Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2012

Transkriptio

1 Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2012

2

3 Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2010 Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2012 Dnro 2469/0408/2013 Osa I Kasvinterveys ja taimiaineisto Osa II Metsänviljelyaineisto Eviran raportti Hyväksymispäivä Kasvinterveysyksikkö Hyväksyjä Esittelijät Hannu Kukkonen Osa I: Sirkka Malkki Osa II: Kari Leinonen 1

4 2

5 OSA I KASVINTERVEYS JA TAIMIAINEISTO Sisällysluettelo 1 VALVONNAN TARKOITUS TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Toimintaympäristön muutokset Valvottavat toimijat Valvontaan käytetyt henkilöstöresurssit VALVONTAA TUKEVA TOIMINTA Koulutus Viestintä VALVONTATAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Tarkastusmäärät Laboratoriomääritykset VALVONNAN TULOKSET Vaarallisten kasvintuhoojien esiintymät kasvintuotannossa ja metsissä Muut tuotantopaikkojen valvonnassa havaitut puutteet Markkinointikiellot Maahantuontikiellot Puisen pakkausmateriaalin maahantuonti- ja markkinointikiellot Huomautukset JOHTOPÄÄTÖKSET Tuhoojatilanteen kehittyminen Valvonnan onnistuminen Henkilöstöresurssien riittävyys Toiminnan kehittäminen vuonna Toiminnan kehittämistarpeet Liitteet 1 Rekisteröidyt toimijat 2 Taimituotannon tarkastukset 3 Puutarhatuotannon tarkastukset 4 Peruna- ja juurikastuotannon tarkastukset 5 Metsä- ja puutavaratuotannon tarkastukset 6 Markkinavalvonta 7 Tuontitarkastukset (muut kuin Venäjän tuontipuu) 8 Kasvinterveystodistusta vaativien tuotteiden tuonti ja alennetun tarkastuksen toteutuminen 9 Venäjän tuontipuun tarkastukset alkuperäalueittain ja rajanylityspaikoittain 10 Kasvinterveyden valvonnassa tutkitut laboratorionäytteet 11 Kasvinterveyskorvaukset 12 Mansikan punamätäesiintymät jäljitysten perusteella 13 Ahvenanmaalla tehdyt kasvintuhoojatarkastukset ja markkinavalvonta 3

6 4

7 1 VALVONNAN TARKOITUS Kasvinterveyden ja taimiaineiston valvonnan tärkein tavoite on kasvinterveyden suojelemisesta annetussa laissa 702/2003 tarkoitettujen vaarallisten kasvintuhoojien Suomeen leviämisen estäminen. Lisäksi valvonnan tavoitteena on varmistaa, että markkinoitavat, maahan tuotavat ja maasta vietävät kasvit ja kasvituotteet täyttävät lainsäädännön asettamat vaatimukset. 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 2.1 Toimintaympäristön muutokset Vuonna 2013 toimintaympäristössä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. 2.2 Valvottavat toimijat Kasvinsuojelurekisteriin kuului vuoden 2012 lopussa 5614 toimijaa, taimiaineistorekisteriin 1156 toimijaa ja ISPM 15 -merkinnänhaltijarekisteriin 736 toimijaa (Liite 1). Valtaosa rekisteröityneistä toimijoista oli viljelijöitä. Uusia toimijoita rekisteröitiin vuoden aikana kasvinsuojelurekisteriin 146, taimiaineistorekisteriin 36 ja ISPM 15 -rekisteriin 47. Kaikki kasvintarkastussovelluksen rekisterit mukaan lukien rekisteristä poistettiin 934 toimijaa. 2.3 Valvontaan käytetyt henkilöstöresurssit Valvontaan käytettiin yhteensä 5301 henkilötyöpäivää (htp) eli noin 26,5 henkilötyövuotta (Taulukko 1). Tämä oli 1,4 henkilötyövuotta enemmän kuin vuonna Eviran tarkastajat käyttivät valvontaan 404 htp enemmän ja ELY-keskusten tarkastajat 29 htp vähemmän kuin edellisvuonna. Myös ostopalveluita eli valtuutettuja tarkastajia käytettiin noin 40 htp edellisvuotta vähemmän. Valtuutetut tarkastajat tekivät vuoden 2011 invaasioalueilla kuoriaiskartoituksia ja toimenpidevalvontaa. Lisäksi valtuutetut tarkastajat tekivät perunan rengasmätä-, peruna-ankerois- ja vientitarkastuksia aikaisempien vuosien tapaan. Evira maksoi valtuutettujen tarkastajien ostopalveluina tekemistä tarkastuksista palkkioita yhteensä euroa. Eviran tarkastajien työaikaa käytettiin valvontaan noin 13,9 henkilötyövuotta. Eviran tarkastajien käyttämä työaika oli 13 % suunniteltua enemmän. Sen sijaan Elyjen työaikaa käytettiin työajanseurantatietojen mukaan 11,9 henkilötyövuotta eli noin 5,5 % suunniteltua vähemmän. Eviran tarkastajat käyttivät aikaa tuotantopaikkatarkastuksiin arvioitua enemmän (+77,8 %), mikä johtui mm. mansikan punamätäjäljityksistä (Taulukko 2). Tuontitarkastuksiin Eviran tarkastajilta kului arvioitua vähemmän aikaa (-31,4 %), mikä johtui siitä, että Venäjän tuontipuun silmävaraista tarkastusta pystyttiin tekemään ennalta arvioitua tehokkaammin. Eviran työajanseurannassa muut kasvintarkastustehtävät sisältyvät tarkastustyyppikohtaisiin tietoihin, joten Eviran osalta raportoitu muut tarkastustehtävät sisältää kasvinterveyskoulutuksiin sekä tuontiin liittyvään kirjaamiseen käytetyn työajan, mitä aiemmin ei ole huomioitu. Ely-keskusten tarkastajat käyttivät tuotantopaikkatarkastuksiin suunniteltua vähemmän aikaa (- 10,7 %), mihin oli syynä kasvihuonekoristekasvituotannon arvioitua vähäisempi tarkastustarve (Taulukko 2). Maksullisiin tehtäviin eli tuonti-, vienti- ja velvoite- eli rekisteröintiedellytysten tarkastuksiin oli varattu Ely-keskuksilla suunnilleen toteutunut aika. Tullilaitoksen tehtäviin kuuluvista kasvisten tuontitarkastuksista, Venäjän tuontipuun asiakirjatarkastuksista ja puisen pakkausmateriaalin valvonnasta ei ole käytettävissä työaikalaskelmia, sillä tarkastukset tehdään Tullin muiden tehtävien yhteydessä. 5

8 Taulukko 1. Kasvinterveyden ja taimiaineiston valvontaan käytetyt henkilöstöresurssit Tarkastustyyppi Työaika (htp) Evira ELYkeskukset Valtuutetut tarkastajat Yhteensä Tuotantopaikka- ja markkinavalvonta Tuonti-, vienti- ja velvoitetarkastukset Muut kasvintarkastustehtävät Yhteensä Taulukko 2. Eviran ja Ely-keskusten resurssien suunniteltu ja toteutunut käyttö tarkastustyypeittäin Työaika (htp) Tarkastustyyppi Evira suunniteltu Evira toteutunut ELY suunniteltu ELY toteutunut Tuotantopaikka- ja markkinavalvonta Tuontitarkastukset Vientitarkastukset Velvoitetarkastukset Muut kasvintarkastustehtävät Yhteensä Sisältää kaikki ELY-keskusten tekemät maksulliset tarkastukset. 3 VALVONTAA TUKEVA TOIMINTA 3.1 Koulutus Koulutusta kasvinterveys- ja taimiaineistotarkastuksiin järjestettiin seuraavasti: - Ajankohtaiskoulutus kasvintarkastajille Koulutukseen osallistui 40 henkilöä. - Syventävä koulutus kasvintarkastajille avomaan puutarhatuotannon tarkastuksista Koulutukseen osallistui 40 henkilöä. - Peruskoulutus tullin tarkastajille puun tuontitarkastuksista Vantaan lentoasemalla, osallistujia 10 henkilöä - Peruskoulutus tullin tarkastajille puun tuontitarkastuksista 7.3. Kotkassa, osallistujia 15 henkilöä - Peruskoulutus tullin tarkastajille puun tuontitarkastuksista Torniossa, osallistujia 12 henkilöä - Peruskoulutus uusille kasvintarkastajille sekä jatkokoulutukset videolla 15.6., 19.6., 5.9., 2.10., ja Koulutuspäivään osallistui 7 henkilöä ja videokoulutuksiin 2 5 henkilöä. Lisäksi järjestettiin Seinäjoella Perunaseminaari, johon osallistui Eviran tarkastajia, tutkijoita ja yli 140 henkilöä. Seminaari toimi myös kasvintarkastajien syventävänä koulutuksena. Vuoden 2012 koulutussuunnitelman mukaiset koulutukset järjestettiin lähes kaikki. Pitämättä kuitenkin jäi hedelmien ja vihannesten maahantuontitarkastuskoulutus Tullin tarkastajille, koska sille ei ollut tarvetta. Uusien tarkastajien peruskoulutus uudistettiin siten, että aiemmin syksyllä järjestetty kahden päivän pituinen jatkokoulutus pidettiinkin kuutena kahden tunnin mittaisena 6

9 videokoulutuksena. Koulutuksista saatu palaute oli hyvää (keskiarvo 4,9 asteikolla 1 6). Palautteessa saadut kehittämisehdotukset otetaan huomioon uusia koulutuksia suunniteltaessa. 3.2 Viestintä Kasvinterveyden ja taimiaineiston valvonnasta tiedotettiin lehdistötiedottein, Eviran internetsivuilla, Lepaa näyttelyssä, ammattilehdissä sekä tietyille kohderyhmille kirjeitse. Kasvinterveysyksikkö julkaisi koloradonkuoriaistarkastusten ollessa käynnissä lähes viikoittain lehdistötiedotteen. Erityisesti invaasioalueilla ilmestyvät maakunta- ja paikallislehdet julkaisivat aktiivisesti kuoriaiseen liittyviä uutisia. Mansikan punamädän leviämisestä Suomeen lähetettiin kirje mansikan viljelijöille Hedelmän- ja marjanviljelijöiden liiton (=HML) ja TIKEn rekisteritietojen perusteella. Eviran viestintää kehitettiin ottamalla käyttöön Eviranet, joka on viranomaisille tarkoitettu, suljettu, vuorovaikutteinen verkkopalvelu. Sen tavoitteena on parantaa viranomaisten välistä viestintää, tiedonkulkua ja yhteistyötä. Eviranetin tärkeimmät käyttäjäryhmät ovat eviralaiset, Eviran toimialan valvontaviranomaiset, valtuutetut tarkastajat ja näytteenottajat, muut keskusvirastot ja vastaavat toimijat sekä ministeriöt. Koska aasian- ja kiinanrunkojäärien leviämisriski Suomeen on kasvanut, tiedotettiin näistä vaarallisista kasvintuhoojista puutarha- ja puutavarasektoreille. Yksittäisiä aasianrunkojääriä on Suomesta löydetty jo kaksi kertaa, mutta pysyviä esiintymiä ei ole tiedossa. Runkojääriä esiteltiin myös puutarha-alalle Lepaa näyttelyssä. Uudenmaan Ely-keskus koulutti kuntien maaseutuelinkeinosihteereitä koloradonkuoriaisesiintymistä ja torjuntatoimenpiteistä. Maaseutuelinkeinosihteereiden avulla saadaan levitettyä tietoa koloradonkuoriaisesta viljelijöille. Tarkastajat jakoivat toimijoille Eviran esitteitä ja oppaita tarkastusten yhteydessä. 4 VALVONTATAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 4.1 Tarkastusmäärät Tuotantopaikkatarkastuksia tehtiin 2233, markkinavalvontatarkastuksia 459, tuontitarkastuksia 3599, vientitarkastuksia 35 ja rekisteröintiedellytysten tarkastusta 101 kappaletta (Taulukko 4). Tuotantopaikkatarkastus- ja kartoituskohteita oli yhteensä 1891 (Taulukko 3). Markkinavalvonnan tarkastuskohteita oli 385. Tuotantopaikkatarkastuksia tehtiin edellisvuotta vähemmän, koska vuoden 2011 kaltaista koloradonkuoriaisinvaasiota ei esiintynyt vuonna Tarkastusten toteutuminen tarkastustyypeittäin ja alueittain on esitetty liitteissä 2-8 ja taulukoissa 5-9. Taulukko 3. Tarkastuskohteiden lukumäärä vuosina Tarkastuskohde Tuotantopaikat ja kartoituskohteet Markkinavalvontakohteet Yhteensä

10 Taulukko 4. Tarkastusten lukumäärä vuosina Tarkastustyyppi Tuotantopaikkatarkastukset Markkinavalvonta Tuontitarkastukset ( Puisen pakkausmateriaalin tuonti- ja markkinavalvonta ( Vientitarkastukset Rekisteröintiedellytysten tarkastus Yhteensä Ahvenanmaalla tehdyt tarkastukset ja niiden tulokset on esitetty liitteessä 13. Rekisteröintiedellytysten tarkastukset Rekisteröintiedellytysten tarkastuksia tehtiin 101 kpl eli 82 % suunnitelluista tarkastuksista (Taulukko 5). Eniten tarkastuksia tehdään taimitarhoilla. Tarkastustavoitteet saavutettiin hyvin, mutta joillakin alueilla edelleen jäätiin alle tavoitteen. Rekisteröintiedellytysten tarkastustavoitteiden toteutuminen on parantunut viime vuosina (45 % v. 2009, 66 % v ja 74 % v. 2011). Tämä johtuu siitä, että tavoitteena olevaa tarkastusmäärää on tarkistettu jo useampana vuotena. Vuonna 2011 rekisteröintiedellytysten tarkastuksiin kiinnitettiin erityistä huomiota uuden tarkastusohjeen ja koulutuksen myötä. Lisäksi lähetettiin kirje ja ohje kasvipassin ja/tai taimitodistuksen käyttövelvollisille taimitarhoille. Vuoden 2011 koulutus ja tiedottaminen ovat parantaneet selvästi tulosta kahtena viime vuonna. Taulukko 5. Rekisteröintiedellytystarkastusten toteutuminen Alue Tavoite Toteutunut Toteuma-% Uusimaa % Varsinais-Suomi % Satakunta % Häme % Pirkanmaa % Kaakkois-Suomi % Etelä-Savo % Pohjois-Savo % Pohjois-Karjala % Keski-Suomi % Etelä-Pohjanmaa % Pohjanmaa % Pohjois-Pohjanmaa % Kainuu % Lappi % Yhteensä % Taimituotannon tarkastukset Kasvihuonekasvien taimia tuottavissa yrityksissä tehtiin tarkastukset lähes suunnitelman mukaisesti (Taulukko 6). Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa määrällinen tarkastustavoite ei kuitenkaan täyttynyt, koska kummallakin alueella yksi yritys lopetti taimituotannon. Kaakkois- Suomessa tarkastuskertojen määrä jäi suunnitelmaa merkittävästi alemmaksi lyhentyneen taimituotantokauden takia. 8

11 Taimitarhatarkastukset toteutuivat suunnitelman mukaisesti (Taulukko 6). Istukassipulin tuottajista ja mansikan taimituottajista toinen jäi tarkastamatta. Valvontasuunnitelman tiedoista poiketen vuonna 2012 oli vain 4 varmennetun taimien tuottajaa. Jokainen tuotantopaikka tarkastettiin vähintään kaksi kertaa kasvukauden aikana. Puutarhatuotannon kartoitukset Koristekasveja kasvihuoneessa viljeleviä yrityksiä tarkastettiin suunnitellusti, mutta tarkastuskertojen määrä jäi suunniteltua merkittävästi vähäisemmäksi (Taulukko 6). Tämä johtui vaarallisten kasvintuhoojaesiintymien aiempia vuosia vähäisemmästä määrästä. Suurimmalla osalla alueista tarkastettujen kasvihuoneviljelmien osuus ylitettiin merkittävästi suunnitellusta, mutta Uudellamaalla ja Hämeessä viljelmistä jäi kuitenkin tarkastamatta kolmasosa suunnitellusta. Tämä johtui siitä, että etelänjauhiaiskartoituksia joulutähtiviljelmillä muutettiin siten, että joulutähtiviljelmistä tarkastettiin vain puolet. Muutosta ei ollut huomioitu valvontasuunnitelmassa. Etelänjauhiaisesta saastuneita joulutähtieriä jäljitettiin viljelmiltä kaksi kertaa. Kasvihuonevihannestuotannon tarkastustavoitteet ylitettiin merkittävästi keskimäärin koko Suomessa. Suurimmassa osassa maata tehtiin Tuta absoluta -kartoitus, joka edellytti feromoniansojen käyttöä tomaattiviljelmillä. Monilla alueilla tarkastajat kävivät kartoituksen takia kaksi kertaa jokaisella viljelmällä, minkä takia tarkastuskäyntejä tehtiin suunniteltua enemmän. Pohjois- Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa ei kuitenkaan tehty yhtään vihannestuotannon tarkastusta vuoden aikana. Hedelmäntuotannon kartoitukset toteutuivat suunniteltua paremmin. Tämä johtui ainakin osaksi siitä, että loppukesällä havaittiin omenan lisäversoisuustautia (Apple proliferation-fytoplasma, Candidatus Phytoplasma mali), minkä takia omenaviljelmillä jouduttiin tekemään lisätarkastuksia. (Taulukko 6). Tulipoltteen kartoitus viheralueilla (kiinteät havaintopaikat) toteutui yli 90 - prosenttisesti. Mansikan punamädän (Phytophthora fragariae var. fragariae) vuoksi mansikkaviljelmiltä jäljitettiin saastuneiksi epäiltyjä mansikantaimieriä, minkä vuoksi tarkastusten määrä on kaksinkertainen suunnitelmaan verrattuna. Taulukko 6. Puutarhatuotannon tarkastusten toteutuminen Kohteet 1 Tarkastukset Suunniteltu Tarkastustyyppi Kasvihuonetaimituotanto % % Varmennettu taimituotanto % % Taimitarhatuotanto % % Istukassipulin tuotanto % % Mansikan taimituotanto % % Kasvihuonekoristekasvituotanto % % Kasvihuonevihannesten tuotanto % % Mansikan tuotanto % Hedelmän tuotanto % Tulipoltteen kiinteät havaintopaikat % Muut tuhoojakartoitukset % Yhteensä % % 1 Kohteille on laskettu erikseen toteumaprosentti, jos yhdelle kohteelle on suunnitelmassa useampia tarkastuksia. Toteutunut Toteuma-% Suunniteltu Toteutunut Toteuma-% 9

12 Peruna- ja juurikastuotannon tarkastukset Perunantuotannon ja sokerijuurikastuotannon tarkastukset toteutuivat keskimäärin hyvin (Taulukko 7). Rengasmädän toimenpidevalvonta on käytännössä hoidettu suunniteltua vähemmillä tarkastuskäynneillä. Suunniteltuja peruna-ankeroistarkastuksia ja osin vientivalmiustarkastuksia jouduttiin siirtämään seuraavalle kasvukaudelle runsaiden ja jatkuvien sateiden vuoksi. Sekä rengasmätä- että etenkin peruna-ankeroisnäytteiden analysointi laboratoriossa jatkui vuoden 2013 alkupuolella. Koloradonkuoriaisen kartoitusten yhteydessä tehtiin valvontasuunnitelmasta poiketen Epitrix sp. -perunakirpan kartoitusta EU:n hätätoimenpidesuunnitelman mukaan. Epitrix -kirpan ja koloradonkuoriaisen kartoitusta tehtiin osin muun perunatarkastustoiminnan yhteydessä ja koko maassa, joten kartoitusmäärä kasvoi koloradonkuoriaiskartoitusten suunnitellusta määrästä huomattavasti. Taulukko 7. Perunan- ja juurikkaantuotannon tarkastusten toteutuminen (kpl) Kohteet 1 Tarkastukset Suunniteltu Tarkastustyyppi Rengasmätäkartoitus ja jäljitys % Rengasmädän toimenpidevalvonta % % Peruna-ankeroiskartoitus % Peruna-ankeroisen toimenpidevalvonta % Perunan vientivalmius % Koloradonkuoriais- ja Epitrix-kartoitus % Koloradonkuoriaisen toimenpidevalvonta % % Ritsomaniakartoitus % Yhteensä % % 1 Kohteille on laskettu erikseen toteumaprosentti, jos yhdelle kohteelle on suunnitelmassa useampia tarkastuksia. Toteutunut Toteuma-% Suunniteltu Toteutunut Toteuma-% Metsä- ja puutavaratuotannon tarkastukset Metsä- ja puutavaratuotannon tarkastukset toteutuivat hyvin. Mäntyankeroiskartoitus toteutui 96-prosenttisesti. (Taulukko 8). Vientisahat tarkastettiin melkein kaikki (97 %). Puisen pakkausmateriaalin valmistajien tarkastukset toteutuivat 71-prosenttisesti. Tarkastuksia jäi tekemättä Pohjois-Savon ja Lapin alueilla. Taulukko 8. Metsä- ja puutavaratuotannon tarkastusten toteutuminen (kpl) Tarkastustyyppi Suunniteltu Toteutunut Toteuma-% Vienti- ja ISPM sahat % Pakkausmateriaalin valmistajat % Mäntyankeroiskartoitus % Yhteensä % Markkinavalvonta Markkinavalvonta toteutui erittäin hyvin muiden paitsi perunan ja satamissa toteutettavan puutavaran markkinavalvonnan osalta (Taulukko 9). Tähän oli syynä se, että tarkastettavien erien määrä oli arvioitu liian suureksi. Perunan markkinavalvonta kohdennettiin pääasiassa muista EU-maista tuotaviin siemen- ja ruokaperunaeriin ja tarkastukset tehtiin ilmoitusten perusteella. 10

13 Siemenperunaeristä saatiin melko hyvin ilmoituksia, mutta ruokaperunan tuonnista toimijat tekivät vain muutamia ilmoituksia. Kasvihuonekoristekasvien taimien markkinavalvontaa tehtiin pääasiassa puutarhatukuissa Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Tarkastuksia tehtiin suunnitelman mukaisesti (Taulukko 9). Mansikan taimivälittäjillä markkinavalvontaa ei tehty. Mansikantaimien markkinavalvontaa vaikeuttaa se, että välitettävät taimet ovat suureksi osaksi pakastettuja eli ns. frigotaimia. Niiden tarkastus voi perustua ainoastaan kasvintuhoojien havainnointiin ja niistä otettaviin näytteisiin. Frigotaimista ei voida laboratorioanalyyseillä tutkia niin paljon piilosaastuntanäytteitä, että niistä saadut tulokset antaisivat luotettavan kuvan taimien terveydestä. Valmiiden kasvihuonekasvien markkinavalvontaa kukkatukuissa tehtiin keskimäärin suunnitellusti. Satakunnassa ja Pohjois-Pohjanmaalla tarkastusmäärät jäivät merkittävästi suunniteltua alhaisemmiksi. Taulukko 9. Markkinavalvonnan toteutuminen Kohteet 1 Tarkastukset Suunniteltu Toteutunut Tarkastuskohde Taimimyymälät % Puutarhatukkuliikkeet ja välittäjät % % Kukkatukut % % Siemenperuna % Ruoka- ja teollisuusperuna % Puutavara satamissa % % Yhteensä % % 1 Kohteille on laskettu oma toteumaprosentti, jos yhdelle kohteelle on suunnitelmassa useampia tarkastuksia. Toteuma-% Suunniteltu Toteutunut Toteuma-% Tuontitarkastukset Venäjän tuontipuu Tullin tilaston mukaan Venäjältä tuotiin vuonna 2012 kasvinterveystodistusta vaativaa havupuutavaraa (3,45 milj. m3) lähetystä (Taulukko 10). Suurin osa maahantuodusta puutavarasta (70831 lähetystä) kuului alennetun, kolmen prosentin tarkastustason piiriin. Muu maahantuotu havupuutavara, 499 lähetystä, oli Venäjän Aasian puoleiselta alueelta olevaa havusahatavaraa, josta 221 lähetystä tuotiin Suomeen ja 278 lähetystä muihin EU-maihin. Liitteessä 10 on esitetty havupuutavaran jakautuminen rajanylityspaikoittain. Havupuutavaran lähetysten määrä Venäjältä laski edelliseen vuoteen verrattuna, jolloin tuotiin lähetystä. Lehtikuusisahatavaran tuonti lisääntyi 17 %. Vuoden 2012 aikana Venäjältä tuotujen lähetysten määrä on noin 26 % pienempi vuosien tuonnin keskiarvoon verrattuna. Tuonnin puutavararakenne oli samankaltainen kuin edellisenä vuotena. Hakkeen ja polttopuun osuus tuontimäärästä on noin 65 prosenttia. Havusahatavaraa tuontimäärästä oli 10 % ja sahatukkeja 10 %. Venäjästä tuli WTO:n jäsen elokuussa ja samalla Venäjän asettamat vientitullit raakapuun viennille laskivat olennaisesti. Pyöreän raaka-puun tuonti Venäjältä on hieman elpynyt loppuvuodesta. Puun tuontia on hidastanut venäläisten puutavaran viejien vaikeudet saada Venäjän tullilta vientilupia. Jos Venäjän tullin vientilupakäytäntö muuttuu myönteisemmäksi, 11

14 tuonnin puutavararakenne ja -määrät voivat tulevaisuudessa muuttua. Vientitullien aleneminen voi johtaa raaka-puun tuonnin kasvuun. Polttopuun sekä poltto- ja teollisuushakkeen tuonti tullee olemaan samalla tasolla, sillä Itä-Suomen puunjalostusteollisuus ja lämpöpolttolaitokset ovat perinteisesti käyttäneet jo vuosia venäläistä selluhaketta ja polttopuuta ja -haketta niiden edullisen hinnan ja saatavuuden vuoksi. Taulukko 10. Venäjältä tuodut havupuutavaralähetykset tullinimikkeittäin Tullinimike Maahantuodut lähetykset (kpl) Luokittelematon 9498 Kuusisahatavara 678 Kuusisahatukit 6152 Muu käsitelty (sahattu, veistetty tms.) kuusi 4123 Muut (kuusi raakapuu) 556 Muu käsitelty (sahattu, veistetty tms.) mänty 1743 Muut (mänty raakapuu) 1238 Mäntysahatukit 765 Polttopuu, havuhake, sahanpuru Muu sahatavara 124 Polttopuu (sekakuormat) 864 Puurakennukset 116 Kuormalavat ja alustat 58 Yhteensä Taulukko 11. Havupuutavaran jakautuminen rajanylityspaikoittain (terveystodistusten kappalemäärän mukaan) Rajanylityspaikka Osuus lähetyksistä (%) Imatra 40 Niirala 24 Nuijamaa 16 Vartius 9 Parikkala 6 Vaalimaa 2 Lieksan Inari 1 Kuusamo >1 Raja- Jooseppi 1 Vainikkala <1 Salla <1 Rajakangas <1 Hamina <1 Lappeenranta <1 Rauma <1 Tullauskeskus <1 Pori <1 Turku <1 Vuosaari <1 Lähde: Tullin tilasto 12

15 Venäjän tuontipuun tarkastuksia tehtiin yhteensä 2791 (Taulukko 12-14). Alennetun tarkastustason piiriin kuuluvia lähetyksiä tarkastettiin Tarkastustaso oli 3,2 %, joten EU:n komission asetuksen (1756/2004/EY) määräämä kolmen prosentin tarkastustaso saavutettiin. Kaikki Venäjän Aasian puolelta tuodut 499 lehtikuusisahatavaralähetystä tarkastettiin. Eviran kasvinterveysyksikön tarkastajat tekivät lähes kaikki Venäjän tuontipuun tarkastukset. Eviran siementarkastusyksikön sekä ELY-keskusten tarkastajat tekivät yhteensä 15 tarkastusta. Tarkastuksia ei ollut tarpeen teettää ostopalveluna. Suuri osa lähetyksistä tarkastettiin silmävaraisina rajanylityspaikoilla. Määränpäässä purkupaikalla tarkastuksen yhteydessä otettiin pääsääntöisesti lastunäyte laboratoriossa tehtävää mäntyankeroisanalyysiä varten. Näytteeksi otettiin myös puutavarasta löytyneet hyönteiset. Silmävaraisia tarkastuksia, joiden yhteydessä ei oteta näytettä, tehtiin 1465 (53 % tarkastuksista). Tulli teki asiakirjatarkastuksen kaikille maahantuoduille havupuutavaralähetyksille. Suomeen tuotavan havupuutavaran lisäksi tarkastusten piiriin kuuluvat muihin EU-maihin tuotavat lähetykset, ellei vastaanottajamaan kanssa ole sovittu määränpäässä tehtävästä tarkastuksesta. EU:n suoja-alueille tuotavat lähetykset vuonna 2012 tarkastettiin 3 % tarkastustason mukaisesti. Sadan prosentin tarkastustason lähetyksistä 278 oli muihin EU-maihin tuotavien lähetysten tarkastuksia. Näistä oli 111 kpl Belgiaan, 17 kpl Ruotsiin, 8 kpl Saksaan, 122 kpl Tanskaan, 19 kpl Englantiin ja 1 kpl Ranskaan menevää lehtikuusisahatavaraa. Taulukko 12. Venäjän tuontipuun tarkastukset vuosina Tarkastustaso 2008 toteutunut 2009 toteutunut 2010 toteutunut toteutunut 2012 tavoite 2012 toteutunut Toteuma 1 % % Yhteensä Taulukko 13. Venäjän tuontipuun tarkastukset puulajeittain. Tullinimike Lähetyksiä (kpl) Osuus lähetyksistä (%) Määrä (m 3 ) Lehtikuusi Mänty Kuusi Kuusi ja mänty Kaikki yhteensä Taulukko 14. Venäjän tuontipuun tarkastukset puutavaralajeittain Tullinimike Lähetyksiä (kpl) Osuus lähetyksistä (%) Määrä (m 3 ) Lehtikuusisahatavara Mäntytukki Kuusikuitupuu Kuusitukki Mäntykuitupuu Hake Kuusisahatavara Mäntysahatavara Polttopuu Muu sahattu (pintalauta) Sahanpuru Sekakuitupuu Kaikki yhteensä

16 Muu tuonti EU:n ulkopuolelta Muita tuotteita kuin Venäjän havupuutavaraa tuotiin EU:n ulkopuolisista maista lähes saman verran, 1877 kpl, kuin vuonna 2011 (Liite 8). Tuonnista 1588 lähetystä (84,6 %) oli kasviksia, pääasiassa sitrushedelmiä ja omenaa (Liite 8). Kasvisten tuontimäärä oli 16 lähetystä vähemmän kuin edellisenä vuotena. Sitrushedelmiä tuotiin eniten Egyptistä ja Israelista. Omenien tärkeimmät tuontimaat olivat Brasilia ja Chile. Tulli teki kasviksille 524 tuontitarkastusta. Suurin osa tuotavista kasviksista kuului alennetun tarkastusmenettelyn piiriin. Kasvisten jälkeen eniten tuotiin lehtipuutavaraa sekä kasvihuonekasvien taimiaineistoa. Puutavaran tuontimäärissä ei tapahtunut muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Maahantuotu puutavara oli suurimmaksi osaksi tammisahatavaraa Yhdysvalloista. Kasvihuonekoristekasvien taimiaineiston tuonti väheni viidellä edelliseen vuoteen verrattuna. Leikkokukkia, kukkasipuleita, taimitarhakasveja ja muuta kasvimateriaalia tuotiin Suomeen yhteensä 35 kpl. Kaikki sadan prosentin tarkastustason piiriin kuuluvat lähetykset tarkastettiin fyysisesti. Puinen pakkausmateriaalin tuonti- ja markkinavalvonta Puisen pakkausmateriaalin maahantuontimääristä ei ole saatavilla tietoja. Määrät ovat kuitenkin suuria, ja vain murto-osa maahantuotavasta puisesta pakkausmateriaalista pystytään tarkastamaan. Vuonna 2012 tehtiin 454 puisen pakkausmateriaalin tarkastusta 357 tarkastuskäynnillä. Puisesta pakkausmateriaalista otettiin 474 näytettä, joista suurin osa kohdistettiin mäntyankeroismaista peräisin olevaan puiseen pakkausmateriaaliin. Tarkastustavoite oli 455 tarkastusta, mikä toteutui lähes kokonaan. Mäntyankeroismaista peräisin olevista näytteistä löytyi eläviä stiletillisiä sukkulamatoja 27 näytteestä. Yhdessä näytteessä oli eläviä B. mucronatus sukkulamatoja. Vientitarkastukset Kasvinterveystodistuksia ja jälleenvientitodistuksia myönnettiin yhteensä lähetykselle (Taulukko 15). Määrä oli hyvin lähellä edellisvuoden vientimäärää, sillä vuonna 2011 todistuksia myönnettiin lähetykselle. Puutavaran vientimäärä nousi 7 %:lla ja perunan vientimäärä 50 %:lla edelliseen vuoteen verrattuna. Suurin osa vientilähetyksistä oli puutavaraa, jota vietiin etenkin Egyptiin, Kiinaan, Venäjälle ja Saudi-Arabiaan. Venäjälle vietiin paljon perunaa, elintarvikkeita, mallasta ja turvetta. Muista tuotteista siemeniä vietiin Yhdysvaltoihin ja Intiaan ja turvetta Japaniin. Vihannesten taimia vietiin Norjaan. Taimitarhakasveja vietiin muutama erä Venäjälle. Vientituotteet tarkastettiin pääasiassa tuotantopaikoilla tehtävillä vientivalmiustarkastuksilla. Vientierien tarkastuksia tehtiin yhteensä 35 kpl. Taulukko 15. Myönnetyt kasvinterveystodistukset ja jälleenvientitodistukset Todistustyyppi Kpl Jälleenvientitodistus kasvit 2 Terveystodistus kasvit 261 Terveystodistus hedelmät, kasvikset 41 Terveystodistus siemenperuna 150 Terveystodistus peruna 1141 Terveystodistus keräilytuotteet 29 Jälleenvientitodistus puutavara 1 Jälleenvientitodistus muut tuotteet 14 Korvaava terveystodistus muut tuotteet 3 Taulukko 15 jatkuu 14

17 Taulukko 15 jatkuu Todistustyyppi Kpl Terveystodistus muut tuotteet 1216 Korvaava terveystodistus kasvit 1 Korvaava terveystodistus peruna 1 Korvaava terveystodistus elintarvikkeet 5 Terveystodistus elintarvikkeet 1591 Korvaava terveystodistus puutavara 19 Terveystodistus puutavara 6786 Terveystodistus vilja 28 Yhteensä Laboratoriomääritykset Eviran kasvianalytiikan yksikön laboratorioissa Helsingissä, Lappeenrannassa ja Loimaalla tutkittiin yhteensä 9681 näytettä (Taulukko 16). Eniten näytteitä otettiin tuontitarkastuksissa, seuraavaksi eniten perunan- ja sitten kasvihuonetuotannossa. Näytteet tarkastustyypeittäin ja tuhoojittain on esitetty liitteessä 10. Taulukko 16. Kasvinterveyden valvonnassa tutkitut laboratorionäytteet (kpl). Tarkastustyyppi Kpl Kasvihuonetuotanto 1635 Mansikantuotanto 212 Taimitarhatuotanto 136 Varmennettu taimituotanto 464 Perunantuotanto 1967 Tuhoojan kartoitus 1111 Markkinavalvonta 954 Tuonti ja vienti 3202 Yhteensä VALVONNAN TULOKSET 5.1 Vaarallisten kasvintuhoojien esiintymät kasvintuotannossa ja metsissä Useilta kasvihuonekoristekasviviljelmiltä todettiin jälleen etelänjauhiaisia sekä yksittäisiltä viljelmiltä floridankärpäsiä, krysanteeminsuonimiinaajakärpäsiä, krysanteemin valkoruostetta, palsamin kuoliolaikkuvirusta ja tomaatin pronssilaikkuvirusta(taulukko 17). Esiintymien kokonaismäärä oli kuitenkin tavanomaisella tasolla. Etelänjauhiaisesiintymiä oli jopa aiempaa vähemmän, mikä saattoi kuitenkin osaltaan johtua tarkastuskäytäntöjen muuttumisesta. Vihannestuotannosta vaarallisia kasvintuhoojia ei todettu. Tuta absoluta -yökköstä kartoitettiin 40 tomaattiviljelmällä, mikä oli 8 % Suomen kaikista tomaattiviljelmistä. Kartoituksessa käytettiin feromonin suojia, jotka olivat viljelmillä noin kuukauden ajan. Kartoituksessa ei havaittu Tuta absoluta -yökköstä. Avomaan puutarhatuotannon tarkastuksissa löydettiin kaksi uutta vaarallista kasvintuhoojaesiintymää, mansikan punamätä ja omenan lisäversoisuustauti (Taulukko 17). Mansikan punamätää löydettiin jäljitysten perusteella 55 tilalta. Löydökset olivat eri alkuperää olevista, eri vuosina istutetuista kasvustoista ja lajikkeista. Ainoa yhdistävä tekijä todetuilla tiloilla oli hollantilaisen 15

18 taimiaineiston käyttö. Koska tautia jäljitysten perusteella esiintyy yleisesti viljelmillä ja sen hävittäminen Suomesta on mahdotonta, Eviran tavoitteena jatkossa on estää punamädän laajempi leviäminen tilalta toiselle. MTT löysi omenan lisäversoisuustaudin aiheuttajan vuonna 2010 omenanlehtikempeistä, jotka ovat taudin vektoreita. Kesällä 2012 tauti todennettiin omenapuista yhdeltä Manner-Suomen ja yhdeltä Ahvenanmaan omenanviljelmältä. Molemmissa tapauksissa saastuneet puut kehotettiin hävittämään juuriaan myöten viljelmältä. Omenan lisäversoisuustautia ei voida torjua kemiallisesti, ainoastaan sen vektoreita. Vektoreiden torjunta tulee perustua tuholaishavaintoihin sekä tehokkaaseen ja taloudelliseen kemialliseen torjuntaa. Taulukko 17. Vaarallisten kasvintuhoojien esiintymät puutarhatuotannossa vuosina Chrysanthemum stunt viroid 6 Esiintymien lukumäärä (kpl) Etelänjauhiainen Floridankärpänen 1 1 Hop stunt viroid 1 Krysanteeminsuonimiinaajakärpänen Krysanteemin valkoruoste 1 1 Palsamin kuoliolaikkuvirus 2 Papaijan rengaslaikkuvirus 1 Mansikan kulmiolaikku 1 2 Mansikan punamätä 55 Omenan lisäversoisuustauti 2 Papaijan rengaslaikkuvirus 1 Tomaatin pronssilaikkuvirus Tomato chlorotic dwarf viroid 1 Versopolte 1* 1* 1* 1* Zucchini yellow mosaic virus 1 Yhteensä * Vanha esiintymä Perunantuotannossa todettiin perunan vaalearengasmätä yhdellä uudella tilalla (Taulukko 18). Uusia keltaperuna-ankeroisesiintymiä todettiin 14 tilalla ja valkoperuna-ankeroista 2 tilalla. Uusia koloradonkuoriaisesiintymiä todettiin 9 kohteessa. Kaikki todetut esiintymät olivat edellisvuoden invaasion aikana Suomeen kulkeutuneiden jälkeläisiä ja Suomessa talvehtineita, joita ei ollut havaittu kasvukaudella Taulukko 18. Vaarallisten kasvintuhoojien esiintymät perunantuotannossa vuosina ja uusien esiintymien suhteellinen osuus tarkastetuista tuotantopaikoista vuonna Esiintymien lukumäärä (kpl) Uudet* Kaikki Uudet Kaikki 16 Suhteellinen osuus 2012 Keltaperuna-ankeroinen % Valkoperuna-ankeroinen 0 2 Vaalearengasmätä < 1 % Koloradonkuoriainen % Yhteensä *) Uudet: Uudet esiintymät Kaikki: Uusina ja toimenpidevalvonnassa todetut esiintymät yhteensä.

19 Metsä- ja puutavaratuotannosta ei löydetty vaarallisia kasvintuhoojia. Mäntyankeroiskartoituksessa 27 näytteestä löydettiin mäntyankeroisen vaaratonta ja Suomessa luonnonvaraisena esiintyvää sukulaislajia (Bursaphelenchus mucronatus). Sahojen ja puisen pakkausmateriaalin valmistajien tarkastuksilla otettiin 114 näytettä, joissa 10 näytteestä löytyi laboratoriomäärityksessä eläviä sukkulamatoja. 5.2 Muut tuotantopaikkojen valvonnassa havaitut puutteet Kasvihuonetuotannon tarkastusten yhteydessä ei havaittu oleellisia puutteita, joihin olisi pitänyt puuttua. Toimijoita opastettiin lainsäädännön vaatimuksissa ja omavalvonnan kehittämisessä vaarallisten kasvintuhoojien leviämisen ehkäisemiseksi. Hämeessä peruna-ankeroisen torjuntapäätösten noudattamisessa oli yleisenä puutteena se, että varsinkin vanhempien torjuntapäätösten osalta viljelykierrosta puuttui kokonaan peruna tai sitä viljeltiin hyvin harvoin. Korjaavana toimenpiteenä viljelijöitä neuvottiin torjuntapäätöksen noudattamisessa. 5.3 Markkinointikiellot Kasvinterveyslain perusteella annettiin markkinakieltoja yhteensä 31 kappaletta, joista 14 annettiin puutarhakasveille, 3 perunalle ja loput 14 puupakkausmateriaalille. Markkinointikieltojen kokonaismäärä puutarhakasveilla kasvoi kuudella vuoteen 2011 verrattuna ja niiden osuus suhteutettuna tehtyjen puutarhatarkastusten määrään oli 3,1 %. Tärkeimmät syyt taimitarhatuotteiden markkinakielloille olivat ZP-kasvipassin puuttuminen, etelänjauhiainen ja krysanteeminmiinaajakärpänen (Taulukko 19). Kesäkukkien taimien markkinavalvonnassa löydettiin neljästä taimierästä etelänjauhiaisia ja kahdesta taimierästä krysanteeminsuonimiinaajakärpäsiä (Taulukko 19). Markkinointikieltojen määrä oli tavanomaisella tasolla. Joulutähtien taimien markkinavalvonnassa ei löydetty lainkaan etelänjauhiaisia, vaikka niitä viljelmäkartoitusten perusteella levisi tuotantopaikoille taimien mukana. Markkinavalvonnan yhteydessä tutkittiin tomaatin ja tupakan mosaiikkivirusta 81:stä Petunia -suvun taimierästä, mutta kumpaakaan virusta ei taimista todettu. Kahdelletoista Portugalista ja kahdelle Espanjasta tuodulle puupakkausmateriaalierälle annettiin markkinointikielto puuttuvien ISPM 15 merkintöjen tai sukkulamatolöydösten takia. Mäntyankeroisia ei portugalilaisesta pakkausmateriaalista kuitenkaan löydetty. 17

20 Taulukko 19. Kasvinterveyslain perusteella kasveille annetut markkinointikiellot Alkuperämaa Tuote Markkinointikiellon syy Hollanti Saksa Tanska Espanja Italia Portugali Ruotsi Ei tiedossa Yhteensä Taimet: alppiruusu Versopolte 3 3 Taimet: maljaköynnös Etelänjauhiainen Taimet: marjaomenapensas Ei kasvipassia 1 1 Taimet: kultahippu Krys. suonimiinaajakärpänen 1 1 Taimet: omena Ei ZP-kasvipassia 1 1 Taimet: päärynä Ei ZP-kasvipassia 1 1 Taimet: pustasilmäsusanna Krys. suonimiinaajakärpänen 1 1 Leikkokukat: harsokukka Krys. suonimiinaajakärpänen 1 1 Leikkokukat Etelänjauhiainen 1 1 Vuohennokka Etelänjauhiainen 1 1 Peruna (siemen ja ruoka) Ankeroisia Puupakkausmateriaali Eläviä sukkulamatoja Puutteelliset ISPM 15 leimat 2 2 Yhteensä Taimiaineistolain perusteella annettiin taimitarhakasveille 15 markkinointikieltoa (Taulukko 20). Määrä oli yhtä pienempi kuin vuonna Markkinointikieltojen yleisimmät syyt olivat kuunliljan Hosta X-virus ja ZP-kasvipassin puuttuminen tulipoltteen isäntäkasveilta. Taimiaineistolain perusteella annettujen markkinointikieltojen osuus suhteutettuna tehtyjen markkinavalvonta- ja tuotantopaikkatarkastusten määrään oli 2,1 %. Luvussa on huomioitu markkinavalvontatarkastusten ohella taimituotannon tarkastukset, koska taimiaineistolain perusteella annetaan markkinointikieltoja myös tuotantopaikoille. Taimimyymälöissä havaittiin puutteita taimien nimilappumerkinnöissä. Puutteellisuudet ovat yleisiä erityisesti ulkomailta tuoduissa taimierissä, sillä muissa EU-maissa ei ole vastaavaa nimilappuvaatimusta. Nimilappumerkintöjen puutteellisuuksista ei ole saatavilla tilastotietoja. Korjaavana toimenpiteenä myymälöitä neuvottiin nimilappujen käytössä. Taulukko 20. Markkinointikiellot taimiaineistolain perusteella Alkuperämaa Tuote Markkinointikiellon syy Suomi Saksa Hollanti Puola Ei tiedossa Yhteensä Istukassipuli Huono laatu, homeisia 1 1 Taimet: Kuunlilja X-virus Taimet: Pensasmustikka Mustikkasyöpä, home Taimet: Onnenpensas Pseudomonas sp. 1 1 Taimet: Puksipuu Cylindocladium buxiola 1 1 Taimet: Ruusu Taimet liikaa kasvussa Taimet: Vuorimänty Juurikarvat 2 2 Yhteensä

21 5.4 Maahantuontikiellot Puutavara Venäjän tuontipuusta ei löytynyt vaarallisia kasvintuhoojia eikä muita vierasperäisiä hyönteis- tai ankeroislajeja. Mäntyankeroisen vaaratonta, Suomessakin esiintyvää Bursaphelenchus mucronatus -sukulaislajia löytyi 45 Venäjältä tuodusta havupuutavarasta otetusta näytteestä. Venäjän tuontipuusta otettuja hyönteisnäytteitä oli 172. Suurin osa näytteeksi otetuista hyönteisistä osoittautui määrityksessä kirjanpainajiksi. Myöskään muista EU:n ulkopuolisista maista tuoduista puutavaralähetyksistä ei löytynyt vaarallisia kasvintuhoojia. Maahantuontikieltopäätös tehtiin 14 Venäjältä tuodulle puutavaralähetykselle, jotka eivät täyttäneet maahantuonnin ehtoja (Taulukko 21). Maahantuontikieltojen syynä olivat puutteet asiakirjoissa. Puutteita olivat esimerkiksi väärä puulaji ja se, että terveystodistuksen ja muiden tuontiasiakirjojen tiedot eivät vastanneet toisiaan. Maahantuontikiellon saaneiden lähetysten osuus kaikista fyysisesti tarkastetuista puutavaralähetyksistä oli 0,5 %. Maahantuontikiellon saaneiden lähetysten osuus suhteutettuna kaikkiin maahantuotuihin puutavaralähetyksiin (asiakirjatarkastuksen perusteella maahantuotavaksi hyväksytyt mukaan luettuna) oli 0,02 %. Muu tuonti EU:n ulkopuolelta Maahantuontikieltopäätös tehtiin EU:n ulkopuolelta tuodulle 15 puutavaralähetykselle, jotka eivät täyttäneet maahantuonnin ehtoja (Taulukko 21). Maahantuontikieltojen yleisimmät syyt olivat virheelliset tiedot kasvinterveystodistuksissa, todistusten puuttuminen kokonaan tai niiden vanhentuminen. Muille kuin puutavaralähetyksille annettujen maahantuontikieltojen määrä oli edellisvuosien tapaan pieni. Singaporesta tuodusta akvaariokasvilähetyksestä (Echinodorus barthii) tavattiin etelänjauhiaisia, jotka ovat vaarallisia kasvintuhoojia, mikä esti niiden tuonnin. Maahantuontikiellon saaneiden lähetysten suhteellinen osuus tarkastetuista lähetyksistä oli 0,4 %. Taulukko 21. Kasvinterveyslain perusteella puutavaralle ja kasvituotteille annetut maahantuontikiellot Alkuperämaa Puulaji/kasvilaji Maahantuontikiellon syy Venäjä Kiina Singapore Yhteensä Selluhake: Mänty, kuusi Terveystodistuksessa väärä puulaji 1 1 Selluhake: Mänty, kuusi Terveystodistus vanhentunut 1 1 Selluhake: Mänty Terveystodistuksessa väärä puulaji 1 1 Selluhake: Kuusi Terveystodistuksessa väärä puulaji 1 1 Kuori: Mänty, kuusi Terveystodistus vanhentunut 3 3 Kuitupuu: Mänty Terveystodistus puutteellinen (puulajit) 1 1 Pintalauta: Mänty Kasvinterveystodistus mennyt vanhaksi 1 1 Polttohake: Mänty, kuusi Terveystodistus vanhentunut 1 1 Polttohake: Mänty, kuusi Kasvinterveystodistus puuttuu 1 1 Sahapuu: Mänty Terveystodistuksessa väärä puulaji 1 1 Sahatavara: Lehtikuusi Kuorta sahatavarassa 1 1 Puurakennukset: Mänty, kuusi Terveystodistus ja kopio vanha, puulajia ei mainittu 1 1 Akvaariokasvit: Echinodorus sp. Etelänjauhiainen 1 1 Kaikki yhteensä

22 5.5 Puisen pakkausmateriaalin maahantuonti- ja markkinointikiellot Puisen pakkausmateriaalin tuonti- ja markkinavalvonnassa ei löytynyt mäntyankeroista. Maahantuonti- ja markkinointikieltoja annettiin 49 erälle puutteellisten merkintöjen sekä sukkulamatolöydösten takia (Taulukko 22). Kieltopäätöksen saaneiden erien osuus oli 11 % Eviran ja Ely-keskusten tarkastamista eristä, eli tuontivaatimukset täyttämättömän pakkausmateriaalin osuus oli hieman alhaisemmalla tasolla kuin edellisvuonna, jolloin kieltopäätös annettiin 13 prosentille tarkastetuista eristä. Markkinointi- ja maahantuontikieltopäätöksistä 53 % (26 kpl) annettiin sukkulamatolöydösten takia ja 47 % (23 kpl) pakkausmateriaalille puuttuvien ISPM 15 -merkintöjen vuoksi. Taulukko 22. Kasvinterveyslain perusteella puiselle pakkausmateriaalille annetut maahantuontija markkinointikiellot Alkuperämaa Tuote Espanja Intia Kanada Kiina Portugali USA Taiwan Thaimaa Venäjä Erät (kpl) Ei ISPM 15 leimaa Eläviä sukkulamatoja Kaikki yhteensä Huomautukset Vuonna 2012 ei toimijoille tarvinnut antaa huomautuksia torjuntapäätösten tai velvoitteiden noudattamatta jättämisestä. 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 6.1 Tuhoojatilanteen kehittyminen Puutarhatuotanto Kasvihuonetuotannosta löydetään vuosittain useita vaaralliseksi luokiteltuja kasvintuhoojia. Suurimman leviämisriskin ja eniten torjunta- ja valvontatyötä on kasvihuonetuotannossa viime vuosina aiheuttanut etelänjauhiainen, vaikka sen esiintymien määrä on viime vuosina vähentynyt. Suurimman riskin etelänjauhiaisen asettumiselle Suomeen aiheuttanee kesäkukkina käytettävät maljaköynnökset, sillä niissä etelänjauhiaisia löydetään vuosittain. Kaikkia kesäkukkaviljelmiä ei pystytä vuosittain tarkastamaan, joten myöskään kaikkia esiintymiä ei välttämättä ehditä löytää ennen kasvien myyntiä. Kasvihuonevihannestuotannosta on aiempina vuosina löydetty useita virus- ja viroiditauteja ensimmäistä kertaa Suomessa. Tapaukset ovat olleet yksittäisiä eivätkä taudit ole päässeet leviämään toisille viljelmille. Tautien leviämisreittejä ei ole varmuudella saatu selville. Viime vuonna kasvihuonevihannestuotannosta ei vaarallisia kasvintuhoojia kuitenkaan löydetty. MTT:n vuosina tekemässä tutkimuksessa on löytynyt omenan lisäversoisuustautia (Candidatus Phytoplasma mali) omenanlehtikempeistä kahdelta viljelmältä, jotka sijaitsevat Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Lisäksi Ahvenanmaalla on havaittu taudin oireita omenapuissa. Taudin leviämistavasta ei ole tietoa, mutta se on voinut levitä joko ulkomaisen omenan taimiaineiston mukana tai havukasvien taimilla talvehtivien kemppien mukana. 20

23 Omenan lisäversoisuustautia on jo suppeassa kartoituksessa löydetty kahdelta viljelmältä. Havainnot viittaavat siihen, että tautia esiintyy omenaviljelmillä laajemminkin. Omenaviljelmien tulipoltekartoituksen yhteydessä kesällä 2013 kartoitetaan myös omenan lisäversoisuustautia taudin levinneisyyden selvittämiseksi. Kemppien keräämiseen ja taudin tutkimiseen ei valvonnan puitteissa ollut mahdollisuutta vuonna Lisäresurssien avulla kartoitus on mahdollista toteuttaa vuonna Alppiruusun versopoltteen hävittämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat olleet käynnissä useiden vuosien ajan yhdellä taimitarhalla. Vuonna 2012 saatiin selville, että tautia aiheuttavaa Phytophthora ramorum -sieni esiintyy edelleen taimitarhalla, joten torjuntapäätös jäi vielä voimaan. Taimiaineistotuhoojaksi luokiteltua Hosta X -virusta löytyi kuudesta eri kuunliljaerästä. Yksi eristä oli Hollannista ja muut erät Suomesta. Suomessa viljeltävät kuunliljat on usein tuotu taimitarhoille juurakkoina ulkomailta, joten myös X-virus on todennäköisesti levinnyt taimiaineiston mukana. Jotta tauti ei leviäisi taimitarhojen omaan tuotantoon ja sitä kautta heikentäisi kuluttajille markkinoitavan taimiaineiston laatua, tulisi viljelijöiden kiinnittää huomiota hankitun emokasvimateriaalin puhtauteen. Perunantuotanto Perunan vaalearengasmätää todettiin vähemmän kuin edellisinä vuosina keskimäärin. Muutaman vuoden perusteella ei kuitenkaan voi tehdä johtopäätöstä rengasmätäsaastuntojen pysyvästä vähenemisestä. Rengasmätä säilyy ja lisääntyy piilevänä tilan omassa lisäysaineistossa ja pelloilla jääntiperunassa. Saastunta leviää myös tilojen välillä markkinoitavien perunaerien sekä yhteiskoneiden välityksellä. Tummarengasmätää ei ole todettu Suomessa. Uusien keltaperuna-ankeroislöydösten määrä on vuosittain melko vakio. Yksi suuri syy perunaankeroislöydösten suureen määrään on perunantuotannossa käytettävä monokulttuuri. Toimenpidevalvonnassa todettujen peruna-ankeroislöydösten määrä on suuri, mikä osoittaa, ettei peruna-ankeroisia ole torjunnan toimenpideohjelmalla pystytty hävittämään. Pohjois-Pohjanmaalla kartoituksessa todettiin valkoperuna-ankeroista kahdella tilalla Kalajoen Himangalla. Pohjois-Pohjanmaalla ei ole todettu peruna-ankeroista aiemmin lainkaan. Kasvukauden 2013 aikana Himangan alueella tehdään laaja kartoitus saastuneiden peltojen ja viljelykokonaisuuksien vaikutusalueella. Koloradonkuoriaista todettiin 9 kohteessa vuoden 2011 löydösalueiden läheisyydestä. Toimenpidekohteita kasvukaudella 2012 oli Kaakkois-Suomessa, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla Päijät-Hämeessä, Etelä-Savossa, Pirkanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Kaikkiaan kesän 2011 invaasiosta peräisin olevia, toimenpidevalvonnassa olevia esiintymiä oli 47 kohteessa. Edellinen invaasio oli vuonna 2004, jolloin esiintymiä löydettiin 29. Vuosina kuoriaisesiintymiä löytyi vuosittain nollasta viiteen. Metsä- ja puutavaratuotanto Mäntyankeroismaista peräisin olevasta puupakkausmateriaalista stiletillisiä eli mäntyankeroisen tapaan eläviä sukkulamatojen löydettiin 5 % näytteistä (26 positiivista näytettä 474 otetusta näytteestä). Määrä on huomattavasti vähemmän kuin edellisinä vuosina, jolloin % näytteistä on ollut positiivisia. Suurin osa sukkulamatojen saastuttamasta puisesta pakkausmateriaalista oli merkitty ISPM 15 standardin mukaisesti, joten mäntyankeroismaista peräisin oleva puinen pakkausmateriaali on riski mäntyankeroisen leviämiselle standardin mukaisesta merkinnästä ja käsittelystä huolimatta. 21

24 6.2 Valvonnan onnistuminen Tavoitteiden määrällinen toteutuminen Valvonnalle asetetut tavoitteet saavutettiin erittäin hyvin vuonna Kasvihuonevihannestuotannon tarkastusten määrä oli lähes kaksinkertainen tavoitetasoon verrattuna. Tämä johtui siitä, että Tuta absoluta- kartoituksessa käytettäviä feromoniansoja tomaattiviljelmillä tarkastettiin kaksi kertaa. Myös mansikan ja hedelmän tuotannon tarkastusmäärät ylittivät reilusti asetetut tavoitteet. Punamätäsaastunnan vuoksi tehtiin runsaasti jäljityksiä mansikkaviljelmillä, minkä vuoksi tarkastusten määrä kaksinkertaistui suunniteltuun nähden. Kasvihuonetuotannon koristekasviviljelmiä tarkastettiin suunnitellusti, mutta tarkastuskertojen määrä jäi tavoitetasoa merkittävästi alhaisemmaksi. Tämä johtui vaarallisten kasvintuhoojaesiintymien aiempia vuosia vähäisemmästä määrästä. Perunatuotannon tarkastuksissa peruna-ankeroisen toimenpidevalvonta ja perunan vientivalmiustarkastukset jäivät huomattavasti alle tavoitetason. Sen sijaan koloradonkuoriais- ja Epitrixkartoitukset toteutuivat lähes 190-prosenttisesti. Metsä- ja puutavaratarkastukset toteutuivat erittäin hyvin. Tavoitetaso saavutettiin puutavaran tuontitarkastuksissa, Venäjän tuontipuun alennettu kolmen prosentin tarkastustaso yliteltiin selvästi: Muut terveystodistusta vaativat puutavaralähetykset (lehtikuusi, tammi ja sokerivaahtera, Populus- ja muu havupuutavara EU:n ulkopuolelta) tarkastettiin kaikki 100-prosenttisesti. Kotimaan mäntyankeroiskartoitus, puisen pakkausmateriaalin tuontitarkastus ja sahatarkastukset toteutuivat valvontasuunnitelman mukaisesti. Ainostaan puisen pakkasmateriaalin valmistajien tuotantotarkastuksissa suunnitellusta tavoitetasosta jäätiin jälkeen. Valvonnan vaikuttavuus Kasvihuonetuotannossa todetut vaarallisten kasvintuhoojien esiintymät saatiin hävitettyä. Osa toimenpidevalvonnoista jatkui myös alkuvuodesta 2013, mutta kaikki tuhoojien hävitystoimenpiteet onnistuivat. Kasvintuhoojat leviävät edelleen pääosin muista EU-maista tulevien taimierien mukana, sillä taimien tuonti suoraan EU:n ulkopuolelta Suomeen vähenee koko ajan. Taimimateriaali tuotetaan kuitenkin yhä kauempana ja taimet ovat usein kulkeneet useamman toimijan kautta ennen niiden toimitusta Suomeen. Vaarallisten kasvintuhoojien lajivalikoima on viime vuosina pysynyt pääosin samanlaisena. Vihannestuotannossa havaitaan kuitenkin vuosittain meillä aiemmin esiintymättömien kasvitautien yksittäisiä esiintymiä. Nykyiset toimenpiteet eivät siten pysty estämään kokonaan uusien taudinaiheuttajien ja tuholaisten leviämistä. Aiemmin esiintymättömät kasvitaudit ovat ongelmallisia myös viranomaisille, sillä taudinaiheuttajan määrittäminen saattaa kestää useita viikkoja. Tautien ja tuholaisten alkuperän selvittäminen on tärkeää, jotta tuhoojien leviämisriski pienenisi jatkossa. Kuitenkin tauti- ja tuholaisesiintymät havaitaan usein niin myöhään, että alkuperän selvittäminen on mahdotonta. Taimien maahantuonti- ja markkinavalvontatarkastuksissa kasvintuhoojia on erittäin vaikea löytää silloin, kun niitä on erässä vain vähäisiä määriä. Avomaan puutarhatuotannossa valvonta kattaa hyvin taimitarhat, sillä kasvipassia ja/tai taimitodistusta käyttävät taimitarhat tarkastetaan vuosittain. Varsinkin suurilla taimitarhoilla haasteena on kuitenkin tarkastuksen tekeminen siten, että mahdolliset vaaralliset kasvintuhoojat pystytään löytämään. Vaikka kotimaisen taimitarhatuotannon valvonta onkin tärkeää, ei sillä kuitenkaan voida estää vaarallisten kasvintuhoojien leviämistä, sillä leviämisriskin aiheuttaa ensisijaisesti muista EU-maista peräisin oleva taimiaineisto. 22

25 Tulipoltteen ja mansikan vaarallisten kasvintuhoojien kartoitukset tehdään melko alhaisella tasolla: 5 % mansikkaviljelmistä ja 10 % hedelmätarhoista tarkastetaan vuosittain. Näiden tarkastustyyppien vaikuttavuutta on vaikea arvioida, mikä tuleekin selvittää. Tarkastusten lisääminen on ongelmallista nykyisillä resursseilla, sillä tarkastukset ajoittuvat loppukesään, joka on lomakautta ja useiden muidenkin tarkastusten sesonkiaikaa. Mansikan punamädän löytyminen viljelmiltä osoitti, ettei valvonnalla voida estää kaikkien tuhoojien leviämistä. Erityisen ongelmallista se on avomaan puutarhatuotannossa, jossa tuhoojat kulkeutuvat taimiaineiston välityksellä. Ammattiviljelijät käyttävät suureksi osaksi muista EU-maista hankittua taimiaineistoa. Osa taimiaineistoeristä kuljetetaan suoraan viljelmille, joten ne eivät ole tarkastettavissa esimerkiksi tukkuliikkeiden varastoissa. Vaikka taimiaineiston tarkastukset voitaisiin järjestää, olisi tuhoojien havaitseminen silti epävarmaa lepotilaisesta tai jopa pakastetusta taimiaineistosta. Lisäksi tuhoojat voivat olla kasveissa piilevinä, ja ne tulevat esille vasta istutuksen jälkeen tai istutusta seuraavina vuosina. Valvonnan keinot versopoltteen leviämisen estämiseksi ovat hyvin rajalliset. Tautia todetaan markkinavalvonnassa vuosittain muista EU-maista tuoduissa alppiruusun taimissa. Koska markkinavalvonta on pistokoeluonteista, ei taimimyymälätarkastuksilla pystytä estämään taudin leviämistä. Näin ollen kotipuutarhoihin ja viheralueille päätyy vuosittain versopoltteen saastuttamia taimia, joista tauti saattaa levitä ympäristöön. Perunantuotannossa tuhoojalöydösten määrä on ollut viime vuosina vakiintuneella tasolla. Kartoitukset kohdennetaan tiloille, joilla tarkastuksia ei ole aiemmin tehty tai edellisestä tarkastuksesta on kulunut useita vuosia. 6.3 Henkilöstöresurssien riittävyys Evirassa käytettiin valvontaan alun perin suunniteltua enemmän henkilöstöresursseja. Tämän mahdollisti määräaikainen työvoima, jota tarvittiin muun muassa lisääntyneiden koloradonkuoriaisten tarkastusten hoitamiseen. Sen sijaan Ely-keskusten tarkastajien työpanos oli edellisvuotta pienempi, vaikka valvontasuunnitelmassa oli otettu huomioon Ely-keskusten vähentyneet henkilöstöresurssit. Valtionhallinnon säästötoimenpiteiden takia Ely-keskusten henkilöstöresurssit ovat vähentyneet ja tulevat myös jatkossa vähenemään. Heikkenevän resurssitilanteen vuoksi kaikki Elykeskukset eivät esimerkiksi pysty enää hoitamaan sijaisjärjestelyjä tarkastajien poissaolojen aikana. Evira ei juurikaan pysty vaikuttamaan Ely-keskusten resursseihin. Saatavilla olevien resurssien käyttöä voidaan tehostaa varmistamalla ohjeistuksen ja koulutuksen hyvä taso sekä sillä, että tarvittava ohjaus on saatavilla esimerkiksi tuhoojatapauksissa. Koloradonkuoriaistarkastukset vaikuttivat muiden tarkastustehtävien toteutumiseen erityisesti Uudenmaan ja Hämeen Ely-keskuksissa. Kaakkois-Suomen Ely-keskuksessa pystyttiin koloradonkuoriaistarkastuksiin antamaan lisäresursseja. Lapin Ely-keskuksessa tarkastajaresurssit eivät riittäneet metsä- ja puutavaratuotannon tarkastuksiin eivätkä puisen pakkausmateriaalin tuonti- ja markkinavalvontaan. Kainuun Ely-keskuksessa kasvinterveyden ja taimiaineiston valvontaan ei ole ollut riittäviä henkilöstöresursseja käytössä moneen vuoteen. 6.4 Toiminnan kehittäminen vuonna 2012 Etelänjauhiaiskartoitusta joulutähtiviljelmillä muutettiin siten, että kartoitus tehtiin puolelle joulutähtiviljelmistä. Perusteena tälle oli etelänjauhiaisesiintymien määrän merkittävä aleneminen vuoden 2008 jälkeen ja tarve saada tehtyä valvontakäyntejä neljän viikon sijasta kahden viikon välein. 23