Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2009

Transkriptio

1 Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2009

2 Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2009 Dnro 1480/0411/2010 Osa I Kasvinterveys ja taimiaineisto Osa II Metsänviljelyaineisto Eviran raportti Hyväksymispäivä Kasvinterveysyksikkö Hyväksyjä Esittelijät Hannu Kukkonen Osa I: Paula Lilja Osa II: Kari Leinonen 1

3 OSA I KASVINTERVEYS JA TAIMIAINEISTO Sisällysluettelo 1 VALVONNAN TARKOITUS JA PAINOPISTEET TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Valvottavat toimijat Valvontaan käytetyt henkilöstöresurssit VALVONTAA TUKEVA TOIMINTA Valvonnan koulutus Valvonnasta tiedottaminen VALVONTATAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Valvonnan painopisteet Tarkastusmäärät Laboratoriomääritykset VALVONNAN TULOKSET Vaarallisten kasvintuhoojien esiintymät kasvintuotannossa ja metsissä Markkinointikiellot Maahantuontikiellot Huomautukset JOHTOPÄÄTÖKSET Tuhoojatilanteen kehittyminen Valvonnan onnistuminen Resurssien riittävyys Toiminnan kehittäminen vuonna Toiminnan kehittämistarpeet jatkossa Liitteet 1 Rekisteröidyt toimijat 2 Taimituotannon tarkastukset 3 Puutarhatuotannon tarkastukset 4 Peruna- ja juurikastuotannon tarkastukset 5 Metsä- ja puutavaratuotannon tarkastukset 6 Markkinavalvonta 7 Tuontitarkastukset (muut kuin Venäjän tuontipuu) 8 Kasvinterveystodistusta vaativien tuotteiden tuonti ja alennetun tarkastuksen toteutuminen 9 Venäjän tuontipuun tarkastukset alkuperäalueittain ja rajanylityspaikoittain 10 Havupuutavaran tuonti Venäjältä 11 Kasvinterveyden valvonnassa tutkitut laboratorionäytteet 12 Ostopalvelut ja kasvinterveyskorvaukset 2

4 1 VALVONNAN TARKOITUS JA PAINOPISTEET Kasvinterveyden ja taimiaineiston valvonnan tärkein tavoite on kasvinterveyden suojelemisesta annetussa laissa (702/2003) tarkoitettujen vaarallisten kasvintuhoojien Suomeen leviämisen estäminen. Lisäksi valvonnan tavoitteena on varmistaa, että markkinoitavat, maahan tuotavat ja maasta vietävät kasvituotteet täyttävät lainsäädännön asettamat vaatimukset. Valvonnan painopisteenä vuonna 2009 olivat puisen pakkausmateriaalin tuonti- ja markkinavalvontatarkastukset. 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 2.1 Valvottavat toimijat Kasvinsuojelurekisterin kuului vuoden 2009 lopussa 6256 toimijaa, taimiaineistorekisteriin 1293 toimijaa ja vuonna 2008 perustettuun ISPM 15 merkinnänhaltijarekisteriin 631 toimijaa. Valtaosa rekisteröityneistä toimijoista oli viljelijöitä. Uusia toimijoita rekisteröitiin vuoden aikana kasvinsuojelurekisteriin 143, taimiaineistorekisteriin 55 ja ISPM 15 merkinnänhaltijarekisteriin 442. Rekisteröidyt toimijat toimijaryhmittäin on esitetty liitteessä Valvontaan käytetyt henkilöstöresurssit Valvontaan käytettiin henkilöstöresursseja yhteensä 4765 henkilötyöpäivää (htp) eli noin 24 henkilötyövuotta (htv). Sekä Eviran että TE-keskusten osuus oli noin 12 htv. Valtuutetut tarkastajat tekivät ostopalveluna 77 htp. (Taulukko 1). Valvontasuunnitelmassa resurssitarpeeksi oli arvioitu 4763 henkilötyöpäivää, eli henkilöstöresurssien käyttö kokonaisuutena oli suunnitelman mukaista. Suunniteltua enemmän työaikaa kului tuotantopaikkavalvontaan ja suunniteltua vähemmän tuontitarkastuksiin. TE-keskusten työajankäyttötietojen mukaan työaikaa käytettiin merkittävästi myös muihin tarkastustehtäviin. Osa tuotantopaikkavalvonnasta on todennäköisesti kirjattu muihin tehtäviin työajanseurannassa. Henkilöstöresursseissa oli vuoden aikana vajausta Uudenmaan, Kainuun ja Lapin TE-keskuksissa. Eviran Kainuun toimipaikka oli vuoden ajan suljettuna. Muissa TE-keskuksissa sekä Eviran toimipaikoissa resursseja oli käytettävissä suunnitelman mukaisesti. Ostopalveluita käytettiin suunniteltua vähemmän. Tosin perunan rengasmätä- ja ankeroiskartoitusten osalta ostopalvelutarkastusten lopullinen määrä ei ole vielä raporttia kirjoitettaessa tiedossa, joten ostopalveluna ostettu työaika on suurempi kuin 77 htp. Ostopalveluista maksettiin vuonna 2009 tarkastuspalkkioita ,16 euroa (liite 12). Osa palkkioista liittyy vuonna 2008 tehtyihin tarkastuksiin. Tullilaitoksen tehtäviin kuuluvista kasvisten tuontitarkastuksista, Venäjän tuontipuun asiakirjatarkastuksista ja puisen pakkausmateriaalin valvonnasta ei ole käytettävissä työaikalaskelmia, sillä tarkastukset tehdään tullin muiden tehtävien yhteydessä. 3

5 Taulukko 1. Kasvinterveyden ja taimiaineiston valvontaan käytetyt henkilöstöresurssit. Tarkastustyyppi Työaika (htp) Evira TE-keskukset Valtuutetut Yhteensä Osuus tarkastajat Tuotantopaikka- ja markkinavalvonta % Venäjän tuontipuun tarkastukset % Muut tuontitarkastukset % Vientitarkastukset % Velvoitetarkastukset % Varmennetun taimituotannon tarkastukset 18 <1 % Muut tarkastustehtävät % Yhteensä VALVONTAA TUKEVA TOIMINTA 3.1 Valvonnan koulutus Koulutusta kasvinterveys- ja taimiaineistotarkastuksiin järjestettiin seuraavasti: - Eviran ja TE-keskusten uusille kasvintarkastajille järjestettiin kasvintarkastajan peruskurssi toukokuuta ja syyskuuta. Ensimmäinen osa käsitteli kasvukauden aikana tehtäviä tarkastuksia ja toinen osa tarkastuksia, joita voidaan tehdä ympäri vuoden. Toukokuun osuuteen osallistui 7 henkilöä ja syyskuun osuuteen 10 henkilöä. - Eviran ja TE-keskusten kasvintarkastajille järjestettiin marraskuuta kaksipäiväinen täydennyskoulutus, jonka aiheena olivat ajankohtaiset kasvintarkastusasiat. Koulutukseen osallistui 54 henkilöä. 3.2 Valvonnasta tiedottaminen Kasvinterveyden ja taimiaineiston valvonnasta tiedotettiin Eviran internet-sivuilla, puutarha-alan näyttelyissä sekä ammattilehdissä. 4 VALVONTATAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 4.1 Valvonnan painopisteet Valvonnan painopisteenä olivat vuonna 2009 puisen pakkausmateriaalin tarkastukset siihen liittyvän mäntyankeroisen leviämisriskin vuoksi. Tavoitteena oli yhteensä 365 EU:n ulkopuolisista maista sekä Portugalista tuotavan puisen pakkausmateriaalin tarkastusta. Tarkastusmäärinä laskettuna tavoitteesta jäätiin, sillä tarkastuksia tehtiin 298. Tarkastettujen pakkausmateriaalierien mukaan laskettuna tavoite kuitenkin saavutettiin ja jopa ylitettiin, sillä mäntyankeroisnäytteitä otettiin puisesta pakkausmateriaalista 407 kpl. Suurin osa näytteistä otettiin mäntyankeroismaista tuodusta pakkausmateriaalista, joten näytteenotto oli myös hyvin kohdennettua. 4

6 4.2 Tarkastusmäärät Eviran ja TE-keskusten tarkastajat sekä valtuutetut tarkastajat tekivät 2679 tuotantopaikkatarkastusta, 347 markkinavalvontatarkastusta, 1447 tuontitarkastusta, 42 vientitarkastusta ja 88 rekisteröintiedellytysten tarkastusta (Taulukko 3). Tarkastusten toteutuminen tarkastustyypeittäin ja alueittain on esitetty liitteissä 2-8 ja taulukossa 5. Taulukko 2. Tarkastuskohteiden lukumäärä vuosina Tuotantopaikat ja kartoituskohteet Markkinavalvontakohteet Yhteensä Taulukko 3. Tarkastusten lukumäärä vuosina Tuotantopaikkatarkastukset Markkinavalvonta Tuontitarkastukset / kasvit ja puutavara ( Tuontitarkastukset / Venäjän tuontipuu Tuontitarkastukset / pakkausmateriaali Vientitarkastukset Rekisteröintiedellytysten tarkastus Yhteensä ) Sisältää vuodesta 2008 lähtien myös Venäjän tuontipuun tarkastukset. Vuoden 2008 luku sisältää myös pakkausmateriaalitarkastukset. Rekisteröintiedellytysten tarkastukset Rekisteröintiedellytysten tarkastuksista toteutui vain 45 % (Taulukko 4). Toteutumisessa oli eroa alueiden välillä. Eniten vajausta oli Hämeen alueella, jossa rekisteröintiedellytysten tarkastuksia ei tehty lainkaan. Myös monella muulla alueella tarkastusten toteutuminen oli heikkoa. Monella alueella heikkoon toteutumiseen vaikutti se, että tarkastettavien kohteiden, erityisesti taimitarhojen, määrä oli edelleen epäselvä monella alueella, ja valvontasuunnitelmassa oli todellista kohdemäärää suurempi tavoitemäärä. Taimituotannon tarkastukset Kasvihuonetaimituotannon tarkastuksia tehtiin lähes suunniteltu määrä. Yhdessä koristekasvien taimia tuottavassa yrityksessä tehtiin tarkastuksia huomattavasti suunniteltua vähemmän. Tällä viljelmällä taimituotantokausi jäi arvioitua lyhyemmäksi, koska se ei enää edellisvuosien tapaan juurruttanut joulutähden pistokkaita. Kasvihuonevihannesten taimituotantopaikkoja tarkastettiin suunniteltua enemmän. Varmennetussa taimituotannossa toteutuivat säädösten mukaiset tarkastukset tuotantopaikoilla. Suunniteltu tarkastusmäärä jäi vajaaksi, koska yhdellä tuotantopaikalla ei ollut enää tuotantoa vuonna Varmennetun taimiaineiston tuottajat ovat jatkuvasti vähentyneet viljelijöiden lopettaessa taimituotannon kokonaan tai jäätyä pois varmennetun tuotannon järjestelmästä. Taimitarhatuotannon tarkastukset toteutuivat suunnitelman mukaisesti suurimmalla osalla alueista, tai tarkastustavoitteet jopa ylitettiin. Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Kainuun alueilla tarkastusmäärät jäivät vajaiksi. Osaksi tämä johtuu siitä, että tarkastuspaikkojen määrä alueella on epäselvä. Hämeen alueella taimitarhatarkastuksia ei tehty lainkaan. 5

7 Istukassipulin tuotantoa ei Suomessa juuri enää ole. Vuoden 2009 suunnitelmassa oli neljä valkosipulin istukkaan tuotantopaikkaa, joista yksi lopetti toiminnan vuoden aikana, ja toinen oli lopettanut jo aiemmin. Jäljelle jäävistä toinen tarkastettiin vuonna Taulukko 4. Rekisteröintiedellytystarkastusten toteutuminen. Alue Tavoite Toteutunut Toteuma-% Uusimaa % Varsinais-Suomi % Satakunta % Häme % Pirkanmaa % Kaakkois-Suomi % Etelä-Savo % Pohjois-Savo % Pohjois-Karjala % Keski-Suomi % Etelä-Pohjanmaa % Pohjanmaa % Pohjois-Pohjanmaa % Kainuu % Lappi % Yhteensä % Puutarhatuotannon kartoitukset Koristekasvien kasvihuoneviljelmiä tarkastettiin suunnitellusti. Todettujen etelänjauhiaisesiintymien suuri määrä joulutähtituotannossa aiheutti kuitenkin jälleen sen, että tarkastuksia tehtiin toimenpidevalvonta mukaan lukien 30 % suunniteltua enemmän. Myös kasvihuonevihannesviljelmiä tarkastettiin suunniteltua enemmän. Mansikantuotannossa punamädän ja lehtibakterioosin kartoitus toteutui suunnitelman mukaisesti, ja tarkastuksia tehtiin hieman tavoitetta enemmän. Kainuun alueella tarkastukset jäivät kuitenkin kokonaan tekemättä. Tulipoltteen kartoitus omenatiloilla toteutui lähes suunnitellusti. Kaakkois-Suomen ja Kainuun alueella ei tehty yhtään kartoitusta tuotantopaikalla. Tulipoltekartoitus viheralueilla toteutui suunnitellusti. Perunantuotannon tarkastukset Perunan rengasmätä- ja ankeroismääritykset satovuodelta 2009 valmistuvat kevään 2010 aikana, joten lopullinen tarkastustoteuma ei vielä raporttia kirjoitettaessa ole saatavilla. Liitteessä 4 ja taulukossa 5 on kuvattu tilanne Perunatarkastusten osalta valvontasuunnitelma oli epätäydellinen, koska esimerkiksi kaikkia toimenpidevalvonnan kohteita ei suunnitelmaa tehtäessä ollut vielä tiedossa. Vientivalmiustarkastuksia tehdään asiakkaiden tilausten perusteella, joten toteutuma muodostuu asiakkaiden pyytämien tarkastusten mukaan. Lisäksi koloradonkuoriaiskartoituksia päätettiin vähentää valvontasuunnitelmassa esitetystä määrästä, koska sääolosuhteet eivät suosineet koloradonkuoriaisen leviämistä ja invaasiota ei syntynyt. Juurikkaan ritsomaniatarkastukset toteutuivat suunnitellusti. 6

8 Metsä- ja puutavaratuotannon tarkastukset Metsä- ja puutavaratuotannon tarkastuksissa jäätiin hieman tavoitteista. Vienti- ja ISPM 15 - sahoista tarkastettiin 73 kpl eli 78 % tavoitteesta. Tähän vaikutti sahatavaran heikko menekki, jonka vuoksi osalla sahoista oli vuoden aikana tuotantoseisokkeja. Lisäksi muutama saha oli lopettanut toimintansa. Puisen pakkausmateriaalin valmistajia tarkastettiin 117 (64 %) tavoitteen ollessa 182 tarkastusta. Mäntyankeroiskartoitustarkastuksia tehtiin 583, mikä on 97 % asetetusta 600 tarkastuksen tavoitteesta. Taulukko 5. Tuotantopaikkatarkastusten toteutuminen. Kohteet 1 Tarkastukset Tarkastuskohde Suunniteltu Toteutunut Toteuma-% Suunniteltu Toteutunut Toteuma-% Kasvihuonetaimituotanto % % Varmennettu taimituotanto % % Taimitarhatuotanto % % Istukassipulin tuotanto % % Koristekasvituotannon kartoitus % % Vihannestuotannon kartoitus % % Mansikantuotannon kartoitus % Hedelmäntuotannon kartoitus % Tulipoltteen kiinteät havaintopaikat % Rengasmätäkartoitus % Rengasmädän toimenpidevalvonta % % Peruna-ankeroiskartoitus % Peruna-ankeroisen toimenpidevalv % Perunan vientivalmius % Koloradonkuoriaiskartoitus % Koloradonkuoriaisen toimenpidevalv % % Ritsomaniakartoitus % Vienti- ja ISPM -sahat % Pakkausmateriaalin valmistajat % Mäntyankeroiskartoitus % Yhteensä % 1 Kohteille on laskettu oma toteumaprosentti, jos yhdelle kohteelle on suunnitelmassa useampia tarkastuksia. Markkinavalvonta Kukkatukuissa tehtävä ruukku- ja leikkokukkien markkinavalvonta toteutui lähes tavoitteiden mukaisesti (Taulukko 6). Eniten jäätiin tavoitteesta Varsinais-Suomen ja Uudenmaan alueilla. Puutarhatukkuliikkeissä ja puutarhakasvien taimiaineiston välittäjillä tehtävät tarkastukset toteutuivat heikosti, vain 40 % suunnitellusta tarkastusmäärästä. Tämä johtui suureksi osaksi Uudenmaan TE-keskuksen resurssivajeesta keväällä ryhmäkasvien taimiaineiston tarkastuskaudella. Perunan markkinavalvonnassa jäätiin tavoitteista. Tähän vaikutti se, että ruokaperunaa tuotiin Suomeen vähemmän kuin aiempina vuosina. Asiakkaat eivät myöskään aina ilmoita tuotavista 7

9 perunaeristä. Markkinavalvonta on lähinnä EU-maista peräisin olevien perunaerien tarkastusta ja tarkastuksia tehdään asiakkaiden ilmoitusten perusteella. Valvonnan painopiste on siemenperunassa, josta pyritään tarkastamaan kaikki erät. Vuonna 2009 tarkastettiin siemenperunaa 57 tarkastuskäynnillä ja muuta perunaa 5 tarkastuskäynnillä. Taulukko 6. Markkinavalvonnan toteutuminen Kohteet 1 Tarkastukset Tarkastuskohde Suunniteltu Taimimyymälät % Puutarhatukkuliikkeet ja välittäjät % % Kukkatukut % % Siemenperuna % Ruoka- ja teollisuusperuna % Puutavara satamissa % % Muu markkinavalvonta 0 6 Yhteensä % 1 Kohteille on laskettu oma toteumaprosentti, jos yhdelle kohteelle on suunnitelmassa useampia tarkastuksia. Toteutunut Toteuma-% Suunniteltu Toteutunut Toteuma-% Tuonti Venäjän tuontipuu Tullin tilaston mukaan Venäjältä tuotiin vuonna 2009 kasvinterveystodistusta vaativaa havupuutavaraa lähetystä (Taulukko 7). Suurin osa maahantuodusta puutavarasta ( lähetystä) kuului alennetun, yhden prosentin tarkastustason piiriin. Muu maahantuotu havupuutavara, 138 lähetystä, oli Venäjän Aasian puoleiselta alueelta peräisin olevaa lehtikuusisahatavaraa, josta 82 lähetystä tuotiin Suomeen ja 56 lähetystä Ruotsiin. Liitteessä 10 on esitetty alennetun tarkastustason piiriin kuuluvan havupuutavaran jakautuminen alkuperäalueittain ja rajanylityspaikoittain. Havupuutavaran kokonaistuontimäärä Venäjältä laski 39 % edelliseen vuoteen verrattuna, jolloin tuotiin lähetystä. Lehtikuusisahatavaran tuonti väheni peräti 73 %. Tuonnin lasku johtui sahatavaran ja paperin heikosta kysynnästä. Vuonna 2009 hakkeen ja polttopuun osuus tuontimäärästä kasvoi noin 70 prosenttiin. Kuitupuun osuus tuontimäärästä oli vain noin 3 %. Tämän tuontirakenteen voidaan katsoa jatkuvan tulevina vuosina, sillä selluloosan tuotannosta on Euroopassa ylikapasiteettia ja Suomen metsäteollisuus on siirtänyt jo osan selluloosan tuotannosta Etelä-Amerikkaan. Toisaalta Venäjältä tuotavalla polttopuulla ja hakkeella on Suomessa hyvä kysyntä sen edullisen hinnan ja saatavuuden vuoksi. Venäjän tuontipuun tarkastuksia tehtiin yhteensä 920 (Taulukko 8). Alennetun tarkastustason piiriin kuuluvia lähetyksiä tarkastettiin 782. Tarkastustaso oli 1,2 %, joten EU:n komission asetuksen (1756/2004/EY) määräämä yhden prosentin tarkastustaso saavutettiin. Kaikki Venäjän Aasian puolelta tuodut 138 lehtikuusisahatavaralähetystä tarkastettiin. Taulukossa 9 on esitetty tarkastetut lähetykset puutavaralajeittain ja liitteessä 9 alkuperäalueittain ja rajanylityspaikoittain. 8

10 Taulukko 7. Venäjältä tuodut havupuutavaralähetykset tullinimikkeittäin Maahantuodut lähetykset Tullinimike (kpl) Kuusisahatavara Kuusisahatukit Muu käsitelty (sahattu, veistetty tms.) kuusi Muut (kuusi raakapuu) Muu käsitelty (sahattu, veistetty tms.) mänty Muut (mänty raakapuu) 251 Mäntysahatavara 553 Mäntysahatukit Polttopuu, havuhake, sahanpuru Muu sahatavara 47 Polttopuu (sekakuormat) Yhteensä Taulukko 8. Venäjän tuontipuun tarkastukset vuosina Tarkastustaso Tarkastusmäärä (kpl) Toteutunut osuus toteutunut toteutunut toteutunut toteutunut tavoite toteutunut 1 % % 100 % % Yhteensä % Taulukko 9. Venäjän tuontipuun tarkastukset puutavaralajeittain. Lähetyksiä Osuus Määrä Tullinimike (kpl) lähetyksistä (%) (m 3 ) Lehtikuusisahatavara Mäntytukki Kuusikuitupuu Kuusitukki Mäntykuitupuu Hake Kuusisahatavara Mäntysahatavara Polttopuu Muu sahattu (pintalauta) Sekatukkipuu 3 < Sahanpuru Rakennukset 2 <1 - Kaikki yhteensä Eviran kasvinterveysyksikön tarkastajat tekivät 97 % Venäjän tuontipuun tarkastuksista ja Eviran siementarkastusyksikön sekä TE-keskusten tarkastajat yhteensä 3 % tarkastuksista. Tarkastuksia ei ollut tarpeen teettää ostopalveluna, koska tarkastustarve oli puuntuonnin vähenemisen vuoksi arvioitua pienempi. Suurin osa lähetyksistä tarkastettiin purettuina lähetysten määränpäässä. Tarkastuksen yhteydessä otettiin pääsääntöisesti lastunäyte laboratoriossa tehtävää mäntyankeroisanalyysiä varten. Näytteeksi otettiin myös puutavarasta löytyneet hyönteiset. Silmävaraisia tarkastuksia (joiden yhteydessä ei oteta näytettä) tehtiin 100 (11 % tarkastuksista). 9

11 Tulli teki asiakirjatarkastuksen kaikille maahantuoduille havupuutavaralähetyksille. Eviran Lappeenrannan toimipaikassa tehtiin asiakirjatarkastuksen perusteella maahantuotavaksi hyväksyttyjen lähetysten kasvinterveystodistuksista otanta, jossa todistuksesta kirjattiin tietoja tilastoon. Suomeen tuotavan havupuutavaran lisäksi tarkastusten piiriin kuuluvat muihin EU-maihin tuotavat lähetykset, ellei vastaanottajamaan kanssa ole sovittu määränpäässä tehtävästä tarkastuksesta. Kaikki Suomen kautta EU:n suoja-alueille tuotavat havupuutavaralähetykset pyritään tarkastamaan, jotta voidaan varmistua suoja-aluevaatimusten täyttymisestä. Tarkastetuista lähetyksistä 69 oli muihin EU-maihin tuotavien lähetysten tarkastuksia. Näistä 56 kpl oli Ruotsiin menevää lehtikuusisahatavaraa, 13 kpl EU:n suoja-alueille tuotavaa havupuutavaraa. Muu tuonti EU:n ulkopuolelta Muita kasvinterveystodistusta vaativia tuotteita kuin Venäjän tuontipuuta tuotiin Suomeen 1664 lähetystä, joille tehtiin 1371 tuontitarkastusta (Liite 8). Suurin tuoteryhmä olivat hedelmät ja vihannekset, joita tuotiin 1376 lähetystä. Tulli tarkasti maahantuoduista hedelmistä ja vihanneksista 1142 erää. Suurin osa maahantuoduista hedelmistä ja vihanneksista kuului alennetun tarkastustason piiriin, joten kaikkia lähetyksiä ei ollut tarpeen tarkastaa. Hedelmiä ja vihanneksia tuotiin noin 20 % enemmän kuin vuonna Muiden kasvinterveystodistusta vaativien tuotteiden tuonti väheni vuoteen 2008 verrattuna. Erityisesti taimien ja pistokkaiden tuonti väheni. Niitä tuotiin enää 94 lähetystä, joista suurin osa oli pelargonia ja harsokukkaa. Muita kasveja kuten taimitarhakasveja ja ruukkukasveja tuotiin pieniä määriä. Maahantuoduista kasvieristä tarkastettiin fyysisesti 87 %. Suurin osa lähetyksistä, joita ei tarkastettu, oli akvaariokasveja, joissa kasvintuhoojien leviämisriski on pieni. Muualta kuin Venäjältä tuotiin puutavaraa ja haketta yhteensä 144 lähetystä, ja niistä 72 % tarkastettiin. Myös puutavaran tuonti väheni vuoteen 2008 verrattuna. Lähetyksistä suurin osa (118 kpl) oli Kanadasta ja Yhdysvalloista tuotua lehtipuusahatavaraa, josta oli ohjeistettu tarkastettavaksi vähintään 20 %. Alennetun tarkastuksen piiriin kuuluvaa sokerivaahteraa tuotiin Kanadasta 3 lähetystä ja Yhdysvalloista 1 lähetys. Kaikki sokerivaahteralähetykset tarkastettiin. Puinen pakkausmateriaali Puisen pakkausmateriaalin maahantuontimääristä ei ole saatavilla tietoja. Määrät ovat kuitenkin suuria, ja vain murto-osa maahantuotavasta puisesta pakkausmateriaalista pystytään tarkastamaan. Vuonna 2009 tehtiin 298 puisen pakkausmateriaalin tarkastusta. Tarkastusten toteutumista on arvioitu luvussa 4.1 Valvonnan painopisteet. Vienti Eräkohtaisia vientitarkastuksia tehtiin 42, mikä oli 27 % suunnitellusta 153 tarkastuksesta. Vientitarkastuksia tehtiin kasveille, perunalle, puutavaralle ja viljalle. Suuri osa vietävistä tuotteista on peräisin vientivalmiustarkastetusta tuotannosta, jolle ei tarvitse tehdä enää eräkohtaista tarkastusta vientihetkellä. Vastaanottajamaiden vaatimusten vuoksi kasvinterveystodistuksia joudutaan myöntämään myös sellaisille tuotteille, joihin meillä ei katsota liittyvän kasvinterveysriskiä eikä niitä niin ollen ole tarpeen tarkastaa. Kasvinterveystodistuksia myönnettiin 8310 vientilähetykselle (Taulukko 10). Suurin osa viennistä oli puutavaraa. Seuraavaksi suurimmat tuoteryhmät olivat elintarvikkeet ja muihin tuotteisiin luokitellut tuotteet, kuten turve, mallas ja rehut). 10

12 Taulukko 10. Kasvinterveystodistusta vaativien tuotteiden vienti. Tuote Lähetykset (kpl) Kasvit 158 Siemenperuna 99 Ruokaperuna 343 Keräilytuotteet (jäkälä, marjat, sienet, ym.) 63 Muut tuotteet (turve, mallas, rehu ym.) Elintarvikkeet Puutavara Vilja 12 Hedelmät ja vihannekset 34 Yhteensä Laboratoriomääritykset Tarkastusten yhteydessä otetut näytteet tutkittiin Eviran kasvianalytiikkayksikön laboratorioissa Helsingissä ja Lappeenrannassa. Näytteitä oli yhteensä Näytteiden jakautuminen tarkastustyypeittäin ja näytteistä todetut kasvintuhoojat on esitetty liitteessä VALVONNAN TULOKSET 5.1 Vaarallisten kasvintuhoojien esiintymät kasvintuotannossa ja metsissä Kasvihuoneviljelmillä todettiin useita vaarallisia kasvintuhoojalajeja (Taulukko 11). Esiintymien määrä väheni hieman vuoteen 2008 verrattuna, mutta oli edelleen suuri sitä aikaisempiin vuosiin nähden. Etelänjauhiaisia löydettiin eniten, 83 viljelmältä. Joulutähtiviljelmistä noin puolet todettiin saastuneiksi, mikä on kolmanneksen vähemmän kuin vuonna Etelänjauhiaiset tulivat Suomeen aikaisempien vuosien tapaan joulutähden taimien mukana. Tomaatinpronssilaikkuvirusta levisi Suomeen kevätkaudella tähtisilmä-kesäkukan taimien mukana. Virusta todettiin yhteensä 18 viljelmältä. Saastuneet kasvierät jäljitettiin ja ne saatiin hävitettyä pääsääntöisesti ennen myyntikautta. Kolme viroidilajia todettiin Suomesta ensimmäistä kertaa. Hop stunt -viroidi löydettiin viljelijän itse lähettämistä kurkkunäytteistä. Viroidin leviämisreittiä ei saatu selvitettyä. Hollannista saatujen tietojen perusteella tauti on erittäin harvinainen. Se saatiin kuitenkin hävitetyksi tuotannosta viljelijän omien nopeiden toimenpiteiden avulla. Chrysanthemum stunt -viroidi ja tomato chlorotic dwarf -viroidi todettiin petunia-kasveista. Erät saatiin jäljitettyä ja hävitettyä viljelmiltä ennen myyntikautta. Kasvihuoneviljelmiltä löydettiin myös muita vaarallisia kasvintuhoojia, mutta niiden määrä ja tuhoojien lajivalikoima eivät merkittävästi poikenneet edellisvuosista. Avomaan puutarhatuotannossa ei todettu uusia vaarallisten kasvintuhoojien esiintymiä vuonna Yhdellä taimitarhalla todettiin edelleen tammenäkkikuolemaa. Mansikan marjaviljelmiltä ei enää kartoitettu mansikan mustalaikkua, sillä se ei enää ole vaarallinen kasvintuhooja vuonna 2008 tehdyn säädösmuutoksen jälkeen. Perunantuotannossa todettiin satovuoden 2008 tarkastuksissa perunan vaaleaa rengasmätää seitsemällä tilalla, joista kahdella kyseessä oli uusi löydös (Taulukko 12) ja viidellä toimenpidevalvonnassa tehty löydös. Keltaperuna-ankeroisia todettiin 31 tilalla, joista kuusi oli uusia löydöksiä. Kasvukauden 2009 tarkastusnäytteiden analysointi on kesken mennessä 11

13 valmistuneiden tutkimusten mukaan vaaleaa rengasmätää on todettu kuudella tilalla, joista kolme on uusia. Keltaperuna-ankeroista on todettu 30 tilalla, joista kuusi on uusia tiloja. Koloradonkuoriaista tai muita perunantuhoojia ei kesän 2009 tarkastuksissa löydetty. Viljelijöille maksettiin korvauksia vaarallisten kasvintuhoojien torjunnasta aiheutuneista kustannuksista yhteensä noin 2,5 miljoonaa euroa (Liite 12). Korvauksiin käytettävä summa on noussut viime vuosina. Tähän ovat vaikuttaneet etenkin kasvihuonetuotannossa todetut tuhoojatapaukset. Taulukko 11. Vaarallisten kasvintuhoojien esiintymät puutarhatuotannossa vuosina ja niiden suhteellinen osuus tarkastetuista kohteista vuonna Esiintymien lukumäärä (kpl) Suhteellinen osuus (* Chrysanthemum stunt viroid <1 % Etelänjauhiainen % Floridankärpänen <1 % Hop stunt viroid <1 % Krysanteemin suonimiinaajakärpänen % Krysanteemin valkoruoste Mansikan mustalaikku (** Palsamin kuoliolaikkuvirus Potato spindle tuber viroid Spodoptera littoralis yökkönen Tammen äkkikuolema % Tomaatin pronssilaikkuvirus % Tomato apical stunt viroid Tomato chlorotic dwarf viroid <1 % Yhteensä *) Prosentteina tarkastetuista kohteista, esim. kasvihuonetuhoojien osalta kaikista tarkastetuista kasvihuoneista. **) Ei enää karanteenituhooja vuonna Taulukko 12. Vaarallisten kasvintuhoojien esiintymät perunantuotannossa satovuosina ja uusien esiintymien suhteellinen osuus tarkastetuista kohteista vuonna Esiintymien lukumäärä (kpl) Suhteellinen osuus (* Uudet** Kaikki Uudet Kaikki Keltaperuna-ankeroinen % Perunan vaalea rengasmätä % Koloradonkuoriainen Yhteensä *) Tilanne **) Uudet: kyseisenä vuonna todetut uudet esiintymät Kaikki: kyseisenä vuonna uusina tai toimenpidevalvonnassa todetut esiintymät yhteensä. 5.2 Markkinointikiellot Markkinointikieltojen määrä ja kieltojen syyt olivat melko tavanomaisia (Taulukko 13). Aikaisemmista vuosista poikkeavaa oli kuitenkin viiden Kyprokselta peräisin olleen perunaankeroisen saastuttaman ruokaperunaerän löytyminen markkinavalvonnassa. Näistä eristä kah- 12

14 desta löytyi keltaperuna-ankeroisia ja kolmesta valkoperuna-ankeroisia. Kaikki viisi perunaerää määrättiin hävitettäväksi. Kuudesta joulutähden taimierästä löydettiin tarkastuksissa etelänjauhiaisia ja ne laitettiin markkinointikieltoon. Taimet olivat peräisin Hollanista ja Saksasta. Etelänjauhiaisia oli myös yhdessä markkinoitavassa kiinanruusuerässä. Markkinointikieltoon joutui myös yksi leikkokrysanteemierä valkoruosteen takia. Tammenäkkikuolema todettiin seitsemästä alppiruusuerästä taimimyymälöissä ja taimitarhoilla tehdyissä tarkastuksissa. Erät olivat peräisin Suomesta, Hollannista, Saksasta ja Tanskasta. Yksi tuomipihlajaerä ja yksi tuhkapensaserä laitettiin markkinointikieltoon puuttuvan tulipoltteen isäntäkasvien ZP-kasvipassin takia. Taimiaineistolain perusteella annettiin yhteensä 11 markkinointikieltoa. Syynä olivat alppiruusun ruostetauti, kuunliljan X-virus, mustikkasyöpä ja paljasjuuristen, ei-lepotilaisten ruusuntaimien myynti. Portugalista Suomeen tuodulle puiselle pakkausmateriaalille annettiin 9 maahantuontikieltoa, joista tosin yhdessä erän alkuperä oli epävarma. Markkinointikieltojen syitä olivat ISPM 15 merkinnän puuttuminen, puutteellista käsittelyä osoittavat elävät sukkulamadot sekä pakkausmateriaalin valmistajan puuttuminen hyväksyttyjen valmistajien luettelosta. Taulukko 13. Markkinointikiellot kasvinterveyslain perusteella. Alkuperämaa Tuote Markkinointikiellon syy BE NL CY PT DE FI Leikkokukat: Krysanteemi FI/ NL Ei tiedossa DK Yht. Krysanteemin valkoruoste 1 1 Pakkausmateriaali Ei ISPM 15 leimaa Eläviä sukkulamatoja 6 1 Valmistaja ei hyväksytty 3 3 Ruokaperuna Keltaperuna-ankeroinen 2 2 Valkoperuna-ankeroinen 3 3 Taimet: Alppiruusu Tammenäkkikuolema Taimet: Isotuomipihlaja Ei ZP-kasvipassia 1 1 Taimet: Tuhkapensas Ei ZP-kasvipassia 1 1 Taimet: Joulutähti Etelänjauhiainen Taimet: Kiinanruusu Etelänjauhiainen 1 1 Yhteensä Taulukko 14. Markkinointikiellot taimiaineistolain perusteella. Tuote Kasvilaji Syy Alkuperämaa Taimet Alppiruusu Ruostetauti Suomi 1 Kuunlilja X-virus Hollanti 5 Kuunlilja X-virus Suomi 1 Pensasmustikka Mustikkasyöpä Hollanti 1 Pensasmustikka Mustikkasyöpä Hollanti 2 Ruusu Paljasjuuriset taimet eivät lepotilassa Hollanti 1 Yhteensä 11 Erät (kpl) 13

15 5.3 Maahantuontikiellot Venäjän tuontipuu Venäjän tuontipuusta ei löytynyt vaarallisia kasvintuhoojia eikä muita vierasperäisiä hyönteis- tai ankeroislajeja. Mäntyankeroisen vaaratonta, Suomessakin esiintyvää Bursaphelenchus mucronatus -sukulaislajia löytyi 62 Venäjältä tuodusta havupuutavarasta otetusta näytteestä. Venäjän tuontipuusta otettuja hyönteisnäytteitä oli 286. Suurin osa näytteeksi otetuista hyönteisistä osoittautui määrityksessä kirjanpainajiksi. Maahantuontikieltopäätös tehtiin 22 tuontipuulähetykselle, jotka eivät täyttäneet maahantuonnin ehtoja. Maahantuontikieltojen syynä olivat puutteet asiakirjoissa ja lehtikuusisahatavaran tekniset viat (Taulukko 16). Kaikkia maahantuontikieltopäätöksen saaneita lähetyksiä ei palautettu, vaan lehtikuusisahatavaran teknisten vikojen takia määrättiin vialliset osat lähetyksistä hävitettäviksi. Muu tuonti EU:n ulkopuolelta Muista kuin Venäjän tuontipuulle annetuista maahantuontikielloista suurin osa, 38 päätöstä, annettiin puiselle pakkausmateriaalille (Taulukko 17). Syinä olivat puutteet ISPM 15 standardin mukaisissa käsittelyissä ja merkinnöissä. Yhden Yhdysvalloista tuodun sahatavaraerän välirimoista löydettiin mäntyankeroinen. Muita mäntyankeroislöydöksiä ei vuonna 2009 ollut. Kasveille ja kasvituotteille annettiin seitsemän maahantuontikieltoa (Taulukko 15). Kieltopäätösten syyt ja tuotteiden alkuperämaat vaihtelivat. Suurimmassa osassa tapauksia kyseessä olivat puutteet kasvinterveystodistuksissa. Tomato chlorotic dwarf viroidi löydettiin yhdestä israelilaisesta petuniaerästä. Taimiaineistolain perusteella annettiin yksi maahantuontikielto. Lähetys sisälsi israelilaisia isokirjopeipin pistokkaita, ja niistä löydettiin tuontitarkastuksessa kalifornianripsiäisiä. Taulukko 15. Kasvinterveyslain perusteella kasveille annetut maahantuontikiellot Tuote Kasvilaji Syy Alkuperämaa Erät (kpl) Pistokkaat Petunia Tomato chlorotic dwarf viroid Israel 1 Hopealanka Terveystodistus ei koko määrälle Kenia 1 Orkidea Ei terveystodistusta Thaimaa 1 Siniviuhka Terveystodistus ei koko määrälle Kenia 1 Taimet Orkidea Ei terveystodistusta Thaimaa 1 Siemenet Paprika Ei terveystodistusta USA 1 Kasvikset Munakoiso Ei mainittu terveystodistuksessa Thaimaa 1 Yhteensä 7 Taulukko 16. Kasvinterveyslain perusteella puutavaralle annetut maahantuontikiellot Tuote Syy Alkuperämaa Lehtikuusisahatavara Jääränkoloja Venäjä 4 Lehtikuusisahatavara Kuorta Venäjä 1 Lehtikuusisahatavara Kuorta, ei terveystodistusta Venäjä 1 Havuhake, havupintalauta tai polttopuu Asiakirjavirheet Venäjä 16 Havusahatavara Eläviä sukkulamatoja, merkitty ISPM Kanada 1 15:n mukaisesti Yhteensä 22 Erät (kpl) 14

16 Taulukko 17. Kasvinterveyslain perusteella puiselle pakkausmateriaalille annetut maahantuontikiellot Alkuperämaa Syy Erät (kpl) Sahatavaran välirimat USA Mäntyankeroinen 1 Sahatavaran välirimat USA ISPM 15 käsittely puutteellinen 4 Puinen pakkausmateriaali Hong Kong Eläviä sukkulamatoja 1 Kanada Eläviä sukkulamatoja 1 Kazakstan Ei ISPM 15 merkintää 1 Kiina Eläviä sukkulamatoja 5 Serbia Ei ISPM 15 merkintää 2 Serbia ISPM 15 merkintä puutteellinen 1 Taiwan Eläviä sukkulamatoja 1 Thaimaa Eläviä sukkulamatoja 1 Ukraina Ei ISPM 15 merkintää 3 USA Ei ISPM 15 merkintää 3 USA Eläviä sukkulamatoja 7 Valkovenäjä Ei ISPM 15 merkintää 1 Venäjä Ei ISPM 15 merkintää 4 Ei tiedossa Ei ISPM 15 merkintää 2 Yhteensä Huomautukset Evira antoi toimijoille yhteensä kuusi kirjallista huomautusta. Huomautuksista neljä koski kasvihuonetuhoojien vuoksi annettujen torjuntapäätösten noudattamista. Yksi huomautus annettiin virheellisten kasvipassimerkintöjen vuoksi ja yksi huomautus maahantuojalle, joka oli ottanut puutavaralähetyksen käyttöön ennen tuontitarkastusta. 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 6.1 Tuhoojatilanteen kehittyminen Puutarhatuotanto Kasvihuoneviljelmillä eniten ongelmia aiheutti etelänjauhiaisesiintymien suuri määrä. Vaikka etelänjauhiaisesiintymiä oli vähemmän kuin vuonna 2008, aiheuttaa jo nykyinenkin määrä merkittävän riskin pysyvien esiintymien muodostumiselle. Etelänjauhiainen leviää Suomeen pääasiassa EU:n alueelta, mutta osa saapuvista jauhiaiskannoista on todennäköisesti alkuperältään Euroopan ulkopuolelta. Etelänjauhiainen voi kuljettaa mukanaan kasveille vaarallisia virustauteja, joita meillä tai koko EU:n alueella ei esiinny. Uusien diagnostiikkamenetelmien käyttöönoton ja tarkastusten kohdentamisen johdosta on viime vuosina alettu löytää viroideja. Lisääntyvä kasvien kansainvälinen kauppa ja koristekasvien lajivalikoiman monipuolistuminen lisäävät viroidien leviämisriskiä Suomeen. Monet viroidit ovat haitallisia erityisesti peruna- ja tomaattituotannossa, joten ne saattavat tuotantoon levitessään aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Avomaan puutarhatuotannossa vaarallisten kasvintuhoojien esiintymiä on viime vuosina todettu vähän tai ei ollenkaan, mikä selittyy mansikanmustalaikun vaarallisen kasvintuhoojan statuksen poistumisella. Tammenäkkikuolema on osoittautunut vaikeasti torjuttavaksi tuhoojaksi alppiruusutuotannossa. Tulipoltetta tai mansikan punamätää ei ole edelleenkään todettu Suomessa. 15

17 Niiden leviäminen Suomeen muista EU-maista tuotavan taimiaineiston välityksellä on kuitenkin edelleen riskinä. Kiinasta vaahterantaimien välityksellä esimerkiksi Hollantiin levinnyttä Anoplophora chinensis tukkijäärää ei ole havaittu taimimyymälöiden tai taimitarhojen tarkastuksissa. Perunantuotanto Perunantuotannossa vaalean rengasmädän esiintymät ovat tilakoon kasvun myötä entistä laajempia. Rengasmätä säilyy ja lisääntyy piilevänä tilan omassa lisäysaineistossa ja pelloilla jääntiperunassa. Saastunta leviää myös tilojen välillä markkinoitavien perunaerien sekä yhteiskoneiden mukana. Keltaperuna-ankeroistapausten määrä on kasvussa sekä uusien että toimenpidevalvonnassa todettujen uusintatapausten osalta. Yksi suuri syy peruna-ankeroislöydösten määrään on Suomessa käytettävä monokulttuuri perunantuotannossa. Toimenpidevalvonnassa löytyy jatkuvasti eläviä peruna-ankeroisia. Näyttääkin siltä, että nykyinen torjuntatoimenpideohjelma ei ole riittävän tehokas tuhoojan hävittämiseksi. Lainsäädäntö sallii esimerkiksi jatkuvan perunanviljelyn saastuneilla lohkoilla alttiillakin lajikkeella, jos perunasato korjataan ennen heinäkuun loppua. Käytännössä on kuitenkin todettu, että perunaankeroinen voi lisääntyä aikaistuneen tuotantorytmin ansiosta myös varhaisperunatuotannossa. Useimmat varhaislajikkeet ovat lisäksi alttiita peruna-ankeroiselle. Koloradonkuoriaisen osalta tilanne on viime vuosina ollut hyvä. Vuosina 2008 ja 2009 ei todettu yhtään koloradonkuoriaistapausta, eikä suurta invaasiota ole tullut vuoden 2002 jälkeen. Tilanteen kehittyminen on kuitenkin täysin riippuvainen sääolosuhteista, sillä koloradonkuoriaisen pysyviä esiintymiä on noin 100 kilometrin etäisyydellä Suomen itärajasta. Invaasion voivat aiheuttaa erityisesti juhannuksen jälkeisten viikkojen aikaiset, itä-kaakon suuntaiset ilmavirtaukset. Näyttää kuitenkin siltä, että valvonnalla voidaan koloradonkuoriaisen leviämistä Suomeen hidastaa, sillä vuonna 2002 todetut yli 300 esiintymää on saatu hävitettyä. Metsä- ja puutavaratuotanto Riski mäntyankeroisen leviämisestä metsiin maahantuotavan puisen pakkausmateriaalin mukana on edelleen suuri. Mäntyankeroismaista, joita ovat muun muassa Yhdysvallat ja Kiina, tuodaan vuosittain Suomeen runsaasti puista pakkausmateriaalia, josta vain murto-osa pystytään tarkastamaan. Vuonna 2005 käyttöön otettujen, ISPM 15 standardin mukaisten käsittely- ja merkintävaatimusten pitäisi estää mäntyankeroisen leviäminen puisen pakkausmateriaalin välityksellä. Standardin käyttöönoton jälkeen tehdyt ankeroislöydökset osoittavat kuitenkin, että käsittelyvaatimuksia ei noudateta, tai käsittelyt eivät ole tarpeeksi tehokkaita ankeroisten hävittämiseksi puutavarasta. Tilanne pakkausmateriaalin suhteen on ollut samankaltainen koko ISPM 15 standardin mukaisten vaatimusten voimassaoloajan. Venäjän tuontipuu Venäjältä tuodusta havupuutavarasta ei ole löytynyt karanteenituhoojia tai muita vierasperäisiä lajeja vuosina Suomessa tehdyissä tarkastuksissa. Aikaisempina vuosina muutamasta Venäjän Aasian puolelta tuodusta lehtikuusisahatavaralähetyksestä on löydetty karanteenituhoojia, Euroopan ulkopuolisiin lajeihin kuuluvia tukkijääriä. Mahdollisuus eieurooppalaisten kaarnakuoriaisten ja tukkijäärien leviämiselle on edelleen olemassa Aasian puolelta tuotavassa lehtikuusisahatavarassa, sillä näistä lähetyksistä löydetään jatkuvasti vaatimukset täyttämätöntä, kuorta ja tukkijäärän toukanreikiä sisältävää puutavaraa. 16

18 6.2 Valvonnan onnistuminen Tavoitteiden määrällinen toteutuminen Valvonnan määrälliset tavoitteet saavutettiin pääsääntöisesti hyvin. Toteutumisessa oli kuitenkin alueiden välistä eroa. Tuotantopaikkavalvonnassa tavoitteista jäätiin lähinnä pakkausmateriaalin valmistajien tarkastuksissa. Koska puisen pakkausmateriaalin toimittajat tarkastetaan kerran kolmessa vuodessa, kahden seuraavan vuoden aikana pitää tarkastaa vastaavasti suurempi määrä toimijoita tarkastusvelvoitteen savuttamiseksi. Etelänjauhiaisten yleisyys joulutähtiviljelmillä aiheutti jälleen sen, että kasvihuonetuotannon tarkastuksia tehtiin huomattavasti suunniteltua enemmän. Joulutähtien tarkastusohjeistuksessa kiinnitettiin huomiota siihen, että valvontatarkastuksia tehtiin aiempaa harvemmin. Jatkossa kasvihuonetuotannon tarkastuksiin on kuitenkin varattava nykyistä suurempi osa tarkastusresursseista, sillä tarkastustiheyttä ei voida nykyisestä enää harventaa. Perunantuotannon valvonta toteutui hyvin. Koloradonkuoriaiskartoituksia vähennettiin, kun todettiin, että kasvukauden olosuhteet eivät suosi koloradonkuoriaisen leviämistä ja että tarkastuksia ei ole tarpeen tehdä valvontasuunnitelman mukaista määrää. Markkinavalvonnassa tavoitteista jäätiin puutarhatukkuliikkeiden ja välittäjien tarkastuksissa ja tuonnissa puisen pakkausmateriaalin tarkastuksissa. Pakkausmateriaalitarkastusten toteutumisessa oli suuria aluekohtaisia eroja. Toisilla alueilla tavoitteet ylitettiin ja toisilla tarkastuksia tehtiin alle puolet tavoitteesta tai ei ollenkaan. Osaksi tarkastusten toteutumatta jääminen johtui siitä, että tarkastajat eivät löytäneet sopivia tarkastuskohteita, joissa puista pakkausmateriaalia olisi tarkastettavissa. Venäjän tuontipuun valvonnassa tavoitteet saavutettiin: kaikki sadan prosentin tarkastusvaatimuksen piiriin kuuluvat lähetykset tarkastettiin ja alennetun tarkastustason vähimmäistaso saavutettiin. Tarkastusotantaa tulisi kuitenkin kehittää edelleen, jotta tarkastukset kattaisivat tasapuolisesti maahantuojat ja Venäjän alkuperäalueet. Kehittämistyön tekee haasteelliseksi se, että toiminta koskettaa Eviran lisäksi myös tullin, VR:n ja maahantuojien toimintaa. Valvonnan vaikuttavuus Kasvihuoneviljelmiltä todetut vaaralliset kasvintuhoojat on saatu suurimmaksi osaksi hävitettyä. Maaliskuussa 2010 tehdään vielä muutamalla esiintymäpaikalla toimenpidevalvontakäyntejä, joilla varmistetaan hävitystoimenpiteiden onnistuminen. Kasvihuonetuhoojien hävittämisen onnistumista voidaan pitää hyvänä tuloksena ottaen huomioon etelänjauhiaistapausten suuri määrä. Ongelmana kasvihuonetuhoojien kohdalla on, että kasvihuonekasvien taimiaineisto tuodaan Suomeen pääasiassa muista EU-maista, joissa kasvintuhoojatilanne poikkeaa Suomen tilanteesta, ja tuhoojat leviävät taimiaineiston välityksellä. Samat ongelmat toistuvat vuosittain tai muutaman vuoden välein. Kasvipassi- ja suoja-aluejärjestelmä ei siis pysty estämään vaarallisten kasvintuhoojien leviämistä maasta toiseen EU:n sisällä. Markkinavalvonnan keinoin ei pystytä estämään tuhoojien pääsyä viljelmille, sillä markkinavalvonta on pistokoeluonteista. Näin ollen muista EU-maista tuotavan taimiaineiston välityksellä tulee Suomeen vuosittain kasvihuonetuhoojia, ja hävitystoimenpiteitä tehdään joka vuosi. Tällä saavutetaan se, että pysyviä esiintymiä ei pääse muodostumaan niin kauan kun torjuntatoimenpiteet onnistuvat, mutta työ on jatkuvaa. Järjestelmä toimii kunhan tuhoojaesiintymien määrä ja frekvenssi pysyvät sellaisella tasolla että valvonnassa pystytään löytämään ja torjumaan esiintymät. Taimitarhatuotannossa tehostettiin tammenäkkikuoleman torjuntatoimenpiteitä. Jatkossa nähdään, ovatko toimenpiteet tehonneet ja päästäänkö taudista eroon. Toistaiseksi tammenäkkikuolemaa ei ole todettu luonnossa tai viheralueilla, tosin kartoituksiakin on näissä kohteissa tehty vain muutamia. Ongelmana myös tammenäkkikuoleman kohdalla on se, että muista EU- 17

19 maista tulee vuosittain saastuneita alppiruusueriä, joten taudin hävittäminen kotimaan tuotannosta ei vielä estä sen leviämistä. Tammenäkkikuoleman suhteen valvonnan suunnittelua helpottaisi EU:n päätös siitä, luokitellaanko tauti vaaralliseksi kasvintuhoojaksi vai ei, sekä tutkimustieto taudin merkityksestä Suomen olosuhteissa. Perunantuotannon kartoitukset on muutaman vuoden ajan tehty Eviran valitsemissa kohteissa. Kartoituksia on kohdennettu sellaisille tiloille, joilla tarkastuksia ei ole aiemmin tehty tai edellisestä tarkastuksesta on kulunut useita vuosia. Tämän seurauksena tuhoojalöydösten määrä on kasvanut. Rengasmädän toimenpideohjelma muuttui 2007 voimaan tulleen asetuksen myötä ja peruna-ankeroisen torjuntaohjelma muuttuu uuden asetuksen myötä vuonna Nähtäväksi jää tarkentuneiden toimenpideohjelmien vaikutus torjunnan onnistumiseen. Tuontitarkastuksilla ei pystytä estämään mäntyankeroisen leviämistä Suomeen puisen pakkausmateriaalin välityksellä, sillä vain murto-osa maahantuotavasta pakkausmateriaalista pystytään tarkastamaan. Tarkastustulosten avulla pystytään kuitenkin osoittamaan lähtömaiden viranomaisille puutteet pakkausmateriaalin käsittelyssä ja merkinnöissä, ja viranomaiset voivat ryhtyä omassa maassaan toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. 6.3 Resurssien riittävyys Valvontaan käytettävissä olevat henkilöstöresurssit olivat pääsääntöisesti riittävät. Tosin interventiovalvonta, jota ei oltu voitu ennalta suunnitella, vei TE-keskusten tarkastajien työaikaa esimerkiksi Hämeessä ja Satakunnassa. Kainuun TE-keskuksessa resurssit olivat riittämättömät, ja suurin osa kasvinterveys- ja taimiaineistosektorin tarkastuksista jäi tekemättä. Lapin TEkeskuksessa puisen pakkausmateriaalin tarkastuksiin ei ollut resursseja. 6.4 Toiminnan kehittäminen vuonna 2009 Kasvihuonetuotannon tarkastuksia kehitettiin erityisesti joulutähtien tarkastusten osalta. Eviran, maa- ja metsätalousministeriön, Kauppapuutarhaliiton ja MTT:n välisenä yhteistyönä kehitettiin etukäteen toimintamalli, jota noudatettiin syksyllä. Evira otti yhteyttä joulutähden taimia muissa EU-maissa myyviin yrityksiin jo ennen taimien myyntikautta ja muistutti Suomen suojaaluevaatimuksista etelänjauhiaisen suhteen. Kauppapuutarhaliitto tiedotti viljelijöille syksyn toimintamalleista, jotta viranomaisten toimintatavat olisivat tiedossa jo etukäteen. Kauppapuutarhaliitto, MTT ja Berner Oy laativat lisäksi torjuntaohjelman viljelijöiden käyttöön etelänjauhiaisen torjumiseksi. Kaudelta saatuja kokemuksia hyödynnetään jatkossa seuraavan vuoden toimintamallia suunniteltaessa. Kasvihuonevihannesten tuotantopaikkojen tarkastuksia lisättiin aiemmasta. Kasvihuonevihannesten taimituotannon tarkastusten avuksi alettiin laatia varosuunnitelmaa. Suunnitelmassa käydään läpi ne toimenpiteet, joita tehdään kun taimituotannosta todetaan vaarallinen kasvintuhooja. Varosuunnitelma valmistuu vuonna Venäjän tuontipuun tarkastuksissa sovittiin vuoden 2010 alusta lähtien aloitettavaksi uusi käytäntö, jonka mukaan Evira saa tullin tietojärjestelmästä kuukausiraportit. Raporttien avulla pystytään seuraamaan tuontilähetysten määrää aiempaa paremmin ja ottamaan tarkastukseen tasapuolisemmin eri maahantuojien lähetyksiä. Myös alennetun tarkastustason toteutumisen seuranta helpottuu. 6.5 Toiminnan kehittämistarpeet jatkossa Kasvihuonetuotannossa kehittämiskohteena on jatkossa tarkastusten parempi kohdentaminen. Taimitarhojen osalta on keväällä 2010 selvitettävä kasvipassin ja taimitodistuksen käyttövelvollisten taimitarhojen määrät alueittain. 18

20 Puisen pakkausmateriaalin tarkastusten kirjaus- ja laskentatapoja täytyy selkiyttää, jotta vuoden aikana voidaan paremmin seurata tarkastusten toteutumista ja toteutunut tarkastusmäärä voidaan laskea samalla periaatteella kuin suunniteltu tarkastusmäärä. Tarkastusohjeistusta kehitetään, jotta tarkastajat löytäisivät paremmin kohteita, joissa pakkausmateriaalia on tarkastettavissa. Markkinavalvonnassa puutarhatukkuliikkeiden tarkastusten toteutumiseen on panostettava, jotta tavoitteisiin päästään. Tukkuliikkeet ovat tärkeä sisämarkkinakaupassa liikkuvien kasvien tarkastuskohde, ja siellä tehdyt tuhoojalöydökset voivat estää tuhoojan leviämisen laajemmalle Suomessa. 19

21 Liite 1. Rekisteröidyt toimijat kasvinsuojelu-, taimiaineisto- ja kasvisten laadunvalvontarekisterissä REKISTERIIN MERKITYT TOIMIJAT kasvinsuojelurekisteri taimiaineistorekisteri ISPM 15 -rekisteri kasvisten laadunvalvontarekisteri UUDET REKISTERÖINNIT kasvinsuojelurekisteri taimiaineistorekisteri ISPM 15 -rekisteri kasvisten laadunvalvontarekisteri POISTETTU REKISTERISTÄ kasvinsuojelurekisteri taimiaineistorekisteri ISPM 15 -rekisteri 0 0 kasvisten laadunvalvontarekisteri taimi- ja vähittäismyymälä viherrakentaja viljelijä, joista varmennettu taimiaineisto taimitarhakasvit kasvihuonetaimiaineisto kasvihuonekoristekasvit kasvihuonevihannekset avomaan kasvikset siemenperunatuotanto muu perunatuotanto tukkuliike / välittäjä pakkaamo maahantuoja / välittäjä sahat vientiyritys 22 REKISTERÖIDYT TOIMIJAT tarkastettu kasvipassin käyttövelvollisia Toimija voi kuulua yhteen tai useampaan toimialaan. Raporttihaun perusteita on muutettu vuoden 2008 raporttiin, minkä vuoksi luvuissa poikkeamia aikaisempiin vuosiin verrattuna. 2 Luku ei sisällä metsänviljelyaineiston toimijoita.

22 Liite 2. Taimituotannon tarkastukset Uusimaa Varsinais-Suom Satakunta Häme Pirkanmaa Tarkastuskohde Kasvihuonetaimituotanto Tavoite, kohteet Toteuma, kohteet Tavoite, tarkastukset Toteuma, tarkastukset Varmennettu taimituotanto Tavoite, kohteet Toteuma, kohteet Tavoite, tarkastukset Toteuma, tarkastukset Taimitarhatuotanto Tavoite, kohteet Toteuma, kohteet Tavoite, tarkastukset Toteuma, tarkastukset Istukassipulin tuotanto Tavoite, kohteet Toteuma, kohteet Tavoite, tarkastukset Toteuma, tarkastukset Tarkastetut kohteet yhteensä Tarkastukset yhteensä Kaakkois-Suom Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanm Pohjanmaa Pohjois-Pohjan Kainuu Lappi Yhteensä

23 Liite 3. Puutarhatuotannon kartoitukset Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Tarkastuskohde Koristekasvituotannon tarkastus (* Tavoite, kohteet Toteuma, kohteet Tavoite, tarkastukset Toteuma, tarkastukset Vihannestuotannon kartoitus (* Tavoite, kohteet Toteuma, kohteet Tavoite, tarkastukset Toteuma, tarkastukset Mansikantuotannon kartoitus (** Tavoite, tarkastukset Toteuma, tarkastukset Hedelmäntuotanto Tavoite, tarkastukset Toteuma, tarkastukset Tulipoltteen kiinteät havaintopaikat Tavoite, tarkastukset Toteuma, tarkastukset Tarkastetut kohteet yhteensä Tarkastukset yhteensä *) Toteumaluku sisältää kartoitukset, toimenpidevalvonnat ja jäljitykset. **) Varsinais-Suomessa sisältää toimenpidevalvonnat Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä