MUISTIO. Esittely- ja keskustelutilaisuus Karjarannan tulevaisuudesta (SURE -hankkeen yleisötilaisuus)

Transkriptio

1 MUISTIO 1 Esittely- ja keskustelutilaisuus Karjarannan tulevaisuudesta (SURE -hankkeen yleisötilaisuus) paikka: Viikin Helmi Energia lounasravintola (Radanvarsi 2, Pori) aika: klo 18.00, osanottajia: 55 Kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelä avasi tilaisuuden (klo 18.10) ja esitteli esitelmöitsijät Porin kaupunkisuunnittelusta ja katusuunnittelusta sekä tilaisuuteen kutsuttuja Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Esitelmät Satakunnan ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijat Marika Elo, Saija Marjasto ja Susanna Leinonen esittäytyivät yleisölle ja kertoivat aloittamansa opinnäytetöiden aiheen. Elo tutkii Karjarannan kerrostaloalueiden mielikuvia sanomalehtikirjoitusten perusteella, Marjasto selvittää haastattelujen avulla Teurastamon kerrostaloalueen asukkaiden mielipiteitä rakennusliikkeiden toiminnasta. Leinosen opinnäytetyö käsittelee Lestikadun ympäristön yritystoiminnan kehittämistä. Olavi Mäkelä esitteli kaavoituskatsauksen karttaa, johon oli lisättynä SURE -kohdealue ja ajankohtaiset kaavahankkeet. Tulevaisuudessa toteutettavat asemakaavan muutokset Karjarannassa koskevat laajaa aluetta ja tuottavat uudisrakentamiselle kerrosalaneliötä vähintään saman verran kuin nykyisen Hankkijan ja Teurastamon alueet yhteensä. SURE -hankkeen haasteena on keskenään osittain ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittaminen. Työllä on suoria kytköksiä Porin kaupunginsuunnittelun strategiseen maankäytön ohjaukseen, kaava-hankkeiden vaiheistamiseen sekä keskustan kehittämistehtäviin. Asemakaava-arkkitehti Risto Reipas taustoitti Hankkijan ja Teurastamon kerrostaloalueiden kaavoittamisen historiaa ja kertoi vireillä olevien kaavojen tämänhetkisestä tilanteesta. Alueilla rakentamisen tapa on erilainen, mutta aluetehokkuus on sama. Suistokiinteistöjen kaava-hanke, joka sisältää asumista ja liikerakentamista on lähdössä uudestaan liikkeelle. Reipas esitteli suunnitelmia vireillä olevan Makasiinirannan kerrostalokorttelia 34 koskevan asemakaavamuutokseen liittyen. Kaavan tarkoitus on yhden kerroksen lisäämisellä saada enemmän väljyyttä rakennusten väliin. Korttelin itäpuoleisilla tonteilla rakentamista aloittavat Skanska Talonrakennus Oy ja Lemminkäinen Talo Oy poikkeamispäätöksen perusteella. Kaavoitusarkkitehti Mikko Nurminen esitteli Veturitallien alueen asemakaavaehdotusta ja valotti sen kytkeytymistä SURE -kohdealueen kehittämisteemoihin. Kaavan toteutumisen kannalta olisi tärkeää edistää Veturitallien rakennusten asukkaita palvelevaa uusiokäyttöä. Rakennuksiin olisi hyvä saada lisää niiden luonteeseen sopivia ja toisiaan tukevia toimintoja. Nurmisen mukaan Veturitallien viereen sijoitettavilla päiväkodilla ja kytkettyjen pientalojen alueella voisi luoda puitteita uudenlaiselle kaupunkiasumiselle keskustan tuntumaan. Kaavoitusarkkitehti Daniel Nagy kertoi Euroopan aluekehitysrahaston tukeman SURE - hankkeen taustoista, tavoitteista ja ajankohtaisista tehtävistä. Kahdella eri tasolla on toimintaa hankkeessa: URBACT II ohjelman mukaisesti kansainvälistä verkostoa vahvistetaan partnereiden kanssa ja paikallinen toiminta tukeutuu kohdealueen toimijoiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Vuorovaikutuksen lisääminen ja osallistumisen parantaminen ovat keskeisiä hankkeessa. Hankkeen konkreettisena tuloksena laaditaan toimintasuunnitelma kohdealueella kokonaisvaltaisen kehittämisen näkökulmasta. Tässä työssä paikallisella tukiryhmällä on keskeinen rooli. Käynnissä olevien taustaselvityksiin liittyen Nagy kertoi ensin asukaskyselyn alustavista tuloksista. Karjarannan

2 Kiinteistöyhdistys ry:n avulla jaetun n. 750 kpl:een kyselylomakkeen vastausprosentti oli 16 % (117 vastausta). Vastaajista noin viidesosa otti kantaa avokysymyksiin. Suojeltujen talojen käyttöön ja ajoneuvopaikoituksen tilanteeseen sekä Karjarannantien kasvavaan liikenteeseen suhtauduttiin kriittisesti. Konkreettisia parannusehdotuksia annettiin Semaforintorin elävöittämiseen (mm. tapahtumat) ja palvelujen lisäämiseen alueella (terveys- ja pankkiautomaatti ja kahvila). Nagy esitteli SAMK:in kanssa käynnistyneen oppilaitosyhteistyön pääpiirteitä ja tärkeimpiä aloitettuja tutkimus- ja selvitystöitä. Viestinnän koulutusohjelman kanssa kohdealuetta tutkittiin 2010 syksyllä valokuvakurssin ja lehtikirjoitusten keruun muodossa. Aihetta käsitellään myös käynnissä olevan webbiprojektin puitteissa sekä työn alla olevassa e-kirjassa. Lisäksi on suunnitteilla toteuttaa opiskelijoiden kanssa esteettömyyskartoituksia ja IVA -arviointia kurssitöinä. Liikennesuunnitteluinsinööri Sanna Välimäki kertoi Karjarannan alueen liikenteellisestä näkökulmasta tapahtuvan parantamisen ja kehittämisen taustoista. Aluksi hän esitteli vuonna 2009 toteuttamansa esteettömyysselvityksen tuloksia ja kokemuksia, joiden pohjalta SAMK:in kanssa suunniteltua SURE:n kartoitustöitä voisi jatkaa. Kulkureiteillä havaittujen tyypillisempien esteiden (mm. jalkakäytävien suuri sivukaltevuus, syvät ja leveät vesikourut, terassirakennelmat, liian jyrkät suojatien päiden luiskaukset) vähentämisen lisäksi rakennustyömaan vaikutukset ja katualueiden talvikunnossapidon puutteet vaikeuttavat liikkumista alueella. Välimäki esitteli myös Karjarannantien liikennettä koskevia lukuja, jotka osoittavat että on syytä etsiä keinoja liikenteen rauhoittamiseksi. Liikennemäärät ja -nopeudet ovat suuria: Metson kohdalla ajon./pv, josta n. 60 % ajaa ylinopeutta; Pori Energian kohdalla ajon./pv, josta n. 30 % ajaa ylinopeutta. Pieniin esteettömyyttä parantaviin toimenpiteisiin on vuosittainen varattu pieni määräraha. Liikenneympyrän sijoittaminen Pori Energian länsipäähän ei ole mitoitukseltaan mahdollista. Liittymäjärjestelyjen lisäksi valvontakameran ja liikennevalon asentamiset on tarkoitus lähiaikoina toteuttaa. Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen kautta on myös SURE hankkeen kohdealuetta tarjottu opinnäyteöiden aiheeksi. Maisematutkimuksen opiskelija Anu Tuovinen esitteli viimeistelyvaiheessa olevaa kandidaatintutkielmaansa yleisölle. Haastattelemalla asukkaita heidän kokemuksistaan hän tutki miten Teurastamon kerrostaloalueen asuinympäristöön liittyvät ihanteet, mielikuvat ja todellisuus kohtaavat. Tuovinen vertaili työssään myös rakennusten markkinointitekstien sisältämiä lupauksia ja rakennetun ympäristön koettua laatua toisiinsa. Haastattelut osoittivat että asumisen koettu todellisuus vastasi vain osittain odotuksia, puutteita on havaittu rakentamisen laadussa ja häiriötekijäksi on koettu mm. läpiajoliikenne, rakennusten läheisyys. Ennen siirtymistä ryhmätyöskentelyyn Karjarannan Kiinteistöyhdistys ry:n puheenjohtaja Jarmo Helkiö pyysi puheenvuoron. Hän kertoi läsnäolijoille yhdistyksen hallituksen vahvasta halusta olla edelleen mukana SURE -hankkeessa, jota kautta he voivat välittää asukkaiden toiveita ja vaikuttaa alueen tulevaisuuteen. Tilaisuuden toinen puolisko sisälsi ryhmätyön ja keskustelua esille tulevista teemoista. Ryhmätyöskentely ja sen tulokset Nagy selosti ryhmätyöskentelyn tavoitteita ja sen toteuttamisen vaiheita. (klo 19:15) Osallistujat jaettiin ryhmiin. Kerrostalojen asukkaat olivat ensisijaisesti kiinnostuneet toimimaan omaa aluettaan käsittelevässä ryhmässä, jonka takia ryhmien koot olivat erilaiset. Ryhmätyöllä oli tarkoitus käsitellä viisi teemaa. Jokainen ryhmä sai tehtäväkseen pohtia yhden näistä teemoista. Etukäteen nimetyt teemat olivat seuraavat: 1) Hankkijan alue; 2) Teurastamon alue; 3) Veturitallien alue; 4) Teollisuusalueet ja liikenne; 5) Asumisviihtyvyys ja palvelut. 2

3 3 Ryhmät valitsivat salissa oman työskentelypaikan ja pöydän, jossa voivat keskustella muita häiritsemättä ja tutkia pohjakarttaa kohdealueesta sekä tehdä siihen tarvittaessa merkintöjä. Vetäjät käynnistivät aluksi ryhmän jäsenten kesken lyhyen johdattavan keskustelun aiheesta. Tämän jälkeen jokainen mietti ja kirjoitti eri tarroille käsiteltävän kohdealueen tai teeman kannalta yhden myönteisen asian (vihreä tarra), yhden kielteisen asian (oranssi tarra) ja lopuksi yhden parannusehdotuksen (keltainen tarra). Tarroja voitiin kiinnittää siihen kohtaan pohjakarttaa, jota kyseinen mielipide koski. Jokainen omalla vuorollaan esitteli ryhmälle mielipidettään yksityiskohtaisemmin samanaikaisesti kun vetäjä kirjasi sen muistiin. Ryhmätyöskentelylle varatun ajan (n. 20 min.) päätyttyä ryhmän vetäjät esittelivät tärkeimpiä tuloksia koko yleisölle. (klo ) Hankkijan ryhmän tulokset (vetäjänä ja esittelijänä toimi Daniel Nagy): Myönteisinä asioina pidettiin sijaintia, luotojen ja ulkoilualueiden läheisyyttä. Kielteisinä asioina pidettiin paikoitusalueiden niukkuutta, kulkua vaikeuttavaa huleveden nousua Asemamestarinkadulle, kovaa liikennettä Karjarannantiellä ja vaikeaa pääsyä Ratamestarinkadulta Karjarannantielle. Parannusehdotuksena esitettiin kaikilta pihakaduilta läpiajon vähentämistä puomein tai liikennemerkein. Asemakulman eteläpuolelle jalkakäytävän tilalle ja Vanhan aseman puiston reunaan pidettiin mahdollisena rakentaa autojen pysäköintipaikkoja lisää (vinopysäköintiä). Kerrostalojen katutason tiloja ehdotettiin hankittavaksi asukkaiden yhteiseen käyttöön tai palveluja varten (esim. parturi-kampaamo). Töyssyjen rakentamista pihakaduille nähtiin keinoksi vähentää läpiajoa ja myös estää hulevesien valumista Semaforintorin luoteispäähän. Lisäksi radan varteen toivottiin rataa päin aidattua kevyen liikenteen väylää. Teurastamon ryhmän tulokset (vetäjänä ja esittelijänä toimi Risto Reipas). Ryhmässä osallistujaluku oli suurin ja ehdotuksiakin tuli runsaasti. Myönteisinä asioina pidettiin kaunista ympäristöä ja maisemaa, rakennusten laatua sekä keskustan ja joen läheisyyttä. Kielteiseksi koettiin parkkipaikkojen vähyyttä sekä usein vain kiertoteitse mahdollista pääsyä kovaliikenteiselle Karjarannantielle. Parannuskeinoksi ehdotettiin liikennejärjestelyjä, jossa sallittaisiin talojen lähellä 15 min pysäköintiä, tai muutettaisiin Karjarannantiellä nopeusrajoitusta 30 km/h:iin. Pysäköintipaikkojen vähyyden ratkaisemisena nähtiin Makasiinitorille pysäköintitalon rakentamista. Jokeen liittyen ehdotettiin avantouinnin järjestämistä ja ruoppausta. Uusien kerrostaloja toivottiin rakennettavaksi samankorkuisiksi kuin nykyiset rakennukset.

4 4 Veturitallien alueen ryhmän tulokset (vetäjänä toimi Mikko Nurminen ja esittelijänä Porin kaupungin tiedotusavustaja Vaula Toivanen): Ryhmässä, johon kuluivat kaupungin kulttuuritoimen ja Nuorten työpajan edustajat, paneuduttiin ensisijaisesti ideointiin ja visiointiin. Keskustelussa todettiin että veturitallien rakennukset ovat erittäin sopivia erilaisille kulttuurialan toimijoille, joiden kanssa yhteistyössä voisi luoda paikasta uusi kulttuuritoimintoja yhdistävä toimintakeskus. Uusia tiloja tarvitsevan Nuorten työpajan toimikenttään sopisi hyvin rakennuksen kunnostamisen tehtävät ja se myös täydentäisi hyvin paikalla olevan Varaosapankin toimintaa. Ryhmässä tuotiin esille veturitallirakennusten onnistuneita valtakunnallisia esimerkkejä kumppanuuteen perustuvien uuskäytön toteutuksille. Myönteisinä asioina pidettiin alueen ja asemakaavaehdotuksen tarjoamia mahdollisuuksia. Keskustan lähellä sijaitsevan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kohteen uuskäytön todellinen potentiaali on jäänyt tähän asti käyttämättä. Palveluasumisen laajentaminen sopii hyvin monimuotoisen kehittämisen kokonaisuuteen. Rata toimii eristävänä elementtinä, mutta sen avulla voisi tarjota raitiovaunuliikennettä keskustaan. Kevytraideliikenteen lisäksi muun kevyen liikenteen edistäminen alueella olisi toivottavaa. Alikulun saaminen Vanhan aseman aukion suunnasta kytkisi alueen suoraan Länsipuiston kautta kaupunkikeskustaan. Alueen kehittäminen voisi tapahtua vaiheittain, käyttämällä yhteisörakentamisen keinoja. Alueen rakentumista odotellessa, voisi hyödyntää ympäristön sopivia maaalueita kaupunkipuutarhapalstojen käyttöön. Teollisuusalueen ja liikenteen ryhmän tulokset (vetäjänä ja esittelijänä toimi Sanna Välimäki): Ryhmässä oli mukana SAMK:in opiskelija Susanna Leinonen, joka oli aloittanut haastattelut Lestikadun ympäristön yritysten edustajien kanssa. Hänen mukaan yritysten osalta toivottiin tiedonkulun parantamista alueen pitemmän aikavälin suunnitelmista, jotta voisivat suunnitella omaa toimintaa ja varautua odotettavissa oleviin muutoksiin. Karjarannantien liikennekuormitus on n ajoneuvoa/pv, joka tekee vaikeaksi liittymistä yritysalueelta liikenteeseen. Liikenteen hillitsemiseksi ehdotettiin kevyenliikenteen väylille (1-2 kohtaan) painonapillisia liikennevaloja. Ryhmän keskustelussa syntyi ehdotus Makasiinirannan bulevardin jatkamisesta teollisuusalueelle. Asumisviihtyvyys ja palvelut ryhmän tulokset (esittelijänä SAMK:in yliopettaja Eila Hirvonen): Myönteisenä asiana pidettiin, että joki/kansallinen kaupunkipuisto tarjoaa kaikkina vuodenaikoina elvyttävää ja esteettistä elämystä asukkaille. Kirjurinluoto virkistysalueena on turvallinen ja antaa käyttäjille terapeuttista ja visuaalista kokemusta. Kielteisenä asiana nähtiin että asumisviihtyvyys jakautuu alueella epätasapainoisesti. Alueen keskeneräisyys näkyy monella tavalla ja on visuaalisesti häiritsevä. Katutasolta palvelut puuttuvat, vaikka tyhjiä tiloja olisi tarjolla. Parannustoimenpiteinä ehdotettiin toteuttaa puistoistutuksia, jotka huomioivat katu- ja korttelirakenteen kokosuhteita. Julkisten tilojen rakentaminen ja valmiiksi saattaminen ja parantaminen pitäisi tapahtua asuntorakentamisen tahdissa ja samalla laatutasolla.

5 5 Yhteenvetokeskustelun tulokset: Kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelä summasi tilaisuuden aikana virinneessä keskustelussa esille tulleita tärkeimpiä aiheita. Karjarannantien liikenteen hillitsemiseksi ja liittymisten helpottamiseksi on löydettävä sopivat ratkaisut. Hankkijan alueen pysäköintiongelmien parantamiseksi asukkaat ovat jo aikaisemminkin ehdottaneet Vanhan aseman aukion kohdalle perustettavaa uutta paikoitusaluetta. Kaupungin näkemys on että näiden lisäpaikkojen kuten myös mahdollisen uuden pysäköintitalon rakentamisen kulut on katettava niiden, jotka käyttävät pysäköintipaikkoja. Mäkelä piti tärkeänä jatkossa etsiä keinoja, joilla voidaan saada katutason tyhjiin tiloihin yritys- tai palvelutoimintaa. Jatkossa on tarkemmin huomioitava rakennustyömaiden haittavaikutuksia asumisviihtyisyyteen ja löytää linjauksia kunnossapidon asialle. Olavi Mäkelä päätti tilaisuuden klo Muistion laati Daniel Nagy, omien ja Mikko Nurmisen tekemän muistiinpanojen perustella. SURE -hanke saa tukea Euroopan aluekehitysrahaston URBACT II ohjelmasta