Globaali muuttoliike kirkollinenkin näkökulma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Globaali muuttoliike kirkollinenkin näkökulma"

Transkriptio

1 Globaali muuttoliike kirkollinenkin näkökulma Kirkon ulkoasiain neuvoston kesäseminaari Kulttuurikeskus Sofia, Helsinki Ismo Söderling Johtaja Siirtolaisuusinstituutti Eerikinkatu 34, Turku Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration

2 Sisällys: 1. Lähtökohdat nykypäivän muutoille 2. Muuttoon liittyvät kipupisteet 3. Esityksiä toimenpiteiksi esimerkkien valossa 4. Uskonto ja siirtolaisuus 5. Pienimuotoinen kysely maahanmuutosta ja uskonnosta 6. Ulkosuomalainen seurakunta tänään/riitta Nurmi 7. Yhteenveto

3 1. Lähtökohdat nykypäivän muutoille 1. Muuttoliikkeessä historia toistaa itseään siksi menneen tunteminen on avain tulevaisuuden tulkintaan. Globalisaatio oli käypä käsite jo 1800-luvun Amerikan siirtolaisuudessa. 2. Puhuttaessa muuttoliikkeen kriiseistä niissä sekoittuvat taloudelliset, sosiaaliset, väestölliset ja ympäristötekijät. Näiden erottaminen toisistaan joskin vaikeaa (vrt. Somalian ja Sudanin tilanne) 3. Muuttoliikkeeseen liittyviä kriisejä voidaan ennakoida, ja niihin voidaan vaikuttaa jos on tahtoa

4 Muuttoliikkeen megatrendit katoamassa -Perinteiset siirtolaisuuspolut maailmassa ovat hävinneet -Pysyvät lähtö- ja tuloalueet ovat menettäneet merkitystään -Muuton kohdealueet ovat moninaistuneet -Tulo- ja lähtömuuton motiivit vaihtelevat (vrt. Thaimaa Saksa - USA) -Pääasiallinen huomio kohtaamiseen, jolloin korostuvat asenteisiin liittyvät kysymykset ja kotoutumisen haasteet

5

6 Muuttojen suunta globaalilla tasolla vaikuttaa muuttojen määrään

7 Maailman muuttovoittoalueet

8 Ympäristötekijöiden vaikutukset muuttoliikkeeseen kasvavat -Tällä hetkellä noin 20 milj. henkeä siirtolaisena ympäristötekijöiden vuoksi. -Vuonna 2011 ympäristötuhojen arvo n. 380 mrd. US$ -Oletetaan, että vuonna 2050 n. 200 miljoonaa ihmistä on ympäristösiirtolaisena (ei ympäristöpakolaisena). Noin 10 % YK:n jäsenvaltioista saattaa poistua kartalta.

9 Tulevaisuudessa ympäristöön liittyvät muuttosyyt korostuvat

10 Kuivuus Sateet, tulvat Rakennelmat

11 2. Muuttoon liittyviä kipupisteitä

12 1. Alueellinen eriytyminen: Varissuon väestö iän ja äidinkielen mukaan 2011 > Suomi tai ruotsi Muu Suomessa(kin) maahanmuuttajat keskittyvät lähiöihin. Tämä on haastavaa, koska lähiöiden kantaväestö poikkeaa pääsääntöisesti maahanmuuttajista olennaisesti. Esimerkkinä Varissuo, Suomen maahanmuuttajavaltaisin lähiö. Alle 55-vuotiaiden enemmistö on muunkielisiä. Muunkielisten osuus koko väestöstä 38 %. Suomessa ensimmäisiä merkkejä ns. valkoisesta paosta ( white flight tai koulushoppaamisesta ) Lähde: Tilastokeskus 12

13 1. Alueellinen eriytyminen: Varissuon väestö iän ja äidinkielen mukaan 2011 > Suomi tai ruotsi Muu Suomessa(kin) maahanmuuttajat keskittyvät lähiöihin. Tämä on haastavaa, koska lähiöiden kantaväestö poikkeaa pääsääntöisesti maahanmuuttajista olennaisesti. Esimerkkinä Varissuo, Suomen maahanmuuttajavaltaisin lähiö. Alle 55-vuotiaiden enemmistö on muunkielisiä. Muunkielisten osuus koko väestöstä 38 %. Suomessa ensimmäisiä merkkejä ns. valkoisesta paosta ( white flight tai koulushoppaamisesta ) Lähde: Tilastokeskus 13

14 1. Alueellinen eriytyminen: Varissuon väestö iän ja äidinkielen mukaan 2011 > Suomi tai ruotsi Muu Suomessa(kin) maahanmuuttajat keskittyvät lähiöihin. Tämä on haastavaa, koska lähiöiden kantaväestö poikkeaa pääsääntöisesti maahanmuuttajista olennaisesti. Esimerkkinä Varissuo, Suomen maahanmuuttajavaltaisin lähiö. Alle 55-vuotiaiden enemmistö on muunkielisiä. Muunkielisten osuus koko väestöstä 38 %. Suomessa ensimmäisiä merkkejä ns. valkoisesta paosta ( white flight tai koulushoppaamisesta ) Lähde: Tilastokeskus 14

15 2. Etninen leimaaminen Suomessa edelleen käytäntönä jopa viranomaistasolla etninen leimaaminen Esimerkki etnisestä leimaamisesta

16 3. Asenteet maahanmuuttoa kohtaan polarisoituneet Siirtolaisuusinstituutin Etnobarometri 2013 Tutkittiin n korkeakouluopiskelijan mielipiteet maahanmuutosta. Maahanmuuttoasenteet kaksihuippuiset: 30 % erittäin positiivisia 12 % erittäin negatiivisia (jopa väkivaltaan viittaavia mielipiteitä) Ulkomaisten opiskelijoiden (N = 1 100) asenteet pakolaisiin tiukemmat, kuin suomalaisilla opiskelijoilla.

17 Suomalainen asenneilmasto ei ole eurooppalaisittain huono meillä vain puuttuvat keskustelun eväät ja perinteet. Toki varuillaan kannattaa olla.

18 Suomalainen asenneilmasto ei ole eurooppalaisittain huono meillä vain puuttuvat keskustelun eväät ja perinteet. Toki varuillaan kannattaa olla.

19 4. Kotouttamisen käytännöissä edelleen huomattavia haasteita: Päijät-Hämeen kotouttamisesta vastaava joulukuussa 2013: Meille on yli vuoden jono kielikoulutukseen Pyrittävä yhdistämään kielikoulutus ja työ. Maahanmuuttajanaisten asema haasteellinen Lingua Fennicaa tarvitaan > tehostusta suomen kielen opetukseen ja puhumiseen

20 5. Instituutioiden nihkeä suhtautuminen maahanmuuttoon AY-liikkeen nihkeästä suhtautumisesta maahanmuuttoa kohtaan voidaan käyttää myös termiä hyvinvointisovinismi

21 6. Maahanmuuttoon liittyvät terveydelliset uhkat Terveydelliset tekijät 1. Globaali taso 2. Kansallinen taso

22 Globaalit pandemiat Espanjantauti, n. 50 milj. uhria. Pandemiat aiheuttavat toteutuessaan muuttopainetta, mutta toisaalta valtiot varautuneet rajoittamaan muuttoa (vrt. USA:n ja Meksikon rajakontrollin tiukkeneminen väliaikaisesti v. 2009) Aiheetonta uhkakuvan luomista, IS

23 Kansallinen taso Infektiot siirtyvät kantajiensa mukana maasta toiseen. Infektiotautien seulonta tavoittaa Suomessa maahanmuuttajista n. 15 %. Tutkimuksen mukaan C- ja B-hepatiitin esiintyvyys Suomen maahanmuuttajissa niin korkea, että seulonta olisi kustannustehokasta -Ehkäisyn tuntemattomuus -Abortit ehkäisykeinona -Traumakokemukset -Sosiaalinen verkosto kantaväestöön vähäinen >> siitä huolimatta maahanmuuttajien elämänlaatu raportin mukaan on hyvä

24 3. Esityksiä toimenpiteiksi esimerkkien valossa

25 1. Närpiö: esimerkki onnistuneesta kotoutumisesta Suomessa harvemmin ajatellaan, että maahanmuuttaja on resurssi. Muutamat kunnat poikkeavat tästä valtavirrasta. Esimerkiksi Närpiön menestystarinan taustalla on aktiivinen rekrytointi ja onnistunut kotouttaminen. Kotouttamisessa kuntalaiset, kunta, järjestöt ja työnantajat pelaavat hyvin yhteen. Kaikki kokevat olevansa samassa veneessä. Kunta vastaanottaa perheitä, ei yksittäisiä maahanmuuttajia

26 Tuottaa 60 % maamme tomaateista Noin asukasta -85 % ruotsinkielisiä -5 % suomenkielisiä -10 % muunkielisiä, eniten Balkanilta

27 Närpiö ennen Närpiö nyt

28 NÄRPIÖN MALLI Työnantajien välittäminen työvoimastaan -Osallistuminen kotouttamiseen: kielikoulutus, sosiaalinen apu, asuntojen hankinta, puolisolle työtä Avoimuus ja tasa-arvoisuus tulijoita kohtaan -Oma siirtolaisuushistoria auttaa ymmärtämään -Jaettu työn ja yrittämisen eetos, tasaveroisuus Tulijoiden oma aktiivisuus -Näkyy mm. yritystoimintana, aktiivisena työllistymisenä, politiikkaan osallistumisena jne. Kyse koko perheen muutosta (vrt. kiinalaiset kivenhakk.) Ongelmiin esimerkiksi rasismiin puututaan heti Eri toimijoiden saumaton yhteistyö Kunnan tahtotila: asiat voidaan järjestää

29 Mitä opiksi muille kunnille? Ennakkoluulottomuus ja kunnan oma halu kehittyä Kotouttamisen perusinfrastruktuuri kuntoon jo ennakolta Asuntoja valmiiksi - lasten koulut ja päiväkodit valmiiksi Organisaatioiden ja toimijoiden yhteistyö Valmius ohjata yrittäjyyteen Tehostettu kielenopetus vaikka työajalla Aktiivinen, monipuolinen ja ammattitaitoinen tiedotus Tulijoille mentorit ketään ei saa jättää yksin Kolmas sektori on tärkeä äitiryhmistä jalkapalloon

30 Työllistämismatka Bosniaan

31 2. Siirtolaisuusinstituutin opetuspaketti julkaistiin helmikuussa 2013

32

33 3. Nostetaan kissa pöydälle kotoutumisessa Ruotsi: onko etnisyys tabu? Perinteisesti Ruotsissa ollut. Taustaa: Miksi somalien työttömyysaste alhainen Yhdysvalloissa, mutta korkea Ruotsissa? Miksi somalit menestyvät yrittäjinä USA:ssa? Yksi selitys: Maahantulo helppoa, mutta työmarkkinoille tulo Pohjoismaissa vaikeaa Entä Suomessa: Tilanne muistuttaa paljolti Ruotsia (vrt. Tiina Ristikarin väitöskirja)

34 4. Olisiko maahanmuuttomallin täysremontin paikka? Kanadan malliin perustuva tarkastelu

35 Kanadan mallin kiteytykset: Mallilla halutaan taata Kanadan väestönkasvu (ns malli) Mallilla halutaan taata Kanadan taloudellinen kehitys Kanadalla lupa- ja integraatiokysymykset yhden hallinnon alla. Kanada on virallisesti monikulttuurinen maa, silti myös maahanmuuttajien kanadalaista identiteettiä ja kansalaisuutta korostetaan. Maahanmuuttajat keskittyvät suuriin kaupunkeihin Kanadan johtavat puolueet yksimielisiä mallista

36 Suomen ja Kanadan myöntämät oleskeluluvat, % Suomi (2013) Kanada (2012) Työ 28 % 48 % Perhe 37 % 20 % Opiskelu 31 % 30 % Muu 4 % 2 % Yhteensä, % Yhteensä N Oleskelulupien osuus väestöstä 0.3 % 1.0 %

37 Olisi rohkeasti kokeiltava eri maiden kokemuksia, vrt. Kanadan business-siirtolaisuus: Kanadassa tavoitteena on investointien ja ammattitaitoisen työvoiman saaminen maahan ja sitä kautta työllistäminen. Seuraavassa esimerkkinä Kanada. Vastaavia kansallisia esimerkkejä monissa maissa.

38

39

40 Kanadan mallin vaikutukset: 1. Väestönkasvu on turvattu 2. Maahanmuutto on lisännyt kansan varallisuutta BKT:llä mitattuna, BKT:n kasvu OECD-maiden keskiarvon yläpuolella 3. Kanadan mallilla pystytään vaikuttamaan suhdanteisiin > laman jälkeen nousu ketterämpää 4. Malli suosii korkeasti koulutettuja ja hyvän työkokemuksen omaavia 5. Alentaa kantaväestön palkkoja matalapalkka-aloilla 1-3 %, toisaalta alentaa myös työttömyysastetta

41 5. Islam tutuksi -Se on monoteistinen maailmanuskonto, joka tunnustaa yhden ainoan Jumalan, Allahin. -Jumalan sanoman välitti profeetta Muhammad -Koraani on Jumalan sanatarkka ilmestys. Muita islamiin liittyviä kirjoituksia löytyy mm. hadithista. Haditheista muodostuu sunna eli oikea menettelytapa. -Vain tosiuskovainen voi koskea Koraaniin. -Islam on sekoitus maallista ja hengellistä niitä ei eroteta. -Imaami on paikallinen pappi sunnalaisuudessa, shialaisilla jumalallinen sanansaattaja. -Islam ei ole sotainen vrt. tapaus Usama bin Laden -Islam vaihtelee maasta toiseen (vrt. luterilaisuus Suomessa) Informaatiota: Jaakko Hämeen-Anttila; Heikki Palva jne.

42 Islamilainen lakikäsitys (sharia) -Islamin laki ei vastaa vain länsimaista lakikäsitystä siviili- ja rikosoikeuksinneen, vaan siihen liittyy myös rituaali- ja moraalikysymyksiä. -Perhelainsäädäntö keskeinen kulmakivi -Sovittelu keskeinen osa oikeusprosessia (Suomessa ei oikein ymmärretä ). Sovittelussa imaami pappilan hätävara -Joissain länsimaissa sharia-laki perheoikeuden osalta käypää oikeutta (UK, Belgia, Itävalta, Kanada). Keskustelua myös Suomessa. -Yleensä tuomion/päätöksen julistaa uskonnollinen tuomari qadi oikeuksiin perehtynyt pappi. Hänellä ei ole toimeenpanovaltaa. -Mufti (lainopillisen koulutuksen omaava) antaa pyynnöstä fatwan (vastaus esitettyyn kysymykseen). Fatwoja voi olla useita ja pyytäjä voi ottaa niistä (vrt. tapaus Rushdie). Annetaan perjantai-rukouksen yhteydessä. -Saksan muslimineuvosto antanut julistuksen, että Saksan laki on laki myös muslimeille.

43

44 Islamilainen perheoikeus -Avioliitto solmitaan usein suvun sisällä, jotta omaisuus -Mieskeskeinen (useita vaimoja, pojan perintöasema, eromahdollisuus, voi naida ei-muslimin) -Avioehto voidaan tehdä. Sisältää ehtoja erosta, puolisoiden määrästä, elatuksesta -Morsiusraha maksetaan sulhasen puolelta siksi tytöt eivät epäsuosiossa (vrt. Aasia) -Kunniamurha ei kuulu Islamiin, miehen ympärileikkaus ei ole Koraanissa vaan sunnassa (Mohammedin puheissa). Naisen ympärileikkaus Missä Suomen perheoikeus poikkeaa: -Avioliittoikä -Avioliitto vain muslimin kanssa -Avioliittoon pakottaminen -Vaimon kurittaminen -Lasten perintöoikeus -Väliaikainen avioliitto (shiiat, liittyy prostituutioon) -Homoseksuaalisuus

45 4. Uskonto ja siirtolaisuus

46 Väestöennusteet kertovat: Tilastokeskus: 2050 Suomessa maahanmuuttajaa Siirtolaisuusinstituutti: 2050 Suomessa n milj. maahanmuuttajaa Todennäköisesti: Vuonna 2030 vuosittain kuolleiden määrä ylittää syntyvät: maamme väestönkasvu on sen jälkeen täysin maahanmuuton varassa.

47 Tällä hetkellä Suomessa on noin vieraskielistä. Jos Suomessa on vuonna 2050 noin 1 miljoona maahanmuuttajataustaista henkeä, olisi eri kieliä puhuvia seuraavasti (jakosuhde sama kuin 2013): SUOMESSA PUHUTTAVAT KIELET 2050 venäjä viro somali englanti arabia kurdi kiina muut Yhteensä 1 milj. maahanmuuttajaa

48 Suomen maahanmuuttajien uskonnot vuonna 2011 ja ennuste 2050 Uskonto Määrä 2011 Oletus 2050 Kristityt Muslimit Uskonnottomat Buddhalaiset Kansanuskoa harj Uskonto tuntem Hindit Muut Yhteensä Lähde: Vuoden 2011 laskelma saatu dosentti Tuomas Martikaiselta. Siitä hänelle kiitos. Vuoden 2050 jakauma perustuu siis vuoden 2011 tietoon.

49 Uskontotrendit & maahanmuuttajat Diversifikaatio > ryhmien kasvaessa niiden sisäinen heterogeenisyys tulee esiin > uskonnollista liikkumista yli uskontorajojen (erityisesti 2. sukupolvesta eteenpäin) SUOMI: monimuotoisuus jatkuvassa kasvussa, uskonnollinen kääntymys toistaiseksi vähäistä, toinen sukupolvi vasta aikuistumassa, millä tavoin ns. 2,5 sukupolven uskonnollisuus kehittyy on vielä auki Transnationaaliset vaikutteet > mitä muualla, sitä täälläkin ainakin jossain muodossa SUOMI: kansainväliset vaikutteet tärkeitä, mutta niitä tulkitaan suomalaisesta kehyksestä käsin, kehitystä hankala ennakoida, pienet ryhmät hakevat kansainvälistä apua Åbo Akademi University Domkyrkotorget Åbo Finland 49

50 Uskontotrendit & maahanmuuttajat Yksillöllistyminen > yhteisön merkitys vähenee > omaa uskontoa tuunataan > medioituminen & markkinaistuminen & kulutuskulttuuri SUOMI: tiedot vähäisiä, mutta ilmeisesti varsin merkittävää Maallistuminen vai polarisaatio? > uskonnon merkitys vähenee, tulee valtaväestön kaltaiseksi > jos uskonnollisia eroja ei hyväksytä, niin käännytään sisäänpäin SUOMI: yleinen suhtautuminen uskontoihin osin kärjistymässä (?), kuten myös suhtautuminen muslimeihin tasaisen epäilevää elementit kasvavaan polarisaatioon olemassa Åbo Akademi University Domkyrkotorget Åbo Finland 50

51 Ismo Söderling : 5. Pienimuotoinen kysely maahanmuutosta ja uskonnosta

52 Maahanmuuttajien ja yhden maahanmuuttoasiantuntijan näkemykset kirkon roolista Suomen maahanmuuttoon. Viisi informanttia. Yksi henkilökohtainen haastattelu, neljä vastasi sähköpostitse Informanttien lähtöalueet: Albania, Somalia, Turkki, Venäjä, Suomi. Informanttien uskonnot valtauskontoja kotimaissaan

53 1. Mitä uskonto Sinulle merkitsee? Olen ortodoksi, mutta en uskovainen (Venäjä) Sinun pitää kysyä, mitä Jumala minulle merkitsee. Hän merkitsee kaikkea (Albania) Uskonto on minulle kaikki, elämän katsomukseni ja käyttäytymiseni esimerkiksi ovat saaneet paljon vaikutteita uskonnostani (Somalia)

54 2. Mikä on uskonnon asema kotimaassasi? Uskonto on jokaisen oma tärkeä asia se ei kuulu hallitukselle (Turkki) Islam on somaliassa valtauskonto sillä on vahva asema (Somalia) Kristityillä vahvempi usko kuin muslimeilla he ovat käännynnäisiä (Albania) Tärkeä (Venäjä)

55 3. Mihin suuntaan uskonnollisuus on kehittynyt kotimaassasi viime aikoina En osaa sanoa, vaikka fundementalismi ryhmä on olemassa, en usko että radikaalit mielipiteet ja katsomukset ovat suosiossa - uskon että usko on vahvistunut, kun siitä on etsitty lohtua maassa tapahtuneisiin konflikteihin ja sisällissotaan (Somalia) In the last ten years radical islamist increased in number dramatically (Turkki)

56 4. Mikä on uskonnon asema maanmiestesi keskuudessa Suomessa? I am not very much related to the religious or non religous groups from my country living in Finland. But obviously among the religious groups it is getting more important and dominant issue. (Turkki) Uskonto on kaikkille muslimeille suuri asia, usko sisältää kaiken - perus käytäytymisetiketeistä henkisiin ja maailmankaikeuksellisiin asioihin. Uskonto on kokoajan mukana kaikessa tekemisessä, rukouksia on paljon jokaiseen asiaan mitä päivässä tekee. (Somalia) Käsittääkseni ei kovin korostunut (Albania, Venäjä) Mielestäni ei voi yleistää. Molempia tapahtuu. Uskonto liittyy usein identiteetin etsintään ja voi viedä molempiin suuntiin. (Esim. Naapurissani on suomalaissomalialainen perhe, jossa äiti on kääntynyt muslimiksi, ja on käsittääkseni uskonnollisempi kuin isä. (Suomi)

57 5. Onko uskonnon asema tullut tärkeämmäksi maanmiestesi keskuudessa Suomessa? Mielestäni on, varsinkin muslimiviha, joka on maailmassa kasvanut, on mielestäni vaan vahvistanut yksilöiden halua perehtyä uskontoonsa vielä syvemmin, ja näin ollen vahvistanut uskoa (Somalia) Yes (Turkki) Ei, tai en ole ainakaan havainnut muutosta (Albania, Venäjä) Luulen, että ainakin jotkut islamilaiset nuoret korostavat uskonnon merkitystä, koska ulkopuolinen maailma suhtautuu heidän uskontoonsa niin negatiivisesti. Toinen sukupolvi omaksuu paljon myös asuinkulttuurin arvoja. Esim. jotkut nuoret ovat kertoneet, että islamilaisissa maissa eläessä uskonto on automaattisesti osa elämää (esim. yhteiset rukouskutsut ja -hetket). Suomessa asuessa vaikkapa moskeijassa vierailu helposti unohtuu (Suomi).

58 6. Millaisena pidät suomalaisten uskonnollisuutta? From my point of view, Lutherians are not very strict and very open minded. Most of the Finnish people I know are non-practicing believers (Turkki) Melko pinnallisena, kirkossa saatetaan käydä välillä, mutta uskonnollisuus ei tule erityisemmin esille (Somalia) Uskonto ei ole osa suomalaista identiteettiä (Albania) Mielestäni ei oikein aktiivisia kirkon suhteen (Venäjä)

59 7. Millaisena näet suomalaisen kirkon. Onko se aktiivinen toimija? Coming from a secular country, it is very difficult to understand people are forced to pay a certain amount of their income to the church in order to be able to practice the religion, or use the facilities of the church. It should be donation based rather than forcing people to pay? (Turkki) Suomalaiset kirkot ovat mielestäni näkymättömiä suomessa, johtuen siitä ettei maassa ole vahvoja uskonnolisia perinteitä (Somalia) Pitää hoitaa sen tehtäviä paremmin (Venäjä) Käsittääkseni kirkolla on paljon hyvää toimintaa erlaiseen syrjäytymiseen liittyen ja myös maahanmuuttajien aktivoimiseksi. Monilla maahanmuuttajayhteisöillähän on myös vahvoja omia uskonnollisia yhteisöjä (usein erilaisia vapaakirkollisia) (Suomi).

60 8. Voiko luterilainen kirkkomme auttaa maahanmuuttajia? Kyllä, edistäen positiivisia lähestymistapoja ulkomaalaisiin ja toisiin uskontoihin ja kulttuureihin. Edistäen ystävyyttä kaikkien kesken (Somalia) Luterilainen kirkko voi olla mahdollisuus (Albania) If the aim is to help people to integrate in the society, surely lutherian church would be as helpful as any other organization (Turkki) Voi, sen pitää tukea ihmisiä hengellisesti, välittää ihmisistä, vastata hengellisiin tarpeisiin, olla valo maailmalle (Venäjä) Kyllä se voi huomioida heidät toiminnoissaan, ottaa mukaan toimintaan, olemalla myös itsekriittinen omaa historiaansa, tarkoitusperiään ja toimintatapojaan kohtaan (Suomi)

61 9. Koetko, että luterilainen kirkko on aidosti kiinnostunut maahanmuutosta ja maahanmuuttajista? No, I have not realized that (Turkki) En (Somalia) Minuun ei ole koskaan otettu yhteyttä seurakunnan puolesta (Albania) En osaa sanoa, varmaankin riippuu, ainakin jotkut henkilöt kirkon sisällä ovat. (Suomi)

62 10. Pitäisikö luterilaisen kirkon etsiä yhteyttä aktiivisemmin myös muita uskontoja tunnustaviin? Eri uskontokuntien edustajien yhteystyö valtakunnallisissa tai jopa paikallisissa asioissa on aina mielestäni positiivinen asia ja edistää suvaitsevaisuutta (Somalia) Voisi tehdä tiiviimpää yhteistyötä muiden kristillisten seurakuntien ja toimijoiden kanssa (Venäjä) If the aim is to increase the integration, surely would be useful (Turkki) Se on mielestäni aina hyvä asia (Suomi)

63 11. Miten eri uskontokuntiin kuuluvien yhteiseloa voidaan lisätä tulevaisuuden Suomessa? Flexibility and mutual respect to each other could be the solution for that (Turkki) Pitää lisätä suvaitsevaisuutta (Venäjä) Järjestetään yhteisiä tapahtumia ja keskusteluja (Somalia)

64 6. Tutkimus ulkosuomalaisesta seurakunnasta tänään

65 Sydneyn suomalaisten seurakuntien toiminta on aina ollut aktiivisten seurakuntalaisten varassa. Papit ovat tulleet ja menneet, seurakuntalaiset ovat pitäneet toiminnan käynnissä ja tarvittaessa tukeneet ja pitäneet huolta myös papista ja tämän perheestä. Seurakunnan pääasiallinen toimintakieli on edelleen suomi, mutta suurin osa toimituksista eli häistä, kasteista ja hautajaisista on kaksikielisiä. Monille seurakuntalaisille suomen kieli on oleellinen osa kirkon toimintaa. Suomi on useimmille tänne muuttaneille heidän tunnekielensä, Nuoremmille suomenkieliset tapahtumat toimivat tavallaan myös lasten kielikylpynä ja suomalaisen perinteen ja kulttuurin kohtaamispaikkana. Seurakunnan historiassa killat ovat olleet ratkaisevassa asemassa. Ne ovat olleet sen taloudellinen selkäranka järjestämällä mm. myyjäisiä ja talkoita. Kiltojen toiminnassa on aina ollut mukana myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät osallistu seurakunnan muuhun toimintaan. Killat ovat tarjonneet mielekästä tekemistä, iloisen ilmapiirin ja ystäviä.

66 Sydneyn Siskojen Saturday on yksi esimerkki siitä, että seurakunnan järjestämä toiminta kiinnostaa, jos se aiheeltaan koskettaa ja löydetään oikea paikka ja aika. Toinen esimerkki kiinnostuksesta ovat Kauneimmat joululaulut, jotka keräävät keskustan kirkkoon paljon sellaista väkeä, jotka eivät muuten osallistu seurakunnan toimintaan. Tämän hetkisellä kulurakenteella, omalla varainhankinnalla ja Suomesta saatavan tuen määrällä voisi arvioida, että seurakunnalla on vielä ainakin joitakin vuosia varaa ylläpitää omaa pappia. Lähes kaikkien Australian suomalaisseurakuntien taloudellinen tilanne on vaikea ja niiden kohtalot liittyvät toisiinsa. On hyvä muistaa, että seurakunnan tärkeimpiä henkilöitä ovat seurakuntalaiset, eikä seurakunnan olemassaolo edellytä sitä, että sillä on oma pappi. Tästä on hyvänä osoituksena se, että Sydneyssäkin on pärjätty pitkä aikoja ilman päätoimista pappia. Välillä on ollut eläkepappien aikoja ja toisinaan on tultu toimeen kokonaan ilman sielunpaimenta.

67 Tämän hetkisellä kulurakenteella, omalla varainhankinnalla ja Suomesta saatavan tuen määrällä voisi arvioida, että seurakunnalla on vielä ainakin joitakin vuosia varaa ylläpitää omaa pappia. Lähes kaikkien Australian suomalaisseurakuntien taloudellinen tilanne on vaikea ja niiden kohtalot liittyvät toisiinsa. On hyvä muistaa, että seurakunnan tärkeimpiä henkilöitä ovat seurakuntalaiset, eikä seurakunnan olemassaolo edellytä sitä, että sillä on oma pappi. Tästä on hyvänä osoituksena se, että Sydneyssäkin on pärjätty pitkä aikoja ilman päätoimista pappia. Välillä on ollut eläkepappien aikoja ja toisinaan on tultu toimeen kokonaan ilman sielunpaimenta.

68 Seurakunnan kulttuurihistoriallisesti merkittävin perintö ovat luultavasti kiltojen kokouksissa pidetyt pöytäkirjat. Niistä voi lukea kuinka seurakuntaa rakennettiin. Niissä on kuvauksia vaikeuksista, suruista, tappioista, iloista, yhdessä tekemisestä, tuhansista leivotuista pullakiloista, ystävyydestä ja välittämisestä. Toivon, että seurakunnan ja kiltojen päättäjillä on viisautta ja voimaa huolehtia siitä, että tästä aarteesta pidetään huoli. Toivon, että ne lahjoitetaan sellaiseen arkistoon, jossa ne ovat kaikkien halukkaiden luettavana ja tutkittavana. Kun perhe palaa kommennukselta kotiin, on se lapsille haastava kokemus. Lapset olisi syytä rinnastaa maahanmuuttajalapsiin, ei paluulapsiin (vrt. Anu Warinowski 2013). Yksi asia on kuitenkin varmaa Sydneyssä tarvitaan suomalaista seurakuntaa.

69 7. Yhteenvetäen Muuttoliikkeen ennustettavuus vähenee. Ympäristöön liittyvät muuttomotiivit kasvavat Alueet eriytyvät, terveydelliset haasteet maahanmuutossa Uusilla kotouttamismalleilla ja opetuspaketeilla apua Islam tutuksi muiden uskontojen ohella. Maahanmuuttajat polarisoituvat uskonnollisissa asioissa Ulkosuomalaiset seurakunnat elinvoimaisia, mutta rahapulassa Ulkosuomalaisten pappi monien haasteiden edessä seurakuntalaiset auttavat Jokainen meistä voi tehdä kotouttamistyötä se on tahto- ja kulttuurikysymys

70 Kiitos! Ja terveisiä seuramme pesiskoulusta Kirkkoherra Pasi Salminen Kosovon lahja Suomen pesäpalloilulle Kuva: Ismo Söderling, valmentaja

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

Uskonnollisten yhteisöjen tekemä maahanmuuttajien kotoutumista edistävä työ Uudellamaalla. Joonas Timonen, Helsingin yliopisto

Uskonnollisten yhteisöjen tekemä maahanmuuttajien kotoutumista edistävä työ Uudellamaalla. Joonas Timonen, Helsingin yliopisto Uskonnollisten yhteisöjen tekemä maahanmuuttajien kotoutumista edistävä työ Uudellamaalla Joonas Timonen, Helsingin yliopisto 27.11.2014 Esityksen rakenne A. Selvityksen yleisesittely B. Selvityksen tuloksia

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen Alkaa jo vastaanottokeskuksissa -infot, alkukartoitus, osaamisenkartoitus Työvoimapoliittiset

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomen käyttämätön mahdollisuus?

Maahanmuutto Suomen käyttämätön mahdollisuus? Maahanmuutto Suomen käyttämätön mahdollisuus? Ismo Söderling Johtaja Siirtolaisuusinstituutti, Turku isoder@utu.fi 050-511 3586 Cultura-säätiön tilaisuus Forum Marinum, Turku 16.10.2013 Siirtolaisuusinstituutti

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Kaikkien yhteinen Vantaa

Kaikkien yhteinen Vantaa Kaikkien yhteinen Vantaa Monikulttuurisuusohjelma 2014-2017, monikulttuurisuusasiain päällikkö 12.2.2014 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Sisältö 1. Ohjelman tausta - uusia väestötietoja - lähtökohdat

Lisätiedot

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990

Lisätiedot

Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana

Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana 1 Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana Kadotettu yhteisöllisyys tulevaisuuden mahdollisuus Pieksämäki 16.3.2012 TT, YTT, tutkija Hanna Salomäki Kirkon tutkimuskeskus Herätysliikkeet 2000-luvun 2 kirkossa

Lisätiedot

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT Valtakunnallinen maahanmuuttotyön koordinaatiotapaaminen Oulussa 18-19.03.2010 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin rooli maahanmuuttopolitiikassa

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Sosiaalisten verkostojen merkitys työllistymisessä, Kemi 2012 Terhi Jantunen Maahanmuuttotyön ja monikulttuurisuuden

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

Maahanmuuton tilannekuva. Paasikivi-seuran kokous Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö

Maahanmuuton tilannekuva. Paasikivi-seuran kokous Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Maahanmuuton tilannekuva Paasikivi-seuran kokous 2.11.2015 Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö 215 miljoonaa maahanmuuttajaa koko maailmassa. Näistä pakolaisia 45,1 miljoonaa Pohjois- ja Etelä-

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Monikulttuurisen opetuksen ajankohtaisiltapäivä Siirtolaisuusinstituutti

Monikulttuurisen opetuksen ajankohtaisiltapäivä Siirtolaisuusinstituutti Monikulttuurisen opetuksen ajankohtaisiltapäivä 8.9.2016 Siirtolaisuusinstituutti Ohjelma: 12.30 Kahvitarjoilu 12.50 Aapiskukkopalkinnon luovuttaminen: Ann-Sofie Selin, puheenjohtaja, Finnish Reading Association

Lisätiedot

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

TURVAPAIKANHAKIJAT:

TURVAPAIKANHAKIJAT: TURVAPAIKANHAKIJAT: ARKIPÄIVÄISET HALLINNON JA HALLINNAN KÄYTÄNNÖT JUSSI S. JAUHIAINEN URMI & TURUN YLIOPISTO jusaja@utu.fi Aineisto on peräisin YK:n (UNHCR), EU:n (Eurostat) ja Migrin tilastotietokannoista.

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu 7.5.2008 MITÄ ON TULOSSA: 1. MONIKULTTUURISUUDESTA 2. KOULUTUKSEN MERKITYKSESTÄ, OPPILAIDEN

Lisätiedot

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Työntekijän oleskelulupa Opiskelijan oleskelulupa Oleskelulupatyypit Oleskelulupa perhesiteen perusteella

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ Kokemuksia toisinuskovan kohtaamisesta Kajaanin seurakunnassa Tuula Haataja JOS VOISIKIN ITSE VALITA MILLAISTA ERILAISUUTTA JOUTUU LÄHELLÄÄN SIETÄMÄÄN Maija Paavilainen Mutta

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Musliminuoret ja sukupolvien kuilu Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Islam ja muslimit 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5

Lisätiedot

Sairas mieli, terve usko terve mieli, sairas usko? Mari Stenlund TT, sosionomi(-diakoni) AMK

Sairas mieli, terve usko terve mieli, sairas usko? Mari Stenlund TT, sosionomi(-diakoni) AMK Sairas mieli, terve usko terve mieli, sairas usko? Mari Stenlund TT, sosionomi(-diakoni) AMK mari.stenlund@helsinki.fi Teologinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 11/11/16

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149 TALOUSTUTKIMUS OY 20100326 13:12:52 TYÖ 3762.00 TAULUKKO 21011 ss VER % Suomalaisten mielipiteet Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti/asema maahanmuuttopolitiikasta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ työn

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Närpiö - Kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist

Närpiö - Kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist Närpiö - Kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist Närpiö - puutarhakaupunki Asukasluku (31.12.2015) 9.387 Ruotsinkieliset 82,5 % Suomenkieliset 5,6 % Muut 11,9 % Ikärakenne: 0-14 v. 14,3 % 15-64 v. 57,8 %

Lisätiedot

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Kimmo Ketola 1 Synodaalikirjan haasteet lukijalle Haastaa lukijan reflektoimaan katsomustaan suhteessa ajankohtaisiin

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä

Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä 4/2016 Helsingin seudun kauppakamari Chamber of Multicultural Employments - COME Tutkimuksesta Tiedonkeruun aika 31.3.-15.4.2016

Lisätiedot

Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1

Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Islam ja muslimit Islam 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5 miljardia

Lisätiedot

Kumppanuutta kotouttamisen kentillä

Kumppanuutta kotouttamisen kentillä Kumppanuutta kotouttamisen kentillä Monikulttuurisuus yhteisöllisyyden ja osallistumisen voimavarana kunnissa Kuntaliiton Kuntademokratiaverkosto 9.12.2015 Hannele Lautiola, monikulttuurisuusasiain päällikkö

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain Monikulttuurinen työ Naistari Naistari

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain Monikulttuurinen työ Naistari Naistari Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 200 Monikulttuurinen työ Naistari Tililuok 200 00 Tililuok muodostuu 5 tavoitteesta NAISTARI ON HYVINVOINNIN LISÄÄJÄ 200 Kaikki tililuon kyselyt on toteutettu

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä ep2014 TIGT. MAKE AN Millaisen Euroopan sinä haluat? Toimi, osallistu ja vaikuta äänestä EU-vaaleissa! SUOMEN EV. LUT. KIRKKO EU-vaalit ovat tärkeät Toukokuun

Lisätiedot

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? VAIKO-projekti, Lapin ELY-keskus Mirva Petäjämaa MAKO-verkostojen kokoukset 12. - 13.9.2012 Strategian rakenneluonnos Esipuhe NYKYTILA *Lappi maahanmuuton

Lisätiedot

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus IV Ohjaamo-päivät 16. 17.3.2016, Vantaa Nuorten tukeminen kannattaa aina tilastoista arkikokemuksiin Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläk.), Tilastokeskus 6100000

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Uskontodialogi ja paikalliset verkostot

Uskontodialogi ja paikalliset verkostot Uskontodialogi ja paikalliset verkostot Tuomas Martikainen 11/12/2014 1 Sisältö Uskontodialogi Uskonnollinen muutos Suomessa Uskontodialogin vaiheet Suomessa Uskonto ja paikalliset verkostot Q & A http://kultainensaanto.files.wordpress.com/2010/09/dsc018831.jpg

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014 Asiantuntijapaneeli kokoontunut

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa?

Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa? Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa? Kalle Myllymäki 18.1.2016 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 1. Maahanmuuton tilanne Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Lisätiedot

Monikulttuurinen kirjasto - kirjasto muutosagenttina naisten elämässä. Marjut Pohjalainen Pori 1.3.2016

Monikulttuurinen kirjasto - kirjasto muutosagenttina naisten elämässä. Marjut Pohjalainen Pori 1.3.2016 Monikulttuurinen kirjasto - kirjasto muutosagenttina naisten elämässä Marjut Pohjalainen Pori 1.3.2016 Lukuja Tampereen asukasluku n. 225 000 (2016) Hervannan (1973) Tampereen tytärkaupungin asukasluku

Lisätiedot

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Valmistava opetus Oulussa Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Turvapaikanhakija Turvapaikanhakija= Turvapaikanhakija on henkilö, joka on kotimaassaan joutunut

Lisätiedot

Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016

Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016 Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016 Mikä käynnisti vuoden 2015 maahantuloaallon EU:iin? Afrikan pohjoisosien ja Lähi-idän maiden sisäinen kehitys. Koulutettuja nuoria ilman töitä ja tiedonsaannin

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Ulla Hämäläinen Yhteistyökumppanit Laura Ansala Aalto Matti Sarvimäki Aalto / VATT 18.4.2016 Vuosi 2015: turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Huomisen tamperelaiset

Huomisen tamperelaiset Huomisen tamperelaiset Ismo Söderling Väestöpolitiikan dosentti isoder@utu.fi +358-50-511 3586 Esitelmä Tampereen Suomalaisella Klubilla 21.11.2016 Siirtolaisuusinstituutti Institute of Migration Lähtökohta:

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Kaupunki monikulttuurisena elinympäristönä

Kaupunki monikulttuurisena elinympäristönä Kaupunki monikulttuurisena elinympäristönä Pasi Saukkonen Helsingin Espoon harmoniaviikko Espoo, 2.2.2016 1 Kuten keskiajalla, kaupungit ovat jälleen laboratorioita, joissa testataan, kuinka kansalaisuus,

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2008

Suomi työn verottajana 2008 Kansainvälinen palkkaverovertailu Suomi työn verottajana 28 Kansainvälinen palkkaverovertailu 28 Tutkimuksen maat Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada,

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja työmarkkinat ALIPI-hankkeen loppuseminaari 23.3.2011

Maahanmuuttajat ja työmarkkinat ALIPI-hankkeen loppuseminaari 23.3.2011 Maahanmuuttajat ja työmarkkinat ALIPI-hankkeen loppuseminaari 23.3.2011 annika.forsander@helsinki.fi Maahanmuutto muokkaa kaupunkeja Maahanmuutto ja maahanmuuttajaväestön kasvu yksi keskeisimmistä kaupunkien

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen

Lisätiedot

Arvosanajakaumia syksy

Arvosanajakaumia syksy jakaumia syksy 2014 1 Koko maa Äidinkieli, suomi Naiset 111 4,4 339 13,4 482 19,1 634 25,1 573 22,7 333 13,2 56 2,2 2528 4,0 Miehet 47 2,1 159 7,1 292 13,0 450 20,1 599 26,7 586 26,1 109 4,9 2242 3,4 Yhteensä

Lisätiedot

Monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuodelta 2014

Monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuodelta 2014 Monikulttuurisuusohjelman 2014-2017 seurantatiedot vuodelta 2014 Teemu Haapalehto Maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö Monikulttuuriasiain neuvottelukunta 4.6.2015 Vieraskielisen väestön määrä

Lisätiedot

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä

KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä 3.11.2010 Toiminnan tavoitteet Tavoitteena on turvata nykyistä useammalle oppilaalle mahdollisuus opiskella englannin

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY S Ulkomaalaislaki: 36 (13.9.2013/668) > Voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa

Lisätiedot

Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen

Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen Verkostoseminaarit 11. ja 25.10.2016 Pasi Saukkonen Kotoutuminen yksinkertaistettuna Miten työmarkkinoille pääsyä nopeutetaan, siellä

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Infopankin verkkopalvelu-uudistus Syvällisempää tietoa, käyttäjälähtöisesti

Infopankin verkkopalvelu-uudistus Syvällisempää tietoa, käyttäjälähtöisesti Infopankin verkkopalvelu-uudistus Syvällisempää tietoa, käyttäjälähtöisesti Oulussa 18.3.2010 Henni Ahvenlampi Helsingin kulttuurikeskus Infopankki-toimitus Mikä onkaan Infopankki? Infopankki on vuonna

Lisätiedot

Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta

Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta Eija Kyllönen-Saarnio 28.1.2016 Viestintä turvapaikanhakijoiden vastaanotosta ja maahanmuuttajien kotouttamisesta -seminaari

Lisätiedot

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Kirkko kantaa huolta siitä, etteivät kristityt olisi sivullisina ja mykkinä katselijoina tätä

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Kohtaamisen kirkko tulevaisuuden kynnyksellä. Mikkelin hiippakunnan luottamushenkilöpuheenjohtajien koulutuspäivä

Kohtaamisen kirkko tulevaisuuden kynnyksellä. Mikkelin hiippakunnan luottamushenkilöpuheenjohtajien koulutuspäivä Kohtaamisen kirkko tulevaisuuden kynnyksellä Mikkelin hiippakunnan luottamushenkilöpuheenjohtajien koulutuspäivä 14.2.2015 Kirkon haasteet Monimuotoistuva kulttuuri ja itseohjautuva ihminen Muuttoliike

Lisätiedot

Monikulttuurisen työyhteisön haasteet. Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää.

Monikulttuurisen työyhteisön haasteet. Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää. Monikulttuurisen työyhteisön haasteet Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää. 1 Perehdytysoppaiden utopia Monikulttuurisuus esitetään ideaalina olotilana * jotain

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot