikkien samaan luokkaan kuuluvien käyttäytymismuotojen esiintymiseen tulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että huonot kokemukset koululiikunnasta saattavat johtaa innokkuuden vähentymiseen myös muuta liikuntaa kohtaan. Vastaavasti hyvät kokemukset ja seuraukset koulun liikuntatunnista saattavat vahvistaa liikunnan harrastamista myös jatkossa. Operantti käyttäytyminen voi olla myös säännön ohjaamaa, jolloin käyttäytymistä ohjaavat itse luodut säännöt siitä, miten tulisi liikkua ( vähintään tunti päivässä on riittävää ). Ohjeita ja sääntöjä voidaan johtaa myös muiden kokemusten kautta tai esimerkiksi asiantuntijoiden neuvoista. Näin ollen osa oppimisesta saattaa tapahtua siten, että pyrimme noudattamaan saamiamme tai itse luomiamme liikuntasuosituksia tai kuntosaliohjeita mahdollisimman hyvin. Liian tiukasti säännön ohjaama käyttäytyminen voi kuitenkin pahimmillaan johtaa jäykkiin toimintatapoihin, esimerkiksi pakonomaiseen liikkumiseen, joista kärsivät usein liikuntariippuvaiset tai anorektikot. Vastaavasti sellaisten henkilöiden kohdalla, jotka liikkuvat vähän, säännön ohjaama käyttäytyminen ja siihen jäykästi pyrkiminen ( askelta päivässä ) saattaa tuottaa ajattelun tasolla jatkuvaa huonoa omaatuntoa aiheuttavia pitäi si liikkua -tyyppisiä ajatuksia. Suhdekehysteoria (Relational Frame Theory) on jatke edellä mainituille oppimispsykologian perusteorioille. Se selittää, miten asioita, kokemuksia, sanoja, ajatuksia ja tunteita liitetään kielellisesti toisiinsa. Se myös osoittaa, kuinka asioiden välille on mahdollista luoda merkityksiä ja kuinka asioita voi oppia ilman, että niistä on itsellä suoraan kokemuksia. Opimme liittämään tapahtumia ja tilanteita toisiinsa keinotekoisesti hyvin monilla eri tavoilla. Suhdekehysteorian avulla on mahdollista ymmärtää liikuntasuositusten kaltaisten ohjeiden toimivuutta vähän liikkuvien aikuisten kannustimena. Seuraavat esimerkit kuvaavat ajatusketjuja, joita liikuntasuositukset saattavat herättää vähän liikkuvien ihmisten mielissä: Liikuntaneuvoja pyytää Tiinaa, Anttia ja Sallaa vertaamaan omia liikuntatottumuksiaan terveysliikuntasuosituksiin. Kaikille kolmelle on yhteistä se, että liikuntaa ei ole tullut harrastettua viimeiseen kymmeneen vuoteen säännöllisesti lainkaan. Vertailua tehdessään Tiina, Antti ja Salla huomaavat, että he liikkuvat vähemmän kuin suositukset kehottavat. Tästä Tiina johtaa päätelmän ja toteaa mielessään, että hän on huono liikkuja ja laiska sohvaperuna. Tämä puolestaan johtaa siihen, että Tiina kokee huonommuuden, häpeän ja epäonnistumisen tunteita. Nämä tuntemukset yhdistyvät Tiinan mielessä vahvasti aikaisempiin negatiivisiin kokemuksiin liikkumisesta ja vyötärölle kertyneeseen ylipainoon. Myös ylipaino syyllistää. Antin kohdalla oman aktiivisuuden vertaaminen liikuntasuosituksiin johtaa puolestaan ajatukseen, että nyt on ryhdistäydyttävä. Antin mukaan syy löytyy itsestä ja siitä, että on antanut mukavuudenhalulleen liikaa sijaa. Antti päättää sisuuntua ja suunnittelee laittavansa elintapansa kuntoon. Sallan tapauksessa oman aktiivisuuden vertaaminen ja liikuntasuosituksista keskusteleminen ei herätä tunteita eikä kosketa sen enempää. Salla tietää, että liikkuminen on monin tavoin terveellistä, mutta samanaikaisesti hän kokee, ettei se ole hänelle tärkeää. Salla laittaa mukaan saamansa esitteen kotona saman tien roskiin ja kokee tapaamisen todellisena ajanhukkana. Kielelliset suhteet ja yhteydet ovat usein hyvin pysy viä. Kielellisten suhteiden monimuotoisuus auttaa ymmärtämään, että usein käyttäytyminen ja toiminta pohjautuvat luotuihin ja johdettuihin, joskus hyvinkin monimutkaisiin yhteyksiin. Usein se, miten ajattelemme, johtaa lopulta käyttäytymiseen tai sen välttämiseen (esim. liikuntakäyttäytyminen). Kyse ei siis ole pelkästään sanoista, vaan asioiden johtamisesta ja yhdistämisestä. Huomionarvoista on kuitenkin, että kielelliset suhteet ilmenevät aina tietyn ympäristön vaikutuksen alaisena, tietyssä kontekstissa. Koska monet luomistamme yhteyksistä ja niiden kautta keksimistämme selityksistä lienevät joko puutteellisia tai vääriä, on mahdollista, että kielellisyyden monimuotoisuus voi olla osin myös käyttäytymisen muutoksen esteenä. Siten suhdekehysteorian avulla on mahdollista ymmärtää esimerkiksi käyttäytymismalleja, jotka eivät ole omasta mielestä aina järkeviä. Liikuntasuositusten toimivuus riippuu kontekstista neuvonnan mahdolliset sudenkuopat Liikunta- ja terveysneuvonnan laatua voidaan parantaa valitsemalla neuvonnan toteutus jokaisen yksilöllisten tarpeiden, motivaation ja lähtötilanteen mukaan vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa. Tuloksekkaan ja vaikuttavan prosessin tulisi edetä vähittäin ja tarpeeksi hitaasti, ja siihen tulisi sisäl- 27
4 lyttää sisäisen motivaation ja pystyvyyden tunnetta vahvistavia kokemuksia sekä ohjaamista oman käyttäytymisen seurantaan. (Absetz & Hankonen 2011; Nupponen & Suni 2011; Ovaskainen ym. 2013, 34; Vuori 2013; ks. myös Vertio 2009.) Liikuntaneuvonnan vaikuttavuuteen liittyy paljon erilaisia psykologisia tekijöitä, jotka usein lopulta ratkaisevat, miten hyvin prosessissa onnistutaan. Koska psykologisiin tekijöihin, erityisesti motivaatioon vaikuttavia menetelmiä ja työkaluja on olemassa vähän, on ymmärrettävää, että tietoa käytetään esimerkiksi motivoimisen välineenä. Miksi tiedon jakaminen ei kuitenkaan toimi aina toivotulla tavalla? Miksi kaikki vähän liikkuvat eivät Antin tapaan sisuunnu ja pyri muutokseen, vaikka tietävät, että elintapojen muuttaminen kannattaa? Tiinan kaltaisten asiakkaiden kohdalla liikuntasuositusten käyttö neuvontatilanteessa saattaa johtaa päätelmiin, jotka eivät palvele motivaation tukemista Tiinan aikaisemmista negatiivisista kokemuksista ja itse tehdyistä päätelmistä johtuen. Esimerkissä hyvää tarkoittava liikuntasuosituksista keskusteleminen kääntyi neuvontatilanteessa päälaelleen ja aiheutti Tiinan kannalta heti ensi hetkestä alkaen tuntemuksia, jotka heikensivät omaa pystyvyyden tunnetta ja sitä kautta myös motivaatiota muutokseen. Operantin ja suhdekehysteorioiden näkökulmista omien liikuntatottumusten vertaaminen liikuntasuosituksiin toimii negatiivisena palautteena. Se saa Tiinan tuntemaan itsensä entistä huonommaksi ja kokemaan, ettei hänestä ole mihinkään. Negatiivisten tuntemusten seurauksena hän välttelee liikuntatilanteita ja ylipäänsä tilanteita, joissa hän joutuu olemaan esillä oman kehonsa kanssa. Liikuntasuositukset liittyvät Tiinan mielessä hyvin monenlaisiin asioihin, kuten negatiivisiin kokemuksiin liikkumisesta ja itsensä hyväksymiseen (vrt. suhdekehysteoria). Koska liikkumiseen kytkeytyy niin monenlaisia asioita, kokemuksia ja tunteita, on neuvontatilanteen haasteena saada näkyväksi jokaisen yksilön henkilökohtainen suhde liikkumiseen. Liikuntasuositusten käyttäminen liikuntaneuvonnassa voi olla perusteltua ja toimivaa esimerkiksi silloin, kun liikuntasuositukset vahvistavat käyttäytymistä. Jotta vahvistaminen olisi mahdollista, asiakkaan tulee kuitenkin usein olla jo aktiivinen liikkuja, joka täyttää liikuntasuosituksen kriteerit ainakin osittain. Tällöin liikuntasuositukset voivat motivoida jatkamaan liikkumista. Tiinan kohdalla liikuntasuositusten käyttäminen motivointikeinona ei mitä todennäköisimmin ole kannustavaa tai riittävää juuri sen vuoksi, että käyttäytymisen tasolla Tiina ei yllä suosituksiin ja hänen mielessään liikkuminen yhdistyy useisiin negatiivisiin kokemuksiin ja asioihin. Tiinasta liikkuminen ja liikkumistilanteet tuntuvat psykologisesti hyvin hankalilta tai jopa ahdistavilta. Näin tarkasteltuna mikään menetelmä tai työkalu ei itsessään ole hyvä tai huono, vaan menetelmän parem muuden ratkaisee se, miten hyvin menetelmä tai työkalu toimii yksilön näkökulmasta käsin. Tiinan kaltaisten henkilöiden kohdalla voi olla hyvä pysähtyä miettimään, mihin liikuntasuosituksia oikeastaan tarvitaan, jos näyttää siltä, että muutos ei ole tiedon puutteesta johtuvaa. Siten liikuntaneuvontatilanteessa on keskeistä tunnistaa, millaiseen kontekstiin liikunta liittyy. Vähän liikkuvan henkilön liikkumiseen liittyvät ajatukset, tunteet ja kokemukset voivat olla hyvin erilaisia verrattuna henkilöön, joka liikkuu aktiivisesti. Liikuntasuositusten toinen sudenkuoppa liittyy siihen, että liian tiukat ohjeet saattavat vahvistaa ja johtaa jäykkien käyttäytymismallien omaksumiseen. Ulkoisten ohjeiden noudattamiseen kannustaminen heikentää ihmisen kykyä oppia omasta kokemuksestaan. Antti harrasti juoksemista nuoruudessaan, ja hänen käsityksensä riittävästä liikkumisesta on noin tunnin kestävä juoksulenkki muutaman kerran viikossa. Tämän säännön noudattaminen on kuitenkin Antin tapauk sessa tällä hetkellä mahdotonta kertyneen ylipainon ja huonontuneen kunnon johdosta. Muu liikkuminen ei motivoi eikä tunnu oikealta liikunnalta, mikä puolestaan on johtanut fyysisesti passiiviseen elämisen tapaan. Liikuntasuositusten käyttäminen liikuntaneuvonnassa voi olla perusteltua ja toimivaa esimerkiksi silloin, kun liikuntasuositukset vahvistavat käyttäytymistä. Jotta vahvistaminen olisi mahdollista, asiakkaan tulee kuitenkin usein olla jo aktiivinen liikkuja, joka täyttää liikuntasuosituksen kriteerit ainakin osittain. Tällöin liikuntasuositukset voivat motivoida jatkamaan liikkumista. 28
5 Antti pitää tiedostamattaan tiukasti kiinni itse luomastaan ajatuksestaan riittävän liikunnan määrästä (vrt. säännön ohjaama käyttäytyminen). Liian jäykkä sääntöjen noudattaminen voi olla Antin kohdalla este muuttaa käyttäytymistä ja löytää toisenlaisia ratkaisuja arkiaktiivisuuden lisäämiseksi, vaikka motivaatio muutokseen heräsikin liikuntaneuvojan luona käydessä. Antin kohdalla riittävän liikunnan käsitys on hyvin vaativa, minkä vuoksi siihen yltäminen on vaikeaa. Usein nämä säännöt ovat tiedostamattomia, automaattisia tapoja ajatella, minkä vuoksi niitä on hankala tunnistaa. Liikuntaneuvojan mahdollisuutena on kuitenkin tehdä vähän liikkuvan ihmisen ajattelutapa (esim. mielessä oleva sääntö: askelta päivässä tai ei mitään ) näkyväksi ja auttaa löytämään omaan arkeen sopivia ratkaisuja. Kolmas sudenkuoppa saattaa syntyä siitä, että ammattilainen pitää liikkumisen lisäämistä tärkeänä, kun taas asiakkaasta liikkumisen lisääminen ei tunnu hyvinvoinnin kannalta keskeiseltä. Näin tapahtui esimerkiksi Sallan tapauksessa. Liikunta ja liikkumisen lisääminen ei tunnu Sallasta tärkeältä, vaikka hän tietääkin, että siitä olisi hänelle hyötyä. Näin ollen liikuntasuosituksista puhuminen ei juurikaan vaikuta häneen asenne- tai tunnetasolla eikä motivaatio muutokseen herää. Liikunta-alan ja terveydenhuollon ammattilaiset usein mieltävät ja arvottavat liikunnan hyväksi ja edistettäväksi asiaksi, mikä voi aiheuttaa liikuntaneuvontatilanteessa Sallan kohdalla jopa vastareaktioita. Vaikka vähäisellä liikkumisella on tutkimusten mukaan kiistatta haitallisia ja liikkumisella myönteisiä vaikutuksia terveyteen, ei ole kuitenkaan itsestään selvää, että kaikki kokevat liikunnan automaattisesti arvokkaaksi, vaikka tietäisivätkin nämä vahvat liikkumisen puolesta puhuvat argumentit. (Kauravaara 2013, ) Pelkästään liikuntaa ja terveyttä korostava lähtökohta ei motivoi Sallaa riittävästi muuttamaan liikuntakäyttäytymistään. Sallan kohdalla vaihtoehtoinen näkökulma liikunta-aktiivisuuden lisäämiseen saattaa löytyä tarkastelemalla hyvinvointia laajemmin ja sitomalla käyttäytymisen muutos Sallan itsensä tärkeiksi kokemiin asioihin elämässä. Tämä edellyttää kuitenkin ammattilaiselta kykyä luopua omista näkökulmistaan ( liikunta on tärkeää ) ja pysähtyä kysymään, mikä tai mitkä asiat ovat asiakkaan elämässä merkityksellisiä tai arvokkaita. Tässä lähestymistavassa käyttäytymisen muutokseen pyritään etsimällä konkreettisia tekoja ja toimia, joiden avulla on mahdollista edistää itselle merkityksellistä elämää (esim. oman perheen hyvinvointi). Mikäli asiakas löytää liikuntakäyttäytymiselleen syvemmän merkityksen tai jopa uuden merkityksen, on todennäköistä, että motivaatio muutokseen kasvaa ja muutoksen pysyvyys ja siihen sitoutuminen paranevat. (Kangasniemi 2014; Kangasniemi ym ) Ovatko suositukset liian yleisiä? Suomessa on yleistä määritellä kansallisissa ohjeistuksissa, kuinka ihmisten olisi toivottavaa käyttäytyä ja toimia. Suositukset on laadittu tietynlaisesta arvoperustasta, vaikuttimista ja näkökulmasta käsin, mutta kuinka hyvin ohjeet ja suositukset tavoittavat kansalaiset ja kuinka hyvin ne toimivat yksilötasolla? Onko mahdollista, että suositukset ovat liian yleisiä toimiakseen kaikilla? Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksissa korostetaan, että suositukset on tarkoitettu väestötasolle ja että ne soveltuvat vain varauksella yksilöiden ruuankäytön tai ravitsemustilan arviointiin ja ravitsemusneuvontaan, koska yksilöiden ravinnon tarpeen vaihtelut ovat suuret. Myös ruuan laatu on haluttu viime vuosina nostaa esiin määrällisen tarkastelun rinnalle. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005, 7; Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014.) Sen sijaan terveysliikuntasuosituksissa yksilön näkökulmaa ei juurikaan oteta huomioon, vaan suositukset ovat määrällisesti samanlaiset riippumatta kansalaisen tai asiakkaan lähtötilanteesta (vrt. Aittasalo & Vasankari 2011, 198; Fogelholm & Oja 2011, 73; ks. myös Täytettävän liikuntapiirakan ohje 2014). Suosituksissa olevan tiedon soveltamista vaikeuttaa se, että yksilölliset erot ja harjoitusvaikutukset liikunnassa ovat suuria (Bouchard & Rankinen 2001). Siten suositusten tarkkoja liikuntamääriä ei tulisi korostaa liikaa (Tammelin 2013, 63). On siis mahdollista, että toiselle riittää terveyden kannalta vähäisempikin liikkuminen ja arkielämään sopivat pienet fyysisen aktiivisuuden valinnat, kun taas toinen sairastuu runsaasta liikkumisestaan huolimatta. Etenkin liikuntakäyttäytymisen muutoksen näkökulmasta samat suositusmäärät eivät lähtökohdallisesti ole toimivia kaikille. Esimerkiksi masentuneelle ihmiselle kova tavoite voi olla jopa se, että hän selviytyy päivittäisistä arjen toiminnoistaan. Tällöin esimerkiksi masentuneen henkilön kohdalla liikuntasuosituksissa voitaisiinkin korostaa laatua tai pikemminkin kokemuksellisuutta määrän sijaan. Terveysliikuntasuositusten ohella jo kolmekymmentä vuotta sitten lanseerattu kampanja askelta päivässä on nykyisin tunnettu tunnuslause ympäri maailman. Mainittua askelmäärää käytetään usein myös eräänlaisena suosituksena, vaikka virallisesti sitä ei ole liikuntasuosituksiin kirjattukaan. Kymmenentuhannen askeleen päivätavoite saattaa kuitenkin olla hyvin problemaattinen vähän liikkuvan näkökulmasta, sillä askelmäärä kuvaa jo aktiivista liikkujaa (Tudor-Locke & Basset 2004). On siis selvää, että tavoitteeseen yltäminen on suuri harp paus jopa terveelle liikuntaan tottumattomalle ja osalle jopa mahdoton kroonisista sairauksista johtuen. Edellä esitettyjen oppimispsykologisten teorioiden valossa tarkasteltuna liikuntasuositusten käyttämisessä on riskinsä, mikäli vähäinen fyysinen aktiivisuus ja käyttäytymisen muuttaminen ei yksinkertaistettuna johdu tiedon puutteesta tai sen saatavuudesta.tieto yksistään ei saa vielä ketään liikkumaan, vaikka suositusten tavoittama viesti koettaisiinkin tärkeänä. Vähän liikkuvan käyttäytymisen muutosta tavoiteltaessa terveysliikuntasuosituksiin vertaamisen sijaan hyödyllistä olisi kiinnittää huomiota yksilön omaan käyttäytymiseen ja siihen, mihin liikkuminen on sidoksissa. Näin voitaisiin 29
6 vähentää sellaisia tilanteita, joissa vertaaminen vain lisää epäonnistumisen ja huonommuuden tunteita ja siten heikentää pystyvyyden tunnetta ja motivaatiota muutokseen. Vähän liikkuvien näkökulmasta myönteistä on kuitenkin se, että hyvin pienetkin arkiaktiivisuuden lisäykset ovat terveyden kannalta tärkeitä. Siten keskeistä onkin tunnistaa ja löytää keinoja, jotka toimivat yksilön lähtökohdista käsin tarkasteltuna. Miten vahvistaa niitä asioita, joita jo kenties tapahtuu ja joita olisi mahdollista tehdä lisää? Voisiko liikuntaneuvonnan ohjenuora ollakin yksinkertaisesti se, että lähdetään tapauskohtaisesti tutkimaan, mistä löytyy riittävä motivaatio muutokseen ja keinoja, jotka toimivat juuri tietyn asiakkaan kohdalla? Tarvitaanko yksityiskohtaisia neuvoja ja ohjeita, jotka ovat asiantuntijalähtöisiä, jos ne eivät saa ihmisiä muuttamaan käyttäytymistään? Liikuntaneuvonnan toimivuuden näkökulmasta voidaankin kysyä, onko päivittäisten askelien määrällä lopulta väliä vai yli askelta, jos askelten määrä saadaan muuttumaan ja elämänlaatua nostettua. Jos askeleet hyvistä ponnisteluista huolimatta arvotetaan omasta tai muiden mielestä riittämättömiksi, se tuskin on vähän liikkuvan motivaation kannalta kannustavaa. Yhteenveto Liikuntaneuvontatilanteessa mahdollisia sudenkuoppia saattaa syntyä siitä, että liikuntasuositukset ja niihin vertaaminen vahvistavat enemmänkin sitä mitä ei ole eli liikuntakäyttäytymisen vähäisyyttä. Tämä voi johtaa assosiaatioihin, jotka liittyvät itsensä huonoksi kokemiseen tai jopa syyllisyyden tuntemuksiin, mikä ei edistä aktiivisen elämäntavan omaksumista. Myös liikuntasuosituksen yksipuolisuus saattaa luoda osaltaan liian jäykkiä toimintamalleja siitä, miten pitäisi liikkua. Jäykät toimintamallit estävät omassa elämässä toimivien ratkaisujen löytymistä. Näiden seikkojen lisäksi neuvontatilanteessa ongelmia saattaa syntyä arvoristiriidasta, jos ammattilaisen ja asiakkaan näkemykset liikunnan tärkeydestä ovat kovin erilaisia. Liikuntasuositukset korostavat melko yksipuolisesti liikkumisen määrällistä näkökulmaa, joka saattaa olla liian suppea herättämään vähän liikkuvan henkilön motivaatiota. Asiakkaan hyvinvointi on viime kädessä hänen itsensä määriteltävissä. Näin ajateltuna henkilökohtaisessa ja yksilöllisessä liikuntaneuvontatilanteessa ammattilaisella ei useinkaan ole valmiita tai suoria vastauksia esimerkiksi liikuntasuositusten muodossa, vaan pikemminkin joukko erilaisia kysymyksiä. Oikeiden kysymysten löytäminen saattaakin olla motivaation löytymiseksi ratkaisevaa ja auttaa asiakasta pohtimaan omaa tilannettaan ja päättämään, mikä on hänelle tärkeää ja minkälaiset valinnat ovat linjassa hänen tärkeiksi kokemiensa asioiden kanssa. Siten ammattilainen on ennemmin aktiivinen ihmettelijä ja kuuntelija kuin suorien ohjeiden tai neuvojen antaja. Parhaimmillaan hän vahvistaa asiakkaan omaa asiantuntijuutta ja vastuuta omasta elämästään. On hyödyllisempi vaihtoehto antaa tilaa asiakkaan omaan elämään sopiville tavoitteille ja arvoil le kuin tarjota valmiita neuvoja tai ohjeistuksia, jos ne eivät näytä toimivan käytännössä. Ammattilaiselle tämä lähestymistapa saattaa tarkoittaa tutuista ja turvallisilta tuntuvista ohjeista luopumista ja uudenlaisen ajattelutavan omaksumista. ANU KANGASNIEMI, LitM Terveyspsykologiaan erikoistuva psykologi, tutkija LIKES-tutkimuskeskus Sähköposti: anu.kangasniemi@likes.fi KATI KAURAVAARA, LitT Erikoissuunnittelija LIKES-tutkimuskeskus Sähköposti: kati.kauravaara@likes.fi Suhdekehysteorian kliinistä käytännön mallia tai mene tel mää kutsutaan hyväksymis- ja omistautumisterapiaksi (Hayes 2004; Hayes ym. 2006). Hyväksymis- ja omistautumisterapiaan pohjautuvassa työskentelyssä tuetaan asiakkaan omaa asiantuntijuutta ja vastuuta hänen oman elämänsä valinnoista. Keskeisiä ovat ohjattavan omat tarpeet, toiveet ja käsitys hyvästä elämästä. Lähtökohtana on se, että liikuntaneuvontatilanteessa ei lähdetä ensisijaisesti tavoittelemaan liikkumisen lisäämistä, vaan motivaatiopohjan luomista itselle tärkeiden arvojen avulla. Keskeistä on löytää arkeen sopivia tekoja tai keinoja, joiden avulla edistää itselle merkityksellistä elämää mahdollisista rajoitteista huolimatta. Käytännössä erilaisten harjoitusten ja työkalujen avulla pyritään vahvistamaan asiakkaan psykologista joustavuutta ja sen osa-alueita, mikä lisää asiakkaan kokonaisvaltaista toimintakykyä ja elämänlaatua. Hyväksymis- ja omistautumisterapian avulla on saavutettu hyviä hoitotuloksia käyttäytymislääketieteen ja terveyspsykologian alueilla laajasti ympäri maailmaa. Suomessa hyväksymis- ja omistautumisterapiaan pohjautuvia interventioita tutkitaan parhaillaan Jyväskylän yliopistossa muun muassa depression, nukkumishäiriöiden ja työuupumuksen hoidossa, terveyttä edistävien elintapojen muutoksessa sekä LIKEStutkimuskeskuksessa liikkumisen edistämisessä (Kangasniemi 2013). Artikkelin kirjoittajat ovat parhaillaan työstämässä hyväksymis- ja omistautumisterapiaan pohjautuvaa käsikirjaa, joka sisältää uusia liikuntaneuvonnassa hyödynnettäviä menetelmiä ja työkaluja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä liikunta- ja terveysalan ammattilaisille. 30
7 LÄHTEET Absetz P. & Hankonen N Elämäntapamuutoksen tukeminen terveydenhuollossa: vaikuttavuus ja keinot. Duodecim 127 (21), Aittasalo M. & Vasankari T Terveysliikunnan edistämisen työvälineitä. Teoksessa M. Fogelholm, I. Vuori & T. Vasankari (toim.) Terveysliikunta. 2. uudistettupainos. UKK-instituutti&Duodecim, Bouchard C. & Rankinen T Individual differences in response to regular physical activity. Medicine Science Sports and Exercise 33 (6), S446 S451. Fogelholm M. & Oja P Terveysliikuntasuositukset. Teoksessa M. Fogelholm; I. Vuori & T. Vasankari Terveysliikunta. 2. uudistettu painos. UKK-instituutti & Kustannus Oy Duodecim, Hayes S. C Acceptance and commitment therapy, relational frame theory, and the third wave of behavioral and cognitive therapies. Behavior therapy 35 (4), Hayes S., Luoma J., Bond F., Masuda A. & Lillis J Acceptance and commitment therapy: Model, processes and outcomes. Behaviour research and therapy 44 (1), Hirvonen N., Huotari, M-L., Niemelä R. & Korpelainen R Information Behavior in Stages of Exercise Behavior Change. Journal of the American Society for Information Science and Technology 63 (9), Hoikkala T., Salasuo M. & Ojajärvi A Tunnetut sotilaat. Varus-miehen kokemus ja terveystaju. Julkaisuja 94. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto / Nuorisotutkimusseura. Husu P., Paronen O., Suni J. & Vasankari T Suomalais-ten fyysinen aktiivisuus ja kunto Terveyttä edistävän liikunnan nyky-tila ja muutokset.opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:15.Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Kaasalainen K., Kasila K., Komulainen J., Villberg J. & Poskiparta M Terveysliikunnan lukutaidon yhteys vapaa-ajan liikunta aktiivisuuteen ja fyysiseen kuntoon työikäisillä miehillä. Liikunta&Tiede 48 (1), Kangasniemi A Towards a physically more active lifestyle based on one s own values: The results of a randomized controlled trial among physically inactive adults. Terveyspsykologian erikoistumiskoulutuksen lisensiaatintutkielma.jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Kangasniemi A. M., Lappalainen R., Kankaanpää A., Kulmala J., Hakonen, H. & Tammelin T Towards a physically more active lifestyle based on one s own values: study design of a randomized controlled trial for physically inactive adults. BMC Public Health 13 (1), 671. Katainen A Tupakka, luokka ja terveyskäyttäytymisen ongelma.sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2011:2.Helsinki: Helsingin yliopisto. Kauravaara K Mitä sitten, jos ei liikuta? Etnografinen tutkimus nuorista miehistä.liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 276. Jyväskylä: LIKES-tutkimuskeskus. Kivimäki S. & Tuunanen K Liikuntaneuvonnan tila kunnossa. Kettingistä ketjuihin kohtaamisia kentällä.liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 282. Jyväskylä: Kunnossa kaiken ikää -ohjelma/ LIKES-tutkimuskeskus. Lappalainen R. & Lappalainen P Painon ja mielen psykologiaa.hyväksymis- ja omistautumisterapia & kognitiivinen käyttäytymisterapia painonhallinnassa. Ohjaajan opas. Tampere: Suomen Käyttäytymistieteellinen Tutkimuslaitos Oy. Niemelä R., Ek S. & Huotari M-L Terveystiedon lukutaito lisää hyvinvointia. Teoksessa J. Reivinen & L. Vähäkylä (toim.) Kansan terveys, yksilön hyvinvointi. Helsinki: Gaudeamus, Nupponen R. & Suni J. (2011). Henkilökohtainen liikuntaneuvonta. Teoksessa M. Fogelholm; I. Vuori & T. Vasankari Terveysliikunta. 2. uudistettu painos. UKK-instituutti & Kustannus Oy Duodecim, Ovaskainen M-L., Nummela O., Holstila A-L., Kosola M. & Helakorpi S Ihmisen ja ympäristön hyvinvointi: terveellisen liikunnan ja ravinnon edistäminen. Hyvinvoipa-projektin väliraportti. Työpaperi 7/2013. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tammelin T Liikuntasuositukset terveyden edistämisessä. Teoksessa T. Jaakkola; J. Liukkonen & A. Sääkslahti (toim.) Liikuntapedagogiikka. Jyväskylä: PS-kustannus, Tudor-Locke C. & Basset Jr D. R How Many Steps/Day Are Enough? Premilinarypedometerindices for publichealth. Sports Medicine 34 (1), 1 8. Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005 Suomalaiset ravitsemussuositukset ravinto ja liikunta tasapainoon. Helsinki: Edita Publishing Oy. Valtion ravitsemusneuvottelukunta Terveyttä ruoasta. Helsinki: Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Vuori I Liikuntaan ohjaaminen kuuluu terveydenhuollon tehtäviin. Suomen Lääkärilehti 68 (23), d. SÄHKÖISET LÄHTEET Liikunta: Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim.Saatavilla internetissä: (viitattu ). Täytettävän liikuntapiirakan ohje Saatavilla internetissä: (viitattu ). Vertio H Terveysneuvonnan periaatteet. Terveyskirjasto. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim.Saatavilla internetissä: artikkeli=seh00146 (viitattu ). LÄHTEENÄ KÄYTETYT LAIT JA ASETUKSET Terveydenhuoltolaki /
Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi
Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia
LisätiedotKKI-PÄIVÄT
Asiakas ja arvot -elintapamuutosprosessin keskiössä Anu Kangasniemi PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi Puheenvuoron teemoja Arvo- ja hyväksyntäpohjainen
LisätiedotMUUTOKSEN PSYKOLOGIA. ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi STRESSIPÄIVÄ 24.5.
MUUTOKSEN PSYKOLOGIA ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi Puheenvuoron teemoja 1. Motivaatio ja muutos - Miten tukea asiakkaan motivaatiota
LisätiedotLaatua liikuntaneuvontaan
Laatua liikuntaneuvontaan 24.8.2013 Liikuntaneuvonnan asema Terveydenhuoltolaki edellyttää terveysneuvontaa kunnan kaikkiin terveydenhuoltopalveluihin sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin seuraamista.
LisätiedotMotivaatio muutokseen itselle tärkeiden asioiden avulla
Motivaatio muutokseen itselle tärkeiden asioiden avulla Anu Kangasniemi Terveyspsykologian erikoispsykologi, LIKES-tutkimuskeskus Active life and work, 15.4.2015, Kajaani Esityksen tavoitteena Tutustua
LisätiedotLiikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä
Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,
LisätiedotLiikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta
Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne
LisätiedotMotoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY
Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea
LisätiedotKoko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus 18.10.2012. www.likes.fi
Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus 18.10.2012 Sisältö Johdanto Motivointi muutokseen arvotyöskentelyn ja itselle tärkeiden asioiden avulla
Lisätiedotsuhteessa suosituksiin?
Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus
LisätiedotLIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA
S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *
LisätiedotLiikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa
Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotLiikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä
Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Terveysliikuntasuositukset UKK-instituutin Liikuntapiirakka julkaistiin alun perin vuonna 2004. Yhdysvaltain
LisätiedotKAIKIN KEINOINKO työpaikkaterveyden edistämistä?
KAIKIN KEINOINKO työpaikkaterveyden edistämistä? Toimenpidesuositusten analyysi käyttäytymistieteellisestä näkökulmasta Eveliina Korkiakangas Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla Promo@Work
LisätiedotLiikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!
Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta
LisätiedotErityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt
Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotLiikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä
Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on
LisätiedotLUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry
LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry 10.11.2016 MIKSI TARVITAAN LUPA LIIKKEELLE? Lisää liikettä ja terveystiedon lukutaitoa
LisätiedotTerveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka
TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN
LisätiedotMika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät
LisätiedotVähäisen liikkumisen mielekkyys ja mielettömyys
Jäidenlähtöseminaari Kunnes terveys meidät erottaa! 12.5.2015 Joensuu Vähäisen liikkumisen mielekkyys ja mielettömyys LitT Erikoissuunnittelija Kati Kauravaara Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö
LisätiedotLiikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain
LisätiedotPeruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011
Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin
LisätiedotKiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
1 Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 2 Näytöastekatsauksia liikkumisen terveyshyödyistä. Viimeisin, johon suomalaiset terveysliikuntasuosituksetkin perustuvat, on vuodelta 2008. 3 Visuaalinen
LisätiedotELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)
ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotPsykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla
Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotUimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen
Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg
LisätiedotTiedän, haluan, pystyn ja osaan - ikääntyneen motivoituminen liikkumaan
Tiedän, haluan, pystyn ja osaan - ikääntyneen motivoituminen liikkumaan Liikunnan tulee olla miellyttävää, hyväntuulista ja vapaaehtoista, ja harjoittelun pitää olla kevyttä, luonnollista ja runsasta.
LisätiedotLeikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotLasten fyysinen aktiivisuus
Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt
LisätiedotNUORTEN MIESTEN LIIKKUMISTA ESTÄVÄT JA EDISTÄVÄT TEKIJÄT
NUORTEN MIESTEN LIIKKUMISTA ESTÄVÄT JA EDISTÄVÄT TEKIJÄT MOPO-seminaari 20. 21.11.2013 Riitta Pyky Jaana Ukonaho ODL Liikuntaklinikka, MopoTuning Taustaa Terveytensä kannalta riittävästi liikkuu vain hieman
LisätiedotTyöelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma
Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Ikääntyneiden määrä kasvaa Väestöennuste ikäryhmittäin 1910 2060
LisätiedotTerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste. hyötyliikunta
TerveysInfo hyötyliikunta Arviointi avuksi : vahvista tervysliikunnan yhteistyötä Liikuntaneuvonnan ja terveysliikuntapalvelujen yhteisen arvioinnin avulla voidaan edistää saumattoman palveluketjun toimintaa.
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotHyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
LisätiedotNÄKÖKULMIA KÄYTTÄYTYMISEEN VAIKUTTAMISEEN
NÄKÖKULMIA KÄYTTÄYTYMISEEN VAIKUTTAMISEEN Erikoissuunnittelija SAKU ry:n Ammatillisen koulutuksen Hyvinvointipäivät 9.12.2015 LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15 A, 40720 Jyväskylä www.likes.fi KÄYTTÄYTYMISEEN
LisätiedotLiikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?
Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa
LisätiedotLiikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta
Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu
LisätiedotHYVINVOINTI JA LIIKUNTA
HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.
LisätiedotVasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen
Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016
LisätiedotKokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö
Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö Kokemuksia Google Scholars löysi hakulauseella how to deal with ADHD child in exercise miljoonia osumia. Yleisiä
LisätiedotPaljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus
Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari, Mikkeli 17.4.2013 Työryhmä Annaleena Aira Henna Haapala Harto
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten
Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:
LisätiedotKEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII. Anita Ahlstrand
KEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII Anita Ahlstrand LIIKKUMINEN JA OMAN KEHON KÄYTTÖ OPPIMISTILANTEESSA tarkkaavaisuus ja vireystila säilyy paremmin - keskittyminen on helpompaa eri aistien käyttö yhtä
LisätiedotLiikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys
Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee
Lisätiedotperuskoulun 5. ja 8. -vuosiluokille Matti Pietilä Opetushallitus
peruskoulun 5. ja 8. -vuosiluokille Matti Pietilä Opetushallitus 26.1.2018 Työikäisten määrä vähenee Suomessa 2050: 27,9 % 2014: 42,9 % Lähde: Valtiovarainministeriö Liikuntasuosituksen täyttävien (liikuntaa
LisätiedotKATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään
KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää
LisätiedotKoulun tukitoimet. Seminaari ADHD:n Käypä Hoito suositus Vesa Närhi ; ADHD-Käypä Hoito -seminaari; Närhi
Koulun tukitoimet Seminaari ADHD:n Käypä Hoito suositus 12. 10. 1017 Vesa Närhi ADHD ja koulu koulussa suoriutuminen, sekä akateemisesti että sosiaalisesti, on keskeistä elämässä myöhemmin suoriutumiselle
LisätiedotLiikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus. Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori
Liikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori Sisällys 1. Liikkuva koulu -ohjelman laajeneminen valtakunnalliseksi 2. Oppilaiden fyysinen aktiivisuus 3. Aktiivisempia
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotLIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti
LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan
LisätiedotAktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena
Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen
LisätiedotOhjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto
4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti
LisätiedotKohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka
Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Eheydentunne mielekkään elämän perusta Kivunsäätely psyykkisenä prosessina Vuorovaikutuksen keinot tukea kivunsäätelyä Luottamusta siihen, että
Lisätiedotaikuisille -infograafit
Fyysisen aktiivisuuden suositukset toimintaesteisille aikuisille -infograafit Fysisk aktivitet Rekommendationer för vuxna med funktionsnedsättning -infografer Pajulahti 12.4.2019 Suomen Vammaisurheilu
LisätiedotElintavat. TE4 abikurssi
Elintavat TE4 abikurssi Keskeistä Ravitsemus Liikunta Uni ja lepo Päihteet Terveysosaaminen Terveyskäyttäytyminen Terveyskulttuuri Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet Ravitsemussuosituksen
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotYHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen
YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja
LisätiedotTasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry
Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen
LisätiedotOHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä
OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,
LisätiedotHyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen
Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen Työn sisältö Kuntastrategia ja kunnan hyvinvointiohjelma liikuntaa edistämässä Miten eri väestöryhmät liikkuvat ja Hollolan kunta liikunnan edistäjänä Kuvaus Hollolan
LisätiedotNUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee
LisätiedotIloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin
Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas
LisätiedotTerveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville
Terveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville Pauliina Husu TtT, erikoistutkija UKK-instituutti Kuntotestauspäivät, 21.3.2019 Terveyskunto fyysistä kuntoa määrittävät kehon rakenteet ja toiminnot, joilla
LisätiedotSEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN
SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,
LisätiedotMitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?
Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt
LisätiedotIlo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma
Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Lasten liikuntapiirakka päiväkodissa klo 8.00-12.00 10,00% 1. Matala istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.) 33,80% 56,10% 2. Kohtuullinen
LisätiedotElintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus
Elintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Vaikuttava elintapaohjaus Neuvokas perhe työvälineillä 1/2 Tutkimusnäytön mukaan vaikuttavan elintapaohjuksen elementtejä
LisätiedotSairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät
Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät 16.2.2018 Sisältö Mitkä tekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin? Akuutit infektiot Krooniset
Lisätiedotkuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA
kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261
LisätiedotSosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa
Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014, Helsinki Minna Rytkönen, TtT, Th minna.rytkonen@uef.fi Sosioemotionaalinen
LisätiedotLiikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä
Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom
LisätiedotALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI
ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata
LisätiedotIloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus
Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä
LisätiedotSMART! Tavoitteen asettaminen.
SMART! Tavoitteen asettaminen. HYTE-valmentajien koulutus 19.9.2017 Eila Kuntsi, projektisuunnittelija, SATA-LIPAKE-hanke Kuva: Papunet.net TAVOITTEEN TUNNISTAMINEN Kenen tavoitteesta keskustellaan? Kuuluuko
LisätiedotJYRÄNGÖN KOULU HEINOLA
JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA -LIIKUTTAVAN HYVÄ KOULU- www.liikkuvakoulu.fi JYRÄNGÖN KOULU 1,5 sarjainen alakoulu Oppilaita noin 200 Opettajia ja avustajia n. 15 henkilöä Koulussa panostettu koululiikunnan kehittämistoimintaan
LisätiedotLUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!
LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden
LisätiedotArviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)
VALINNAISAINEEN OPETUSSUUNNITELMA: MUSIIKKI (Make music) Musiikin monipuolinen tekeminen ryhmässä. HYPE painotus Musiikin tekeminen ryhmässä kehittää sosiaalisia taitoja. Oma tekeminen täytyy sovittaa
LisätiedotLisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu
Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus
LisätiedotLiikkuva opiskelu -ohjelma
Liikkuva opiskelu -ohjelma JOHANNA KUJALA, johanna.kujala@oph.fi Saku ry:n ammatillisen koulutuksen opiskeluhyvinvoinnin kehittämispäivät 21.11.2018 WWW.LIIKKUVAOPISKELU.FI 2 Liikkuva opiskelu -ohjelman
LisätiedotTerveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Hallitusohjelman mukaan politiikkaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota: Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseen
LisätiedotKestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet
Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden
LisätiedotLiikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka
Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Jyrki Komulainen Ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää (KKI) ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Maakunnallinen liikuntaneuvonta
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013
Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO
LisätiedotKolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.
Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me
LisätiedotEduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta. Asiantuntijakuuleminen Marjo Alatalo
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta Asiantuntijakuuleminen Lakiesityksen sisältämät mahdollisuudet: Sosiaalihuollon palveluja tarvitsevan kansalaisen vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen Pyrkiminen
LisätiedotArja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema
Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS
LisätiedotMOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM
MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien
LisätiedotLiikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.
1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua
LisätiedotMonialainen yhteistyö
Monialainen yhteistyö - miten toimialat voivat hyötyä toisistaan yhteisten ja toimialakohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät 18.2.2016 Liikuntatoimen ylitarkastaja Ulla Silventoinen
LisätiedotUudistuneet Sinettiseurakriteerit. versio 5
Uudistuneet Sinettiseurakriteerit versio 5 Liikunnallinen elämäntapa Urheilijan polku Liikkujan polku Sinettiseurakriteerit Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa Organisointi ja toimintaperiaatteet
LisätiedotTerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.
TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen
LisätiedotTyöpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena
a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely
LisätiedotTykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista?
Tykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista? Tutkimustietoa koululiikuntamotivaatiosta Säätytalo 31.1.2019 Timo Jaakkola, LitT, dosentti, Jyväskylän yliopisto Mikko Huhtiniemi, LitM, Jyväskylän
LisätiedotVerkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!
Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla
Lisätiedot