KIMOLAN UITTOKANA SILLAT JA KONNIVEDEN JA PYHÄJÄRVEN VENEVÄYLÄT

Transkriptio

1 KIMOLAN UITTOKANA SILLAT JA KONNIVEDEN JA PYHÄJÄRVEN VENEVÄYLÄT Konniveden väylä Kulkusyvyys 2,4 m Merenkulkuhallitus 1990 Sankaran yksityistien silta (Kanavantie) HW +77,50 m MW +77,27 m Alikulkukorkeus 2,9 m Kanava-alueen pituus 5,6 km Konniveden väylä Pyhäjärven väylä 8,4 km Kuntaraja IITTI KOUVOLA Kimolan (Eiraskan) silta Pt Kannen alapinta +69,10 m HW +65,79 m / alikulku 3,31 m MW +65,40 m / alikulku 3,70 m Kimolanlahden silta Mt 362 Kannen alapinta 69,80 m HW +65,79 m / alikulku 4,01 m MW +65,40 m / alikulku 4,40 m Pyhäjärven väylä kulkusyvyys 1,5 m Kouvola ja Iitti

2 Kanavan ylläpito- ja hallinta Kanavan rakentaminen aloitettiin tie- ja vesirakennushallituksen toimesta 1962 ja se vihittiin käyttöön elokuussa Kaivuutyot 1,5 milj.m3. Kanava luovutettiin väliaikaisella käyttöoikeussopimuksella Uittoyhdistsykselle joulukuussa Sopimuksessa on takaisinluovutusvelvollisuus. Vastuu maanrakennustöistä siirtyi TVH:lta vesihallitukselle kun vesihallitus perustettiin vuonna Kunnossapitotöitä tehtiin valtion toimesta vuosittain 1989 saakka. Tukkinippukoon suurenemisen vuoksi kanavaa syvennettiin 1980 luvun lopulla mm. louhittiin kalliota tunnelin molemmin puolin. Ylläpitovelvoitteet siirtyivät vesihallitukselta metsähallitukselle vuonna Vastuu on sittemmin siirtynyt ympäristötoimialalle ja ELY-keskukselle Vesihallitus on Suomen valtion puolesta lunastanut kanava-alueen Vesioikeuden päätöksen ja KHO:n päätökseen perustuen. Lunastustoimitus on saanut lainvoiman ja rekisteröity Lainhuuto myönnetty uittoyhdistykselle Jaalan puoleiseen osaan Iitin puoleiseen osaan rekisterikorjauksena Vesilain 9:16 nojalla uittoa varten pakkolunastetun alueen luovutus edellyttää AVI:n hyväksyntää Hannu Koverola

3 Kimolan uittokanavasta vesiliikenneväylä Vesiliikenneväylä on osoitettu maakuntakaavassa ja kuntien yleiskaavoissa. Tekninen selvitys veneilykanavasta; Merenkulkulaitos 2006 Kouvolan, Heinolan ja Iitin päätökset osallistumisesta investoinnin rahoittamiseen ja suunnitteluun n. 3 milj.. Kouvolan kaupungin ja uittoyhdistyksen sopimus suunnittelusta ja omistusoikeusjärjestelystä Suunnitelmat ja vesilaki - hakemus n. 0,6 milj.. Osapuolten (Kouvola, Iitti, Heinola, Järvi-Suomen Uittoyhdistys) välisiin sopimuksiin perustuva Kouvolan kaupungin hakemus paikallisväylän perustamiseksi : Uittosäännön lisäys koskien Kimolan kanavan nippunosturin korvaamista venesululla; Järvi-Suomen Uittoyhdistys Hakemuksen käsittely, kuuleminen ja lausuntomenettely vireillä ELY:n lausunto alueen negatiivisesta arvosta mahdollisessa omistusoikeuden siirrossa (Vesilaki 9:16 ) Hannu Koverola

4 Sulun asemapiirustus Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer

5 Venesulun ja tunnelin rakennussuunitelmat Page 5

6 Hankkeen alustava kustannusarvio Sulun rakentaminen 4,3 M Odotuslaiturit 0,4 M Tunneli 1,0 M Kanavan ruoppaus ja rantojen louheverhoukset 1,6 M Kanavan rantojen kevennykset 0,5 M Silta- ja tiejärjestelyt 0,8 M Yleiskustannukset ja varaukset 10 % 0,9 M YHTEENSÄ 9,5 M Hannu Koverolaq

7 Valtionvallan kannanottoja Tekninen selvitys veneily kanavasta; Merenkulkulaitos Hallitusohjelma: sisävesiliikenteen kehittämisellä ja hoitamisella on pitkäjänteisiä tavoitteita, kuten matkailun edistäminen. Hallitusohjelmassa aloitevastuu kohdistettiin kunnille ja maakunnille. Edellytettiin selvitettävän sisävesiliikenteen kehittämismahdollisuudet. Lp selonteko Aloitevastuuta kohdistettiin kunnille ja maakunnille. Valtiovarainvaliokunta Kimolan kanavan kunnostamisella on arvioitu olevan merkittävää hyötyä Itä-Hämeen ja Kymenlaakson matkailulle ja palvelutyöpaikkojen syntymiselle, ja kanavan kunnostaminen kasvattaisi merkittävästi Keski- ja Itä-Suomen vesiteiden verkostoa. Valtiovarainvaliokunta Valiokunta painottaa sisävesiväylien tehokkaampaa käyttöä Esim. Kimolan kanavan kunnostamisella on arvioitu olevan merkittävää hyötyä alueen matkailulle ja palvelutyöpaikkojen syntymiselle. Valiokunta katsoo, että liikenne- ja viestintäministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön tulee yhdessä selvittää kanavanhankkeen kehittämiseen liittyvät mahdollisuudet Hannu Koverola

8 Kenen ympäristövastuu jos vesiliikennehanke ei toteudu Uiton aikana vuorokaudessa juoksutettu vesimäärä/vrk vastasi noin 5 sulutuksen määrää ja viimeisenä 5 vuotena noin 2-3 sulutusta/vrk. Kimolanlahti on uittoväylää luukuun ottamatta hyvin matalaa vesialuetta. Kanavan ja lahden lähialueilla on paljon peltoalueita. Pohjaeläimistön perusteella Kimolanlahden pohjan tila heikentyi oleellisesti vuosien 2002 ja 2004 välillä. Vuoden 2008 tulosten mukaan pohjan tila oli kehittynyt hieman parempaan suuntaan. Kuorijätettä on noin 18 ha alueella,. (vuoden 2007 kartoitus). Rehevöityminen ja umpeenkasvu vaarana. Lahti pysyy jotenkuten hengissä patojen vuotovesien ansiosta. Ojien suulle kertyy hienojakoista maata. Sulkukammion patorakenteiden ja turvarakenteiden kunto heikkenee. Kanavahankkeessa rakennettu Taipaleen yksityistien silta tulee kunnostaa tai uusia. Kanavan rantapuusto sortuu kanavaan, kanavan ja tunnelin tukirakenteiden sekä rantojen sortumista estävien ojien ja rumpujen kunto heikkenee Hannu Koverola 8

9 RUMPUJA UUSITTAVA JA REUNAPENKEREIDEN OJASTO KORJATTAVA

10 Päijänteen vesistöalueen matkailuperusta Suomen sisävesissä on 31 liikenneviraston ylläpitämää sulkukanavaa, joista useimmat palvelevat lähinnä matkailua. Päijänne -Keitele vesistössä on 8 sulkukanavaa. Vesistössä on vuosittain noin matkustajaa. Vaikutusalueen kunnissa ml. Lahti, Asikkala ja Padasjoki on noin 7200 vesikulkuneuvoa ja Päijänteellä yhtensä yli Sisävesien suluissa 7: sä yli 2000 sulutusta ja 16: sa alle 1000 sulutusta. Vääksyssä on vuosittain sulutusta ja Kalkkisten kanavassa noin sulutusta Kimolassa tavoitteena n sulutusta ja noin alusta.. Vesiliikenteen voidaan arvioida tuottavan n, matkavuorokautta, mitä vastaava matkailutulo on noin 1,3 milj.. Päijänteen vesistöalueiden satamien kehitys on jatkunut vakaana. Heinolassa Lahdessa, Jyväskylässä ja myös pienemmillä paikkakunnilla kuten Iitin Vuolenkoskella (vuoden kylä). Vääksyssä, Padasjoella, Kuhmoisissa ja Korpilahdella on toteutettu jatkuvasti uusia satamatoimintojen laajennuksia ja matkailuinvestointeja Hannu Koverola

11 Elinkeinopoliittiset perusteet Kaikki hankkeen kunnat ovat kokeneet teollisuuden rakennemuutoksen ja niissä tarvitaan uusia merkittäviä elinkeinopoliittisia avauksia. Voikkaa Heinola vesitieyhteyden toteutuminen olisi merkittävin matkailuinvestointeja tukeva edistysaskel vuosikymmeniin. Heinolaan toteutuu venetelakka. Vierumäen vapaa-ajankeskuksen vesistöyhteyttä vahvistetaan. Hanke luo edellytyksiä UPM Voikkaan tehtaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan tehdasympäristön uusiokäytölle. Kaakkois Suomessa voimakas investointiaalto kaupan ja matkailun palveluissauovat myönteisiä investointiodotuksia. Heinolassa, Kouvolassa ja Iitissä arvioidaan olevan noin 150 matkailualan työpaikkaa, joilla on selkeä yhteys vesistöihin ja vesiliikenteeseen. (Lahdessa noin 250 tp.) Paikallinen merkitys on niin selkeä, että kunnat ovat päättäneet tukea investointia noin kolmanneksen rahoitusosuudella. Hanke tukee siten vahvasti vaikutusalueen kuntien elinkeinopoliittisia tavoitteita ml. maaseudun elinvoimaisuuden kehittäminen. Osa rahoituksesta tulee saada rakennemuutos- ja aluekehitysrahoituksena. Valtion toivotaan osallistuvat hankkeen kustannuksiin 6 milj. osuudella, jolla katetaan yleisiä vesiväylätöitä, alueen tiejärjestelyjä ja ratkaistaan seisovan veden laadun ympäristöongelmat Kimolan kanavassa Hannu Koverola

12 Suomen tärkeimmät vesitiet ja valtion sulkukanavat www. Liikennevirasto Sulkuja 31 + Saimaan kanavasa 8 7 sulussa yli 2000 sulutusta 16 sulkua alle 1000 sulutusta

13 Lähialueen venekanta Vesikulkuneuvorekisteri 2013 Käyttökunnassa veneitä (kpl) Kunnan asukkaiden veneet kotikunnassa (kpl) Ulkopaikkakuntalaiset veneet (kpl) Asikkala Heinola Iitti Kouvola Lahti Padasjoki Yhteensä Käyttökunnassa veneitä (kpl) Ulkopaikkakuntalaiset veneet (kpl) Asikkala Heinola Iitti Kouvola Lahti Padasjoki Rekisteri sisältää veneet, joiden pituus on vähintään 5,5m tai moottoriteho 20hv.

14 Kouvolan kaupunginhallitus Tukirahoituksen perusteet Hanke luo perusedellytyksiä matkailun ja vapaa-ajan liiketoimintojen ja työpaikkojen kasvulle sekä uusille investoinneille. Vesitieyhteys edistää alueen asukkaiden virkistyskäytön edellytyksiä ja sillä voidaan arvioida olevan monin tavoin myönteinen vaikutus koko vaikutusalueen vetovoimaisuuteen. Hanke tukee kaupungin elinkeinopoliittisia tavoitteita ja on tukikelpoinen. Aluetaloudellisia vaikutuksia kuvaavat mm. vaikutusalueella sijaitsevat työpaikat, lomarakennukset sekä matkailuun ja lomarakentamiseen varatut rakennuspaikat ja niiden todennäköinen arvonnousu. Myös hankkeeseen liittyvät investointiodotukset ja niiden kautta muodostuvat uudet työpaikat voivat vaikuttaa kustannusjakoon. Hankkeen sijaintikunnilla Kouvolalla ja Iitillä on myös perusvastuu.

15 Kymijoen vesistön veneilykäytön edistäminen Veneilyn edellytykset, motiivit, toimintamallit, rahankäyttö Matkailullisen merkitys Matkustaja-alukset Vuokraveneily Yöpymiset Työllisyysvaikutukset Luonnonvara Suomen matkailu- ja vapaaajantoimintojen kehittäminen. Palvelurakenteen vahvistaminen Veneilypalvelut Satamat vetovoimatekijöinä, uudet investoinnit

16 Reitti- ja risteilyliikenne Lahti Heinola Mitä on! Heinolassa on toimiva satama Mitä tarvitaan! Vuolenkoski, välietappi - laituri Satama Voikkaalle Maakuljetukset Juna Monitoimisatama Bikerentals, car rentals, canoe rentals Risteilyalus. 100 paikkaa