Riesa vai rikkaus - maahanmuuton megatrendit ja niiden vaikutukset Suomeen

Transkriptio

1 Riesa vai rikkaus - maahanmuuton megatrendit ja niiden vaikutukset Suomeen Ismo Söderling Johtaja Siirtolaisuusinstituutti, Turku isoder@utu.fi Kotofoorumi Helsinki, Messukeskus Siirtolaisuusinstituutti

2 Sisällöstä Muuttoliikkeen megatrendit katoamassa Suomen väestönkasvu jatkuu tuonnin varassa Närpiö-malli kotouttamisen esimerkkinä Asennetutkimuksilla apua kotouttamiseen? Oppimateriaalia tuleville kotouttajille Yhteenveto

3 Muuttoliikkeen megatrendit katoamassa Perinteiset siirtolaisuuspolut ovat hävinneet Pysyvät lähtö- ja tuloalueet ovat menettäneet merkitystään Muuton kohdealueet ovat moninaistuneet myös tulo- ja lähtömuuton motiivit (vrt. Thaimaa Florida) Pääasiallinen huomio kohtaamiseen, josta seuraa kotoutumiseen ja asenteisiin liittyvät kysymykset

4 Painoa virtojen sijasta kotoutumiseen Kotoutumisen kiintopisteet : Kieli (vrt. myöhemmin Närpiö-malli) Työllisyys/työttömyys (vrt. Närpiö-malli) Riippumattomuus sosiaaliturvasta Sosiaaliset verkostot muihin etnisiin ryhmiin ja kantaväestöön

5 The foreign population in Finland Persons Foreign born Foreign citizens Foreign language speakers 266, , , Source: Statistics Finland/Vital Statistics. Figure: Jouni Korkiasaari, Institute of Migration 2012.

6 Väestöennusteet vuodelle 2050 Nykyisin hedelmällisyys n. 1.8 ja muuttovoitto henkeä/vuodessa Muuttoliikkeen vaikutus väestönkasvuun huomattavasti voimakkaampi kuin hedelmällisyyden Vaihtoehto A, Tilastokeskuksen varovainen perusmalli Jos hedelmällisyys 1.8 koko ajan vuosina , ja muuttoliikkeen kasvu henkeä/v., väkilukumme kasvu olisi 0.7 milj. henkeä

7 Väestöennusteet vuodelle 2050 Nykyisin hedelmällisyys n. 1.8 ja muuttovoitto henkeä/vuodessa Muuttoliikkeen vaikutus väestönkasvuun huomattavasti voimakkaampi kuin hedelmällisyyden Vaihtoehto A, Tilastokeskuksen varovainen perusmalli Jos hedelmällisyys 1.8 koko ajan vuosina , ja muuttoliikkeen kasvu henkeä/v., väkilukumme kasvu olisi 0.7 milj. henkeä Vaihtoehto B, realistinen vaihtoehto Jos hedelmällisyys 1.8 koko ajan vuosina , ja muuttoliike / henkeä/v, kasvaisi väestömme nykyisestä 1.3 milj. hengellä

8 Väestöennusteet vuodelle 2050 Nykyisin hedelmällisyys n. 1.8 ja muuttovoitto henkeä/vuodessa Muuttoliikkeen vaikutus väestönkasvuun huomattavasti voimakkaampi kuin hedelmällisyyden Vaihtoehto A, Tilastokeskuksen varovainen perusmalli Jos hedelmällisyys 1.8 koko ajan vuosina , ja muuttoliikkeen kasvu henkeä/v., väkilukumme kasvu olisi 0.7 milj. henkeä Vaihtoehto B, realistinen vaihtoehto Jos hedelmällisyys 1.8 koko ajan vuosina , ja muuttoliike / henkeä/v, kasvaisi väestömme nykyisestä 1.3 milj. hengellä Vaihtoehto C: Jos muuttoliike olisi koko ajan henkeä, mutta hedelmällisyys olisikin koko ajan 1.9, niin väestömme kasvaisi 0.8 milj. hengellä

9 Väestöennusteet vuodelle 2050 Nykyisin hedelmällisyys n. 1.8 ja muuttovoitto henkeä/vuodessa Muuttoliikkeen vaikutus väestönkasvuun huomattavasti voimakkaampi kuin hedelmällisyyden Vaihtoehto A, Tilastokeskuksen varovainen perusmalli Jos hedelmällisyys 1.8 koko ajan vuosina , ja muuttoliikkeen kasvu henkeä/v., väkilukumme kasvu olisi 0.7 milj. henkeä Vaihtoehto B, realistinen vaihtoehto Jos hedelmällisyys 1.8 koko ajan vuosina , ja muuttoliike / henkeä/v, kasvaisi väestömme nykyisestä 1.3 milj. hengellä Vaihtoehto C: Jos muuttoliike olisi koko ajan henkeä, mutta hedelmällisyys olisikin koko ajan 1.9, niin väestömme kasvaisi 0.8 milj. hengellä Vaihtoehto D: Ruotsin malli Jos hedelmällisyys koko ajan 1.9 ja muuttoliike / henkeä, niin väestö kasvaisi nykyisestä noin 1. 4 milj. hengellä Laskelmat toteuttanut Tilastokeskus/Markus Rapo. Kiitos hyvästä yhteisyöstä.

10 Tällä hetkellä Suomessa on noin vieraskielistä. Jos Suomessa on vuonna 2050 noin 1 miljoona maahanmuuttajataustaista henkeä, olisi eri kieliä puhuvia seuraavasti (jakosuhde sama kuin 2012): SUOMESSA PUHUTTAVAT KIELET 2050 (?) venäjä viro somali englanti arabia kurdi kiina muut Yhteensä 1 milj. maahanmuuttajaa

11 Suomen maahanmuuttajien uskonnot vuonna 2011 ja ennuste 2050 Uskonto Määrä 2011 Oletus 2050 (jos maahanmuuttajia 1 milj.) Kristityt Muslimit Uskonnottomat Buddhalaiset Kansanuskoa harj Uskonto tuntem Hindit Muut Yhteensä Lähde: Vuoden 2011 laskelma saatu dosentti Tuomas Martikaiselta. Siitä hänelle kiitos. Vuoden 2050 jakauma perustuu siis vuoden 2011 tietoon.

12 Närpiö kotouttajana

13

14 Miksi juuri Närpiö? Noin 10 %:lla närpiöläisistä on maahanmuuttajatausta Närpiö on tullut malliksi onnistuneesta kotoutumisesta Närpiö on tehnyt jotain oikein mutta mitä?

15 Tutkimuksen tavoitteet Miten ja miksi Närpiö on saanut maahanmuuttajatyövoimaa ulkomailta? Miten rekrytointi on tapahtunut? Miksi työvoima ulkomailta ei Suomesta? Mikä merkitys prosessissa on ollut maahanmuuttajien verkostoilla? Närpiö on ruotsinkielinen mikä merkitys sillä on tulijoille? Mitä muutto on vaatinut kunnalta, asukkailta, järjestöiltä, yrittäjiltä ja itse tulijoilta? Onko olemassa Närpiö-malli, jota voidaan soveltaa muihinkin kuntiin?

16 Närpiö ja maahanmuutto Pakolaisten vastaanotto alkoi 1988 ensimmäinen kunta suurkaupunkien ulkopuolella Ei kiintiöpakolaisia vuoden 2001 jälkeen Ulkomaisen työvoiman maahanmuutto alkoi vuonna 2004 Tänään noin 10 %:lla Närpiön asukkaista on maahanmuuttajatausta.

17 Närpiön väestönkehitys

18 Vieraskielisten osuus eri alueilla

19 Pakolaisten vastaanotto harjaannutti ja totutti Pakolaisten kanssa tehty kotoutustyö antoi arvokasta kokemusta Kaikki osapuolet pelanneet hyvin yhteen Alusta alkaen tiedottamisen kohteena ovat olleet myös maahanmuuttajat ja kantaväestö Alusta lähtien kyse perhemuutosta Kotimainen rekrytointi tuloksetonta

20 NÄRPIÖN MALLI Työnantajien välittäminen työvoimastaan -Osallistuminen kotouttamiseen: kielikoulutus, sosiaalinen apu, asuntojen hankinta, puolisolle työtä Avoimuus ja tasa-arvoisuus tulijoita kohtaan -Oma siirtolaisuushistoria auttaa ymmärtämään -Jaettu työn ja yrittämisen eetos, tasaveroisuus Tulijoiden oma aktiivisuus -Näkyy mm. yritystoimintana, aktiivisena työllistymisenä, politiikkaan osallistumisena jne. Kyse koko perheen muutosta (vrt. kiinalaiset kivenhakk.) Ongelmiin esimerkiksi rasismiin puututaan heti Eri toimijoiden saumaton yhteistyö Kunnan tahtotila: asiat voidaan järjestää

21 Mitä opiksi muille kunnille? Ennakkoluulottomuus ja kunnan oma halu kehittyä Kotouttamisen perusinfrastruktuuri kuntoon jo ennakolta Asuntoja valmiiksi - lasten koulut ja päiväkodit valmiiksi Organisaatioiden ja toimijoiden yhteistyö Valmius ohjata yrittäjyyteen Tehostettu kielenopetus vaikka työajalla Aktiivinen, monipuolinen ja ammattitaitoinen tiedotus Tulijoille mentorit ketään ei saa jättää yksin Kolmas sektori on tärkeä äitiryhmistä jalkapalloon

22 Närpiön pullonkauloja Ruotsin kielellä vähän käyttöä kunnan ulkopuolella tai yleensäkin muualla Suomessa Korkeasti koulutetuilla vaikea saada oman ammattinsa ja koulutuksensa mukaista työtä Rajoitetut koulutus- ja ammattivaihtoehdot Byrokraattisten pullonkaulojen tiedostaminen ja niihin puuttuminen työlupakäytäntö toimeentuloraja

23 Teollisuuden työvoimapula Begränsat lokalt utbud på yrkesutbildad arbetskraft Svårt locka folk utifrån över språkgränsen

24

25 Ennen

26 nyt

27 Työllistämismatka Bosniaan

28 Työttömyys

29 Kotoutumisen kiintopisteet Närpiöläisittäin: Kieli > Närpiössä keskeinen kotoutumisen elementti Työllisyys/työttömyys > Närpiössä alas Riippumattomuus sosiaaliturvasta > Maahanmuuttajat tuottavassa työssä Sosiaaliset verkostot muihin etnisiin ryhmiin ja kantaväestöön > ensiarvoisen tärkeät

30 Mitataan asenteita ja pohditaan kotoutumista

31 Opiskelijat tulevaisuuden päättäjiä N = Ulkomaisia opiskelijoita noin Julkaistaan lähiviikkoina

32

33 Pari alustavaa tulosta asennetutkimuksesta: Asenneilmapiiri edelleen selvästi jakautunut sen mukaan, onko kyse pakolaisuudesta vai työvoiman maahanmuutosta. Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden asenneilmasto kovempi erityisesti pakolaisuuden suhteen. Johtopäätös edellisestä: Asenteisiin voidaan vaikuttaa kotouttamisen kautta: mitä alhaisempi maahanmuuttajien työttömyysaste >> sitä parempi asenneilmapiiri

34 Mielipiteiden ääripäitä: Tervetuloa vaan! Toivottavasti ovat onnellisia maassamme! Älykkyysosamäärävaatimus 110 tai menkkä Ruatsi

35 Koululaiset tulevia päättäjiä ja kotouttajia

36 Perus- ja lukiokouluissa käytettävästä opetusmateriaalista on pula Siirtolaisuusinstituutti julkaisi opetusmateriaalin

37

38

39 Opetusmateriaali löytyy osoitteesta: Materiaali on lähetetty kaikkiin Suomen yläkouluihin ja lukioihin maanantaina Asialla myös Hommaforum

40 Jatkoa opetusmateriaalin tuottamiselle: Alli Paasikiven Säätiö on myöntänyt rahoituksen varhaiskasvatukseen ja alakouluille soveltuvalle opetuspaketille. Paketti valmistuu syksyllä Paketissa on oma osio myös maahanmuuttajataustaisille lapsille Tarkoitus on tehdä opetus- ja informaatiopaketit myös eri ammattiryhmille (esimerkiksi tiedotusvälineiden edustajille). On tarkoituksenmukaista lähestyä myös itse maahanmuuttajia omalla opintokokonaisuudellaan. Tällaisia hankkeita on toteutettu mm. Norjassa ja Kanadassa.

41 Maahanmuutosta käytävää yhteiskunnallista keskustelua on tuettava oikeilla tiedoilla, ja sitä on aktivoitava ja laajennettava (s. 23)

42 Esitys: Esitän monikulttuurisuusneuvoston perustamista. Tehtävät: Toimia asiantuntijaelimenä kulttuurisissa kohtaamisissa tai tietotarpeissa Sovitella tarvittaessa suurissa asiakokonaisuuksissa Antaa lausuntoja ja suosituksia Ei käytä viranomaisvaltaa, vrt. Julkisen sanan neuvosto, kielitoimisto

43 Yhteenveto Perinteiset siirtolaisuuspolut katoamassa Maahanmuutto jatkaa kasvuaan Suomessa Närpiön malli toimii kotouttamisen esikuvana tietyin ehdoin. Mikä vaikutus kuntakoon suurenemisella? Toistuvilla asennemittauksilla voidaan tarkastella myös kotouttamiseen liittyviä tarpeita ja mielipiteitä Nuoret tulevia kotouttajia ja yhteiskunnallisia päättäjiä oppimateriaalista pulaa Monikulttuurisuusneuvosto tukemaan ja ohjaamaan yhteiskunnallista keskustelua ja päätöksentekoa

44 Kiitos ja Siirtolaisuusinstituutin verkkokaupassa tavataan siirtolaisuusinstituutti.fi/netshop/products.php