Globaali muuttoliike kirkollinenkin näkökulma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Globaali muuttoliike kirkollinenkin näkökulma"

Transkriptio

1 Globaali muuttoliike kirkollinenkin näkökulma Kirkon ulkoasiain neuvoston kesäseminaari Kulttuurikeskus Sofia, Helsinki Ismo Söderling Johtaja Siirtolaisuusinstituutti Eerikinkatu 34, Turku Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration

2 Sisällys: 1. Lähtökohdat nykypäivän muutoille 2. Muuttoon liittyvät kipupisteet 3. Esityksiä toimenpiteiksi esimerkkien valossa 4. Uskonto ja siirtolaisuus 5. Pienimuotoinen kysely maahanmuutosta ja uskonnosta 6. Ulkosuomalainen seurakunta tänään/riitta Nurmi 7. Yhteenveto

3 1. Lähtökohdat nykypäivän muutoille 1. Muuttoliikkeessä historia toistaa itseään siksi menneen tunteminen on avain tulevaisuuden tulkintaan. Globalisaatio oli käypä käsite jo 1800-luvun Amerikan siirtolaisuudessa. 2. Puhuttaessa muuttoliikkeen kriiseistä niissä sekoittuvat taloudelliset, sosiaaliset, väestölliset ja ympäristötekijät. Näiden erottaminen toisistaan joskin vaikeaa (vrt. Somalian ja Sudanin tilanne) 3. Muuttoliikkeeseen liittyviä kriisejä voidaan ennakoida, ja niihin voidaan vaikuttaa jos on tahtoa

4 Muuttoliikkeen megatrendit katoamassa -Perinteiset siirtolaisuuspolut maailmassa ovat hävinneet -Pysyvät lähtö- ja tuloalueet ovat menettäneet merkitystään -Muuton kohdealueet ovat moninaistuneet -Tulo- ja lähtömuuton motiivit vaihtelevat (vrt. Thaimaa Saksa - USA) -Pääasiallinen huomio kohtaamiseen, jolloin korostuvat asenteisiin liittyvät kysymykset ja kotoutumisen haasteet

5

6 Muuttojen suunta globaalilla tasolla vaikuttaa muuttojen määrään

7 Maailman muuttovoittoalueet

8 Ympäristötekijöiden vaikutukset muuttoliikkeeseen kasvavat -Tällä hetkellä noin 20 milj. henkeä siirtolaisena ympäristötekijöiden vuoksi. -Vuonna 2011 ympäristötuhojen arvo n. 380 mrd. US$ -Oletetaan, että vuonna 2050 n. 200 miljoonaa ihmistä on ympäristösiirtolaisena (ei ympäristöpakolaisena). Noin 10 % YK:n jäsenvaltioista saattaa poistua kartalta.

9 Tulevaisuudessa ympäristöön liittyvät muuttosyyt korostuvat

10 Kuivuus Sateet, tulvat Rakennelmat

11 2. Muuttoon liittyviä kipupisteitä

12 1. Alueellinen eriytyminen: Varissuon väestö iän ja äidinkielen mukaan 2011 > Suomi tai ruotsi Muu Suomessa(kin) maahanmuuttajat keskittyvät lähiöihin. Tämä on haastavaa, koska lähiöiden kantaväestö poikkeaa pääsääntöisesti maahanmuuttajista olennaisesti. Esimerkkinä Varissuo, Suomen maahanmuuttajavaltaisin lähiö. Alle 55-vuotiaiden enemmistö on muunkielisiä. Muunkielisten osuus koko väestöstä 38 %. Suomessa ensimmäisiä merkkejä ns. valkoisesta paosta ( white flight tai koulushoppaamisesta ) Lähde: Tilastokeskus 12

13 1. Alueellinen eriytyminen: Varissuon väestö iän ja äidinkielen mukaan 2011 > Suomi tai ruotsi Muu Suomessa(kin) maahanmuuttajat keskittyvät lähiöihin. Tämä on haastavaa, koska lähiöiden kantaväestö poikkeaa pääsääntöisesti maahanmuuttajista olennaisesti. Esimerkkinä Varissuo, Suomen maahanmuuttajavaltaisin lähiö. Alle 55-vuotiaiden enemmistö on muunkielisiä. Muunkielisten osuus koko väestöstä 38 %. Suomessa ensimmäisiä merkkejä ns. valkoisesta paosta ( white flight tai koulushoppaamisesta ) Lähde: Tilastokeskus 13

14 1. Alueellinen eriytyminen: Varissuon väestö iän ja äidinkielen mukaan 2011 > Suomi tai ruotsi Muu Suomessa(kin) maahanmuuttajat keskittyvät lähiöihin. Tämä on haastavaa, koska lähiöiden kantaväestö poikkeaa pääsääntöisesti maahanmuuttajista olennaisesti. Esimerkkinä Varissuo, Suomen maahanmuuttajavaltaisin lähiö. Alle 55-vuotiaiden enemmistö on muunkielisiä. Muunkielisten osuus koko väestöstä 38 %. Suomessa ensimmäisiä merkkejä ns. valkoisesta paosta ( white flight tai koulushoppaamisesta ) Lähde: Tilastokeskus 14

15 2. Etninen leimaaminen Suomessa edelleen käytäntönä jopa viranomaistasolla etninen leimaaminen Esimerkki etnisestä leimaamisesta

16 3. Asenteet maahanmuuttoa kohtaan polarisoituneet Siirtolaisuusinstituutin Etnobarometri 2013 Tutkittiin n korkeakouluopiskelijan mielipiteet maahanmuutosta. Maahanmuuttoasenteet kaksihuippuiset: 30 % erittäin positiivisia 12 % erittäin negatiivisia (jopa väkivaltaan viittaavia mielipiteitä) Ulkomaisten opiskelijoiden (N = 1 100) asenteet pakolaisiin tiukemmat, kuin suomalaisilla opiskelijoilla.

17 Suomalainen asenneilmasto ei ole eurooppalaisittain huono meillä vain puuttuvat keskustelun eväät ja perinteet. Toki varuillaan kannattaa olla.

18 Suomalainen asenneilmasto ei ole eurooppalaisittain huono meillä vain puuttuvat keskustelun eväät ja perinteet. Toki varuillaan kannattaa olla.

19 4. Kotouttamisen käytännöissä edelleen huomattavia haasteita: Päijät-Hämeen kotouttamisesta vastaava joulukuussa 2013: Meille on yli vuoden jono kielikoulutukseen Pyrittävä yhdistämään kielikoulutus ja työ. Maahanmuuttajanaisten asema haasteellinen Lingua Fennicaa tarvitaan > tehostusta suomen kielen opetukseen ja puhumiseen

20 5. Instituutioiden nihkeä suhtautuminen maahanmuuttoon AY-liikkeen nihkeästä suhtautumisesta maahanmuuttoa kohtaan voidaan käyttää myös termiä hyvinvointisovinismi

21 6. Maahanmuuttoon liittyvät terveydelliset uhkat Terveydelliset tekijät 1. Globaali taso 2. Kansallinen taso

22 Globaalit pandemiat Espanjantauti, n. 50 milj. uhria. Pandemiat aiheuttavat toteutuessaan muuttopainetta, mutta toisaalta valtiot varautuneet rajoittamaan muuttoa (vrt. USA:n ja Meksikon rajakontrollin tiukkeneminen väliaikaisesti v. 2009) Aiheetonta uhkakuvan luomista, IS

23 Kansallinen taso Infektiot siirtyvät kantajiensa mukana maasta toiseen. Infektiotautien seulonta tavoittaa Suomessa maahanmuuttajista n. 15 %. Tutkimuksen mukaan C- ja B-hepatiitin esiintyvyys Suomen maahanmuuttajissa niin korkea, että seulonta olisi kustannustehokasta -Ehkäisyn tuntemattomuus -Abortit ehkäisykeinona -Traumakokemukset -Sosiaalinen verkosto kantaväestöön vähäinen >> siitä huolimatta maahanmuuttajien elämänlaatu raportin mukaan on hyvä

24 3. Esityksiä toimenpiteiksi esimerkkien valossa

25 1. Närpiö: esimerkki onnistuneesta kotoutumisesta Suomessa harvemmin ajatellaan, että maahanmuuttaja on resurssi. Muutamat kunnat poikkeavat tästä valtavirrasta. Esimerkiksi Närpiön menestystarinan taustalla on aktiivinen rekrytointi ja onnistunut kotouttaminen. Kotouttamisessa kuntalaiset, kunta, järjestöt ja työnantajat pelaavat hyvin yhteen. Kaikki kokevat olevansa samassa veneessä. Kunta vastaanottaa perheitä, ei yksittäisiä maahanmuuttajia

26 Tuottaa 60 % maamme tomaateista Noin asukasta -85 % ruotsinkielisiä -5 % suomenkielisiä -10 % muunkielisiä, eniten Balkanilta

27 Närpiö ennen Närpiö nyt

28 NÄRPIÖN MALLI Työnantajien välittäminen työvoimastaan -Osallistuminen kotouttamiseen: kielikoulutus, sosiaalinen apu, asuntojen hankinta, puolisolle työtä Avoimuus ja tasa-arvoisuus tulijoita kohtaan -Oma siirtolaisuushistoria auttaa ymmärtämään -Jaettu työn ja yrittämisen eetos, tasaveroisuus Tulijoiden oma aktiivisuus -Näkyy mm. yritystoimintana, aktiivisena työllistymisenä, politiikkaan osallistumisena jne. Kyse koko perheen muutosta (vrt. kiinalaiset kivenhakk.) Ongelmiin esimerkiksi rasismiin puututaan heti Eri toimijoiden saumaton yhteistyö Kunnan tahtotila: asiat voidaan järjestää

29 Mitä opiksi muille kunnille? Ennakkoluulottomuus ja kunnan oma halu kehittyä Kotouttamisen perusinfrastruktuuri kuntoon jo ennakolta Asuntoja valmiiksi - lasten koulut ja päiväkodit valmiiksi Organisaatioiden ja toimijoiden yhteistyö Valmius ohjata yrittäjyyteen Tehostettu kielenopetus vaikka työajalla Aktiivinen, monipuolinen ja ammattitaitoinen tiedotus Tulijoille mentorit ketään ei saa jättää yksin Kolmas sektori on tärkeä äitiryhmistä jalkapalloon

30 Työllistämismatka Bosniaan

31 2. Siirtolaisuusinstituutin opetuspaketti julkaistiin helmikuussa 2013

32

33 3. Nostetaan kissa pöydälle kotoutumisessa Ruotsi: onko etnisyys tabu? Perinteisesti Ruotsissa ollut. Taustaa: Miksi somalien työttömyysaste alhainen Yhdysvalloissa, mutta korkea Ruotsissa? Miksi somalit menestyvät yrittäjinä USA:ssa? Yksi selitys: Maahantulo helppoa, mutta työmarkkinoille tulo Pohjoismaissa vaikeaa Entä Suomessa: Tilanne muistuttaa paljolti Ruotsia (vrt. Tiina Ristikarin väitöskirja)

34 4. Olisiko maahanmuuttomallin täysremontin paikka? Kanadan malliin perustuva tarkastelu

35 Kanadan mallin kiteytykset: Mallilla halutaan taata Kanadan väestönkasvu (ns malli) Mallilla halutaan taata Kanadan taloudellinen kehitys Kanadalla lupa- ja integraatiokysymykset yhden hallinnon alla. Kanada on virallisesti monikulttuurinen maa, silti myös maahanmuuttajien kanadalaista identiteettiä ja kansalaisuutta korostetaan. Maahanmuuttajat keskittyvät suuriin kaupunkeihin Kanadan johtavat puolueet yksimielisiä mallista

36 Suomen ja Kanadan myöntämät oleskeluluvat, % Suomi (2013) Kanada (2012) Työ 28 % 48 % Perhe 37 % 20 % Opiskelu 31 % 30 % Muu 4 % 2 % Yhteensä, % Yhteensä N Oleskelulupien osuus väestöstä 0.3 % 1.0 %

37 Olisi rohkeasti kokeiltava eri maiden kokemuksia, vrt. Kanadan business-siirtolaisuus: Kanadassa tavoitteena on investointien ja ammattitaitoisen työvoiman saaminen maahan ja sitä kautta työllistäminen. Seuraavassa esimerkkinä Kanada. Vastaavia kansallisia esimerkkejä monissa maissa.

38

39

40 Kanadan mallin vaikutukset: 1. Väestönkasvu on turvattu 2. Maahanmuutto on lisännyt kansan varallisuutta BKT:llä mitattuna, BKT:n kasvu OECD-maiden keskiarvon yläpuolella 3. Kanadan mallilla pystytään vaikuttamaan suhdanteisiin > laman jälkeen nousu ketterämpää 4. Malli suosii korkeasti koulutettuja ja hyvän työkokemuksen omaavia 5. Alentaa kantaväestön palkkoja matalapalkka-aloilla 1-3 %, toisaalta alentaa myös työttömyysastetta

41 5. Islam tutuksi -Se on monoteistinen maailmanuskonto, joka tunnustaa yhden ainoan Jumalan, Allahin. -Jumalan sanoman välitti profeetta Muhammad -Koraani on Jumalan sanatarkka ilmestys. Muita islamiin liittyviä kirjoituksia löytyy mm. hadithista. Haditheista muodostuu sunna eli oikea menettelytapa. -Vain tosiuskovainen voi koskea Koraaniin. -Islam on sekoitus maallista ja hengellistä niitä ei eroteta. -Imaami on paikallinen pappi sunnalaisuudessa, shialaisilla jumalallinen sanansaattaja. -Islam ei ole sotainen vrt. tapaus Usama bin Laden -Islam vaihtelee maasta toiseen (vrt. luterilaisuus Suomessa) Informaatiota: Jaakko Hämeen-Anttila; Heikki Palva jne.

42 Islamilainen lakikäsitys (sharia) -Islamin laki ei vastaa vain länsimaista lakikäsitystä siviili- ja rikosoikeuksinneen, vaan siihen liittyy myös rituaali- ja moraalikysymyksiä. -Perhelainsäädäntö keskeinen kulmakivi -Sovittelu keskeinen osa oikeusprosessia (Suomessa ei oikein ymmärretä ). Sovittelussa imaami pappilan hätävara -Joissain länsimaissa sharia-laki perheoikeuden osalta käypää oikeutta (UK, Belgia, Itävalta, Kanada). Keskustelua myös Suomessa. -Yleensä tuomion/päätöksen julistaa uskonnollinen tuomari qadi oikeuksiin perehtynyt pappi. Hänellä ei ole toimeenpanovaltaa. -Mufti (lainopillisen koulutuksen omaava) antaa pyynnöstä fatwan (vastaus esitettyyn kysymykseen). Fatwoja voi olla useita ja pyytäjä voi ottaa niistä (vrt. tapaus Rushdie). Annetaan perjantai-rukouksen yhteydessä. -Saksan muslimineuvosto antanut julistuksen, että Saksan laki on laki myös muslimeille.

43

44 Islamilainen perheoikeus -Avioliitto solmitaan usein suvun sisällä, jotta omaisuus -Mieskeskeinen (useita vaimoja, pojan perintöasema, eromahdollisuus, voi naida ei-muslimin) -Avioehto voidaan tehdä. Sisältää ehtoja erosta, puolisoiden määrästä, elatuksesta -Morsiusraha maksetaan sulhasen puolelta siksi tytöt eivät epäsuosiossa (vrt. Aasia) -Kunniamurha ei kuulu Islamiin, miehen ympärileikkaus ei ole Koraanissa vaan sunnassa (Mohammedin puheissa). Naisen ympärileikkaus Missä Suomen perheoikeus poikkeaa: -Avioliittoikä -Avioliitto vain muslimin kanssa -Avioliittoon pakottaminen -Vaimon kurittaminen -Lasten perintöoikeus -Väliaikainen avioliitto (shiiat, liittyy prostituutioon) -Homoseksuaalisuus

45 4. Uskonto ja siirtolaisuus

46 Väestöennusteet kertovat: Tilastokeskus: 2050 Suomessa maahanmuuttajaa Siirtolaisuusinstituutti: 2050 Suomessa n milj. maahanmuuttajaa Todennäköisesti: Vuonna 2030 vuosittain kuolleiden määrä ylittää syntyvät: maamme väestönkasvu on sen jälkeen täysin maahanmuuton varassa.

47 Tällä hetkellä Suomessa on noin vieraskielistä. Jos Suomessa on vuonna 2050 noin 1 miljoona maahanmuuttajataustaista henkeä, olisi eri kieliä puhuvia seuraavasti (jakosuhde sama kuin 2013): SUOMESSA PUHUTTAVAT KIELET 2050 venäjä viro somali englanti arabia kurdi kiina muut Yhteensä 1 milj. maahanmuuttajaa

48 Suomen maahanmuuttajien uskonnot vuonna 2011 ja ennuste 2050 Uskonto Määrä 2011 Oletus 2050 Kristityt Muslimit Uskonnottomat Buddhalaiset Kansanuskoa harj Uskonto tuntem Hindit Muut Yhteensä Lähde: Vuoden 2011 laskelma saatu dosentti Tuomas Martikaiselta. Siitä hänelle kiitos. Vuoden 2050 jakauma perustuu siis vuoden 2011 tietoon.

49 Uskontotrendit & maahanmuuttajat Diversifikaatio > ryhmien kasvaessa niiden sisäinen heterogeenisyys tulee esiin > uskonnollista liikkumista yli uskontorajojen (erityisesti 2. sukupolvesta eteenpäin) SUOMI: monimuotoisuus jatkuvassa kasvussa, uskonnollinen kääntymys toistaiseksi vähäistä, toinen sukupolvi vasta aikuistumassa, millä tavoin ns. 2,5 sukupolven uskonnollisuus kehittyy on vielä auki Transnationaaliset vaikutteet > mitä muualla, sitä täälläkin ainakin jossain muodossa SUOMI: kansainväliset vaikutteet tärkeitä, mutta niitä tulkitaan suomalaisesta kehyksestä käsin, kehitystä hankala ennakoida, pienet ryhmät hakevat kansainvälistä apua Åbo Akademi University Domkyrkotorget Åbo Finland 49

50 Uskontotrendit & maahanmuuttajat Yksillöllistyminen > yhteisön merkitys vähenee > omaa uskontoa tuunataan > medioituminen & markkinaistuminen & kulutuskulttuuri SUOMI: tiedot vähäisiä, mutta ilmeisesti varsin merkittävää Maallistuminen vai polarisaatio? > uskonnon merkitys vähenee, tulee valtaväestön kaltaiseksi > jos uskonnollisia eroja ei hyväksytä, niin käännytään sisäänpäin SUOMI: yleinen suhtautuminen uskontoihin osin kärjistymässä (?), kuten myös suhtautuminen muslimeihin tasaisen epäilevää elementit kasvavaan polarisaatioon olemassa Åbo Akademi University Domkyrkotorget Åbo Finland 50

51 Ismo Söderling : 5. Pienimuotoinen kysely maahanmuutosta ja uskonnosta

52 Maahanmuuttajien ja yhden maahanmuuttoasiantuntijan näkemykset kirkon roolista Suomen maahanmuuttoon. Viisi informanttia. Yksi henkilökohtainen haastattelu, neljä vastasi sähköpostitse Informanttien lähtöalueet: Albania, Somalia, Turkki, Venäjä, Suomi. Informanttien uskonnot valtauskontoja kotimaissaan

53 1. Mitä uskonto Sinulle merkitsee? Olen ortodoksi, mutta en uskovainen (Venäjä) Sinun pitää kysyä, mitä Jumala minulle merkitsee. Hän merkitsee kaikkea (Albania) Uskonto on minulle kaikki, elämän katsomukseni ja käyttäytymiseni esimerkiksi ovat saaneet paljon vaikutteita uskonnostani (Somalia)

54 2. Mikä on uskonnon asema kotimaassasi? Uskonto on jokaisen oma tärkeä asia se ei kuulu hallitukselle (Turkki) Islam on somaliassa valtauskonto sillä on vahva asema (Somalia) Kristityillä vahvempi usko kuin muslimeilla he ovat käännynnäisiä (Albania) Tärkeä (Venäjä)

55 3. Mihin suuntaan uskonnollisuus on kehittynyt kotimaassasi viime aikoina En osaa sanoa, vaikka fundementalismi ryhmä on olemassa, en usko että radikaalit mielipiteet ja katsomukset ovat suosiossa - uskon että usko on vahvistunut, kun siitä on etsitty lohtua maassa tapahtuneisiin konflikteihin ja sisällissotaan (Somalia) In the last ten years radical islamist increased in number dramatically (Turkki)

56 4. Mikä on uskonnon asema maanmiestesi keskuudessa Suomessa? I am not very much related to the religious or non religous groups from my country living in Finland. But obviously among the religious groups it is getting more important and dominant issue. (Turkki) Uskonto on kaikkille muslimeille suuri asia, usko sisältää kaiken - perus käytäytymisetiketeistä henkisiin ja maailmankaikeuksellisiin asioihin. Uskonto on kokoajan mukana kaikessa tekemisessä, rukouksia on paljon jokaiseen asiaan mitä päivässä tekee. (Somalia) Käsittääkseni ei kovin korostunut (Albania, Venäjä) Mielestäni ei voi yleistää. Molempia tapahtuu. Uskonto liittyy usein identiteetin etsintään ja voi viedä molempiin suuntiin. (Esim. Naapurissani on suomalaissomalialainen perhe, jossa äiti on kääntynyt muslimiksi, ja on käsittääkseni uskonnollisempi kuin isä. (Suomi)

57 5. Onko uskonnon asema tullut tärkeämmäksi maanmiestesi keskuudessa Suomessa? Mielestäni on, varsinkin muslimiviha, joka on maailmassa kasvanut, on mielestäni vaan vahvistanut yksilöiden halua perehtyä uskontoonsa vielä syvemmin, ja näin ollen vahvistanut uskoa (Somalia) Yes (Turkki) Ei, tai en ole ainakaan havainnut muutosta (Albania, Venäjä) Luulen, että ainakin jotkut islamilaiset nuoret korostavat uskonnon merkitystä, koska ulkopuolinen maailma suhtautuu heidän uskontoonsa niin negatiivisesti. Toinen sukupolvi omaksuu paljon myös asuinkulttuurin arvoja. Esim. jotkut nuoret ovat kertoneet, että islamilaisissa maissa eläessä uskonto on automaattisesti osa elämää (esim. yhteiset rukouskutsut ja -hetket). Suomessa asuessa vaikkapa moskeijassa vierailu helposti unohtuu (Suomi).

58 6. Millaisena pidät suomalaisten uskonnollisuutta? From my point of view, Lutherians are not very strict and very open minded. Most of the Finnish people I know are non-practicing believers (Turkki) Melko pinnallisena, kirkossa saatetaan käydä välillä, mutta uskonnollisuus ei tule erityisemmin esille (Somalia) Uskonto ei ole osa suomalaista identiteettiä (Albania) Mielestäni ei oikein aktiivisia kirkon suhteen (Venäjä)

59 7. Millaisena näet suomalaisen kirkon. Onko se aktiivinen toimija? Coming from a secular country, it is very difficult to understand people are forced to pay a certain amount of their income to the church in order to be able to practice the religion, or use the facilities of the church. It should be donation based rather than forcing people to pay? (Turkki) Suomalaiset kirkot ovat mielestäni näkymättömiä suomessa, johtuen siitä ettei maassa ole vahvoja uskonnolisia perinteitä (Somalia) Pitää hoitaa sen tehtäviä paremmin (Venäjä) Käsittääkseni kirkolla on paljon hyvää toimintaa erlaiseen syrjäytymiseen liittyen ja myös maahanmuuttajien aktivoimiseksi. Monilla maahanmuuttajayhteisöillähän on myös vahvoja omia uskonnollisia yhteisöjä (usein erilaisia vapaakirkollisia) (Suomi).

60 8. Voiko luterilainen kirkkomme auttaa maahanmuuttajia? Kyllä, edistäen positiivisia lähestymistapoja ulkomaalaisiin ja toisiin uskontoihin ja kulttuureihin. Edistäen ystävyyttä kaikkien kesken (Somalia) Luterilainen kirkko voi olla mahdollisuus (Albania) If the aim is to help people to integrate in the society, surely lutherian church would be as helpful as any other organization (Turkki) Voi, sen pitää tukea ihmisiä hengellisesti, välittää ihmisistä, vastata hengellisiin tarpeisiin, olla valo maailmalle (Venäjä) Kyllä se voi huomioida heidät toiminnoissaan, ottaa mukaan toimintaan, olemalla myös itsekriittinen omaa historiaansa, tarkoitusperiään ja toimintatapojaan kohtaan (Suomi)

61 9. Koetko, että luterilainen kirkko on aidosti kiinnostunut maahanmuutosta ja maahanmuuttajista? No, I have not realized that (Turkki) En (Somalia) Minuun ei ole koskaan otettu yhteyttä seurakunnan puolesta (Albania) En osaa sanoa, varmaankin riippuu, ainakin jotkut henkilöt kirkon sisällä ovat. (Suomi)

62 10. Pitäisikö luterilaisen kirkon etsiä yhteyttä aktiivisemmin myös muita uskontoja tunnustaviin? Eri uskontokuntien edustajien yhteystyö valtakunnallisissa tai jopa paikallisissa asioissa on aina mielestäni positiivinen asia ja edistää suvaitsevaisuutta (Somalia) Voisi tehdä tiiviimpää yhteistyötä muiden kristillisten seurakuntien ja toimijoiden kanssa (Venäjä) If the aim is to increase the integration, surely would be useful (Turkki) Se on mielestäni aina hyvä asia (Suomi)

63 11. Miten eri uskontokuntiin kuuluvien yhteiseloa voidaan lisätä tulevaisuuden Suomessa? Flexibility and mutual respect to each other could be the solution for that (Turkki) Pitää lisätä suvaitsevaisuutta (Venäjä) Järjestetään yhteisiä tapahtumia ja keskusteluja (Somalia)

64 6. Tutkimus ulkosuomalaisesta seurakunnasta tänään

65 Sydneyn suomalaisten seurakuntien toiminta on aina ollut aktiivisten seurakuntalaisten varassa. Papit ovat tulleet ja menneet, seurakuntalaiset ovat pitäneet toiminnan käynnissä ja tarvittaessa tukeneet ja pitäneet huolta myös papista ja tämän perheestä. Seurakunnan pääasiallinen toimintakieli on edelleen suomi, mutta suurin osa toimituksista eli häistä, kasteista ja hautajaisista on kaksikielisiä. Monille seurakuntalaisille suomen kieli on oleellinen osa kirkon toimintaa. Suomi on useimmille tänne muuttaneille heidän tunnekielensä, Nuoremmille suomenkieliset tapahtumat toimivat tavallaan myös lasten kielikylpynä ja suomalaisen perinteen ja kulttuurin kohtaamispaikkana. Seurakunnan historiassa killat ovat olleet ratkaisevassa asemassa. Ne ovat olleet sen taloudellinen selkäranka järjestämällä mm. myyjäisiä ja talkoita. Kiltojen toiminnassa on aina ollut mukana myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät osallistu seurakunnan muuhun toimintaan. Killat ovat tarjonneet mielekästä tekemistä, iloisen ilmapiirin ja ystäviä.

66 Sydneyn Siskojen Saturday on yksi esimerkki siitä, että seurakunnan järjestämä toiminta kiinnostaa, jos se aiheeltaan koskettaa ja löydetään oikea paikka ja aika. Toinen esimerkki kiinnostuksesta ovat Kauneimmat joululaulut, jotka keräävät keskustan kirkkoon paljon sellaista väkeä, jotka eivät muuten osallistu seurakunnan toimintaan. Tämän hetkisellä kulurakenteella, omalla varainhankinnalla ja Suomesta saatavan tuen määrällä voisi arvioida, että seurakunnalla on vielä ainakin joitakin vuosia varaa ylläpitää omaa pappia. Lähes kaikkien Australian suomalaisseurakuntien taloudellinen tilanne on vaikea ja niiden kohtalot liittyvät toisiinsa. On hyvä muistaa, että seurakunnan tärkeimpiä henkilöitä ovat seurakuntalaiset, eikä seurakunnan olemassaolo edellytä sitä, että sillä on oma pappi. Tästä on hyvänä osoituksena se, että Sydneyssäkin on pärjätty pitkä aikoja ilman päätoimista pappia. Välillä on ollut eläkepappien aikoja ja toisinaan on tultu toimeen kokonaan ilman sielunpaimenta.

67 Tämän hetkisellä kulurakenteella, omalla varainhankinnalla ja Suomesta saatavan tuen määrällä voisi arvioida, että seurakunnalla on vielä ainakin joitakin vuosia varaa ylläpitää omaa pappia. Lähes kaikkien Australian suomalaisseurakuntien taloudellinen tilanne on vaikea ja niiden kohtalot liittyvät toisiinsa. On hyvä muistaa, että seurakunnan tärkeimpiä henkilöitä ovat seurakuntalaiset, eikä seurakunnan olemassaolo edellytä sitä, että sillä on oma pappi. Tästä on hyvänä osoituksena se, että Sydneyssäkin on pärjätty pitkä aikoja ilman päätoimista pappia. Välillä on ollut eläkepappien aikoja ja toisinaan on tultu toimeen kokonaan ilman sielunpaimenta.

68 Seurakunnan kulttuurihistoriallisesti merkittävin perintö ovat luultavasti kiltojen kokouksissa pidetyt pöytäkirjat. Niistä voi lukea kuinka seurakuntaa rakennettiin. Niissä on kuvauksia vaikeuksista, suruista, tappioista, iloista, yhdessä tekemisestä, tuhansista leivotuista pullakiloista, ystävyydestä ja välittämisestä. Toivon, että seurakunnan ja kiltojen päättäjillä on viisautta ja voimaa huolehtia siitä, että tästä aarteesta pidetään huoli. Toivon, että ne lahjoitetaan sellaiseen arkistoon, jossa ne ovat kaikkien halukkaiden luettavana ja tutkittavana. Kun perhe palaa kommennukselta kotiin, on se lapsille haastava kokemus. Lapset olisi syytä rinnastaa maahanmuuttajalapsiin, ei paluulapsiin (vrt. Anu Warinowski 2013). Yksi asia on kuitenkin varmaa Sydneyssä tarvitaan suomalaista seurakuntaa.

69 7. Yhteenvetäen Muuttoliikkeen ennustettavuus vähenee. Ympäristöön liittyvät muuttomotiivit kasvavat Alueet eriytyvät, terveydelliset haasteet maahanmuutossa Uusilla kotouttamismalleilla ja opetuspaketeilla apua Islam tutuksi muiden uskontojen ohella. Maahanmuuttajat polarisoituvat uskonnollisissa asioissa Ulkosuomalaiset seurakunnat elinvoimaisia, mutta rahapulassa Ulkosuomalaisten pappi monien haasteiden edessä seurakuntalaiset auttavat Jokainen meistä voi tehdä kotouttamistyötä se on tahto- ja kulttuurikysymys

70 Kiitos! Ja terveisiä seuramme pesiskoulusta Kirkkoherra Pasi Salminen Kosovon lahja Suomen pesäpalloilulle Kuva: Ismo Söderling, valmentaja

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Tuomas Martikainen 09/05/2014 1 Sisällys Maahanmuuttajien uskonnot tilastoja & tutkimusta Suomi ev.lut. & islam Uskontotrendit & maahanmuuttajat Lopuksi Åbo Akademi

Lisätiedot

Suomalainen maahanmuutto käyttämätön mahdollisuus?

Suomalainen maahanmuutto käyttämätön mahdollisuus? Suomalainen maahanmuutto käyttämätön mahdollisuus? Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Tutkas, Eduskuntatalon auditorio, 19.3.2014. Ismo Söderling Johtaja Siirtolaisuusinstituutti Eerikinkatu 34, 20100

Lisätiedot

Suomi ja väestöllinen tulevaisuutemme

Suomi ja väestöllinen tulevaisuutemme Suomi ja väestöllinen tulevaisuutemme Ismo Söderling Johtaja Siirtolaisuusinstituutti, Turku isoder@utu.fi 050-511 3586 Studia Generalia sarjassa Isä Ameriikassa ja Sergei Suomessa Pidetty esitelmä 27.2.2013

Lisätiedot

Riesa vai rikkaus - maahanmuuton megatrendit ja niiden vaikutukset Suomeen

Riesa vai rikkaus - maahanmuuton megatrendit ja niiden vaikutukset Suomeen Riesa vai rikkaus - maahanmuuton megatrendit ja niiden vaikutukset Suomeen Ismo Söderling Johtaja Siirtolaisuusinstituutti, Turku isoder@utu.fi 050-511 3586 Kotofoorumi 18.4.2013 Helsinki, Messukeskus

Lisätiedot

Maahanmuutto kivenä suomalaisten kengässä?

Maahanmuutto kivenä suomalaisten kengässä? Maahanmuutto kivenä suomalaisten kengässä? Turun avoimen yliopiston yleisöluento 2.12.2014 Teema: Niin lähellä niin kaukana Ismo Söderling Johtaja Siirtolaisuusinstituutti Eerikinkatu 34, 20100 Turku isoder@utu.fi

Lisätiedot

Maailma muuttuu maahanmuuton uudet haasteet

Maailma muuttuu maahanmuuton uudet haasteet Maailma muuttuu maahanmuuton uudet haasteet Ismo Söderling Johtaja Siirtolaisuusinstituutti, Turku isoder@utu.fi 050-511 3586 Alipi-hankkeen päätösseminaari Muutosta elämään Sibeliustalo, Lahti 4.12.2013

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen Alkaa jo vastaanottokeskuksissa -infot, alkukartoitus, osaamisenkartoitus Työvoimapoliittiset

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Tutkimuksen lähtökohdat

Tutkimuksen lähtökohdat Vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä Katja Vilkama Maantieteen laitos, HY Asuminen kaupungin vuokrataloissa nyt ja tulevaisuudessa Seminaari 13.3.2007 Tutkimuksen lähtökohdat Kaikista

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT Valtakunnallinen maahanmuuttotyön koordinaatiotapaaminen Oulussa 18-19.03.2010 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin rooli maahanmuuttopolitiikassa

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

Minister Astrid Thors

Minister Astrid Thors Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Somalien ja venäläisten näkökulma

Somalien ja venäläisten näkökulma Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten

Lisätiedot

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Musliminuoret ja sukupolvien kuilu Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Islam ja muslimit 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5

Lisätiedot

Kansainvälistyminen ja koulutus

Kansainvälistyminen ja koulutus Sisältö Kansainvälisyyden nykytila Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuus Kansainvälistyminen ja koulutus 3.9.9 Hannele Niemi Professori, vararehtori Helsingin yliopisto Opettajaliikkuvuus Suomalaisen yhteiskunnan

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Väestökatsaus. Lokakuu 2015

Väestökatsaus. Lokakuu 2015 Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen

Lisätiedot

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa 29.3.2010 SM:n maahanmuutto-osaston organisaatiorakenne OSASTOPÄÄLLIKKÖ Muuttoliike - laillinen maahanmuutto

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Työntekijän oleskelulupa Opiskelijan oleskelulupa Oleskelulupatyypit Oleskelulupa perhesiteen perusteella

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1

Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Islam ja muslimit Islam 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5 miljardia

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Turku 28.1.215 Villiina Kazi Asiantuntija Esityksen sisältö 1) Maahanmuutto

Lisätiedot

Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen

Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen Tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti Dynaaminen ruotsinsuomalaisuus -seminaari Turun Kansainväliset Kirjamessut 4.10.2015 1 Muuttovirrat

Lisätiedot

Tervetuloa kotiin, Suupohjaan!

Tervetuloa kotiin, Suupohjaan! Tervetuloa kotiin, Suupohjaan! Hanke 15.10.2008 29.2.2012 (14.10.2011) ESR-rahoitteinen, TL4 (SM/TEM). Budjetti: 270 385e Hallinnoija: SEK Taustalla: maahanmuuttostrategia 2008, työnantajat KOHDERYHMÄ:

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed lakimies, tietokirjailija, vapaa luennoitsija husein@husein.fi

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed lakimies, tietokirjailija, vapaa luennoitsija husein@husein.fi Musliminuoret ja sukupolvien kuilu Husein Muhammed lakimies, tietokirjailija, vapaa luennoitsija husein@husein.fi Islam ja muslimit Islam 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto

Lisätiedot

Kumppanuutta kotouttamisen kentillä

Kumppanuutta kotouttamisen kentillä Kumppanuutta kotouttamisen kentillä Monikulttuurisuus yhteisöllisyyden ja osallistumisen voimavarana kunnissa Kuntaliiton Kuntademokratiaverkosto 9.12.2015 Hannele Lautiola, monikulttuurisuusasiain päällikkö

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Uskontodialogi ja paikalliset verkostot

Uskontodialogi ja paikalliset verkostot Uskontodialogi ja paikalliset verkostot Tuomas Martikainen 11/12/2014 1 Sisältö Uskontodialogi Uskonnollinen muutos Suomessa Uskontodialogin vaiheet Suomessa Uskonto ja paikalliset verkostot Q & A http://kultainensaanto.files.wordpress.com/2010/09/dsc018831.jpg

Lisätiedot

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? VAIKO-projekti, Lapin ELY-keskus Mirva Petäjämaa MAKO-verkostojen kokoukset 12. - 13.9.2012 Strategian rakenneluonnos Esipuhe NYKYTILA *Lappi maahanmuuton

Lisätiedot

Pirkanmaan innovaatiotilanne ja kansainvälisyys työpaja 25.8.2015. Laura Lindeman ja Marjukka Hourunranta, Talent Tampere, Tredea Oy

Pirkanmaan innovaatiotilanne ja kansainvälisyys työpaja 25.8.2015. Laura Lindeman ja Marjukka Hourunranta, Talent Tampere, Tredea Oy Pirkanmaan innovaatiotilanne ja kansainvälisyys työpaja 25.8.2015 Laura Lindeman ja Marjukka Hourunranta, Talent Tampere, Tredea Oy Kuka muuttaa Suomeen? Vain joka kymmenes tulee pakolaisena, suojelun

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Muslimimiehet diasporassa

Muslimimiehet diasporassa Muslimimiehet diasporassa * sukupuolijärjestelmän keskeisiä piirteitä arabimaailmassa * tapausesimerkki Pohjois - Marokosta * kohtaamisia läntisen hyvinvointivaltion kanssa hegemoninen sukupuoli rajul

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149 TALOUSTUTKIMUS OY 20100326 13:12:52 TYÖ 3762.00 TAULUKKO 21011 ss VER % Suomalaisten mielipiteet Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti/asema maahanmuuttopolitiikasta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ työn

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15 Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken Abrahamilaisia uskontoja Juutalaisuus Kristinusko Islam Jumala Kaikilla kolmella on yksi jumala Jumala Kaikkivaltias Luojajumala Juutalaisuus ja islam Juutalaisilla

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia

Lisätiedot

ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE. Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5.

ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE. Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5. ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5.2014 ALPO-rekisterin käyttäjät 2011 yhteensä 10 hanketta (ALIPI,

Lisätiedot

Maahantulotarkastukset / infektiotautien seulonta Turun koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa

Maahantulotarkastukset / infektiotautien seulonta Turun koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa Maahantulotarkastukset / infektiotautien seulonta Turun koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa Skoopin koulutuspäivä 23.4.2015 Hannele Kallio Ylilääkäri Turun kaupungin hyvinvointitoimiala, ehkäisevä terveydenhuolto

Lisätiedot

Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016

Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016 Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016 Mikä käynnisti vuoden 2015 maahantuloaallon EU:iin? Afrikan pohjoisosien ja Lähi-idän maiden sisäinen kehitys. Koulutettuja nuoria ilman töitä ja tiedonsaannin

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Monikulttuurinen kirjasto - kirjasto muutosagenttina naisten elämässä. Marjut Pohjalainen Pori 1.3.2016

Monikulttuurinen kirjasto - kirjasto muutosagenttina naisten elämässä. Marjut Pohjalainen Pori 1.3.2016 Monikulttuurinen kirjasto - kirjasto muutosagenttina naisten elämässä Marjut Pohjalainen Pori 1.3.2016 Lukuja Tampereen asukasluku n. 225 000 (2016) Hervannan (1973) Tampereen tytärkaupungin asukasluku

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan siirtomaiksi. Kun Somalia itsenäistyi jäivät somalialaiset usean

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Monikulttuurista ohjausta tutkimushankkeissa 04/03/15 Päivikki, Koponen, Satu Jokela, Anneli Weiste-Paakkanen, Liisa Larja, Marja-Leena Viitaniemi, 1 UTH-tutkimus Ulkomaista

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa?

Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa? Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa? Kalle Myllymäki 18.1.2016 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 1. Maahanmuuton tilanne Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja työmarkkinat ALIPI-hankkeen loppuseminaari 23.3.2011

Maahanmuuttajat ja työmarkkinat ALIPI-hankkeen loppuseminaari 23.3.2011 Maahanmuuttajat ja työmarkkinat ALIPI-hankkeen loppuseminaari 23.3.2011 annika.forsander@helsinki.fi Maahanmuutto muokkaa kaupunkeja Maahanmuutto ja maahanmuuttajaväestön kasvu yksi keskeisimmistä kaupunkien

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Raportti Vantaan yhteispalvelupisteiden tutustumiskäynneistä

Raportti Vantaan yhteispalvelupisteiden tutustumiskäynneistä NEO-SEUTU Hamed Shafae 18.12.2009 Raportti Vantaan yhteispalvelupisteiden tutustumiskäynneistä Vantaan kaupungin yhteispalvelun toimipaikat sijaitsevat Tikkurilassa, Myyrmäessä, Hakunilassa, Korsossa ja

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Vaasan Islamilainen yhdyskunta - perustuslakia

Vaasan Islamilainen yhdyskunta - perustuslakia Vaasan Islamilainen yhdyskunta - perustuslakia 1 (Nimi, asema ja osoite) 1.1 Yhdyskunnan nimi on Vaasan Islamilainen yhdyskunta (Vaasa Islamic society). Lyhennettynä VIS. VIS on Suomen Islamilaisen Neuvoston

Lisätiedot

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit Liikkuva romaniväestö Suomessa ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJATYÖSTÄ. Regina Ruohonen 4.3.2009

MAAHANMUUTTAJATYÖSTÄ. Regina Ruohonen 4.3.2009 MAAHANMUUTTAJATYÖSTÄ Regina Ruohonen 4.3.2009 Turun muunkieliset, ruotsinkieliset ja ulkomaalaiset 1990 2008* 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Infopankin verkkopalvelu-uudistus Syvällisempää tietoa, käyttäjälähtöisesti

Infopankin verkkopalvelu-uudistus Syvällisempää tietoa, käyttäjälähtöisesti Infopankin verkkopalvelu-uudistus Syvällisempää tietoa, käyttäjälähtöisesti Oulussa 18.3.2010 Henni Ahvenlampi Helsingin kulttuurikeskus Infopankki-toimitus Mikä onkaan Infopankki? Infopankki on vuonna

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANAISET Sukupuolittunut maahanmuutto, kotoutuminen ja uskonto

MAAHANMUUTTAJANAISET Sukupuolittunut maahanmuutto, kotoutuminen ja uskonto MAAHANMUUTTAJANAISET Sukupuolittunut maahanmuutto, kotoutuminen ja uskonto FT Tuomas Martikainen Suomen Akatemian tutkijatohtori Uskontotiede, Åbo Akademi 1.12.2008 Diakonian tutkimuksen päivä 2008 1 Sisält

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot