Maahanmuutto Suomen käyttämätön mahdollisuus?

Transkriptio

1 Maahanmuutto Suomen käyttämätön mahdollisuus? Ismo Söderling Johtaja Siirtolaisuusinstituutti, Turku Cultura-säätiön tilaisuus Forum Marinum, Turku Siirtolaisuusinstituutti

2 Sisältö: 1. Pari sanaa instituutista 2. Venäläinen maahanmuutto Suomeen 3. Muuttoliikkeen megatrendit 4. Suomen väestöennuste Etnobarometrin kertomaa 6. Närpiön kunnan kotouttamismalli 7. Miten vaikuttaa asenteisiin 8. Kotouttamisen tulevaisuus 9. Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä

3 1. Pari sanaa instituutista kirjan kansien kertomana

4 Maahanmuuttajat keskittyvät, vähän paluuhalukkuutta

5 Maan rajat aukeavat, ay-liike sulkeutuu Thaimaalaisten asema Suomessa Poikkeuslaki 2004 uusien EU-maiden kansalaisille

6 Miten vähemmistöt toimivat Suomessa miten kantaväestö reagoi?

7

8 Varissuon väestö iän ja äidinkielen maaliskuun lopussa 2011 > Suomi tai ruotsi Muu Alle 55-vuotiaiden enemmistö on muunkielisiä. Muunkielisten osuus koko väestöstä 37,1 % Lähde: Tilastokeskus 8

9 Ja ekspat-lapset palaavat Kun Somalia romahti

10 Inkeri-kysymys aktualisoitunut

11 Ruotsissa noin suomalaista tai taustaltaan suomalaista. Nuoret ruotsalaistuvat ikääntyvät tarvitsevat omakielisiä palveluja myös Suomessa

12 Anteeksiantolainsäädäntöä myös Suomeen?

13 Etnobarometri 2013

14 Tulossa Julkaistaan joulukuussa 2013

15 Immigration Policy in Finland (Dissertation), 634 p. Foreigners in Finland, 540 p.

16 Turbulenssia Ruotsin ja sittemmin Suomen itärajalla anges_in_finland.gif

17 2. Venäläinen maahanmuutto Suomeen lyhyt tarkastelu

18 The foreign population in Finland Persons Foreign born Foreign citizens Foreign language speakers 266, , , Source: Statistics Finland/Vital Statistics. Figure: Jouni Korkiasaari, Institute of Migration 2012.

19 Suomen perustuslaki: perustuslaki

20 Yhdenvertaisuuslaki yhdenvertaisuuslaki

21 Suomenvenäläistä demografiaa: Venäjää puhuvia n Venäjän kansalaisia n Entisessä NL:ssa syntyneitä n Venäjällä syntyneitä n. n Työikäisiä Venäjän kansalaisista 77 % Eläkeikäisiä n. 10 % Miehiä n. 42 %, naisia 58 % Suomalainen mies solmi avioliiton 2011 n. 400 venäläisen naisen kanssa (2. sija) Suomalainen nainen solmi avioliiton 2011 n. 80 venäläisen miehen kanssa (5. sija) Suomalaisten miesten liitot kestävät hyvin, naisten kohdalla eronneisuus kolminkertainen Venäläisten työttömyysaste 33 % (2010) Korkea-asteen koulutus 25 %:lla aikuisista Hedelmällisyys (keskim. lapsiluku) 1.8 lasta/nainen

22 Venäläisyys Suomessa alkaa varsinaisesti 1800-luvulla, kun maamme liitettiin osaksi Venäjää. -Suomeen tulo ei ollut automaattista -Pietarin kulttuurinen ja taloudellinen vaikutus heijastui myös Suomeen -Vaikka Suomessa oli 1917 n sotilasta, niin venäläisiä asukkaita Suomessa oli väestötilaston mukaan vuonna 1900 noin henkeä luvun lopulla Venäjältä pakeni länteen 3 miljoona pakolaista (pääasiassa juutalaisia) mutta eivät Suomeen. Joka tapauksessa Suomessa asuva venäläis(taustainen)väestö jakaantuu ajallisesti kahteen osaan: -Autonomian aikana tai siinä yhteydessä tulleet (vanhavenäläisyys) -Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen saapuneet (uusvenäläisyys)

23 On turha luetella kaikkia itsenäisyyden ajan tai sen jälkeen täällä olevia merkittäviä venäläissukuja tai perheitä. heitä on paljon (katso lähemmin Veronica Shenshin 2008) Esimerkkejä: Teollisuus, talous: Kiseleff, Sinebrychoff (teollisuutta jo 1700-luvulta), Taiteilijoita: Georg Malmstén (äiti Eugenie Petroff) Tamara Lund (isoisä Ivan Gubertovits) Viktor Klimenko Kirill "Kirka" Babitzin Tiedemiehiä: Professori Andrei Rudnev Urheilijoita: Eduard Hämäläinen, Roman Eremenko, Alexandr Barkov Jr. Jne. jne. Sotilas: Amiraali Georgij Alafuzoff

24 Entä sovittelu ja sovittaminen Suomessa puolin ja toisin?

25 Ortodoksikirkkojen kohtalo 1918-

26 3. Muuttoliikkeen megatrendit katoamassa -Perinteiset siirtolaisuuspolut maailmassa ovat hävinneet -Pysyvät lähtö- ja tuloalueet ovat menettäneet merkitystään -Muuton kohdealueet ovat moninaistuneet -Tulo- ja lähtömuuton motiivit vaihtelevat (vrt. Thaimaa Florida) -Pääasiallinen huomio kohtaamiseen, jolloin korostuvat asenteisiin liittyvät kysymykset ja kotoutumisen haasteet

27 Painoa virtojen sijasta kotoutumiseen Kotoutumisen kiintopisteet : Kieli (vrt. myöhemmin Närpiö-malli) Työllisyys/työttömyys (vrt. Närpiö-malli) Riippumattomuus sosiaaliturvasta tuoko muuttaja lisäarvoa uuteen kotimaahansa Sosiaaliset verkostot muihin etnisiin ryhmiin ja kantaväestöön

28 4. Suomen väestöennuste vuoteen 2050

29 Väestöennusteet vuodelle 2050 Nykyisin hedelmällisyys n. 1.8 ja muuttovoitto henkeä/vuodessa Muuttoliikkeen vaikutus väestönkasvuun huomattavasti voimakkaampi kuin hedelmällisyyden Vaihtoehto A, Tilastokeskuksen varovainen perusmalli Jos hedelmällisyys 1.8 koko ajan vuosina , ja muuttoliikkeen kasvu henkeä/v., väkilukumme kasvu olisi 0.7 milj. henkeä Vaihtoehto B, realistinen vaihtoehto Jos hedelmällisyys 1.8 koko ajan vuosina , ja muuttoliike / henkeä/v, kasvaisi väestömme nykyisestä 1.3 milj. hengellä Vaihtoehto C: Jos muuttoliike olisi koko ajan henkeä, mutta hedelmällisyys olisikin koko ajan 1.9, niin väestömme kasvaisi 0.8 milj. hengellä Vaihtoehto D: Ruotsin malli Jos hedelmällisyys koko ajan 1.9 ja muuttoliike / henkeä, niin väestö kasvaisi nykyisestä noin 1. 4 milj. hengellä Laskelmat toteuttanut Tilastokeskus/Markus Rapo. Kiitos hyvästä yhteisyöstä.

30 Tällä hetkellä Suomessa on noin vieraskielistä. Jos Suomessa on vuonna 2050 noin 1 miljoona maahanmuuttajataustaista henkeä, olisi eri kieliä puhuvia seuraavasti (jakosuhde sama kuin 2012): SUOMESSA PUHUTTAVAT KIELET 2050 (?) venäjä viro somali englanti arabia kurdi kiina muut Yhteensä 1 milj. maahanmuuttajaa

31 Suomen maahanmuuttajien uskonnot vuonna 2011 ja ennuste 2050 Uskonto Määrä 2011 Oletus 2050 (jos maahanmuuttajia 1 milj.) Kristityt Muslimit Uskonnottomat Buddhalaiset Kansanuskoa harj Uskonto tuntem Hindit Muut Yhteensä Lähde: Vuoden 2011 laskelma saatu dosentti Tuomas Martikaiselta. Siitä hänelle kiitos. Vuoden 2050 jakauma perustuu siis vuoden 2011 tietoon.

32 5. Etnobarometrin kertomaa

33 Etnobarometri 2013

34 Miksi opiskelijat tutkimuksen kohteena? -He ovat tulevaisuuden päättäjiä -Helposti tavoitettavia sähköisellä kyselyllä (tutkimusjoukon rajaaminen helppo) -Sähköpostiosoitteet saatavissa 34

35 Suomalainen asenneilmasto kansainvälisessä kehyksessä -Suomalainen asenneilmasto kestää eurooppalaisen vertailun -Pakolaisten ja työvoiman maahanmuuttoon on perinteisesti suhtauduttu kaksijakoisesti >> työvoiman maahanmuuttoa suosittu 35

36 Asenteet maahanmuuttoa kohtaan, European Social Survey

37 Suhtautuminen ulkomaiseen työvoimaan pakolaisuuteen 100 % 100 % 90 % 90 % 80 % 70 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Enemmän Nykyinen määrä Vähemmän Enemmän Nykyinen määrä Vähemmän

38 Barometrin aineisto ja tiedonkeruun menetelmä Kohderyhmänä 13:n korkeakoulun opiskelijat eri puolelta Suomea (yliopistot/amk) Kyselyn sai opiskelijaa Kyselyyn vastasi opiskelijaa (joista ulkomaisia) Yliopistolaisia ja AMK-laisia Vastaajista n. 5 % ruotsinkielisistä korkeakouluista Vastanneista naisia 65 % (Suomen kaikista korkeakouluopiskelijoista naisia 54 %) 38

39 Suomalainen opiskelija lyhyt kuvaus Uskonto tai elämänkatsomus: Kristitty 52 % Ateisti/vapaa-ajattelija 33 % Islam 1 % Muu/ei halua vastata 14 % Yhteensä 100 % 39

40 Opiskelijoiden puoluekanta Miten äänestit v eduskuntavaaleissa? Vihreä liitto 33 % Kansallinen Kokoomus 20 % Vasemmistoliitto 14 % SDP 8 % Perussuomalaiset 7 % Suomen Keskusta 7 % RKP 4 % KD 3 % Muu 4 % Yhteensä 100 % 40

41 Korkeakouluopiskelijoiden jakautuminen eri asenneryhmiin, % 1. Totaalipositiiviset 31 % 2. Valikoiden hyväksyvät 18 % Empaattiset kielteiset 22 % 4. Valikoiden kotouttavat 17 % 5. Totaalikielteiset 12 % Yhteensä 100 % Pakolaisten vastaanoton kohdalla totaalipositiiviset ja totaalikielteiset ovat selkeästi omina ääripäinään. Työvoimamaahanmuuttajien vastaanoton kohdalla totaalipositiiviset ja valikoiden hyväksyvät lähenevät toisiaan 41

42 Positiivisimmin maahanmuuttajiin suhtautuvia voidaan kutsua totaalipositiivisiksi. Totaalipositiiviset on suurin ryhmä, ja siihen kuuluu kolmannes vastanneista opiskelijoista. He olivat pääsääntöisesti naisia, keskimääräistä vanhempia, ja heillä on hyvät kansainväliset yhteydet. Vastaajien vanhempien koulutustausta, oma uskonnollisuus ja asuinympäristö eivät selkeästi poikenneet koko aineistosta. Toivon, että maahanmuuttajiin suhtauduttaisiin normaalimmin. Syyllistävät otsikot tyyliin "joka kolmas raiskaaja on maahanmuuttaja" ovat naurettavia, entäs ne kaksi kolmasosaa sitten? Toivoisin asuvani suvaitsevassa Suomessa ja kykeneväni myös itse suhtautumaan maahanmuuttajiin niin työssä kuin arjessa. (Yliop., nainen, nro 2230). 42

43 Totaalikielteiset olivat kielteisimmin maahanmuuttoon suhtautuvia. Heitä oli aineistosta noin 12 %. Ryhmään kuuluvat olivat pääasiassa miehiä ja ammattikorkeakoululaisia, samoin heidän vanhempiensa koulutustaso oli keskimääräistä alhaisempi. Ryhmään kuuluvien kansainväliset kontaktit olivat erittäin vähäiset. Puolet perussuomalaisten puoluetta äänestäneistä opiskelijoista kuului tähän ryhmään. Paljon maahanmuuttajia sivistyneistä maista kuten Euroopasta, Pohjois- Amerikasta, Kaukoidästä tai Etelä-Afrikasta. Ei lainkaan maahanmuuttajia Afrikasta, Lähi-Idästä tai muista epäsivistyneistä islamilaisista maista (Turkki on sivistynyt maa). (Yliop., mies, nro 735). Nykymallilla jatkaminen ei ole missään mielessä järkevä ratkaisu, ellemme halua kokea Ruotsin ja Norjan tavoin omia versioitamme asutuskeskuksiin iskevistä Breivikeistä ja jihadisti-itsemurhapommittajista. Olemme tähänkin asti tulleet kaikessa 10 v Ruotsia ja Norjaa jäljessä, ja niin tulemme tässäkin asiassa, jos mitään ei muuteta. (Yliop., mies, nro 8281). Anders Breivik has some ideas on that part (AMK, mies, nro 13311). 43

44 Johtopäätökset asennetutkimuksesta -Eroja löytyy suhtautumisessa erityyppiseen maahanmuuttoon - samoin asennekirjavuutta -Maahanmuuttoon liittyy sekä pelkoja että tietämättömyyttä myös korkeakoulutasolla -Ulkomaisten opiskelijoiden (=venäläiset ja kiinalaiset) asenneilmasto pakolaisuuteen kovahko -Ulkomaisilta opiskelijoilta hyviä vinkkejä kotouttamiseen (liittyen kielikoulutukseen, kansalaisuuteen, opiskeluun) -Kv-kontaktit lisäävät positiivista suhtautumista korkeakouluihin lisää kansainvälisyysopetusta ja kansainvälistä vaihtoa 44

45 Johtopäätökset jatkuvat -Maahanmuuton nähtiin selkeästi lisäävän turvattomuutta. Uutisointi positiivisemmaksi ( rajoillamme tavoitettu kolme paperitonta maahanpyrkijää ) -Kieli ja työ edelleen kaiken onnistuneen kotoutumisen taustalla -Väkivaltaa maahanmuuttokysymyksissä ainakin pinnan alla tehostettua opetusta -Suosittelemme Närpiön mallia kotouttamisessa (yhteisöllisyyteen painottaminen) 45

46 6. Närpiö kotouttajana

47

48 Miksi juuri Närpiö? Noin 10 %:lla närpiöläisistä on maahanmuuttajatausta Närpiö on tullut malliksi onnistuneesta kotoutumisesta Närpiö on tehnyt jotain oikein mutta mitä?

49 Tutkimuksen tavoitteet Miten ja miksi Närpiö on saanut maahanmuuttajatyövoimaa ulkomailta? Miten rekrytointi on tapahtunut? Miksi työvoima ulkomailta ei Suomesta? Mikä merkitys prosessissa on ollut maahanmuuttajien verkostoilla? Närpiö on ruotsinkielinen mikä merkitys sillä on tulijoille? Mitä muutto on vaatinut kunnalta, asukkailta, järjestöiltä, yrittäjiltä ja itse tulijoilta? Onko olemassa Närpiö-malli, jota voidaan soveltaa muihinkin kuntiin?

50 Närpiö ja maahanmuutto Pakolaisten vastaanotto alkoi 1988 ensimmäinen kunta suurkaupunkien ulkopuolella Ei kiintiöpakolaisia vuoden 2001 jälkeen Ulkomaisen työvoiman maahanmuutto alkoi vuonna 2004 Tänään noin 10 %:lla Närpiön asukkaista on maahanmuuttajatausta.

51 Närpiön väestönkehitys

52 Vieraskielisten osuus eri alueilla

53 Pakolaisten vastaanotto harjaannutti ja totutti Pakolaisten kanssa aikaisemmin tehty kotoutustyö antoi arvokasta kokemusta Kaikki närpiöläiset osapuolet pelaavat hyvin yhteen Alusta alkaen tiedottamisen kohteena ovat olleet myös maahanmuuttajat ja kantaväestö Alusta lähtien kyse perhemuutosta Kotimainen rekrytointi tuloksetonta

54 NÄRPIÖN MALLI Työnantajien välittäminen työvoimastaan -Osallistuminen kotouttamiseen: kielikoulutus, sosiaalinen apu, asuntojen hankinta, puolisolle työtä Avoimuus ja tasa-arvoisuus tulijoita kohtaan -Oma siirtolaisuushistoria auttaa ymmärtämään -Jaettu työn ja yrittämisen eetos, tasaveroisuus Tulijoiden oma aktiivisuus -Näkyy mm. yritystoimintana, aktiivisena työllistymisenä, politiikkaan osallistumisena jne. Kyse koko perheen muutosta (vrt. kiinalaiset kivenhakk.) Ongelmiin esimerkiksi rasismiin puututaan heti Eri toimijoiden saumaton yhteistyö Kunnan tahtotila: asiat voidaan järjestää

55 Mitä opiksi muille kunnille? Ennakkoluulottomuus ja kunnan oma halu kehittyä Kotouttamisen perusinfrastruktuuri kuntoon jo ennakolta Asuntoja valmiiksi - lasten koulut ja päiväkodit valmiiksi Organisaatioiden ja toimijoiden yhteistyö Valmius ohjata yrittäjyyteen Tehostettu kielenopetus vaikka työajalla Aktiivinen, monipuolinen ja ammattitaitoinen tiedotus Tulijoille mentorit ketään ei saa jättää yksin Kolmas sektori on tärkeä äitiryhmistä jalkapalloon

56 Närpiön mallin pullonkauloja Ruotsin kielellä vähän käyttöä kunnan ulkopuolella tai yleensäkin muualla Suomessa Korkeasti koulutetuilla vaikea saada oman ammattinsa ja koulutuksensa mukaista työtä Rajoitetut koulutus- ja ammattivaihtoehdot Byrokraattisten pullonkaulojen tiedostaminen ja niihin puuttuminen työlupakäytäntö toimeentuloraja

57 Ennen

58 nyt

59 Työttömyys

60 7. Miten vaikuttaa asenteisiin?

61 Kohderyhmä: Koululaiset tulevia päättäjiä ja kotouttajia

62 Perus- ja lukiokouluissa käytettävästä opetusmateriaalista on pula Siirtolaisuusinstituutti julkaisi opetusmateriaalin peruskouluille ja lukiolaisille huhtikuussa Jaettiin kaikille maamme kouluille.

63

64 Uutta opetusmateriaalia tulossa: Alli Paasikiven Säätiö on myöntänyt rahoituksen varhaiskasvatukseen ja alakouluille soveltuvalle opetuspaketille. Paketti valmistuu syksyllä Paketissa on oma osio myös maahanmuuttajataustaisille lapsille

65

66 Suomessa leimataan maahanmuuttajat

67 Esimerkki etnisestä leimaamisesta

68 Luettu: Yle Areena Esimerkki etnisestä leimaamisesta

69 Dagens Nyheter Ruotsissa etninen leimaaminen on vähäistä. Vuoden alussa tapahtunut kultaliikkeen ryöstö uutisoitiin näkyvästi ilman etnistä leimaamista.

70 8. Kotouttamisen tulevaisuus onko sitä?

71 Norjan malli kotoutumiseen?

72 Suomalainen asenneilmasto ei ole eurooppalaisittain huono meillä vain puuttuvat keskustelun eväät ja perinteet. Toki varuillaan kannattaa olla.

73 Provosoivaa uutisointia?

74

75 Siirtolainen resurssina, amerikansuomalainen esimerkki

76 Lamminen family, Michigan 76

77 Lammisen perhekuva 77

78

79

80

81 -Jokainen voimme olla esimerkkinä 9. Yhteenvetäen -Venäläisten maahanmuutolla pitkät perinteet suurin etninen ryhmä -Muuton megatrendit liikkeessä maahanmuuttoa ennustaminen haasteellista >> Suomen väestökysymys siirtolaisuuden varassa -Närpiö käypä esimerkki kotouttamisen käytännöistä -Asenneilmasto maassamme on hyvä, mutta hajontaa löytyy -Etninen leimaaminen pois myös viranomaistyöstä -Opetusmateriaalia lisää samoin sovitusta menneen suhteen (kirkot, inkeriläiset ) -Maahanmuuttokysymykset hallituksen ja eduskunnan keskiöön