Globaali muuttoliike kirkollinenkin näkökulma

Transkriptio

1 Globaali muuttoliike kirkollinenkin näkökulma Kirkon ulkoasiain neuvoston kesäseminaari Kulttuurikeskus Sofia, Helsinki Ismo Söderling Johtaja Siirtolaisuusinstituutti Eerikinkatu 34, Turku Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration

2 Sisällys: 1. Lähtökohdat nykypäivän muutoille 2. Muuttoon liittyvät kipupisteet 3. Esityksiä toimenpiteiksi esimerkkien valossa 4. Uskonto ja siirtolaisuus 5. Pienimuotoinen kysely maahanmuutosta ja uskonnosta 6. Ulkosuomalainen seurakunta tänään/riitta Nurmi 7. Yhteenveto

3 1. Lähtökohdat nykypäivän muutoille 1. Muuttoliikkeessä historia toistaa itseään siksi menneen tunteminen on avain tulevaisuuden tulkintaan. Globalisaatio oli käypä käsite jo 1800-luvun Amerikan siirtolaisuudessa. 2. Puhuttaessa muuttoliikkeen kriiseistä niissä sekoittuvat taloudelliset, sosiaaliset, väestölliset ja ympäristötekijät. Näiden erottaminen toisistaan joskin vaikeaa (vrt. Somalian ja Sudanin tilanne) 3. Muuttoliikkeeseen liittyviä kriisejä voidaan ennakoida, ja niihin voidaan vaikuttaa jos on tahtoa

4 Muuttoliikkeen megatrendit katoamassa -Perinteiset siirtolaisuuspolut maailmassa ovat hävinneet -Pysyvät lähtö- ja tuloalueet ovat menettäneet merkitystään -Muuton kohdealueet ovat moninaistuneet -Tulo- ja lähtömuuton motiivit vaihtelevat (vrt. Thaimaa Saksa - USA) -Pääasiallinen huomio kohtaamiseen, jolloin korostuvat asenteisiin liittyvät kysymykset ja kotoutumisen haasteet

5

6 Muuttojen suunta globaalilla tasolla vaikuttaa muuttojen määrään

7 Maailman muuttovoittoalueet

8 Ympäristötekijöiden vaikutukset muuttoliikkeeseen kasvavat -Tällä hetkellä noin 20 milj. henkeä siirtolaisena ympäristötekijöiden vuoksi. -Vuonna 2011 ympäristötuhojen arvo n. 380 mrd. US$ -Oletetaan, että vuonna 2050 n. 200 miljoonaa ihmistä on ympäristösiirtolaisena (ei ympäristöpakolaisena). Noin 10 % YK:n jäsenvaltioista saattaa poistua kartalta.

9 Tulevaisuudessa ympäristöön liittyvät muuttosyyt korostuvat

10 Kuivuus Sateet, tulvat Rakennelmat

11 2. Muuttoon liittyviä kipupisteitä

12 1. Alueellinen eriytyminen: Varissuon väestö iän ja äidinkielen mukaan 2011 > Suomi tai ruotsi Muu Suomessa(kin) maahanmuuttajat keskittyvät lähiöihin. Tämä on haastavaa, koska lähiöiden kantaväestö poikkeaa pääsääntöisesti maahanmuuttajista olennaisesti. Esimerkkinä Varissuo, Suomen maahanmuuttajavaltaisin lähiö. Alle 55-vuotiaiden enemmistö on muunkielisiä. Muunkielisten osuus koko väestöstä 38 %. Suomessa ensimmäisiä merkkejä ns. valkoisesta paosta ( white flight tai koulushoppaamisesta ) Lähde: Tilastokeskus 12

13 1. Alueellinen eriytyminen: Varissuon väestö iän ja äidinkielen mukaan 2011 > Suomi tai ruotsi Muu Suomessa(kin) maahanmuuttajat keskittyvät lähiöihin. Tämä on haastavaa, koska lähiöiden kantaväestö poikkeaa pääsääntöisesti maahanmuuttajista olennaisesti. Esimerkkinä Varissuo, Suomen maahanmuuttajavaltaisin lähiö. Alle 55-vuotiaiden enemmistö on muunkielisiä. Muunkielisten osuus koko väestöstä 38 %. Suomessa ensimmäisiä merkkejä ns. valkoisesta paosta ( white flight tai koulushoppaamisesta ) Lähde: Tilastokeskus 13

14 1. Alueellinen eriytyminen: Varissuon väestö iän ja äidinkielen mukaan 2011 > Suomi tai ruotsi Muu Suomessa(kin) maahanmuuttajat keskittyvät lähiöihin. Tämä on haastavaa, koska lähiöiden kantaväestö poikkeaa pääsääntöisesti maahanmuuttajista olennaisesti. Esimerkkinä Varissuo, Suomen maahanmuuttajavaltaisin lähiö. Alle 55-vuotiaiden enemmistö on muunkielisiä. Muunkielisten osuus koko väestöstä 38 %. Suomessa ensimmäisiä merkkejä ns. valkoisesta paosta ( white flight tai koulushoppaamisesta ) Lähde: Tilastokeskus 14

15 2. Etninen leimaaminen Suomessa edelleen käytäntönä jopa viranomaistasolla etninen leimaaminen Esimerkki etnisestä leimaamisesta

16 3. Asenteet maahanmuuttoa kohtaan polarisoituneet Siirtolaisuusinstituutin Etnobarometri 2013 Tutkittiin n korkeakouluopiskelijan mielipiteet maahanmuutosta. Maahanmuuttoasenteet kaksihuippuiset: 30 % erittäin positiivisia 12 % erittäin negatiivisia (jopa väkivaltaan viittaavia mielipiteitä) Ulkomaisten opiskelijoiden (N = 1 100) asenteet pakolaisiin tiukemmat, kuin suomalaisilla opiskelijoilla.

17 Suomalainen asenneilmasto ei ole eurooppalaisittain huono meillä vain puuttuvat keskustelun eväät ja perinteet. Toki varuillaan kannattaa olla.

18 Suomalainen asenneilmasto ei ole eurooppalaisittain huono meillä vain puuttuvat keskustelun eväät ja perinteet. Toki varuillaan kannattaa olla.

19 4. Kotouttamisen käytännöissä edelleen huomattavia haasteita: Päijät-Hämeen kotouttamisesta vastaava joulukuussa 2013: Meille on yli vuoden jono kielikoulutukseen Pyrittävä yhdistämään kielikoulutus ja työ. Maahanmuuttajanaisten asema haasteellinen Lingua Fennicaa tarvitaan > tehostusta suomen kielen opetukseen ja puhumiseen

20 5. Instituutioiden nihkeä suhtautuminen maahanmuuttoon AY-liikkeen nihkeästä suhtautumisesta maahanmuuttoa kohtaan voidaan käyttää myös termiä hyvinvointisovinismi

21 6. Maahanmuuttoon liittyvät terveydelliset uhkat Terveydelliset tekijät 1. Globaali taso 2. Kansallinen taso

22 Globaalit pandemiat Espanjantauti, n. 50 milj. uhria. Pandemiat aiheuttavat toteutuessaan muuttopainetta, mutta toisaalta valtiot varautuneet rajoittamaan muuttoa (vrt. USA:n ja Meksikon rajakontrollin tiukkeneminen väliaikaisesti v. 2009) Aiheetonta uhkakuvan luomista, IS

23 Kansallinen taso Infektiot siirtyvät kantajiensa mukana maasta toiseen. Infektiotautien seulonta tavoittaa Suomessa maahanmuuttajista n. 15 %. Tutkimuksen mukaan C- ja B-hepatiitin esiintyvyys Suomen maahanmuuttajissa niin korkea, että seulonta olisi kustannustehokasta -Ehkäisyn tuntemattomuus -Abortit ehkäisykeinona -Traumakokemukset -Sosiaalinen verkosto kantaväestöön vähäinen >> siitä huolimatta maahanmuuttajien elämänlaatu raportin mukaan on hyvä

24 3. Esityksiä toimenpiteiksi esimerkkien valossa

25 1. Närpiö: esimerkki onnistuneesta kotoutumisesta Suomessa harvemmin ajatellaan, että maahanmuuttaja on resurssi. Muutamat kunnat poikkeavat tästä valtavirrasta. Esimerkiksi Närpiön menestystarinan taustalla on aktiivinen rekrytointi ja onnistunut kotouttaminen. Kotouttamisessa kuntalaiset, kunta, järjestöt ja työnantajat pelaavat hyvin yhteen. Kaikki kokevat olevansa samassa veneessä. Kunta vastaanottaa perheitä, ei yksittäisiä maahanmuuttajia

26 Tuottaa 60 % maamme tomaateista Noin asukasta -85 % ruotsinkielisiä -5 % suomenkielisiä -10 % muunkielisiä, eniten Balkanilta

27 Närpiö ennen Närpiö nyt

28 NÄRPIÖN MALLI Työnantajien välittäminen työvoimastaan -Osallistuminen kotouttamiseen: kielikoulutus, sosiaalinen apu, asuntojen hankinta, puolisolle työtä Avoimuus ja tasa-arvoisuus tulijoita kohtaan -Oma siirtolaisuushistoria auttaa ymmärtämään -Jaettu työn ja yrittämisen eetos, tasaveroisuus Tulijoiden oma aktiivisuus -Näkyy mm. yritystoimintana, aktiivisena työllistymisenä, politiikkaan osallistumisena jne. Kyse koko perheen muutosta (vrt. kiinalaiset kivenhakk.) Ongelmiin esimerkiksi rasismiin puututaan heti Eri toimijoiden saumaton yhteistyö Kunnan tahtotila: asiat voidaan järjestää

29 Mitä opiksi muille kunnille? Ennakkoluulottomuus ja kunnan oma halu kehittyä Kotouttamisen perusinfrastruktuuri kuntoon jo ennakolta Asuntoja valmiiksi - lasten koulut ja päiväkodit valmiiksi Organisaatioiden ja toimijoiden yhteistyö Valmius ohjata yrittäjyyteen Tehostettu kielenopetus vaikka työajalla Aktiivinen, monipuolinen ja ammattitaitoinen tiedotus Tulijoille mentorit ketään ei saa jättää yksin Kolmas sektori on tärkeä äitiryhmistä jalkapalloon

30 Työllistämismatka Bosniaan

31 2. Siirtolaisuusinstituutin opetuspaketti julkaistiin helmikuussa 2013

32

33 3. Nostetaan kissa pöydälle kotoutumisessa Ruotsi: onko etnisyys tabu? Perinteisesti Ruotsissa ollut. Taustaa: Miksi somalien työttömyysaste alhainen Yhdysvalloissa, mutta korkea Ruotsissa? Miksi somalit menestyvät yrittäjinä USA:ssa? Yksi selitys: Maahantulo helppoa, mutta työmarkkinoille tulo Pohjoismaissa vaikeaa Entä Suomessa: Tilanne muistuttaa paljolti Ruotsia (vrt. Tiina Ristikarin väitöskirja)

34 4. Olisiko maahanmuuttomallin täysremontin paikka? Kanadan malliin perustuva tarkastelu

35 Kanadan mallin kiteytykset: Mallilla halutaan taata Kanadan väestönkasvu (ns malli) Mallilla halutaan taata Kanadan taloudellinen kehitys Kanadalla lupa- ja integraatiokysymykset yhden hallinnon alla. Kanada on virallisesti monikulttuurinen maa, silti myös maahanmuuttajien kanadalaista identiteettiä ja kansalaisuutta korostetaan. Maahanmuuttajat keskittyvät suuriin kaupunkeihin Kanadan johtavat puolueet yksimielisiä mallista

36 Suomen ja Kanadan myöntämät oleskeluluvat, % Suomi (2013) Kanada (2012) Työ 28 % 48 % Perhe 37 % 20 % Opiskelu 31 % 30 % Muu 4 % 2 % Yhteensä, % Yhteensä N Oleskelulupien osuus väestöstä 0.3 % 1.0 %

37 Olisi rohkeasti kokeiltava eri maiden kokemuksia, vrt. Kanadan business-siirtolaisuus: Kanadassa tavoitteena on investointien ja ammattitaitoisen työvoiman saaminen maahan ja sitä kautta työllistäminen. Seuraavassa esimerkkinä Kanada. Vastaavia kansallisia esimerkkejä monissa maissa.

38

39

40 Kanadan mallin vaikutukset: 1. Väestönkasvu on turvattu 2. Maahanmuutto on lisännyt kansan varallisuutta BKT:llä mitattuna, BKT:n kasvu OECD-maiden keskiarvon yläpuolella 3. Kanadan mallilla pystytään vaikuttamaan suhdanteisiin > laman jälkeen nousu ketterämpää 4. Malli suosii korkeasti koulutettuja ja hyvän työkokemuksen omaavia 5. Alentaa kantaväestön palkkoja matalapalkka-aloilla 1-3 %, toisaalta alentaa myös työttömyysastetta

41 5. Islam tutuksi -Se on monoteistinen maailmanuskonto, joka tunnustaa yhden ainoan Jumalan, Allahin. -Jumalan sanoman välitti profeetta Muhammad -Koraani on Jumalan sanatarkka ilmestys. Muita islamiin liittyviä kirjoituksia löytyy mm. hadithista. Haditheista muodostuu sunna eli oikea menettelytapa. -Vain tosiuskovainen voi koskea Koraaniin. -Islam on sekoitus maallista ja hengellistä niitä ei eroteta. -Imaami on paikallinen pappi sunnalaisuudessa, shialaisilla jumalallinen sanansaattaja. -Islam ei ole sotainen vrt. tapaus Usama bin Laden -Islam vaihtelee maasta toiseen (vrt. luterilaisuus Suomessa) Informaatiota: Jaakko Hämeen-Anttila; Heikki Palva jne.

42 Islamilainen lakikäsitys (sharia) -Islamin laki ei vastaa vain länsimaista lakikäsitystä siviili- ja rikosoikeuksinneen, vaan siihen liittyy myös rituaali- ja moraalikysymyksiä. -Perhelainsäädäntö keskeinen kulmakivi -Sovittelu keskeinen osa oikeusprosessia (Suomessa ei oikein ymmärretä ). Sovittelussa imaami pappilan hätävara -Joissain länsimaissa sharia-laki perheoikeuden osalta käypää oikeutta (UK, Belgia, Itävalta, Kanada). Keskustelua myös Suomessa. -Yleensä tuomion/päätöksen julistaa uskonnollinen tuomari qadi oikeuksiin perehtynyt pappi. Hänellä ei ole toimeenpanovaltaa. -Mufti (lainopillisen koulutuksen omaava) antaa pyynnöstä fatwan (vastaus esitettyyn kysymykseen). Fatwoja voi olla useita ja pyytäjä voi ottaa niistä (vrt. tapaus Rushdie). Annetaan perjantai-rukouksen yhteydessä. -Saksan muslimineuvosto antanut julistuksen, että Saksan laki on laki myös muslimeille.

43

44 Islamilainen perheoikeus -Avioliitto solmitaan usein suvun sisällä, jotta omaisuus -Mieskeskeinen (useita vaimoja, pojan perintöasema, eromahdollisuus, voi naida ei-muslimin) -Avioehto voidaan tehdä. Sisältää ehtoja erosta, puolisoiden määrästä, elatuksesta -Morsiusraha maksetaan sulhasen puolelta siksi tytöt eivät epäsuosiossa (vrt. Aasia) -Kunniamurha ei kuulu Islamiin, miehen ympärileikkaus ei ole Koraanissa vaan sunnassa (Mohammedin puheissa). Naisen ympärileikkaus Missä Suomen perheoikeus poikkeaa: -Avioliittoikä -Avioliitto vain muslimin kanssa -Avioliittoon pakottaminen -Vaimon kurittaminen -Lasten perintöoikeus -Väliaikainen avioliitto (shiiat, liittyy prostituutioon) -Homoseksuaalisuus

45 4. Uskonto ja siirtolaisuus

46 Väestöennusteet kertovat: Tilastokeskus: 2050 Suomessa maahanmuuttajaa Siirtolaisuusinstituutti: 2050 Suomessa n milj. maahanmuuttajaa Todennäköisesti: Vuonna 2030 vuosittain kuolleiden määrä ylittää syntyvät: maamme väestönkasvu on sen jälkeen täysin maahanmuuton varassa.

47 Tällä hetkellä Suomessa on noin vieraskielistä. Jos Suomessa on vuonna 2050 noin 1 miljoona maahanmuuttajataustaista henkeä, olisi eri kieliä puhuvia seuraavasti (jakosuhde sama kuin 2013): SUOMESSA PUHUTTAVAT KIELET 2050 venäjä viro somali englanti arabia kurdi kiina muut Yhteensä 1 milj. maahanmuuttajaa

48 Suomen maahanmuuttajien uskonnot vuonna 2011 ja ennuste 2050 Uskonto Määrä 2011 Oletus 2050 Kristityt Muslimit Uskonnottomat Buddhalaiset Kansanuskoa harj Uskonto tuntem Hindit Muut Yhteensä Lähde: Vuoden 2011 laskelma saatu dosentti Tuomas Martikaiselta. Siitä hänelle kiitos. Vuoden 2050 jakauma perustuu siis vuoden 2011 tietoon.

49 Uskontotrendit & maahanmuuttajat Diversifikaatio > ryhmien kasvaessa niiden sisäinen heterogeenisyys tulee esiin > uskonnollista liikkumista yli uskontorajojen (erityisesti 2. sukupolvesta eteenpäin) SUOMI: monimuotoisuus jatkuvassa kasvussa, uskonnollinen kääntymys toistaiseksi vähäistä, toinen sukupolvi vasta aikuistumassa, millä tavoin ns. 2,5 sukupolven uskonnollisuus kehittyy on vielä auki Transnationaaliset vaikutteet > mitä muualla, sitä täälläkin ainakin jossain muodossa SUOMI: kansainväliset vaikutteet tärkeitä, mutta niitä tulkitaan suomalaisesta kehyksestä käsin, kehitystä hankala ennakoida, pienet ryhmät hakevat kansainvälistä apua Åbo Akademi University Domkyrkotorget Åbo Finland 49

50 Uskontotrendit & maahanmuuttajat Yksillöllistyminen > yhteisön merkitys vähenee > omaa uskontoa tuunataan > medioituminen & markkinaistuminen & kulutuskulttuuri SUOMI: tiedot vähäisiä, mutta ilmeisesti varsin merkittävää Maallistuminen vai polarisaatio? > uskonnon merkitys vähenee, tulee valtaväestön kaltaiseksi > jos uskonnollisia eroja ei hyväksytä, niin käännytään sisäänpäin SUOMI: yleinen suhtautuminen uskontoihin osin kärjistymässä (?), kuten myös suhtautuminen muslimeihin tasaisen epäilevää elementit kasvavaan polarisaatioon olemassa Åbo Akademi University Domkyrkotorget Åbo Finland 50

51 Ismo Söderling : 5. Pienimuotoinen kysely maahanmuutosta ja uskonnosta

52 Maahanmuuttajien ja yhden maahanmuuttoasiantuntijan näkemykset kirkon roolista Suomen maahanmuuttoon. Viisi informanttia. Yksi henkilökohtainen haastattelu, neljä vastasi sähköpostitse Informanttien lähtöalueet: Albania, Somalia, Turkki, Venäjä, Suomi. Informanttien uskonnot valtauskontoja kotimaissaan

53 1. Mitä uskonto Sinulle merkitsee? Olen ortodoksi, mutta en uskovainen (Venäjä) Sinun pitää kysyä, mitä Jumala minulle merkitsee. Hän merkitsee kaikkea (Albania) Uskonto on minulle kaikki, elämän katsomukseni ja käyttäytymiseni esimerkiksi ovat saaneet paljon vaikutteita uskonnostani (Somalia)

54 2. Mikä on uskonnon asema kotimaassasi? Uskonto on jokaisen oma tärkeä asia se ei kuulu hallitukselle (Turkki) Islam on somaliassa valtauskonto sillä on vahva asema (Somalia) Kristityillä vahvempi usko kuin muslimeilla he ovat käännynnäisiä (Albania) Tärkeä (Venäjä)

55 3. Mihin suuntaan uskonnollisuus on kehittynyt kotimaassasi viime aikoina En osaa sanoa, vaikka fundementalismi ryhmä on olemassa, en usko että radikaalit mielipiteet ja katsomukset ovat suosiossa - uskon että usko on vahvistunut, kun siitä on etsitty lohtua maassa tapahtuneisiin konflikteihin ja sisällissotaan (Somalia) In the last ten years radical islamist increased in number dramatically (Turkki)

56 4. Mikä on uskonnon asema maanmiestesi keskuudessa Suomessa? I am not very much related to the religious or non religous groups from my country living in Finland. But obviously among the religious groups it is getting more important and dominant issue. (Turkki) Uskonto on kaikkille muslimeille suuri asia, usko sisältää kaiken - perus käytäytymisetiketeistä henkisiin ja maailmankaikeuksellisiin asioihin. Uskonto on kokoajan mukana kaikessa tekemisessä, rukouksia on paljon jokaiseen asiaan mitä päivässä tekee. (Somalia) Käsittääkseni ei kovin korostunut (Albania, Venäjä) Mielestäni ei voi yleistää. Molempia tapahtuu. Uskonto liittyy usein identiteetin etsintään ja voi viedä molempiin suuntiin. (Esim. Naapurissani on suomalaissomalialainen perhe, jossa äiti on kääntynyt muslimiksi, ja on käsittääkseni uskonnollisempi kuin isä. (Suomi)

57 5. Onko uskonnon asema tullut tärkeämmäksi maanmiestesi keskuudessa Suomessa? Mielestäni on, varsinkin muslimiviha, joka on maailmassa kasvanut, on mielestäni vaan vahvistanut yksilöiden halua perehtyä uskontoonsa vielä syvemmin, ja näin ollen vahvistanut uskoa (Somalia) Yes (Turkki) Ei, tai en ole ainakaan havainnut muutosta (Albania, Venäjä) Luulen, että ainakin jotkut islamilaiset nuoret korostavat uskonnon merkitystä, koska ulkopuolinen maailma suhtautuu heidän uskontoonsa niin negatiivisesti. Toinen sukupolvi omaksuu paljon myös asuinkulttuurin arvoja. Esim. jotkut nuoret ovat kertoneet, että islamilaisissa maissa eläessä uskonto on automaattisesti osa elämää (esim. yhteiset rukouskutsut ja -hetket). Suomessa asuessa vaikkapa moskeijassa vierailu helposti unohtuu (Suomi).

58 6. Millaisena pidät suomalaisten uskonnollisuutta? From my point of view, Lutherians are not very strict and very open minded. Most of the Finnish people I know are non-practicing believers (Turkki) Melko pinnallisena, kirkossa saatetaan käydä välillä, mutta uskonnollisuus ei tule erityisemmin esille (Somalia) Uskonto ei ole osa suomalaista identiteettiä (Albania) Mielestäni ei oikein aktiivisia kirkon suhteen (Venäjä)

59 7. Millaisena näet suomalaisen kirkon. Onko se aktiivinen toimija? Coming from a secular country, it is very difficult to understand people are forced to pay a certain amount of their income to the church in order to be able to practice the religion, or use the facilities of the church. It should be donation based rather than forcing people to pay? (Turkki) Suomalaiset kirkot ovat mielestäni näkymättömiä suomessa, johtuen siitä ettei maassa ole vahvoja uskonnolisia perinteitä (Somalia) Pitää hoitaa sen tehtäviä paremmin (Venäjä) Käsittääkseni kirkolla on paljon hyvää toimintaa erlaiseen syrjäytymiseen liittyen ja myös maahanmuuttajien aktivoimiseksi. Monilla maahanmuuttajayhteisöillähän on myös vahvoja omia uskonnollisia yhteisöjä (usein erilaisia vapaakirkollisia) (Suomi).

60 8. Voiko luterilainen kirkkomme auttaa maahanmuuttajia? Kyllä, edistäen positiivisia lähestymistapoja ulkomaalaisiin ja toisiin uskontoihin ja kulttuureihin. Edistäen ystävyyttä kaikkien kesken (Somalia) Luterilainen kirkko voi olla mahdollisuus (Albania) If the aim is to help people to integrate in the society, surely lutherian church would be as helpful as any other organization (Turkki) Voi, sen pitää tukea ihmisiä hengellisesti, välittää ihmisistä, vastata hengellisiin tarpeisiin, olla valo maailmalle (Venäjä) Kyllä se voi huomioida heidät toiminnoissaan, ottaa mukaan toimintaan, olemalla myös itsekriittinen omaa historiaansa, tarkoitusperiään ja toimintatapojaan kohtaan (Suomi)

61 9. Koetko, että luterilainen kirkko on aidosti kiinnostunut maahanmuutosta ja maahanmuuttajista? No, I have not realized that (Turkki) En (Somalia) Minuun ei ole koskaan otettu yhteyttä seurakunnan puolesta (Albania) En osaa sanoa, varmaankin riippuu, ainakin jotkut henkilöt kirkon sisällä ovat. (Suomi)

62 10. Pitäisikö luterilaisen kirkon etsiä yhteyttä aktiivisemmin myös muita uskontoja tunnustaviin? Eri uskontokuntien edustajien yhteystyö valtakunnallisissa tai jopa paikallisissa asioissa on aina mielestäni positiivinen asia ja edistää suvaitsevaisuutta (Somalia) Voisi tehdä tiiviimpää yhteistyötä muiden kristillisten seurakuntien ja toimijoiden kanssa (Venäjä) If the aim is to increase the integration, surely would be useful (Turkki) Se on mielestäni aina hyvä asia (Suomi)

63 11. Miten eri uskontokuntiin kuuluvien yhteiseloa voidaan lisätä tulevaisuuden Suomessa? Flexibility and mutual respect to each other could be the solution for that (Turkki) Pitää lisätä suvaitsevaisuutta (Venäjä) Järjestetään yhteisiä tapahtumia ja keskusteluja (Somalia)

64 6. Tutkimus ulkosuomalaisesta seurakunnasta tänään

65 Sydneyn suomalaisten seurakuntien toiminta on aina ollut aktiivisten seurakuntalaisten varassa. Papit ovat tulleet ja menneet, seurakuntalaiset ovat pitäneet toiminnan käynnissä ja tarvittaessa tukeneet ja pitäneet huolta myös papista ja tämän perheestä. Seurakunnan pääasiallinen toimintakieli on edelleen suomi, mutta suurin osa toimituksista eli häistä, kasteista ja hautajaisista on kaksikielisiä. Monille seurakuntalaisille suomen kieli on oleellinen osa kirkon toimintaa. Suomi on useimmille tänne muuttaneille heidän tunnekielensä, Nuoremmille suomenkieliset tapahtumat toimivat tavallaan myös lasten kielikylpynä ja suomalaisen perinteen ja kulttuurin kohtaamispaikkana. Seurakunnan historiassa killat ovat olleet ratkaisevassa asemassa. Ne ovat olleet sen taloudellinen selkäranka järjestämällä mm. myyjäisiä ja talkoita. Kiltojen toiminnassa on aina ollut mukana myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät osallistu seurakunnan muuhun toimintaan. Killat ovat tarjonneet mielekästä tekemistä, iloisen ilmapiirin ja ystäviä.

66 Sydneyn Siskojen Saturday on yksi esimerkki siitä, että seurakunnan järjestämä toiminta kiinnostaa, jos se aiheeltaan koskettaa ja löydetään oikea paikka ja aika. Toinen esimerkki kiinnostuksesta ovat Kauneimmat joululaulut, jotka keräävät keskustan kirkkoon paljon sellaista väkeä, jotka eivät muuten osallistu seurakunnan toimintaan. Tämän hetkisellä kulurakenteella, omalla varainhankinnalla ja Suomesta saatavan tuen määrällä voisi arvioida, että seurakunnalla on vielä ainakin joitakin vuosia varaa ylläpitää omaa pappia. Lähes kaikkien Australian suomalaisseurakuntien taloudellinen tilanne on vaikea ja niiden kohtalot liittyvät toisiinsa. On hyvä muistaa, että seurakunnan tärkeimpiä henkilöitä ovat seurakuntalaiset, eikä seurakunnan olemassaolo edellytä sitä, että sillä on oma pappi. Tästä on hyvänä osoituksena se, että Sydneyssäkin on pärjätty pitkä aikoja ilman päätoimista pappia. Välillä on ollut eläkepappien aikoja ja toisinaan on tultu toimeen kokonaan ilman sielunpaimenta.

67 Tämän hetkisellä kulurakenteella, omalla varainhankinnalla ja Suomesta saatavan tuen määrällä voisi arvioida, että seurakunnalla on vielä ainakin joitakin vuosia varaa ylläpitää omaa pappia. Lähes kaikkien Australian suomalaisseurakuntien taloudellinen tilanne on vaikea ja niiden kohtalot liittyvät toisiinsa. On hyvä muistaa, että seurakunnan tärkeimpiä henkilöitä ovat seurakuntalaiset, eikä seurakunnan olemassaolo edellytä sitä, että sillä on oma pappi. Tästä on hyvänä osoituksena se, että Sydneyssäkin on pärjätty pitkä aikoja ilman päätoimista pappia. Välillä on ollut eläkepappien aikoja ja toisinaan on tultu toimeen kokonaan ilman sielunpaimenta.

68 Seurakunnan kulttuurihistoriallisesti merkittävin perintö ovat luultavasti kiltojen kokouksissa pidetyt pöytäkirjat. Niistä voi lukea kuinka seurakuntaa rakennettiin. Niissä on kuvauksia vaikeuksista, suruista, tappioista, iloista, yhdessä tekemisestä, tuhansista leivotuista pullakiloista, ystävyydestä ja välittämisestä. Toivon, että seurakunnan ja kiltojen päättäjillä on viisautta ja voimaa huolehtia siitä, että tästä aarteesta pidetään huoli. Toivon, että ne lahjoitetaan sellaiseen arkistoon, jossa ne ovat kaikkien halukkaiden luettavana ja tutkittavana. Kun perhe palaa kommennukselta kotiin, on se lapsille haastava kokemus. Lapset olisi syytä rinnastaa maahanmuuttajalapsiin, ei paluulapsiin (vrt. Anu Warinowski 2013). Yksi asia on kuitenkin varmaa Sydneyssä tarvitaan suomalaista seurakuntaa.

69 7. Yhteenvetäen Muuttoliikkeen ennustettavuus vähenee. Ympäristöön liittyvät muuttomotiivit kasvavat Alueet eriytyvät, terveydelliset haasteet maahanmuutossa Uusilla kotouttamismalleilla ja opetuspaketeilla apua Islam tutuksi muiden uskontojen ohella. Maahanmuuttajat polarisoituvat uskonnollisissa asioissa Ulkosuomalaiset seurakunnat elinvoimaisia, mutta rahapulassa Ulkosuomalaisten pappi monien haasteiden edessä seurakuntalaiset auttavat Jokainen meistä voi tehdä kotouttamistyötä se on tahto- ja kulttuurikysymys

70 Kiitos! Ja terveisiä seuramme pesiskoulusta Kirkkoherra Pasi Salminen Kosovon lahja Suomen pesäpalloilulle Kuva: Ismo Söderling, valmentaja