Liikennesektorin alueellinen suunnittelu

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Liikennesektorin alueellinen suunnittelu"

Markus Kouki
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Liikennesektorin alueellinen suunnittelu Merialuesuunnittelun sidosryhmätilaisuus

2 Meriliikenne Asiakkaina pääasiassa teollisuus ja rahtausyritykset Koko maan viennistä 90 % ja tuonnista 70 % Aluskäyntejä noin vuosittain (sisältää satamakiertelyn) Koko vesiliikenteen kuljetussuorite on n. 210 Mrd. tkm Kuljetuskapasiteetti huomattava, yksi 10 m kulkusyvyyksinen bulkkeri vastaa noin 1000 täysperävaunurekkaa

3 Liikenne Vaikka reittijakojen ja väylien ulkopuolella vallitseekin ns. merten vapaus, on liikenne hyvin järjestäytynyttä Tavoitteena aina suorin (nopein, polttoainetaloudellisin) reitti Kuvassa alusten käyttämät reitit v Esa Sirkiä 3

4 Suomalainen merenkulkuinfrastruktuuri Suomessa on valtio-omisteista vesiväyläinfraa: rannikkoväyliä noin km sisävesiväyliä noin km näistä kauppamerenkulun väyliä noin km 39 sulkukanavaa noin merenkulun turvalaitetta Lisäksi muiden väylänpitäjien väylästöä noin 3500 km, josta 97 % veneilyn väyliä Muilla väylänpitäjillä noin 8000 turvalaitetta Käytön ja kunnossapidon kustannukset ovat noin 60 Meur (sis. Jäänmurto, 35 Meur) Investointeja ~10 Meur / vuosi Valtion väylien osalta väylänpidosta vastaa Liikennevirasto Esa Sirkiä 4

5 Reittijako Avomerialueilla käytössä erilaisia reititystyökaluja, reittijaot DW-reitit jne. Perustetaan kansainvälisellä menettelyllä, päättävänä instanssina IMO Suomessa liikenteen ohjauksen työkaluna, Liikenneviraston meriliikenteen ohjaus hoitaa käytännön toimenpiteet Hyvin suuri merkitys avomerialueiden liikennekuvaan, noudattaminen sanktioitu, VTS valvoo Esa Sirkiä 5

6 Toiminnan suunnittelu Suomen meriliikennestrategia hyväksyttiin maaliskuussa 2014 Käytännön vaikutukset kuitenkin vähäisiä Pitkän tähtäimen toiminansuunnittelu meriliikenteessä on käytännössä asiakastarvepohjaista toimenpiteiden suunnittelua Käytännössä lähinnä olemassa olevien väylien syventämishankkeita, perinteisesti 2-3 kpl / hallituskausi Pieniä uusia yhdysväylänpätkiä Nykyisen verkon kunnossapitoa ja saneeraamista Meriliikenteen ohjaus, luotsaus, jäänmurto palvelut mitoitetaan liikenteen tarpeiden mukaan - priorisointi Esa Sirkiä 6

7 Miksi väyliä syvennetään? Asiakkaat huomioon ottaen kuljetustarpeen minimointi yhteiskunnan kannalta letaalia Ei vastaavalla tavalla kapasiteettiongelmaa kuin esim. rautatiemaailmassa, väylien käyttöfrekevenssit kovimmillaankin kymmeniä kertoja päivässä Kulkusyvyys rajoittavana tekijänä, horisontaalisesti tilaa yleensä järjestettävissä Syvyyttä kasvatettaessa alusten lastinottokyky kasvaa kolmanteen potenssiin kuljetuskustannusten alenema, vähenevät aluskäynnit (ympäristöseikat) Syväys 10 m Pituus 166 m Leveys 27 m DWT Lastinottokyky Irtolastialusten vertailu t t Kuljetuskustannus (täydessä lastissa) Snt/t km 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02 0,00 0,098 0,061 DWT DWT Syväys 12 m Pituus 194 m Leveys 32 m DWT Esa Sirkiä 7

8 Suunnittelu käytännössä Vesiväylien esi- ja hankesuunnittelusta vastaa Liikennevirasto Käytännössä yleissuunnitelmatasoista suunnittelua useista hankkeista käynnissä koko ajan Suunnitteluun liittyvät myös tutkimukset (akustiset luotaukset, tankoharaukset, kairaukset, näytteenotot) Väylähankkeissa vaikuttaa vesilaki ja sen mukainen lupaprosessi Käytännössä kaikkiin merkittävämpiin toimenpiteisiin tarvitaan vesilain mukainen lupa, jonka myöntää AVI Ely valvovana viranomaisena, samoin mahdollisen YVAn yhteysviranomaisena Lupaprosessit ovat olleet viime vuosina pitkällisiä ja vaikeita hakijan näkökulmasta Esa Sirkiä 8

9 Intressien yhteensovittaminen tänään Käytännössä alueiden käytön intressien yhteensovittaminen tapahtuu meriliikenteen näkökulmasta lausuntomenettelyllä Livi lausuu merialueeseen liittyviin YVA-prosesseihin (ely-keskukset) Vireille tulevat vesilupa-asiat käyvät lausunnolla Livissä (AVI) Livin lausunnot on otettu erittäin hyvin huomioon lupaehdoissa Kaavat käyvät lausunnoilla kaavoittajien toimesta Lisäksi hyvin toimiva suora vuoropuhelu hankkeista vastaavien ja Livin välillä, erityisesti tuulivoima-asiat Yksi paha epäonnistuminen viime vuosina, Selkämeren kansallispuiston perustaminen (lausuntopyyntö LVM:n ei Liviin, ei lausuntoa) Perustamisessa jäi huomiotta n. 200 km väylästöä turvalaitetta Mm. Rauman väylähankkeen huomattava vaikeutuminen Esa Sirkiä 9

10 Liikennesektorin tavoitteita Alueiden käytön suunnittelussa huomioitava väylät ja vesiliikenteen alueet kattavasti, jotta eri käyttöintressien yhteensovittaminen on mahdollista. Navigointilinja ei ole sama asia kuin väyläalue (esim. tuulivoima-alueiden sijoittelu). Otettava huomioon myös mahdolliset väyläalueiden ulkopuoliset jäänmurron tarpeet Liikenteenohjauksen mahdollisuudet liikennekuvan muokkaamiseen Väylästön kehittämisen ja kunnossapidon tarpeet läjittäminen jne. Käyttötarpeita priorisoitaessa otettava huomioon meriliikenteen merkitys yhteiskunnalle, varautumis- ja huoltotarvenäkökohdat Kuinka merialuesuunnittelun saisi kiinnitetyksi osaksi jo olemassa olevia prosesseja tai sidotuksi jollakin tavalla niihin? Nyt on jo merenhoitosuunnitelmaa, erilaisia merialueen hoito- ja käyttösuunnitelmia, maakuntakaavat (merialueen vaihemaakuntakaavat) jne. Kaikkien näiden pitäisi olla synkronissa keskenään. Useat eri prosessit syövät työaikaa ja samat asiat ovat jo mahdollisesti ennestään selvitetty jne Esa Sirkiä 10

Samankaltaiset tiedostot

Pohjanlahden meriliikenteen palvelutason kehittäminen 31.1.2012

Pohjanlahden meriliikenteen palvelutason kehittäminen 31.1.2012 Suomalaisen merenkulun erityispiirteitä Suomalainen saaristo maailmanmittakaavassa ainutlaatuinen ja laaja, lisäksi rannikko on erittäin