Tilastojen esitystavat. Oma nimi
|
|
- Marja Palo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tilastojen esitystavat Oma nimi Raportti INS1LL
2 Sisällys 1 Tilastojen esitystavat Taulukko Tilastografiikka Tilastojen laatu Tiedon on oltava käyttökelpoista tarkoitukseensa Tiedon on oltava mahdollisimman paikkansapitävää Mittaustulosten laatu Tietojen on oltava mahdollisimman tuoreita Tietojen tulee olla helposti saatavilla Tietojen on oltava kansainvälisesti ja ajallisesti vertailukelpoisia Tilastojen tulee olla keskenään johdonmukaisia ja yhtenäisiä Tilastoindikaattorit yhteiskunnan kuvaajina Lähteet... 14
3 1 Tilastojen esitystavat Kurssin kolmannella oppitunnilla tutustutaan tilastojen esitystapoihin. Esitystavoista ensimmäisenä tarkastellaan taulukkoa, joka on perinteisin tapa esittää tilastoaineistoa. Oppitunnilla käydään läpi taulukon eri osat, jotka jokaisessa riittävän informatiivisessa taulukossa tulisi olla. Seuraavaksi tarkastellaan tilastografiikkaa, eli erilaisia tilastokuvioesityksiä ja eri kuviotyyppien mahdollisuuksia esittää tilastotietoa. Oppitunnilla esitellään lyhyesti yleisimmät kuviotyypit: pylväskuvio, viivakuvio, parvikuvio sekä piirakkakuvio. Tilastojen oikean tulkinnan kannalta on tärkeää arvioida tilaston laatua. Suomessa virallisille tilastoille on asetettu laatukriteerit. Näitä laatukriteereitä tarkastellaan oppitunnilla lähemmin. Saat tietää muun muassa mitä tarkoittavat tilastojen vertailukelpoisuus sekä yhtenäisyys. Oppitunnin lopuksi tarkastellaan tilastoindikaattoreita, joiden avulla voidaan seurata useista eri tilastoaineistoista muodostuvia laajoja ilmiöalueita, esimerkiksi työmarkkinoita tai tietoyhteiskunnan kehitystä. 1.1 Taulukko Tilastotaulukko on perinteinen tapa järjestää numeerinen havaintoaineisto helposti omaksuttavaan muotoon. Parhaimmillaan taulukko kirkastaa esitetyn asian lukijalleen nopeasti ja tiivistetysti, tuoden samalla esiin kuvattavan ilmiön keskeisimmät piirteet. 1
4 Taulukko 1. Suomenkotitalouksien kulutusmenojen rakenne vuosina Taulukon tarkastelun lähtökohta on otsikko. Hyvässä taulukko-otsikossa kerrotaan 1) mikä on tutkittava joukko, 2) mitä asiaa (muuttujaa) taulukko kuvaa ja miten se on luokiteltu, 3) mikä on havaintojen ajankohta ja 4) millaista mittayksikköä mittarissa käytetään. Jos samaan taulukkoon on koottu tietoja, joissa käytetään eri mittayksikköjä, voi mittayksiköt jättää pois taulukon otsikosta. Esimerkki hyvästä taulukko-otsikosta: Työttömien työnhakijoiden päivärahan suuruus ikäryhmittäin syyskuussa 2002, euroa. Otsikon jälkeen on syytä paneutua taulukkopäihin eli rivi- ja sarakeotsikoihin. Niistä löytyvät tarkasteltavien muuttujien ja niiden luokkien nimet. Usein taulukkoon kootaan useampia muuttujia, jotka ristiintaulukoidaan. Seuraavassa esimerkki taulukossa on koulun oppilaiden pituus ja sukupuoli taulukoitu ristiin: Taulukko 2. Koulun oppilaiden pituus ja sukupuoli Pituus Sukupuoli Tytöt Pojat
5 Näin saadaan selville havaintoaineiston sisäisiä riippuvuuksia, esimerkiksi sukupuolen ja iän vaikutuksia johonkin kolmanteen asiaan. Esimerkkitaulukko osoittaa että pojat ovat keskimäärin pitempiä kuin tytöt. Soluihin on koottu havainnot taulukkopään jäsennysten mukaan. Jos taulukossa on prosenttilukuja tai summia, on tulkinnan kannalta välttämätöntä tarkistaa, onko ne laskettu sarakkeittain vai riveittäin. Prosenttijakaumia vertailtaessa on kiinnitettävä huomiota myös alkuperäisten jakaumien tapausten lukumäärään, sillä mitä pienempi prosenttilaskun kantaluku (luku, josta laskettuja osuuksia prosenttiluvut kuvaavat) on, sitä enemmän prosenttijakaumat sisältävät satunnaisvaihtelua. Kantalukua koskevan tiedon tulisi löytyä prosenttien summasolujen (= 100 %) vierestä. Taulukoissa havaintojen lukumäärä esitetään usein varsin tarkasti. Niitä luettaessa kannattaa etsiä suuria linjoja ja pyöristää lukuja riittävästi. Useimmissa tapauksissa kolmen merkitsevän numeron tarkkuus riittää ja on ymmärrettävissä. Varsinkaan otostutkimuksissa ei yleensä saada tuloksia, joissa tarkkuus ylittäisi kolmen numeron tarkkuuden. Alaviitteissä kerrotaan yksittäiseen soluun, riviin tai sarakkeeseen mahdollisesti liittyviä erityistietoja. Alaviitteessä on maininta esimerkiksi siitä, jos tieto on eri vuodelta kuin otsikko ilmoittaa, jos tieto eroaa käsitteellisesti otsikon ilmoittamasta tai on laadultaan poikkeava muista tiedoista (esimerkiksi saatu eri lähteestä). Taulukon alla voidaan tarvittaessa kertoa myös taulukon lähde. Merkintätapoja: - ei yhtään 0 alle 0,5. tieto ei loogisesti mahdollinen.. tietoa ei ole saatu, tai se on liian epävarma esitettäväksi... salassa pidettävä tieto * luvun yhteydessä ennakkotieto 3
6 1.2 Tilastografiikka Tilastokuvion peruselementit ovat pitkälti samankaltaisia kuin taulukossa: otsikko, seliteosat, itse kuvio ja alaviitteet. Kuvion tutkiminen aloitetaan otsikosta, josta tulisi selvitä kuvion aihe, kuvattavat muuttujat ja ajankohta. Käytetty yksikkö käy usein ilmi kuvion asteikoista, samoin kuin muuttujien luokitus. Seliteosassa eli legendassa kerrotaan käytettyjen symbolien, kuten värien, merkitys. Kuvio 1. Vilja- ja nurmikasvien peltoala Suomessa vuosina Yleisesti käytettyjä tilastokuvioita on viisi perustyyppiä: pylväskuvio, viivakuvio, parvikuvio, piirakkakuvio ja kartogrammit. Näistä eniten käytetään pylväskuvioita. Pylväskuviossa palkin pituus kuvaa määrää. Koska pylvään pituus on kuvion sanoman kannalta olennainen viesti, pylväiden pituuden tulee perustua todelliseen tasaväliseen asteikkoon. Jos pylväskuviossa esimerkiksi asteikko on katkaistu (joku arvoväli puuttuu), kuvio johtaa harhaan. Pylväät on useimmiten tarkoituksenmukaista esittää vaakapylväinä. Pystypylväitä käytetään, jos kuvataan jonkun asian muuttumista ajassa; vaaka-akseli kuvaa silloin aikaa. 4
7 Kuvio 2. Työttömyysaste maakunnittain vuonna 2002, % Kuvio 3. Vilja- ja nurmikasvien peltoala Suomessa vuosina Pylvään sijasta voidaan käyttää myös kuvasymboleita tai pisteitä, jotka vastaavat tiettyä yksikkömäärää. 5
8 Kuvio 4. Baltian maiden väestömäärät 2002 Eräs pylväskuvion tyyppi on väestöpyramidi, jossa ikäluokat on sijoitettu pystyakselille iän mukaan, naiset akselin oikealle puolelle ja miehet vasemmalle. Kuvio 5. Väestö iän ja sukupuolen mukaan vuonna
9 Ikäpyramidin avulla voidaan havainnollistaa väestön ikärakennetta. Tämän linkin takaa löydät animaation Suomen väestörakenteen kehittymisestä vuosina Viivakuvioita käytetään paljon kuvattaessa ilmiöiden vaihtelua ja kehityssuuntaa. Tyypillisimmillään viivakuvio on aikasarjojen (ajan myötä tapahtuvien muutosten) esittämisessä. Kuvio 6. Ensimmäisen avioliiton solmineiden keski-ikä Viivakuvion tulkinnan kannalta ratkaiseva tekijä on viivan suunta. Sen vuoksi viivakuvion asteikko voidaan katkaista ilman, että kuvion sanoma muuttuu. Toisaalta kuvion muoto vaikuttaa voimakkaasti viivan suuntaan. Levittämällä kuviota saadaan nopeakin muutos näyttämään vähäiseltä ja kaventamalla kuviota vähäinenkin muutos näyttää suurelta. Esimerkkikuvio leveänä. Parvikuviossa havaintoja tai havaintoryhmiä kuvataan koordinaatistoon sijoitettujen pisteiden tai kuvasymbolien avulla. Tällaisessa kuviossa on mahdollista tarkastella ryhmien sijaintia ja kokoa kahden muut- 7
10 tujan suhteen ja sen avulla saadaan tietoa näiden muuttujien keskinäisestä riippuvuudesta. Esimerkkikuviomme kertoo, että vauraus lisää elinvuosia. Piirakkakuvioita käytetään myös paljon. Ne eivät kuitenkaan sovi kovin hyvin asioiden vertailevaan esittämiseen. Kahta piirakkakuviota on vaikeaa vertailla, sillä yhdenkin kuvion eri osien vertailu on vaikeaa. Piirakkakuviot esitetään usein kolmiulotteisina, mikä vaikeuttaa yksittäisen piirakan eri osien suuruussuhteiden hahmottamista. Kartogrammi on karttapohjaan sijoitettua tilastotietoa. Karttoihin on sijoitettu pisteitä, kuvasymboleita, pylväs- tai piirakkakuvioita. Kartan alueet voidaan myös värjätä tutkittavan ominaisuuden suhteellisen voimakkuuden mukaan. Esimerkki kvalitatiivisesta alueluokituskartasta. 8
11 1.3 Tilastojen laatu Tilastojen oikean tulkinnan kannalta on tärkeää arvioida tilaston laatua. Tilasto kuvaa maailmaa aina välillisesti, jolloin monenlaiset virheet ja menetelmäratkaisut vaikuttavat tuloksiin. Suomessa virallisille tilastoille on asetettu laatukriteerit, joiden perusteella tilastojulkaisuihin tulee liittää laatuseloste. Sen avulla tilastonkäyttäjä voi arvioida tilaston käyttökelpoisuutta Tiedon on oltava käyttökelpoista tarkoitukseensa Tilastoja käytetään moniin eri tarkoituksiin ja siksi niiden käyttökelpoisuuden rajoituksista on kerrottava mahdollisimman monipuolisesti. Esimerkiksi verotustietoihin perustuva tilasto ei anna koko kuvaa suomalaisten tuloista, sillä kaikki tulot eivät ole veronalaisia. Tilaston käyttökelpoisuuteen vaikuttavat mm. käytetyt käsitteet ja luokitukset, joten niiden määritelmät on selostettava. 9
12 1.3.2 Tiedon on oltava mahdollisimman paikkansapitävää Kaikessa tiedossa on virheitä, sillä virheiden täydellinen poistaminen maksaisi valtavasti. Tilastossa tuleekin kertoa mahdollisista virhelähteistä ja virheen suuruusluokasta. Tilastoihin virheitä syntyy mm. otoksen käytöstä ja aineiston valikoitumisesta (esim. kato), käytetystä mittarista (esim. kysymys ymmärretään väärin) ja tietojen muokkauksesta. Virheet synnyttävät tietoihin joko satunnaisvaihtelua tai harhaa, jolla tarkoitetaan tuloksen systemaattista vääristymistä. 1.4 Mittaustulosten laatu Mittaustulosten laatua voi kuvata kolmen ampujan tuloksilla maalitauluissa. Vasemmassa maalitaulussa osumat hajoavat voimakkaasti ja tulos on siksi huono. Keskimmäisessä laukausten hajonta on pieni, mutta ne kaikki menevät hieman sivuun kympistä. Oikeanpuoleisin ampuja osui parhaiten keskelle eikä laukausten hajontakaan ollut suurta. Samalla tavalla mittaustulosten pätevyyttä voi haitata niiden suuri hajonta, mikä johtuu siitä että mittausväline ei pysty tuottamaan kovin tarkkoja tuloksia. Mittaustuloksissa voi olla myös systemaattista harhaa. Esimerkiksi kun halutaan arvioida ihmisten alkoholinkäytön määrää, saadaan haastattelemalla tuloksia, joiden mukaan alkoholin käyttö on huomattavasti vähäisempää kuin todellisuudessa Tietojen on oltava mahdollisimman tuoreita Tilasto kuvaa aina asioita, jotka ovat jo tapahtuneet. Silloin kun tilasto pohjautuu esimerkiksi hallinnolliseen aineistoon, saattaa tilaston julkaisemiseen kulua pitkäkin aika. Esimerkiksi tulotilastojen keskeinen tietolähde on verotus, joka saadaan valmiiksi tulonhankintavuotta seuraavan vuoden syksyllä. Yleensä tavoitteena on, että vuositilastot 10
13 ilmestyvät seuraavan vuoden aikana, neljännesvuositilastot seuraavan vuosineljänneksen aikana ja kuukausitilastot seuraavan kuukauden aikana. Tilaston laadun kannalta on tärkeätä myös se, että tilaston julkistaminen osataan ennakoida. Suomessa tärkeimpien tilastojen julkistamisajankohta kerrotaan yleensä jo vuotta aikaisemmin (ks. Tilastojen julkistamiskalenteri, ) Tietojen tulee olla helposti saatavilla Jotta tilastotieto olisi kaikkien saatavilla, jaetaan huomattava määrä tilastotietoa maksutta (ks. Ei riitä, että tilastotaulukot julkaistaan. Niiden lisäksi on julkaistava tiedonkeruumenetelmien kuvaus ja tilaston keskeisimmät tulokset on osoitettava Tietojen on oltava kansainvälisesti ja ajallisesti vertailukelpoisia Vertailukelpoisuus on usein varsin vaikeata saavuttaa. Historian kuluessa yhteiskunnat muuttuvat niin, että vanhoilla käsitteillä ei enää voi kuvata yhteiskuntaa. Vastaavasti käsitteet, joilla nyky-yhteiskuntaa kuvataan, eivät ehkä pysty kuvaamaan menneitä aikoja. Sama ongelma on kansainvälisissä vertailuissa. Esimerkiksi asumiskustannusten vertailu eri maiden välillä on varsin vaikeaa, sillä asumisen rahoitus on eri maissa järjestetty hyvin eri tavoin. Toisissa maissa painotetaan vuokra-asumista, toisissa maissa omistusasumista. Joissakin yhteiskunta tukee voimakkaasti asumista, joissakin taas ei. Jotta vertailukelpoisuus toteutuisi mahdollisimman hyvin, tilastoissa on käytettävä yleisesti hyväksyttyjä käsitteitä ja luokituksia. Tilastokeskus pitää keskeisiä tilastoluokituksia (ammatti-, toimiala-, koulutus- ym. luokituksia) ajan tasalla. Keskeisistä käsitteistä ja luokituksista sovitaan usein kansainvälisesti. Esimerkiksi kansantalouden tilinpidon käsitteet on hyväksytty YK:n toimesta. EU:n piirissä kehitetään jatkuvasti yhteistä käsitteistöä ja määritelmiä Euroopan tilastoille Tilastojen tulee olla keskenään johdonmukaisia ja yhtenäisiä Eri käyttötarkoitukset tuovat tilastoihin väistämättä eroja. Eniten esillä ollut esimerkki tästä on Tilastokeskuksen ja työministeriön työttömyyslukujen ero (kts. Työmarkkinati- 11
14 lastot -kurssi). Tilastokeskus pyrkii tuottamaan kansainvälisesti vertailukelpoisen työttömyysluvun, työministeriö taas tilastoi työvoimatoimistojen asiakkaita. Kun tilastoissa on eroja, tulee erot ja niiden syyt kertoa käyttäjille. Samaa käsitettä ei saa käyttää eri tilastoissa eri merkityksessä. 1.5 Tilastoindikaattorit yhteiskunnan kuvaajina Tilastojen määrä kasvaa vuosi vuodelta. Tiedon runsaus vaikeuttaa kokonaiskuvan muodostamista yhteiskunnan kehityksestä. Lisäksi eri tilastot voivat usein antaa ristiriitaisen kuvan yhteiskunnan kehityksestä. Jotta tilastojen käyttö päätöksenteon tukena helpottuisi, on viime aikoina koottu erilaisia indikaattoripaketteja, jotka sisältävät jonkin asian kannalta tärkeimmät yksittäiset tilastolliset tunnusluvut. Esimerkiksi EU:n päätöksenteon tueksi on koottu kaksi laajaa indikaattoripakettia. Ensimmäinen niistä on Euroopan rahaliiton talouspolitiikkaa tukeva, 177 tunnusluvun Euroindikaattori-järjestelmä. Järjestelmä koostuu kahdeksasta indikaattorikokonaisuudesta: maksutase (14 tunnuslukua) yritysten ja kansalaisten luottamus (5 tunnuslukua) kuluttajahinnat (72 tunnuslukua) ulkomaankauppa (5 tunnuslukua) teollisuus, kauppa ja palvelut (38 tunnuslukua) työmarkkinat (9 tunnuslukua) rahoitus (12 tunnuslukua) kansantalouden tilinpito (22 tunnuslukua) Toinen tärkeä EU:n päätöksentekoa tukeva indikaattorijärjestelmä on EU:n rakenneindikaattorit. Sen avulla pyritään seuraamaan yhteiskunnan pitkän aikavälin kehitystä poliittisten tavoitteiden näkökulmasta. Rakenneindikaattorit kuvaavat: 12
15 yleistä taloudellista tilaa työllisyyttä innovaatioita ja tutkimusta taloudellista uudistumista yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta ympäristöä. Kullakin osa-alueella on omat pitkän aikavälin kehitystavoitteensa ja edelleen joukko tunnuslukuja, joiden avulla tavoitteiden toteutumista seurataan. Esimerkiksi innovaatioita ja tutkimusta kuvaavat rakenneindikaattorit pyrkivät kuvaamaan, miten EU etenee tietoyhteiskuntaa kohti. Indikaattorit ovat: julkiset koulutusmenot menot tutkimukseen ja kehitystoimintaan: yhteensä ja erikseen julkinen sektori, teollisuus ja ulkomainen rahoitus Internet-yhteyksien määrä: kotitaloudet, yritykset korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä: erikseen myös sukupuolen mukaan EU:n myöntämät patentit, USA:ssa myönnetyt patentit riskipääomainvestoinnit:, osuus kansantuotteesta ja kasvu menot tieto- ja viestintätekniikkaan Tietoyhteiskunnan edistymisen kannalta yhden tilastoluvun seuraaminen (esimerkiksi tieto Internet-yhteyksien määrästä kotitalouksissa) ei ole riittävää. 13
16 Lähteet Tilastokeskus Verkkokoulu. Luettavissa: Luettu
Oma nimesi Tehtävä (5)
Oma nimesi Tehtävä 3.1 1 (5) Taulukot ja niiden laatiminen Tilastotaulukko on perinteinen ja monikäyttöisin tapa järjestää numeerinen havaintoaineisto tiiviiseen ja helposti omaksuttavaan muotoon. Tilastoissa
LisätiedotTilastokaaviot. Oma nimi. Ohje Tietotekniset välineet xx.xx.201x
Tilastokaaviot Oma nimi Ohje Tietotekniset välineet xx.xx.201x Sisällys 1 Tilastojen esitystavat... 2 1.1 Taulukot... 2 1.2 Tilastokuviot... 4 1.3 Tilastokuvion valinta... 5 1.3.1 Viivakuvio... 5 1.3.2
LisätiedotKuvioita, taulukoita ja tunnuslukuja. Aki Taanila 2.2.2011
Kuvioita, taulukoita ja tunnuslukuja Aki Taanila 2.2.2011 1 Tilastokuviot Pylväs Piirakka Viiva Hajonta 2 Kuviossa huomioitavia asioita 1 Kuviolla tulee olla tarkoitus ja tehtävä (minkä tiedon haluat välittää
LisätiedotMäärällisen aineiston esittämistapoja. Aki Taanila
Määrällisen aineiston esittämistapoja Aki Taanila 7.11.2011 1 Muuttujat Aineiston esittämisen kannalta muuttujat voidaan jaotella kolmeen tyyppiin: Kategoriset (esimerkiksi sukupuoli, koulutus) Asteikolla
LisätiedotNuorten hyvinvointi tilastotietokannan käyttöohjeet Tieke 18.5 2015
Nuorten hyvinvointi tilastotietokannan käyttöohjeet Tieke 18.5 2015 Taulukon valinta Valitse vasemmalta kansioita, kunnes saat taulukkoluettelon näkyviin. Jos etsit tietoa jostain tietystä aiheesta, voit
LisätiedotTeema 5: Ristiintaulukointi
Teema 5: Ristiintaulukointi Kahden (tai useamman) muuttujan ristiintaulukointi: aineiston analysoinnin ja tulosten esittämisen perusmenetelmä usein samat tiedot esitetään sekä taulukkona että kuvana mahdollisen
LisätiedotTilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana
Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Tiedolla johtaminen Tampereen kaupunkiorganisaatiossa Strategiajohtaja Reija Linnamaa, Tampereen kaupunki Tiedon käyttö ja tiedon laadun arviointi
LisätiedotJulkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes
Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes Julkisyhteisöjen menot kasvoivat ja tulot pienenivät vuoden 2008 4. neljänneksellä Julkisyhteisöjen tulot
LisätiedotTuottavuustutkimukset 2013
Kansantalous 2014 Tuottavuustutkimukset 2013 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2013 Kansantalouden tilinpidon ennakkotietoihin perustuva työn tuottavuuden kasvuvauhti vuonna 2013 oli 0,6 prosenttia
LisätiedotTilastografiikan sudenkuopat - millaista on hyvä tilastografiikka?
Tilastografiikan sudenkuopat - millaista on hyvä tilastografiikka? Datajournalismin kurssi 25.11.2011 Heli Mikkelä heli.mikkela@tilastokeskus.fi Tilastotiedon esittämistavat Miksi grafiikkaa? Tilastografiikan
LisätiedotTuottavuustutkimukset 2015
Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2015 Arvonlisäyksen volyymin muutoksiin perustuvissa tuottavuustutkimuksissa on laskettu kansantalouden työn- ja kokonaistuottavuuden
LisätiedotTilastojen visualisointi Excelillä. PiKe-kehittämiskirjasto Leena Parviainen
Tilastojen visualisointi Excelillä PiKe-kehittämiskirjasto Leena Parviainen 11.4.2018 Mitä tilastoilla voi tehdä? Parantaa toiminnan laatua ja vaikuttavuutta Ohjata resursseja, hankintoja ja materiaalivirtoja
LisätiedotTuottavuustutkimukset 2014
Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2014 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2014 Kansantalouden tilinpidon ennakkotietoihin perustuva työn tuottavuuden kasvuvauhti vuonna 2014 oli 0,4 prosenttia
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2010
Julkinen talous 2011 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 42,1 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,1 prosenttia vuonna.
Lisätiedot1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet
VAASAN YLIOPISTO/AVOIN YLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia 1 KURSSIKYSELYAINEISTO: 1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2016
Koulutus 2017 Ammatillinen 2016 Ammatillisessa koulutuksessa 125 600 uutta opiskelijaa vuonna 2016 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2014
Koulutus 2015 Ammatillinen 2014 Ammatillisessa koulutuksessa 120 700 uutta opiskelijaa vuonna 2014 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2013
Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,2 miljardia euroa.
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas JAKAUMAN MUOTO Vinous, skew (g 1, γ 1 ) Kertoo jakauman symmetrisyydestä Vertailuarvona on nolla, joka vastaa symmetristä jakaumaa (mm. normaalijakauma)
LisätiedotMONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen
MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi
LisätiedotTyöllisyysaste Pohjoismaissa
BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2012
Julkinen talous 2013 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Veroaste oli 43,6 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2014
Julkinen talous 2015 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 89,9
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2013
Koulutus 2014 Ammatillinen 2013 Ammatillisessa koulutuksessa 313 600 opiskelijaa vuonna 2013 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden
LisätiedotKivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa
Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2011, 1 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden
LisätiedotTervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen!
Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen! Ajankohtaista tietolähteillä tilastokeskus.fi Leila Kaunisharju Suhdannetiedot työkaluna seurannassa ja suunnittelussa Kirsi Raitanen Suomalaisten ansiot
LisätiedotValtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa
Julkinen talous 215 Valtion takaukset 214, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 214 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 38,7 miljardia euroa vuoden 214
LisätiedotYmpäristöliiketoiminta 2010
Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa
LisätiedotAINEISTON ESITTÄMINEN JA KUVAILU 5. luku
Aki Taanila AINEISTON ESITTÄMINEN JA KUVAILU 5. luku Koko materiaali löytyy osoitteesta http://www.haaga-helia.fi/~taaak 16.6.2010 5 GRAAFINEN ESITTÄMINEN Noudata numerotiedon graafisessa esittämisessä
LisätiedotTuottavuustutkimukset 2016
Kansantalous 2017 Tuottavuustutkimukset 2016 Työn tuottavuus kasvoi 1,2 prosenttia vuonna 2016 Kansantalouden tilinpidon arvonlisäyksen volyymin ennakkotietoihin perustuva työn tuottavuuden kasvuvauhti
LisätiedotValtion takaukset 2008, 4. vuosineljännes
Julkinen talous 29 Valtion takaukset 28, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 15,3 miljardia vuoden 28 lopussa Valtion takauskanta oli 15,3 miljardia euroa vuoden 28 lopussa. Vuoden aikana myönnettiin
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2016
Julkinen talous 2017 Verot ja veronluonteiset maksut 2016 Verokertymä kasvoi 3,2 prosenttia vuonna 2016 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,2 prosenttia vuonna 2016. Kertymä oli
LisätiedotJulkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2011 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2011, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen rahoitusasema parani Julkisyhteisöjen tulot kasvoivat 2,0 miljardia euroa edellisen vuoden
LisätiedotNopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot
Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Jyväskylä 1.12.2009 1.12.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat
LisätiedotKivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010
Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon
LisätiedotJulkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2010 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2010 ensimmäinen neljännes Kasvavat menot ja pienenevät tulot heikensivät julkisyhteisöjen rahoitusasemaa Julkisyhteisöjen tulot
LisätiedotKandidaatintutkielman aineistonhankinta ja analyysi
Kandidaatintutkielman aineistonhankinta ja analyysi Anna-Kaisa Ylitalo M 315, anna-kaisa.ylitalo@jyu.fi Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos Jyväskylän yliopisto 2018 2 Havaintomatriisi Havaintomatriisi
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut
Julkinen talous 2009 Verot ja veronluonteiset maksut 2008 Veroaste nousi hieman vuonna 2008 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli Tilastokeskuksen tarkistettujen
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut
Julkinen talous 2009 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste laski ja verokertymän kasvu hidastui vuonna Vuonna julkisyhteisöjen ja Euroopan Unionin toimielimien keräämien verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen
LisätiedotKaupan varastotilasto
Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 2. vuosineljännes Kaupan varastot nousivat 7,8 prosenttia vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuun
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2009
Julkinen talous 2010 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä aleni vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli Tilastokeskuksen tarkistettujen
LisätiedotYliopistokoulutus 2012
Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000
LisätiedotIlmapäästöt toimialoittain 2011
Ympäristö ja luonnonvarat 2013 Ilmapäästöt toimialoittain Energiahuollon toimialalta lähes kolmannes kasvihuonekaasupäästöistä Energiahuollon toimialan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna lähes kolmasosa
LisätiedotSuhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset
Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat
Lisätiedot1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet
VAASAN YLIOPISTO/KESÄYLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia A KURSSIKYSELYAINEISTO: 1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka
LisätiedotJulkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes
Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka nousi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen nimellishintainen EMU-velka kasvoi vuoden
LisätiedotValtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa
Julkinen talous 2016 Valtion takaukset 2016, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 44,7 miljardia euroa vuoden
LisätiedotKivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa
Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2010, 3. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammisyyskuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 kolmen ensimmäisen
LisätiedotKivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia vuonna 2012
Energia 2013 Kivihiilen kulutus 2012, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia vuonna 2012 Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan viime vuoden tammi-joulukuussa
LisätiedotJulkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2017 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2016, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen alijäämä pieneni 0,6 miljardia euroa loka-joulukuussa Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
LisätiedotValtion takauskanta 42,9 miljardia kesäkuun 2015 lopussa
Julkinen talous 215 Valtion takaukset 215, 2. vuosineljännes Valtion takauskanta 42,9 miljardia kesäkuun 215 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 42,9 miljardia euroa vuoden
LisätiedotNumerotiedon visuaalinen esittäminen. Vesa Kuusela
Numerotiedon visuaalinen esittäminen 1 1 Mihin tilastografiikalla pyritään? } Grafiikan tarkoitus on välittää tietoja } Mahdollisimman tarkasti } Helposti ymmärrettävästi } Niin että lukijat ymmärtävät
LisätiedotAjoneuvoperusteisten verojen osuus ympäristöverojen kertymästä kasvoi eniten vuonna 2010
Ympäristö ja luonnonvarat 0 Ympäristöverot 00 Ajoneuvoperusteisten verojen osuus ympäristöverojen kertymästä kasvoi eniten vuonna 00 Ympäristöverojen kertymä oli vuonna 00 lähes viisi miljardia euroa.
LisätiedotValtion takaukset, 1. vuosineljännes
Julkinen talous 29 Valtion takaukset, 1. vuosineljännes Valtion takauskanta 15,4 miljardia maaliskuun 29 lopussa Valtion takauskanta oli 15,4 miljardia euroa maaliskuun 29 lopussa. Uusia valtion takauksia
LisätiedotSuhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset
Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat
LisätiedotJulkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2010 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2010, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen rahoitusasema parani hieman Julkisyhteisöjen tulot kasvoivat vuoden 2010 toisella neljänneksellä
LisätiedotTuotannon suhdannekuvaaja
Kansantalous 2016 Tuotannon suhdannekuvaaja 2015, joulukuu Kausitasoitettu tuotanto laski joulukuussa, vuodentakaisesta kasvua Kausitasoitettu tuotanto laski joulukuussa prosenttia edelliskuukaudesta.
LisätiedotMäärällisen aineiston esittämistapoja. Aki Taanila
Määrällisen aineiston esittämistapoja Aki Taanila 24.4.2017 1 Kategoriset muuttujat Lukumääriä Prosentteja (muista n-arvot) Pylväitä 2 Yhteenvetotaulukko (frekvenssitaulukko) TAULUKKO 1. Asunnon tyyppi
LisätiedotJulkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain
Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2015, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 63,1 prosenttia vuoden 2015 lopussa Julkisyhteisöjen
LisätiedotValtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa
Julkinen talous 2016 Valtion takaukset 2016, 1. vuosineljännes Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 43,8 miljardia euroa vuoden
LisätiedotHYVIN LAADITTU TILASTOKUVIO
HYVIN LAADITTU TILASTOKUVIO Vesa Kuusela Johdanto Kerätyn tilastotiedon 1 hyödyllisyys riippuu pitkälti siitä, miten se esitetään. Tietoa voi käyttää hyödyksi vasta, kun se on esitetty sellaisessa muodossa,
LisätiedotValtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa
Julkinen talous 2017 Valtion takaukset 2016, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 45,3 miljardia euroa vuoden
LisätiedotJulkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain
Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka
LisätiedotValtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes
Julkinen talous 29 Valtion takaukset 29, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 29 lopussa Valtion takauskanta oli 18,8 miljardia euroa syyskuun 29 lopussa. Uusia valtion takauksia
LisätiedotJulkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2016, 3. vuosineljännes Julkisyhteisöjen alijäämä pieneni miljardia euroa heinä-syyskuussa Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot
LisätiedotValtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa
Julkinen talous 211 Valtion takaukset 211, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 211 lopussa Valtion takauskanta oli 22,9 miljardia euroa vuoden 211 kolmannen neljänneksen lopussa.
LisätiedotJulkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2017 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2017, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen toisen vuosineljänneksen ylijäämä kasvoi 1,3 miljardia euroa Julkisyhteisöjen sulautetut
LisätiedotSuomen kehitysyhteistyön tilastot palvelun käyttöohje
Suomen kehitysyhteistyön tilastot palvelun käyttöohje 1. Käyttöliittymä Suomen ulkoministeriön kehitysyhteistyötä koskevat tilastotietokannat on toteutettu Px-Axis -tuoteperheen avulla ja itse palvelu
LisätiedotJulkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2019 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2019, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkeni miljardia euroa Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot kasvoivat
LisätiedotMoottoriajoneuvokanta 2014
Liikenne ja matkailu 2015 Moottoriajoneuvokanta 2014 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2014 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2014 päättyessä 6 014 610 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 043 523 ajoneuvoa.
LisätiedotMoottoriajoneuvokanta 2013
Liikenne ja matkailu 2014 Moottoriajoneuvokanta 2013 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2013 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2013 päättyessä 5 862 216 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 4 993 740 ajoneuvoa.
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2012
Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Uusien opiskelijoiden aikaisempi koulutus ja päällekkäishaku Vajaa puolet ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista suoraan peruskoulusta Toisen asteen
LisätiedotNeljännesvuositilinpito
Kansantalous 2014 Neljännesvuositilinpito 2014, 1. vuosineljännes Neljännesvuositilinpidon EKT2010:n mukaiset aikasarjat julkistettu, bruttokansantuote väheni 0,4 prosenttia ensimmäisellä neljänneksellä
LisätiedotSuhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset
Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat
LisätiedotLukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011
Koulutus Ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki keväällä lukion koko oppimäärän suorittaneet olivat opiskelleet
LisätiedotKivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa
Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden
LisätiedotKivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä
Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa
LisätiedotTeema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja
Teema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja Tilastoaineiston peruselementit: havainnot ja muuttujat havainto: yhtä havaintoyksikköä koskevat tiedot esim. henkilön vastaukset kyselylomakkeen kysymyksiin
LisätiedotNOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008
NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 Mark Rantala (09) 1734 3552 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Kuopio 12.11.2008 12.11.2008
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2011
Julkinen talous 2012 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 43,4 prosenttia vuonna Veroaste oli 43,4 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.
LisätiedotTilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi
Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internet-palvelu Tilastokeskus avasi internet-palvelun vuonna 1995 ensimmäisenä
LisätiedotHannu mies LTK 180 Johanna nainen HuTK 168 Laura nainen LuTK 173 Jere mies NA 173 Riitta nainen LTK 164
86118P JOHDATUS TILASTOTIETEESEEN Harjoituksen 3 ratkaisut, viikko 5, kevät 19 1. a) Havaintomatriisissa on viisi riviä (eli tilastoyksikköä) ja neljä saraketta (eli muuttujaa). Hannu mies LTK 18 Johanna
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2006
Julkinen talous 2007 Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2006 Kuntien ja kuntayhtymien kokonaistuottavuus laski vuonna 2006 Kuntien ja kuntayhtymien koulutuksen, terveydenhuoltopalveluiden ja sosiaalipalveluiden
LisätiedotTalonrakennusalan yritysten korjausrakentamisen urakoista kertyi 7,6 miljardia euroa vuonna 2016
Rakentaminen 2017 Korjausrakentaminen Rakennusyritysten korjaukset 2016 Talonrakennusalan yritysten korjausrakentamisen urakoista kertyi 7,6 miljardia euroa vuonna 2016 Tilastokeskuksen mukaan vähintään
LisätiedotValtion takauskanta 30,7 miljardia maaliskuun lopussa
Julkinen talous 213 Valtion takaukset 213, 1 vuosineljännes Valtion takauskanta 3,7 miljardia maaliskuun lopussa Valtion takauskanta oli 3,7 miljardia euroa vuoden 213 ensimmäisen neljänneksen lopussa
LisätiedotOpiskelijoiden työssäkäynti 2011
Koulutus 013 Opiskelijoiden työssäkäynti 011 Yli puolet opiskelijoista kävi opintojen ohella töissä Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna 011 kuin vuotta aiemmin.
LisätiedotJulkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2012 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2011, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen rahoitusaseman paraneminen hidastui loka- joulukuussa Julkisyhteisöjen tulot kasvoivat
LisätiedotTILASTOKATSAUS 5:2018
Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 5:18 1 10.9.18 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 08 17 Työttömyysaste oli Vantaalla tasan 10 prosenttia vuoden 17 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli peräti 1,9 prosenttiyksikköä, mikä
LisätiedotKivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa
Energia 2014 Kivihiilen kulutus 2014, 2 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tämän vuoden
LisätiedotSijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013
Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun
LisätiedotVangit Vankimäärä säilyi lähes ennallaan vuonna 2008
Oikeus 2009 Vangit 2008 Vankimäärä säilyi lähes ennallaan vuonna 2008 Vankien päivittäinen keskimäärä (keskivankiluku) oli 3 526 vuonna 2008, mikä oli lähes sama kuin vuotta aiemmin (3 551). Keskivankiluku
LisätiedotEsi- ja peruskouluopetus 2013
Koulutus 2013 Esi- ja peruskouluopetus 2013 Peruskouluissa 540 500 oppilasta vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 540 500 oppilasta vuonna 2013. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä
LisätiedotValtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa
Julkinen talous 2013 Valtion takaukset 2013, 4 vuosineljännes Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Valtion takauskanta oli 33,2 miljardia euroa vuoden 2013 neljännen neljänneksen lopussa
LisätiedotTiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta
Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183
LisätiedotJulkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2016, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen ylijäämä pieneni miljardia euroa huhti-kesäkuussa Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot
LisätiedotJulkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2019 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2018, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkeni 0,6 miljardia euroa Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot kasvoivat
LisätiedotIlmapäästöt toimialoittain 2010
Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.
LisätiedotKivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes
Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia
LisätiedotSähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta
Kulttuuri ja viestintä 2012 Joukkoviestintä 2011 Joukkoviestintämarkkinat Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta Joukkoviestintämarkkinoiden kasvu on 2000-luvulla
Lisätiedot