Satakirjastojen kokoelmaselvitys

Transkriptio

1 Satakirjastojen kokoelmaselvitys Porin kaupunginkirjasto- Satakunnan maakuntakirjasto Gallen-Kallelankatu Pori Selvitys kokoelmien nykytilasta sekä hankinta-, varastointi- ja poistopolitiikkojen yhteistyömahdollisuuksista Joulukuu 2012

2 2 Sisällys Taulukot..3 Kuvat..3 1 Johdanto 4 2 Kokoelmanhallinta ja kokoelmayhteistyö Kokoelmanhallinta Kokoelmayhteistyö 7 3 Satakirjastot Satakirjastot ja kunnat Satakirjastojen henkilökunta ja toimipisteet Satakirjastojen kokoelmaselvityksen toteutus.12 5 Satakirjastojen kokoelmien nykytila Kokoelmat ja hankinnat Aineiston hankintapolitiikka Erikoiskokoelmat ja valinnan painopisteet Varastot Poistot Seutukuljetukset ja varaukset Aineistonhankinnan työvaiheet ja ongelmat.26 6 Kyselyn tulokset Kilpailutus Aineistonvalinta, tilaukset ja reklamaatiot Luettelointi, tarroitus ja muovitus Aineistonvalinnan periaatteet ja priorisointi Kokoelmayhteistyö Muita yhteistyötapoja 34 7 Johtopäätökset Ehdotukset kokoelmayhteistyön toteuttamiseksi Ehdotus Satakirjastojen kirjastoaineiston valinnan, varastoinnin ja poiston periaatteiksi Ehdotus varastoinnin ja poistojen työohjeeksi Ehdotus huoneentauluksi Lähteet..42

3 3 Liitteet..44 Liite 1: Ensimmäisen kyselyn saate ja kysymykset 44 Liite 2: Toisen kyselyn saate ja kysymykset..46 Liite 3: Kolmannen kyselyn saate ja kysymykset..48 Liite 4: Varastoaineistot, varastojen lukumäärät ja hyllymetrit.49 Liite 5: Aineistonhankintaan käytetty aika viikossa...50 Taulukot Taulukko I. Satakirjasto-kuntien asukasluku vuoden 2011 lopussa (Yleisten kirjastojen tilastot) 9 Taulukko II. Satakirjastojen henkilötyövuodet Taulukko III. Satakirjastojen toimipisteet Taulukko IV. Kirjastoaineistokulut Satakirjastoissa Taulukko V. Satakirjastojen aineistonhankinta Taulukko VI. Satakirjastojen kirjan keskihinta Taulukko VII. Lehtien hankinnat Satakirjastoissa Taulukko VIII. Satakirjastojen kokoelmat Taulukko IX. Satakirjastojen kokoelmat, hankinnat ja poistot Taulukko X. Varastolainaus Satakirjastoissa Taulukko XI. Satakirjastojen poistot Taulukko XII. Seutuvaraukset Taulukko XIII. Aineistonhankintaan kuluva aika suhteessa henkilötyövuosiin Taulukko XIV. Satakirjastojen aineistonhankinnan painopistealueet 37 Kuvat Kuva 1. Satakirjastot-yhteisjärjestelmään kuuluvat kunnat. Satakuntaliitto,

4 4 1 Johdanto Kirjastolaki velvoittaa kunnat kirjastopalvelujen arviointiin, jonka tarkoituksena on parantaa kirjasto- ja tietopalvelujen saatavuutta ja tukea niiden kehittämistä (KirjastoL nro 904/1998). Tähän erityistä haastetta tuovat nykyinen taloudellinen tilanne, jossa kuntien kyky tarjota tietoyhteiskunnan kirjastopalveluita on heikentynyt. Kansalaisten koulutustason nousu ja toisaalta kirjastohenkilöstön korkeakoulutetun henkilöstön väheneminen haastavat myös kirjastot, niiden roolin samaan aikaan moninaistuessa, erityisesti sähköisen asioinnin ja digitaalisen aineiston osalta. Tarve hybridikirjastoille, joissa perinteinen palvelukirjasto ja yksinomaan digitaalista aineistoa välittävä kirjasto yhdistyvät, on ilmeinen. Hybridikirjasto yhdistää laajan pääsyn verkkoaineistoon, mutta myös avun sen käytössä (Kirjastostrategia 2010, 7-12). Kirjaston roolin moninaistuessa on erittäin tärkeää, että myös fyysisen kokoelman kehittämiseen kiinnitetään huomiota. Miten taataan asiakkaalle kattava ja ajantasainen kokoelma tässä taloudellisessa tilanteessa, jossa rahallisten resurssien vähyys vaikuttaa jo kirjaston perustoimintaan, saati sitten kehittymiseen tämän hetken ja tulevaisuuden tiedonhakutarpeet huomioon ottaen? Opetusministeriö suosittelee kuntien välisen yhteistyön lisäämistä sekä kuntien yhteisen kirjastolaitoksen perustamista esimerkiksi seutukirjastoperiaatteella. Näin varmistettaisiin laadukas palvelu ja aineistoresurssien optimaalinen käyttö (Kirjastostrategia 2010, 24). Yhteistyöllä säästetään sekä kustannuksissa että itse työssä, kun päällekkäiset työtehtävät vähenevät. Yhteistyön ansiosta vältytään myös päällekkäisiltä aineistohankinnoilta, kun lainaaminen seudun muista kirjastoista onnistuu helposti ja nopeasti (Kirjastostrategia 2010, 26). Satakirjastot-yhteisjärjestelmä aloitti toimintansa joulukuussa 2009 ja laajeni helmikuussa 2011 koko Satakunnan kattavaksi 21 jäsenkirjastollaan, ensimmäisenä koko maakunnan kattavana yhteisjärjestelmänä. Yhteistyön perustana on ollut yhteinen Origo-kirjastojärjestelmä. Yhteistyö on ollut eritasoista, esimerkiksi kaikki kirjastot, yhtä lukuun ottamatta, ovat osallistuneet kirjaaineistojen hankinnan kilpailutukseen ja tehneet yhteisen hankintasopimukset. Satakirjastoihin kuuluminen ei ole velvoittanut yhteisiin hankintoihin, vaan osallistuminen on ollut vapaaehtoista. Satakirjastoilla on jo tiivis yhteistyö kilpailutusten, maksukäytäntöjen ja laina-aikojen osalta, mutta tarvetta ja halua yhteistyön syventämiseen muilta osin on vielä. Erityisesti kokoelmayhteistyön, varastointi- ja poistokäytäntöjen tämänhetkisten toimintojen selvitys ja

5 5 selvityksen perusteella yhteisten ohjeiden laatiminen olisi nyt ajankohtaista tehostamaan toimintaa, karsimaan päällekkäisiä töitä ja parantamaan asiakaspalvelua. Tämän hankkeen tarkoituksena on selvittää mahdollisuudet tiiviiseen yhteistyöhön ja löytää keinot Satakirjastojen palveluiden parantamiseen Satakunnan kirjastojen aineisto-, henkilöstö- ja logistiikkaresursseja hyväksi käyttäen. 2 Kokoelmanhallinta ja kokoelmayhteistyö 2.1. Kokoelmanhallinta Kokoelmanhallinta on käsite, jota käytetään usein synonyyminä kokoelman kehittämiselle. Se on kuitenkin yläkäsite, johon nähdään kuuluvan, kokoelman kehittämisen lisäksi, myös varastoinnin, poistojen ja esimerkiksi aineistonhankinnan (Wilén & Kortelainen 2007, 26-27). Mitä suurempi, sen parempi ajattelutapa on jo antiikin ajoista ohjannut kirjastokokoelmien muodostumista. Täältä on peräisin ajatus kirjastosta jonkinlaisena museaalisena kirjavarastona ja kirjastonhoitajasta kirjallisuuden keräilijänä, vartijana ja säilyttäjänä (Wilén & Kortelainen 2007, 38). Kuitenkin esimerkiksi Carrigan toteaa, että kirjaston kokoelman kasvaessa sen tuottamat lainat suhteessa sen kokoon jatkuvasti pienenevät ja jossakin saturaatiopisteessä mikään lisäys kokoelman kokoon ei tuota enää yhtään uutta lainaa (1988, 25). Selkeä ristiriita on siis havaittavissa. Mitä suurempi ei olekaan enää sen parempi. Pelkkä kokoelman kerääminen ei enää riitä, vaan tarvitaan kokoelmanhallintaa. Kehitystyötä ja evaluointia on tehtävä, jotta saadaan asiakkaalle toimiva ja laadukas kokoelma. Kuten Johnson toteaa, kirjaston tehtävä on varmistaa ja huolehtia siitä, että muistiinmerkitty ja kaikessa muodossa oleva tieto hankitaan, organisoidaan, tarjotaan saatavaksi, säilytetään ja samanaikaisesti pyritään säästämään käyttäjän aikaa ja vaivaa sekä maksimoimaan toiminta kirjaston kannalta mahdollisimman kustannus-tulokselliseksi (2004, 27). Kokoelmanhallinnan pitää olla jatkuvaa, sen arvioinnin selkeä osa päivittäistä työtä kokoelmien alati muuttuvan luonteen vuoksi. Evaluoimalla saadaan ensikäden tietoa esimerkiksi siitä, missä fyysisessä kunnossa kokoelman osat ovat ja siitä, miten usein niitä lainataan. Kokoelmien evaluoinnissa voidaan käyttää eri menetelmiä ja mittareita. Slote (1997, 84-86) toteaakin, että menetelmien tulisi olla mahdollisimman objektiivisia ja suunnitelmallisia.

6 6 Esimerkiksi aineistonkarsinta tehdään usein kiireessä ja subjektiivisin perustein, jolloin karsintaa tekevän henkilön omat mielipiteet saattavat vaikuttaa työhön. Sloten mukaan aineiston aiempi käyttö on ainoa luotettava ennuste siitä, käytetäänkö teosta vai voidaanko se poistaa. Käyttöfrekvenssin lisäksi muita poistotarpeen mittareita ovat esimerkiksi aineiston kunto, kappalemäärä, sisällön ajantasaisuus, poistojen ja hankintojen suhde sekä korvaavan tallenteen olemassa olo (esimerkiksi toisessa yhteisjärjestelmän kirjastossa). Zipfin ja Pareton lakien mukaan 20 % kirjaston kokoelmasta tyydyttää 80 % käyttäjien tarpeista. Toisin sanoen, 20 % kokoelmasta muodostaa kirjaston ydinkokoelman. Loput 80 % kokoelmasta on aineistoa, jota lainataan huomattavasti vähemmän (Bang 2011, 5). Ydinkokoelma ja ajanjakso, jonka kirja viipyy hyllyssä, nähdäänkin aineistonkarsinnan keskeisiksi käsitteiksi (Slote 1997, 83-85). Ydinkokoelma muuttuu jatkuvasti: alussa lainaaminen on runsasta, osa kirjoista jää klassikoiksi, osa ei koskaan kuulukaan ydinkokoelmaan. Tunnetusti kirjan varastoiminen vähentää lainausta entisestään. Karsintaa suorittavan tehtävä on tunnistaa ydinkokoelmaan kuulumattomat kirjat ja poistaa ne tarvittaessa kokoelmasta. Opetus- ja kulttuuriministeriö suosittaa yleisten kirjastojen laatusuosituksessa, että tuoreen, alle viiden vuoden ikäisen aineiston osuuden avokokoelmasta tulisi olla 40 % (Ehdotus yleisten kirjastojen laatusuosituksiksi, 43-44). Lisäksi vuosittaisten poistojen tulisi olla vähintään 8 % kokoelmasta kansainvälisten suositusten mukaan. Poistoprosentti harvoin yltää toivotulle tasolle, mikä kieliikin yhteisten poistoperiaatteiden ja selkeiden ohjeiden tarpeesta. Tutkimusten mukaan säännöllisten poistojen tekeminen edistää kokoelman käyttöä, koska pienempi kokoelma näyttäytyy asiakkaalle parempana (Slote 1997). Tilaa saadaan laajemmin ydinkokoelman käyttöön ja mahdollistetaan esimerkiksi väljempi asettelu hyllyihin. Tutkimusten mukaan kirjojen sijainnilla on merkitystä niiden lainaustiheyteen: keski- tai silmäntasolla olevia kirjoja lainataan enemmän (Banks 2001, 115), myös kirjoissa, joiden etukansi on käännetty ulospäin, on suuremmat lainausluvut. Omat haasteensa kokoelmien hallintaan tuo se tosiasia, että kirjastoilla on rajalliset resurssit esimerkiksi säilytystilojen suhteen. Kaikkea ei ole mahdollista säilyttää, vaikka haluttaisiinkin. Kokoelmien kehittämisen tarkoituksena on tehostaa kirjaston toimintaa ja prosesseja niin, että sekä asiakas että kirjasto hyötyvät. Tässä suhteessa kirjastojen välinen kokoelmayhteistyö nousee erityisasemaan.

7 Kokoelmayhteistyö Eriasteista kirjastoyhteistyötä on Suomessa tehty 1990-luvulta lähtien. Toisiaan maantieteellisesti lähellä olevat kirjastot muodostivat kirjastokimppoja, joissa otettiin käyttöön yhteiset kirjastojärjestelmät. Kunta- ja hallintorajat ylittänyt yhteistyö oli vapaaehtoista ja ylitti joskus myös maakuntakirjasto- ja läänirajat. Niiden syntyyn vaikutti yhteisten kirjastojärjestelmien lisäksi myös 1990-luvun lama ja kirjastomäärärahojen supistuminen (Kekki 2003, 13). Kirjastokimppoja tiiviimpi yhteistyö on seutukirjasto, jossa hallinto ja talous on kirjastoilla yhteinen. Eri puolilla Suomea on viime vuosina aloitettu useita seutukirjastoselvityksiä seudullisen yhteistyön lisäämiseksi (Lehtovirta 2008, 6). Ensimmäiset seutukirjastot on perustettu Mikkelin ja Joensuun alueelle. Kirjastokimpan ja seutukirjaston erona on, että seutukirjastossa tavoiteltu toimintojen tehostuminen ja kustannussäästöt suuntautuvat myös kirjaston hallintoon. Kirjastojen välinen kokoelmayhteistyö voi olla hyvinkin eriasteista. Tyypillisimpiä yhteistyömuotoja ovat aineistohankintojen yhteinen kilpailutus, verkkoaineistojen yhteinen hankinta, yhteinen aineistopolitiikka, aineistojen priorisointi, keskitetty aineiston tilaaminen ja lainauskuntoon saattaminen sekä yhteinen varastointi. Erityisesti pienet kunnat hyötyvät yhteisten kilpailutusten ansiosta saatavista suuremmista alennusprosenteista ja paremmista verkkoaineistojen hankinta mahdollisuuksista (Seutukirjastoselvitys 2006, 9). Yhteisen aineistopolitiikan ansiosta kaikkea ei välttämättä tarvitse hankkia kaikkiin kirjastoihin, vaan aineistoa voidaan tarvittaessa siirtää toimipisteestä toiseen tehokkaiden seutukuljetusten avulla. Näin vältytään tarpeettoman aineiston hankinnalta, koska myöhemmin voi olla, että ko. aineisto on jokaisessa yksikössä poistolistalla. Kirjastot voivat myös erikoistua tiettyyn aineistoon tai kirjastoille voidaan miettiä eri vastuualueita. Yhteistä varastoinnista on etua erityisesti pienille kunnille, joilla varastotilasta on useasti pulaa. Varastoinnin keskittämisessä voidaan mennä jopa niin pitkälle, että muodostetaan yksi yhteinen varasto, jossa säilytetään kaikkien seutukirjastojen varastoitu aineisto. Tällöin pienistä varastoista voidaan luopua. Kaiken kaikkiaan seudullisella yhteistyöllä saadaan sekä kustannuksellisia etua että toiminnallista hyötyä töiden keskittämisellä ja jakamisella (Lehtovirta 2008, 7).

8 8 3 Satakirjastot 3.1. Satakirjastot ja kunnat Satakirjastot-yhteisjärjestelmä on koko Satakunnan kattava yhteinen kirjastojärjestelmä, johon kuuluu 21 kuntaa. Yhteisjärjestelmä aloitti toimintansa marraskuussa 2009 ja täydentyi koko Satakunnan kattavaksi tammikuussa Satakirjastoihin kuuluvat Eura, Eurajoki, Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kiikoinen, Kokemäki, Köyliö, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Rauma, Siikainen, Säkylä ja Ulvila. Kiikoinen liittyy kuntaliitoksen myötä Sastamalaan 2013 vuoden alusta siirtyen osaksi Pirkanmaata ja eroten samalla myös Satakirjastoista. Kuva 1. Satakirjastoihin kuuluvat kunnat 2011 Vuoden 2011 lopussa Satakirjastojen alueella asui asukasta. Suurimmissa kaupungeissa, Porissa ja Raumalla asui n. 54 % koko alueen asukkaista. Muita yli asukkaan kuntia on neljä, Eura, Huittinen, Kankaanpää ja Ulvila. Pienin kunta Satakunnan alueella on Kiikoinen

9 9 (1269 asukasta). Sen siirtyessä osaksi Pirkanmaan maakuntaa, Satakunnan pienimmäksi kunnaksi jää Siikainen 1654 asukkaalla. Taulukko I. Satakirjastot-kuntien asukasluku vuoden 2011 lopussa. % kaikista Asukasluku asukkaista Euran kunnankirjasto ,50 % Eurajoen kunnankirjasto ,60 % Harjavallan kaupunginkirjasto ,30 % Honkajoen kunnankirjasto ,80 % Huittisten kaupunginkirjasto ,70 % Jämijärven kunnankirjasto ,90 % Kankaanpään kaupunginkirjasto ,30 % Karvian kunnankirjasto ,10 % Kiikoisten kunnankirjasto ,50 % Kokemäen kaupunginkirjasto ,50 % Köyliön kunnankirjasto ,20 % Lavian kunnankirjasto ,90 % Luvian kunnankirjasto ,40 % Merikarvian kunnankirjasto ,50 % Nakkilan kunnankirjasto ,50 % Pomarkun kunnankirjasto ,10 % Porin kaupunginkirjasto ,00 % Rauman kaupunginkirjasto ,50 % Siikaisten kunnankirjasto ,70 % Säkylän kunnankirjasto ,00 % Ulvilan kaupunginkirjasto ,00 % YHTEENSÄ ,00 % 3.2. Satakirjastojen henkilökunta ja toimipisteet Taulukoissa on käytetty lähteenä Opetusministeriön Suomen yleisten kirjastojen tilastoja vuodelta Satakirjastojen henkilökunnan määrä vaihtelee yhdestä henkilötyövuodesta vajaaseen 80:een. Suurin kirjastoista on Porin kaupunginkirjasto, jossa koko henkilökunnan määrä on 78,72 henkilötyövuotta. Tästä kirjastoammatillisia on 67,65 henkilötyövuotta. Toiseksi suurin on Rauman kaupunginkirjasto 38,54 työvuodella. Yli 8 henkilötyövuoteen yltävät myös Eura, Kankaanpää ja Ulvila. Tiedot löytyvät kokonaisuudessaan taulukosta II.

10 10 Taulukko II. Satakirjastojen henkilötyövuodet 2011 Henkilötyövuodet yhteensä Kirjaston palkkaamat Kirjastoammatilliset Muut Euran kunnankirjasto 9,33 9,33 7,2 0 Eurajoen kunnankirjasto 5,38 3,88 3,76 1,5 Harjavallan kaupunginkirjasto 5,67 5,42 5,42 0,25 Honkajoen kunnankirjasto Huittisten kaupunginkirjasto 7,04 6,09 4,69 0,95 Jämijärven kunnankirjasto 1, ,8 Kankaanpään kaupunginkirjasto 9,38 8,92 8,92 0,46 Karvian kunnankirjasto 2,34 1,43 1 0,91 Kiikoisten kunnankirjasto 0,98 0,98 0,98 0 Kokemäen kaupunginkirjasto 4,4 4,2 3 0,2 Köyliön kunnankirjasto 2,42 2,12 1,8 0,3 Lavian kunnankirjasto 2,05 1,38 1,38 0,67 Luvian kunnankirjasto Merikarvian kunnankirjasto 3, ,6 Nakkilan kunnankirjasto 4,21 3,21 3,21 1 Pomarkun kunnankirjasto 1,8 1,4 1 0,4 Porin kaupunginkirjasto 78,72 71,65 67,65 7,07 Rauman kaupunginkirjasto 38,54 35,88 30,79 2,66 Siikaisten kunnankirjasto 1,17 1, Säkylän kunnankirjasto 3,82 2,82 2,7 1 Ulvilan kaupunginkirjasto 8,5 8,5 6 0 YHTEENSÄ 195,15 176,38 156,5 18,77 Satakirjastoihin kuuluvista kirjastoista 15:llä on ainoastaan pääkirjasto. Eurajoella on pääkirjaston lisäksi kirjastoauto ja Harjavallassa laitoskirjasto. Honkajoella, Luvialla, Pomarkulla ja Siikaisilla on pääkirjaston lisäksi myös muita palvelupaikkoja. Satakirjastojen alueella toimii 4 kirjastoautoa, 2 laitoskirjastoa ja yhteensä 42 pää- ja lähikirjastoa. Muita palvelupaikkoja on 19. Suurin kirjastoyksikkö on Porin kaupunginkirjasto, johon kuuluu pääkirjaston lisäksi 7 lähikirjastoa. Rauman kaupunginkirjastolla lähikirjastoja on 5. Lisäksi myös Euralla ja Ulvilalla on pääkirjaston lisäksi useampi lähikirjasto. Tiedot Satakirjastojen toimipisteistä on esitetty taulukossa III.

11 11 Taulukko III. Satakirjastojen toimipisteet 2001 pää- ja lähikirjastoja kirjastoautoja laitoskirjastoja muita palvelupaikkoja Euran kunnankirjasto Eurajoen kunnankirjasto Harjavallan kaupunginkirjasto Honkajoen kunnankirjasto Huittisten kaupunginkirjasto Jämijärven kunnankirjasto Kankaanpään kaupunginkirjasto Karvian kunnankirjasto Kiikoisten kunnankirjasto Kokemäen kaupunginkirjasto Köyliön kunnankirjasto Lavian kunnankirjasto Luvian kunnankirjasto Merikarvian kunnankirjasto Nakkilan kunnankirjasto Pomarkun kunnankirjasto Porin kaupunginkirjasto Rauman kaupunginkirjasto Siikaisten kunnankirjasto Säkylän kunnankirjasto Ulvilan kaupunginkirjasto YHTEENSÄ

12 12 4 Satakirjastojen kokoelmaselvityksen toteutus Satakirjastojen kokoelmaselvitys aloitettiin Selvityksen tekeminen rahoitettiin Opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksella. Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat: osastonjohtaja Maisa Hyytinen / Rauman kaupunginkirjasto osastonjohtaja Tea Aula / Kankaanpään kaupunginkirjasto kirjastonhoitaja Minna Hautaluoma / Honkajoen kunnankirjasto kirjastotoimenjohtaja Satu Soppela / Harjavallan kaupunginkirjasto osastonjohtaja Merja Kalliomäki / Porin kaupunginkirjasto kirjastotoimenjohtaja Asko Hursti / Porin kaupunginkirjasto projektityöntekijä Johanna Jyrkinen / Porin kaupunginkirjasto Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi kirjastotoimenjohtaja Asko Hursti, selvityksen laatijana ja kokousten sihteerinä projektityöntekijä Johanna Jyrkinen. Ohjausryhmä kokoontui keskimäärin kerran kuussa, tästä poikkeuksena kesäloma-ajat. Kokoukset järjestettiin , , , , , ja Selvitys toteutettiin kolmena kyselynä Satakirjastojen kirjastonjohtajille tai aineistonhankinnasta vastaaville henkilöille sekä pää- että lähikirjastoissa Webropol -kysely- ja tilastointityökalua käyttäen. Ensimmäinen kysely lähetettiin toukokuussa viikolla 20. Kyselyn saate ja kysymykset ovat liitteessä 1. Vastausaikaa oli 2 viikkoa ja vastausten tuli olla perillä mennessä. Ensimmäinen kysely koski kirjastojen aineistoja, varastointia ja poistoja. Toinen kysely lähetettiin kesäkuussa viikolla 24. Vastausaikaa oli jälleen 2 viikkoa ja vastausten tuli olla perillä mennessä. Toinen kysely koski aineistonhankintaa, painopisteitä ja erikoiskokoelmia. Kyselyn saate ja kysymykset ovat liitteessä 2. Kolmas kysely lähetettiin myös viikolla 24 ja vastausaikaa oli elokuun 10. päivään asti. Kyselyn aiheena oli kokoelmayhteistyö ja sekä kyselyn saate että kysymykset löytyvät liitteestä 3. Käytännössä kyselyjen vastausten saamiseen ja mahdollisten muistutusten lähettämiseen oli kesälomien vuoksi varattu aikaa asti.

13 13 Vastausten analysointiin varattiin aikaan asti. Itse raportin kirjoittamiseen oli aikaa marraskuun 2012 loppuun. Joulukuulle 2012 varattiin aikaa tulosten esittämiselle Satakirjastojen johtoryhmälle sekä mahdollisten jatkotoimenpiteiden suunnittelulle. Ensimmäiseen kyselyyn tuli 29 vastausta määräaikaan mennessä. Jäljelle jäävistä yhdeksästä kirjastosta oli yhdestä tullut ilmoitus, että vastaus viivästyy hieman. Loppuja kahdeksaa vastausta karhuttiin vastausajan jälkeen. Itse vastausaikana lähetettiin kaksi viestiä muistuttamaan vastaamisesta ja määräajasta. Kokonaisuudessaan kyselyyn tuli 35 vastausta, vastaamatta jättivät 3 lähikirjastoa. Toiseen kyselyyn tuli myös 35 vastausta. Näistä 30 tuli määräaikaan mennessä. Ensimmäisen kyselyn perusteella kaksi lähikirjasto jätettiin kahdesta jälkimmäisestä kyselystä pois. Vastausmuistutuksia lähetettiin 1-4 niille kirjastoille, jotka eivät määräaikaan mennessä vastanneet. Ainoastaan yksi kirjasto jätti kokonaan vastaamatta, mutta tämän ollessa lähikirjasto, ei vastauksen saamista pidetty yhtä tärkeänä kuin, jos kyseessä olisi ollut pääkirjasto. Viimeinen vastaus kyselyyn 2 saatiin Kolmannen kyselyn aihe, kokoelmayhteistyö, vähensi vastauksien määrää. Moni lähikirjasto jätti vastaamatta varmasti, koska aihealue ei kuulunut heidän omimpaan osaamiseensa. Vastauksissa olivat kuitenkin edustettuina kaikki kunnan- ja kaupunginkirjastot, joten lähikirjastojen vastauksia ei pidetty välttämättöminä. Vastausmuistutuksia kuitenkin lähetettiin kirjastoille 1-4 kappaletta. Kokonaisuudessaan vastauksia tuli 29. Näistä 21 tuli määräaikaan mennessä. Muistutusten jälkeen saatiin loput 8 vastausta mennessä. Lähikirjastoja, jotka jättivät vastaamatta, oli kaiken kaikkiaan 7 kappaletta. Kaikki tarvittavat vastaukset saatiin määräaikaan, mennessä. Projektityöntekijä Johanna Jyrkinen kokosi vastaukset yhteen ja vastauskoonteja käsiteltiin ohjausryhmän kolmessa perättäisessä kokouksessa. Vastaukset herättivät paljon keskustelua ja niiden perusteella pohdittiin uusia yhteistyötapoja, joita oli jo mietittykin. Keskustelu poiki myös kokonaan uusia ehdotuksia, kuten esimerkiksi Satakirjastoille yhteisen lehtien varastointiluettelon. Vastaustenkäsittelyn yhteydessä mietittiin myös tulosten esittämistä, mikä on merkityksellistä ja mistä on hyötyä, kun ajatellaan Satakirjastoja kokonaisuutena. Kokoelmien nykytilannetta käsitellään seuraavaksi.

14 14 5 Satakirjastojen kokoelmien nykytila 5.1. Kokoelmat ja hankinnat Seuraavat tilastot ovat Opetusministeriön Suomen yleisten kirjastojen tilastoista vuodelta Tästä poikkeuksena ovat Honkajoen kunnankirjaston kokoelmamäärät. Yleisten kirjastojen tilastoista on poistettu Jyllin leirikeskuksessa sijaitsevan kokoelman (7600 kpl) tiedot, koska kokoelmaa ei kirjaston toimesta hoideta, vaikka aineistot tietokannassa ovatkin. Tämän lisäksi vuosittaiset poistot on otettu kirjastojärjestelmästä. Taulukossa IV on Satakirjastojen kirjastoaineistokulut vuodelta Kulut vaihtelevat 4,77 eurosta 16,59 euroon asukasta kohden. Keskimäärin kulut olivat 8,98 / asukas. Kirjojen hankintakuluissa vaihtelua oli 3,21 eurosta 9,70 euroon. Hankintakulut olivat keskimäärin 5,86 / asukas. Taulukko IV. Kirjastoaineistokulut Satakirjastoissa 2011 Kirjastoaineistokulut Kirjastoaineistokulut / asukas Kirjojen hankintakulut Kirjojen hankintakulut / asukas Euran kunnankirjasto , ,58 Eurajoen kunnankirjasto , ,24 Harjavallan kaupunginkirjasto , ,95 Honkajoen kunnankirjasto , ,83 Huittisten kaupunginkirjasto , ,55 Jämijärven kunnankirjasto , ,57 Kankaanpään kaupunginkirjasto , ,72 Karvian kunnankirjasto , ,47 Kiikoisten kunnankirjasto , ,70 Kokemäen kaupunginkirjasto , ,36 Köyliön kunnankirjasto , ,20 Lavian kunnankirjasto , ,51 Luvian kunnankirjasto , ,11 Merikarvian kunnankirjasto , ,21 Nakkilan kunnankirjasto , ,12 Pomarkun kunnankirjasto , ,46 Porin kaupunginkirjasto , ,74 Rauman kaupunginkirjasto , ,67 Siikaisten kunnankirjasto , ,14 Säkylän kunnankirjasto , ,21 Ulvilan kaupunginkirjasto , ,36 YHTEENSÄ , ,86 ka 10,05 ka 6,27

15 15 Vuonna 2011 aineiston kokonaishankintamäärä oli kappaletta. Tästä kirja-aineistoa oli kappaletta eli 85,07 % aineistosta. Yleisten kirjastojen laatusuorituksen mukaan kirjaaineistoa tulisi hankkia kirjaa / 1000 asukasta kohden (Yleisten kirjastojen laatusuositus, 44). Satakirjastoista tähän ylsivät muut paitsi Kankaanpää ja Säkylä. Eniten kirjoja / 1000 asukasta hankittiin Karviassa, 580,78 kirjaa / 1000 asukasta. Vähiten kirjoja hankittiin Säkylässä, 237,51 kirjaa / 1000 asukasta. Kokonaisuudessa Satakirjastot ylsivät suositeltuun kirjan / 1000 asukasta, sillä keskimäärin hankintoja oli 412,48 kirjaa / 1000 asukasta. Kirjastopoliittisen työryhmän suosituksen mukaan muun kuin kirja-aineiston hankintaosuuden tulisi olla vähintään viidesosa hankintamäärästä eli 100 tallennetta 1000:tta asukasta kohden (Kirjastopoliittinen työryhmä 2001, 133). Taulukossa V on nähtävillä Satakirjastojen vuoden 2011 kokonaishankinnat. Taulukko V. Satakirjastojen aineistonhankinta 2011 Hankinnat Hankinnat / (asukasluku / 1000) Hankinnat, kirjaaineistot % hankinnoista Kirjahankinnat / (asukasluku / 1000) Muut hankinnat Muut hankinnat / (asukasluku / 1000) Hankinnat, musiikki Hankinnat, kuvatallenteet Euran kunnankirjasto , ,67 % 536, , Eurajoen kunnankirjasto , ,78 % 434, , Harjavallan kaupunginkirjasto , ,88 % 387, , Honkajoen kunnankirjasto , ,39 % 529, , Huittisten kaupunginkirjasto , ,65 % 471, , Jämijärven kunnankirjasto , ,81 % 471, , Kankaanpään kaupunginkirjasto , ,33 % 250, , Karvian kunnankirjasto , ,43 % 580, , Kiikoisten kunnankirjasto , ,06 % 479, , Kokemäen kaupunginkirjasto , ,68 % 360, , Köyliön kunnankirjasto , ,63 % 489, , Lavian kunnankirjasto , ,47 % 487, , Luvian kunnankirjasto , ,83 % 575, , Merikarvian kunnankirjasto , ,59 % 552, , Nakkilan kunnankirjasto , ,05 % 548, , Pomarkun kunnankirjasto , ,37 % 464, , Porin kaupunginkirjasto , ,89 % 388, , Rauman kaupunginkirjasto , ,73 % 387, , Siikaisten kunnankirjasto , ,56 % 366, , Säkylän kunnankirjasto , ,54 % 237, , Ulvilan kaupunginkirjasto , ,82 % 366, , YHTEENSÄ , ,07 % 412, , ka 553,73 ka 446,07 ka 102,31 Vuonna 2011 muun kuin kirja-aineiston kokonaishankintamäärä oli tallennetta. Suosituksen mukaiseen 100 tallenteeseen / 1000 asukasta ylsivät Satakirjastoista Eurajoki,

16 16 Kiikoinen, Lavia, Merikarvia ja Säkylä. Eurajoki jättää muut selkeästi taakseen 478 tallenteella 1000 asukasta kohden, perää pitää Kankaanpää 25 tallenteella / 1000 asukasta. Keskimäärin Satakirjastot eivät yltäneet kirjastopoliittisen työryhmän suositukseen 72 tallenteella / 1000 asukasta. Satakirjastoihin hankittiin yhteensä kirjaa vuonna Kirjahankintojen kustannukset olivat Kirjan keskihinnaksi vuonna 2011 muodostui 14,45. Kirjan keskihinta vaihteli kirjastoittain Köyliön 8,58 eurosta Kiikoisten 20,25 euroon. Taulukossa VI on yksityiskohtaisempi selvitys Satakirjastojen kirjojen keskihinnasta. Taulukko VI. Satakirjastojen kirjan keskihinta 2011 Aineistomääräraha kirjoihin Hankitut kirjat (kpl) Kirjan keskihinta ( ) Euran kunnankirjasto ,25 Eurajoen kunnankirjasto ,37 Harjavallan kaupunginkirjasto ,36 Honkajoen kunnankirjasto ,01 Huittisten kaupunginkirjasto ,89 Jämijärven kunnankirjasto ,04 Kankaanpään kaupunginkirjasto ,84 Karvian kunnankirjasto ,58 Kiikoisten kunnankirjasto ,25 Kokemäen kaupunginkirjasto ,89 Köyliön kunnankirjasto ,58 Lavian kunnankirjasto ,40 Luvian kunnankirjasto ,08 Merikarvian kunnankirjasto ,24 Nakkilan kunnankirjasto ,82 Pomarkun kunnankirjasto ,74 Porin kaupunginkirjasto ,78 Rauman kaupunginkirjasto ,62 Siikaisten kunnankirjasto ,01 Säkylän kunnankirjasto ,52 Ulvilan kaupunginkirjasto ,32 YHTEENSÄ ,45 Laatusuosituksen mukaan sanoma- ja aikakauslehtien vuosikertoja tulisi hankkia kirjastoon vuosikertaa tuhatta asukasta kohden, mutta kuitenkin vähintään 50 vuosikertaa (Ehdotus yleisten kirjastojen laatusuosituksiksi, 44). Taulukossa VII on Satakirjastojen lehtihankinnat vuodelta 2011.

17 17 Taulukko VII. Lehtien hankinnat Satakirjastoissa 2011 Lehdet / (asukasluku Sanomalehdet Aikakauslehdet Yhteensä / 1000) Euran kunnankirjasto ,956 Eurajoen kunnankirjasto ,909 Harjavallan kaupunginkirjasto ,401 Honkajoen kunnankirjasto ,832 Huittisten kaupunginkirjasto ,355 Jämijärven kunnankirjasto ,558 Kankaanpään kaupunginkirjasto ,597 Karvian kunnankirjasto ,917 Kiikoisten kunnankirjasto ,369 Kokemäen kaupunginkirjasto ,559 Köyliön kunnankirjasto ,705 Lavian kunnankirjasto ,604 Luvian kunnankirjasto ,240 Merikarvian kunnankirjasto ,707 Nakkilan kunnankirjasto ,381 Pomarkun kunnankirjasto ,894 Porin kaupunginkirjasto ,777 Rauman kaupunginkirjasto ,500 Siikaisten kunnankirjasto ,087 Säkylän kunnankirjasto ,901 Ulvilan kaupunginkirjasto ,568 YHTEENSÄ ,381 Satakirjastot yltävät suositukseen keskimäärin 19,4 vuosikerralla 1000:tta asukasta kohden. Suosituksen alle jäävät Eura, Kankaanpää, Pori ja Ulvila. Honkajoki, Jämijärvi ja Kiikoinen ylsivät kyllä 15 vuosikertaan / 1000 asukasta, mutta niihin hankitaan yhteensä alle 50 vuosikertaa. Vuonna 2011 Satakirjastojen kokoelmat koostuivat kappaleesta aineistoa. Kirjaaineistoa tästä oli suurin osa, 91,89 % eli kappaletta. Keskimäärin aineistoa oli 9,4 kappaletta / asukas. Aineistomäärä asukasta kohden vaihteli kirjastoissa 7,1 kappaleesta 18,2 kappaleeseen. Eniten aineistoa oli Karviassa, vähiten Porissa. Koko maassa luku oli 7,35 kappaletta / asukas.

18 18 Kirja-aineiston osalta keskimääräinen aineistomäärä oli 8,6 kappaletta / asukas. Vaihtelua oli 6,6 kappaleesta 17,1 kappaleeseen. Jälleen eniten kirja-aineistoa oli Karviassa, vähiten Porissa. Koko maassa luku oli 6,42 kappaletta / asukas. Muun kuin kirja-aineiston osuu Satakirjastojen kokoelmista vuonna 2011 oli kappaletta. Keskimäärin aineistoa oli 0,7 kappaletta asukasta kohden. Luku vaihteli kirjastoittain 0,5 kappaleesta 2,7 kappaleeseen. Eniten aineistoa oli Eurajoella, vähiten Harjavallassa, Pomarkussa ja Porissa. Koko maassa muuta kuin kirja-aineistoa oli 0,77 asukasta kohden. Taulukossa VIII on esitetty Satakirjastojen kokoelmat vuodelta Taulukko VIII. Satakirjastojen kokoelmat 2011 Kokoelmat Kokoelma / asukasluku Kirjaaineistot % aineistosta Kirjaaineistot / asukasluku Muu aineisto Muu aineisto / asukasluku Musiikkiäänitteet Videot DVD:t Euran kunnankirjasto , ,59 % 9, , Eurajoen kunnankirjasto , ,83 % 12, , Harjavallan kaupunginkirjasto , ,87 % 11, , Honkajoen kunnankirjasto , ,38 % 11, , Huittisten kaupunginkirjasto , ,32 % 11, , Jämijärven kunnankirjasto , ,07 % 12, , Kankaanpään kaupunginkirjasto , ,30 % 6, , Karvian kunnankirjasto , ,68 % 17, , Kiikoisten kunnankirjasto , ,09 % 14, , Kokemäen kaupunginkirjasto , ,26 % 10, , Köyliön kunnankirjasto , ,76 % 9, , Lavian kunnankirjasto , ,75 % 11, , Luvian kunnankirjasto , ,07 % 11, , Merikarvian kunnankirjasto , ,41 % 11, , Nakkilan kunnankirjasto , ,18 % 11, , Pomarkun kunnankirjasto , ,51 % 10, , Porin kaupunginkirjasto , ,50 % 6, , Rauman kaupunginkirjasto , ,25 % 8, , Siikaisten kunnankirjasto , ,77 % 15, , Säkylän kunnankirjasto , ,91 % 8, , Ulvilan kaupunginkirjasto , ,36 % 8, , YHTEENSÄ , ,89 % 8, , E- aineisto Satakirjastojen kokoelmista 27,6 % oli Porissa. Raumalla oli kokoelmista toiseksi suurin osuus, 17,9 %. Pienin osuus kokoelmista oli Kiikoisissa, 0,9 %. Satakirjastoissa hankinnat vuodelle 2011 ylittivät vuoden poistot ja kokoelmat kasvoivat yhteensä kappaleella. Poistojen suhde kokoelmiin kaikissa kirjastoissa oli 4,60 %. Vaihtelua kirjastojen välillä oli 0,87 prosentista 9,21 prosenttiin. Suurin poistoprosentti oli Eurassa, vähiten poistettiin Kiikoisissa. Koko maan

19 19 poistoprosentti oli 6,67 %. Satakirjastoista vain Eura ylsi kansainväliseen suositukseen eli 8 %:n vuosittaisiin poistoihin. Loput kirjastot jäivät alle 8 %, jotkut paljonkin. Satakirjastoissa kokoelmien uudistuminen on siis verraten hidasta. Taulukossa IX on esitetty Satakirjastojen kokoelmat, hankinnat ja poistot vuodelta Taulukko IX. Satakirjastojen kokoelmat, hankinnat ja poistot 2011 Kokoelmat % Satakirjastoista Hankinnat (kpl) % Satakirjastoista Hankinnat / Kokoelmat (%) Poistot (kpl) Poistot / Kokoelmat (%) Euran kunnankirjasto ,0 % ,0 % 5,94 % ,21 % Eurajoen kunnankirjasto ,1 % ,9 % 6,26 % ,07 % Harjavallan kaupunginkirjasto ,1 % ,0 % 3,81 % ,50 % Honkajoen kunnankirjasto ,1 % ,0 % 4,61 % 652 2,72 % Huittisten kaupunginkirjasto ,8 % ,0 % 4,44 % ,84 % Jämijärven kunnankirjasto ,2 % ,0 % 4,06 % ,14 % Kankaanpään kaupunginkirjasto ,4 % ,0 % 3,58 % ,54 % Karvian kunnankirjasto ,3 % ,5 % 3,60 % 784 1,63 % Kiikoisten kunnankirjasto ,9 % 980 0,9 % 5,13 % 167 0,87 % Kokemäen kaupunginkirjasto ,2 % ,9 % 3,57 % ,55 % Köyliön kunnankirjasto ,4 % ,4 % 5,18 % 415 1,38 % Lavian kunnankirjasto ,1 % ,1 % 5,03 % ,06 % Luvian kunnankirjasto ,9 % ,0 % 5,33 % 387 0,97 % Merikarvian kunnankirjasto ,0 % ,2 % 5,77 % ,76 % Nakkilan kunnankirjasto ,3 % ,3 % 5,17 % ,29 % Pomarkun kunnankirjasto ,2 % ,2 % 5,11 % 298 1,14 % Porin kaupunginkirjasto ,6 % ,0 % 6,29 % ,98 % Rauman kaupunginkirjasto ,9 % ,0 % 4,91 % ,79 % Siikaisten kunnankirjasto ,3 % 736 0,7 % 2,71 % 416 1,53 % Säkylän kunnankirjasto ,2 % ,9 % 4,64 % ,55 % Ulvilan kaupunginkirjasto ,0 % ,0 % 4,32 % ,81 % YHTEENSÄ ,0 % ,00 % 5,15 % ,60 % ka 4,74 % ka 3,49 % 5.2. Aineiston hankintapolitiikka Satakirjastot ovat, Eurajokea lukuun ottamatta, mukana yhteisessä aineistonhankintasopimuksessa Kirjavälitys Oy:n kanssa ajalla optiovuotta Sopimus käsittää kirjojen, nuottien ja niihin liittyvän av-aineiston sekä äänikirjojen hankinnan. Myös molemmat optiovuodet on päätetty käyttää. Kirja-aineiston lisäksi suurin osa Satakirjastoista on mukana sanoma- ja aikakauslehtien yhteisessä hankintasopimuksessa LM Tietopalvelu Oy:n kanssa vuosille 2011 ja Tämän

20 20 lisäksi on päätetty käyttää sopimuksen optiovuodet 2013 ja Yhteiseen hankintasopimukseen eivät osallistu Eura, Eurajoki, Karvia, Köyliö ja Säkylä. Kyselyssä 2 kartoitettiin Satakirjastojen aineistonhankintaa ja sitä, kuinka paljon aineistoa hankitaan muilta kuin sopimustoimittajilta. Kirja-aineistojen osalta Kirjavälitys Oy:n lisäksi sopimustoimittajia ovat BTJ Finland Oy ja Akateeminen Kirjakauppa. Yli puolet vastaajista, 54 %, ilmoitti, että alle 5 % kirja-aineistoista tulee muilta kuin sopimustoimittajilta. Kokonaisuudessaan 92 % kirjastoista hankkii muilta kuin sopimustoimittajilta kirja-aineistoa 10 % tai vähemmän. Kyselyssä pyydettiin myös mainitsemaan mistä muualta kirja-aineistoja hankitaan. Yleisimpiä hankintapaikkoja olivat: Europublications Oy, Readme.fi, Amazon, Perhemedia, PS, Atena, Minerva, Schildts, paikalliset kirjakaupat, kauppojen alennusmyynnit sekä suoraan kustantajilta. Lehtien osalta Lehtimarket Oy on ainut sopimustoimittaja. 45 % vastanneista hankkii alle 5 % lehdistä muilta kuin sopimustoimittajalta. 44 % hankkii 5-10 % ja 11 % vastanneista ilmoitti hankkivansa yli 10 % lehdistä muualta. Lehtiaineistoissakin suurin osa hankinnoista tehdään sopimustoimittajalta. Lehtiä hankitaan suoraan kustantajilta, järjestöiltä sekä kirjakaupoista ja marketeista. Lehtiä saadaan myös lahjoituksena. Sähköistä aineistoa hankitaan tällä hetkellä ainoastaan Porin kaupunginkirjastoon. Toimittajana E- aineistolle on Ellibs. Musiikkiäänitteiden osalta varsinaista Satakirjastojen yhteistä sopimustoimittajaa ei ole. Yksittäisillä kirjastoilla on tiettyjä hankintapaikkoja, joiden kanssa tehdään yhteistyötä, esimerkiksi Musiikki Belisa Oy, joka toimittaa Porin kaupunginkirjastolle hankintalistoja. 45 % kirjastoista vastasi hankkivansa % musiikkiaineistoista muilta kuin sopimustoimittajilta, mikä tietysti viittaa siihen, että varsinaista sopimustoimittajaa ei ole. Kyselyssä mainittiin mm. seuraavat musiikkiäänitteiden hankintapaikat: Musiikki Belisa, Homeenter, Fazerin musiikkikerho ja Levykauppa X. Lisäksi musiikkia hankitaan suoraan tekijöiltä. Myöskään DVD-aineistolle ei ole varsinaista sopimustoimittajaa. Tästä syystä 82 % kirjastoista vastasi hankkivansa % aineistosta muilta kuin sopimustoimittajilta. Hankintapaikkoina Satakirjastoille ovat esimerkiksi Kielipalvelu, Kirjastomedia, Kaleva Telemarketing, Future Film, Mistar, Elokuvakirjasto, Yle sekä AV-palvelut.

21 Erikoiskokoelmat ja valinnan painopisteet Kyselyssä 2 kartoitettiin Satakirjastojen kokoelmien mahdollisia painopisteitä ja erikoiskokoelmia. Varsinaisia erikoiskokoelmia Satakirjastoissa on kotiseutukokoelmien lisäksi Unkari-kokoelma Porin kaupunginkirjastossa. Aineistonvalinnan virallisia painopisteitä kirjastoissa ei ole, mutta paikallisista oppilaitoksista ja harrastuneisuudesta johtuen moniin kirjastoihin hankitaan paljon tiettyjen alojen aineistoa. Esimerkkeinä tästä voisi mainita Rauman kaupunginkirjaston ilmoittamat kasvatustieteet, pitsit, merenkulku ja puurakentaminen sekä esimerkiksi Kokemäen kaupunginkirjaston maatalous- ja puutarha-alan. Eurajoen kirjasto mainitsi omaksi painopisteekseen elokuvat ei-kirjallisesta aineistosta. Kyselyssä 3 tiedusteltiin kirjastojen halukkuutta tiettyyn aineistoon keskittymiseen eli priorisointiin. Vastauksista kävi ilmi, että halukkuuttakin on, mutta enimmäkseen priorisointiin suhtauduttiin varauksella. Monet pitivät priorisointia mahdottomana pienille kirjastoille, joilla määrärahat menevät jo peruskokoelman hankkimiseen. Lisäksi negatiivisena pidettiin ajatusta, että kuljetukset lisääntyisivät priorisoinnin seurauksena. Priorisoinnin toimivuutta myös epäiltiin, koska asiakas yleensä haluaa aineiston heti. Toisaalta ajateltiin, että ehdottomasti, jos kunnasta löytyisi jokin osa-alue, siihen kannattaisi keskittyä. Priorisoinnin ajateltiin säästävän rahaa, koska kaikkien ei tarvitsisi hankkia kaikkea. Maakuntatasolla kirjastojen kokoelma myös kasvaisi. Kuitenkaan ei haluttu, että priorisoinnin perusteella kirjastoja voitaisiin kieltää hankkimasta tiettyä aineistoa. Priorisointi ei saisi haitata muun aineiston saatavuutta kirjastossa. Mikäli kirjasto alkaa kerätä jotain erikoisaineistoa, toivottiin, että siitä ilmoitettaisiin myös muille Satakirjastoille Varastot Kyselyssä 1 kysyttiin Satakirjastojen tämän hetkisten varastojen tilannetta, varastoneliöitä sekä vapaita ja varattuja varastohyllymetrejä. Saadusta 35 vastauksesta kaikki kirjastot eivät ilmoittaneet kaikkia tietoja eli sekä varastoneliöitä että vapaita ja varattuja hyllymetrejä. Kaikki vastanneet kuitenkin vastasivat johonkin edellä mainituista kohdista. 3 lähikirjastoa ilmoitti, ettei heillä ole lainkaan varastotiloja. Suurimmat varastot neliömäärältään löytyvät Porista (790 m²) ja Raumalta (310 m²). Pienimmät varastot puolestaan ovat Honkajoelta (9 m²) ja Jämijärveltä (9,5 m²). Kokonaistiedot varastotilojen lukumääristä ja suuruudesta ovat liitteessä 4.

22 22 Vaikka varastojen koko vaihteleekin kirjastojen välillä suuresti, oli valtaosalla sama tilanahtauden ongelma. Myös ajanpuute koettiin ongelmaksi, ei ole aikaa paneutua varastointiin riittävästi. Muiksi ongelmiksi mainittiin aineiston arvonmäärittäminen, varastointipäätöksen tekeminen ja asiakkaiden tietämättömyys varaston käyttömahdollisuudesta. Pelätään, että aineisto unohtuu varaston kätköihin, koska tiedetään, että varastointi yleensä vähentää aineiston lainaustiheyttä entisestään. Seuraavassa taulukossa on Satakirjastojen varastolainat vuoden 2011 aikana. Taulukko X. Varastolainaus Satakirjastoista 2011 Aineistoa varastossa (kpl) % Satakirjastoista Varastosta lainattu kpl nidettä % aineistosta ollut lainassa vuonna 2011 Euran kunnankirjasto , ,53 Kiukaisten kirjasto 176 0, ,00 Panelian kirjasto 382 0,2 6 1,57 Eurajoen kunnankirjasto , ,22 Harjavallan kaupunginkirjasto , ,98 Honkajoen kunnankirjasto , ,06 Huittisten kaupunginkirjasto , ,86 Vampulan kirjasto , ,57 Jämijärven kunnankirjasto 476 0,2 2 0,42 Kankaanpään kaupunginkirjasto , ,46 Karvian kunnankirjasto , ,51 Kokemäen kaupunginkirjasto , ,13 Köyliön kunnankirjasto ,1 24 0,86 Lavian kunnankirjasto ,7 13 0,79 Luvian kunnankirjasto , ,88 Merikarvian kunnankirjasto , ,98 Nakkilan kunnankirjasto , ,28 Pomarkun kunnankirjasto ,6 80 2,02 Porin kaupunginkirjasto , ,98 Noormarkun kirjasto 182 0, ,83 Pihlavan kirjasto , ,06 Ruosniemen kirjasto , ,84 Sampolan kirjasto 49 0, ,69 Rauman kaupunginkirjasto , ,83 Kodisjoen kirjasto 94 0,0 5 5,32 Lapin kirjasto ,7 48 2,60 Uotilan kirjasto ,7 33 1,85 Siikaisten kunnankirjasto , ,91 Säkylän kunnankirjasto ,4 25 2,47 Ulvilan kaupunginkirjasto , ,49 Harjunpään ja Kaasmarkun kirjastot 14 0,0 0 0,00 Kullaan kirjasto ,1 47 1,64 YHTEENSÄ , ,85 Hyvin yleisesti on havaittavissa, että varastoaineiston lainausprosentit eivät ole kovin suuria. Aineistoa on joissakin kirjastoissa hyvinkin paljon, mutta lainausprosentit jäävät alle 10 %:iin. Omia varastoja pidettiin Satakirjastoissa välttämättöminä. Vain 2 kirjastoa vastasi, että voisi luopua omista varastoistaan kokonaan. Välttämättöminä pidettiin erityisesti pieniä lähivarastoja,

23 23 joihin voitaisiin varastoida tuplakappaleita, klassikoita, käsityölehtiä, kausiaineistoja, koululaisten lukemia kirjoja sekä tietokirjoja, jotka eivät mahdu hyllyyn. Mikäli varastointivastuu olisi esimerkiksi Porissa ja/tai Raumalla, olisi kolmannes vastanneista valmiita luopumaan omista varastoistaan. puolestaan haluaisi edelleen säilyttää omat varastonsa. Kyselyssä 1 kysyttiin myös kirjastojen varastointiperusteita sekä varastoinnin vastuuhenkilöitä. Vastaukset olivat hyvin moninaisia, mutta perusperiaatteiltaan yleensä varastoon siirretään tuplaja triplakappaleita, klassikoita, kurssikirjoja, kausiaineistoa, vanhempaa lasten- ja nuortenkirjallisuutta sekä muuten relevanttia, erikoista ja säilyttämisen arvoista aineistoa. Suurin syy varastoimiseen on tilantarve avokokoelman puolella. Varastoinnista vastuussa olevien ammattinimikkeet vaihtelivat myös paljon. Tähän syynä on varmasti se, että Satakirjastojen joukossa on sekä hyvin isoja että hyvin pieniä kirjastoja. Yhden hengen kirjastoissa ainut työntekijä vastaa kaikesta, ammattinimikkeestä riippumatta. Yleisin vastuuhenkilön tehtävänimike oli kirjastonhoitaja (11 vastausta). Toiseksi yleisimmät olivat sekä kirjastonjohtaja että kirjastovirkailija (molemmat 6 vastausta). Muita vastauksia olivat kirjastosihteeri, osastonjohtaja, kirjastotoimenjohtaja ja tietopalveluvirkailija. Yksi kirjasto ilmoitti, että heillä ei ole erikseen nimettyä vastuuhenkilöä varastoinnille. Varastoinnista kysyttäessä tiedusteltiin myös sitä, onko kaikki varastoaineisto myös siirretty varastorekisteriin. 31 kirjastoa vastasi tähän kysymykseen. Näistä 18 vastasi, että kaikki varastoaineisto on myös varastorekisterissä. 13 kirjastoa puolestaan vastasi, ettei näin ole. Syitä tähän oli, että kirjastossa on aineistoa, jota tilanahtaussyistä säilytetään varastossa, vaikka se ei varastoaineistoa olekaan. Tällaista aineistoa ovat esimerkiksi lehdet, kausiaineistot, kurssikirjat, erikoiskokoelmat sekä erittäin vanha aineisto, joka ei välttämättä ole rekisterissä ollenkaan. Varastointipäätöstä tehtäessä 31 kirjastoa ilmoitti tarkistavansa aineiston saatavuuden joko muista Satakirjastoista, Varastokirjastosta tai molemmista. 6 kirjastoa ilmoitti, ettei tarkista saatavuustietoja muista kirjastoista. Varastoinnin yhteydessä 17 kirjastoa ilmoitti täydentävänsä luettelointitietoja, esimerkiksi lisäämällä tietoihin genre-luokituksen. 11 kirjastoa vastasi, ettei täydennä tietoja.

24 Poistot Kokoelmaselvityksen kyselyssä 1 kartoitettiin myös kirjastojen poistoperiaatteita, vastuuhenkilöitä ja ongelmia. Aineiston huono kunto, lainaamattomuus, vanhentunut tieto tai formaatti, tilanpuute sekä tupla- ja triplakappaleet olivat tyypillisimmät poistoperusteet. Ainoastaan yksi kirjasto ilmoitti selkeän lainaamattomuusrajan, jonka täyttyessä aineisto poistetaan; alle kaksi kertaa viimeisen viiden vuoden aikana lainassa ollut aineisto poistetaan kokoelmasta. Samoin kuin varastoinnin kanssa, yksi suurimmista ongelmista poistojen tekemisessä on ajanpuute. Poistot ovat usein niitä töitä, joita tehdään, jos jää aikaa. Tosin useimmiten kirjojen kuntoa ja muita kriteerejä tarkistetaan jo palautuksen yhteydessä, joten seulontaa tehdään näin päivittäin. Mutta aineistoja, jotka eivät liiku, pitää käydä muuten läpi, ja tähän harvoin on kunnolla aikaa. Ongelmaksi poistojen tekemisessä koettiin myös asiantuntijuuden puute, kirjan arvonmääritys, luopumisen vaikeus sekä tulevaisuuden ennustaminen, pitäisi tietää, millä on kysyntää tulevaisuudessakin. Joskus poistaminen tarvitsisi myös aihepiirin mukaista asiantuntemusta ja jos sitä ei ole, koetaan poistaminen vaikeaksi. Viimeisen kappaleen poistamiseen koko Satakirjaston alueelta toivottiin myös ohjeistusta. Poistoista vastaavien henkilöiden ammattinimikkeet vaihtelivat myös suuresti kirjastojen kokoerojen vuoksi. Vastuuhenkilöiden tehtävänimikkeet seurasivat aika tarkalleen varastointiosiossa esitettyä tilannetta: yleisin nimike oli kirjastonhoitaja (13 vastausta), toiseksi yleisimmät olivat kirjastonjohtaja ja kirjastovirkailija (molemmat 9 vastausta). Yksi kirjasto ilmoitti, ettei heillä ole erikseen nimettyä vastuuhenkilöä. Kyselyssä 1 tiedusteltiin myös sitä, mitä kirjoille tapahtuu, kun ne on poistettu. 17 kirjastossa on jatkuva kirjojen poistomyynti, 16 kirjastossa myyntiä on kampanjaluonteisesti, esimerkiksi paikallisten markkinoiden yhteydessä. Lähikirjastoista, joissa ei ole poistomyyntiä, lähetetään poistokirjat pääkirjastolle myytäväksi. Myös ne lähikirjastot, joissa poistomyyntiä on, lähettävät myymättä jääneet kirjat pääkirjastolle. 21 kirjastolla myyntiin menee yli 50 % poistokirjoista. Puolestaan 9 kirjastolla yli 50 % menee paperikeräykseen. Lahjoitukseen menee keskimäärin % poistokirjoista.

25 25 Seuraavassa vielä uudestaan 2011 vuoden poistot Satakirjastoista. Kuten sanottu, vain yksi kirjasto ylsi vuosittaiseen poistosuositukseen, 8 %:iin. Korrelaatiota kirjaston koon ja poistoprosentin välillä ei ole nähtävissä; sekä korkealla että alhaisella poistoprosentilla on sekä isoja että pieniä kirjastoja. Oletusta, että esimerkiksi pienissä, vain muutaman työntekijän kirjastoissa ei olisi niin paljon aikaa paneutua poistoihin, ei voi vuosittaisten poistoprosenttien perusteella tehdä. Taulukko XI. Satakirjastojen poistot 2011 Kokoelmat Poistot (kpl) Poistot / Kokoelmat (%) Euran kunnankirjasto ,21 % Eurajoen kunnankirjasto ,07 % Harjavallan kaupunginkirjasto ,50 % Honkajoen kunnankirjasto ,72 % Huittisten kaupunginkirjasto ,84 % Jämijärven kunnankirjasto ,14 % Kankaanpään kaupunginkirjasto ,54 % Karvian kunnankirjasto ,63 % Kiikoisten kunnankirjasto ,87 % Kokemäen kaupunginkirjasto ,55 % Köyliön kunnankirjasto ,38 % Lavian kunnankirjasto ,06 % Luvian kunnankirjasto ,97 % Merikarvian kunnankirjasto ,76 % Nakkilan kunnankirjasto ,29 % Pomarkun kunnankirjasto ,14 % Porin kaupunginkirjasto ,98 % Rauman kaupunginkirjasto ,79 % Siikaisten kunnankirjasto ,53 % Säkylän kunnankirjasto ,55 % Ulvilan kaupunginkirjasto ,81 % YHTEENSÄ ,60 % ka 3,49 % 5.6. Seutukuljetukset ja varaukset Satakirjastojen toimintaperiaatteen mukaan asiakas voi varata aineistoa mistä tahansa Satakirjastosta ja merkitä noutopaikaksi jonkin toisen Satakirjaston. Aineiston voi myös palauttaa mihin tahansa Satakirjastoon riippumatta siitä, mistä se on lainattu. Seutukuljetukset ja varaukset aloitettiin loppuvuodesta Tällöin yhteistyöhön kuuluivat Köyliötä lukuun ottamatta muut Satakunnan yleiset kirjastot. Kuljetuksia oli kerran viikossa. Vuonna 2010, kun Satakirjastot