VIISUMIPOLITIIKKA MAAHANMUUTON VÄYLÄNÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIISUMIPOLITIIKKA MAAHANMUUTON VÄYLÄNÄ"

Transkriptio

1 VIISUMIPOLITIIKKA MAAHANMUUTON VÄYLÄNÄ Suomi Euroopan muuttoliikeverkosto

2

3 VIISUMIPOLITIIKKA MAAHANMUUTON VÄYLÄNÄ SUOMI

4 4 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO: TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA METODOLOGIA Tutkimuksen metodologia VIISUMIPOLITIIKKA JA VIISUMILAINSÄÄDÄNTÖ SUOMESSA Kansallinen politiikka ja lainsäädäntö Kolmansien maiden kanssa solmitut sopimukset Viimeaikaiset EU-muutokset viisumipolitiikassa ja lainsäädännössä Viimeaikaiset kansallisten viisumien muutokset viisumipolitiikassa ja -lainsäädännössä VIISUMIPOLITIIKAN TOIMEENPANO JA ORGANISOINTI Yleiset menettelytavat viisuminmyöntämisprosessin eri vaiheissa Viisumien myöntäminen laillista maahanmuuttoa varten - erityiset menettelytavat Kansalliset käytännöt kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa varten Haasteet ja menestystekijät laillisen maahantulon edistämisessä Viisuminmyöntämismenettelyt laittoman maahantulon estämiseksi Laittoman maahantulon torjunta viisumin myöntämisen ja seurantatoimien yhteydessä Muut toimet laittoman maahantulon estämiseksi viisumeita myönnettäessä Haasteet ja menestystekijät laittoman maahantulon torjunnassa YHTEISTYÖ KOLMANSIEN MAIDEN KANSSA: TAPAUSTUTKIMUKSIA Tapaustutkimus I Venäjä Perustelut tapaustutkimusmaan valinnalle Historiallinen yleiskatsaus Suomen ja Venäjän suhteisiin viisumiasioissa Venäjän ja Suomen välillä solmitut sopimukset Muut toimet Tilastot Tapaustutkimuksen havainnot Tapaustutkimus II - Nigeria Perustelut tapaustutkimusmaan valinnalle Historiallinen yleiskatsaus Suomen ja Nigerian suhteisiin viisumiasioissa Nigerian ja Suomen välillä solmitut sopimukset Muut toimet Tilastot Tapaustutkimuksen havainnot EU-POLITIIKAN JA LAINSÄÄDÄNNÖN VAIKUTUKSET... 51

5 5 6. TILASTOT: MYÖNNETYT VIISUMIT JA MAAHANMUUTTO SUOMEEN PÄÄTELMÄT/YHTEENVETO LÄHTEET Liite Liite

6 6 1. JOHDANTO: TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA METODOLOGIA Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää viisumipolitiikan ja maahanmuuttopolitiikan välistä yhteyttä. Tavoitteena on selvittää, miten viisumipolitiikalla voidaan toisaalta edistää laillista maahanmuuttoa ja toisaalta estää laitonta maahantuloa. Tutkimuksen kansallisten raporttien ja niiden pohjalta laaditun synteesiraportin avulla voidaan välittää tietoa sekä kansallisille että EU-tason poliittisille päätöksentekijöille, lainsäätäjille sekä käytännön toimijoille koskien sitä, millaisia vaikutuksia erilaisilla viisumipolitiikoilla mahdollisesti on yhtäältä tavoiteltuihin ja toisaalta epäsuositeltavana pidettyihin maahanmuuton muotoihin, ja millaisia kerrannaisvaikutuksia ja seuraamuksia yhden EU-jäsenvaltion viisumipolitiikalla saattaa olla joidenkin toisten jäsenvaltioiden maahanmuuton suhteen. Myös tutkijat voivat hyödyntää tämä tutkimuksen aineistoa ja olla mukana kehittämässä konkreettiseen käytännön tietoon perustuvia parhaita käytäntöjä viisumipolitiikan suhteen. Julkinen media voi myös hyödyntää tämän tutkimuksen satoa kansallisten intressien julkituomiseksi ennen kaikkea tutkimuksen Venäjää ja Nigeriaa koskevien Case Studyosioiden välityksellä. Erityisen kiinnostavaa on pohtia, millaisia myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia EU:n ja Venäjän välille tulevaisuudessa kaavailtu viisumivapaussopimus tulee saamaan aikaan Suomen rajaliikenteen suhteen; sen volyymiin ja Suomeen siirtymisen syihin nähden, mahdollisesti yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyviin seikkoihin nähden Suomessa, tai laittomaan maahanmuuttoon siihen liittyvine kielteisine oheisilmiöineen. Suomella ei ole enää omaa viisumipolitiikkaa, oli yleinen näkemys, joka esitettiin monelta taholta kun heiltä kysyttiin asiaan liittyviä tietoja tätä tutkimusta varten. Suomi luopui kansallisista viisumeistaan vuonna 2001 ryhdyttyään soveltamaan Schengenin säännöstöä täysimääräisesti, joten tässä mielessä Suomella ei olekaan enää omaa kansallista viisumipolitiikkaa. Viranomaistahojen haastattelujen lopputulemat sekä erilaiset kirjalliset aineistot liittyen viisumienmyöntämisohjeistuksiin ja niiden soveltamiskäytäntöihin antavat kuitenkin ymmärtää, että Suomella on kuin onkin tietynlainen viisumipolitiikka, jossa voidaan nähdä kolme pääpiirrettä: 1. Ensinnäkin Suomen viisumipolitiikan keskiössä on se, että Schengen-sopimusta mahdollisimman tarkasti noudattamalla se pyrkii määrätietoisesti kohti EU-harmonisointia viisumiasioissa. 2. Toinen Suomen viisumipolitiikan keskeinen tekijä on, että jouhevaa, ripeää, asiakaslähtöistä ja myönteistä viisumipolitiikkaa harjoitetaan kohdennetusti sellaisten kolmansien maiden suhteen, joiden kanssa siitä on merkittävää taloudellista hyötyä sekä selkeitä yhteyksiä muunlaiseen, pidempikestoiseen maahanmuuttoon jota pidetään toivottuna. 3. Kolmas peruspilari Suomen viisumipolitiikassa on toisen peruspilarin vastapooli; kohdennetusti tiettyjen lähtömaiden viisuminmyöntämiskäytännöissä ollaan varovaisempia niiden suuremman haasteellisuuden takia koskien laittoman maahantulon eri aspekteja, kuten dokumenttiväärennökset, ihmiskauppa, lumeavioliitot, uhka EU-jäsenvaltioiden sisäiselle turvallisuudelle, tai joku muu maahantulosäännösten kiertämiseen tietyillä alueilla tiettyinä ajanjaksoina yleisesti liittyvä tekijä.

7 7 1.1 Tutkimuksen metodologia Tämän tutkimuksen tiedot on hankittu pääosin haastattelemalla relevantteja viranomaisia. Ulkoasiainministeriön lisäksi haastattelimme ja konsultoimme seuraava viranomaistahoja: sisäasiainministeriön maahanmuutto-osasto, Rajavartiolaitoksen esikunta, Keskusrikospoliisi, Helsingin poliisilaitos, Poliisihallitus, Tulli ja Maahanmuuttovirasto. Aiheesta ei juuri ollut valmista tutkimustietoa ja harvat saatavilla olevat koskivat ainoastaan rajoitettuja osa-alueita, kuten Venäjän viisumivapautta, viisumiprosessin ulkoistamista sekä viisumikäytäntöjen eroja eri EU-jäsenvaltioiden välillä. Viisumipolitiikka sinällään ei ole ollut näkyvästi esillä Suomessa viime vuosina, ainoastaan Venäjän viisumivapaudesta on käyty poliittista keskustelua tai tehty tutkimusta. Tilastojen keräämisessä oli jonkin verran haasteita siinä mielessä, että Suomen viranomaiset eivät ole keränneet niitä siinä muodossa ja siinä laajuudessa kuin mitä tutkimusspesifikaatiot edellyttivät. Tilastotietoa oli saatavilla, mutta se piti koostaa pyydettyyn muotoon useista lähteistä. 2. VIISUMIPOLITIIKKA JA VIISUMILAINSÄÄDÄNTÖ SUOMESSA 2.1 Kansallinen politiikka ja lainsäädäntö Viisumipolitiikka Suomalaisessa viisumi- ja maahanmuuttopolitiikassa on keskeistä, että viisumit ja oleskeluluvat on eriytetty kokonaan rinnakkaisiksi järjestelmiksi. Viisumeita myönnetään lyhytaikaista ja tilapäistä, enintään kolme kuukautta kestävää oleskelua varten, sen sijaan pidempiaikaista oleskelua varten haetaan suoraan oleskelulupaa. Oleskelulupaa tulee hakea ulkomailta käsin, Suomeen ei voi tulla viisumilla hakemaan oleskelulupaa. Tämä tarkoittaa sitä, että viisumia ei myönnetä oleskeluluvan hakemisen tarkoitukseen. Toinen kysymys on sitten se, että ulkomaalaislain 49 tekee poikkeustapauksissa mahdolliseksi myöntää ensimmäinen oleskelulupa Suomessa. Tällöinkin henkilöt tulevat usein viisumilla, vaikka se onkin myönnetty eri tarkoitusta varten. Viisumin ja oleskeluluvan myöntämisen perusteet ovat erilaiset. Tässä mielessä viisumipolitiikka ja maahanmuuttopolitiikka ovat toisistaan erillisiä, ja myös niiden hallinto on eriytetty toisistaan. Viisumipolitiikkaa koordinoi ulkoasiainministeriö, maahanmuuttopolitiikkaa sisäasiainministeriö. Ulkomaalaislain johtavia pääperiaatteita on hallittu maahanmuutto, joka edellyttää, että oleskelulupaa haetaan pääsääntöisesti ulkomailta käsin. Ulkomaalaislain 60 :ssä säädetään hallitun maahanmuuton periaatteen mukaisesti, että ensimmäistä oleskelulupaa on haettava ulkomailla ennen Suomeen saapumista siinä maassa, jossa hakija laillisesti oleskelee. Vain poikkeustapauksissa voi ensimmäistä oleskelulupaa hakea Suomessa. Näistä poikkeustapauksista säädetään ulkomaalaislain :ssä. Joustoa osoitetaan esimerkiksi Suomen kansalaisen puolisoiden kohdalla, jotka voivat saapua maahan viisumilla ja hakea ensimmäistä oleskelulupaansa Suomessa.

8 8 Viisumit ja oleskeluluvat erotettiin toisistaan vuonna 1991 voimaan tulleessa ulkomaalaislaissa. Aiemman lain voimassa ollessa kaikki Suomeen pyrkivät henkilöt hakivat ensin viisumia, ja vasta viisumilla maahan saavuttuaan oleskelulupaa. Tämä järjestely aiheutti paljon epäselvyyksiä ja kanteluita, ja siitä haluttiin luopua. Vuoden 1991 ulkomaalaislaissa viisumin ja oleskeluluvan käsitteet ja käyttötarkoitukset haluttiin erottaa toisistaan siten, että viisumia alettiin myöntää lähinnä matkailua varten ja oleskelulupaa taas pysyvämpää maassa oleskelua varten. Uuden järjestelmän etuina oli selkeyden lisäksi myös se, että ensimmäisen oleskeluluvan saattoi saada suoraan jopa kahdeksi vuodeksi, kun aiemmin ensimmäinen maahantulolupa oli vain kolmen kuukauden mittainen viisumi. 1 Viisumien ja oleskelulupien eriytys pidettiin ennallaan myös vuonna 2004 voimaan tulleessa nykyisessä ulkomaalaislaissa. Nykyisin viisumien myöntäminen Suomeen perustuu Schengenin säännöstöön, jota Suomi on noudattanut maaliskuusta 2001 lähtien täysimääräisesti. 2 Suomi myöntää ainoastaan EU:n viisumisäännöstön mukaisia viisumeita. Useista muista EU-maista poiketen Suomella ei ole käytössä kansallisia, nk. D-viisumeita. Ajoittain D-viisumijärjestelmän käyttöön ottamisesta on kyllä keskusteltu, mutta ajatuksesta on luovuttu. Tilanteita, joissa D-viisumi voisi palvella tarkoitusta oleskelulupaa paremmin, olisivat esimerkiksi pidemmät sukulaisvierailut tai eräät työntekotilanteet kuten kausityö. Koska Suomen sosiaaliturva on asumisperusteinen, ovat viisumilla ja oleskeluluvalla täällä oleskelevat keskenään eri asemassa. 3 Lisäksi on huomioitava, että D-viisumissa ei ole biometrisiä tunnisteita, toisin kuin vuoden 2012 alussa voimaan tulevissa oleskelulupakorteissa sekä Schengenviisumeissa VIS-järjestelmän myötä tulee olemaan. Tällä hetkellä Suomella ei kuitenkaan ole suunnitelmia ottaa D-viisumeita käyttöön. 4 Koska Suomella ei ole ollut käytössä kansallisia viisumeita enää vuoden 2001 jälkeen, ei Suomella ole enää kansallista viisumipolitiikkaakaan. Suomi pyrkii seuraamaan Schengentasolla yhdessä sovittuja linjauksia. EU:n viisumipolitiikan suhteen Suomi kannattaa harmonisointia. 5 Toisaalta EU:n viisumisäännösten määrittämissä rajoissa Suomi pyrkii olemaan joustava ja tulkitsemaan säännöksiä hakijalle myönteisellä tavalla. Viisumi myönnetään hakijalle aina, kun perusteet viisumin myöntämiselle täyttyvät. 6 EU:n viisumisäännökset antavat kansallista päätäntävaltaa sopia kolmansien maiden kanssa kahdenvälisesti esimerkiksi diplomaatti- ja virkapassilla kulkevien henkilöiden, lentokoneiden ja laivojen henkilökunnan sekä koululaisryhmien viisumivapaasta liikkumisesta. Näiden sopimusten solmimisen suhteen Suomi pyrkii noudattamaan harmonisoitua Schengenlinjaa, mikäli Suomella ei ole erityistä kansallista syytä muunlaisen linjauksen tekemiseen. 7 Viisumeita ei Suomessa nähdä osana maahanmuuttopolitiikkaa siinä mielessä, että viisumeilla haluttaisiin edistää maahanmuuttoa. Sen sijaan niitä pidetään tärkeänä instrumenttina laittoman maahantulon torjunnassa. Tällä alalla sisäministeriön hallinnonalan viranomaiset (Rajavartiolaitos, poliisi) ovat tiiviissä yhteistyössä ulkoministeriön edustustojen kanssa. 1 Ulkomaalaislakityöryhmän mietintö 1989, s.5; Sisäministeriön maahanmuutto-osasto, Ulkoasiainministeriön ilmoitus Schengenin säännöstön soveltamisesta Sisäministeriön maahanmuutto-osasto, haastattelu Ulkoministeriön Passi- ja viisumiyksikkö, haastattelu , Sisäministeriön maahanmuutto-osasto: kirjallinen komentti Ulkoministeriön Passi- ja viisumiyksikkö, Haastattelu Ulkoministeriön Passi- ja viisumiyksikkö, Haastattelu: Häkkinen, Vesa Ulkoministeriön Passi- ja viisumiyksikkö,

9 Viisumiasioiden ja maahanmuuttopolitiikan yhteensovittamista varten on koottu kansallinen viisumityöryhmä. Työryhmän puheenjohtaja on ulkoasiainministeriön passi- ja viisumiyksikön edustaja, lisäksi mukana on sisäasiainministeriön maahanmuutto-osasto, Poliisihallitus, Rajavartiolaitos, Maahanmuuttovirasto, Suojelupoliisi, Tulli ja Helsingin poliisilaitos. 9 Lainsäädäntö Viisumien myöntäminen Suomeen perustuu Schengenin säännöstöön, joka on osa Euroopan unionin oikeutta. Schengenin säännöstöön kuuluvan viisumisäännöstön (810/2009 EY) 8 soveltaminen alkoi Suomessa pääosin , mutta muun muassa säännöksiä viisumien epäämiseen liittyvästä muutoksenhausta ja kielteisen päätöksen ilmoittamisesta on alettu Suomessa soveltaa vasta alkaen. Myös kansallisessa lainsäädännössä säädetään viisumien myöntämisestä ja maahantulon edellytyksistä. Kansallinen lainsäädäntö on kuitenkin vain Schengen-säännöstöä täydentävässä osassa. Viisumisäännöstön soveltamisen yhtenäistämiseksi on komissio yhdessä jäsenmaiden kanssa laatinut käsikirjan. Käsikirja I sisältää viisumisäännöstön käytännön soveltamista koskevat ohjeet. Siihen kuuluu 28 liitettä. Käsikirja II sisältää paikallisen Schengenyhteistyön ohjeistuksen ja viisumitoimintojen järjestämisen. Viisumikäsikirja ei ole jäsenmaita oikeudellisesti sitova. Koska Suomella ei ole käytössään kansallisia viisumeita, on viisumeita koskeva kansallinen lainsäädäntökin enää täydentävässä roolissa. Tärkeimmät säännökset löytyvät ulkomaalaislaista ( /301) 9. Ulkomaalaislakia muutettiin (266/2011) alkaen viisumiasioiden osalta. Lainmuutoksella toteutettiin viisumisäännöstön edellyttämä muutoksenhakumenettely, kun viisumi evätään, mitätöidään tai kumotaan. Lisäksi muutoksen myötä laissa säädetään myös ulkoisen palveluntarjoajan ja kunniakonsulin käyttämisestä viisumihakemusten vastaanottamisessa. Viisumit eivät sinänsä ole keino laillisen maahanmuuton kehittämiseen Suomessa, sikäli kun maahantulon tarkoituksena ymmärretään olevan muutto Suomeen joko pitkäaikaisen oleskelun tarkoituksessa tai pysyväisluonteisesti. Sen sijaan kylläkin jouhevan viisumipolitiikan soveltaminen esimerkiksi venäläisten viisumianomusten suhteen on Suomen viranomaisille keino lyhytaikaisen, laillisen ja tarpeelliseksi katsotun liikkumisen osalta. Lainmuutoksen 266/2011 myötä ulkomaalaislain 17 :ssä säädetään viisumiasioiden käsittelyssä sovellettavista säännöksistä. Pykälässä on EU:n viisumisäännöstöön (asetus 810/2009/EY) viittaava säännös, jossa käydään läpi ne viisumeihin liittyvät toimet, joiden osalta sovelletaan viisumisäännöstöä. Tällaisia ovat seuraavat viisumiasioihin liittyvät toimet: viisumihakemuksen jättäminen, edustuston toimivallan tutkiminen, hakemuksen tutkittavaksi ottaminen, hakemuksen käsittely, hakemuksen käsittelyn keskeyttäminen, hakemuksen siirtäminen edustetun Schengen- valtion viranomaisille, viisumin myöntäminen, viisumin epääminen, viisumin jatkaminen, viisumin mitätöinti, viisumin kumoaminen, päätöksentekomenettely, päätöksen perustelu, päätöksen sisältö ja päätöksestä ilmoittaminen. 8 Viisumisäännöstö luettavissa osoitteessa 8:FI:PDF 9 Ulkomaalaislaki luettavissa osoitteessa

10 Kolmansien maiden kanssa solmitut sopimukset Schengen-maana Suomi on mukana Schengen-alueen yhteisissä viisumivapaus- ja viisumihelpotussopimuksissa. Kahdenvälisiä viisumisopimuksia Suomella on vain EUasetuksen 539/2001 mahdollistamien erityisryhmien suhteen. Asetuksen mukaan Schengenmaat voivat kahdenvälisesti sopia kolmansien maiden kanssa diplomaatti- ja virkapassin haltijoiden, lentokoneiden ja laivojen henkilökunnan ja koululaisryhmien viisumivapaasta liikkumisesta. Näitä sopimuksia Suomi on solminut kolmansien maiden kanssa, lähinnä koskien diplomaatti- ja virkapassin haltijoita. 10 Lisäksi Suomi on solminut kahdenvälisesti Australian ja Uuden Seelannin kanssa sopimuksen työlomista (Working holiday) vuodesta 2002 ja 2004 lähtien. Työlomasopimuksen mukaan Australian tai Uuden-Seelannin kansalainen, jolle on myönnetty oleskelulupa työloman perusteella, on oikeutettu työskentelemään enintään kolmen kuukauden jaksoissa enintään kolmen eri työnantajan palveluksessa. Työnantajaa on vaihdettava vähintään kolmen kuukauden välein. Työlomaan on kuuluttava lisäksi kolmen kuukauden jakso loma-aikaa, jolloin ulkomaalainen ei ole ansiotyössä. Hakijan tulee olla vuotias, hänellä ei saa olla aviopuolisoa tai lapsia, joiden toimeentulo riippuu hänestä ja hänellä tulee olla hyvä terveys ja nuhteeton tausta. Työlomaluvan voi saada vain kerran. 11 Australian ja Uuden Seelannin kanssa solmittujen työlomasopimusten tarkoituksena on ollut edistää nuorten oleskelua sopimuksentekomaissa pidempään kuin viisumin ajan verran, ja mahdollistaa tämä pidempi oleskelu työnteolla. Työlomaluvassa oleskelun nimenomaisena päätarkoituksena on tutustua elämään, kulttuuriin ja luontoon kohdemaassa. Oleskelun päätarkoitus ei siis ole työnteko. Suomen on tarkoitus aloittaa lähiaikoina neuvottelut myös Kanadan kanssa vastaavantyyppisestä sopimuksesta Viimeaikaiset EU-muutokset viisumipolitiikassa ja lainsäädännössä Suurin periaatteellinen muutos Suomen viisumipolitiikassa tapahtui 2001, kun Suomi ryhtyi noudattamaan Schengenin sopimusta. Tätä seuraava suuri muutos on ollut EU:n viisumisäännöstön ja viisumikäsikirjan käyttöön ottaminen Suomen kannalta merkittävin muutos on ollut, että viisumisäännös on mahdollistanut viisumihakemusten vastaanoton ulkoistamisen palveluntarjoajalle sekä kunniakonsuleiden valtuuttamisen viisumihakemusten vastaanottajiksi. Lisäksi viisumisäännös on velvoittanut mahdollistamaan muutoksenhakuoikeuden viisumiasioissa. Nämä kolme asiaa on siirretty Suomessa kansalliseen lainsäädäntöön. Viisumihakemusten vastaanottamisen ulkoistamisen valmistelu alkoi Suomessa jo vuonna 2009 kun ulkoistamista koskeva osamuutos tuli Schengenin konsuliohjeistoon (Common Consular Instructions). Viisumitoimintojen osittainen ulkoistaminen oli Suomelle tärkeä resurssikysymys Venäjällä, jossa hakemusmäärät ovat jatkuvasti kasvaneet. 10 Luettelo maista, joiden kanssa Suomella on tällaisia sopimuksia: Information pursuant to Council Regulation (EC) No 539/2001 of 15 March 2001 listing the third countries whose nationals must be in possession of visas when crossing the external borders and those whose nationals are exempt from that requirement: Normativa_Consolare/Visti/notification_visa_539_2001_en.pdf Suomen suurlähetystö, Canberra: Työloma Suomessa 12 Sisäasiainministeriö, Maahanmuutto-osasto,

11 Viisumihakemusten vastaanoton ulkoistaminen aloitettiin kesäkuussa 2010, kun Suomen ensimmäinen viisumikeskus avattiin Moskovassa. Nykyisin viisumihakemusten vastaanotto on ulkoistettu myös Pietarissa ja Kiovassa Kunniakonsuleiden valtuuttaminen viisumihakemusten vastaanottoon on jo ulkomaalaislaissa, mutta järjestelyn käyttöönotto on vasta valmisteilla. Muutoksenhakuoikeus viisumipäätöksiin tuli voimaan lakimuutoksella alkaen. EU:n kolmansien maiden kanssa solmimilla viisumihelpotussopimuksilla on ollut suuri merkitys Suomelle. Erityisen suuri merkitys on ollut Venäjän ja Ukrainan kanssa solmituilla sopimuksilla näistä maista tulevien viisumihakemusten suuren määrän vuoksi. Viisumihelpotussopimuksilla on suuri poliittinen merkitys symbolisena eleenä kyseistä maata kohtaan. Sopimuksilla on myös taloudellista merkitystä: viisumihelpotussopimuksessa on säädetty alemmista viisumimaksuista ja osittaisesta maksuttomuudesta, mikä luonnollisesti on vaikuttanut edustustojen saamien viisumimaksutulojen määrään ratkaisevasti. Viisumihelpotussopimuksessa on myös sovittu tavanomaista nopeammasta viisumihakemusten käsittelystä. Suomen osalta olennaista on Venäjällä viisumihakemusten koko ajan kasvavan määrän tuomat paineet; tähän on haettu ratkaisua ulkoistamalla viisumihakemusten vastaanottoa ja valmiiden viisumien noutamista ulkoiselle palveluntarjoajalle Moskovassa ja Pietarissa. 14 Koska Suomella on käytössään vain Schengen-viisumeita, ei EU:n maahanmuuttoon liittyvien direktiivien muutoksilla ole ollut vaikutusta Suomen viisumikäytäntöihin. Ainoastaan valmisteilla olevalla kausityödirektiivillä voi olla vaikutuksia viisumikäytäntöihin. Nykyisellään Suomeen voi tulla rajoitetusti tekemään työtä korkeintaan kolmeksi kuukaudeksi pelkällä viisumilla ulkomaalaislaissa erikseen luetelluissa tehtävissä, joihin kuuluu myös marjojen ja hedelmien poiminta. Lisäksi Suomeen voi tulla poimimaan luonnonvaraisia marjoja ja sieniä, joita saa poimia vapaasti jokamiehenoikeuden nojalla. Puutarhamarjojen ja hedelmien poiminta on palkkatyötä, joten kausityödirektiivi tulisi koskemaan myös sitä, mutta luonnonvaraisten marjojen ja sienten poiminta on yleensä järjestetty siten että poimija on itsenäinen toimija, jonka tulot muodostuvat hänen myymistään marjoista ja sienistä. Näin kausityödirektiivi ei tulisi koskemaan luonnonvaraisten marjojen ja sienien poimijoita, vaan he voisivat edelleen saapua Suomeen pelkällä viisumilla Viimeaikaiset kansallisten viisumien muutokset viisumipolitiikassa ja -lainsäädännössä Suomella ei ole kansallisia viisumeita. 13 Ulkoasiainministeriö, haastattelu Ulkoasiainministeriö, haastattelu Ulkoasiainministeriö, haastattelu , Sorainen 2007, 88-90

12 12 3. VIISUMIPOLITIIKAN TOIMEENPANO JA ORGANISOINTI 3.1 Yleiset menettelytavat viisuminmyöntämisprosessin eri vaiheissa Viisumin hakeminen Suomessa on käytössä vain viisumisäännöstön mukaisia Schengen-viisumeita. A-viisumi on tarkoitettu lentomatkustajien transitia varten ja C-viisumi kolmen kuukauden oleskelua varten. Lisäksi käytössä on VLTV-viisumi eli alueellisesti rajoitettu viisumi, jota käytetään lähinnä niissä tilanteissa, kun joku toinen Schengen-maa ei joko hyväksy Suomen hyväksymää matkustusasiakirjaa tai VISION-kierroksella (muiden maiden etukäteiskonsultointi ennen viisumin myöntämistä) kieltää viisumin myöntämisen, mutta Suomi haluaa silti myöntää vain Suomessa voimassa olevan alueellisesti rajoitetun (VLTV) kansallisen viisumin. 16 Schengen-viisumia Suomeen haetaan ensisijaisesti hakijaa lähimpänä olevasta Suomen edustustosta tai Suomea edustavan toisen Schengen-maan edustustosta. Hakemus toimitetaan voimassaolevan passin ja tarvittavien liitteiden kera siihen Suomen edustustoon, josta henkilö hakee viisumia. Vaadittavien liitteiden määrä saattaa vaihdella edustustokohtaisesti ja tulee aina tarkistaa kyseisestä edustustosta. Viisumin käsittelymaksu peritään hakemusta jätettäessä käteisenä lukuun ottamatta niitä edustustoja, joissa maksu suoritetaan pankkitilille. 17 Suomella on noin 90 edustustoa joissa hoidetaan viisumiasioita. Viisumihakemusten vastaanotto on ulkoistettu Moskovassa, Pietarissa ja Kiovassa yksityiselle yritykselle VFS Global. Tämä ulkoinen palveluntarjoaja kerää hakemukset liitteineen sekä jatkossa myös biometriset tunnisteet, kerää maksun, varaa ajan edustustoon viisumihaastattelua varten, ja toimittaa valmiin viisumin passeineen suljetussa kuoressa takaisin hakijalle. Palveluntarjoaja neuvoo ja ohjaa viisuminhakijoita vain ulkoministeriön antamien ohjeiden mukaan. Palveluntarjoaja ei voi vaikuttaa hakemuksen käsittelyaikaan tai siihen miten se ratkaistaan. 18 Viisumisäännöstön mukaan viisumi voidaan poikkeustapauksissa myöntää myös rajanylityspaikalla. Tällöin viisumin myöntää Rajavartiolaitos tai Tulli. Vuonna 2009 Rajavartiolaitos myönsi 1633 viisumia (1936 viisumia vuonna 2008), 19 valtaosa näistä myönnettiin kauttakulkumatkalla oleville merimiehille. Myös Itämeren kaasuputken rakentaminen Viipurista Saksan Greifswaldiin on tuottanut paljon viisuminhakijoita rajaasemille, kun rakennustyömiehiä on siirretty työmaalta toiselle. 20 Tulli myönsi viisumeja merimiehille kotimatkaansa varten vuonna kpl ja vuonna kpl. Tullin myöntämien lupien määrässä on myös huomioitava se, että vuonna 2009 oli lama, minkä vuoksi luvut ovat paljon alhaisemmat kuin vuonna Ulkoasiainministeriö, Lähetystöneuvos Vesa Häkkinen Ulkoasiainministeriön internet-sivut: Schengen-viisumin hakeminen ja hakemuslomake, aspx?nodeid=35334&contentlan=1&culture=fi-fi ja Tietoa viisumivelvollisen maan kansalaisille, default.aspx?nodeid=15717&contentlan=1&culture=fi-fi 18 Ulkoasiainministeriö Rajavartiolaitos, Tilastotietoja 2009, s.9 20 Rajavartiolaitoksen esikunta

13 Hakemus ja liitteet Viisumihakemusta varten tarvitaan täytetty ja allekirjoitettu viisumihakemuslomake. Vaadittavien liitteiden määrä vaihtelee edustustokohtaisesti. Hakemukseen tulee liittää poliisin valokuvaohjeen mukainen passivalokuva, hyväksytty ja voimassa oleva passi, matkustusvakuutus sekä erilaisia asiakirjaliitteitä, jotka osoittavat suunnitellun oleskelun tarkoitusta, edellytyksiä ja kestoa. Tällaisia asiakirjoja voivat olla esim. matkaliput, vahvistettu hotellivaraus, yksityinen kutsukirje ja virallinen kutsu. Hakijalta voidaan pyytää myös muita kuin edellä mainittuja selvityksiä, kuten matkareittiin, kulkuneuvoihin ja paluumatkaan, toimeentuloon sekä varallisuuteen ja työpaikkaan liittyviä selvityksiä. Matkaan liittyvien kustannusten kattamiseksi henkilöllä on oltava riittävästi varoja suhteessa oleskelun kestoon ja tarkoitukseen sekä elinkustannuksiin matkakohteessa. Suomessa tämä määrä on 30 euroa matkapäivää kohden. Alaikäiseltä lapselta vaaditaan vanhempien suostumus matkaan, jos hän matkustaa ilman vanhempiaan Viisumin hakija voi halutessaan liittää hakemukseensa kutsun. Kutsu on vapaamuotoinen asiakirja, josta tulee käydä esille kutsuvan yrityksen tai yksityisen henkilön yhteystiedot sekä kutsuttavan tiedot, kuten esimerkiksi nimi, syntymäaika, osoite, passin numero, matkan tarkoitus ja kesto. 22 Suomi ei enää velvoita viisuminhakijaa tuomaan kutsua liitteeksi hakemukseensa. Aiemmin kutsun liittäminen oli pakollista, mutta tämä johti erilaisiin epätarkoituksenmukaisiin ilmiöihin. Kutsujen aitoutta oli vaikea todentaa ja esimerkiksi Suomen itärajan pinnassa kaupoissa saattoi olla valmiita kutsuja kopioituna asiakkaille mukaan otettavaksi. 23 Hakemuksen liitteiden suhteen Suomen politiikka on pyrkiä olemaan asiakasystävällinen. Liitteitä pyydetään muita maita vähemmän, ja hakemusta käsiteltäessä hyödynnetään mahdollisimman paljon eri rekistereistä löytyvää tietoa. Rekistereiden käyttäminen vähentää hakijan tarvetta tuoda liitteitä ja todistella omaa asiaansa. Jos on aiemmin hakenut jo viisumia ja jättänyt hakemukseensa liitteitä, ne säilytetään edustuston arkistossa kolme vuotta, joten samoja liitteitä ei tarvitse tuoda uudelleen edustustoon. 24 Hakemuksen käsittely Viisumihakemuksen ratkaisemisessa on keskeistä sen harkinta, aikooko hakija poistua Schengenistä ennen kuin viisumi vanhenee. Hakemusta käsiteltäessä tarkistetaan hakijaa koskevat tiedot noin kymmenestä erilaisesta rekisteristä, joista osa on kansallisia ja osa Schengen-alueen rekistereitä. Tarvittaessa viisumihakemus voidaan lähettää lausunnolle ulkoministeriöön ja Suojelupoliisille. Hakemuksen liitteenä olevien asiakirjojen aitous tarkastetaan. Edustusto voi pyytää hakijan henkilökohtaiseen haastatteluun selvittämään matkan tarkoitusta. Kaikkia hakijoita ei haastatella, vaan hakijat profiloidaan hakemusten perusteella. Esimerkiksi ensi kertaa viisumia hakeva tai suuren laittoman maahantulon riskin alueelta tuleva hakija haastatellaan todennäköisimmin Ulkoasianministeriön internet-sivut: Schengen-viisumin hakeminen ja hakemuslomake, aspx?nodeid=35334&contentlan=1&culture=fi-fi 22 Ulkoasianministeriön internet-sivut: Schengen-viisumin hakeminen ja hakemuslomake, aspx?nodeid=35334&contentlan=1&culture=fi-fi 23 Ulkoasiainministeriö, haastattelu Ulkoasiainministeriö, Passi- ja viisumiyksikkö, haastattelu Ulkoasiainministeriö, passi- ja viisumiyksikkö, haastattelu , Ulkoasiainministeriö, lähetystöneuvos Vesa Häkkinen

14 14 Viisumiasioiden käsittelyssä käytetään viisumijärjestelmää nimeltä Suvi. Suviin tallennetaan kaikki hakemuslomakkeella kerätyt tiedot kuten hakijan tiedot ja alaikäisellä huoltajan tiedot, matkustusasiakirjan tiedot, hakijan yhteystiedot, hakijan työtiedot, matkan tiedot, kutsujan tiedot, majoitustiedot, kulutiedot ja vakuutustiedot. Lisäksi hakijan valokuva skannataan. Tietoja arkistoidaan Suvissa viisi vuotta. 26 Mikäli viisumin myöntämisen edellytykset eivät täyty, viisumi evätään. Viisumin epäämisestä annetaan viisuminhakijalle kirjallinen ilmoitus. Viisumin epäämiseen käytetään viisumisäännöstön liitteen VI mukaista lomaketta. Schengen-viisumeiden myöntöprosessiin kuuluu viisumisäännöksen 22 artiklan mukaan nk. VISION-kierros. Tämä tarkoittaa muiden Schengen-maiden etukäteiskonsultointia sen suhteen, voidaanko tälle hakijalle myöntää viisumi. Lisäksi viisumisäännöksen artiklan 31 mukaan muut maat voivat pyytää, että viisumin myöntänyt maa lähettää jälkikäteen tietoa siitä kenelle se on myöntänyt Schengen-viisumeita. Suomi ei ole toistaiseksi käyttänyt tätä mahdollisuutta itse, mutta lähettää pyynnöstä muille maille niiden haluamat tiedot. 27 Maahan saapuessa Viisumi sujuvoittaa henkilön maahan saapumista Schengen-alueen ulkorajan yli. Rajatarkastuksen näkökulmasta maahan pyrkivän henkilön asiat on jo tutkittu viisumihakemuksen tutkinnan yhteydessä ja niiden on todettu olevan kunnossa, koska viisumi on myönnetty. Rajatarkastuksessa tarkastetaan vielä uudelleen, että maahan saapumisen edellytykset ovat kunnossa. Rajatarkastaja tutkii, onko henkilön maahantulomotiivi hyväksyttävä ja onko hän aikeissa poistua Schengen-alueelta ennen viisumin päättymistä. 28 Viisumin jatkaminen Suomessa Poliisi voi jatkaa viisumin voimassaoloaikaa ja/tai sallitun oleskelun kestoa, mikäli viisuminhaltija voi osoittaa, että jäsenvaltioiden alueelta lähteminen ei ole ylivoimaisen esteen vuoksi tai humanitäärisistä syistä mahdollista ennen myönnetyn viisumin voimassaoloajan ja/tai sallitun oleskelun keston päättymistä. Humanitäärisiä syitä ovat esim. viisuminhaltijan äkillinen vakava sairaus, jonka vuoksi hän ei kykene matkustamaan, tai hänen jäsenvaltiossa asuvan lähisukulaisensa äkillinen vakava sairaus tai kuolema. Ylivoimainen este voi olla vaikkapa lennon peruuntuminen lakon tai sään vuoksi. Näissä tapauksissa viisumin jatkaminen on maksutonta. Viisumisäännöstön mukaan myönnetyn viisumin voimassaoloaikaa ja/tai sallitun oleskelun kestoa voidaan lisäksi jatkaa, jos viisumin haltija voi osoittaa, että viisumin voimassaolon tai oleskelun keston jatkaminen on tarpeen vakavista henkilökohtaisista syistä. Vakava henkilökohtainen syy voi olla esimerkiksi tärkeiden liikeneuvottelujen jatkuminen ennakoitua pidempään tai jo aiemmin sairastuneen sukulaisen tilan äkillinen huonontuminen. Jos viisumia jatketaan vakavien henkilökohtaisten syiden vuoksi, käsittelymaksu on 30 euroa. 29 Lisäksi matkustajavakuutuksen voimassaolon tulee kattaa pidennetty aika. 26 Ulkoministeriön Passi- ja viisumiyksikkö Ulkoministeriön Passi- ja viisumiyksikkö, Lähetystöneuvos Vesa Häkkinen Rajavartiolaitoksen esikunta Poliisi.fi - Viisumia koskevat ohjeet sivulla 76F6?opendocument

15 Viisumin mitätöiminen ja kumoaminen Jo myönnetty viisumi mitätöidään, mikäli myöhemmin havaitaan, etteivät viisumin myöntämisen edellytykset täyttyneet viisumia myönnettäessä. Viisumi kumotaan, mikäli viisumin myöntämisen edellytykset eivät täyty viisumin myöntämisen jälkeen. 30 Ulkomaalaislain 31 mukaan viisumin mitätöi tai kumoaa Suomen edustusto, jos ulkomaalainen oleskelee ulkomailla. Rajatarkastuksen yhteydessä viisumin mitätöi tai kumoaa rajatarkastusviranomainen. Maahanmuuttovirasto, poliisilaitos tai rajatarkastusviranomainen mitätöi tai kumoaa viisumin, jos ulkomaalainen oleskelee Suomen alueella Muutoksenhaku viisumipäätökseen Viisumisäännöstön mukaan viisumipäätökseen on oltava mahdollisuus hakea muutosta. Ulkomaalaislain mukaan viisumipäätöksestä ei voi valittaa, mutta siihen voi hakea oikaisua. Tämä oikaisuvaatimus mahdollistettiin ulkomaalaislain muutoksilla alkaen. Henkilöille, joiden viisumi on evätty, mitätöity tai kumottu, annetaan päätöstä koskevan ilmoituksen ohella erillinen oikaisuvaatimusohje. Oikaisuvaatimus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti joko suomeksi tai ruotsiksi. 32 Viisumipäätökseen voi hakea oikaisua päätöksen tehneeltä viranomaiselta. Tämä koskee sekä viisumin epäämis-, mitätöinti- että kumoamispäätöksiä. Viranomaisen on käsiteltävä oikaisuvaatimus ilman aiheetonta viivytystä. Oikaisuvaatimuksen saa ratkaista asianosaista kuulematta, jollei kuuleminen ole erityisestä syystä tarpeen. Oikaisuvaatimukseen tehtävään päätökseen ei esitetä perusteluita siltä osin, kuin on kyse viisumin epäämis-, mitätöintitai kumoamispäätöksen perustana olevasta toisen Schengen-valtion tai kolmannen maan viranomaiselta saadusta viisuminhakijaa koskevasta tiedosta, jonka mukaan viisuminhakija saattaa vaarantaa Schengen-valtion yleistä järjestystä, turvallisuutta taikka kansallista turvallisuutta tai suhteita vieraaseen valtioon. Oikaisuvaatimukseen tehdystä päätöksestä ei voi valittaa edelleen. 33 Edellä kuvatusta poiketen Euroopan unionin vapaan liikkuvuuden piiriin kuuluvan henkilön perheenjäsen ei saa hakea viisumipäätökseensä oikaisua, vaan hänen tulee tehdä valitus hallinto-oikeuteen. 34 Poliisin tekemästä viisumin jatkamista koskevasta päätöksestä ei ole muutoksenhakuoikeutta, koska kyseessä ei ole uusi viisumipäätös Ulkoasianministeriön internet-sivut: Tietoa viisumivelvollisen maan kansalaisille, odeid=15717&contentlan=1&culture=fi-fi 31 Ulkomaalaislaki / Ulkoasianministeriön internet-sivut: Tietoa viisumivelvollisen maan kansalaisille, odeid=15717&contentlan=1&culture=fi-fi 33 Ulkoasiainministeriön muistio (HELM 237-6) Ulkomaalaislain viisumisäännösten muutokset: viisumin epäämisestä, mitätöinnistä ja kumoamisesta saa hakea oikaisua alkaen tehdyistä päätöksistä. Ulkoasiainministeriö 34 Ulkoasiainministeriön muistio (HELM 237-6) Ulkomaalaislain viisumisäännösten muutokset: viisumin epäämisestä, mitätöinnistä ja kumoamisesta saa hakea oikaisua alkaen tehdyistä päätöksistä. Ulkoasiainministeriö 35 Ulkoministeriö, Passi- ja viisumiyksikkö, Lähetystöneuvos Vesa Häkkinen

16 Viisumien myöntäminen laillista maahanmuuttoa varten - erityiset menettelytavat Kansalliset käytännöt kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa varten Kuten tässä tutkimuksessa on aiemminkin jo todettu, Suomessa myönnetään vain Schengenviisumeita korkeintaan kolmen kuukauden mittaista oleskelua varten. Suomessa viisumi nähdään lyhytaikaiseen oleskeluun tarkoitettuna maahantulolupana, jossa oletusarvona on, että henkilö aikoo poistua Schengen-alueelta viisumin voimassaoloaikana. Viisumia ei Suomessa nähdä hyväksyttävänä maahanmuuton väylänä, vaan muuttoaikeissa olevan odotetaan hakevan suoraan oleskelulupaa. Viisumipäätöstä harkittaessa olennaista on sen selvittäminen, aikooko hakija poistua Schengen-alueelta ennen viisumin voimassaolon päättymistä. Edustustojen viisumihakemuksia käsittelevä henkilöstö saa asiakirjatutkintaan liittyvää koulutusta Keskusrikospoliisilta ja Rajavartiolaitokselta. Skenaario: Viisumi ja oleskelulupa ovat toisistaan erilliset luvat lupaa haettava ulkomailta ennen maahan saapumista Suomessa on noudatettu hallitun maahanmuuton periaatetta, jossa oleskelulupaa haetaan ennalta, jo ennen maahan saapumista. Viisumi on tarkoitettu lyhytaikaista oleskelua varten ja viisumia myönnettäessä ajatellaan lähtökohtaisesti, että henkilö poistuu Schengen-alueelta viisumin voimassaoloaikana. Viisumia ei siis myönnetä pysyvään Suomessa oleskeluun tai sellaisen aloittamista varten. Viisumin myöntämisen edellytykset eroavat oleskeluluvan myöntämisen edellytyksistä, esimerkiksi viisumeissa tehdään paikallista Schengenedustustojen välistä yhteistyötä pyrkimyksenä harmonisoida samassa asemamaassa toimivien eri Schengen-maiden edustustojen viisuminmyöntökäytäntöjä. Oleskelulupien osalta taas pyritään, että hakija saa samanlaisen päätöksen hakemukseensa huolimatta siitä, minkä edustuston kautta tai mistä maasta käsin hän oleskelulupaa hakee. Viisumin ja oleskeluluvan myöntäminen eivät ole sidoksissa toisiinsa. Oleskelulupaa myöntäessään Maahanmuuttoviraston käsittelijä tarkistaa henkilön viisumihistorian ennen lupapäätöksen tekemistä; esimerkiksi merkintä aiemmasta viisumirikkomuksesta voi vaikuttaa oleskelulupapäätökseen. Oleskelulupaa tulee siis lähtökohtaisesti hakea ja hakemuksen ratkaisua odottaa ulkomailla, ei Suomessa. Ainoa poikkeus tässä ovat Suomen kansalaisen perheenjäsenet, jotka saavat tulla viisumilla Suomeen odottamaan oman oleskelulupahakemuksensa ratkaisemista. Ulkomaalaislain 49 kohta 5 mahdollistaa tosin oleskeluluvan myöntämisen jo maassa olevalle henkilölle, jos edellytykset luvan myöntämiselle olisivat joka tapauksessa täyttyneet myös ulkomailla ja olisi kohtuutonta olla myöntämättä lupaa. Hallituksen esityksessä ulkomaalaislaiksi vuodelta 2003 kuvaillaan vanhan lainsäädännön aikaista tilannetta viisumien osalta näin: Viisumi matkailua tai muuta lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävänä lupana. Ulkomaalaislain viisumia koskevat säännökset on voimassa olevassa ulkomaalaislaissa otsikoitu matkailuksi. Samoin viisumin määritelmässä matkailu on otettu esimerkiksi lyhytaikaisesta oleskelusta. Käytännössä viisumilla maahan saapuvien henkilöiden matkan tarkoituksena on usein myös sukulaisvierailu, opiskelu, sairaanhoidon

17 tarve tai työministeriön päätöksellä työlupavelvollisuudesta vapaaksi säädetyn työn tekeminen. Lyhytaikaisena oleskeluna on pidetty enintään kolmen kuukauden pituista oleskelua, jonka tarkoituksena ei ole maahanmuutto eikä työlupavelvollisuuden piiriin kuuluvan työn tekeminen. Voimassa olevia viisumisäännöksiä on vakiintuneesti tulkittu siten, että ulkomaalaisen, jonka pyrkimyksenä on jäädä maahan vierailunsa päätyttyä, on viisumin sijasta haettava oleskelulupaa ennen maahan saapumistaan. Jos tällainen tarkoitus käy viisumihakemuksen käsittelyn yhteydessä selville, hakijalle ei yleensä myönnetä viisumia. Viisumin myöntämistä henkilölle, jonka oleskelulupa-asia on vireillä, harkitaan tapauskohtaisesti hakijan kokonaistilanne huomioon ottaen. Viisumi voidaan myöntää henkilölle, jonka oleskelulupa-asia on vireillä, jos ei ole aihetta epäillä, että henkilö kieltäytyy poistumasta maasta viisumin umpeuduttua. Merkkinä myönteisestä suhtautumisesta paluuseen on pidetty muun muassa voimassa olevaa työsuhdetta, ulkomailla asuvia ydinperheen jäseniä sekä sitä seikkaa, että ulkomaalaiselle aiheutuvat kustannukset sekä hänen toimeentulonsa taso huomioon ottaen poistumisvelvollisuutta viisumin umpeutuessa voidaan pitää kohtuullisena. Suomen lähialueilla asuville on yleensä myönnetty viisumi, vaikka oleskelulupahakemus on vireillä. Poikkeuksena siitä pääsäännöstä, että ulkomaalaisen on haettava oleskelulupaa ennen maahan saapumistaan, ovat ETA-valtion kansalaisten ulkomaalaiset puolisot ETA-valtion kansalaisen hyödyntäessä henkilöiden vapaan liikkuvuuden oikeuttaan. Puoliso, joka on kolmannen maan kansalainen, saa maahantuloaan varten maksuttomasti Schengen-viisumin, minkä jälkeen hänen tulee päähakijan tavoin panna Suomessa vireille oleskelulupahakemus. 36 Hallituksen esityksessä todettiin oleskelulupien suhteesta viisumeihin näin: Oleskelulupa on määritelty osittain käänteisesti siten, että sillä ei tarkoiteta viisumia, jolla määritelmänsä mukaisesti tarkoitetaan matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävää lupaa tai päätöstä Vallitsevan hallintokäytännön mukaisesti harkittaessa oleskeluluvan myöntämistä Suomessa huomiota on edellytysten lisäksi kiinnitetty siihen, mikä on ollut oleskelulupahakemuksen Suomessa jättäneen ulkomaalaisen maahantulon tarkoitus. Jos ulkomaalainen on esimerkiksi saapunut maahan vierailua varten myönnetyllä viisumilla, hänen on katsottu antaneen vääriä tietoja maahantulonsa todellisesta tarkoituksesta, jos hän on pian maahantulonsa jälkeen hakenut oleskelulupaa. Viisumi myönnetään ainoastaan matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten. Jos ulkomaalainen olisi viisumia hakiessaan ilmoittanut maahantulonsa tarkoituksen olevan esimerkiksi pysyvä perhe-elämän viettäminen Suomessa, hänet olisi ohjattu hakemaan oleskelulupaa Kausityö viisumilla Marjanpoiminta on tavallisinta viisumilla tehtävää kausiluonteista työtä Suomessa. Lähetystöneuvos Vesa Häkkinen Ulkoasiainministeriöstä piti Maahanmuuttovirastossa aiheesta alustuksen, jossa hän totesi mm. seuraavaa: 36 HE 28/2003 vp, s HE 28/2003 vp, s HE 28/2003 vp. s. 22

18 18 Ulkomaalaislain kohdassa todetaan, että marjanpoiminta, sadonkorjuu ja turkistarhaus ovat sellaisia aloja, joille voi tulla kolmen kuukauden viisumilla töihin. Viisumivapaista maista saa samoin tulla kolmeksi kuukaudeksi työskentelemään näillä aloilla ilman työlupaa. Tällaisia henkilöitä tulee Suomeen paljon ja heitä ei tilastoi kukaan. UM:n mukaan Suomeen tulee vuosittain noin viisumivelvollista marjanpoimijaa. Heistä noin 8000 menee työsuhteisiin marjatiloille ja noin 4000 metsämarjanpoimintaan. Suurin lähtömaa on Venäjä, noin 6000 tulijaa, he menevät enimmäkseen marjatiloille töihin. Lisäksi osalla venäläisistä poimijoista on jo Suomen-viisumi muista syistä ja he saattavat käydä lisäksi poimimassa marjoja, mutta eivät siis tilastoidu näihin lukuihin mukaan. Toiseksi suurin lähtömaa on Ukraina, sieltä tulee noin 3500 poimijaa vuosittain, tiloille arviolta 3000 ja metsiin noin poimijaa. Kolmanneksi suurin lähtömaa on Thaimaa, josta saapuu noin 2500 luonnonmarjojen poimijaa ja poimijaa tiloille. Seuraavaksi suurimmat lähtömaat ovat Moldova ja Valko-Venäjä. Suomi ja Ruotsi ovat ainoita maita, joissa tällainen on (ollut) mahdollista Ruotsissa ei voi nykyisin enää poimia marjoja verotta, vaan marjanpoimintaa voi tehdä ainoastaan työsuhteessa. Kutsujana tulee olla vakavarainen alalla toimiva Suomeen rekisteröitynyt yritys. Tällä hetkellä esim. Thaimaasta marjanpoimijoita kutsuu Suomeen noin kymmenisen yritystä. UM antaa vuosittain ohjeet marjanpoimijoiden viisumeista omille edustustoilleen, samat ohjeet julkaistaan UM nettisivuilla (kts. Liite 1.). Kutsujayrityksiltä pyydetään ennakkoon selvitys edustustoille, paljonko poimijoilla kuluu rahaa kiinteisiin kuluihin (matkat, majoitus, ruoka ym.) ja paljonko he arviolta tulevat tienaamaan. Yrityksiltä pyydetään myös jälkiselvitykset, miten paljon poimijoilla meni rahaa kuluihin ja paljonko he tienasivat työllään. Huomio on kiinnittynyt Kaukoidästä tulleisiin poimijoihin, joilla on suuret matkakulut ja kiinteälle ajalle määritelty viisumi, jos sato onkin huono niin he joutuvat helposti ongelmiin. Matkasuunnitelmat on tehtävä hyvissä ajoin ennen kuin on tietoa millainen sato on tulossa (esim. metsämarjat) ja lentoliput ostetaan tietyille päiville, joten kotiin ei voi palata aiemmin vaikkei marjoja olisikaan. Esimerkiksi vuonna 2008 metsämarjasato jäi huonoksi ja osa thaimaalaisista poimijoista palasi kotiin velkaisina. Keskimääräinen tienesti thaimaalaisilla metsämarjanpoimijoilla Suomessa on ollut noin 3000 euroa kolmen kuukauden jaksolta. Vähemmistövaltuutettu on kantanut huolta tästä aiheesta ja antoi UM:lle ohjeet 12/2008 ulkomailta saapuvien marjanpoimijoiden suojelemiseksi.

19 19 Metsämarjat voi myydä verotta (kuten suomalaisetkin voivat tehdä) mutta tiloilla työskentelevät (esim. mansikanpoimijat) maksavat veroja Suomeen. Kutsujayritys sitoutuu ostamaan kaikki kutsutun poimimat marjat, mutta poimijan ei ole pakko myydä kutsujalle, vaan hän saa myydä kelle haluaa. Kyseessä on monisyinen yhtälö, yhtäältä on huomioitava Suomen elinkeinoelämän tarpeet (ilman marjanpoimijoita ei tultaisi toimeen), toisaalta myös ulkopolitiikka (esim. miten thaimaalaisia marjanpoimijoita täällä kohdellaan, sekä miten ilmiöön liittyvät ongelmat ja muut asiat heijastuvat myös Suomen Thaimaan ulkosuhteisiin). Metsämarjanpoimijoiden yhteydessä ei ole UM:n mukaan esiintynyt tavanomaista viisumien väärinkäyttöä, marjanpoimijat eivät ole jääneet maahan viisumien päätyttyä. Ongelmat viisumeissa ovat liittyneet toimeentulokysymyksiin. Tulossa oleva EU:n kausityödirektiivi tulee koskemaan vain työsuhteisia henkilöitä. Metsämarjanpoiminta on Suomessa jokamiehenoikeuteen perustuvaa eikä työsuhteista, eli kausityödirektiivi ei koske tätä aktiviteettia. Se, että metsämarjanpoiminta on Suomessa jokamiehenoikeus, on eurooppalaisittain poikkeuksellinen kuriositeetti. Suomen kannalta pointti tässä asiassa on se, että maahan halutaan saada lyhytaikaista kausityövoimaa marjanpoimintaan, koska siihen on jatkuvasti ollut tarvetta; asia on haluttu järjestellä viisumipohjalta, jotta sitä voitaisiin hallinnoida ja kontrolloida paremmin. Ongelmiin, kuten toimeentulokysymyksiin, on pyritty puuttumaan ohjein. Viisumien myöntäminen marjanpoimintaan ei varsinaisesti ole laillisen maahanmuuton edistämistä, koska tarkoituksena on, että marjanpoimijoiden oleskelu Suomessa on lyhytkestoista, viisumisäännöksen mukaisesti. Se on kuitenkin osaltaan jokavuotisen työvoiman tarpeen täyttämistä. UlkL 81 mukaan ulkomaalainen voi tehdä Suomessa ansiotyötä ilman oleskelulupaa. 39 Ilman oleskelulupaa tapahtuva maassa oleskelu voi perustua viisumiin tai viisumivapauteen. Työnteko-oikeus on voimassa vain Suomessa, vaikka Suomessa on käytössä Schengenviisumi, joka oikeuttaa liikkumaan myös Schengen-alueella. Jos henkilö on käyttänyt viisumivapausaikansa loppuun tai Schengen-viisumin oleskelupäiviä ei ole enää jäljellä, henkilön on haettava oleskelulupaa työnteon perusteella. Jos viisumi on myönnetty lyhemmäksi ajaksi kuin kolmeksi kuukaudeksi tai jos jäljellä olevaa viisumivapaata oleskelua on vähemmän kuin kolme kuukautta, työnteko-oikeus on voimassa vain tämän lyhemmän ajan. Jos on etukäteen tiedossa, että työ kestää yli kolme kuukautta, tulisi ulkomaalaisen hakea työnteossa edellytettävää oleskelulupaa. Suurimmassa osassa ULkL 81 1 momentin tarkoittamia tilanteita oikeus työntekoon koskee lain sanamuodon mukaan tilanteita, joissa ulkomaalainen tulee työhön eli maahantulon peruste on säännöksessä mainittu työnteko. Säännöksen tarkoituksena ei ole luoda maassa matkailutarkoituksessa oleskeleville turistityömarkkinoita. Lisäksi UlkL 11 1 momentin 3 kohdan mukaan ulkomaalaisen tulee pystyä tarvittaessa esittämään asiakirjoja, joilla osoitetaan suunnitellun oleskelun tarkoitus ja edellytykset sekä UlkL momentin 3 kohta, jonka mukaan ulkomaalainen voidaan käännyttää, 39 Loput tekstikappaleet tämän otsikon alla olevasta tekstistä poimittu teoksesta: Ulkomaalainen työntekijä rekrytointi, maahantulo ja työnteko, Olli Sorainen Työsuhdekirjasto, Edita publishing, 2007

20 20 jos hän on viisumia hankkiessaan antanut tahallaan matkaansa koskevia, viisumin myöntämiseen vaikuttavia vääriä tietoja. Viisumivapaan maan kansalaista koskee saman pykälän 2 momentti, jonka mukaan käännyttää voidaan ilman oleskelulupaa maahan tullut ulkomaalainen, jonka oleskelu Suomessa edellyttäisi viisumia tai oleskelulupaa, mutta joka ei ole sitä hakenut. UlkL 81 :ssä tarkoitettu työnteko koskee seuraavia tilanteita: 81 momentti 1: tulkki, opettaja, asiantuntija ja urheilutuomari (kohta 1), kutsun tai sopimuksen nojalla ammattitaiteilija, urheilija, mukaan lukien avustava, huoltava ja valmentava henkilökunta (kohta 2) merimiehet (kohta 3) poiminta ja korjuutyö sekä turkistarhatyö (kohta 4) turvapaikanhakijat (kohta 5) palvelujen tarjoamisvapauden piiriin kuuluva hankintatyö (kohta 6) 81 momentti 2: tuote-esittelijä, elokuvatyöntekijä, moottoriajoneuvon henkilökunta ja matkanjohtaja (kohta 1) seuramatkan matkanjohtaja (kohta 3) Huomionarvoista on, että asiantuntijan käsitettä ei ole Suomen ulkomaalaislaissa määritelty. Haettaessa viisumia asiantuntijatehtävissä toimimista varten tulisi valtioneuvoston päätöksen mukaan voida esittää, että tehtäviin sisältyy tutkimusta, tieteellisten tai taiteellisten menetelmien tai hallinnollisten tai elinkeinoelämän säädösten soveltamista tai opettamista tai johtotehtäviä. Tällä päätöksellä on ohjattu, mutta ei kuitenkaan ole voitu rajoittaa säännöksen soveltamisalaa. Yleiskielen mukainen tulkinta ulkomaalaislain 5 :n sisältämä suhteellisuusperiaate huomioiden mahdollistaa myös muut kuin valtioneuvoston päätöksessä tarkoitetut tehtävät. Varsinkin silloin, kun kyse on muusta kuin korkeakoulututkintoa edellyttävästä työstä, harkinnassa vaikuttaa myös tehtävästä maksettava palkka tai palkkio, jonka voi odottaa olevan olennaisesti korkeampi kuin mitä vastaavansisältöisestä tehtävästä yleensä maksetaan. Turkistarhatyötä hallintovaliokunta 40 näyttäisi rajoittavan siten, että oleskelulupavapautus olisi voimassa silloin, kun on kyse sesonkiluonteisesta turkiseläinten nahoitustyöstä, jotka ajoittuvat marras-joulukuulle, tai tarhaeläinten paritteluvaiheesta johtuvasta kiireellisistä työtehtävistä, jotka puolestaan ajoittuvat maalis-huhtikuulle Haasteet ja menestystekijät laillisen maahantulon edistämisessä Viisumipolitiikkaa voi käyttää maahanmuuton edistämisessä siinä mielessä, että kielteiset viisumipäätökset, epäluotettava informaatio hakemiseen liittyvistä menettelytavoista ja asiakirjoista sekä epäystävälliseksi koettu kohtelu vaikuttavat kyseisen maan imagoon viisumia hakevien ihmisten mielissä. EU:n ja sen jäsenmaiden imago maahanmuuton potentiaalisina kohdemaina muotoutuu ulkomailla paljolti niiden noudattaman viisumipolitiikan ja -käytäntöjen kautta. Puolalaisen tutkijan vuonna 2006 tekemässä EU-vertailussa Suomi sai tässä mielessä hyvät arvosanat HaVM 4/ vrt. Visa Policies of European Union Member States, s. 52.

Luonnonmarjanpoimintaa koskevan aiesopimuksen noudattaminen

Luonnonmarjanpoimintaa koskevan aiesopimuksen noudattaminen KAUSITYÖ VIISUMIVELVOLLISISTA MAISTA 2016 Luonnonmarjojen poimintatyö Ulkoasiainministeriön ennalta määrittämistä viisumivelvollisista maista tulevien ulkomaalaisten henkilöiden on mahdollista suorittaa

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp. Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp. Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta

Lisätiedot

Sisäministeriön asetus

Sisäministeriön asetus Sisäministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta Sisäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään valtion maksuperustelain (150/1992) 8 :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994:

Lisätiedot

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulkomaalaislain (301/2004) 88 a, sellaisena kuin se on laissa 323/2009, muutetaan 3 :n 13 kohta, 10 a ja 35, 56 :n 4 momentti,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä joulukuuta /2013 Sisäministeriön asetus. Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä joulukuuta /2013 Sisäministeriön asetus. Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2013 872/2013 Sisäministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2013

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 295/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi ulkomaalaislain ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 295/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi ulkomaalaislain ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely EDUSKUNNAN VASTAUS 295/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi ulkomaalaislain ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi ulkomaalaislain ja opintotukilain

Lisätiedot

Sisäministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta

Sisäministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta Source: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151522 (accessed:27.4.16) 1552/2015 Sisäministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta Sisäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön asetus. Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta

Sisäasiainministeriön asetus. Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2008 Sisäasiainministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta Sisäasiainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.5.2016 COM(2016) 304 final 2016/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, ulkomaalaislain muuttamisesta annetun lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

KAUSITYÖ VIISUMIVELVOLLISISTA MAISTA 2016; PUUTARHA-, KASVIHUONE- JA MAATALOUSTYÖ, PÄIVITETTY

KAUSITYÖ VIISUMIVELVOLLISISTA MAISTA 2016; PUUTARHA-, KASVIHUONE- JA MAATALOUSTYÖ, PÄIVITETTY 1(6) KAUSITYÖ VIISUMIVELVOLLISISTA MAISTA 2016; PUUTARHA-, KASVIHUONE- JA MAATALOUSTYÖ, PÄIVITETTY Suurlähetystö pyytää puutarha-, kasvihuone- ja maataloustyöhön (kausityö) kutsuvia yrityksiä tutustumaan

Lisätiedot

Ulkomaalaislain mukainen lupamenettely

Ulkomaalaislain mukainen lupamenettely Ulkomaalaislain mukainen lupamenettely Ihmiskaupan vastaisen toiminnan koulutustilaisuus Oulun yliopistossa 20.5.2010 Ylitarkastaja Marjo Mäkelä Maahanmuuttovirasto Laillinen oleskelu Oleskeluluvalla (Suomi)

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 668/2013 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 668/2013 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 2013 668/2013 Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 2013 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan

Lisätiedot

OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN

OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN Yleiset säännökset Puolan tasavallassa Euroopan unionin kansalaisen oleskelua koskeva asia on hoidettava välittömästi, kun taas sellaisen

Lisätiedot

https://www.vero.fi/fi-fi/henkiloasiakkaat/ulkomailta_suomeen/toihin_suomeen

https://www.vero.fi/fi-fi/henkiloasiakkaat/ulkomailta_suomeen/toihin_suomeen KAUSITYÖ 2016; PUUTARHAMARJOJEN POIMINTA Kausityö on mahdollista ilman oleskelulupaa Puutarhamarjojen poimintaan sovelletaan ulkomaalaislain 79 1 momentin 4 kohtaa jonka mukaan ulkomaalaisella, joka tulee

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 42/2013 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 42/2013 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 42/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi passilain muuttamisesta ja passilain muuttamisesta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio 25.8.2016 Termit Sopimukseton maa tarkoittaa muuta maata kuin EU-/ETA-maata tai Sveitsiä, tai Sosiaaliturvasopimusmaata (mm.

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle Euroopan parlamentti 2014-2019 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 2014/0094(COD) 24.6.2015 LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2007 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki kansalaisuuslain muuttamisesta muutetaan 16 päivänä toukokuuta 2003 annetun kansalaisuuslain (359/2003) 3, 25 :n 3 momentti,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja. .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN ALAIKÄISET Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh.

Lisätiedot

Töihin ja työnhakuun ulkomaille

Töihin ja työnhakuun ulkomaille Töihin ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen 31.8.2010 Sisältö Yleiset edellytykset Töihin ulkomaille Hakemuksesta Suomeen sosiaaliturvaan kuuluminen edellytykset Hakemuksetta Suomen sosiaaliturvaan kuluminen

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2015 COM(2015) 501 final 2015/0240 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Maailman kauppajärjestön palvelukauppaneuvostossa hyväksynnän

Lisätiedot

Henkilökorttilaki. EV 14/1999 vp - HE 18/1999 vp

Henkilökorttilaki. EV 14/1999 vp - HE 18/1999 vp EV 4/999 vp - HE 8/999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen henkilökorttilaiksi ja laiksi väestötietolain 23 :n muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 8/999 vp henkilökorttilaiksi

Lisätiedot

Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus 25.8.2016 Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Sisältö 1. Yleistä hoito-oikeuksista Suomessa 2. Työskentely EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä ja hoitooikeus

Lisätiedot

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118 LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1214/2013 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1214/2013 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2013 1214/2013 Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2013 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0288 (NLE) 14521/1/14 REV 1 SC 163 ECON 944 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Lisätiedot

Maahanmuuttoyksikkö

Maahanmuuttoyksikkö TILASTOKATSAUS 21/3 Maahanmuuttoyksikkö 15.3.211 OLESKELULUVAT VUONNA 21 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan vuoden 21 aikana vireille tulleiden oleskelulupahakemusten ja Maahanmuuttovirastossa tehtyjen

Lisätiedot

+ + Onko lapsella tai onko lapsella ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH4_040116PP +

+ + Onko lapsella tai onko lapsella ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH4_040116PP + OLE_PH4 1 *1319901* OLESKELULUPAHAKEMUS LAPSELLE Tällä lomakkeella haetaan alle 18-vuotiaalle lapselle ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Oleskeluluvan hakemisen tarkoituksena on,

Lisätiedot

Janne Aer ULKOMAALAISOIKEUDEN PERUSTEET

Janne Aer ULKOMAALAISOIKEUDEN PERUSTEET Janne Aer ULKOMAALAISOIKEUDEN PERUSTEET Alma Talent Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Kannen suunnittelu: Lauri Karmila Taitto: NotePad ISBN

Lisätiedot

LISÄYS PÖYTÄKIRJAEHDOTUKSEEN 1 Asia: Brysselissä 27. maaliskuuta 2000 pidetty neuvoston istunto (oikeus- ja sisäasiat)

LISÄYS PÖYTÄKIRJAEHDOTUKSEEN 1 Asia: Brysselissä 27. maaliskuuta 2000 pidetty neuvoston istunto (oikeus- ja sisäasiat) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 13. huhtikuuta 2000 (10.05) (OR. fr) 7374/00 ADD 1 LIMITE PV/CONS 12 JAI 29 LISÄYS PÖYTÄKIRJAEHDOTUKSEEN 1 Asia: Brysselissä 27. maaliskuuta 2000 pidetty neuvoston 2251.

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

* * A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

* * A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PK4_plus 1 *1459901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä on perheselvityslomake sinulle, jonka alle 18-vuotias naimaton lapsi on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Sinä olet lapsen

Lisätiedot

1.1. Katsauksessa vain Maahanmuuttoviraston käsittelemät oleskeluluvat

1.1. Katsauksessa vain Maahanmuuttoviraston käsittelemät oleskeluluvat TILASTOKATSAUS 213/2 Maahanmuuttoyksikkö 27.1.214 OLESKELULUVAT 1.1. 31.12.213 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan 1.1.-.31.12.213 välisenä aikana vireille tulleiden ensimmäisten oleskelulupahakemusten

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

1.1. Katsauksessa vain Maahanmuuttoviraston käsittelemät oleskeluluvat

1.1. Katsauksessa vain Maahanmuuttoviraston käsittelemät oleskeluluvat TILASTOKATSAUS 2012/3 Maahanmuuttoyksikkö 18.2.2013 OLESKELULUVAT 1.1. 31.12.2012 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan vuonna 2012 vireille tulleiden ensimmäisten oleskelulupahakemusten ja Maahanmuuttovirastossa

Lisätiedot

1.1. Katsauksessa vain Maahanmuuttoviraston käsittelemät oleskeluluvat

1.1. Katsauksessa vain Maahanmuuttoviraston käsittelemät oleskeluluvat TILASTOKATSAUS 2011/3 Maahanmuuttoyksikkö 29.2.2012 OLESKELULUVAT VUONNA 2011 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan vuonna 2011 vireille tulleiden ensimmäisten oleskelulupahakemusten ja Maahanmuuttovirastossa

Lisätiedot

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkelain 9 a :n kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijäin eläkelakia siten, että jatkossa Suomessa

Lisätiedot

+ + PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA OLESKELULUVALLA SUOMESSA

+ + PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA OLESKELULUVALLA SUOMESSA PK1_plus 1 *1429901* PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA OLESKELULUVALLA SUOMESSA Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jonka puoliso on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.1.2017 COM(2017) 2 final 2017/0006 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Ranskalle tehdä Sveitsin kanssa sopimus, joka sisältää direktiivin 2006/112/EY

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 16. joulukuuta 2002 PE 316.394/10-24 TARKISTUKSET 10-24 Lausuntoluonnos (PE 316.394) Luciana Sbarbati Ehdotus neuvoston direktiiviksi kolmansien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.9.2013 COM(2013) 633 final 2013/0312 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

Lähetetyt työntekijät Kysymyksiä lähettävästä yrityksestä

Lähetetyt työntekijät Kysymyksiä lähettävästä yrityksestä I. Yleiset kysymykset (1 ja 2 artikla) I.2. Lähettävää yritystä koskevat kysymykset 1. 1. 1 Lähetetyt työntekijät Kysymyksiä lähettävästä yrityksestä Miten maanne lainsäädännössä määritellään työntekijä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi

LIITTEET. asiakirjaan. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.4.2014 COM(2014) 163 final ANNEXES 1 to 3 LIITTEET asiakirjaan Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kiertomatkaviisumin luomisesta ja Schengenin sopimuksen

Lisätiedot

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta EV 35/1997 vp - HE 248/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen

Lisätiedot

1.12.2015 SISÄMINISTERIÖN ASETUS MAAHANMUUTTOVIRASTON SUORITTEIDEN MAK- SULLISUUDESTA

1.12.2015 SISÄMINISTERIÖN ASETUS MAAHANMUUTTOVIRASTON SUORITTEIDEN MAK- SULLISUUDESTA SISÄMINISTERIÖ Muistio 1.12.2015 SISÄMINISTERIÖN ASETUS MAAHANMUUTTOVIRASTON SUORITTEIDEN MAK- SULLISUUDESTA Yhteenveto Yleistä Sisäministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta

Lisätiedot

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta

Lisätiedot

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH2_040116PP +

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH2_040116PP + OLE_PH2 1 *1309901* OLESKELULUPAHAKEMUS PUOLISO SUOMEN KANSALAINEN Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jos olet hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Puolisosi on Suomen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 3/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi virallisista kääntäjistä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi virallisista kääntäjistä annettua

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2013 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2013

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2013 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2013 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2013 1218/2013 Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2013 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

+ + Syntymäpaikkakunta. Siviilisääty Naimisissa Naimaton Eronnut Leski Avoliitto

+ + Syntymäpaikkakunta. Siviilisääty Naimisissa Naimaton Eronnut Leski Avoliitto OLE_TY3 1 *1159901* OLESKELULUPAHAKEMUS TYÖHARJOITTELUN PERUSTEELLA Tämä oleskelulupahakemuslomake on tarkoitettu sinulle, joka olet tulossa Suomeen työtä tai työharjoittelua varten, joka sisältyy valtioiden

Lisätiedot

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA Pakolaiset tarvitsevat kodin. Termistö Siirtolainen Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan työn, opiskelun, ihmissuhteen tms. perusteella tavoitteena parempi elämä, uudet kokemukset, avioliitto

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen lisäeläketurvan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel XXX [ ](2016) XXX draft ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Marshallinsaarten tasavallan välisen lyhytaikaista oleskelua koskevan viisumivapaussopimuksen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 13. tammikuuta 2004 VÄLIAIKAINEN 2002/0043(CNS) LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnalta kansalaisvapauksien

Lisätiedot

LuvallaHETU-hanke ja sen vaikutukset käytännön neuvontatyöhön. TEM neuvojien koulutuspäivä Hilkka Vanhatalo 10.12.2014

LuvallaHETU-hanke ja sen vaikutukset käytännön neuvontatyöhön. TEM neuvojien koulutuspäivä Hilkka Vanhatalo 10.12.2014 LuvallaHETU-hanke ja sen vaikutukset käytännön neuvontatyöhön TEM neuvojien koulutuspäivä Hilkka Vanhatalo 10.12.2014 LuvallaHETU-hanke Hankkeen esittely Hankkeen sisältö Tavoitteet Prosessi muutoksen

Lisätiedot

Kauden loppuraportointi ja palautteet kuluneesta kaudesta

Kauden loppuraportointi ja palautteet kuluneesta kaudesta Kauden loppuraportointi ja palautteet kuluneesta kaudesta Marjanpoimintakauden päätöstilaisuus Oulu 15.12.2015 Marjo Soppela, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Olli Sorainen Työ- ja elinkeinoministeriö 1

Lisätiedot

Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς;

Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς; Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς; Keski-Suomen TE-toimiston EURES-palvelut 2013 EURES European Employment Services 850 EURES-neuvojaa 32 EU/ETA-maassa, Suomessa 33. Keski-Suomen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2015 COM(2015) 426 final 2015/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta,

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH5_201114PP +

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH5_201114PP + OLE_PH5 1 *1329901* OLESKELULUPAHAKEMUS MUULLE OMAISELLE Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, joka haet ensimmäistä oleskelulupaa perhesiteen perusteella Suomeen muuna omaisena kuin puolisona tai alaikäisiä

Lisätiedot

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Supon ennalta estävä tehtävä Suojelupoliisin tulee lakisääteisen

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ LUONNOS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Salon kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.4.2015 COM(2015) 149 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

7103/15 AJL/phk DGD 1

7103/15 AJL/phk DGD 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. huhtikuuta 2015 (OR. en) 7103/15 Toimielinten välinen asia: 2015/0046 (NLE) VISA 83 COMEM 54 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Euroopan unionin ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien

Lisätiedot

HE 77/2009 vp. unionin jäsenvaltioissa. Ulkomaalaislain säännöksiä vapaasta liikkuvuudesta

HE 77/2009 vp. unionin jäsenvaltioissa. Ulkomaalaislain säännöksiä vapaasta liikkuvuudesta HE 77/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain 153 ja 158 a :n muuttamisesta Ulkomaalaislain säännöksiä unionin kansalaisen ja häneen rinnastettavan perheenjäsenten vapaasta liikkuvuudesta

Lisätiedot

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY S Ulkomaalaislaki: 36 (13.9.2013/668) > Voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa

Lisätiedot

+ + Tämän lomakkeen lisäksi puolisosi tulee täyttää lomake PK2_plus, jossa hän vastaa perhesidettä koskeviin kysymyksiin.

+ + Tämän lomakkeen lisäksi puolisosi tulee täyttää lomake PK2_plus, jossa hän vastaa perhesidettä koskeviin kysymyksiin. OLE_PH2 1 *1309901* OLESKELULUPAHAKEMUS PUOLISO SUOMEN KANSALAINEN Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, joka olet hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Puolisosi on Suomen

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.2.2014 COM(2014) 74 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Asetuksen (EY) N:o 1931/2006 muuttamisesta siten, että Kaliningradin alue ja tietyt Puolan

Lisätiedot

+ + Syntymäpaikkakunta. Siviilisääty Naimisissa Naimaton Eronnut Leski Avoliitto OLE_TY5_130415PP +

+ + Syntymäpaikkakunta. Siviilisääty Naimisissa Naimaton Eronnut Leski Avoliitto OLE_TY5_130415PP + OLE_TY5 1 *1155501* OLESKELULUPAHAKEMUS TYÖNTEON PERUSTEELLA Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jos olet tulossa työskentelemään Suomeen suomalaisen tai Suomessa toimivan työnantajan palvelukseen ja olet

Lisätiedot

+ + 3 Alaikäiset lapset Jos myös lapselle haetaan oleskelulupaa Suomeen, hänestä täytetään oma oleskelulupahakemus. PK1_plus_040116PP +

+ + 3 Alaikäiset lapset Jos myös lapselle haetaan oleskelulupaa Suomeen, hänestä täytetään oma oleskelulupahakemus. PK1_plus_040116PP + PK1_plus 1 *1429901* PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA OLESKELULUVALLA SUOMESSA Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jonka puoliso on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella.

Lisätiedot

* * A-OSA + + PH4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

* * A-OSA + + PH4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PH4_plus 1 *1409901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä perheselvityslomake on tarkoitettu sinulle, jos olet ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella hakevan alle 18 vuotiaan

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2016 COM(2016) 215 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa

Lisätiedot

Päätös kouluttajaksi hyväksymisestä

Päätös kouluttajaksi hyväksymisestä Päätös 1 (5) Sähköinfo Oy PL 55 02601 Espoo Päätös kouluttajaksi hyväksymisestä Asianosainen Vireilletulo Kouluttajaksi hyväksyminen tiettyjen uusiutuvaa energiaa käyttävien energiajärjestelmien asentajien

Lisätiedot

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PK4_plus 1 *1459901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä on perheselvityslomake sinulle, jonka alle 18-vuotias naimaton lapsi on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Sinä olet lapsen

Lisätiedot

luottokelpoisuuden arvioinnista

luottokelpoisuuden arvioinnista EBA/GL/2015/11 19.08.2015 EPV:n ohjeet luottokelpoisuuden arvioinnista 1 Sisältö 1 jakso Noudattamista ja ilmoittamista koskevat velvoitteet 3 2 jakso Aihe, soveltamisala ja määritelmät 4 3 jakso Täytäntöönpano

Lisätiedot

Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa. Kunnanvaltuusto Rakennus- ja ympäristövaliokunta

Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa. Kunnanvaltuusto Rakennus- ja ympäristövaliokunta Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa Kunnanvaltuusto 11.11.2013 135 Rakennus- ja ympäristövaliokunta 17.12.2013 146 0 SISÄLTÖ 1 Soveltamisala... 2 2 Maksujen määräytymisperusteet... 2 3 Perusmaksut...

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta 31.8.2009 Dnro 3346/4/07 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.6.2014 COM(2014) 325 final 2014/0169 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi FI FI PERUSTELUT 1.

Lisätiedot

EPV:N OHJEET MAKSAMATTOMISTA LAINOISTA JA ULOSMITTAUKSESTA EBA/GL/2015/ EPV:n ohjeet. maksamattomista lainoista ja ulosmittauksesta

EPV:N OHJEET MAKSAMATTOMISTA LAINOISTA JA ULOSMITTAUKSESTA EBA/GL/2015/ EPV:n ohjeet. maksamattomista lainoista ja ulosmittauksesta EBA/GL/2015/12 19.08.2015 EPV:n ohjeet maksamattomista lainoista ja ulosmittauksesta 1 Sisältö 1 jakso Noudattamista ja ilmoittamista koskevat velvoitteet 3 2 jakso Aihe, soveltamisala ja määritelmät 4

Lisätiedot

+ + OLESKELULUPAHAKEMUS ENTISEN SUOMEN KANSALAISUUDEN PERUSTEELLA

+ + OLESKELULUPAHAKEMUS ENTISEN SUOMEN KANSALAISUUDEN PERUSTEELLA OLE_EN 1 *1049901* OLESKELULUPAHAKEMUS ENTISEN SUOMEN KANSALAISUUDEN PERUSTEELLA Tämä oleskelulupahakemuslomake on tarkoitettu sinulle, joka haet oleskelulupaa sillä perusteella, että olet itse ollut Suomen

Lisätiedot

Päästöoikeustilien omistajia ja edustajia koskevat vaatimukset

Päästöoikeustilien omistajia ja edustajia koskevat vaatimukset Dnro 954/302/2010 25.11.2013 Päästöoikeustilien omistajia ja edustajia koskevat vaatimukset Nämä vaatimukset perustuvat komission rekisteriasetukseen 1. Kuhunkin toimenpidepyyntöön liittyvät vaatimukset

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.10.2015 COM(2015) 482 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi lyhytaikaista oleskelua varten Kap Verden tasavallan ja Euroopan unionin kansalaisille myönnettävien

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 7.3.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Aihe: Vetoomus nro 849/2004, Bernard Ross, Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen, verotuksesta Ruotsissa ja pääoman vapaasta

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Case Id: 3089c594-b72b-4e83-859d-30a60afe4acd Date: 24/06/2015 11:15:00 Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Tähdellä (*) merkityt kentät

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97)

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) Työneuvoston lausunto työaikalain (605/1996) 17 :n 1 ja 2 momentin tulkinnasta. Annettu Uudenmaan työsuojelupiirin pyynnöstä 18 päivänä maaliskuuta 1998.

Lisätiedot

ylittävän terveydenhuollon Julkisen terveydenhuollon koulutukset 20.9.-15.11.2013

ylittävän terveydenhuollon Julkisen terveydenhuollon koulutukset 20.9.-15.11.2013 Käytännön prosesseja rajat ylittävän terveydenhuollon tilanteissat i Kela / Terveysosasto, eysosas o, kv-sairaanhoitotiimi aa o Julkisen terveydenhuollon koulutukset 20.9.-15.11.2013 Esitelmän pääkohdat

Lisätiedot