Yhteiskuntatieteellisen koulutusalan työryhmän LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteiskuntatieteellisen koulutusalan työryhmän LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 Yliopistojen yhteinen koordinaatiohanke humanistisen, kasvatustieteellisen, luonnontieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen koulutusalan rakenteelliseksi kehittämiseksi Yhteiskuntatieteellisen koulutusalan työryhmän LOPPURAPORTTI 2011

2 Sisällys A. Toimeksianto ja työryhmän työskentely... 2 B. Yhteiskuntatieteiden nykytila ja kehittämistoimet yliopistoissa Helsingin yliopisto Itä Suomen yliopisto Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Tampereen yliopisto Turun yliopisto Vaasan yliopisto Åbo Akademi C. Tulevaisuuden visiot: Vahvat profiilit ja toimiva yhteistyö Koulutuksen volyymi sopeutetaan koulutustarpeen mukaan Kandidaatinkoulutuksessa ja sivuaineopetuksessa hyödynnetään yliopistojen yhteistä koulutustarjontaa. Yhteistä kandidaatinkoulutusta lisätään Oppiaineista muodostetaan suurempia, integroituja kokonaisuuksia Tohtorikoulutus keskitetään yliopistojen tutkijakouluihin ja yhteisiin valtakunnallisiin tohtorikoulutusohjelmiin (Kansan)taloustieteessä resursseja kohdistetaan suurten keskittymien rakentamiseen Sosiaalityössä etsitään uusia malleja koulutuskysynnän ja tarjonnan epäsuhdan ratkaisemiseksi Filosofia säilytetään yhteiskuntatieteiden tärkeänä perusaineena Tilastotiede toimii sekä itsenäisenä tieteenalana että tieteenalarajat ylittävänä metodisena oppiaineena Sukupuolentutkimus (ent. naistutkimus) integroituu muihin oppiaineisiin LIITTEET LIITE 1: Yhteiskuntatieteellinen koulutusala 2011: Oppiaineet LIITE 2: Tunnuslukuja, yhteiskuntatieteet 1

3 A. Toimeksianto ja työryhmän työskentely Suomen yliopistot UNIFI ry perusti kesäkuussa 2011 koordinaatiohankkeen tukemaan yliopistoissa käynnistynyttä profiloitumista ja rakenteellista kehittämistä erityisesti humanistisella, kasvatustieteellisellä, luonnontieteellisellä ja yhteiskuntatieteellisellä alalla. UNIFI perusti yhteiskuntatieteelliselle koulutusalalle työryhmän, jonka tehtävänä on ollut tarkastella ja arvioida yhteiskuntatieteellisen koulutusalan yliopistoyksiköiden oppiainevalikoimaa, sisäänottoa ja mitoitustarvetta yliopistojen välisen työnjaon selkeyttämiseksi. Tavoitteena on yliopistojen yhteistyön kautta tukea koulutusalojen toimintaedellytyksiä ja yksittäisten yliopistojen profiloitumista sekä varmistaa, ettei yhdeltäkään koulutusalalta häviä tieteenaloja tai etteivät ne tule katetuksi liian ohuelti. Työryhmä on selvittänyt, mitä yliopistot ovat tekemässä koulutusalakohtaisessa rakenteellisessa kehittämisessään, miten rakenteellisessa kehittämisessä voidaan edetä keskinäisin sopimuksin ja miten koulutusalalle voidaan rakentaa yliopistojen keskinäisiä kumppanuuksia alan koulutuksen ja tutkimuksen vahvistamiseksi. Työryhmän kokoonpano on seuraava: Professori (emer.) Raija Sollamo, puheenjohtaja Helsingin yliopisto: dekaani Liisa Laakso (varajäsen laitosjohtaja Jussi Pakkasvirta) Itä Suomen yliopisto: dekaani Juha Kinnunen (varajäsen varadekaani Harri Siiskonen) Jyväskylän yliopisto: vararehtori Jaakko Pehkonen (varajäsen professori Terhi Anna Wilska) Lapin yliopisto: dekaani Juha Perttula Tampereen yliopisto: tieteenalayksikön johtaja Risto Kunelius (varajäsen vararehtori Harri Melin) Turun yliopisto: dekaani Veli Matti Ritakallio (varajäsen varadekaani Kimmo Rentola) Vaasan yliopisto: varadekaani Esa Hyyryläinen Åbo Akademi: vararehtori Malin Brännback (varajäsen professori Marko Joas) Sihteeristö: Aimo Virtanen, akateeminen sihteeri Hanna Manner Tuomi, sihteeri Työryhmä on kokoontunut kuusi kertaa. Ryhmä on kuullut Suomen valtiotieteilijöiden liiton edustajia. Työryhmä jättää ehdotuksensa UNIFI:n hallitukselle

4 B. Yhteiskuntatieteiden nykytila ja kehittämistoimet yliopistoissa Yhteiskuntatieteellinen pääainekoulutus on jakautunut Suomessa kahdeksaan yliopistoon. Lisäksi yhteiskuntatieteitä on mahdollista opiskella sivuaineina useimmissa yliopistoissa. Koulutuksen kysyntä ja tarjonta kohtaavat kohtuullisen hyvin eikä valmistuneiden maistereiden työttömyys ole laaja ongelma. Joillakin aloilla on selvästi tarvetta koulutuksen lisäämiseen, tästä selvimpänä esimerkkinä sosiaalityö. Sekä koulutusyksiköiden että sisäänottojen laajuudet vaihtelevat huomattavasti. Suurin ja monipuolisin on Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta, jossa opetusta annetaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Tampereen yliopisto kokonaisuudessaan profiloituu yhteiskuntatieteisiin. Myös Jyväskylän ja Turun yliopistoissa yhteiskuntatieteillä on vahva ja vakiintunut asema. Åbo Akademi vastaa yhdessä Helsingin yliopiston kanssa alan ruotsinkielisestä koulutuksesta. Vaasan, Itä Suomen ja Lapin yliopistoilla on jokaisella oma erityisprofiilinsa. Niissä haetaan selkeitä yhteyksiä muihin oppiaineisiin ja pyritään vastaamaan alueelliseen koulutuskysyntään. Yliopistojen yhteiskuntatieteelliset alat profiloituvat omaleimaisiksi kokonaisuuksiksi. Niiden muotoutumiseen vaikuttavat historialliset, alueelliset, tiedepoliittiset ja rakenteelliset tekijät. Pienissä yksiköissä yhteistyö lähiaineiden kanssa muodostaa luontevan toimintaympäristön, mutta ylipäänsä yhteistyöllä on merkittävä rooli useilla yhteiskuntatieteellisillä tutkimusaloilla ja oppiaineissa. Tätä ilmentää alan toimijoiden laaja osallistuminen erilaisiin yhteistyöverkostoihin. Liittoutuminen tai verkottuminen valtakunnallisesti tai alueellisesti ja oman tutkimus ja opetusprofiilin hakeminen ovat mahdollisuuksia, joita tulee edelleen kehittää. Yhteisen opetuksen tarjoamista yli yhteiskuntatieteiden verkoston tulee myös harkita, sillä se voi vapauttaa voimavaroja tutkimukseen. Ehkä ei ole välttämätöntä opettaa peruskursseja joka yliopistossa. Yliopistoittain yhteiskuntatieteet profiloituvat seuraavasti (aakkosjärjestys). Valittavissa olevat pääaineet käyvät ilmi liitteestä 1. Helsingin yliopisto Organisaatio ja yhteistyö Helsingin yliopiston yhteiskuntatieteellinen tutkimus ja opetus keskittyvät valtiotieteelliseen tiedekuntaan. Laitosrakenne uudistettiin vuoden alusta, jolloin kymmenen entistä laitosta organisoitiin kahdeksi uudeksi laitokseksi (Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos ja Sosiaalitieteiden laitos). Laitosuudistukseen sisältyy sekä mahdollisuuksia että uhkia. Kaikilta osin tilannetta ei ole pidetty onnistuneena, mutta kokonaisuutena suurlaitosten merkitys on koettu positiivisena, sillä ne mahdollistavat entistä tiiviimmän oppiaineiden välisen tieteellisen vuoropuhelun ja yhteistyön sekä tutkimuksessa että opetuksessa. Tiedekunnan kanssa läheisessä yhteistyössä toimii Svenska social och kommunalhögskolan, jonka keskeisenä tehtävänä on kouluttaa valtiotieteen kandidaatteja ruotsinkielellä. Valmistuneiden kandidaattien on mahdollista jatkaa maisteriopintoja valtiotieteellisen tiedekunnan eri oppiaineissa ja saada opetus joko ruotsin tai suomen kielellä. Kansantaloustieteen alalla toimii HECER tutkimusyksikkö, joka on Helsingin yliopiston, Aalto yliopiston ja Hankenin yhteinen. Parhaillaan selvitetään yksikön organisatorista ja hallinnollista mallia sekä yhteistyön laajentamista jatkokoulutuksen ohella entistä enemmän myös perusopetukseen. 3

5 Lisäksi yliopistossa toimii Aleksanteri Instituutti, jonka tutkimusalat ja intressit painottuvat yhteiskuntatieteisiin (Venäjä tutkimus). Helsinki University Centre for Environment (HENVI) kokoaa yhteen ympäristötutkimusta, jossa myös yhteiskuntatieteet ovat vahvasti esillä. Lisäksi valtiotieteellinen tiedekunta koordinoi HEINE (Network for Higher Education and Innovation Research), HIST (Helsinki Institute of Science and Technology Studies), Eurooppa tutkimuksen ja kaupunkitutkimuksen verkostoja. Verkostot yhdistävät tutkimus ja opetusaloillaan paitsi Helsingin yliopiston toimijat myös koko pääkaupunkiseudun korkeakoulukenttää. Kehitysmaatutkimuksella on valtakunnallinen vastuu ja se toimii monitieteisessä ympäristössä HY:ssa. Liittymiä muihin tieteen ja koulutusaloihin on filosofian, kehitysmaatutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen (hum. tdk.), tilastotieteen (matem. luonnontiet. ja käyttäytymistiet. tdkt) ja taloustieteen aloilla. HY:ssa viestintä on mielletty selkeästi yhteiskuntatieteisiin kuuluvaksi ja logopedia joko humanistisiin tai käyttäytymistieteisiin kuuluvaksi aineeksi. Tiedekunnan eri aloilla on toimivat yhteistyösuhteet useiden yliopiston ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Profiloituminen Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta on maan suurin tutkimus ja opetusyksikkö. Useilla tiedekunnan aloilla on valtakunnallinen tutkimus ja/tai koulutusvastuu. Painotus tutkimuksen ja opetuksen välillä vaihtelee jonkin verran aloittain. Keskimäärin tutkimusrahoituksen taso on korkea, mutta myös tutkintoja valmistuu runsaasti. Kaikilla aloilla on runsaasti sivuaineopiskelijoita. Muutamissa aineissa kuten tilastotieteessä näiden osuus on huomattava. Ison, monialaisen yliopiston tuki on alalle merkittävä. Yliopisto muodostaa monitieteisen oppimisympäristön, jossa on runsaasti yhteiskuntatieteitä tukevia aloja, kuten alue ja kulttuurintutkimus, maantiede, kielitieteet (myös ns. harvinaiset kielet ja kulttuurit) sekä oikeustieteet. Historia ja filosofia ovat humanistisen tiedekunnan oppiaineita. Valtiotieteellisen tiedekunnan käytännöllinen filosofia sekä poliittinen ja talous ja sosiaalihistoria ovat pienuudestaan huolimatta menestyneitä oppiaineita sekä opetuksessa että tutkimuksessa (esim. molemmissa tutkimuksen huippuyksikkö). Toisaalta suuri ja perinteikäs organisaatio on hidas taipumaan uudistuksiin, mikä nousee esille esimerkiksi johtamiseen liittyvissä kysymyksissä. Tiedekunta panostaa huippututkimukseen, uusiin tieteellisiin avauksiin ja kansainväliseen julkaisemiseen. Tässä se tukeutuu yhteistyöhön sekä omassa yliopistossa että monitieteisissä tutkimusverkostoissa. Vuosittain (2005 ) keskimäärin suoritettujen tutkintojen määrät ovat korkeita (maistereita keskim. 30 / oppiaine, tohtoreita keskim. 3,8 / oppiaine). Vain käytännöllisessä filosofiassa ja tilastotieteessä suoritetaan alle kymmenen maisterintutkintoa vuodessa. Tiedekunta on yleensä saavuttanut maisterintutkintotavoitteensa ongelmitta. Vuonna maisterintutkintoja suoritettiin poikkeuksellisesti vain 86 % asetetusta tavoitteesta. Tohtorintutkinnoissa tavoite saavutettiin. Kvantitatiivisten menetelmien opetusta kehitetään yhteistyössä eri oppiaineiden ja tilastotieteen kesken. Tiedekuntatasolla opetusta ja hankkeita kehitetään hyödyntäen alan toimivia yhteistyöverkostoja. Resurssien niukkuus lisää opettajien työtaakkaa ja heikentää opiskelija /opettaja suhdelukua. Uusien opiskelijoiden valinta useiden väylien kautta (avoin yliopisto, maisteriohjelmat) vaikuttaa opiskelijoiden ikärakenteeseen. Sosiaalityön ala profiloituu voimakkaasti koulutukseen, mikä on aiheuttanut ongelmia mm. pätevän opettajakunnan rekrytoinnissa. Valtiotieteellisessä tiedekunnassa on tällä het 4

6 kellä kymmenen englanninkielistä maisteriohjelmaa ja näiden lisäksi viidessä oppiaineessa maisteriopinnot voi suorittaa englanniksi. Maisteriohjelmien organisointi ja hallinnointi vaatii runsaasti resursseja. Yhteiskuntatieteiden aseman suhteessa koviin tieteisiin koetaan olevan muutospaineessa, mikä aiheuttaa pelkoa resurssien vähenemisestä. Itä Suomen yliopisto Organisaatio ja yhteistyö Kuopion yliopiston ja Joensuun yliopiston integraatio Itä Suomen yliopistoksi tapahtui vuoden alusta. Tämä vaati huomattavan ponnistuksen ja edellytti laajan valmistelun, jossa myös yhteiskuntatieteiden asemaa tarkasteltiin kriittisesti. Kummallakin yliopistolla oli alan tutkimusta ja koulutusta, joka yhdistymisen myötä oli integroitava yhdeksi kokonaisuudeksi. Uudessa organisaatiossa Sosiaali ja terveysjohtamisen laitos ja Yhteiskuntatieteiden laitos kuuluvat Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekuntaan, joka sijaitsee kolmella kampuksella, Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Samassa tiedekunnassa ovat myös Oikeustieteiden laitos, Kauppatieteiden laitos, Historia ja maantieteiden laitos, Karjalan tutkimuskeskus sekä Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos. Yhteiskuntatieteiden alan tutkintoja eri ohjelmissa tuotetaan usealla mainituista laitoksista joko omina pääainekokonaisuuksina tai integroituneena esim. terveystieteiden tutkintoon. Uudistuksen yhteydessä toteutettiin jo merkittävää rakenteellista uudistusta ja luovuttiin uusien opiskelijoiden rekrytoinnista seuraaviin oppiaineisiin: filosofia, oikeusfilosofia, kansantaloustiede, paikallistalouksien koulutusohjelma (yrittäjyys), oikeustaloustiede, sosiaalipolitiikka, yhteiskuntapolitiikka (Kuopio) sekä kriminaalipolitiikka ja rikollisuuden tutkimus. Lisäksi lakkautettiin kansainvälisiä maisteriohjelmia, joiden tilalle perustettiin kaksi uutta ohjelmaa (kolmas on suunnitteilla). Aloituspaikat päähaussa ja erillisvalinnoissa ovat säilyneet muutoin samalla tasolla. Useilla oppiaineilla on tiivistä oman ja lähialojen kotimaista ja kansainvälistä verkostoyhteistyötä. Esimerkkeinä tästä ovat sosiaalityö (SOSNET, ERIS, Nordforsk, 10 eurooppalaisen yliopiston yhteistyöverkosto), sosiaalipedagogiikka ja sosiologia (Joensuu) (kansalliset ja kansainväliset verkostot) sekä sosiologia (Kuopio) ja ympäristöpolitiikka ja oikeus (sektoritutkimuslaitosyhteistyö). Sosiaalihallintotieteellä on toimiva yhteys koko hyvinvointialan kenttään. Eri oppiaineiden välinen yhteistyö yliopiston sisällä koetaan tärkeäksi, samoin yhteistyö alan ammattikorkeakoulutuksen kanssa (mm. sosiaalipedagogiikka). Alan tutkijat ovat saaneet merkittävää tutkimusrahoitusta niin kansallisista kuin kansainvälisistä tiederahoituksista. Koko tiedekunnan täydentävän rahoituksen taso on noin 9 miljoonaa euroa. Profiloituminen Hyvinvointi, terveys, luonnonvarat ja ympäristö ovat Itä Suomen yliopiston painoaloja. Myös yhteiskuntatieteet profiloituvat pitkälti näiden mukaisesti. Monet Itä Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden oppiaineista ovat pieniä, nuoria ja spesifejä (esim. sosiaalihallintotiede, sosiaalipedagogiikka, sosiaali ja terveydenhuollon tietohallinto). Ne integroituvat muihin tieteenaloihin, mikä merkitsee mahdollisuutta kouluttaa osaajia tietyille erikoisaloille ja voi turvata oppiaineen jatkumisen tuottoisana ja innovatiivisena. Toisaalta nämä alat voivat olla suhdanneherkkiä ja pätevän opettaja ja tutkijakunnan rekrytoiminen voi tuottaa ongelmia (esim. sosiaalipedagogiikka). Myös opiskelijarekrytoinnissa suurten volyymien saavuttaminen on haasteellista. Vaikka monissa oppiaineissa kansainvälisellä yhteistyöllä on keskeinen asema (esim. sosiaalipedagogiikka, ympäristöpolitiikka ja oikeus, sosiologia/joensuu), on toisaalta kansainvälisessä julkaisemisessa 5

7 ja myös yhteistyössä kehittämistarpeita (sosiaalipsykologia, sosiaalityö, sosiaalihallintotiede, sosiologia/kuopio). Useassa oppiaineessa suoritettujen maisterintutkintojen määrät ovat pieniä. Sosiaali ja terveydenhuollon tietohallinnossa, sosiaalihallintotieteessä (integroituneet terveyshallintotieteen koulutusohjelmaan), sosiaalipedagogiikassa, sosiaalipsykologiassa, sosiologiassa (Kuopio) sekä ympäristöpolitiikassa ja oikeudessa vuosittain suoritettujen maisterintutkintojen määrät jäävät keskimäärin alle kymmenen. Myös tohtorintutkintojen määrät ovat pieniä. Ainoastaan yhteiskuntapolitiikassa on vuosien 2005 aikana suoritettu yhteensä enemmän kuin kymmenen tohtorin tutkintoa. Vuonna maisterintutkintojen tavoite on saavutettu 76 %:sesti, tohtorintutkintoja valmistui 60 % tavoitteesta. Kolmen vuoden illa tutkintotavoitteet pyritään saavuttamaan. Useissa oppiaineissa valmistuneiden työllistyminen on hyvä (sosiaalityö, sosiaalipsykologia, sosiaalipedagogiikka). Joissain tapauksissa työvoimapula voi johtaa myös opiskeluaikaiseen työhön hakeutumiseen ja opintojen viivästymiseen (sosiaalityö). Opintojen keskeyttäminen on ongelmana sosiologiassa. Resurssit koetaan riittämättömiksi useissa oppiaineissa, mikä vaikeuttaa toimintaa monin tavoin. Muutaman avaintoimijan varaan rakentuvat ohjelmat ovat haavoittuvia esimerkiksi henkilöstövaihdosten vuoksi. Yhteiskuntatieteet kokevat asemansa uhatuksi Itä Suomen yliopiston sisäisissä strategioissa. Pelkona on, että eläköityviltä vapautuvia työsuhteita ei täytetä (sosiologia/joensuu, yhteiskuntapolitiikka) ja että tutkimuksen kärkialueet painottuvat siten voimakkaasti terveys ja luonnontieteiden kovia aloja suosivasti. Jyväskylän yliopisto Organisaatio ja yhteistyö Jyväskylän yliopistossa yhteiskuntatieteet on organisoitu Yhteiskuntatieteen ja filosofian laitokseen. Pääaineina voi opiskella filosofiaa, valtio oppia, sosiaalityötä, sosiologiaa ja yhteiskuntapolitiikkaa. Sukupuolentutkimusta voi nykyään opiskella vain sivuaineena. Yhteiskuntatieteiden asema yliopistossa on vakiintunut, ja ne muodostavat selkeän, oman kokonaisuuden. Laitoksella on kolme maisteriohjelmaa, joista yksi on kansainvälinen ja toisestakin suunnitellaan englanninkielistä. Sisäänotto kuhunkin on vähintään 20 vuodessa. Maisteriohjelmissa opiskellaan sekä oman laitoksen että myös muita yliopistossa edustettuina olevia oppiaineita. Suunniteltuja uudistuksia ovat tohtoriopintojen tehostaminen, maisteriopintojen uudelleen organisoiminen ja uuden opiskelijavalintamallin käyttöönotto vuonna Kaikkia oppiaineita pidetään profiloitumisen kannalta yhtä tärkeinä. Varsinkin maisteriohjelmat merkitsevät tärkeitä yhteistyökanavia eri tiedekuntien välillä (esim. kulttuuripolitiikka). Profiloituminen Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteet profiloituvat perinteisinä, generalistisina, kansainvälisestikin vahvoina tutkimus ja opetusaloina. Kandidaatintutkintoja on vuosina 2005 valmistunut keskimäärin / oppiaine / vuosi ja maisterintutkintoja / oppiaine / vuosi. Suurimmat oppiaineet ovat sosiologia, valtio oppi ja yhteiskuntapolitiikka. 6

8 Laitoksen tutkintotavoitteet ylittyvät kandidaatin ja tohtorintutkinnoissa, maisterintutkintojen tavoite alittuu. Tavoitteena on painopisteen siirtäminen tohtori ja maisteritasolle kaikissa oppiaineissa. Tohtorikoulutusta halutaan lisätä jopa kandidaatti ja maisterikoulutuksen kustannuksella. Jyväskylän yhteiskuntatieteillä on suhteellisesta pienuudestaan huolimatta laaja ulkopuolinen tutkimusrahoitus ja mm. kaksi huippututkimusyksikköä (valtio oppi ja filosofia) sekä akatemiaprofessuuri. Kansainvälisesti vahvoja ovat filosofia, valtio oppi ja yhteiskuntapolitiikka. Valtio opin tutkimuskohdekirjo on erittäin laaja. Oppiainerakennetta on kehitetty muuttamalla naistutkimus sukupuolentutkimuksen sivuaineeksi ja integroimalla sosiaaligerontologian maisteriohjelma sosiologian oppiaineeseen. Sosiaalityön resursseja vahvistetaan edelleen. Lapin yliopisto Organisaatio ja yhteistyö Lapin yliopistossa toimii Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, jossa voi pääaineina opiskella hallintotiedettä, johtamista, matkailututkimusta, sosiaalityötä, sosiologiaa, valtio oppia, kansainvälisiä suhteita ja soveltavaa psykologiaa. Vuosina 2009 toteutettiin organisaatiomuutos, jossa matkailun ja liiketoiminnan tiedekunta ja menetelmätieteiden laitos yhdistettiin yhteiskuntatieteiden tiedekuntaan ja tiedekunnan sisäinen laitosrakenne lakkautettiin. Tiedekunta on suurin yliopiston neljästä tiedekunnasta ja sillä on vahva asema yliopiston sisällä. Sisäänotot julkisoikeuden ja kuntoutustieteen pääaineisiin on lopetettu vuosina 2009, ja ne on integroitu sosiaalityöhön. Eri oppiaineilla on yhteistyöverkostoja, pooleja, joiden avulla koulutuksen kysyntää ja tarjontaa voidaan joustavasti hallita synergiaa hyödyntäen. Valtio opin ja kansainvälisten suhteiden sisäänotot on yhdistetty yhdeksi politiikkatieteiden sisäänotoksi vuodesta 2008 lähtien. Soveltavan psykologian maisterikoulutus on vuodesta 2005 lähtien toteutettu osana hallintotieteen pääainetta. Synergiaetuja saadaan myös Lapin korkeakoulukonsernin sisällä. Kuitenkin tutkintokoulutuksessa on vielä mahdollista lisätä tiedekuntien ja oppiaineiden välistä synergiaa. Profiloituminen Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta profiloituu pohjoisiin ja arktisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, sisältäen matkailun. Tiedekunta vastaa koko Pohjois Suomen alueen yhteiskuntatieteellisestä tutkimuksesta ja koulutuksesta. Hallintotieteillä on valtakunnallisesti oma profiili, jossa keskeisellä sijalla ovat muutos, tietohallinto ja johtamisen psykologiset kysymykset. Liiketoimintaosaamisen tutkimus on profiloitu johtamiseen ja markkinointiin osana yhteiskunnallista toimintaympäristöä. Sosiologia ja politiikkatieteet kytkeytyvät pohjoisen hyvinvoinnin tutkimukseen, johon liittyen saametutkimusta ja kaivosyhteisöjen tutkimusta vahvistetaan. Matkailututkimus on oppiaineena maan ainoa. Sosiaalityön koulutus on volyymiltään maan laajin. Tiedekunta myös koordinoi sosiaalityön yliopistoverkostoa (SOSNET). Pohjoinen hyvinvointi, muuttuva työ ja sen johtaminen yhdistävät tiedekunnan tutkimusta. Tutkimuksen kansainvälisyyteen tulee kiinnittää huomiota, samoin kuin tutkimusryhmien muodostumiseen. Täydentävän rahoituksen määrä (41 % vuoden tiedekunnan toteutuneesta toiminnan volyymistä) on huomattava. Maisterintutkintojen määrä vaihtelee vuosina 2005 oppiaineittain keskimäärin 1,5:n (valtio oppi) ja 34:n (sosiaalityö) välillä / oppiaine / vuosi. Tohtoreita valmistui keskimäärin 0,3 1,8 / oppiaine / 7

9 vuosi. Valmistuneiden määrällä mitattuna sosiaalityö on selvästi suurin oppiaine. Seuraavina ovat hallintotiede ja sosiologia. Valtio opin ja johtamisen oppiaineissa maisterintutkintojen määrät jäävät selvästi alle kymmeneen vuodessa. Vuonna maisterintutkintotavoite saavutettiin 83 %:sesti ja tohtorintutkinnoissa täysin. Yliopisto ja tiedekuntatasolla on kiinnitetty paljon huomiota työhyvinvointiin ja osallistamiseen. Tampereen yliopisto Organisaatio ja yhteistyö Tampereen yliopistossa on toteutettu vuoden 2011 alusta opetuksen ja tutkimuksen rakenteiden perusteellinen uudistus. Tiedekunnat ja laitokset (aiemmin yli 40) on lakkautettu. Niiden tilalla toimii yhdeksän tieteenalayksikköä. Yhteiskuntatieteet on sijoitettu niistä kolmeen eri yksikköön: yhteiskunta ja kulttuuritieteisiin (YKY), johtamiskorkeakouluun (JKK) sekä viestinnän, median ja teatterin yksikköön (CMT). Kaikissa näissä yksiköissä yhteiskuntatieteillä on johtava asema. Uudistuksen ydin ovat uudet, laaja alaiset tutkinto ohjelmat, joissa oppiaineiden yhteistyö korostuu. Koko yliopiston hakukohteiden määrä on puolitettu (nyt noin 25). Uudistukset tehostavat opetusta ja vapauttavat voimavaroja tutkimukseen. Laajat yksiköt ovat oppiaineille uudenlainen toimintaympäristö, jossa tieteenalarajat ylittyvät. YKYn tutkinto ohjelmat yhdistävät humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen opetuksen ja tutkimuksen. JKK yhdistää politiikan tutkimuksen, hallintotieteet ja kauppatieteet. Viestinnän, teatterin ja median tutkimus muodostavat integroidun tutkimus ja koulutuskokonaisuuden. Tampereen yhteiskuntatieteillä on kiinteät yhteydet alan lukuisiin tutkimuskeskuksiin, ja ne toimivat osana kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Profiloituminen Yhteiskunnan tutkimus ja opetus ovat Tampereen yliopiston ydinaluetta. Se on kansallisesti vahva, kansainvälisesti tunnistettu ja tunnustettu, sillä on tutkimuksellisesti toimivat kokonaisuudet ja yhteistyöverkostot niin tieteenalan sisällä kuin lähitieteidenkin kanssa. Kansainvälinen julkaisutoiminta ei vielä kaikilta osin ole riittävän vireää. Tutkimuksen strategisia teemoja ovat muun muassa yhteiskunnan muutoksen ja historian tutkimus, julkisen ja yksityisen rajapinnan tutkimus, työelämän tutkimus, tieteen ja innovaatioympäristöjen tutkimus sekä Eurooppa ja Venäjä tutkimus. YKYssä toimii oman alansa valtakunnallista vastuuta kantava Rauhan ja konfliktintutkimuslaitos. Viestinnän tutkimuksessa keskeisiä kohteita ovat etenkin julkisuus, journalismi ja mediakulttuuri. Koulutuksen profiilit rakentuvat yhtäältä alan perusaineista, toisaalta osa koulutuksista pätevöittää kohdennetuille tieteellis ammatillisille urille. Yliopiston monialaisuus ja valinnaisten aineiden laaja kirjo mahdollistavat opiskelijoille erilaisten tutkintoprofiilien toteuttamisen myös yli tieteenalayksiköiden rajojen. Vuonna 2012 aloittavat uudet, laaja alaiset tutkinto ohjelmat tuottavat opetusta nykyistä tehokkaammin ja joustavammin, mutta silti joitakin oppiaineita vaivaa yhä suhteellinen pienuus. Oppiaineet ovat laajasti mukana kansallisissa tieteenalaverkostoissa. Tutkimuksen ja opetuksen yhteistyötä tehostetaan. Vuodesta 2012 alkaen pienten oppiaineiden itsenäisiä tutkinto ohjelmia ei enää ole. YKYssä toimii yhteiskuntatieteiden alalla kuusi tutkinto ohjelmaa. Sosiaalitieteiden ohjelma yhdistää kuusi entistä oppiainetta, sosiaalityön tutkinto ohjelma toimii omanaan. (Muita tutkinto ohjelmia YKYssä ovat filosofia, historia, psykologia ja logopedia). Porin yksikön pienet tutkintolinjat lopettavat sisäänoton kan 8

10 didaatintutkintoon vuoden 2012 jälkeen ja opetus integroidaan pääkampuksen ohjelmiin. JKKssa toimii 2012 alkaen yhteiskuntatieteiden alalla kaksi tutkinto ohjelmaa (politiikan ja hallintotieteen tutkintoohjelmat). (Lisäksi yhteiskuntatieteiden ulkopuolelta kauppatieteiden ohjelma). Sekä YKYssä että JKKssa laaja alaisten kandidaatinohjelmien jälkeen erikoistutaan opintosuuntiin. CMTssä viestinnän tutkinto ohjelman ytimen muodostaa yhteiskuntatieteen alalla tiedotusoppi (muut aineet puheoppi ja mediakulttuuri kuuluvat humanistiseen alaan). Vuonna Tampereella maisterintutkintotavoite saavutettiin 83 prosenttisesti ja tohtorintutkintotavoite ylitettiin. Turun yliopisto Organisaatio ja yhteistyö Yhteiskuntatieteet ovat tärkeä ja toimiva osa Turun yliopistoa. Monialaisuus näkyy tieteenalat ylittävässä tutkimus ja opetusyhteistyössä ja se tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden valita monipuolisia tutkintokokonaisuuksia. Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa on kymmenen oppiainetta: filosofia (käytännöllinen ja teoreettinen), logopedia, poliittinen historia, psykologia, sosiaalipolitiikka, sosiaalityö, sosiologia, taloussosiologia, tilastotiede ja valtio oppi. Alat ylittävä monitieteinen tutkimus on tyypillistä ja oppiaineiden välillä tehdään runsaasti yhteistyötä. Verkostoituminen keskeisillä tutkimusaloilla vahvistaa tutkimusprofiilia. Kaikilla yhteiskuntatieteen aloilla on yhteys kansainvälisiin huippututkimusyksiköihin. Julkaiseminen tapahtuu huomattavalta osin kansainvälisillä foorumeilla. Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa siirryttiin vuoden alusta kymmenen oppiaineen laitosrakenteesta kolmeen laitokseen: käyttäytymistieteiden ja filosofian laitos (filosofia, logopedia ja psykologia), politiikantutkimuksen laitos (poliittinen historia ja valtio oppi) sekä sosiaalitieteiden laitos (sosiaalipolitiikka, sosiaalityö, sosiologia, taloussosiologia ja tilastotiede). Muutos on todettu onnistuneeksi. Sekä sosiaalitieteiden että politiikan tutkimuksen yhteistä perus ja aineopetusta ollaan lisäämässä. Filosofialla on koko yliopistoa palveleva rooli, ja sitä pyritään jatkossa terävöittämään entisestään varsinkin yliopiston yhteisissä tutkijakouluissa. Filosofian oppiaine on tutkimusintensiivinen, mikä näkyy perusrahoitusta korkeampana SA rahoituksena. Osa yhteiskuntatieteellisen alan oppiaineista sijaitsee muissa tiedekunnissa (mm. kansantaloustiede, mediatutkimus ja kulttuurimaantiede). Turun yliopistossa yhteiskuntatieteellisellä alalla on paljon tutkimus ja opetusyhteistyötä esimerkiksi kahdessa tiedekunnassa opetettavan taloussosiologian kautta. Profiloituminen Turun yliopiston kokonaisuudessa yhteiskuntatieteellinen tiedekunta on suhteellisen pieni. Tiedekunta panostaa tutkimuksen ja opetuksen korkeaan laatuun, työelämärelevanssiin, kansainvälisyyteen sekä tutkimusintensiivisyyteen. Turun yliopiston sosiaalitieteellinen tutkimus perustuu tyypillisesti suurten tilastoaineistojen analyysiin. Suuntauksena on konkreettinen sosiaalitutkimus, sosiaalisten rakenteiden ja instituutioiden tutkimus, hyvinvointitutkimus, kulttuurisen vuorovaikutuksen ja yhteiskunnallisen epätasa arvon tutkimus sekä kansainvälinen vertaileva tutkimus. Laitoksessa toimii Turun hyvinvointitutkimuskeskus (TCWR, Turku Centre for Welfare Research). Politiikan tutkimuksessa painottuu kansainvälisten suhteiden ja niiden historian tutkimus, Eurooppatutkimus sekä Itä Aasian tutkimus, jossa toimii erillinen tutkimuskeskus (CEAS, Centre for East Asian 9

11 Studies). Valtio opin, filosofian ja kansantaloustieteen tutkimusyhteistyö toteutuu julkisen valinnan tutkimuskeskuksessa, joka on SA:n huippututkimusyksikkö (PCRC, Public Choice Research Centre). Filosofia on pieni, mutta vahva oppiaine. Siinä keskeisiä tutkimusalueita ovat uuden ajan filosofian historia, käytännöllinen etiikka ja yleinen yhteiskuntafilosofia. Sosiaalityön koulutuksessa on erittäin hyvä läpäisy ja hyviä hakijoita tulee vuosittain runsaasti. Sosiaalityön sisäänoton kasvattamiseen on erittäin suuri paine. Taloustieteen tohtorinkoulutus on ollut heikkoa. Asiaan on puututtu. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan ja Turun kauppakorkeakoulun taloustieteet yhdistettiin vuonna ja ongelma näyttää korjaantuneen. IASM (Institutions and Social Mechanisms) maisteriohjelma on lakkautettu vuonna 2011 heikkojen tulosten vuoksi. Samasta syystä lakkautettiin European Studies maisteriohjelma vuonna Tilastotiedettä vahvistetaan perustamalla Turun yliopistoon tilastotieteen keskus. Samassa yhteydessä tilastotieteen professorien määrä kaksinkertaistetaan neljään. Käyttäytymis ja yhteiskuntatieteisiin tulee oma, suunnattu tilastotieteen professuuri. Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa tilastollista tutkimusta yliopiston kaikilla tieteenaloilla ja Åbo Akademissa, jonka kanssa yliopiston tilastotiede on kiinteässä yhteistyössä. Tiedekunnasta valmistuneiden työllistyvyys koulutusta vastaaviin tehtäviin on kaikilla aloilla hyvä. Koulutuspaikkojen lisäystarvetta on erityisesti sosiaalityössä, logopediassa ja psykologiassa. Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisissä oppiaineissa suoritettiin vuonna tohtorintutkintoja keskimäärin yksi /oppiaine. Yliopiston julkaiseman tilaston (http://www.utu.fi/opiskelu/wentti/tilastot/tilastot/tutkinnot/tutkinnot_numeroin/index.html) mukaan ylempien korkeakoulututkintojen tavoite on vuosina 2008 saavutettu keskimäärin 78 %:sesti ja tohtorintutkintojen tavoite 70 %:sesti. Vaasan yliopisto Organisaatio ja yhteistyö Vaasan yliopistossa yhteiskuntatieteiden tutkimus ja opetus sijoittuvat filosofiseen tiedekuntaan, joka muodostettiin aikaisemmista humanistisesta ja hallintotieteiden tiedekunnasta. Pääaine on hallintotieteet, joihin Vaasassa kuuluvat aluetiede, julkisjohtaminen, julkisoikeus sekä sosiaali ja terveyshallintotiede. Sosiologia oli aiemmin myös pääaine, mutta se lopetettiin liian heikkona. Aikaisemmasta neljästä hakukohteesta on nyt supistettu yhteen. Vuoden 2012 opiskelijahaussa kaikki opiskelijat hakevat hallintotieteiden yhteiseen kandidaattiohjelmaan. Hallintotieteiden yhteydessä toimii yhdessä humanististen aineiden kanssa toteutettava kansainvälinen maisteriohjelma, jossa voi valmistua oppiaineessa julkisjohtaminen. Profiloituminen Vaasan yliopiston yhteiskuntatieteellinen tutkimus ja opetus keskittyy vain hallintotieteisiin. Lähtökohtana yliopiston kehitykselle on vanha kauppakorkeakoulukonteksti. Kauppatieteet leimaavat pientä yliopistoa edelleen eniten. Konteksti on vaikuttanut myös hallintotieteissä omaksuttuihin painotuksiin. Tällä hetkellä hallintotieteiden tutkimuksessa tarkastellaan modernin hallintokäsityksen mukaisesti julkisen ja yksityisen sekä kansallisen ja kansainvälisen rajapinnoilla tapahtuvia ilmiöitä. Vertaileva 10

12 tarkastelutapa muodostaa keskeisen näkökulman. Tutkimuksessa korostuu muilta oppimisen mahdollisuuksien kriittinen arvioiminen sekä julkisen ja yksityisen yhteistyömuodot. Yliopiston sisällä hallintotieteet profiloituvat yliopiston painoalaan Organisaatioiden johtaminen ja asiakaslähtöinen uudistaminen. Koulutus on hyvin linjassa alueellisen koulutuskysynnän kanssa. Sekä työllistymisestä että valmistumisajoista päätellen se toimii hyvin. Uusi tiedekuntarakenne tukee uusia avauksia humanistis yhteiskuntatieteelliseltä pohjalta. Isompien kandidaattiohjelmien muodostamisessa näitä ollaan jo hyödyntämässä. Tutkimusryhmien muodostaminen on parantanut tutkimusedellytyksiä. Tutkimusrahoituksen hankkiminen on kuitenkin tiedekunnan edustamilla aloilla kauppatieteiden ja tekniikan tutkimusta työläämpää. Vaasan yliopistossa sivuainemahdollisuudet perinteisissä yhteiskuntatieteissä ovat rajattuja, minkä vuoksi opiskelijat lukevat kauppatieteitä sekä kielten ja kulttuurien tuntemusta lisääviä aineita muita hallintotieteiden yksiköiden opiskelijoita enemmän. Tämä on sekä puute että vaasalaista koulutusta vahvasti profiloiva tekijä. Vaasan sijainti ei helpota korkeakoulurajat ylittävää yhteistyötä yhteiskuntatieteissä. Merkittävimmät paikalliset yhteistyökumppanit ovat oman yliopiston muiden aineiden ohella Åbo Akademin ja Svenska Handelshögskolanin Vaasan yksiköt sekä Helsingin yliopiston juristikoulutus. Vuonna 2012 aloittava hallintotieteiden yhteinen kandidaattiohjelma tullee alkuvaiheessa vaikeuttamaan koulutuksen markkinointia. Tähän asti identifioituminen hallintotieteisiin on tapahtunut pääosin pääainepohjalta. Vuodesta 2013 perittävät kansainvälisten maisteriohjelmien lukukausimaksut vähentävät mitä luultavimmin hakijoiden määrää joksikin aikaa. Yliopiston selkeä profiloituminen ja keskittyminen vain hallintotieteisiin merkitsee, että tutkintoja valmistuu useimmissa oppiaineissa keskimäärin enemmän kuin kymmenen vuodessa ja tutkintotavoitteet täyttyvät. Vuotuinen vaihtelu on silti kohtuullisen suurta. Tohtorintutkintotavoite on saavutettu myös vuonna. Senkin osalta vaihtelua on mm. aineittain. Yhteinen kandidaattiohjelma ja yliopiston yhteisen tutkijakoulun hallintotieteiden tohtorikoulutusohjelma auttavat käyttämään olemassa olevia resursseja aikaisempaa paremmin yli ainerajojen. Näillä yhteistyöjärjestelyillä on merkittävä rooli opetuksen ja tutkimuksen laadunvarmistuksessa. Åbo Akademi Organisaatio ja yhteistyö Åbo Akademin yhteiskuntatieteet ja näin ollen myös yhteiskuntatieteelliset tutkinnot jakautuvat neljälle laitokselle: Oikeustieteen laitos (varanotaari, PM ja PK), Kauppakorkeakoulu (PK, PM, PD tutkinnot informaatiotieteessä ja kansantaloustieteessä), Valtiotieteen laitos (PK, PM, PD tutkinnot; julkishallinto, valtio oppi, valtio oppi ja joukkoviestintä, sivuaineina poliittinen historia ja globalisaatio) sekä Sosiaalitieteiden laitos (PK, PM, PD tutkinnot; sosiologia ja naistutkimus/ Turku sekä kehityspsykologia, sosiaalipolitiikka ja hoitotiede/ Vaasa), sivuaineet maaseuduntutkimus ja tilastotiede (väestötiede). Laitokset ovat maan ainoat täysin ruotsinkieliset yksiköt, joissa tarjotaan koulutusta kandidaattitasolta tohtoriasteelle. Laitokset aloittivat toimintansa vuoden alusta. Molemmat laitokset toimivat sekä Turussa että Vaasassa. Kahden paikkakunnan malli toimii erinomaisesti valtiotieteen laitoksella ja yhä paremmin myös sosiaalitieteissä. Yhteistoiminnalla erityisesti sivuainetarjontaa on voitu laventaa huomattavasti. Profiloituminen 11

13 Valtiotieteen laitos on mukana Åbo Akademin yhteisessä huippututkimusohjelmassa, ja sillä on vahvoja EU ja SA projekteja. Täydentävän rahoituksen merkitys on suuri, ja tutkimus kanavoituu SAM FORSK instituutin kautta. Kaikki opetusryhmät ja aineet Åbo Akademissa ovat pieniä kansalliseen tasoon suhteutettuna. Tämä johtuu yliopiston laajasta ruotsinkielisestä koulutusvastuusta. Åbo Akademin yhteiskuntatieteellisellä koulutuksella on korkea työmarkkinarelevanssi. Osa oppiaineista perustuu kapealle, osa leveälle opintojen rakenteelle, työmarkkinoiden tarpeista ja aineiden profiileista riippuen. Valmistuneiden työllistymisaste on korkea. ÅA:n yhteiskuntatieteilijöillä on hyvä läpivirtaus ja suuri sivuainetarjonta. Opettajista on pulaa osittain sosiaalitieteissä. Opiskelijoita on vaikea motivoida tutkimukseen. Naistutkimus on lähinnä suurehko sivuaine, mutta sen profiloituminen työmarkkinoilla on vaikeaa. Lapin ja Jyväskylän yliopiston sekä Åbo Akademin yhteinen naistutkimuksen maisteriohjelma on vaikeuksissa. Yliopistolla on vaikeuksia tutkintotavoitteiden saavuttamisessa. Monet oppiaineet ovat pieniä, vuonna informaatiotieteessä, sosiologiassa, sosiaalipolitiikassa, julkishallinnossa ja kansantaloustieteessä valmistui alle kymmenen maisterintutkintoa ja keskimäärin vähemmän kuin yksi tohtorin tutkinto / oppiaine. OKM:n tilaston mukaan yliopisto on saavuttanut vuonna yhteiskuntatieteellisen alan maisterintutkintotavoitteen 63 %:sesti ja tohtorintutkintotavoitteen 43 %:sesti. 12

14 C. Tulevaisuuden visiot: Vahvat profiilit ja toimiva yhteistyö Yhteiskuntatieteissä oppiaineiden rooli näyttää olevan murroskohdassa. Uusia laaja alaisempia kandidaatti ja maisteriohjelmia suunnitellaan ja käynnistetään. Tohtoriohjelmissa näkyy etääntyminen oppiainesidonnaisuudesta ja ne keskittyvät tutkimusongelman ympärille. Muutoksia tukevat mm. Bolognan mallin kiteytyminen, opintotuen uudistukset, jne. Työryhmän näkemyksen mukaan nykyinen laaja alaistaminen tuottaa lähitulevaisuudessa yliopistojen profiloitumista. Vaikka oppiaineita tarkastellaan laajemmassa kehyksessä, joillain aineilla on vahvat oppiaineperinteet. Tämä on myös opetuksen ja tutkimuksen laadun kannalta tärkeää. Jotta yliopistot voisivat myös jatkossa tarjota laadukasta yhteiskuntatieteellistä koulutusta nykyistä joustavammin, tehokkaammin ja monipuolisemmin, tulee rakenteita ja sisäänottoja tarkastella avoimesti ja rakentavan kriittisesti. Työryhmä ehdottaa seuraavia konkreettisia toimia harkittaviksi, kun yhteiskuntatieteellisten alojen rakenteellista kehitystä jatketaan. Yliopistojen keskinäistä koordinoitua yhteistyötä yhteiskuntatieteiden alalla tulee jatkaa. Alaa tulisi kehittää mieluummin joukkueurheilun kuin yksilölajien suuntaan. 1. Koulutuksen volyymi sopeutetaan koulutustarpeen mukaan. Yhteiskuntatieteilijöiden työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä. Useimmat yhteiskuntatieteelliset alat eivät valmista suoraan yhteen ammattiin, vaan niistä sijoitutaan usein tietyn hakemisvaiheen jälkeen laajasti yhteiskunnan eri sektoreille, kuten julkishallintoon, yrityksiin ja kansalaisjärjestöihin niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Akateemisesti koulutettujen joustavien generalistien tarve työelämässä tuskin vähenee. Kysyntä yhteiskuntatieteelliselle osaamiselle säilyy tai lisääntyy. Yhteiskuntatieteellisellä koulutusalalla on esitetty sisäänottojen supistamista. Koulutettavien ikäluokkien pienentyessä sisäänottoa on mahdollista supistaa 6 %, mikä on linjassa vuosittain suoritettujen maisterintutkintojen kanssa, jos vuosien 2005 keskimääräisiä tutkintomääriä pidetään normaalitilanteena. Sosiaalityön aloituspaikkoja tulee kuitenkin lisätä. Mikäli päädytään vähentämään aloittavien opiskelijoiden määrää, tulee ensisijaisesti tarkastella kriittisesti muita kuin perusvalintaväylää (avoin yliopisto, erillisvalinnat). Kesän päävalintaan kohdistuvat vähennykset koskevat nimenomaan ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia, joiden aseman parantamiseen vuonna 2013 voimaan tuleva opiskelijavalinnan uudistus pyrkii. Supistuksia tulee tarkastella yliopistokohtaisesti ottaen huomioon tavoitteiden saavuttaminen. Samalla tulee huolehtia siitä, että yhteiskuntatieteellisen koulutuksen kokonaisvolyymia ei supisteta. Jotta oppiaine olisi elinkelpoinen, siinä tulisi olla riittävä maisterien vuosituotanto. Erityisperustein tästä on mahdollista poiketa esim. valtakunnallisen koulutusvastuun perusteella (esim. Åbo Akademi). Yhteistyön avulla on mahdollista sopia työnjaosta yliopistojen välillä. 2. Kandidaatinkoulutuksessa ja sivuaineopetuksessa hyödynnetään yliopistojen yhteistä koulutustarjontaa. Yhteistä kandidaatinkoulutusta lisätään. Bologna prosessin kautta aikaansaatu kolmiportainen tutkintorakenne tulee ottaa täysimittaisesti käyttöön valtakunnallisesti siten, että kandidaatti ja maisteriopintojen suorittaminen on mahdollista selkeästi omina kokonaisuuksinaan. Tämä merkitsee nykyistä suurempia mahdollisuuksia muodostaa yliopisto ja yksikkörajat ylittäviä kandidaatin ja maisterinkoulutusohjelmia. Yhteiskuntatieteiden nykyistä laajemmille yhteisille kandidaatinkoulutuksille on olemassa sekä järkevät perusteet että hyvät edellytykset. Vapautuneet voimat olisi mahdollista kohdentaa opetuksen ja tutkimuksen laadun parantamiseen. 13

15 3. Oppiaineista muodostetaan suurempia, integroituja kokonaisuuksia. Yhteiskuntatieteelliset oppiaineet ovat olleet monessa yliopistossa pirstoutuneina pieniin, tarpeettoman itsenäisiin oppiaineisiin. Oppiaineiden välistä yhteistyötä lisäämällä on mahdollista päästä nykyistä tarkoituksenmukaisempaan opetukseen. Myös yhteistyötä muiden tieteen ja koulutusalojen kanssa on tarpeen syventää ja laajentaa. Monessa yliopistossa tämä prosessi on jo käynnistynyt ja siitä on saatu rohkaisevia tuloksia. Monialaiset opinnot antavat laajan näkökulman yhteiskuntatieteisiin. Opiskelija saa vankan pohjan, jolle rakentaa yhteiskuntatieteellistä identiteettiä ja löytää oma (pää)aineensa. 4. Tohtorikoulutus keskitetään yliopistojen tutkijakouluihin ja yhteisiin valtakunnallisiin tohtorikoulutusohjelmiin. Valtakunnalliset tohtoriohjelmat yhteiskuntatieteiden eri aloilla ovat hyviä esimerkkejä onnistuneesta yliopistorajat ylittävästä jatkokoulutusyhteistyöstä. Koeteltuja malleja olisi järkevää soveltaa muissakin oppiaineissa ja saada näin niukat, hajallaan olevat ohjausresurssit tehokkaaseen käyttöön. Samalla tulee kuitenkin hyödyntää täysimittaisesti paikallinen osaamispotentiaali jatkoopiskelijoiden ohjauksessa. Yhteisissä tohtoriohjelmissa keskitytään metodi ja teoriaosaamiseen, temaattiset valinnat ja lähiohjaus tapahtuu yliopistokohtaisesti. Tohtoriohjelmien kautta voidaan nostaa tutkijakoulutuksen laatua ja lisätä kansainvälisyyttä. Kevyellä rakenteellisella toteutuksella vältetään byrokratiaa lisäävä yliorganisointi. Samaan aikaan yliopistot perustavat omia monitieteisiä tutkijakouluja, joissa ylitetään tiedekuntaja oppiainerajat. Niissä voidaan toteuttaa järkevää työnjakoa yliopiston eri yksiköiden kesken, jolloin opettajat asiantuntemuksensa mukaan osallistuvat ohjaukseen. 5. (Kansan)taloustieteessä resursseja kohdistetaan suurten keskittymien rakentamiseen. Suomalaiset kansantaloustieteilijät ovat tiedostaneet oman tieteenalansa yksikköjen pienuuden suhteessa alan kansainvälisiin laitoksiin sekä synergiaedut, jotka olisivat saatavissa suuremmasta yksikkökoosta ja toiminnan volyymistä. Tästä ovat hyvinä esimerkkeinä kaikkien alan yksiköiden yhteistyöhön perustuva Kansantaloustieteen valtakunnallinen jatkokoulutusohjelma (KAVA) sekä oppiaineiden yhteistyö Helsingissä ja Turussa. Tällä hetkellä kansantaloustiedettä opiskellaan pääaineena Helsingissä (Helsingin yliopisto, Aaltoyliopisto ja Hanken), Turussa (Turun yliopisto ja Åbo Akademi), sekä Jyväskylän, Tampereen, Vaasan ja Oulun yliopistoissa. Joensuun yliopistossa pääaineopetus lopetettiin 2009 ja Lapin yliopistossa vuonna Helsingissä toiminta on organisoitu HECERin yhteistyöyksikköön, jonka yhteydessä työskentelee professoria. Turussa Aboa Centre for Economicsin (ACE) puitteissa toimii 7 professoria. TaY:n ja JY:n kansantaloustieteen yksiköillä (yhteensä 9 professoria) on opetusyhteistyötä, osittain yhteinen jatko opintoseminaari sekä tutkimusyhteistyötä. Muissa opetusta antavissa yksiköissä on 1 4 professoria. Oppiaineen kansainväliset tutkimusedellytykset sekä laadukas ja monipuolinen opetustarjonta voidaan parhaiten turvata kehittämällä ja resursoimalla alan suurimpia ja jo nykyisellään merkittäviä yksikköjä ja yhteenliittymiä, erityisesti vahvistamalla alan sisäistä yhteistyötä Helsingissä ja Turussa sekä keskittämällä JY TRE allianssin resursseja yhteen toimintayksikköön. Työnjako kolmen suuryksikön välillä toteutettaisiin niiden erilaisten opetuksellisten ja tutkimuksellisten profiilien kautta. Yksiköt tarjoaisivat perus ja aineopintokokonaisuuksia myös muille, erityisesti kanditason opetukseen keskittyville yliopistoille erilaisin toteutustavoin. 6. Sosiaalityössä etsitään uusia malleja koulutuskysynnän ja tarjonnan epäsuhdan ratkaisemiseksi. Sosiaalityön koulutustarve ylittää työmarkkinoiden kysyntänä selkeästi tarjonnan eikä epäsuhdan umpeen kurominen vaikuta nykyresurssein mahdolliselta. Yhteiskuntatieteellisen alan kokonaisuu 14

16 den kehittymisen kannalta ei ole myöskään tarkoituksenmukaista, että muista oppiaineista siirrettäisiin resursseja tälle alalle. Tilannetta on mahdollista helpottaa vain yliopistojen rahoituskehykseen lisättävällä strategisella, valtakunnallisiin tehtäviin kohdennettavalla rahalla. Sosiaalityön koulutus on sosiaalialan ainoa ylemmän korkeakoulututkinnon tasoinen koulutus, vaikka ala kokonaisuudessaan työllistää runsaan 7 % maan koko työvoimasta. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain mukaan sosiaalityöntekijöiltä vaaditaan yliopistolliset sosiaalityön pääaineopinnot. Sosiaalityön koulutus on siten säädösten mukaan selkeästi yliopistojen tehtävä. Ongelmia aiheuttaa kuitenkin pätevien opettajaresurssien niukkuus. Ammattikorkeakoulut kouluttavat sosiaalialalla (sosionomi amk) kelpoisuuslain määrittämiin sosiaaliohjaajan tehtäviin, joihin Opetushallituksen koulutustoimikunta on valtakunnallisen ennakoinnin pohjalta esittänyt tuntuvaa koulutuksen lisäystä alan kokonaisvolyymin kasvaessa (mm. väestön ikääntymisen seurauksena). Sosionomi amk:t ovat sosiaalityöntekijöiden ohella ainoat puhtaasti sosiaalialalle suuntaavat koulutukset. Hallitusohjelmassa uudelleen todennetun korkeakoululaitoksen duaalimallin mukaisesti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen koulutustavoitteet poikkeavat toisistaan, eikä ammattikorkeakouluissa työnjaon mukaisesti ole pääainemallia eikä ammatillista sosiaalityön koulutusta. Sosiaalityön sivuaineopiskelua tulee laajentaa, jotta muiden pääaineiden opiskelijat voivat siirtyä joustavasti maisterivaiheessa sosiaalityön opintoihin. Edelleen tarvitaan myös avoimen yliopiston kautta suoritettavia perus ja aineopintoja. Lisäksi on mahdollista järjestää joustavia opintopolkuja amk opintojen pohjalta duaalimallia kunnioittaen. 7. Filosofia säilytetään yhteiskuntatieteiden tärkeänä perusaineena. Yhteiskuntatieteet tarvitsevat filosofiaa, jonka perusteiden opetus on mahdollista järjestää yhteistyössä esim. humanististen tiedekuntien kanssa. Filosofian maisteri ja tohtorikoulutus on keskitetty muutamaan vahvaan tutkimus ja opetusyksikköön. Yliopistojen yhteiset maisteriohjelmat voisivat toimia kanavina erilaisille filosofisille koulukunnille ja näin rikastuttaa opiskelijoiden valmiuksia kohdata ja omaksua monipuolisesti erilaisia ajattelumalleja. Sekä filosofialla että tilastotieteellä on jossain määrin samansuuntainen rooli yhteiskuntatieteiden kentässä. Kummallakin on selkeä tutkimuksellinen pohja ja traditio, mutta toisaalta ne tukevat varsinaisia substanssiaineita joko metodisesti (tilastotiede) tai yleisesti tieteellistä ajattelua vahvistamalla (filosofia). Molemmissa aineissa kansallista yhteistyötä tekevät, pienetkin tutkinto ohjelmat voivat olla rakenteellisen kehittämisen kannalta mielekkäitä, kun niiden kautta saadaan mainitunkaltaista tukea yliopistojen strategisille painoaloille (esimerkiksi yhteiskuntatieteille). 8. Tilastotiede toimii sekä itsenäisenä tieteenalana että tieteenalarajat ylittävänä metodisena oppiaineena. Tilastotiede on oma oppialansa, mutta monet tieteenalat tarvitsevat sen antia metodiopetuksessaan. Tilastotieteen ja määrällisten tutkimusmenetelmien kehittämisen merkitys näyttää tulevaisuudessa lisääntyvän yhteiskuntatieteiden alalla. Samalla kuitenkin tämän osaamisen tulee olla hyvin integroitua juuri yhteiskuntatieteiden tarpeisiin. Tilastotieteen perusopetuksen ja omien tutkinto ohjelmien lisäksi olisi siis tärkeä turvata, että eri alojen opiskelijat saisivat vankan asiantuntemuksen juuri erikoisalojensa aineiston pohjalta. Yhteiskuntatilastotieteellä ja ekonometrialla on omat vahvat tieteelliset profiilit, jotka ovat hyvin edustettuina myös Suomessa. Niiden erityisyys suhteessa matemaattisesti painottuneeseen tilastotieteeseen tulisi ottaa huomioon mm. professuurien opetusalojen määrittelyssä ja yhteiskuntatieteille suunnatuissa tutkintovaatimuksissa. Erikoistumisen kautta voisi myös olla mahdollista saada alalle enemmän yhteiskuntatieteistä kiinnostuneita pääaineopiskelijoita. Tilastotieteen tutkimus sekä maisteri ja tohtorikoulutus tulisi keskittää muutamaan vahvaan tutkimus ja opetusyksikköön. 15

17 9. Sukupuolentutkimus (ent. naistutkimus) integroituu muihin oppiaineisiin. Sukupuolentutkimus (ent. naistutkimus) saattaa olla sivuuttamassa voimakkaimman eriytymisvaiheensa ja oppiaine on integroitumassa (kuten monet muutkin oppiaineet) lähemmäs muita yhteiskunta ja humanistisia tieteitä. Sen tematiikka ja kysymyksenasettelut eivät ole menettäneet relevanssiaan, vaan toteutuvat osana muiden aineiden opintoja ja tutkimusta. Opetuksessa sukupuolentutkimuksen rooli sivuaineena on edelleen merkittävä, mutta eriytyneisiin sukupuolentutkimuksen opintoihin maisteritasolla on ollut entistä vähemmän hakijoita. 16

18 UNIFI LIITE 1 Yhteiskuntatieteellinen koulutusala 2011: Oppiaineet Yliopisto, tiedekunta, laitos/ yksikkö Oppiaineet Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kehitysmaatutkimus Käytännöllinen filosofia Poliittinen historia Talous- ja sosiaalihistoria Taloustiede Yleinen valtio-oppi Sosiaalitieteiden laitos Sosiaali- ja kulttuuriantropologia Yhteiskuntapolitiikka Sosiaalipsykologia Sosiaalityö Sosiologia Tilastotiede Viestintä Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Historia- ja maantieteiden laitos Yhteiskuntamaantiede Ympäristöpolitiikka ja -oikeus Oikeustieteiden laitos Julkisoikeus (ei mukana selvityksessä) Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto Sosiaalihallintotiede Yhteiskuntatieteiden laitos Sosiaalipedagogiikka Sosiaalipsykologia Sosiaalityö Sosiologia (Joensuu) Sosiologia (Kuopio) Yhteiskuntapolitiikka Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Filosofia Sosiaalityö Sosiologia Valtio-oppi Yhteiskuntapolitiikka Sukupuolentutkimus (ent. naistutkimus) Kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Filosofian tutkinto-ohjelma Sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelma Hallintotiede Johtaminen Kansainväliset suhteet Matkailututkimus Sosiaalityö Sosiologia Soveltava psykologia Valtio-oppi Filosofia Naistutkimus

19 2 Sosiaalityön tutkinto-ohjelma Tampereen yliopiston Porin yksikkö Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus TAPRI Tieteen, teknologian ja innovaatiotutkimuksen yksikkö TaSTI Työelämän tutkimuskeskus WRC Viestinnän, median ja teatterin yksikkö Tiedotusopin laitos Tiedotusoppi Johtamiskorkeakoulu Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmat Turun yliopisto Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Käyttäytymistieteiden ja filosofian laitos Filosofia Politiikan tutkimuksen laitos Poliittinen historia Valtio-oppi Sosiaalitieteiden laitos Sosiaalipolitiikka Sosiaalityö Sosiologia Taloussosiologia Tilastotiede Taloustiede Turun kauppakorkeakoulu Taloustieteen laitos Kansantaloustiede Sosiaaliantropologia Sosiaalipolitiikka Sosiaalipsykologia Sosiologia Sosiaalityö Sosiaalityö, sosiaalipolitiikka, sosiologia, hyvinvointipalvelujen järjestämisen maisteriohjelma Hallintotiede Finanssihallinto ja julkisyhteisön laskentatoimi Aluetiede Julkisoikeus Kansainvälinen politiikka Kunnallisoikeus Kunnallispolitiikka Kunnallistalous Ympäristöpolitiikka Valtio-oppi Vaasan yliopisto Filosofinen tiedekunta Hallintotieteet Aluetiede Julkisjohtaminen Julkisoikeus Sosiaali- ja terveyshallintotiede Åbo Akademi Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta-ala Informaatiotutkimus Kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede Sosiaalitieteiden laitos Naistutkimus Sosiaalipolitiikka Kehityspsykologia Sosiologia Julkishallinto Valtiotieteiden laitos Valtio-oppi

20 UNIFI RAKE LIITE 2 Tunnuslukuja, yhteiskuntatieteet Aloittaneet, 2000 Aloittaneet Kandidaatintutkinnot, 2005 Kandidaatintutkinnot Maisterintutkinnot, 2005 Maisterintutkinnot OKM Maisterintutkinnot ja tavoite Tohtorintutkinnot, 2005 Tohtorintutkinnot Helsingin yliopisto (350) (43) Antropologia , Kansantaloustiede , Kehitysmaatutkimus , Käyt. filosofia , Sosiaalipolitiikka , Sosiaalipsykologia , Sosiaalityö , Sosiologia , Tilastotiede , Viestintä , Yhteiskuntahistoria , Yleinen valtio oppi , Svenska social och kommunalhögskolan Itä Suomen yliopisto (180) 6 6 (10) Julkisoikeus , Sosiaali ja terveydenhuollon tietohallinto ,5 3 2, (maisteriohjelma) Sosiaalihallintotiede ,7 2 1,2 1 (1) 1.. Sosiaalipedagogiikka ,5 4 5,3 3 (1) 0 Sosiaalipsykologia ,2 12 9,8 7 (2) 0.. Sosiaalityö , ,3 40 1,2 (7) 0.. Sosiologia (Joensuu) , ,2 9 1,2 (7) 1.. Sosiologia (Kuopio) ,0 3 4,7 4 0,5 (3) 0 Yhteiskuntamaantiede ,0 6 17,0 4 1,5 0.. Yhteiskuntapolitiikka , ,7 15 1,8 0.. Ympäristöpolitiikka ja oikeus ,0 1 1, OKM Tohtorintutkinnot ja tavoite Opintopisteet

Yhteiskuntatieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi

Yhteiskuntatieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Strategia ja vaikuttavuushanke (2014 2015) Yhteiskuntatieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Hankkeen tulosten esittely 25.3.2015 Johtoryhmän kokoonpano

Lisätiedot

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE TUTKIMUS, PROFILOITUMINEN JA NOUSEVAT ALAT 18.5.2016 Humanistinen ala Jussi Nuorteva 16.12.2015 Tavoitteena lisätä digitalisaation hyödyntämistä ja tutkimuksen infrastruktuurien

Lisätiedot

Opiskelijavalinnat 2010 Helsingin yliopisto valtiotieteellinen tiedekunta. Outi Sirniö ja Elina Tuusa

Opiskelijavalinnat 2010 Helsingin yliopisto valtiotieteellinen tiedekunta. Outi Sirniö ja Elina Tuusa Opiskelijavalinnat 2010 Helsingin yliopisto valtiotieteellinen tiedekunta Outi Sirniö ja Elina Tuusa Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat vuonna 2010... 2 Taulukko

Lisätiedot

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 25/3/2015 Petri Sahlström Työryhmä Oulun yliopisto: Petri Sahlström (puheenjohtaja) Aalto yliopisto: Ingmar

Lisätiedot

Faculty of Economics and Administration

Faculty of Economics and Administration Faculty of Economics and Administration in Finnish: Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta Bachelor of Administrative Sciences Hallintotieteiden kandidaatin tutkinto Major subjects: Administrative Science

Lisätiedot

Yliopistot liikkeessä Tampereen yliopiston muutos. Harri Melin 29.9.2011

Yliopistot liikkeessä Tampereen yliopiston muutos. Harri Melin 29.9.2011 Yliopistot liikkeessä Tampereen yliopiston muutos Harri Melin 29.9.2011 Uusi laki uusi yliopisto Yliopistojen autonomian lisääminen Yliopistojen talouden vahvistaminen Yliopistojen johtamisen modernisoiminen

Lisätiedot

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa 23.7.2015 1/12 Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa Alla olevissa taulukoissa kuvataan koulutusvastuun jakautumista tieteenalayksiköiden ja koulutusalojen kesken. Ensimmäinen taulukko

Lisätiedot

Sisällys. 1 Johdanto... 3. 2 Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat vuonna 2012... 4

Sisällys. 1 Johdanto... 3. 2 Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat vuonna 2012... 4 OPISKELIJAVALINNAT RAPORTTI 2012 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat vuonna 2012... 4 Taulukko 1. Valtiotieteelliseen tiedekuntaan vuonna 2012 hakeneet, hyväksytyt

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston hakukohteet ja aloituspaikat vuoden 2016 yhteishaussa

Itä-Suomen yliopiston hakukohteet ja aloituspaikat vuoden 2016 yhteishaussa Itä-Suomen yliopiston hakukohteet ja aloituspaikat vuoden 2016 yhteishaussa (Hakukohteet, joihin sisältyy aikaisempien opintojen/avoimen väylän jono) FILOSOFINEN TIEDEKUNTA Koulutuksen Aloituspaikat Englannin

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun

Lisätiedot

Sosiaalityö ammattina. Mikko Mäntysaari 6.2.2011

Sosiaalityö ammattina. Mikko Mäntysaari 6.2.2011 Sosiaalityö ammattina Mikko Mäntysaari 6.2.2011 Sosiaalityö tarkoittaa monia asioita: Sosiaalityö -käsitteellä viitataan ammattiin, oppialaan ja tutkimukseen. Eri maissa sosiaalityön koulutusratkaisut

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Helsingin yliopiston päävalinnan valintakokeet keväällä/kesällä 2015

Helsingin yliopiston päävalinnan valintakokeet keväällä/kesällä 2015 Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Ajankohta Paikkakunta Lisätietoa Biologia (ruotsinkielinen valinta) to 21.5.2015 klo 9.00-13.00, Joensuu, Jyväskylä, Oulu, Turku Biologia (suomenkielinen valinta)

Lisätiedot

Filosofinen tiedekunta UUDET KOULUTUSOHJELMAT. Kielet ja viestintä -tiedealueen opiskelijainfo 17.4.2012 varadekaani Nina Pilke

Filosofinen tiedekunta UUDET KOULUTUSOHJELMAT. Kielet ja viestintä -tiedealueen opiskelijainfo 17.4.2012 varadekaani Nina Pilke Filosofinen tiedekunta UUDET KOULUTUSOHJELMAT Kielet ja viestintä -tiedealueen opiskelijainfo 17.4.2012 varadekaani Nina Pilke Yliopiston visio ja tahtotila Vaasan yliopistosta valmistuvat tunnetaan hyvistä

Lisätiedot

Helsingin yliopiston päävalinnan valintakokeet keväällä/kesällä 2016

Helsingin yliopiston päävalinnan valintakokeet keväällä/kesällä 2016 Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Ajankohta Paikkakunta Lisätietoa Akvaattiset tieteet 26.5.2016 klo 9.00-13.00, Jyväskylä, Oulu, Turku Yhteinen valintakoe biologian ja ympäristötieteiden sekä Jyväskylän,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta 20.4.2011

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta 20.4.2011 LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta 20.4.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö 10.3.2011 Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Oikeustieteellinen ala, psykologian ala,

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Pohjois-Savon maakuntaseminaari 21.9.2012 Itä-Suomen yliopisto monialainen, kansainvälinen tiedeyliopisto MISSIO Itä-Suomen

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi UNIFIn puheenjohtaja rehtori Kalervo Väänänen

Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi UNIFIn puheenjohtaja rehtori Kalervo Väänänen Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi UNIFIn puheenjohtaja rehtori Kalervo Väänänen Hankkeiden tulosten julkistamistilaisuus 25.3.2015 klo 13.00 16.00 Aalto yliopiston Kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Yhteiskuntatieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. Strategia- ja vaikuttavuushanke (2014 2015)

Yhteiskuntatieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. Strategia- ja vaikuttavuushanke (2014 2015) Yhteiskuntatieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Strategia- ja vaikuttavuushanke (2014 2015) Loppuraportti 5.3.2015 Sisällys 1) Johdanto... 3 2) Ruotsinkielisen

Lisätiedot

Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa

Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyivät Itä Suomen yliopistoksi 1.1.2010 Itä Suomen yliopisto

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston hakukohteet ja aloituspaikat vuoden 2016 yhteishaussa

Itä-Suomen yliopiston hakukohteet ja aloituspaikat vuoden 2016 yhteishaussa Itä-Suomen yliopiston hakukohteet ja aloituspaikat vuoden 2016 yhteishaussa FILOSOFINEN TIEDEKUNTA Englannin kieli ja kulttuuri, Joensuu, humanististen tieteiden kandidaatti ja filosofian Maisterihaku,

Lisätiedot

Lapin yliopisto Pohjoisen puolesta maailmaa varten

Lapin yliopisto Pohjoisen puolesta maailmaa varten Lapin yliopisto Pohjoisen puolesta maailmaa varten Yleisesittely Tiedekunnat ja koulutusvolyymit Neljä tiedekuntaa Kasvatustieteiden Oikeustieteiden Taiteiden ja Yhteiskuntatieteiden tiedekunnat. Lapin

Lisätiedot

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015 1 Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015 Työryhmä Finnish Council of University Rectors Matti Uusitupa, puheenjohtaja Ilkka Niemelä ja

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

Lapin yliopisto Pohjoisen puolesta maailmaa varten

Lapin yliopisto Pohjoisen puolesta maailmaa varten Lapin yliopisto Pohjoisen puolesta maailmaa varten Yleisesittely Tiedekunnat ja koulutusvolyymit Neljä tiedekuntaa Kasvatustieteiden Oikeustieteiden Taiteiden ja Yhteiskuntatieteiden tiedekunnat. Lapin

Lisätiedot

yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta

yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta JOENSUUN KAMPUS Historia Humanististen tieteiden kandidaatti (alempi) Filosofian maisteri (ylempi) Julkisoikeus Hallintotieteiden kandidaatti (alempi)

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Tutkintotavoitteiset opinnot

Tutkintotavoitteiset opinnot Oikeustieteiden tutkintotavoitteiset opinnot (HTK/HTM-tutkinnot) Hämeenlinnassa Tutkintotavoitteiset opinnot aikuiskoulutus Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen strateginen painopistealue etäopiskelumahdollisuuksien

Lisätiedot

SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat 2013... 4

SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat 2013... 4 OPISKELIJAVALINNAT RAPORTTI SISÄLLYS Johdanto... Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat... Taulukko. Valtiotieteelliseen tiedekuntaan vuonna hakeneet ja hyväksytyt valinnoittain.... Taulukko.

Lisätiedot

Siirtohaku, Historia, Joensuu Humanististen tieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri (3v+2v)

Siirtohaku, Historia, Joensuu Humanististen tieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri (3v+2v) YHTEISKUNTATIETEIDEN JA KAUPPATIETEIDEN TIEDEKUNTA Katso koulutusten kuvaukset yliopiston verkkosivulta tai koulutustarjontaesitteestä tai Opintopolusta. Siirtohaku, Historia, Joensuu Humanististen tieteiden

Lisätiedot

Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan strategia 2020 on käsitelty tiedekunnan yhteisöpäivänä.

Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan strategia 2020 on käsitelty tiedekunnan yhteisöpäivänä. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tiedekuntaneuvosto Kokous Aika +Läsnä -Poissa 01/2008 10.1.2008 Jäsenet +Perttula Juha, dekaani -Kinnunen Petri +Syväjärvi Antti -Orjasniemi Tarja +Luoma-aho

Lisätiedot

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Torsti Hyyryläinen & Vesa Rouhiainen & Eeva Uusitalo Rural Studies -yliopistoverkoston 10-vuotisjuhlaseminaari Helsingin yliopiston Runeberg-sali

Lisätiedot

5/6/2010. www.ucpori.fi

5/6/2010. www.ucpori.fi 5/6/2010 www.ucpori.fi PORIN YLIOPISTOKESKUS UNIVERSITY CONSORTIUM OF PORI www.ucpori.fi 6 PORIN YLIOPISTOKESKUS 2010 4300 koulutukseen osallistuvaa 1565 tutkinto-opiskelijaa Perustutkinto-opiskelijoita

Lisätiedot

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ Vuonna Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Lokakuu 12 Sisällys

Lisätiedot

N:o 794 LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA

N:o 794 LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA 2220 Liite LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA Koulutusyksiköiden nimien lyhenteet: HKKK HY HY (SSKH) JoY JY KY KuvA LTY LY

Lisätiedot

STRATEGIA JA VAIKUTTAVUUSHANKE: Vieraiden kielten ja kulttuurien koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi

STRATEGIA JA VAIKUTTAVUUSHANKE: Vieraiden kielten ja kulttuurien koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi STRATEGIA JA VAIKUTTAVUUSHANKE: Vieraiden kielten ja kulttuurien koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Loppuraportti Pirkko Nuolijärvi ja työryhmä 25.3.2015 1 Johtoryhmän

Lisätiedot

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos YHTEISKUNNALLINEN TEHTÄVÄ KOULUTUS TUTKIMUS "Yhteiskuntatieteiden laitoksen toiminta-ajatus kiinnittyy tiedeyliopistoperinteeseen, jossa

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015

Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015 Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015 Yhteyksien rakentaja, alueen kehittäjä ja kansainvälistäjä Neljän yliopiston monitieteinen tiede- ja taideyhteisö Aalto-yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

Sosiaalitieteiden opintoinfo. Marja Andersson, Antti Kouvo, Tuukka Kaidesoja, Päivi Naumanen, Milla Salin & Outi Sarpila 27.11.

Sosiaalitieteiden opintoinfo. Marja Andersson, Antti Kouvo, Tuukka Kaidesoja, Päivi Naumanen, Milla Salin & Outi Sarpila 27.11. Sosiaalitieteiden opintoinfo Marja Andersson, Antti Kouvo, Tuukka Kaidesoja, Päivi Naumanen, Milla Salin & Outi Sarpila 27.11.2014 VTK- ja VTM-tutkinnon rakenne KAIKKI suorittavat ensin VTK-tutkinnon (180

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Miksi opiskelijavalintoja uudistetaan (OKM) Opiskelijavalintoja uudistamalla pyritään alentamaan korkeakouluopintojen aloittamisikää, saamaan

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi

ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi Heikki Mannila 26.3.2014 1 OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan saada aikaan? ICT-alan kehityksen seuranta ja kehittämistarpeiden

Lisätiedot

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot Ia 2014 Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Tutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto,

Lisätiedot

Kokemuksia kahden (kolmen) kampuksen mallista

Kokemuksia kahden (kolmen) kampuksen mallista Kokemuksia kahden (kolmen) kampuksen mallista Harri Siiskonen Varadekaani Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Itä-Suomen yliopisto harri.siiskonen@uef.fi Itä-Suomen yliopisto Joensuun ja

Lisätiedot

LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NI- MISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORIT- TAA

LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NI- MISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORIT- TAA 1039/2013 5 LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NI- MISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORIT- TAA Yliopistojen nimien lyhenteet: AYO Aalto-yliopisto Helsingin yliopisto (SSKH)

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

SISÄLLYS Sisällys... 2 1 Johdanto... 3 2 Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat 2014... 4 Taulukko 1. Valtiotieteelliseen tiedekuntaan

SISÄLLYS Sisällys... 2 1 Johdanto... 3 2 Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat 2014... 4 Taulukko 1. Valtiotieteelliseen tiedekuntaan OPISKELIJAVALINNAT RAPORTTI SISÄLLYS Sisällys... Johdanto... Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat... Taulukko. Valtiotieteelliseen tiedekuntaan vuonna hakeneet ja hyväksytyt valinnoittain..

Lisätiedot

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Satu Helin, TtT Avoimen yliopiston johtaja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Perustelut ja tausta tutkintotavoitteisten opiskelupolkujen

Lisätiedot

MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA

MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA 1 MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA Lokakuu 2015 2 OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 9 tiedekuntaa 16 000 opiskelijaa 3 000 työntekijää Suomen suurimpia ja monitieteisimpiä yliopistoja Maailman pohjoisin maantieteen

Lisätiedot

Hakijasuman purkamiseen myönnetyt aloituspaikkojen lisäysmäärät 2014 ja 2015

Hakijasuman purkamiseen myönnetyt aloituspaikkojen lisäysmäärät 2014 ja 2015 Hakijasuman purkamiseen myönnetyt aloituspaikkojen lisäysmäärät 2014 ja 2015 Korkeakoulu Hakukohde Myönnetty lisäysmäärä 2014: Myönnetty lisäysmäärä 2015: Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola sjukskötare

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

Suunnitelma taloustieteen apulaisprofessorin tehtävän täyttämiseksi 1.8.2016 alkaen tai mahdollisimman pian sen jälkeen, viiden vuoden määräajaksi.

Suunnitelma taloustieteen apulaisprofessorin tehtävän täyttämiseksi 1.8.2016 alkaen tai mahdollisimman pian sen jälkeen, viiden vuoden määräajaksi. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu 6.11.2015 Suunnitelma taloustieteen apulaisprofessorin tehtävän täyttämiseksi 1.8.2016 alkaen tai mahdollisimman pian sen jälkeen, viiden vuoden määräajaksi. 1.

Lisätiedot

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita Anita Nuopponen Vaasan yliopisto, viestintätieteet Anita.Nuopponen@uv a.f i Sisältö Terminologiaoppia 36 vuotta Vaasan yliopistossa Teknisen

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Hallintotieteiden opinto-opas lkv 2014 15 / Opintojaksot oppiaineittain ok 16.4.14

Hallintotieteiden opinto-opas lkv 2014 15 / Opintojaksot oppiaineittain ok 16.4.14 HTK 180 op / ALUETIEDE Aluetieteen pääaineopinnot 73 op: ALUE2021 Aluetalous ja liikennejärjestelmät 5 op ALUE2017 Aluekehittämisen ammatilliset käytännöt 5 op ALUE2018 Luonto, yhteiskunta ja ympäristönsuojelu

Lisätiedot

Varhaiskasvatustiede. Luettelo opettajankoulutuksen koulutusvastuun jaosta yliopistojen välillä kasvatustieteellisellä alalla

Varhaiskasvatustiede. Luettelo opettajankoulutuksen koulutusvastuun jaosta yliopistojen välillä kasvatustieteellisellä alalla 3340 N:o 568 Liite I Humanistiset tutkinnot Luettelo aloista, oppiaineryhmistä ja eräistä oppiaineista, joiden syventäviä opintoja yliopistot järjestävät humanistisella alalla HY JoY JY OY TaY TY VY ÅA

Lisätiedot

Lisää liiketoimintaosaamista korkeakouluista

Lisää liiketoimintaosaamista korkeakouluista Lisää liiketoimintaosaamista korkeakouluista Valtakunnalliset liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät Vantaa, 13.11.2008 Maija Innola SISÄLTÖ: Liiketalouden koulutuksesta Ammattikorkeakoulutuksen nykytila

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Lapsuudentutkimuksen verkosto

Lapsuudentutkimuksen verkosto Lapsuudentutkimuksen verkosto Verkosto NYT Tapaaminen 11.-12.10.2007 12.10.2007 NR 11.10.2007 Organisaatio verkostossa Valtakunnallinen ohjausryhmä (11 hlöä) Lapset, nuoret ja kasvamisen ympäristöt - (LANKA)

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Hyvinvointia yhteistuumin seminaari 1.12.2005 Professori Tampereen yliopiston Porin yksikkö 12/7/2005 1 Tampereen yliopiston Porin

Lisätiedot

Vanhan tiedekunta- ja laitosrakenteen mukaan järjestettyjen oppiaineiden sijoittuminen uusiin tieteenalayksiköihin 1.1.2011 alkaen

Vanhan tiedekunta- ja laitosrakenteen mukaan järjestettyjen oppiaineiden sijoittuminen uusiin tieteenalayksiköihin 1.1.2011 alkaen Vanhan tiedekunta- ja laitosrakenteen mukaan järjestettyjen oppiaineiden sijoittuminen uusiin tieteenalayksiköihin 1.1.2011 alkaen Tiedekunta Laitos Oppiaine/Koulutusohjelma Tieteenala Humanistinen tiedekunta

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopistolla on merkittävä alueellinen rooli ja koulutuksessa valtakunnallisesti merkittävä

Lisätiedot

Kirjastoala ja korkea-asteen peruskoulutus Laitos lopetetaan, opetussuunnitelma uusiksi - kirjastoalan koulutus yliopistouudistuksen pyörteissä

Kirjastoala ja korkea-asteen peruskoulutus Laitos lopetetaan, opetussuunnitelma uusiksi - kirjastoalan koulutus yliopistouudistuksen pyörteissä Kirjastoala ja korkea-asteen peruskoulutus Laitos lopetetaan, opetussuunnitelma uusiksi - kirjastoalan koulutus yliopistouudistuksen pyörteissä Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki 4.11.2010

Lisätiedot

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014 Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos

Lisätiedot

LIITE. Tietokone työvälineenä 3 op: word, excel, powerpoint, unix Johdatus liiketoimintaosaamiseen 5 op Kansainvälistymisopinnot 10 op

LIITE. Tietokone työvälineenä 3 op: word, excel, powerpoint, unix Johdatus liiketoimintaosaamiseen 5 op Kansainvälistymisopinnot 10 op Hallintotieteiden kandidaatin tutkinto (180 op) / ALUETIEDE Aluetieteen pääaineopinnot 82 op: Aluetieteen perusteet 5 op Julkinen johtaminen 5 op Oikeus yhteiskunnassa 5 op Hyvinvointipalvelujen hallinto

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

1 (61) Tdk Pääaine/koulutusohjelma Luokittelu Sivuaine Kokonaisuus

1 (61) Tdk Pääaine/koulutusohjelma Luokittelu Sivuaine Kokonaisuus 1 (61) H Arkeologia Pääaine Arkeologia ARKEOLOGIAN 16 16 ARKEOLOGIAN 16 16 ARKEOLOGIAN SYVENTÄVÄT OPINNOT 12 12 Pääaine Total 32 12 44 Sivuaine Hum.tdk:n antamat merkinnät KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT 16

Lisätiedot

ICT alue ja yliopistot. Ilkka Niemelä Aalto yliopisto 27.3.2014

ICT alue ja yliopistot. Ilkka Niemelä Aalto yliopisto 27.3.2014 ICT alue ja yliopistot Ilkka Niemelä Aalto yliopisto 27.3.2014 Haasteet ICT:n merkitys (laajasti ymmärrettynä) tulee korostumaan entisestään yhä pidemmälle menevän digitalisaation ansiosta. Tämä näkyy

Lisätiedot

Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut. Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys

Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut. Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan yhteiskuntatieteistä kansantaloustiedettä, liiketaloustiedettä, kasvatustieteitä, media- ja viestintätieteitä,

Lisätiedot

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Kelpoisuuden osoittava koulutus terveystieteiden maisteri, pääaine terveyshallinto, 2004

Kelpoisuuden osoittava koulutus terveystieteiden maisteri, pääaine terveyshallinto, 2004 Kaupunginhallitus 22.4.2013 liite nro 5 (1/5) YHTEENVETO PALVELUJOHTAJAN VIRAN HAKIJOISTA Airola, Jouni Syntymävuosi 1975 Kelpoisuuden osoittava koulutus terveystieteiden maisteri, pääaine terveyskasvatus,

Lisätiedot

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TAMPEREEN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA VUONNA 2010 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA VUONNA 2010 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN TAMPEREEN YLIOPISTOSTA VUONNA 2010 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN TAMPEREEN YLIOPISTO Ura- ja rekrytointipalvelut Huhtikuu 2012 SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT... 3 I TAMPEREEN YLIOPISTOSTA VUONNA

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Markku Ihonen Tutkijakoulu Tohtorikoulutus tutkimuksen arvioinnissa YLEISHUOMIO yksikköjen, ohjelmien ja tohtoriopiskelijoiden välinen vaihtelu suurta

Lisätiedot

SUUNTA Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:43

SUUNTA Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:43 SOSIAALIALAN KORKEAKOULUTUKSEN SUUNTA Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:43 Selvitysryhmän puheenjohtaja Aulikki Kananoja Jäsenet: professori Veli-Matti Ritakallio Turun yliopisto

Lisätiedot