KARJARANNAN VAIHTUVAT RYTMIT Teollisuusalueesta vaiheittain monipuoliseksi kaupunginosaksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KARJARANNAN VAIHTUVAT RYTMIT Teollisuusalueesta vaiheittain monipuoliseksi kaupunginosaksi"

Transkriptio

1 Hanke saa osarahoitusta Euroopan unionin URBACT II -ohjelmasta KARJARANNAN VAIHTUVAT RYTMIT Teollisuusalueesta vaiheittain monipuoliseksi kaupunginosaksi PAIKALLINEN TOIMINTASUUNNITELMA KARJARANNAN KAUPUNGINOSAN KEHITTÄMISELLE Porin kaupunki URBACT II SURE - Fostering diversification of local economies by using innovative Socio-economic methods of Urban REhabilitation in deprived urban areas

2 2 Sisällys Alkusanat... 3 Yhteenveto... 5 Kohdealueen ominaispiirteet... 9 SURE-hankkeessa toteutettu täydentävä aineistonkeruu Kohdealueen keskeiset haasteet ja mahdollisuudet Toimintasuunnitelman keskeiset tavoitteet Paikallinen vuorovaikutus SURE-tukiryhmän avulla SURE-hankkeen tulokset SURE-hankkeen välilliset tulokset Lopuksi LIITE I. Käytetty ja viitattu kirjallisuus ja muu lähdeaineisto LIITE II. SURE-hankkeen paikallinen tukiryhmä LIITE III. Tärkeimpien toimenpide-ehdotusten kuvaukset LIITE IV. Toimenpiteiden taulukko LIITE V. Pääpartnerin edustajan alkusanat / Foreword by the Lead Partner (László Habis) LIITE VI. SURE-hankeraportin yhteenveto / Executive Summary of the SURE Project Report (Hans Schlappa) LIITE VII. Summary Table of Actions / Local Action Plan for the Development of Karjaranta, Pori LIITE VIII. Summary of the Local Action Plan Kuva 2 (alla) ja kuva 3 (viereinen sivu) esittävät Päärnäisten ja Malminpään kaupunginosiin rajoittuvia osia SURE-kohdealueesta keväällä (Julkaisun kansisivulla on Lentokuva Vallas Oy:n 2012 kesällä Karjarannantien 16 ja 21 kohdalta kohti kaupunkikeskustaa ottama viistoilmakuva). (RR)

3 3 Alkusanat Kohdealueen kehittäminen moniäänisellä vuorovaikutusmallilla SURE-hankkeessa tuotettu Karjarannan kehittämisen toimintasuunnitelma sisältää monia yhdyskunnan eheyttämisen ja arjen toimintaympäristöjen parantamisen tehtäviä, jotka kuuluvat kaupungin vastuulle. Kolme vuotta sitten kaupunkisuunnittelun ehdotuksesta Porin kohdealueeksi valittiin tämä strategisesti tärkeä maankäytön muutosalue. Karjarannassa vireillä olevat monet asemakaavojen muutoshankkeet ovat osoitus alueeseen kohdistuvista odotuksista. Tavanomaisten kaavoitustehtävien tueksi on Euroopan aluekehitysrahaston tukeman SUREyhteistyön ansiosta luotu alueen toimijoita aitoon keskusteluun aktivoiva vuorovaikutusmalli. Asemakaavan muutoksia käynnistetään kaupungin toimesta ja aloitteella yksityisen tahon intressin pohjalta. SURE-malli on luonut vuorovaikutusympäristön, jossa pääpaino on muutosprosessin hallinnassa, tulevien tehtävien yhteisessä ennakoinnissa ja erilaisten toimintojen yhteen sovittamisessa. Työskentelyn aikana oli mahdollisuus kuulla ja tuoda esille uusia näkökulmia, tavanomaisista käytännöistä poikkeavalla tavalla, jossa korostuu käyttäjäasiantuntijuuden arvostus. Laaja osallistaminen haasteena SURE-hankkeen parissa tehty reilun kolmen vuoden työskentely on päättynyt ja oppimisprosessin tämä vaihe on takana. Vuonna 2013 uusi valtuusto ja uudet lautakunnat aloittavat työskentelynsä. SURE-yhteistyön mallin käyttökelpoisuus tulee testatuksi yhteiskunnallisesti kestävän päätöksenteon toimintamallina. SURE-malli on haaste tavanomaiselle päätöksenteolle. Tukiryhmä taas toimii ilman päätösvaltaa ja on puoluepoliittisista voimasuhteista riippumaton yhteistyöelin. URBACT II -ohjelmassa korostettu kansalaisten osallistamisen vaatimus heijastaa laajan paikallisdemokratian ihannetta ja onkin tervetullut vaikuttamaan piristävästi niin EU:n jäsenvaltioiden kuin yksittäisten partnerikaupunkien käytäntöihin. Ohjelmatasolla muotoillut tavoitteet, jota URBACT-tukiryhmien perustaminen ja aktiivisena pitäminen selvästi edustaa, muuttaa perinteiseen kunnallisdemokratiaan perustuvan paikallisen päätöksenteon ja alakohtaisen asiantuntijuuden tarkoitusta ja asetelmaa. Osallisryhmien intressejä yhteen sovittavalle toimijoiden suoralle vaikuttamiselle on harvoin mahdollisuus siinä määrin kuin URBACT II-ohjelman SURE-verkoston työskentelyssä. Kansainväliset kokemukset rikastuttavat omaa toimintakulttuuria Paikallisen ja kansainvälisen vuorovaikutuksen sopiva yhdistelmä on antanut tilaisuuden oppia tarkastelemaan toimintakenttää uudella tavalla. Mahdollisuus asettua monien toimijoiden näkökulmiin ja tutustua partnerikaupungeissa toisenlaiseen toimintakulttuuriin on tuonut tavoitteet, totutut tavat ja omat saavutukset uuteen valoon. Partnerikaupungeissa hallintokuntien yhteistyö, kehittämisorganisaatioiden aloitteellisuus, yrityselämän ja strategisen ajattelun vahvistaminen sitouttavat paikallisia osallisia vapaaehtoiseen työskentelyyn monin eri tavoin. Saadut kokemukset rohkaisevat käyttämään uusia lähestymistapoja osallisryhmien vuorovaikutuksessa ja arvostamaan avoimien keskustelutilanteiden merkitystä. Opitut taidot ja kokemukset kasvattavat osallisten resursseja. Porin kaupunkisuunnittelu hyödyntää jatkossa osaamista paitsi kohdealueen yksittäisissä kaavoitushankkeissa myös laajemmissa kohteissa erityisesti suoran osallistumisen tehtävissä. Marraskuu 2012 Olavi Mäkelä kaupunkisuunnittelupäällikkö Porin kaupunkisuunnittelu Daniel Nagy kaavoitusarkkitehti Porin kaupunkisuunnittelu (URBACT II SURE -hankkeen Porin osion koordinaattori ) (RR)

4 4 (OM) (OM) (OM) (OM) (HM) (ME) (MN) (MN) (RT) (JT) (RT)

5 5 Yhteenveto URBACT II -ohjelman taustaa EU:n URBACT II -toimenpideohjelman tarkoituksena oli parantaa kaupunkialueiden kehittämisen vaikuttavuutta ja tukea integroidun kehittämismallin yleistä omaksumista. Euroopan kaupunkien välisissä temaattisissa verkostoissa keskityttiin päätöksentekijöiden, alan asiantuntijoiden ja muiden osallisena toimivien tahojen tiedon- ja kokemuksenvaihtoon. Ohjelman määrittämässä kaupunkikehittämisen kolmesta toimintalinjasta SURE-hanke sijoittui Viihtyisät ja yhtenäiset kaupungit (Attractive and Cohesive Cities) nimiseen kokonaisuuteen ja käsitteli aihevalinnassaan alateemaa Köyhien ja köyhtymisvaarassa olevien alueiden integroitu kehittäminen (Integrated development of deprived areas and areas at risk of deprivation). Porin kaupunkisuunnittelu koordinoi Euroopan aluekehitysrahaston URBACT II -ohjelmasta rahoittaman SURE -hankkeen Porin osiota vuosina. Porin kaupungille kutsu verkostotyöhön tuli Unkarin Egeristä vuosikymmeniä jatkuneen ystävyyskaupunkisuhteen pohjalta. SURE-verkosto ja sen työskentelytapa Yhdeksän eurooppalaisen pienen ja keskisuuren kaupungin SURE -verkosto syntyi pääpartnerin, Egerin kaupungin aloitteesta ja vetovastuulla vuoden 2010 kesällä (ks. kartta ja kuvat sivulla 4). Hankenimellä Fostering diversification of local economies by using innovative Socio-economic methods of Urban REhabilitation in deprived urban areas kumppanuus ryhtyi paikallistalouden monipuolistamisen tueksi kartoittamaan taantuvien kaupunkialueiden eheyttämisen sosioekonomisia keinoja. Alkuperäisestä kokoonpanosta pääpartnerin lisäksi seitsemän kaupunkia jatkoi monitahoista verkostotyötä loppuun asti. Oppimisen ja tiedonvälityksen kannalta arvokkaita partneritapaamisia järjestettiin eri partnerikaupunkien isännöimänä. Näiden 2-3 päivän mittaisten opintomatkojen yhteydessä partnerikaupunkien vieraat osallistuivat kohdealuekäynteihin, luentoihin ja työpajoihin, joissa käsiteltiin verkoston valitsemia pääteemoja. Vielä hankehakemuksen kehittämisvaiheessa vuoden 2009 syksyllä partnerit pääsivät tutustumaan Egerin laajempaan kohdealueeseen, johon kuuluu sosiaalisesti eriytyneen romaniväestön asuinalue perinteikkään viinikellarikadun päässä. Toteutusvaiheen aloituskokous pidettiin vuoden 2010 syyskuussa Romanian Transilvaniassa unkarinkielisen väestön asuttamassa pikkukaupungissa Gheorghenissä (unk. Gyergyószentmiklós). Tapaamisessa pohdittiin matkailun merkitystä kaupungin eri osien kehittämisessä. Lisäksi oli mahdollisuus seurata käytännössä mm. Future City Game -nimisen menetelmän käyttöä, jota paikallisia osallisryhmiä edustavat joukkueet käyttivät kohdealueen tulevaisuuden visiointityön välineenä. Vuonna 2011 tehtiin neljä verkostotyötä syventävää vierailua eri partnerikaupunkeihin ja tutustuttiin alueiden kehittämisteemoihin. Kyproksen Larnacassa keskityttiin siihen, miten koko kaupunkia koskevaan suuren mittakaavan strategiatyöhön voidaan luontevasti kytkeä keskustasta irralleen jääneen köyhtyneen pientaloalueen kehittämistä. Belgian ranskankielisen alueen modernissa yliopistokaupungissa Louvain-la-Neuveissä tarkasteltiin pienen torialueen elävöittämistä käyttäjälähtöisen kaupunkitilan luomisen (placemaking) näkökulmasta. Espanjan Albacetessä tutustuttiin sosiaalisiin yrityksiin, jotka erityisesti luovilla aloilla vireyttävät paikallistaloutta. Kreikan Komotinissä, romanivähemmistön asuttamaa kaupunginosaa tarkasteltiin monitahoisesti syrjäytyneen yhdyskunnan sosiaalisen osallisuuden vahvistamisen tehtävänä, joka edellyttää luottamuksen rakentamista virkamiesten ja paikallisen yhteisön välillä. Vuoden 2012 keväällä vierailu Irlannin pääkaupunkialueeseen kuuluvassa Dún Laoghaire Rathdownissa osoitti yhteisörakentamisen merkittävän roolin kunnan ja kansalaisten vuorovaikutuksessa. Viimeinen varsinainen partneritapaaminen pidettiin Porissa kesäkuussa Partnerikaupunkien edustajat tutustuivat Karjarannan kaupunginosaan, alueen maankäytön suunnittelun strategisiin näkökulmiin, paikallisten yrittäjien ja yrityksien edustajiin sekä kolmannen sektorin palvelutarjoajiin. Verkoston tukena sisällön kehittämisessä oli johtava asiantuntija Hans Schlappa ja vuorovaikutteisiin suunnittelumenetelmiin perehtymisessä aluksi temaattinen partneri Studio Metropolitana ja loppuvaiheessa ulkopuolinen asiantuntija Anna Demeter. Valittujen kohdealueiden kokonaisvaltaisen eheyttämisen pohjaksi partnerikaupungit loivat otollisen keskusteluympäristön paikalliselle vuorovaikutukselle, jossa hyödynnettiin partnerikaupunkien vierailujen aikana hankittuja kokemuksia parhaiten sovellettavista osallistamismenetelmistä. Verkosto- ja paikallistasolla tapahtuva työskentely painottui tiedon ja kokemusten vaihtoon sekä hyvien käytäntöjen esille tuomiseen ja jakamiseen. Kohdealueen toimijoita ja muita osallisryhmien edustajia kokoava tukiryhmä oli paikallisen vuorovaikutuksen tärkein väline. Hankkeen päätösseminaari pidettiin Egerissä 2012 marraskuun puolivälissä, jossa verkoston tuloksien kattavan esittelyn lisäksi järjestettiin kansainväliselle yleisölle temaattisia työpajoja. Tämä partnereiden viimeinen yhteinen tapaaminen SURE -hankkeen merkeissä tarjosi tilaisuuden pohtia myös kumppanuuden hyödyntämisen mahdollisuuksia lähitulevaisuudessa. Kaikissa URBACT II -ohjelman hankkeissa, kuten SURE verkostotyön Porin osiossakin, on laadittava paikallinen toimintasuunnitelma, jossa esitellään tiivistetyssä muodossa tukiryhmän kanssa tehdyn työn lähtökohdat, tavoitteet ja tulokset. Käsillä olevan dokumentin ytimen muodostaa kohdealueen parannustoimenpiteiden kuvaus, joka sisältää eri aikaväleille jaoteltuna ja taulukkomuotoon kirjattuna valittujen toimenpiteiden perustelut ja toteutuksen yksityiskohdat.

6 6 Tukiryhmän avainasema vuorovaikutustyössä URBACT II -ohjelmassa linjattujen toimintaperiaatteiden mukaisesti kohdealueen asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen edustajista koottu tukiryhmä toimi uudenlaisena keskustelufoorumina ja vuorovaikutuksen oppimisympäristönä. Porin osahankkeesta kiinnostuneet osallisryhmien edustajat eivät aiemmin olleet istuneet saman pöydän ääressä pohtimassa yhdessä alueen tulevaisuutta. Uusi keskusteluympäristö ilman viranomais-asiakas suhteen perinteisiä asetelmia on vahvistanut käyttäjäasiantuntijuuden ja yhteisen sitoutumisen merkitystä. SURE-tukiryhmän edustamaa työskentelytapaa on tarkoitus Porissa jatkaa ja kehittää toimintamalliksi tulevissa kehittämistöissä. Maankäytön suunnittelutehtävien yhteensovittamista ja sopivaa vaiheistamista pidettiin edellytyksenä jokaisen temaattisen tavoitteen toteutumiselle. Tukiryhmätyöskentelyn aikana todettiin, että kohdealueen kokonaisvaltainen käsittely vaatii tiiviimpää vuorovaikutusta eri osatehtäviä hoitavien hallintokuntien välillä. SURE-malli mahdollisti aiemman keskustelukäytännön rajojen laajentamisen. Kokemukset osoittivat, että nopea reagointi käyttäjiltä tulleisiin suoriin palautteisiin vahvistaa suunnittelijatahon ja osallisten välistä luottamuspohjaa. Porin SURE hankkeen puitteissa muodostui monipuolinen oppilaitosyhteistyö Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Turun yliopiston kanssa. Kohdealuetta eri tavalla valottaneet kurssi- ja opinnäytetyöt täydensivät taustatietoja alueesta ja lisäsivät tarkastelun näkökulmia. Oppilaitosten edustajat monipuolistivat aktiivisella toiminnallaan ja luovalla lähestymisellään merkittävästi tukiryhmätoimintaa. Porin kohdealueena: Karjarannan uusi rantakaupunki Pori on Satakunnan maakunnan keskuskaupunki, joka kokonsa puolesta ( asukasta) sijoittuu 11. sijalle Suomen kaupunkien joukossa. Monipuolisen elinkeinorakenteensa ansiosta Pori on selviytynyt vuonna 2008 alkaneessa matalasuhdanteessa suhteellisen hyvin verrattuna muihin saman kokoluokan kaupunkeihin. Haasteista selviämisessä ovat auttaneet mittavat rakennemuutokset, jotka syntyivät 1980-luvulla kaupunkia ravistelleen laman pakottamana. Tärkeimpien teknologia-alan yritysten pysyminen kaupungissa, asuntorakentamisen jatkuminen aktiivisena sekä yliopistokeskuksen monialainen toiminta ovat vaikuttaneet myönteisesti Porin mielikuvaan helpon arjen kaupunkina, joka tarjoaa monipuolisia virkistysalueita ja kansainvälisen tason kulttuuritapahtumia. Kaupungin vetovoimaisuuden kasvun merkkinä on kolmen vuosikymmenen ajan muuttotappiota kärsineen väestökehityksen taittuminen muutaman sadan asukkaan nousuksi viime vuosien aikana. Porin kohdealueeksi valittiin vanhasta teollisuusalueesta asuinalueeksi vaiheittain muuntuva Karjarannan kaupunginosa, jonka tulevaisuuskuvaa ja siihen tähtääviä toimenpiteitä toimintasuunnitelmineen on työstetty monitahoisessa yhteistyössä eri osallisryhmien kanssa. Karjaranta eroaa muiden partnereiden kohdealueesta monestakin syystä. Alueella ei ole suoraan havaittavissa minkään asukasryhmän syrjäytymisen tai ympäristön fyysisen heikentymisen merkkejä. Karjaranta ei edusta varsinaista esimerkkiä sosiaalisesti heikentyneestä asuinalueesta. Kyseessä on kaupunkirakenteen pitkän aikavälin fyysisen eheyttämisen tehtävä. Tarkoituksena oli luoda suhdannemuutoksiin joustavasti sovitettava koko kaupungin kehittämisen kannalta kestävä linjaus muutoksen hallinnalle. Kuva 18. Karjarannasta 2012 kesällä otettu viistoilmakuva, jonka vasemmassa alakulmassa näkyvät veturitallien rakennukset ja keskellä kerrostalokortteleiden reunustamana Pori Energian kolmion muotoinen kiinteistö. (Kuvaaja: Lentokuva Vallas Oy ) (LV)

7 7 Asuntotuotanto Karjarannassa on käynnistynyt vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja alueen muutosta on julkisessa keskustelussakin seurattu tarkasti. Porissa on toteutettu asuntoalueiden parantamiseen keskittyviä hankkeita viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana useita peräkkäin. Viimeinen tässä sarjassa on Porin kaupunkisuunnittelun ympäristöministeriön Lähiöohjelmassa toteuttama Kompakti kaupunki -hanke, jonka tehtävänä oli viiden lähiöalueen elinvoimaisuuden vahvistaminen ja niiden avaaminen ympäröivään kaupunkiin. Nykyinen Karjarannan kerrostaloalue edustaa tehokkaan aluerakentamisen uudenlaista mallia. Se on esimerkki vuosikymmenten tauon jälkeen ensimmäisestä merkittävän mittakaavan kerrostalokaupunginosan toteuttamisesta. Tasaisessa tahdissa nousevat kerrostalot ovat kasvattaneet Karjarannan kaupunginosan asukaslukua viimeisen 10 vuoden kuluessa moninkertaiseksi, sen ollessa vuosituhannen vaihteessa parikymmentä ja nyt reilusti yli tuhannen. Keskustan tuntumassa ja pääosin vapaarahoitteisena kerrostaloalue poikkeaa aikaisemmasta lähiörakentamisen mallista. Karjaranta on keskustan jokirantaa hyödyntävä läntinen laajentumissuunta. Rannan käyttö ja kaupunkikuvallinen ilme muuttuu vaiheittain Raumanjuovan kohdalta, kun yhä uudet kerrostalokorttelit saavat hahmonsa tonteilta poistuneiden teollisuushallien tilalle. Parin vuosikymmenen kuluttua voidaan nähdä visio Karjarannan uudesta rantakaupungista toteutuneena. Vireillä olevan Jokikeskushankkeen tuottaman mallin mukaan Karjaranta on osa modernia urbaania rantavyöhykettä. Viime vuosikymmenen muutosten seurauksena Karjarannan fyysinen ilme on muuttunut näkyvästi, mutta kokemuksellisena kaupunkiympäristönä sen luonne julkisessa mielikuvassa jäsentyy uudelleen hitaasti. Muutokseen vaikuttavat prosessit ja niiden seuraukset ovat puhuttaneet lehtien palstoilla toimittajia sekä yksittäisiä kaupunkilaisia ja asukkaita. Porin SUREhankkeessa on keskitytty entisen teollisuusalueen asuinalueeksi muuntumisen taustalla vähemmän näkyviin tilankäytön tapoihin, kuten uuden asuinalueen asukasrakenteen ja koetun yhteisöllisyyden erityispiirteisiin. Näkyvien ongelmien vähäisyyden ja maankäytön muutoksen keskeneräisyyden takia hankkeessa jäljitettiin muutostarpeen heikkoja signaaleja, pyrittiin keräämään paikallisilta toimijoilta ja osallisryhmiltä tulevaisuuskuvaa muokkaavia kokemuksia ja intressisidonnaisia näkemyksiä. Näiden perusteella tulevalle asuntorakentamiselle voidaan määrittää reunaehdot, joiden avulla tuotettava urbaani ympäristö on entistä viihtyisämpi, monipuolisempi ja tukeutuu yhteiskunnallisesti kestävälle pohjalle. Porin hankeosiossa keskityttiin SURE -verkoston määrittelemistä teemoista strategiseen lähestymiseen sekä paikkojen elävöittämisen ja yhteisökehittämisen kysymyksiin. Toimintasuunnitelman keskeiset teemat Nykytilanteen ongelmien määrittely ja syiden analysointi auttoivat hahmottamaan toimintasuunnitelman toimenpiteiden tärkeimpiä, toisiaan vahvistavia vaikutusalueita. Aiempi teollisuutta palveleva maankäyttö ja kohdealueen sijoittuminen jokirantaan, kaupunkikeskustan tuntumaan, on tuottanut liikenteellisen ympäristön, jossa vilkkaat liikenneväylät halkovat aluetta toisistaan vahvasti erillään oleviin osa-alueisiin. Kaikkia liikennemuotoja huomioiden, liikenneyhteyksien parantamiseen sekä liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen tähtäävät toimenpiteet helpottavat asukkaiden liikkumista alueen sisällä ja alueiden välillä. Palvelujen ja toimintojen lisäämisessä pääpaino on kiinteistöjen käytön monipuolistamisessa. Sen avulla houkutellaan alueelle asukkaiden kaipaamia lähipalveluja ja samalla luodaan paikallisesti tärkeää uutta yritystoimintaa. Kiinteistöjen omistajien vakuuttuminen myönteisistä vaikutuksista yhteiskunnalliseen kestävyyteen, ja liiketaloudelliseen kannattavuuteen on tärkeää. Samalla on luotava kannustimia potentiaalisten uusien käyttäjien toiminnalle. Jokirannan parempi hyödyntäminen on virkistysalueiden monipuolistamisessa keskeinen tehtävä. Asiantuntijoiden ja kaupungin lisäksi olisi saatava yrittäjät kiinnostumaan toisiaan tukevien uusien käyttömuotojen mahdollistamisesta. Eräitä alueen toimijoiden kohtaamisia lisääviä toimenpiteitä on kokeiltu SURE-hankkeen loppuvaiheessa. Näiden yhteisöllisyyttä ja viihtyisyyttä kasvattavien toimintojen käynnistäminen ja ylläpito vaatii paikallisten yhdistysten, yhteisöjen ja yksittäisten asukkaiden vahvaa sitoutumista uusien ideoiden taakse. Työskentelyn tuloksena syntyneen Karjarannan tulevaisuuskuvan voi tiivistää seuraavasti: Luodaan omaleimainen, eri osa-alueita hyödyntävä eheä ja elävä kaupunginosa, jossa on laaja palvelutarjonta ja kaikkien kaupunkilaisten käyttöön soveltuva Kokemäenjoen ranta-alue. Kuva 19. Makasiinirannan kerrostaloalueen rakennustyömaa, 2011 kesällä. Kuvan keskellä näkyvät harjakattoiset Karjapiha 2:n rakennukset ovat suojeltuja. Oikeassa laidassa näkyvät Porin kaupungin ylläpitämät Jokisuiston ja Jokihelmen palvelukodit.

8 8 Uudisrakentamisessa ja ympäristön muotoilussa on tuotava esiin alueen teollisuushistoria sekä sovittaa yhteen monipuolista yritystoimintaa ja asumista. Toimintasuunnitelmassa esitellään aluksi tarkemmin Karjarannan erityispiirteitä ja alueen suhdetta muuhun kaupunkiin. Tämän jälkeen kuvataan pääpiirteissään tukiryhmätoimintaa ja myös niitä osittain partneritapaamisten kautta tutuksi tulleita vuorovaikutusmenetelmiä, jotka vaikuttivat yksittäisten toimenpiteiden valintaan. Toimenpiteiden lyhyet kuvaukset on koottu liitteessä taulukkomuotoon, jonka jälkeen tärkeimpiä toimenpiteitä koskevia ajatuksia on avattu laajemmin. Kansainvälisen hanketoiminnan englanninkielisiin aineistoihin voi tutustua sivustolla ja paikallisen hankkeen yleiskuvaus ja siihen liittyvät työskentelyprosessin aikana syntyneet dokumentit löytyvät Porin hankeosion suomenkieliseltä sivustolta Kartta 2. Porin kohdealue kaupunkirakenteessa ja kehittämisen vaiheistus. alle yli 65 kohdealue Karjarannan kaupunginosa 2,7 % 1,5 % 14,7 % 27,0 % 13,7 % 40,4 % naapurialue 1 Malminpään kaupunginosa 2,8 % 2,0 % 16,0 % 29,4 % 13,1 % 36,7 % naapurialue 2 Päärnäisten kaupunginosa 12,3% 4,3 % 12,3 % 39,7 % 14,4 % 17,0 % koko kaupunki Pori 14,7 % 4,7 % 7,8 % 36,4 % 15,3 % 21,1 % muutos kohdealue Karjarannan kaupunginosa % naapurialue 1 Malminpään kaupunginosa % naapurialue 2 Päärnäisten kaupunginosa % koko kaupunki Pori % Taulukot 1 ja 2 osoittavat valituissa naapurikaupunginosissa ja koko Porin kaupungissa eri ikäryhmien osuuksia väestöstä vuonna 2012 sekä asukasluvun muutoksia välisenä aikana (Noormarkku liitettiin Poriin ).

9 9 Kohdealueen ominaispiirteet Kohdealueen rajaus Kohdealueen rajauksessa on noudatettu kaksivaiheista lähestymistä. Kohdealueeksi valittu Karjarannan kaupunginosa erottuu hyvin kaupunkirakenteesta lännessä Tikkulantien kohdalla, pohjoisessa Raumanjuovan rantalinjassa ja idässä Vapaudenkadun linjassa. Koska etelän suuntaan kaupunginosan raja ei ole erotettavissa selvästi, on kohdealueseen päätetty sisällyttää alueita viereisistä Käppärän ja Päärnäisten kaupunginosista Maantienkadulle saakka. Kaupunginsairaalan alueet ja viereiset hautausmaat, Porin kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvine osineen, sitovat Karjarannan melko epäyhtenäisiä osa-alueita helposti hahmotettavaksi omaksi kokonaisuudekseen. Näin muodostettu, selvästi pääväyliin ja jokeen rajautuva aluekokonaisuus kuvastaa näiden alueiden historiallista taustaa ja kokemuksellisesti muusta kaupungista erottuvaa siirtymäaluetta 1. Varsinaisten toimenpiteiden osalta SURE-hankkeessa on keskitytty pelkästään Karjarannan kaupunginosaan ja tarkasteltu sen naapurialueita kohti muodostuneita mentaalisia ja kaupunkirakenteellisia rajapintoja. Työskentelyn aikana todettiin, että Karjarannan erityinen menneisyys ja sen jatkuva muutostila on nähtävä käyttämättömänä voimavarana kaupunginosan erityisyyden esille tuomisessa. Karjarannan kaupunginosan asema kaupunkirakenteessa Muutoksessa olevan Karjarannan erityispiirteitä tutkittaessa on vahvistunut käsitys siitä, että alue on kehittämispotentiaalinsa ja kaupunkikeskustan läheisyyden takia keskustan laajenemisen ja asuntotarjonnan monipuolistamisen kannalta strategisesti erittäin tärkeä 2. Karjaranta edustaa kaupunkikeskustan merkittävintä uudisrakentamisen aluetta n. 15 minuutin kävelymatkan päässä keskustan Kauppatorilta. Ensimmäiset suunnitelmat teollisuuden käytöstä poistuvan maaalueen hyödyntämisestä asuntorakentamista varten laadittiin jo 1980/1990-lukujen taitteessa, mutta ensimmäiset kerrostalot nousivat alueelle vasta luvun alussa. Vapaudenkadun ja Pori Energian väliselle alueelle valmistui ensimmäinen uusi kerrostalokortteleiden kokonaisuus, nk. Hankkijan alue. Seuraavaksi rakennusliikkeiden kiinnostus kohdistui Karjarannan Shellistä länteen ulottuvalle rantavyöhykeelle, entisen Osuusteurastamon alueeseen. Viime vuosien aikana kerrostalojen rakentaminen keskittyi Makasiininrantaan, nk. Teurastamon alueeseen. Kartta 4. Porin veturitallien rakennusten ollessa lähtöpisteenä saavutettavuusanalyysi havainnollistaa hyvin junaradan eristävää vaikutusta. (Paikkatietoaineiston käsittely ja tuloksien esitys kartalla: Kirsi-Maria Viljanen / Porin kaupunkisuunnittelu) Kartta 3. Porin kohdealueen sijainti kaupunkirakenteessa. (Pohjakarttana Porin kaupungin opaskartta 2011.) Liikenneverkko ja saavutettavuus Satamiin johtava rata ja vilkkaat sisääntulotiet (Karjarannantie ja Radanvarsi) kaupunkikeskustaan jakavat alueen yhdyskuntarakennetta eriasteisissa kehitysvaiheissa oleviin omaleimaisiin osa-alueisiin. Alueen pääväylänä toimivan Karjarannantien eristävä vaikutus on suuri. Alueen asukkaat ovat kokeneet hankalaksi Karjarannantien ylittämistä suojateillä ja samoin liikenteeseen liittymisen tonttikaduilta. Karjarannantien viereisten kortteleiden asukkaat pitivät erityisesti raskasajoneuvoliikenteen tuottamaa meluhaittaa viihtyi- 1 Kohdealueen erikoisen luonteen toivat esille havainnollisesti Satakunnan ammattikorkeakoulun viestinnän opiskelijoiden ottamat valokuvat ja niistä koottu sähköinen julkaisu Karjaranta: ympäristössä tapahtuu (Joensuu ym. 2011). 2 Apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannuksen haastattelu,

10 10 syyttä häiritsevänä. Porin rautatieaseman ja satamien välillä kulkee toistakymmentä tavarajunaa päivittäin. Junaradan ylittämiselle on mahdollisuus kohdealueen sisällä vain Rauhanpuiston tasoristeyksen kohdalla. Erityisesti kävellen tai apuvälineillä kulkeville siirtyminen Karjarannan kerrostaloalueelta kaupunginsairaalan suuntaan on hankalaa. Liikenneyhteyksien näkökulmasta Veturitallien alue on varsin eristetyssä asemassa. Asian parantaminen edellyttäisi uusien yhteyksien luomista kaupungin keskustan ja jokirannan suuntaan. Uusien kerrostaloalueiden asukkaat ovat monessa yhteydessä tuoneet esille autopaikoituksen ongelmia. Asemakaavoissa osoitettujen ja rakennusliikkeiden toteuttamien autopaikkojen määrä ei palautteiden mukaan riitä autoa käyttävälle asukaskunnalle. Toisaalta jotkut ovat kokeneet kasvavan autoliikenteen pihakaduilla, torialueella ja huoltoajolle tarkoitetuilla katualueilla häiritsevänä ja vaaratilanteita tuottavana. Kaavio 1. Porin työttömyysasteen ero 20 suurimpaan kuntaan on kaventunut koko 2000-luvun ajan. (Lähde: Porin tilastoikkuna, Muutos ja toimintaympäristökatsaus I neljännes 2012) Asukasrakenne Kohdealueen väestölle on ominaista neljän elämäntavaltaan ja arkisen tilankäytön kannalta erilaisen asukasryhmän läsnäolo. Karkeasti jaoteltuna asukkaista runsas 2/5 kuuluu ikäryhmään vuotiaat, joka edustaa ensisijaisesti työssäkäyvää väestöä. Eläkeikäisten osuus on toinen 2/5 väestöstä ja loput väestöstä koostuu opiskelijoista. Ns. tuetun asumisen eri muotoja löytyy merkittävä määrä alueelta. Kunnan ja kolmannen sektorin asumispalveluja on tarjolla vanhuksille ja vammaisille sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Koko kohdealueella tuetun asumisen piiriin kuuluu monista ikäryhmistä yhteensä arviolta n. 440 asukasta, josta Karjarannan kaupunginosassa asuu n. 300 henkilöä 3. Karjarannan asuinalueen erityispiirre on viereisiin kaupunginosiin verrattuna asukkaiden korkea keski-ikä ja lapsiperheiden puuttuminen. Karjarannan kaupunginosassa asuu vain n. 30 alle 14 -vuotiasta lasta. Merkittävä osa alueelle muuttaneesta väestöstä kuuluu eläkeläisiin, joista alueen asukastoiminnan aktiivitkin suurimmaksi osaksi koostuvat. Kartta 5. Asukkaiden keski-ikä Karjarannan kaupunginosan Hankkijan ja Teurastamon kerrostaloalueen eri kiinteistöissä, 2012 kesäkuu. (Paikkatietoaineiston käsittely ja tuloksien esitys kartalla: Pirjo Kärkkäinen / Porin kaupunkisuunnittelu) Työttömyys Työttömyysaste on laskenut Porissa 2000-luvulla yhtäjaksoisesti vuoteen 2007 asti, mutta viimeisen viiden vuoden aikana sen taso on pysynyt 12,5 % tuntumassa. Vuosina Porin työttömyysaste oli vain 0,9-1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin 20 suurimman kunnan keskiarvo. Aivan viime vuosina Porin työttömyysaste on ollut jopa alhaisempi kuin useissa samankokoisissa verrokkikaupungeissa. (Aro, 2012) Karjarannan kaupunginosan työttömien lukumäärästä ei ole tarkkaa tilastotietoa käytettävissä. Karjarannan kerrostaloalueen ikä- ja asukasrakenteen sekä asumismuodon perusteella voidaan arvioida, että kohdealueella työttömien määrä on suhteellisen alhainen, noin kaksikymmentä. Karjarannan ikä- ja asukasrakenteen takia myös työssäkäyvän väestön määrä on suhteellisen alhainen. Alueella toimivat yritykset Porin elinkeinoelämän rakennetta kuvaa hyvin työpaikkojen sijoittuminen eri aloille. Tämän mukaan lähes 3/4 työpaikosta kuuluu palvelualoihin ja vain vajaa neljäsosa on jalostuksessa, alkutuotannon työpaikkojen jäädessä 1% tuntumaan. Viimeiselle kymmenelle vuodelle ominaisena trendinä on nähtävissä teollisuuden työpaikkojen voimakas väheneminen, kun samalla rakentamisessa ja yhteiskunnallisessa palveluissa sekä kauppa-, majoitus- ja ravintolapalveluissa on ollut kasvua. Karjarannassa, Porin ehkä värikkäimmän teollisuushistorian omaavalla alueella, on edelleen hyvin monipuolista yritystoimintaa. Satakunnan yrityshakemiston tietojen perustella kohdealueella toimii noin 60 yritystä. Niiden yritysten lukumäärä, joilla on toimipaikka tai postiosoite alueella, on arvion mukaan lähes 100. Alueen yrityselämässä tapahtuneet muutokset heijastavat jossain määrin koko kaupungin elinkeinorakenteen erikoispiirteitä. 4 3 Kohdealuerajaukseen kuuluvilla, Karjarannan kaupunginosan ulkopuolella olevilla alueilla asuu pelkästään tuetun asumisen piirissä olevia asukkaita, joiden asunnot sijoittuvat Veturitallikadun varren kortteleihin. 4 Porin elinkeinoelämää koskevat tiedot haettu lähteistä: ja

11 11 Ei pelkästään Porin, vaan koko Satakunnan 20 suurempaan yksityiseen työllistäjään kuuluvat Karjarannantien pohjoispuolella toimivat konepajateollisuuden yritys Hollming Works Oy ja sellu- ja paperiteollisuutta palveleva Metso Paper Oy. Viimeisten vuosien aikana on ollut n. 20 työntekijän kasvua Metson kohdalla, kun taas Hollmingilla oli 50-hengen vähennystä työpaikoissa. Molempien yritysten Porin toimipaikoissa on tällä hetkellä noin 200 työntekijää. Metso Paper Oy:n varasto- ja tuotekehityksen tilat sijaitsevat kohdealueen länsipuolella Karjarannantien ja joen välisellä, kaupungin omistamalla tontinosalla. Hollming Works Oy:n tuotantohallit sijaitsevat yrityksen ja kaupungin muodostaman Suisto Kiinteistöt Oy:n omistamalla tontilla Puunaulakadun pohjoispuolella, lähellä jokirantaa. Kolmanneksi suurin työllistäjä Karjarannassa n. 140 työntekijällään on Pori Energia Oy:n päätoimipiste. Muita yritysten keskittymiä alueella sisältäen rakennusliikkeiden varastoja, pintakäsittelylaitoksia ja korjaamoja - ovat Lestikadun ympäristön pienyritysalue ja teollisuushallien rivistö Karjarannantien eteläpuolella tasoristeyksestä länteen. Hautausmaan ja junaradan välisellä alueella sijaitsee Porin Puukeskus, jossa on puutavaran vähittäis- ja tukkumyyntiä ja laajoja varastoalueita. Vuosittainen, useiden kymmenien uusien kerrostaloasuntojen rakentaminen Teurastamon alueelle on osaltaan työllisyyttä merkittävästi lisäävää yritystoimintaa, jolla on myös välillisiä myönteisiä vaikutuksia paikallisiin palvelualan yrityksiin. Kolmas sektori alueen tärkeänä toimijana Porin merkittävin kolmannen sektorin työllistäjä on vanhustenhoitoon keskittyvä Ruskatalojen palveluyhdistys ry. Yhdistyksen toimipiste Karjarannan Hankkijan alueella on Palvelukoti Ruskala, jossa on 20 palveluasumispaikkaa. Karjarannan kaupunginosaan on sijoittunut useita yhdistyksiä, jotka toimivat päihde- ja mielenterveysasiakkaiden parissa. Kaupungin kanssa yhteistyössä toimii Porin Sininauha ry, jonka rakennuttamat toimitilat sijaitsevat junaradan ja vanhan hautausmaan välisellä vähäkulkuisella alueella. Kuuden työntekijän voimin yhdistys ylläpitää päihdekuntoutujille suunnattua päiväkeskustoimintaa, yhteisö- ja tukiasumispalveluita sekä ensisuojan. Muita päihdetyön toimijoita kohdealueella ovat Pelastusarmeijan Porin miesten asuntola ja Porin A-kilta. Kunnan tarjoamia palveluja alueella Porissakin, kuten muuallakin Suomessa, kuntasektorin tehtävä on toimialakohtaisesti järjestää ensisijaiset, sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelut. Porin kaupunki onkin alueensa suurin työllistäjä yli 7000 työntekijällään. Karjarannassa, Karjapihan varrella lähellä jokirantaa, toimii kolme kaupungin ylläpitämää palvelutaloa vanhuksille ja vaikeavammaisille: Jokisuisto, Jokiranta ja Jokihelmi. SURE-kohdealuerajaukseen sisältyy myös Päärnäisten kaupunginosaan kuuluva kaupunginsairaalan alue, joka on merkittävä terveyspalvelujen keskittymä. Edelleen VR yhtymän omistuksessa olevissa, entisten veturitallien toimistorakennuksissa ja kahdessa pilttuussa toimii kaupungin sosiaalisen työllistämisen yksikkö, Porin Nuorten työpaja. Sen toiminta on suunnattu alle 29-vuotialle ilman ammattitutkintoa oleville tai opintonsa keskeyttäneille nuorille. Pajatoiminnassa noin 200 nuorta saa vuosittain ohjatusti yksilö- ja työvalmennuksen avulla tarvittavaa kokemusta, jotta he pääsisivät helpommin työelämään tai jatkamaan opintojaan. Veturitallien itäpään pilttuut ovat 2000-luvun alusta asti olleet Varaosapankin käytössä. Toimintaa ylläpitää kaupungin tuella Porin seudun rakennuskulttuuriseura ry. Nämä kaksi toimijaa hyödyntävät omaaloitteisella korjaustyöllään sopivalla tavalla kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusta. Molemmat vuokralaiset näkevätkin toisen läsnäolosta saatavan synergistä etua. Kaupallisia palveluja alueella Karjarannassa on vain yksi vähittäistavarakauppa, Vapaudenkadun ja Karjarannantien kulmassa sijaitseva, viikonloppuisinkin auki oleva Sale. Alueen kaksi lounasravintolaa ja yksi kahvila palvelevat ensisijaisesti suurimpien yrityksien työntekijöitä. Lounasravintoloiden aukiolo rajoittuu arkipäiviin ja päättyy iltapäivällä jo varhain lounastuntien jälkeen. Karjarannantien varrella tasoristeyksen vieressä sijaitsee lounaskahvila Mussaka. Puunaulakadun parkkialueen vieressä toimii lounasravintola Work Soppa, jonka rakennus on peräisin vielä Rauma-Repolan toiminnan ajoilta. Pori Energian vuokratontilla, junaradan ja kerrostaloalueiden välisellä kolmiomuotoisella alueella, sähkön myynnin asiakaspalvelupisteen vieressä, toimii lounasravintola Viikin Helmi. Pisin aukioloaika on Karjarannan Shellin huoltoasemalla, jossa toimii kahvila ja pieni myymälä. Tärkeänä palvelutarjonnan lisäyksenä voidaan pitää Karjapiha 2:n suojeltuihin rakennuksiin viimeisenä kahtena vuotena muodostunutta uutta käyttöä. Lasitusliike Puurila tarjoaa myös kehystyspalvelua ja osa rakennuksesta on vuokrattu taidenäyttelyjä varten. Galleria Elisessä näyttelyavajaiset ovat toimineet pienimuotoisina kulttuuritapahtumina, myös parin viikon ajan näyttelytiloissa on ollut teatteriesityksiäkin. Toimintansa vakiinnuttanut Hostel River vuokraa majoituspalvelujensa lisäksi tiloja yksityisille ja yhdistyksille kokouksia, kursseja ja juhlatapahtumia varten. Kohdealue ilmentää kaupungin teollisuushistoriaa Nykyisen Karjarannan kaupunginosan alue kuuluu Ruotsin kuninkaan Juhana III:n vuonna 1585 Porin kaupungille luovuttamiin Vähä-Rauman kylään rajoittuviin lahjoitusmaihin. Alavaa Kokemäenjoen ranta-aluetta käytettiin alussa kaupunkilaisten niittynä ja laidunmaana ja myöhemmin kaupunkilaisten viljelypalstoina. Ajan mittaan Karjaranta oli maaresurssi kaupunkia palvelevien laitosten ja kasvavan teollisuuden sijoittumiselle. 5 5 Hätiläksi kutsuttu, parisenkymmentä taloa sisältävä tilapäisasutukseen tarkoitettu alue sijaitsi välisenä aikana Mäntyluodon radan pohjoispuolella, nykyisen Tikkulantien, Rauhanpuiston ja Karjarannantien linjan rajaamalla osalla Karjarantaa. (Helminen 2006)

12 12 Jokirannan varastomakasiinit säilyivät osana maisemaa 1980-luvulle asti. Aikakaudelle ominaisen yhdyskuntahallinnan mukaisesti 1880-luvun lopulla köyhäinhoitolaitos ja sairashuone sekä hautausmaa olivat sijoittuneet kaupungin laidalle pitkään hyödyntämättä jääneelle maa-alueelle, nykyisten vastaavien julkisten laitosten alueelle. Porista Mäntyluodon satamaan johtavan rautatieyhteyden perustaminen ennen vuosisadan vaihdetta houkutteli ensimmäisten teollisuuslaitosten rinnalle uusia joen läheisyyttä hyödyntäviä tuotantolaitoksia. Itsenäistymisen jälkeisinä vuosikymmeninä sahatoiminnalta ranta-aluetta ottivat haltuunsa öljysataman toiminnat, teurastamo- ja lihajalostustoiminta. Rautatien viereen sijoittui osuustoiminnan mylly- leipomo- ja varastotoimintaa. Sotakorvaustyöt synnyttivät jokirantaan merkittävää telakkateollisuutta, jonka rinnalle kehittyi vahvaa konepajatuotantoa. Karjaranta tunnetaan kaupungin yhtenä tärkeimpänä teollisuusalueena, jonka kehittymistä palvelivat 1940-luvulta alkaen uudistetut varsinaiset asemakaavat luvulle tultaessa tuotantorakenteen rajun muutoksen myötä, kaikki suuremmat teollisuuslaitokset lakkautettiin, pelkästään Rauma-Repolan monialaisen konepajaosaamisen perillisinä erikoistuneet suuryritykset Metso Paper Oy ja Hollming Works Oy säilyttivät asemansa Karjarannassa nykypäiviin asti. Kartta 6. Porin kohdealueen tärkeimmät osa-alueet. (Kaupungin omistamat maa-alueet himmennettynä.) Kuva 20. Porin kohdealue viistoilmakuvassa luoteesta kuvattuna, 2012 kesä. (kuvaaja: Lentokuva Vallas Oy ) (LV)

13 13 Maankäytön uudistuksen painopiste kaupunkikeskustan vieressä Alueella on viimeisen kahden vuosikymmenen aikana tapahtunut paljon muutoksia kaupunkikuvassa ja maankäytössä. Mielikuva taantuvasta teollisuusalueesta on vähitellen muuttunut myönteisemmäksi. Nykyäänkin alueella vireillä olevat useat kaavahankkeet osoittavat, että kiinnostus kiinteistökehittämiseen on vahva. Porin kaupunki kuuluu avaintoimijoihin omistaessaan SURE-hankkeen kohdealueella merkittäviä uudisrakentamiseen ja tiivistämiseen soveltuvia maaalueita, esimerkiksi Suisto Kiinteistöt Oy:n omistajaosapuolena. SURE-hankkeessa ehdotettuja kiinteistöjen käytön muutoksia onkin luontevaa kytkeä vaiheittain toteutettavien kaavahankkeiden osaksi. Tämä tekee mahdolliseksi sen, että URBACT-ohjelman rahoituksen loputtuakin, tunnistettuja kehittämisteemoja voidaan edistää SURE-metodeja hyödyntämällä normaalin kaavaprosessin vuorovaikutustyön puitteissa. Hankkijan alue Kaupunginosan maa-alueiden ja entisten teollisuuskiinteistöjen asumispainotteista uuskäyttöä valmisteltiin jo 1980-luvulla, mutta prosessin katkaisivat tulevan vuosikymmenvaihteen lamavuodet (Furuholm 2007). Silloin voimassa olleessa, kestävän kehityksen teemoja vahvasti esille tuovassa, Maa-Porin osayleiskaavassa, Vapaudenkadun länsipuolella sijaitseva alue oli jo keskustaasumisen tiivistämiskohteena osoitettu kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi. Syksyllä 1998 vahvistui Hankkijan kerrostaloaluetta koskeva ensimmäinen asemakaava, jossa myös vanhan rautatieaseman rakennukset saivat osayleiskaavan edellyttämät suojelumerkinnät. Sataleivän funkkistyylinen leipomo-varasto osoitettiin suojeltavaksi kaupunkikuvan kannalta tärkeänä rakennuksena. Opiskelija-asuntoja ja päivittäistavaramyymälää sisältävää uuskäyttöä varten laadittiin erillinen, seuraavana vuonna vahvistuva asemakaava. Hankkijan alueen kolmen rakennusliikkeen toimesta toteutettu viidentoista uuden 4-8 kerroksisen kerrostalon kokonaisuus suojeltuine kohteineen sai nykyisen hahmonsa vuonna 2005 ja tuotti alueelle yhteensä 620 uutta asuntoa. Teurastamon alue Toinen merkittävä, edelleen laajentuva uudisrakentaminen kohdistuu Karjarannantien pohjoispuolella sijainneen entisen osuusteurastamon alueelle, jonka asemakaavamuutoksessa hyödynnettiin vuonna 2003 järjestetyn suunnittelu- ja tarjouskilpailun tuloksia. Teurastamon alueen viiden kerrostalokorttelin rakentamisen mahdollistanut asemakaava vahvistui 2004 kesällä. Tässä kaavassa saivat suojelumerkinnän Karjapihan ja Karjarannantien väliselle alueelle jääneet, alkuperäisestä käytöstänsä poistuneet, kaksikerroksiset osuusteurastamon konttorirakennus ja pukuhuonerakennuksena toiminut entinen meijeri sekä matala varastorakennus. Muut tuotantorakennukset saivat väistyä Makasiininrannalla nopeasti valmistuvien kerrostalojen edestä. Kerrostaloalueen etenemistä länteen on vauhditettu kahdellakin asemakaavamuutoksella viime vuosina. Teurastamon alueen uudisrakentaminen on vuoteen 2012 mennessä tuottanut 294 uutta asuntoa, joista n. 1/3 osa on palveluasuntoja. Asumista erityisryhmille Karjarantaan liittyen on vielä mainittava kaupunginosan vanhaan hautausmaahan rajautuvalla osuudella erityisryhmien asumisyksiköiden rakentamisen mahdollistanut, vuonna 2000 valmistunut asemakaavan uudistushanke. Porin Sininauha ry:n yksitoista huoneistoa ja kaksi ryhmäkotia sisältävä toimipiste valmistui 2004 ratapihaan kuuluneiden vanhojen puutalojen läheisyyteen. Kuva 21. SURE-partnerivieraat kohdealuekäynnillään tutustumassa Porin Sininauhaan, 2012 kesäkuu. Veturitallien alue (KA) Veturitallien rakennusten alkuperäisen käytön hiipuminen 2000-luvun alussa käynnisti alueen uudistumisessa avainasemassa olevan Veturitallien alueen asemakaavahankkeen. Kesällä 2012 lainvoimaan tullut asemakaava tekee mahdolliseksi palveluihin luontevasti kytkeytyvän monipuolisen uuden asuinalueen rakentamisen Veturitallien suojeltujen tiilirakennusten ympärille. Alueelle sijoitettava kaupungin omana rakennushankkeena toteutettavalla päiväkodilla on rakennuslupa. Porin kaupungin teknisen palvelukeskuksen talosuunnittelussa laadittiin peruskorjaussuunnitelma VR-Yhtymä Oy:n omistamien veturitallien rakennusten Porin Nuorten työpajan vuokraamiin osiin (Klemetti 2012). Kuva 22. Makasiiniranta Kokemäenjoelta kuvattuna, 2011 kesä.

14 14 SURE-hankkeessa toteutettu täydentävä aineistonkeruu Verkostohankkeeseen ei sisällytetty erikseen työosuutta täydentävän tausta-aineiston keräämistä eikä sen analyysiä. Tämä tehtävä suoritettiin omien rinnakkaisten kartoitusten lisäksi prosessin aikana laajaksi kehittyneen oppilaitosyhteistyön avulla. Kursseja ja tutkimuspainotteisia töitä kytkettiin SURE-kohdealueen käsittelyyn Satakunnan ammattikorkeakoulun 6 (SAMK) liiketalouden, viestinnän ja sosiaali- terveysalan opiskelijoilta sekä Turun Yliopiston maisemantutkimuksesta. 7 Molempien oppilaitosten edustajia pyydettiin mukaan myös hankkeen tukiryhmän toimintaan. ajan, päivittäin neljä tuntia avoinna olleen näyttelyn yhteydessä vierailijoilta kerättiin kyselylomakkeen avulla kannanottoja siihen, minkälaista käyttöä he toivoisivat liikehuoneiston tiloihin. Kolmenkymmenen vastaajan antamista ehdotuksista kävi ilmi, että lähikortteleiden asukkaat haluaisivat asuinalueelleen ensisijaisesti hyvinvointia lisääviä palveluita. Yli kolmasosa vastaajista piti tärkeänä saada tilaan parturikampaamon. Toissijaisesti tärkeäksi arvioituja olivat kahvila, lounasravintola ja myymälä sekä erilaiset terveyspalvelut, kuten terveysneuvonta, jalkahoitola ja hieroja. Myös asukastupatoimintaa pidettiin mahdollisena. Asukaskyselyjä kohdealueesta Karjarannan kerrostaloalueen laaja asukaskysely 8 Porin kaupunkisuunnittelun 2011 keväällä Karjarannan kiinteistöyhdistyksen kanssa yhteistyössä järjestämän asukaskyselyn tulokset osoittivat, että asuinalueen monipuolisempaan käyttöön, arkisen toimintojen virkistämiseen tähtäävät toimenpiteet olisivat tervetulleita. Erityisesti työelämän ulkopuolella oleva osa väestöstä olisi potentiaalinen käyttäjä ehdotetuille pienille kulttuuritapahtumille, korttelikahviloille, asukastuville. Asukaskyselyn tulokset vahvistivat kohdealueen valinnan aikaiset oletukset sen mahdollisista ongelmista ja käyttäjien parannustoiveiden aihepiiristä. Vastaajien keskuudessa autopaikkojen vähäisyys ja liittymien puute pääväyliin koettiin asuinalueella suurimpana ongelmana, joten näitä kysymyksiä toimenpiteiden suunnittelussa pidettiin mukana osana liikenteellisten asioiden kokonaisvaltaista käsittelyä. Edelliseen teemaan kuuluvat myös eri osa-alueiden välisten ja naapurialueisiin johtavien yhteyksien rakentaminen radan alikulun ja lossi- ja siltayhteyden avulla. Kerrostalojen nykyiseen tiiviiseen rakentamistapaan asukkaat toivoivat muutosta. Heidän näkemys vahvisti tukiryhmäkeskusteluissa muotoiltuja tavoitteita monimuotoisemmasta tulevasta asuntorakentamisesta. Virkistysalueiden läheisyyteen vastaajat ovat olleet tyytyväisiä, ja kyselyssä ehdotettua, uutta virkistysreittiä radan varteen kannatettiin. Ennakkoarvioita kohdealueen palvelujen yksipuolisuudesta tukivat monien vastaajien esittämät toiveet saada lisää palveluja alueelle (esim. kahvila, pankkiautomaatti, hoito- ja terveyspalvelut). Tyhjän liikehuoneiston käyttöä koskeva kysely Asemapäällikönkatu 6:n katutason liikehuoneisto oli poistunut rakennusliikkeen omasta työmaatoimistokäytöstä 2009, minkä jälkeen siihen oli yritetty saada vuokralaista vuokravälitysliikkeiden kautta. Yli vuoden tyhjänä ollutta liikehuoneistoa saatiin tukiryhmässä mukana olleen Lemminkäinen Talorakennus Oy:ltä käyttöön useaankin tapahtumaan, joista ensimmäinen oli 2012 helmikuussa järjestetty Pop-up valokuvanäyttely opiskelijoiden tekemistä kohdealuetta esittävistä valokuvista. Kahden viikon Kuvat 23 ja 24. Esimerkkejä SURE-hankkeen ja SAMK:in yhteistyön tuloksia esittelevästä materiaalista (Postereiden taitto: Maija Hannukainen/ SAMK) Liiketalouden koulutusohjelman kurssit ja opinnäytetyöt Karjarantaa koskevien lehtikirjoitusten tarkastelu SAMK:in liiketalouden koulutusohjelman opiskelijat 2010 pidetyllä Kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien -kurssilla keräsivät ja aineiston kannalta alustavasti tutkivat kohdealueesta ilmestyneitä lehtikirjoituksia. Tärkeimpiä teksteissä esille tulleita aiheita eroteltiin alueesta muodostuneina mielikuvina, jotka koskivat mm. kaupunkimaisemaa, asumisen laatua ja rakentamistapaa. Lehtikirjoitusten aineistoa käytettiin myös muiden kurssien aikana tutkimusmenetelmiin perehdyttämisessä. Aineistokeräykseen osallistunut Marika Elo kirjoitti aiheesta kandidaatin tutkintonsa opinnäytetyön. Työssään hän syventyi kvalitatiivisin menetelmin 2000-luvulla, kahden nelivuotisen kauden aikana niin kutsutun Teurastamon asuinalueesta ilmestyneiden lehtikirjoitusten analyysiin. Hän käsitteli kirjoitusten liittymistä alueesta muodostettuihin mielikuviin ja erityisesti uusien kerrostalojen asuntojen myytävyyteen. Tulokset osoittivat, että ennen vuotta 2004, suunnitteluvaiheen aikana, mielikuvaa kerrostaloalueesta hallitsi näkemys ylellisestä asuinalueesta, mutta vuoden 2008 jälkeiset, toteutuneen uudisrakentamisen arviot olivat enemmin kriittisiä asuinympäristön laadun suhteen. (Elo 2011) 6 Satakunnan ammattikorkeakoulun osalta monitahoiseksi muodostuneen SURE-yhteistyön kontaktihenkilöinä toimivat seuraavat opettajat: Anne Kärki (esteettömyys), Henry Merimaa (mm. valokuvadokumentointi ja www-sivut), Eila Hirvonen (IVA-tarkastelu) ja Eila Minkkinen (sanomalehtianalyysi ja liiketalouden opinnäytetyöt). Lisäksi erilaisten aineistojen keräämisessä ja esittelyssä ovat olleet avuksi Riikka Tupala (esteettömyyskartoitus), Jere Kuusinen (valokuvauskurssit), Hanna Hyttinen (asukaskysely) ja Maija Hannukainen (SAMK-yhteistyön posterit). Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa tehdyn oppilaitosyhteistyön tuloksien yhteenveto on luettavissa postereissa osoitteessa 7 Valmistuneita töitä voi ladata paikallisen SURE-hankkeen verkkosivulta: 8 Yhteenvedon asukaskyselyn tuloksista on laatinut sosiaalipolitiikan opiskelija Noora Wallin (ks. SURE uutislehti 8/2012).

15 15 Lestikadun ympäristön pienyritysten yhteistyötä Karjarannan omaleimaista pienyritysaluetta käsittelevässä opinnäytetyössään Susanna Leinonen tutki yritysten näkemyksiä yhteistyön mahdollisuuksista ja tarpeista sekä alueen tulevaisuudesta. Kolmen haastattelun tulos osoitti, että kysytyillä yrittäjillä ei ollut erityistä tarvetta yhteistyöhön tai sen lisäämiseen. Tutkimuksessa todettiin, että yritysten pieni koko ja erilaisuus eivät muodosta estettä yhteistyön kehittämiselle. Tarpeen yhteistyölle on kuitenkin noustava toimijoista itsestään. Yritysten edustajat pitivät toimipaikkansa sijaintia keskustan reuna-alueella suurena etuna, etenkin hyvien liikenneyhteyksien takia. (Leinonen 2011) Asukkaiden näkökulmia asuinalueestaan ja rakennusliikkeiden toiminnasta Saija Marjasto käsitteli opinnäytetyössään asukasviihtyisyyttä ja asunnon valintaan liittyviä tekijöitä haastattelemalla 15 asukasta Teurastamon kerrostaloalueelta. Tulokset osoittivat, että asukkaat ovat tyytyväisiä, kun heidän mielipiteitä kysytään ja heitä kuunnellaan. Eniten kritiikkiä sai rakentamistavasta johtuva ahtaus, ranta-alueen ja pihojen kunto sekä Karjarannantien vilkas liikenne. Haastateltavat olivat yleisesti tyytyväisiä asuinalueeseensa. Erityisesti alueen sijainnin tuomaa etua Kirjurinluodon ja keskustan palvelujen läheisyyteen pidettiin arvona. (Marjasto 2012) Sosiaali- ja terveysalan näkökulmia rakennetun ympäristön kehittämiseen Satakunnan ammattikorkeakoulusta toinen tärkeä yhteistyöpartneri oli sosiaali- ja terveysala, jonka edustajien kanssa kartoitettiin parannustarpeita esteettömyyden kriteerein ja ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin avulla. Esteettömyystarkastelu palveluasumisen yhteydessä Sataesteetön-hankkeen kautta syntyi ajatus laatia Jokisuiston palvelutalon ympäristön esteettömyysselvitys. Fysioterapian opiskelija, Eeva-Liisa Sirén laati esteettömyysraportin palvelutalon ja päivittäistavarakauppa Sale:n väliseltä reitiltä. Hän otti tehtäväkseen käsitellä laajemmin esteettömyyskysymystä, erityisesti talviolosuhteisiin keskittyen, oman englanninkielisen kandidaattitutkielmansa puitteissa. Työnsä tuloksena Sirén kirjasi tärkeämpänä parannustehtävänä jalkakäytävien kunnossapitoa kaikkina vuodeaikoina. Yhteenvedossaan hän totesi mainittujen kohteiden välillä kulkureitin liikuntarajoitteisille olevan yleisesti esteetön, mutta erilaisten pintamateriaalien käytössä olisi huomioitava apuvälineillä kulkevien kokemuksia mahdollisimman hyvin. (Sirén 2012a ) Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) Sosiaali- ja terveysalan Terveyden edistämisen arviointi ja vaikuttavuus -kurssin opiskelijoiden ryhmätyösuorituksina toteutettu IVA-tarkastelu on lajissaan ensimmäinen Porissa. Siinä kartoitettiin systemaattisen ennakkoarvioinnin avulla valitun asemakaavaehdotuksen vaikutuksia asukasryhmiin. Veturitallien asemakaavan erilaisten toteutusvaihtoehtojen tuottamaa ympäristöä on arvioitu neljän herkän ihmisryhmän näkökulmasta. Tuloksien perustella alueen rakentamisella on eniten vaikutuksia lapset ja lapsiperheet ja vammaiset ja liikuntarajoitteiset ryhmiin. Jälkimmäisen ryhmän tarkastelun yhteydessä kaupunkisuunnittelu on ehdottanut kokeilla SUREhankkeen puitteissa nk. luotainmetodissa kehitettyä kertakäyttökameralla tapahtuvaa käyttäjien omaa dokumentointityötä. Asukkaiden huomioiminen asiantuntijana heidän näkökulmansa esille tuomisessa oli tärkeä lähtökohta koko SURE-hankkeessa kehitetylle vuorovaikutukselle. Maisemantutkimuksen lähestymistapa kohdealueeseen Ihmisystävällisen asuinympäristön ominaisuudet Turun yliopiston maisemantutkimuksen oppiaineeseen valmistaneessaan kandidaattitutkielmassaan Anu Tuovinen tutki Teurastamon kerrostaloalueella toteuttamansa seitsemän haastattelun avulla asukkaiden suhdetta asuinympäristöönsä. Ympäristöpsykologian teoriaa apunaan käyttäen Tuovinen tutki asuinympäristön laatua seuraavia tärkeiden tarpeiden ja niiden toteutumisen kautta: yksityisyys ja yhteisöllisyys; esteettisyys; turvallisuus ja toiminnallisuus. Vastausten analyysin ja kohdealueen nykytilan arvioinnin lisäksi hän on koonnut tärkeimpiä esille tulleita parannustoiveita. Asukkaiden mielestä: liikennettä pitäisi hillitä ja saada lisää parkkipaikkoja ja -katoksia asuntojen läheisyyteen; tulevassa rakentamisessa tulisi saada muutosta nykyiseen tiiviiseen rakentamistapaan; piha- ja viheralueita tulisi lisätä; jokirantaa ja näköalaa jokimaisemaan pitäisi paremmin hyödyntää. Karjapiha 2:n suojeltujen rakennusten niin sanotun bilesaunan - käyttöä pidettiin häiritsevänä, ja niiden sijalle toivottiin taidegallerian-kaltaista asukkaita palvelevaa yritystoimintaa. (Tuovinen 2011) Kohdealueen tarkastelua viestinnän koulutusohjelman kanssa Karjarannan maisemia valokuvauskurssilla. Satakunnan ammattikorkeakoulun viestinnän opiskelijoiden kanssa oli toteutettu kaksi valokuvakurssia, joiden kohteena oli Karjarannan kaupunginosa. Syys-talven 2010 aikana syntyi ensimmäinen ja laaja aineisto, jota hyödynnettiin viestinnän koulutusohjelman verkkosivujen suunnittelukurssilla ja Karjarannasta kertovan e-kirjan kuvituksessa (Joensuu ym. 2011). Opiskelijoiden tuottama runsas ja monipuolinen kuvamateriaali esitti pääosin Karjarannan teollisuusmaisemaa. Opiskelijat olivat eniten kiinnostuneet ympäristön muutoksen piirteistä. Uusi kerrostaloalue jäi kuvissa vähemmälle huomiolle. Tästä syystä seuraavana vuonna toteutetun valokuvakurssin teemaksi valittiin asuinalueen ympäristö sekä erilaisten toimintojen dokumentointi. (HS) (HS) Kuvat 25 ja 26. SAMK:n viestinnän opiskelijoiden ensimmäisellä valokuvauskurssilla Porin veturitallien tiilirakennukset olivat suosittu kohde.

16 16 Molempia aineistoja esiteltiin kaikille kaupunkilaisille avoimissa näyttelyissä, joista ilmoitettiin hankkeen verkkosivuilla ja sanomalehdissä. Ensimmäisestä aineistosta koottu näyttely pidettiin kohdealueella sijaitsevassa Galleria Elisessä, verkkosivukurssin tuloksien esittelyn kanssa yhdistettynä. Pienen näyttelytilan takia kuvia esitettiin dataprojektorilla seinälle heijastettuna. Toisen aineiston parhaat kuvat esitettiin paperivedoksina ja kehystettyinä Asemapäällikönkatu 6:n tyhjän liikehuoneiston tiloissa. Opiskelijoiden valokuvat toivat nuorten oman näkökulman vahvasti esille. Visuaalisen lähestymisen kautta huomio kiinnittyi kohdealueeseen ensi kertaa tutustuvan ulkopuolisen tarkkailijan maisemakokemukseen ja sen herättämiin tunteisiin. Kuvat 27 ja 28. Www-sivujen näyttelyssä oli mahdollisuus kokeilla demosivuja. (Julisteen taitto: Henry Merimaa / SAMK) Ideakilpailun toteutus osana www-sivujen kurssia SURE-verkoston työohjelma sisälsi tehtävän, jossa oppilaitoksen kanssa tuli toteuttaa ideakilpailu kohdealueesta. Porin hankeosiossa nopeasti käynnistyneen SAMKoppilaitosyhteistyön kautta syntyi ajatus ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden www-sivujen editointikurssin ja SURE-hankkeen ideakilpailun yhdistämisestä. Opiskelijoille tarjottiin julkisen esittämisen mahdollisuutta kannustimena ryhmätyötehtävän kiinnostavalle toteuttamiselle. Yhteensä kahdeksan viiden opiskelijan ryhmää sai tehtäväkseen käyttää luovalla tavalla Karjarantaa rakentamansa www-sivun teemaksi. Syntyneiden wwwsivujen laaja kirjo ja yllättävän kekseliäästi hyödynnetty tematiikka oli jo itsessään lisäarvo hankkeelle. SUREtukiryhmän parhaiksi arvioimat www-sivut edustivat kolmea eri lähestymistapaa, joissa viestinnällisin keinoin oli havainnollisesti tuotu esille Karjarannan kehittämisteemojen eri ulottuvuuksia. Hankkeen tarkoitusta suoraan huomioineen käyttäjäystävällisen palautesivuston lisäksi opiskelijat tarjosivat kaksi muuta ehdotusta, jotka koskivat kohdealueen tulevaisuutta. Teollisuusympäristön hyödyntäminen mahdollisena festivaalipaikkana nähtiin hyvin perusteltuna ja valmiin kaupunginosan palvelusivusto tuotti mielikuvan tulevasta, eheästä ja elävästä Karjarannasta. Muiden ehdotusten joukosta erottui omaksi linjakseen paikan tarinoita ja erikoispiirteitä käsittelevät ratkaisut. Www-sivujen kurssin yhteistyön tulokset olivat esillä Galleria Elisessä 2011 keväällä kahden viikon ajan. Vierailijoilla oli mahdollisuus tutustua verkkosivuihin näyttelytilassa esillä olleiden kannettavien tietokoneiden avulla. Satakunnan Kansan julkaisema uutinen näyttelystä toi sekä SURE-hankkeelle että SAMK:in toiminnalle näkyvyyttä. Oppilaitosyhteistyön tuottama täydentävä taustatieto ja muu asukaspalaute auttoivat ongelmien ja niiden syiden nimeämisessä, teemojen ja tavoitteiden jäsentämisessä. Tukiryhmätyöskentelyn aikana käydyissä keskusteluissa hahmoteltu arvio nykytilanteesta ja yhteisesti luotu tulevaisuuskuva tarkennettiin hankkeen esittelytilaisuuksien ja loppuvaiheen ideatorin avulla. Kohdealueen keskeiset haasteet ja mahdollisuudet Edellä kuvatut monialaiset selvitykset ovat tietyistä näkökulmista tiivistäneet teemoja. Hankkeen aloitusvaiheessa kerätyn ja muun täydentävän aineiston perusteella voidaan laatia seuraava luettelo Karjarannan kaupunginosan heikkouksista, vahvuuksista, haasteista ja mahdollisuuksista. Heikkoudet / haasteet: Karjanrannan nykyinen vilkas liikenne ja sen hillitseminen asuntoalueen laajentumisen yhteydessä. Karjarannantien ja radan estevaikutus on ratkaistava merkittävin investoinnein huomioiden eri liikennemuotoja samanaikaisesti. Asukasrakenteen yksipuolisuus liittyy myös asuntotuotantopolitiikkaan. Lapsiperheiden saamiseksi alueelle on toteutettava uutta urbaania asumista edistäviä näkemyksiä. Paikallisten palvelujen vähäisyys ja niiden lisääminen. Heikkoudet/ mahdollisuudet: Erilaisten toimintojen rinnakkainen läsnäolo alueella synnyttää uusia kiinteistöjen käyttömuotoja ja uudenlaista ilmettä kaupunginosalle. Yhteisöllisyyden vahvistaminen uudella asuntoalueella on nykyisten toimijoiden omaehtoisen ja vahvemman yhteistyön varassa. Julkiset ulkotilat vaativat ehostusta ja käyttäjäryhmien mukaista kalustamista. Asemakaavalliset puitteet paikkojen elävöittämiselle ovat pääsosin valmiina. Pysäköintiongelmien ratkaisuihin on mahdollisuus vaikuttaa vireillä olevien kaavojen kautta. Vahvuudet / mahdollisuudet: Jokirannan ja luotojen läheisyys on sijaintietu, jota on hyödynnettävä paremmin. Keskustan läheisyys tukee alueen toimintojen monipuolistamista. Porin kansallisen kaupunkipuiston konseptia on helppo hyödyntää kohdealueen kehittämisteemoissa Alueella on vireillä useita kaavahankkeita, joiden yhteensovittaminen pitkällä aikavälillä on luontevaa. Vahvuudet / haasteet: Kerrostalorakentaminen on kaupunkikehittämisen kannalta strategisesti tärkeää. Asuntotuotannon vaihtelevalla ilmeellä syntyy virikkeellistä ympäristöä. Alueen teollisuuden historia ja nykyiset toiminnat ovat merkittävä resurssi kaupunginosan omaleimaisuuden säilyttämiselle, keinot kohteiden uuskäytölle on harkittava koko kaupungin etua ja monia käyttäjäryhmiä huomioiden.

17 17 Toimintasuunnitelman keskeiset tavoitteet Temaattiset painopisteet Ongelmakartoitus sekä parannusmahdollisuuksien läpikäyminen osoittivat, että Porin hankeosiossa keskitytään SURE-verkoston valitsemasta kuudesta avainteemasta kolmeen kehittämisen osa-alueeseen, joita priorisoidaan seuraavassa järjestyksessä. Strategisella kehittämisellä luodaan ohjaavat puitteet kohdealueelle suunniteltujen maankäytön muutosten toteutukselle ja reagoimiselle toteutusprosessiin odottamattomasti vaikuttaviin ulkoisiin tekijöihin. Yhteisöllisyyden vahvistamisella autetaan kohdealueen asukasryhmiä tunnistamaan omat mahdollisuutensa ja kehittämään taitojaan vaikuttaa omaan elinympäristöönsä. Vahvempi yhteisöllisyys asuinalueella edistää myös viranomaisten kanssa tapahtuvaa vuorovaikutusta. Paikkojen luomisella (Placemaking) vahvistetaan erilaisia käyttäjälähtöisiä tapoja elävöittää julkisia tiloja. Paikalliset toimijat rakentavat kumppanuuksia muuttaakseen julkisia tiloja yhteisöä ja kaikkia kaupunkilaisia parhaiten palvelevaan käyttöön. Ongelmien tärkeimmät syyt Asukaskyselyn toteuttaminen hankkeen alkuvaiheessa osoitti, että mainitut ongelmat nykyisellä kerrostaloalueella liittyvät ensisijaisesti toiminnallisen ympäristön keskeneräisyyteen, palvelujen vähäisyyteen ja tilankäytön tavoissa oleviin eroavaisuuksiin. Monet fyysisen ympäristön heikkouksina tulkitut asiat johtuvat yhtäältä vallitsevasta rakentamistavasta ja toisaalta Karjarannantien kasvavasta liikenteestä 9. Edullinen sijainti tuo mukanaan vilkasliikenteisen pääväylän ympäristöhäiriöt ja vaikutukset liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen. Toisaalta sijaintiin liittyviä seikkoja nähtiin myös vahvuuksina, kuten keskustan, jokirannan ja luotojen läheisyys. Tukiryhmän keskusteluissa todettiin, että ennakoinnin lisäksi, Karjarannan tulevaisuuskuvan muotoilu ja siitä johdettu muutosten hallinnan linjaaminen ovat ne välineet, joilla kohdealueen kehittämisen haasteisiin pystytään vastaamaan. Toimintasuunnitelman toimenpiteet tulevat vaikuttamaan eri tasoilla ja eri nopeudella. Vaiheittaisuus ja sopiva ajoittaminen ovat osa strategista lähestymistä, jolla tulevaa monimuotoista ja eheää Karjarannan kaupunginosaa luodaan. Alueen nykyisiä vahvuuksia on saatava hyödynnettyä sekä paikallisten yritysten, yhteisöjen ja myös erilaisten asukasryhmien omassa toiminnassa. Keskeisten tavoitteiden määrittelyyn on päästy tukiryhmäkokousten ja laajempien yleisötapahtumien avulla vaiheittain edeten. Tehtävässä sovellettiin ongelmapuun tavoitepuuksi muuntamisen menetelmää. 10 Alueen keskeneräinen luonne tulee muuttumaan muiden tavoitteiden saavuttamisen myötä ja alueen omaleimaisuus vahvistuu. Sitä, minkälaiset piirteet muodostavat tulevan uuden Karjarannan hengen, ei voida tässä vaiheessa tarkemmin määritellä. Tukiryhmässä käydyissä keskusteluissa muodostui seuraava tiivistetty näkemys Karjarannan kehittämisen tehtävälle ja sen ohjaukselle: Paikkojen ja alueiden käytön sekä palvelujen monimuotoisuus, jossa mahdollisimman hyvin hyödynnetään alueen historiaa ja sijaintia. Kansainvälisten tapaamisten vaikutus oman kohdealueen käsittelyyn Partneritapaamisissa saadut kokemukset ja uudet ajatukset vahvistivat oman kohdealueen kanssa tapahtuvaa työskentelyä lisäten siihen monia uusia näkökulmia. Gheorghenin aloituskokouksessa asiantuntijapartneri johti Future City game -työpajaa 11, jossa erilaisten paikallisten osallisryhmien edustajat saivat mahdollisuuden esitellä omia visioitaan kohdealueesta. SURE-vieraat osallistuivat parhaan ehdotuksen valintaan. Työpajan tulos osoitti, että tavallisten käyttäjien rohkea näkökulma ja ennakkoluuloton esitystapa saattaa olla vaikuttavampi, kuin suunnittelun asiantuntijoiden vahvistaman tiimin laatima kehittämisidea. Hyvin erilaisista lähtökohdista muotoillut, ammattilaisille erikoiselta tuntuvat ajatukset, uudistavat yhteisesti luotavaa mielikuvaa kohdealueen tulevaisuudesta mielenkiintoisella tavalla. Kuvat 29 ja 30. Gheorghenin kokouksessa partnerit tutustuivat Future City Game -työpajaan. Menetelmä on kehitetty British Councilin Creative Cities hankkeessa. (Etenemismallin lähde: Larnacan kohdealueen käsittelyssä kiinteistöjen omistussuhteiden vaikutus ja sijainnin merkitys korostuivat. Keskustelussa isäntäkaupungin edustaja viittasi kaavoituksen ohjauskeinoon, jonka avulla kiinteistön omistaja saa rakentamisrajoitteiden vastineeksi hyödyntää rakennusoikeutta muualla tai myynnillä Karjarannantien toimivuustarkastelussa (2012) Karjapihan risteyksen kohdalla liikennemääräksi oli mitattu n ajoneuvoa / vrk. 10 Tämän julkaisun Taulukossa 4 (sivulla 22) esitetään tärkeimmät tunnistetut ongelmat ja niistä suoraan johdetut tavoitteet. Lyhyt kuvaus ongelmapuu mallin käytöstä löytyy URBACT II Paikallisten tukiryhmien oppaassa. 11 Tapahtumasta on julkaistu raportti: 12 USA:ssa käytetty julkisten hyödykkeiden valvontaan ja markkinoihin kytketty kehittämisen ohjauksen työkalu, joka mahdollistaa maanomistajalle kiinteistölle kuuluvan rakennusoikeuden vapaaehtoista siirtoa tai myyntiä on tunnettu transfer of development rights (TDR) nimellä.

18 18 Kuvat 31 ja 32. Larnacan partneritapaamisen luentopäivänä kuultiin koko kaupunkia koskevan suuren mittakaavan kehittämissuunnitelmista. Oikealla näkyy kaupungin strategiapäällikön esitelmänsä aikana piirtämä kaupungin laajenemistarina ja tulevaisuuden visio. Louvain-la-Neuven tapaamisessa paikallisen kehittämisyhtiön asiantuntija esitteli placemaking 13 käsitettä kaupunkikehittämisen tärkeänä ilmiönä. Monien tunnettujen kansainvälisten esimerkkien perusteella voidaan todeta, että Porin oma 1990-luvun Promenadi-Pori kaupunkikeskustan kehittämiskonsepti, ja myös uusi Jokikeskus-hanke ovat samantapaisia. Niisäkin on tavoitteena eri tahoja ja intressejä yhdistäen luoda kaikkia kaupunkilaisia palvelevia eläväisiä urbaaneja paikkoja. (SV) (OM) Albaceten partneritapaamisessa (OM) Kuvat 33 ja 34. Sekä Belgian Louvain-la-Neuvessä että Espanjan Albacetessä tutkittiin julkisten kaupunkitilojen käyttöä ja kehittämismahdollisuuksia. tuli esille tyhjien tilojen tilapäiskäyttö (vrt. Pop-up shop) käsiteltäessä sosiaalisten yritysten roolia. Saman ajatuksen pohjalta irlantilaiset partnerit olivat kunnan tukemassa hankkeessa perustaneet kaksi Pop-up shop kauppaa, josta he olivat myös yksityiskohtaisesti informoineet verkostoa. Tämä innoitti tukiryhmää tutkimaan myös Karjarannassa olevia mahdollisuuksia käynnistää kokeiluja. Kuva 35. Kreikan Komotinissä partnerivieraat tekivät paikallisen virkamiehen ja asukasedustajan opastuksella kävelykierroksen kohdealueella Iphaistosin kaupunginosassa. (JT) Komotinin partnerikokous käsitteli Porin näkökulmasta vähemmän tärkeältä vaikuttavan etnisen vähemmistön kysymyksiä. Yllättävällä tavalla kohdealuekäynti ja sen jälkeinen työpaja osoittivat, miten tärkeää on luoda luottamuspohja keskustelulle viranomaisten ja paikallisten asukkaiden välillä. Porin hankekokonaisuus on taustaltaan erilainen, mutta luottamuksen rakentaminen osapuolten välillä on vuorovaikutuksen perusedellytys. (OM) Kuvat 36 ja 37. Irlannin Dún Laoghaire Rathdownissa paikallisen kehittämisyksikön opastuksella porilaiset vieraat tutustuivat Pop-up Shop aloitteen käynnistämään kohteeseen. Dún Laoghaire-Ratdownin opintomatkalla oli mahdollista nähdä, että yksinkertaiset keinotkin lisäävät viihtyisyyttä ja parantavat asuinympäristöä. Yhteinen suunnittelu asukkaiden kanssa ja vastuun jakaminen toteutuksessa vahvistavat yhteisöä merkittävästi. Muita työskentelyprosessin aikana käsiteltyjä kysymyksiä On asioita, jotka ovat nousseet työvaiheen aikana käsittelyyn kohdealueen kehittämisen tekijöitä pohdittaessa, mutta niitä ei priorisoinnin jälkeen katsottu tarkoituksenmukaiseksi erikseen sisällyttää toimintasuunnitelmaan. Laajojen rakennushankkeiden aiheuttamat häiriöt viihtyisyydessä: Uusien kerrostalojen rakentaminen ja sitä edeltävien purkutöiden yhteydessä havaitut häiriötekijät vaativat työmaa-aikaisten järjestelyjen tarkempaa valvontaa. Kun kyseessä on laajaa aluetta koskettava maankäytön muutoksen ja kokonaan uusien kortteleiden rakentaminen, prosessi saattaa olla vielä käynnissä, kun uudet asukkaat ovat jo asettuneet vasta valmistuneisiin kerrostaloihin. Teurastamon alueella viereisten työmaiden meluhaitta, työmaahan suuntaava liikenne ja väliaikaiset liikennejärjestelyt saattavat hankaloittaa uusien asukkaiden arkea pitkän aikaa. Rakennusten valmistumiseen saattaa kulua joskus vuosia. Väliaikaisena toimintana rakentamisprosessit vaikuttavat lähiympäristöön näissä tapauksissa huomattavasti. Asuinympäristön käytettävyys heikkenee siinä määrin, että uutta asuntoa mainosten perusteella valinneen omistajan saattaa olla vaikea sitä arvioida. Ilmiö vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiin, jos asukkaan liikkuminen on muutenkin hankalaa tai silloin jos aikaa vietetään pääosin omassa asunnossa. 13 Aihetta käsittelee laajasti Project for Public Spaces -niminen USA:ssa toimiva kaupunkikehittämisen asiantuntijaorganisaatio:

19 19 Paikallinen vuorovaikutus SUREtukiryhmän avulla Tukiryhmän perustaminen ja tärkeimmät osalliset Porin hankeosion tukiryhmä perustettiin 2010 keväällä. Kiinnostujia hanketoiminnasta valikoitui kahden kokoontumisen jälkeen. Kutsuja lähetettiin noin 50 henkilölle, pääosin eri hallintokuntien ja alueen yritysten edustajille. Ensimmäinen kokoonpano tukiryhmästä koostui 16 hengen ryhmästä, jossa kaupungin virastoja edustivat kaupunkisuunnittelu, työllisyysyksikkö ja varhaiskasvatuksen vastuuhenkilö. Viranomaisia edusti poliisi. Alusta alkaen Karjarannan Kiinteistöyhdistys ry oli aktiivisesti mukana ja toimii asukkaiden ensisijaisena äänenkannattajana. Yrityselämän näkökulmaa edustivat aktiivisesti alueen kaksi suurinta yritystä ja edunvalvontaa hoitavat tahot. Ensimmäisten kokousten jälkeen työryhmä laajeni yksityisyrittäjällä, joka omisti kohdealueen vanhimpia suojeltuja entisiä teollisuusrakennuksia. Osallisryhmien tunnistaminen Työskentelyn etenemisen myötä todettiin, että alueen asukkaista osa kuuluu tuetun asumisen piiriin. Heidän näkökulmaansa edustamaan kutsuttiin mukaan alueella tuettua asumista tarjoavien yhdistysten edustajia ja Jokisuiston palvelutalon asukas. Hankkeen loppuvaiheessa myös opiskelija-asuntojen edustaja vieraili kokouksessa. Useimmille edustetuille organisaatioille valittiin varajäsen, jotta tiedonkulku osallisten suuntaan olisi sujuvaa. Vaikka tapaamisissa oli vaihtelevasti läsnä eri tahoja ja määrältäänkin osallistumisen aktiivisuus vaihteli, keskustelu oli silti monipuolista, ja eri näkökulmat tulivat säännöllisesti esille. Tukiryhmän laajentaminen oppilaitosyhteistyön edustajilla Tukiryhmätyöskentelylle saatiin merkittävä vahvistus, kun Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) eri aloja mukaan lukien liiketalouden ja viestinnän koulutusohjelma sekä sosiaali- ja terveysala saatiin kiinnostumaan hankeyhteistyöstä. SURE-hanke tarjosi temaattisen kehyksen ja konkreettisen käyttötarpeen kurssi- ja opinnäytetöiden muodossa suoritettavalle tutkimukselliselle lähestymiselle. Yhteistyön ensimmäinen vaihe oli liiketalouden opiskelijoiden kurssi kohdealuetta käsittelevistä lehtikirjoituksista, minkä jälkeen käynnistyi kolmen opiskelijan kandidaatin tutkinnon opinnäytetyö. Sosiaali- ja terveysalan kanssa liitettiin kohdealueen tarkasteluun aluksi esteettömyyden näkökulma sekä asemakaavojen toteuttamisen vaikutus eri käyttäjäryhmiin. Viestinnän valokuvakurssit tuottivat nuorten silmin visuaalista aineistoa kahdessa erässä kohdealueelta. SAMK:in kanssa oppilaitosyhteistyö laajeni nopeasti. Tukiryhmään kutsuttiin mukaan kahden eri alan opettajiakin. Erityisen tärkeä oli viestinnän opiskelijoiden kanssa verkkosivun suunnittelun kurssin puitteissa toteutettu ideakilpailu kohdealuetta esittelevästä verkkosivusta. Yhden opiskelijan kandidaattitutkielman teemavalinnan kautta myös Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisematutkimuksen oppiainekin liittyi yhteistyöhön ja tukiryhmätoimintaan mukaan. Oppilaitosyhteistyöllä oli keskeinen rooli täydentävässä kartoituksessa, jolla varmistettiin tukiryhmän kanssa muodostunutta käsitystä kohdealueen ongelmista ja kehittämistarpeista. Kohdealueesta tehdyn aineistonkeruun monipuolistumisen ja laajentumisen lisäksi oppilaitosyhteistyön kautta saatiin tarkasteluun lisää tärkeitä näkökulmia. Tukiryhmäkokouksissa oli melkein aina joku oppilaitosyhteistyön edustajista läsnä ja hanketyöskentelyssäkin kokeneena edisti kohdealueen tarkastelua ja kysymyksenasettelua. Kuvat 38 ja 39. Verkkosivut apuna vuorovaikutuksessa. Monipuolista vuorovaikutustoimintaa URBACT II-ohjelma on koonnut verkossa hyödyllisiä työkaluja tukiryhmätoiminnan avuksi, joita on sovellettu myös Porin hankeosiossa tuloksellisesti. 14 Varsinaiseen tukiryhmätyöskentelyyn on sisällytetty säännöllisten kokousten lisäksi jäsenistön piirissä sähköpostitse toteutettuja haastatteluja ja kyselyjä ongelma- ja tavoiteanalyysin pohjaksi. Hanketiedottamisessa on hyödynnetty internetiä monella tavalla. Tukiryhmätyön ensi vaiheessa perustettiin oma verkkokansio, johon oli annettu pääsyoikeus tukiryhmän jäsenille työn aikana syntyneiden dokumenttien tarkastelua varten. Omaa paikallista toimintaa esittelevän verkkosivun (www.pori.fi/sure) perustaminen hankkeen alkuvaiheessa oli tärkeää, jotta tiedon kulku turvattiin myös niille, jotka eivät englanninkielisiltä virallisilta sivulta pysty hankkimaan tarvitsemaansa tietoa. Sivusto toimi tapahtumista ja hankkeen etenemisestä tiedottavana tärkeänä kanavana, johon viittaamalla oli uusille yhteistyöpartnereillekin helppo esitellä hanketta. Tukiryhmän verkkokeskustelusta kiinnostuneille aktiivisimmille jäsenille 2011 syksyllä perustettiin oma blogisivusto (sureporinaa.blogspot.fi), jonka tarkoitus oli palvella ensisijaisesti tukiryhmän jäsenten kesken tapahtuvaa vuorovaikutusta. Uutislehden tuottamisessa on hyödynnetty mahdollisimman paljon tukiryhmän jäsenten omia näkemyksiä, jotta se olisi moniääninen väline tuomaan esille mielipiteitä hanketoiminnasta. 14 URBACT II paikallisen tukiryhmän oppaassa on kuvattu pääperiaatteissaan loogiseen viitekehysanalyysi (Logical Framework Analysis) pohjautuvat yhteisen suunnittelun menetelmät, kuten sidosryhmien intressianalyysi, puumallista johdettu ongelma- ja tavoiteanalyysi. Lisäksi toimintasuunnitelman tuottamisen periaatteita käsittelevät Krakovassa 2011 järjestetyn URBACT kesäyliopiston aikana tuotetut malliesimerkit, jotka on julkaistu verkossa URBACT Café nimisenä wiki-sivustona.

20 20 Tukiryhmien kokoukset Hankkeen toteutusvaiheessa tukiryhmä kokoontui yhteensä 21 kertaa. Aluksi kokouspaikkana käytettiin Porin kaupunkisuunnittelun tiloja. Mahdollisimman paljon tartuttiin tarjoutuviin tilaisuuksiin pitää kokoukset vaihtelevasti eri paikoissa hyödyntäen kohdealueen soveltuvia paikkoja. Näin myös vähitellen alue tuli paremmin tutuksi kaikille osallistujille. Valmistautumiset partneritapaamisiin ja näissä saatujen kokemusten esittelyt jaksottivat temaattisesti sopivasti kokouksia. Kuvat 40 ja 41. Tukiryhmän kokoontui usein kehittämistyön kannalta kiinnostavissa paikoissa, kuten esimerkiksi Hostel Riverissä (vas.) tai Apparaatin tiloissa Liisankadulla (oik.) Osallisryhmä 15 Asukkaat 16 (A) Alueella toimivat yritykset (Y) Kiinteistöjen omistajat (K) Rakennusliikkeet (R) Elinkeinoelämän edunvalvonta ja kehittäminen (E) Oppilaitokset/ tutkimus (O) Kaupungin virastot/ viranomaiset (V) Palvelutarjoajat (P) Toimija / Organisaatio Jokisuiston palveluasunnot A1 Karjarannan Kiinteistöyhdistys ry A2 Opiskelija-asunnot A3 Hollming Works Oy Y1 Lasitusliike Puurila Y2 Memepo/Ilmapori Oy Y3 Metso Paper Oy Y4 Kalevi Mäkinen (Asuntotori 24 Oy) K1 Sinebrychoff Oy K2 Suisto Kiinteistöt Oy K3 Lemminkäinen Talo Oy R1 Skanska Talonrakennus Oy R2 Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK 17 E1 Porin Yrittäjät ry E2 Prizztech Oy E3 Satakunnan kauppakamari E4 Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) (sosiaali- ja terveysala; viestinnän sekä liiketalouden koulutusohjelma) Turun yliopisto (kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma) O1 O2 osallistumisen merkityksen arviointi Porin kaupunkisuunnittelu V1 Porin tekninen palvelukeskus (katu- ja puistosuunnittelu) V2 Koulutusvirasto (varhaiskasvatus) V3 Satakunnan poliisilaitos V4 Työllisyysyksikkö V5 Nuorten työpaja (Porin kaupunki) P1 Porin Sininauha ry 18 P3 Ruskatalojen Palveluyhdistys ry (Palvelukoti Ruskala) P2 Taulukko 3. Porin SURE-hankkeen tukiryhmässä edustetut organisaatiot. 15 Tämän julkaisun lopussa (LIITE II) on lueteltu kattavasti kaikkien kokouksiin osallistuneiden nimet ja edustetut organisaatiot. Yhteistyötä on tehty myös useiden muiden toimijoiden kanssa, kuten veturitallien omistajan VR-Yhtymän sekä Karjapiha 2 rakennuksessa vuokralaisena toimineen taidegallerian, Galleria Elisen kanssa. 16 Eri tapahtumissa ja kyselyissä myös Taiteilijakodin, Porin Sininauhan sekä Pelastusarmeijan miesten asuntolan asukkailta on saatu mielipiteitä kohdealueen kehittämiseen liittyen. 17 Osana Prizztech Oy:tä alkaen. 18 Porin Sininauha ry:n kattojärjestö, Sininauhaliitto oli edustettuna Järjestölähtöisten lähipalveluiden kehittämishankkeen kautta.

------------------------- PORI ja EGER

------------------------- PORI ja EGER ------------------------- PORI ja EGER yhteiset kokemukset kaupunkisuunnittelussa ystävyyskaupungit Pori ja Eger URBACT II SURE -hankkeen kumppaneina Mininäyttely palvelupiste Porinassa partnerikutsu SURE

Lisätiedot

MUISTIO. Esittely- ja keskustelutilaisuus Karjarannan tulevaisuudesta (SURE -hankkeen yleisötilaisuus)

MUISTIO. Esittely- ja keskustelutilaisuus Karjarannan tulevaisuudesta (SURE -hankkeen yleisötilaisuus) MUISTIO 1 Esittely- ja keskustelutilaisuus Karjarannan tulevaisuudesta (SURE -hankkeen yleisötilaisuus) paikka: Viikin Helmi Energia lounasravintola (Radanvarsi 2, 28100 Pori) aika: 13.4.2011 klo 18.00,

Lisätiedot

Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 28.kaupunginosan kortteleita 169 ja 168 sekä autopaikkojen korttelialueen AP (168, 169) ja niihin liittyviä katualueita koskeva asemakaavan

Lisätiedot

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi.

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS JÄTEVEDENPUHDISTAMO JA BIOKAASULAITOS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Projektisuunnitelma 2010 Porin kaupungin lähiöiden avaaminen ympäröivään kaupunkiin Kompakti kaupunki Lähiöohjelma 2008-2011. Porin kaupunki 2.6.

Projektisuunnitelma 2010 Porin kaupungin lähiöiden avaaminen ympäröivään kaupunkiin Kompakti kaupunki Lähiöohjelma 2008-2011. Porin kaupunki 2.6. Projektisuunnitelma 2010 Porin kaupungin lähiöiden avaaminen ympäröivään kaupunkiin Kompakti kaupunki Lähiöohjelma 2008-2011 Porin kaupunki 2.6.2010 Kompakti kaupunki -hanke Hankkeessa käsitellään Porin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Friitalan ja Rantalan kylien tiloja sekä Kokemäenjoen vesialuetta

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Friitalan ja Rantalan kylien tiloja sekä Kokemäenjoen vesialuetta ULVILAN KAUPUNKI Maankäyttöosasto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Diaari 274/10.02.03/2015 Keskustan asemakaava koskee: Friitalan ja Rantalan kylien tiloja sekä Kokemäenjoen vesialuetta Kartta 1.

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TA P I O K A N G A S A H O 2 6. 1 0. 2 0 11 L Ä H TÖ KO H DAT S U UNNIT TE LUA LU E Lähdin suunnittelussa liikkeelle tutkimalla pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 3.8.2015 Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nahinlahden alue, 7. (Myllykylä) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä

Lisätiedot

OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kunnan esitys yhteistyötavasta osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten

Lisätiedot

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014 KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014 Perustiedot ja kohderyhmä KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät

Lisätiedot

MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156

MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavaehdotuksen selostus, joka koskee 8.9.2011 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavaehdotus koskee Myllylän

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI PIRILÄN KUKKATALON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1 SUUNNITTELUALUE 2 KAAVATILANNE

RAISION KAUPUNKI PIRILÄN KUKKATALON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1 SUUNNITTELUALUE 2 KAAVATILANNE RAISION KAUPUNKI PIRILÄN KUKKATALON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Pirilän Kukkatalo Oy:n liiketoiminnan alueella Kerttulan kaupunginosassa

Lisätiedot

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0058 GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.10.2013

Lisätiedot

sataesteetön SUOMEKSI

sataesteetön SUOMEKSI sataesteetön SUOMEKSI ESTEETÖNTÄ ASUMISTA ESTEETÖNTÄ VAPAA-AIKAA Sataesteetön-hanke Esteettömyys, mitä se on? Turvallisuutta sekä parempaa elämänlaatua Hyviä perusratkaisuja Yhdenvertaisia toimimismahdollisuuksia

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ. ASEMAKAAVAMUUTOS Kirstinpuisto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.5.

YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ. ASEMAKAAVAMUUTOS Kirstinpuisto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.5. YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ Diaarionumero 1285-2013 Asemakaavatunnus 2/2013 ASEMAKAAVAMUUTOS Kirstinpuisto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.5.2013 Asemakaavamuutos laaditaan

Lisätiedot

Suunnittelualue, rajaus sinisellä

Suunnittelualue, rajaus sinisellä 1 YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ ASEMAKAAVANMUUTOS Herttuankulma 25.4.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Diaarinumero 9515-2013 Asemakaavatunnus 27/2013 Asemakaavamuutos

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO

Lisätiedot

Niittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote

Niittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote 1:1000 15.2.2007 Ajantasakartta 20 m Moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialue. Tontilla on osoitettava vähintään 5 autopaikkaa jokaista autohuoltopaikkaa

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh. (06) 828 9111 Faksi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAUS/583/10.02.03/2014 VP 9/17.3.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TIILIMÄEN (11.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 15 TONTTI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1643 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ...2 1 SUUNNITTELUALUE...2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...2 3 KAAVAT ILANNE...2 4 MAANOMISTUS...2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINT I...3

Lisätiedot

Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan laadinnan yhteydessä

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

LEHMUSKYLÄN PIENET MUUTOKSET (OSAT KORTTELEITA 32 JA 51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.8.2014

LEHMUSKYLÄN PIENET MUUTOKSET (OSAT KORTTELEITA 32 JA 51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.8.2014 MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0932 LEHMUSKYLÄN PIENET MUUTOKSET

Lisätiedot

Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen

Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen Koirapalvelut Koirapalvelut ovat kaupungin tarjoamia palveluita koiran omistaville kuntalaisille Koirapuistojen lisäksi

Lisätiedot

Ympäristölautakunta päättää asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäväksi 30 päivän ajaksi.

Ympäristölautakunta päättää asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäväksi 30 päivän ajaksi. Ympäristölautakunta 135 09.10.2013 Ympäristölautakunta 159 11.11.2015 Kaupunginhallitus 314 30.11.2015 Vanhan paloaseman ja sen lähiympäristön asemakaavan muutos; Asemakaavan aluerajauksen muuttaminen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Ihanamäenkadun varren (Jaakkola) asemakaavan muutoksen selostus. Ak 5151

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Ihanamäenkadun varren (Jaakkola) asemakaavan muutoksen selostus. Ak 5151 Ak 5151 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Ihanamäenkadun varren (Jaakkola) asemakaavan muutoksen selostus 4. kaupunginosa (Tapala) korttelin 314 tontti 5 ja puistoalue YMPÄRISTÖKESKUS/ SUUNNITTELUTOIMISTO 27.3.2007

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULVILAN KAUPUNKI Hormiston asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hormiston asemakaavan muutos Ulvilan kaupunki, Hormiston kaupunginosa, kortteli

Lisätiedot

Kortteli 52125, asemakaavan muutos

Kortteli 52125, asemakaavan muutos Kortteli 52125, asemakaavan muutos Työ nro 002260 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 17.8.2015 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

Lampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava)

Lampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava) Lampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava) Pori 609 Lampaluoto 420 SISÄLTÖ 1. Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö 2. Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 LINNANMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOKKOLAN KAMPUSALUE

KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOKKOLAN KAMPUSALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOKKOLAN KAMPUSALUE PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN VIREILLE TULON SYY Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi

Lisätiedot

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 118-AK1502 SAUVON KUNTA KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 11.3.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (10) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS HÖYLÄÄMÖNKADUN POHJOISPÄÄ

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS HÖYLÄÄMÖNKADUN POHJOISPÄÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS HÖYLÄÄMÖNKADUN POHJOISPÄÄ Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh. (06)

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.

ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9. 691/AK LIITE 1 ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.2015 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Heinolan

Lisätiedot

Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin nettisivuilta. Kommentteja aiheista voi antaa 15.2.2011 asti.

Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin nettisivuilta. Kommentteja aiheista voi antaa 15.2.2011 asti. - 2 - VIERUMÄELLE ASUNTOJA, ASUKKAITA JA TYÖNTEKIJÖITÄ 1 YHTEENVETO - TYÖVIHOT 1 ja 2 ( yht. 21 kpl) - HAASTATTELUT - ASUKASILTA 25.11.2010 Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö)

1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) YLÖJÄRVI 1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Kivilähteen teollisuusalueen

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Suomalaisen Työn Liitto ry myönsi 11:lle yritykselle oikeuden käyttää yhteiskunnallinen yritys -nimikettä. Suomen Setlementtiliiton omistamat yritykset olivat

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541)

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu, asemakaavoitus projektiarkkitehti Jouko Seppänen 22.4.2015 1 EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

LÄHIÖOHJELMA 2008-2011, KOMPAKTI KAUPUNKI-HANKE IMPOLAN LÄHIÖKÄVELY, MUISTIO. AIKA Keskiviikkona, 12.8.2009, kello 13.00-15.00

LÄHIÖOHJELMA 2008-2011, KOMPAKTI KAUPUNKI-HANKE IMPOLAN LÄHIÖKÄVELY, MUISTIO. AIKA Keskiviikkona, 12.8.2009, kello 13.00-15.00 LÄHIÖOHJELMA 2008-2011, KOMPAKTI KAUPUNKI-HANKE IMPOLAN LÄHIÖKÄVELY, MUISTIO AIKA Keskiviikkona, 12.8.2009, kello 13.00-15.00 PAIKKA Impolan kaupunginosa Sininen lounashuone OSANOTTAJAT: Aarne Saari As

Lisätiedot

SURE UUTISLEHTI 1/2011. SURE -hanke saa tukea Euroopan Aluekehitysrahaston URBACT II -ohjelmasta

SURE UUTISLEHTI 1/2011. SURE -hanke saa tukea Euroopan Aluekehitysrahaston URBACT II -ohjelmasta SURE UUTISLEHTI 1/2011 SURE -hanke saa tukea Euroopan Aluekehitysrahaston URBACT II -ohjelmasta 2 KOHTI KAUPUNKIKEHITTÄMISEN SOSIOEKONOMISTA MALLIA EUROOPAN PIENTEN JA KESKISUURTEN KAUPUNKIEN UUSI URBACT

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma LOIMAAN KAUPUNKI Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.09.2013 Nahinlahden alue (Myllykylä) 1( 5) Kaava-alueen sijainti Ilmakuva kaava-alueesta. Mikä osallistumis-

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy ASEMAKAAVAMUUTOSALUEEN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI ASEMAKAAVAMUUTOS

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS KUNTALIITOKSEN TOTEUTUMISEEN JA NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN

TILANNEKATSAUS KUNTALIITOKSEN TOTEUTUMISEEN JA NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN TILANNEKATSAUS KUNTALIITOKSEN TOTEUTUMISEEN JA NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 2.2.2011 Helvi Walli, Ari Vaitiniemi, Henna Lempiäinen NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Toimikunnan toiminta-ajatus,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 126. 126 Espoon keskuksessa sijaitsevan asuntotontin vuokraaminen Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, korttelin 40383 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 126. 126 Espoon keskuksessa sijaitsevan asuntotontin vuokraaminen Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, korttelin 40383 tontti 1 03.12.2012 Sivu 1 / 1 4730/02.07.00/2012 126 Espoon keskuksessa sijaitsevan asuntotontin vuokraaminen Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, korttelin 40383 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Tiitinen Anu,

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie)

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) SELOSTUS YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee 10.6.2014 päivättyä

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Talkootie 1 Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 3.3.2014 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis-

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työn tavoitteena on

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaava nro 860700 Keski-Nikinmäen asemakaava ja asemakaavan muutos 002086 Suunnittelualue sijaitsee Nikinmäen kaupunginosassa,

Lisätiedot

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 KAAVAMUUTOKSEN KOHDE, TARKOITUS JA TAVOITTEET Mustikkakankaan teollisuusalue sijaitsee

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA KOKKOLAN KAUPUNKI KAAVOITUSPALVELUT 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 340. kaupunginosan kortteleita

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN KYRÖSKOSKEN ETELÄNTIEN ITÄPÄÄN ASEMAKAAVANMUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

HÄMEENKYRÖN KYRÖSKOSKEN ETELÄNTIEN ITÄPÄÄN ASEMAKAAVANMUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma HÄMEENKYRÖN KUNTA HÄMEENKYRÖN KYRÖSKOSKEN ETELÄNTIEN ITÄPÄÄN ASEMAKAAVANMUUTOS Vireilletulo: xx.xx.xxxx Versio: 11.6.2015, AK Anttila HÄMEENKYRÖN KUNTA 2 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualueen likimääräinen

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Majoitus- ja vapaa-ajan asuntorakentamisen kehittämisohjelma. Ohjausryhmä 18.2.2014 projektikoordinaattori Essi Carlson

Majoitus- ja vapaa-ajan asuntorakentamisen kehittämisohjelma. Ohjausryhmä 18.2.2014 projektikoordinaattori Essi Carlson Majoitus- ja vapaa-ajan asuntorakentamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmä 18.2.2014 projektikoordinaattori Essi Carlson Sysmän Ilola-Suopelto-Päijätsalo aluekokonaisuuden yleissuunnitelma TYÖN SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma pvm. 21.2.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma pvm. 21.2.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma pvm. 21.2.2008 LAKALAIVA, 6030-4, -8, -9, 6032-5, 6034-3, -5, -9, 6055-1 JA MESSUKYLÄN KYLÄ19, SEKÄ KATU-, VIRKISTYS-, SUOJAVIHER-, LIIKENNE-

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 214005183 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 17.12.2015 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 4. kaupunginosan (Tapala) korttelia 303 (tontit 1 ja

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5178 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kankaanpään keskustan kulttuurikortteli ei ole toteutunut voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Korttelin alueella

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) LIPERIN KUNTA PYHÄSELÄN TELMONSELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN

Lisätiedot

WDC Helsinki 2012 Ideointipaja. Yhteenveto. 22.5.2010, klo 11-13 Kääntöpaikka, Intiankatu 1

WDC Helsinki 2012 Ideointipaja. Yhteenveto. 22.5.2010, klo 11-13 Kääntöpaikka, Intiankatu 1 WDC Helsinki 2012 Ideointipaja Yhteenveto 22.5.2010, klo 11-13 Kääntöpaikka, Intiankatu 1 WDC Helsinki 2012 - yleiset toiveet Design käsitteen avaus ja laajennus Kansainvälisyyttä Suomeen Kestävä kehitys

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot