Maailma muuttuu maahanmuuton uudet haasteet

Transkriptio

1 Maailma muuttuu maahanmuuton uudet haasteet Ismo Söderling Johtaja Siirtolaisuusinstituutti, Turku Alipi-hankkeen päätösseminaari Muutosta elämään Sibeliustalo, Lahti Siirtolaisuusinstituutti

2 Sisällöstä Pari sanaa instituutista ja sen tekemisistä Päijät-Hämeen väestötilanne Siirtolaisuuden megatrendit Väestöennuste Närpiö kotouttajana Etnobarometrin kertomaa Miten vaikuttaa asenteisiin Yhteenveto

3 1. Mikä on Siirtolaisuusinstituutti?

4 Vaasa vai Seinäjoki maakunnan kärkeen? Vai molemmat?

5

6

7 Maahanmuuttajat keskittyvät, vähän paluuhalukkuutta

8 Maan rajat aukeavat, ay-liike

9

10 Asukkaat pitävät lähiötään parempana kuin ulkopuoliset ja tietävät samalla, että heidän lähiötään ei arvosteta Varissuo

11 Varissuon väestö iän ja äidinkielen maaliskuun lopussa 2011 > Suomi tai ruotsi Muu Alle 55-vuotiaiden enemmistö on muunkielisiä. Muunkielisten osuus koko väestöstä 37,1 % Lähde: Tilastokeskus 11

12 Miten vähemmistöt toimivat Suomessa miten kantaväestö reagoi?

13 Etnobarometri 2013 Erittäin positiivisia 30 % Erittäin kielteisiä 12 %

14 3. Muuttoliikkeen megatrendit katoamassa -Perinteiset siirtolaisuuspolut maailmassa ovat hävinneet -Pysyvät lähtö- ja tuloalueet ovat menettäneet merkitystään -Muuton kohdealueet ovat moninaistuneet -Tulo- ja lähtömuuton motiivit vaihtelevat (vrt. Thaimaa Florida) -Pääasiallinen huomio kohtaamiseen, jolloin korostuvat asenteisiin liittyvät kysymykset ja kotoutumisen haasteet

15 Painoa muuttovirtojen sijasta kotoutumiseen Kotoutumisen kiintopisteet : Kieli (lingua franca, vrt. myöhemmin Närpiö-malli) Työllisyys/työttömyys (vrt. Närpiö-malli) Riippumattomuus sosiaaliturvasta tuoko muuttaja lisäarvoa (somalit Ruotsissa vs. USA:ssa) Maahanmuuttajien sosiaaliset verkostot muihin etnisiin ryhmiin ja kantaväestöön

16 The foreign population in Finland Persons Foreign born Foreign citizens Foreign language speakers 266, , , Source: Statistics Finland/Vital Statistics. Figure: Jouni Korkiasaari, Institute of Migration 2012.

17 Ulkomaan kansalaisia henkeä (kasvu vuodessa %) Ulkomailla syntyneitä henkeä (kasvu vuodessa %, 10 % suomalaistaustaisia Ei suomea/ruotsia puhuvia henkeä (kasvu vuodessa %) Koska siirtolaisuus on yksilötasolla ohi?

18 4. Väestöennuste vuoteen 2050

19 Väestöennusteet vuodelle 2050 Nykyisin hedelmällisyys n. 1.8 ja muuttovoitto henkeä/vuodessa Muuttoliikkeen vaikutus väestönkasvuun huomattavasti voimakkaampi kuin hedelmällisyyden Vaihtoehto A, Tilastokeskuksen varovainen perusmalli Jos hedelmällisyys 1.8 koko ajan vuosina , ja muuttoliikkeen kasvu henkeä/v., väkilukumme kasvu olisi 0.7 milj. henkeä Vaihtoehto B, realistinen vaihtoehto Jos hedelmällisyys 1.8 koko ajan vuosina , ja muuttoliike / henkeä/v, kasvaisi väestömme nykyisestä 1.3 milj. hengellä Vaihtoehto C: Jos muuttoliike olisi koko ajan henkeä, mutta hedelmällisyys olisikin koko ajan 1.9, niin väestömme kasvaisi 0.8 milj. hengellä Vaihtoehto D: Ruotsin malli Jos hedelmällisyys koko ajan 1.9 ja muuttoliike / henkeä, niin väestö kasvaisi nykyisestä noin 1. 4 milj. hengellä Laskelmat toteuttanut Tilastokeskus/Markus Rapo. Kiitos hyvästä yhteisyöstä.

20 Tällä hetkellä Suomessa on noin vieraskielistä. Jos Suomessa on vuonna 2050 noin 1 miljoona maahanmuuttajataustaista henkeä, olisi eri kieliä puhuvia seuraavasti (jakosuhde sama kuin 2012): SUOMESSA PUHUTTAVAT KIELET 2050 (?) venäjä viro somali englanti arabia kurdi kiina muut Yhteensä 1 milj. maahanmuuttajaa

21 Suomen maahanmuuttajien uskonnot vuonna 2011 ja ennuste 2050 Uskonto Määrä 2011 Oletus 2050 (jos maahanmuuttajia 1 milj.) Kristityt Muslimit Uskonnottomat Buddhalaiset Kansanuskoa harj Uskonto tuntem Hindit Muut Yhteensä Lähde: Vuoden 2011 laskelma saatu dosentti Tuomas Martikaiselta. Siitä hänelle kiitos. Vuoden 2050 jakauma perustuu siis vuoden 2011 tietoon.

22 5. Närpiö kotouttajana esimerkki onnistuneesta toiminnasta

23

24 Miksi juuri Närpiö? Noin 10 %:lla närpiöläisistä on maahanmuuttajatausta Närpiö on tullut malliksi onnistuneesta kotoutumisesta Närpiö on tehnyt jotain oikein mutta mitä?

25 Tutkimuksen tavoitteet Miten ja miksi Närpiö on saanut maahanmuuttajatyövoimaa ulkomailta? Miten rekrytointi on tapahtunut? Miksi työvoima ulkomailta ei Suomesta? Mikä merkitys prosessissa on ollut maahanmuuttajien verkostoilla? Närpiö on ruotsinkielinen mikä merkitys sillä on tulijoille? Mitä muutto on vaatinut kunnalta, asukkailta, järjestöiltä, yrittäjiltä ja itse tulijoilta? Onko olemassa Närpiö-malli, jota voidaan soveltaa muihinkin kuntiin?

26 Närpiö ja maahanmuutto Pakolaisten vastaanotto alkoi 1988 ensimmäinen kunta suurkaupunkien ulkopuolella Ei kiintiöpakolaisia vuoden 2001 jälkeen Ulkomaisen työvoiman maahanmuutto alkoi vuonna 2004 Tänään noin 10 %:lla Närpiön asukkaista on maahanmuuttajatausta.

27 Närpiön väestönkehitys

28 Vieraskielisten osuus eri alueilla

29 Pakolaisten vastaanotto harjaannutti ja totutti Pakolaisten kanssa aikaisemmin tehty kotoutustyö antoi arvokasta kokemusta Kaikki närpiöläiset osapuolet pelaavat hyvin yhteen Alusta alkaen tiedottamisen kohteena ovat olleet myös maahanmuuttajat ja kantaväestö Alusta lähtien kyse perhemuutosta Kotimainen rekrytointi tuloksetonta

30 NÄRPIÖN MALLI Työnantajien välittäminen työvoimastaan -Osallistuminen kotouttamiseen: kielikoulutus, sosiaalinen apu, asuntojen hankinta, puolisolle työtä Avoimuus ja tasa-arvoisuus tulijoita kohtaan -Oma siirtolaisuushistoria auttaa ymmärtämään -Jaettu työn ja yrittämisen eetos, tasaveroisuus Tulijoiden oma aktiivisuus -Näkyy mm. yritystoimintana, aktiivisena työllistymisenä, politiikkaan osallistumisena jne. Kyse koko perheen muutosta (vrt. kiinalaiset kivenhakk.) Ongelmiin esimerkiksi rasismiin puututaan heti Eri toimijoiden saumaton yhteistyö Kunnan tahtotila: asiat voidaan järjestää

31 Mitä opiksi muille kunnille? Ennakkoluulottomuus ja kunnan oma halu kehittyä Kotouttamisen perusinfrastruktuuri kuntoon jo ennakolta Asuntoja valmiiksi - lasten koulut ja päiväkodit valmiiksi Organisaatioiden ja toimijoiden yhteistyö Valmius ohjata yrittäjyyteen Tehostettu kielenopetus vaikka työajalla Aktiivinen, monipuolinen ja ammattitaitoinen tiedotus Tulijoille mentorit ketään ei saa jättää yksin Kolmas sektori on tärkeä äitiryhmistä jalkapalloon

32 Närpiön pullonkauloja Ruotsin kielellä vähän käyttöä kunnan ulkopuolella tai yleensäkin muualla Suomessa Korkeasti koulutetuilla vaikea saada oman ammattinsa ja koulutuksensa mukaista työtä Rajoitetut koulutus- ja ammattivaihtoehdot Byrokraattisten pullonkaulojen tiedostaminen ja niihin puuttuminen työlupakäytäntö toimeentuloraja

33 Ennen

34 nyt

35 Työttömyys

36 6. Etnobarometrin kertomaa

37 Miksi opiskelijat tutkimuksen kohteena? -He ovat tulevaisuuden päättäjiä -Helposti tavoitettavia sähköisellä kyselyllä (tutkimusjoukon rajaaminen helppo) -Sähköpostiosoitteet saatavissa 37

38 Attitudes towards immigration, European Social Survey

39 Maahanmuuttoasenteiden kehitys Suomessa Suhtautuminen ulkomaalaisten työnhakijoiden vastaanottamiseen Suhtautuminen pakolaisten vastaanottamiseen % 100 % 90 % 90 % 80 % 80 % 70 % 70 % 60 % 60 % 50 % 50 % 40 % 40 % 30 % 30 % 20 % 20 % 10 % 10 % 0 % % Enemmän Nykyinen määrä Vähemmän Enemmän Nykyinen määrä Vähemmän (LÄHDE: Jaakkola 2009) 39

40 Keskeisiä tuloksia -Työntekijät toivotumpia kuin pakolaiset -Mieluisimpia olisivat länsimaalaiset muuttajat. Tutkituista ryhmistä venäläisten status parantunut somalien ja romanialaisten alhaisin -Vanhemmat vastaajat nuorempia myönteisempiä -Naiset myönteisempiä kuin miehet -Suomalaiset humanitaariselle muutolle myönteisempiä kuin ulkomaalaiset opiskelijat -Yliopistolaiset myönteisempiä kuin ammattikorkeakoululaiset -Yhteiskuntatieteilijät myönteisimpiä tekniikan opiskelijat kielteisimpiä -Ruotsinkieliset suomenkielisiä positiivisempia maahanmuutolle, erityisesti pakolaisten vastaanotolle 40

41 Keskeisiä tuloksia, jatkuu -Ulkomailla asuminen ja henkilökohtaiset kontaktit maahanmuuttajiin yhteydessä myönteiseen asenteeseen -Vihreitä ja vasemmistoliittoa äänestäneet myönteisimpiä, perussuomalaiset kielteisimpiä -Muuton vaikutuksina nähtiin: kulttuuri- ja taide-elämä sekä yrittäjyys vahvistuvat, turvallisuus heikkenee -Ulkomaiset opiskelijat kokevat suomalaisia selkeämmin maahanmuutolla olevan taloudellista hyötyä -Suomen kielen ja kulttuurin tuntemusta painotetaan kotouttamisen lääkkeinä -Eniten halutaan tukea yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden kotouttamista 41

42 Ryhmittelyanalyysin tulokset (perustuu aineistosta tehtyihin artikkeleihin) Kaikkiaan opiskelijaa oli vastannut kaikkiin 26 asennekysymykseen. Heidät voitiin ryhmitellä asenteiltaan 5 ryhmään. Huom.: Jokaiseen ryhmään kuuluu sekä myönteisesti että kielteisesti maahanmuuttoon suhtautuvia. Kaikista vastanneista työvoiman maahanmuuttoon suhtautui positiivisesti puolet vastanneista. Sen sijaan vain vajaa kolmannes haluaa Suomeen lisää pakolaisia. 42

43 Korkeakouluopiskelijoiden jakautuminen eri asenneryhmiin, % 1. Totaalipositiiviset 31 % 2. Valikoiden hyväksyvät 18 % Empaattiset kielteiset 22 % 4. Valikoiden kotouttavat 17 % 5. Totaalikielteiset 12 % Yhteensä 100 % Pakolaisten vastaanoton kohdalla totaalipositiiviset ja totaalikielteiset ovat selkeästi omina ääripäinään. Työvoimamaahanmuuttajien vastaanoton kohdalla totaalipositiiviset ja valikoiden hyväksyvät lähenevät toisiaan 43

44 Positiivisimmin maahanmuuttajiin suhtautuvia voidaan kutsua totaalipositiivisiksi. Totaalipositiiviset on suurin ryhmä, ja siihen kuuluu kolmannes vastanneista opiskelijoista. He olivat pääsääntöisesti naisia, keskimääräistä vanhempia, ja heillä on hyvät kansainväliset yhteydet. Vastaajien vanhempien koulutustausta, oma uskonnollisuus ja asuinympäristö eivät selkeästi poikenneet koko aineistosta. Toivon, että maahanmuuttajiin suhtauduttaisiin normaalimmin. Syyllistävät otsikot tyyliin "joka kolmas raiskaaja on maahanmuuttaja" ovat naurettavia, entäs ne kaksi kolmasosaa sitten? Toivoisin asuvani suvaitsevassa Suomessa ja kykeneväni myös itse suhtautumaan maahanmuuttajiin niin työssä kuin arjessa. (Yliop., nainen, nro 2230). 44

45 Totaalikielteiset olivat kielteisimmin maahanmuuttoon suhtautuvia. Heitä oli aineistosta noin 12 %. Ryhmään kuuluvat olivat pääasiassa miehiä ja ammattikorkeakoululaisia, samoin heidän vanhempiensa koulutustaso oli keskimääräistä alhaisempi. Ryhmään kuuluvien kansainväliset kontaktit olivat erittäin vähäiset. Puolet perussuomalaisten puoluetta äänestäneistä opiskelijoista kuului tähän ryhmään. Paljon maahanmuuttajia sivistyneistä maista kuten Euroopasta, Pohjois- Amerikasta, Kaukoidästä tai Etelä-Afrikasta. Ei lainkaan maahanmuuttajia Afrikasta, Lähi-Idästä tai muista epäsivistyneistä islamilaisista maista (Turkki on sivistynyt maa). (Yliop., mies, nro 735). Nykymallilla jatkaminen ei ole missään mielessä järkevä ratkaisu, ellemme halua kokea Ruotsin ja Norjan tavoin omia versioitamme asutuskeskuksiin iskevistä Breivikeistä ja jihadisti-itsemurhapommittajista. Olemme tähänkin asti tulleet kaikessa 10 v Ruotsia ja Norjaa jäljessä, ja niin tulemme tässäkin asiassa, jos mitään ei muuteta. (Yliop., mies, nro 8281). 45

46 Johtopäätökset asennetutkimuksesta -Eroja löytyy suhtautumisessa erityyppiseen maahanmuuttoon - samoin asennekirjavuutta -Maahanmuuttoon liittyy sekä pelkoja että tietämättömyyttä myös korkeakoulutasolla -Ulkomaisten opiskelijoiden asenneilmasto pakolaisuuteen kovahko -Ulkomaisilta opiskelijoilta hyviä vinkkejä kotouttamiseen (liittyen kielikoulutukseen, kansalaisuuteen, opiskeluun) -Kv-kontaktit lisäävät positiivista suhtautumista korkeakouluihin lisää kansainvälisyysopetusta ja kansainvälistä vaihtoa 46

47 Johtopäätökset jatkuu -Maahanmuuton nähtiin selkeästi lisäävän turvattomuutta. Uutisointi positiivisemmaksi ( rajoillamme tavoitettu kolme paperitonta maahanpyrkijää ) -Kieli ja työ edelleen kaiken onnistuneen kotoutumisen taustalla -Väkivaltaa maahanmuuttokysymyksissä ainakin pinnan alla tehostettua opetusta -Suosittelemme Närpiön mallia kotouttamisessa (yhteisöllisyyteen painottaminen) 47

48 7. Miten vaikuttaa asenteisiin?

49 Kohderyhmä: Koululaiset tulevia päättäjiä ja kotouttajia

50 Perus- ja lukiokouluissa käytettävästä opetusmateriaalista on pula Siirtolaisuusinstituutti julkaisi opetusmateriaalin peruskouluille ja lukiolaisille huhtikuussa Jaettiin kaikille maamme kouluille.

51

52 Jatkoa opetusmateriaalin tuottamiselle: Alli Paasikiven Säätiö on myöntänyt rahoituksen varhaiskasvatukseen ja alakouluille soveltuvalle opetuspaketille. Paketti valmistuu syksyllä Paketissa on oma osio myös maahanmuuttajataustaisille lapsille

53 Näyte tulevasta materiaalista:

54

55 Etninen leimaaminen varsin yleistä tiedotusvälineissä ja viranomaistyössä

56

57 Esimerkki etnisestä leimaamisesta

58 Luettu: Yle Areena Esimerkki etnisestä leimaamisesta

59

60

61

62 HS

63 Ylireagointia?

64

65

66

67

68

69 Varuillaan kannattaa olla!

70

71

72 Turku, Uittamo

73 Dagens Nyheter Ruotsissa etninen leimaaminen on vähäistä. Vuoden alussa tapahtunut kultaliikkeen ryöstö uutisoitiin näkyvästi ilman etnistä leimaamista.

74 Haastavia tulijoita olemmeko valmiita?

75

76 ?

77 Terveys ja kansallinen taso Infektiot siirtyvät kantajiensa mukana maasta toiseen. Infektiotautien seulonta tavoittaa Suomessa maahanmuuttajista n. 15 %. Tutkimuksen mukaan C- ja B-hepatiitin esiintyvyys Suomen maahan-muuttajissa niin korkea, että seulonta olisi kustannustehokasta -Ehkäisyn tuntemattomuus -Abortit ehkäisykeinona -Traumakokemukset -Sosiaalinen verkosto kantaväestöön vähäinen >> siitä huolimatta maahanmuuttajien elämänlaatu raportin mukaan on hyvä

78 Mediuutiset Myös maahanmuuttajat tarvitsevat terveyteen liittyvää neuvontaa.

79 Onnistunut kohtaaminen, akkulturaatio, ja kotoutuminen vähentävät kriisiytymisen mahdollisuutta Ruotsi: onko etnisyys tabu? Perinteisesti Ruotsissa ollut. Taustaa: Miksi somalien työttömyysaste alhainen Yhdysvalloissa, mutta korkea Ruotsissa? Miksi somalit menestyvät yrittäjinä USA:ssa? Yksi selitys: Maahantulo helppoa, mutta työmarkkinoille tulo Pohjoismaissa vaikeaa Entä Suomessa: Tilanne muistuttaa paljolti Ruotsia (vrt. Tiina Ristikarin väitöskirja)

80

81 8. Yhteenvetäen -Maakuntanne väestökysymys haastava maahanmuutto vaihtoehdoksi? -Muuton megatrendit liikkeessä maahanmuuttoa ennustaminen haasteellista >> Suomen väestökysymys siirtolaisuuden varassa -Närpiö käypä esimerkki kotouttamisen käytännöistä Suosittelen myös mentoreita -Asenneilmasto maassamme on hyvä, mutta hajontaa löytyy > koulutusmateriaalia kaikille tasoille tarvitaan

82 -Etninen leimaaminen pois myös viranomaistyöstä ja tiedotusvälineistä -Opetusmateriaalia lisää tarve suuri -Tutkimusteemoja: Tiedämmekö mitä somalit tai venäläiset meistä ajattelevat Kulttuuriset siirtymät: kuka saunoo, kuka sauvakävelee -Jokainen voimme olla esimerkkinä ole mentori, työllistäjä

83 Kiitos! Kosovon lahja Suomen pesäpalloilulle Kuva: Ismo Söderling, valmentaja

84