Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke"

Transkriptio

1 Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke Loppuraportti Diaarinumero 1306/ Hankkeen numero: HAMKin kohdenumero: Hankkeen toteuttaja: Hämeen ammattikorkeakoulu, Biotalouden koulutus- ja tutkimuskeskus, Evo Lisätietoja: Projektipäällikkö Petra Korkiakoski, puh , sähköposti:

2 LOPPURAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1 Yhteenveto hankkeesta Tavoitteet Ylemmän tason tavoitteet Hankkeen tavoitteet Hankesuunnitelman muutokset Hankkeen toteutus Toimenpiteet ja aikataulu Valuma-aluetarkastelu ja kohdevaluma-alueiden valinta Valuma-alueiden alustava tarkastelu Valuma-alueiden ojien inventointi Valuma-aluesuunnitelmat Mallikohteiden toteutussuunnitelmat Mallikohteiden toteutus Vesiseuranta Koulutusmateriaali Video mallikohteiden toteutuksesta Ojitusopas Diaesitykset Koulutuspäivät ja seminaarit Hankkeen tiedotus ja viestintä Nettisivut Maanomistajayhteistyö Tapahtumat Lehtijutut ja muu media Toteutuksen organisaatio ja resurssit Kustannukset ja rahoitus Raportointi ja seuranta Ohjausryhmätyöskentely Projektiryhmä Muut kokoukset Toteutusoletukset ja riskit Yhteistyökumppanit Hankkeen tulokset ja vaikutukset Esitykset jatkotoimenpiteiksi Liite 1 Hankkeen aikataulu Kannen kuvat: vasen: tulvatasanne, Petra Korkiakoski 2014 oikea: Pohjapato valtaojassa, Petra Korkiakoski 2013

3 LOPPURAPORTTI 1 1 Yhteenveto hankkeesta OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hankkeen tavoitteena oli edistää luonnonmukaisten peruskunnostusmenetelmien käyttöä maa- ja metsätalousalueiden ojien kunnossapidossa. Ojien luonnonmukaisella peruskunnostuksella parannetaan peltojen ja talousmetsien kuivatusta ottaen huomioon ympäristön- ja vesiensuojelun näkökulmat. Hankkeen lopputuloksena valmistui pilottialueille tehtyihin valumaaluesuunnitelmiin ja mallikohteisiin perustuva koulutusmateriaalipaketti ojien luonnonmukaisesta kunnostuksesta maanomistajien, urakoitsijoiden ja ojitusten suunnittelijoiden käyttöön. Koulutusmateriaalia voidaan hankkeen päätyttyä hyödyntää myös maa- ja metsätalouden sekä ympäristöalan opetuksessa. Hankkeen aikana saatiin kokemuksia vuoden 2012 alussa vesilainsäädännössä tapahtuneiden muutosten vaikutuksista ojitukseen ja ojien kunnossapitoon. 2 Tavoitteet Hankkeen alussa valittiin kaksi kohdevaluma-aluetta, joiden ojien tila ja kunnostustarve selvitettiin maastoinventoinnilla. Kunnostustarpeessa oleville ojille laadittiin luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmiä hyödyntävät kunnostussuunnitelmat, joista valittiin pienemmät, hankkeen aikana toteutettavat mallikohteet. Kunnostussuunnitelmia ja mallikohteita käytettiin apuna ojituksen luonnonmukaisen peruskunnostuksen koulutusmateriaalin laadinnassa. Syksyllä 2013 järjestettiin Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaksi koulutustilaisuutta, joissa esiteltiin hankkeessa tuotettua koulutusmateriaalia. Lisäksi hanketta esiteltiin pienemmissä tilaisuuksissa sekä nettisivuilla osoitteessa Hanke toteutettiin välisenä aikana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoituksella, jonka on myöntänyt Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Hämeen ELY-keskus) antamallaan päätöksellä (päätösnumero 22127, dnro 1306/ ). Hankkeelle myönnettiin Hämeen ELY-keskuksen päätöksellä viiden kuukauden jatkoaika saakka. Toisen kerran hankkeelle haettiin jatkoa keväällä 2014 ja rahoittaja myönsi jatkoaikaa saakka antamallaan päätöksellä. Hankkeen toteuttajana oli Hämeen ammattikorkeakoulun biotalouden koulutus- ja tutkimuskeskuksen Evon yksikkö. 2.1 Ylemmän tason tavoitteet toteutti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteen 311 (Taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle) tavoitteita ja tuki alueellisen maaseutuohjelman painotuksia. Toimenpiteen 311 tavoitteena oli kannustaa viljelijäperheitä harjoittamaan maatilatalouden ohella myös muuta yritystoimintaa, säilyttää työpaikkoja ja lisätä uusia työpaikkoja maaseudulla. Hankkeessa pyrittiin lisäämään maa- ja metsätalousyrittäjien, urakoitsijoiden ja ojitusten suunnittelijoiden tietoisuutta ja ammattitaitoa ojien luonnonmukaisessa peruskunnostuksessa. Kustannustehokkaan maa- ja metsätalouden kannalta riittävän kuivatuksen ylläpitäminen ympäristönäkökulmat huomioivalla tavalla parantaa maaseudun elinkeinojen kannattavuutta ja lisää ympäristön viihtyisyyttä. Luonnonmukaiseen peruskuivatukseen liittyvän osaamisen lisääntyminen parantaa esimerkiksi koneyrittäjien ja suunnittelijoiden työllistymismahdollisuuksia. Luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmien käytön edistäminen maa- ja metsätalousalueiden ojituksessa ja ojien kunnossapidossa tuki maa- ja metsätalousministeriön

4 LOPPURAPORTTI 2 Vesitalousstrategian sekä Hämeen ELY-keskuksessa laaditun Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelman vuoteen 2015 tavoitteita. Vesitalousstrategian tavoitteisiin kuuluu valuma-aluetarkastelun lisääminen vesistökunnostuksissa ja vesiin vaikuttavassa toiminnassa sekä luonnonmukaisten menetelmien käytön lisääminen mm. maa- ja metsätalouden kuivatuksessa. Vesienhoidon toimenpideohjelman tavoitteena on parantaa vesien tilaa Hämeessä muun muassa vähentämällä maa- ja metsätalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta. Luonnonmukaisilla ojien peruskunnostuksen menetelmillä voidaan myös lisätä luonnon monimuotoisuutta ojitetuilla metsä- ja peltoalueilla. 2.2 Hankkeen tavoitteet OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hankkeen tavoitteena oli edistää maankuivatuksen toimijoiden ammattitaitoa maa- ja metsätalouden ojitusten luonnonmukaisessa kunnostamisessa ja lisätä luonnonmukaisten kuivatusmenetelmien käyttöä Hämeessä. Hankkeen toiminnallisina tavoitteina oli laatia ojitusten luonnonmukaisen peruskunnostuksen koulutuspaketti kuivatushankkeiden toteuttajille ja suunnittelijoille, perustaa kaksi kokeilu- ja mallialuetta koulutuksen tueksi sekä järjestää kaksi koulutustilaisuutta, joista toinen Päijät-Hämeessä ja toinen Kanta-Hämeessä. Koulutustilaisuuksien lisäksi tavoitteena oli järjestää paikallisia esittely- ja keskustelutilaisuuksia sekä viestiä aktiivisesti alueellisille ja paikallisille tiedotusvälineille sekä sidosryhmille. Vuoden 2012 alussa voimaan tullut vesilaki (578/2011) toi joitain muutoksia ja tarkennuksia ojitushankkeiden käytäntöihin. Esimerkiksi vähäistä suuremmasta ojituksesta on nykyisen vesilain mukaan ilmoitettava etukäteen alueelliselle ELY-keskukselle. Vesilaissa korostetaan myös valuma-aluetarkastelun tuomista entistä vahvemmin osaksi peruskuivatus- ja kunnostusojitushankkeita. Ojiin mahdollisesti muodostuneita luontoarvoja pyritään säilyttämään. Luonnontilaisen kaltaiseksi palautuneita uomia ei nykyisen vesilain mukaan saa perata vanhan suunnitelman mukaan, vaan niiden kunnossapito tulee käsitellä uutena ojituksena (VL 5:8). Hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena oli uusien ojitusta koskevien säädösmuutosten tuominen osaksi ojitushankkeiden nykykäytäntöä. Hankkeen koulutusmateriaalissa ja -tilaisuuksissa pyrittiin tuomaan esiin nykyisen vesilain ojitusta koskevia säädöksiä ja niiden vaikutuksia ojitushankkeiden toteutukseen. Yhteisen ojituksen toteutusta ja kunnossapitoa varten on vanhan vesilain säädösten mukaisesti etenkin maatalouden peruskuivatushankkeissa perustettu ojitusyhdistyksiä. Uudistuneessa vesilaissa ojitusyhdistykset muuttuivat vesioikeudellisiksi yhteisöiksi. Ojitusyhteisöllä on vastuu ojien kunnossapidosta, ja kunnossapitovelvoite on voimassa niin kauan kuin oja on kuivatuskäytössä. Mikäli ojitusyhteisö halutaan purkaa, ojat on saatettava olosuhteet huomioon ottaen luonnontilaisen kaltaiseen tilaan. Ojitusyhteisön purkautumista koskeva asia on käsiteltävä ojitustoimituksessa (VL 5:26). Kunnossapitovelvoitteen vuoksi ojien kunnostushankkeissa joudutaan usein käynnistämään uudestaan pitkään toimimattomana olleen ojitusyhteisön toiminta. Ojitusyhteisön roolia kuivatushankkeissa haluttiin tuoda esiin OPET-hankkeessa. OPET-hankkeen ensimmäisen vuoden tavoitteiksi määriteltiin hankkeen käynnistäminen, kahden kohdevaluma-alueen valinta, valuma-alueiden ojien inventointi sekä ojien kunnostussuunnitelmien laatiminen valuma-alueelle. Ensimmäisen vuoden tavoitteet painottuivat valmistelemaan vuoden 2013 toimintaa, jolloin hankkeessa oli tarkoitus saada aikaan konkreettisia tuloksia. Toisen vuoden tavoitteena oli kohdevaluma-alueiden ojien kunnostussuunnitelmien viimeistely, toteutettavaksi valittujen mallikohteiden toteutussuunnittelu ja toteutus sekä

5 LOPPURAPORTTI 3 koulutusmateriaalin laadinta. Lisäksi syksyn 2013 tavoitteena oli järjestää kaksi koulutustilaisuutta ojien luonnonmukaisesta kunnostamisesta sekä hankkeen tuloksista tiedottaminen. Vuoden 2014 tavoitteena oli tehdä loppuun mallikohteiden toteutukset ja koulutusmateriaali sekä tiedottaa hankkeen tuloksista. Tuloksista tiedottaminen oli loppuvuoden 2014 keskeisin tehtävä Hankesuunnitelman muutokset Hämeen ELY-keskuksen antamassa rahoituspäätöksessä hyväksyttyä hankesuunnitelmaa muutettiin hankkeen aikana neljä kertaa. Muutokset käsiteltiin hankkeen ohjausryhmän kokouksissa ja niistä tehtiin tarvittaessa muutoshakemus rahoittajalle. Ensimmäiset muutokset ja täydennykset hankesuunnitelmaan tehtiin keväällä Muutokset olivat pieniä täsmennyksiä, ohjausryhmän täydennystä ja korjauksia hankesuunnitelmaan ja ne käsiteltiin hankkeen ohjausryhmän kokouksessa Näistä muutoksista ei tehty muutoshakemusta, vaan ohjausryhmän hyväksyntä riitti muutosten tekemiseen. Toisen kerran hankesuunnitelmaa muutettiin keväällä 2013 ja muutokset käsiteltiin ohjausryhmän kokouksessa Tällöin tehtiin kululajien välisiä korjauksia hankkeen budjettiin sekä tarkistuksia hankesuunnitelmaan. Rahoittajalle tehtiin muutoshakemus, jonka Hämeen ELY-keskus hyväksyi antamallaan päätöksellä. Kolmannen kerran hankesuunnitelmaa muutettiin marraskuussa 2013, jolloin hankkeelle haettiin jatkoaikaa saakka. Samalla tehtiin tarkistuksia budjettiin. Jatkoaika oli tarpeen, koska kaikkia mallikohteiden toteutuksia ei sääolojen vuoksi pystytty toteuttamaan vuoden 2013 aikana. Muutokset käsiteltiin ohjausryhmän kokouksessa Rahoittaja hyväksyi muutoshakemuksen antamallaan päätöksellä. Samassa päätöksessä päätettiin myös hakemuksesta poiketen, että arvonlisävero ei ole tukikelpoinen hankkeessa. Tämä arvonlisäveron tukikelpoisuuden muutos tehtiin Euroopan tilintarkastusviraston ohjeistuksen perusteella kaikkiin julkisyhteisöjen hankkeisiin. Hankkeelle myönnetyn rahoituksen määrä (yhteensä ) pysyi päätöksessä ennallaan. Arvonlisäveron osuus OPET-hankkeen ostopalveluihin hyväksytystä budjetista oli noin Hankesuunnitelmaa muutettiin neljännen kerran keväällä Hankkeelle haettiin jatkoa saakka, toimenpiteisiin lisättiin yksi koulutuspäivä sekä tehtiin budjetin tarkistuksia. Jatkoaikaa haettiin, jotta hankkeessa toteutettuja mallikohteita ja koulutusmateriaalia pystyttäisiin paremmin hyödyntämään. Lisäksi valtakunnallista ojitukseen liittyvää ohjeistusta oli valmistumassa syksyllä 2014 ja nämä haluttiin huomioida koulutusmateriaalissa. Rahoittaja hyväksyi muutoshakemuksen antamallaan päätöksellä. 3 Hankkeen toteutus 3.1 Toimenpiteet ja aikataulu Hankkeen varsinainen toiminta alkoi huhtikuussa 2012 kun hankkeelle palkattiin kokopäiväinen projektipäällikkö. Ensimmäisen vuoden aikana hankkeelle valittiin kohdevaluma-alueet ja laadittiin niille luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmiä hyödyntävät ojien kunnostussuunnitelmat. Vuoden 2013 aikana valittiin toteutettavat mallikohteet ja tarkennettiin niiden suunnitelmia. Mallikohteet toteutettiin syksyn 2013 ja kesän

6 LOPPURAPORTTI aikana. Vuosien aikana hankkeessa laadittiin koulutusmateriaalia ja järjestettiin koulutustilaisuuksia. Liitteen 1 taulukossa on kuvattu hankkeen aikataulu Valuma-aluetarkastelu ja kohdevaluma-alueiden valinta Kevään ja alkukesän 2012 aikana valittiin OPET-hankkeelle kaksi kohdevaluma-aluetta Kanta- ja Päijät-Hämeestä. Valuma-aluetarkastelun tarkoituksena oli selvittää alueiden ojaverkoston tila ja ongelmakohdat, jotta ojien kunnostusta ja vesiensuojelutoimenpiteitä voitiin sijoittaa kohteisiin, joissa niistä oli eniten hyötyä kuivatuksen parantamisen, vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. OPET-hankkeen kohdevaluma-alueiden valintaperusteina olivat valuma-alueen pieni koko, (alle 10 km 2 ), sijainti, monipuolinen maankäyttö sisältäen metsää ja peltoa, ojien määrä valuma-alueella, vanhat ojitushankkeet sekä maanomistajien määrä. Valuma-alueiden koko sekä ojien ja maanomistajien määrä haluttiin pitää kohtuullisen pienenä, jotta hankkeen resurssit riittäisivät ojien inventointiin, kunnostussuunnitelmien laatimiseen sekä toimivaan yhteistyöhön maanomistajien kanssa. Valintaan vaikuttivat myös alueiden sijainti koulutusta ajatellen, alueen ojien kunnostustarve sekä maanomistajien kiinnostus. Kohdevaluma-alueiden etsintä aloitettiin huhtikuussa 2012 projektipäällikön aloitettua työt. Ehdotuksia kohdealueiksi pyydettiin ohjausryhmän jäseniltä, Hämeen ELY-keskuksen vesistökunnostustiimiltä, Vanajavesikeskukselta, Vesijärvisäätiöltä sekä Kantaja Päijät-Hämeen kuntien ympäristö- ja maaseutusihteereiltä. Valuma-alueiden ominaisuuksia ja soveltuvuutta kohdealueeksi selvitettiin karttatarkastelulla, vanhojen ojitushankkeiden selvittämisellä sekä maastokäynneillä. Kohdevaluma-alueet valittiin kesäkuun lopulla. Kanta-Hämeestä valittiin Riuskanojan valuma-alue Tammelasta, jota ehdotti HAMKin lehtori ja Tammelan Pyhäjärven-Kuivajärven suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Jouko Lindroos. Riuskanojan valuma-alue valittiin, koska sen maankäyttö on monipuolista ja suuri osa alueen pelto- ja metsäalueesta on Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän (HAKKY, käyttäjänä Mustialan maatalousoppilaitos) omistuksessa tai hallinnassa. Lisäksi alueen sijainti Mustialan lähellä helpottaa mallikohteiden käyttöä koulutuksessa. Päijät-Hämeen kohdealueeksi valittiin Hahjärven laskuojan valuma-alue Padasjoelta. Ehdotuksen alueesta teki Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen Jyrki Mäkiranta. Valintaperusteena oli ensisijaisesti tarve kuivatuksen parantamiseen metsä- ja peltoalueella sekä maanomistajien myönteinen suhtautuminen OPET-hankkeeseen ja luonnonmukaiseen peruskunnostukseen. Kohdevaluma-alueiden kartat ovat kuvassa 1.

7 LOPPURAPORTTI 5 KUVA 1 Kohdevaluma-alueiksi valittiin Hahjärven laskuojan valuma-alue Padasjoelta ja Riuskanojan valuma-alue Tammelasta. Kohdealueiden ojanvarsien maanomistajille lähetettiin kirjeellä tietoa OPET-hankkeesta, luonnonmukaisesta peruskuivatuksesta sekä kysely hankkeeseen osallistumisesta ja ojien kunnostustarpeesta. Riuskanojan valuma-alueen maanomistajille (31 kpl) kirjeet lähetettiin Kirjeiden postituksen jälkeen havaittiin valuma-aluerajauksen olleen virheellinen ja kirje oli lähtenyt 13 valuma-alueen ulkopuoliselle maanomistajalle. Alueen rajausta korjattiin. Vastauksia saatiin yhteensä 15, joista 10 oli oikean valuma-alueen maanomistajilta. Vastaajista kahdeksan mielestä ojissa on tai saattaa olla kunnostustarvetta. Vastaava kirje ja kysely postitettiin Hahjärven laskuojan valuma-alueen maanomistajille (25 kpl) Vastauksia kyselyyn saatiin määräaikaan mennessä 17 kpl. Vastaajista kaikki halusivat olla mukana hankkeessa ja yhdeksän vastaajista kertoi, että ojien kunnostukselle on tarvetta Valuma-alueiden alustava tarkastelu Valuma-alueiden ominaisuuksia ja maankäyttöä selvitettiin aluksi paikkatietoaineiston, karttojen sekä aiempien selvitysten ja hankkeiden avulla. Alustavassa tarkastelussa selvitettiin muun muassa valuma-alueen ojien määrä, maankäyttö, järvisyys, maalajit, historiallisesti ja maisemallisesti arvokkaat kohteet, kaavoitustilanne sekä suojelukohteet ja -alueet. Hämeen ELY-keskuksen arkistosta saatujen tietojen perusteella selvitettiin alueen vanhat ojitus- ja perkaushankkeet. Paikkatietoaineistoa saatiin käyttöön Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen verkkopalvelusta, yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille, -tutkijoille sekä henkilökunnan jäsenille tarkoitetusta PaITuli -paikkatietojen latauspalvelusta, ympäristöhallinnon ympäristötietopalvelusta (Oiva) sekä Hämeen ELY-keskuksesta.

8 LOPPURAPORTTI 6 Alustavaa tarkastelua paikkatietoaineiston avulla tehtiin hankkeeseen valittujen kohdevaluma-alueiden lisäksi myös muille ehdolla olleille valuma-alueille Valuma-alueiden ojien inventointi OPET-hankkeeseen palkattiin heinäkuun 2012 alussa kaksi hanketyöntekijää tekemään kohdevaluma-alueiden ojien inventointia ja laatimaan valuma-alueen ojille kunnostussuunnitelmia. Myös projektipäällikkö osallistui inventointiin ja suunnitelmien tekoon. Ojien inventoinnin tavoitteena oli selvittää valuma-alueen pelto- ja metsäojien tila ja kunnostustarve sekä uomien mahdolliset luontoarvot. Inventoinneissa kiinnitettiin huomiota muun muassa ojien sekä piennarten ja ojaluiskien kasvillisuuteen ja mahdolliseen umpeenkasvuun, maalajiin, uoman sortumiseen ja liettymiseen, virtausoloihin ja vedenjohtokykyyn sekä arvioitiin ojien kuivatustehoa ympäröivän metsän tai pellon tilan perusteella. Inventoinneista sovittiin etukäteen maanomistajien kanssa ja heillä oli mahdollisuus myös osallistua maastokäynnille. Maanomistajilta saatiin arvokasta tietoa ojien tilasta ja toimivuudesta etenkin tulva-aikana. Maastossa arvioitiin uomien kunnostustarvetta ja tehtiin alustavia suunnitelmia kuhunkin kohteeseen soveltuvista kunnostusmenetelmistä. Kunnostustarpeessa olevista kohteista mitattiin tarkkuus-gps:llä ja vaaituskoneella ojan pohjan ja penkkojen korkeustasoja. Peltojen painumista selvitettiin myös muutamassa kohteessa tarkkuus-gps:llä. Hahjärven laskuojan valuma-alueella Padasjoella mitattiin myös valuma-alueen järvien ja kahden talousvesikaivon vedenkorkeutta. Ennen maastotöiden aloitusta laadittiin inventointilomake helpottamaan maastotyöskentelyä. Maastotyöt dokumentoitiin inventointilomakkeisiin koottujen tietojen ja valokuvien avulla. Maastohavainnot tallennettiin toimistolla paikkatietoaineistoksi ja valokuvat liitettiin paikkatietoaineistoon. Ojien inventoinnista laadittiin raportit, jotka liitettiin valuma-aluesuunnitelmiin. Valuma-aluesuunnitelmat ja inventointiraportit julkaistiin hankkeen nettisivuilla Valuma-aluesuunnitelmat Inventointien perusteella löydetyille kunnostustarpeessa oleville uomaosuuksille laadittiin luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmiä hyödyntävät kunnostussuunnitelmat. Suunnitelmat tehtiin valuma-aluekohtaisina ja yleissuunnitelmatasoisina. Suunnitelmiin liitettiin raportti valuma-alueiden ojien inventoinnista. Kunnostussuunnitelmat Tammelan Riuskanojan valuma-alueen ja Padasjoen Hahjärven laskuojan valuma-alueen ojille saatiin luonnosvaiheeseen marraskuun 2012 lopulla. Suunnitelmaluonnokset olivat ohjausryhmän ja projektiryhmän asiantuntijoiden kommentoitavana joulukuun alusta tammikuun puoleen väliin. Kunnostussuunnitelmat viimeisteltiin kevään 2013 aikana ja toimitettiin kohdevaluma-alueiden maanomistajien käyttöön (postitus ). Suunnitelmissa esitettiin molemmille kohdevaluma-alueille seitsemää kunnostustoimenpidettä. Toimenpiteiksi ehdotettiin tulvatasanteiden kaivua, kosteikkoja, laskeutusaltaita, pohjakynnyksiä sekä puuston ja pensaiden raivausta uomasta ja ojan pientareelta. Kuvassa 1 on Riuskanojan valuma-alueelle ehdotetut toimenpiteet ja kuvassa 2 Hahjärven laskuojan valuma-alueelle ehdotetut toimenpiteet.

9 LOPPURAPORTTI 7 1. Mustialan pienkosteikko ja pohjapato 2. Riuskanojan suojavyöhykkeet 3. Tulvatasanne tai toispuolinen kaivu 4. Pensaikon raivaus ja alivesiuoman avaus 5. Ojien perkaus, kaivukatko ja laskeutusallas 6. Myllyperänojan pohjapadot 7. Ojan perkaus ja lietekuopat KUVA 2 Tammelan Riuskanojan valuma-alueelle ehdotetut ojien kunnostustoimenpiteet. Vihreällä ympyröidyt kohteet valittiin hankkeessa toteutettaviksi mallikohteiksi.

10 LOPPURAPORTTI 8 1. Koivulan kosteikko 2. Alhonjärven suoalueen reunaojan perkaus 3. Alhon-Pastilan laskeutusallas 4. Hahjärven laskuojan tulvatasanteet 5. Rätkänsuon kosteikko 6. Juntinkorven perkauskatko 7. Palojärven perkauskatko KUVA 3 Padasjoen Hahjärven laskuojan valuma-alueelle ehdotetut ojien kunnostustoimenpiteet. Vihreällä ympyröidyt kohteet valittiin hankkeessa toteutettaviksi mallikohteiksi Mallikohteiden toteutussuunnitelmat Molemmilta kohdevaluma-alueilta valittiin kolme mallikohdetta toteutettavaksi. Mallikohteiden valintaan vaikuttivat mm. maanomistajien suhtautuminen, kustannusarvio sekä toimenpiteillä saavutettava hyöty kuivatuksen, vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Riuskanojan valuma-alueelta toteutukseen valittiin Mustialan pienkosteikko ja pohjapato, Myllyperänojan pohjakynnykset sekä metsäojan perkaus, kaivukatko ja laskeutusallas. Hahjärven laskuojan valuma-alueelta toteutettavaksi valittiin Alhonjärven reunaojan perkaus ja laskeutusallas, Alhon Pastilan laskeutusallas sekä peltoalueen tulvatasanteet. Kevään 2013 aikana hanketyöntekijät ja projektipäällikkö laativat mallikohteille erilliset toteutussuunnitelmat. Toteutussuunnitelmat valmistuivat huhtikuun lopulla. Hahjärven laskuojan kunnostusten toteutussuunnitelmaa muokattiin keväällä Suunnitelmaan lisättiin maanomistajien toivomuksesta uoman perkaus Alhon Pastilan ja Alhonjärven reunaojan altaan välillä. Perattavan osuuden pidentäminen katsottiin tarpeelliseksi, koska syksyllä 2013 tehty lyhyt Alhonjärven reunaojan perkaus ei parantanut riittävästi uoman virtausta. Lisäksi tulvatasanteiden pituutta lyhennettiin ja laskeutusaltaita suurennettiin.

11 LOPPURAPORTTI 9 Molempien kohdealueiden mallikohteiden suunnitelmista pyydettiin lausunnot Hämeen ELY-keskuksen vesivarayksiköltä. Hämeen ELY-keskuksen lausuntojen ( , Dnro HAMELY/211/07.00/2013 ja HAMELY/188/07.00/2013) mukaan kunnostukset voidaan toteuttaa suunnitelmien mukaisesti ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston lupaa ei tarvita. Riuskanojan valuma-alueen kunnostuksista ei tehty ojitusilmoitusta ELY-keskukseen, koska suunnitelluissa toimenpiteissä oli vain vähän varsinaista ojitusta. Vähäisestä ojituksesta ei vesilain mukaan tarvita ilmoitusta. Hahjärven laskuojan kunnostuksesta tehtiin keväällä 2014 päivitetyn suunnitelman perusteella ojitusilmoitus. Ilmoitus oli tarpeen, koska suunnitelman päivityksessä perattavaa uomaosuutta lisättiin, mikä suurensi hankkeen vaikutusaluetta. Hankkeessa tehtiin näin ollen vähäistä suurempi ojitus, josta tulee ilmoittaa Mallikohteiden toteutus Riuskanojan valuma-alueen mallikohteet Tammelassa toteutettiin Toteutuksesta vastasi maanrakennusurakoitsija Markku Laurila. Työnjohdossa oli asiantuntija-apuna riistasuunnittelija Marko Muuttola Suomen riistakeskuksesta. Tammelan mallikohteina toteutettiin Mustialan pienkosteikko ja pohjapato, Myllyperänojan kaksi pohjakynnystä ja tulvatasanne sekä metsäojan perkaus, kaivukatko ja laskeutusallas. Kohteet toteutettiin suunnitelman mukaisesti ja kaivuaikana vedenpinta ojissa oli matalalla. Padasjoen mallikohteet toteutettiin ja Toteutuksesta vastasi Rantala Timber Oy. Työnjohtoon saatiin asiantuntija-apua Suomen metsäkeskuksen metsätalousinsinööri Jukka Markkaselta. Mallikohteiden toteutuksesta osa jouduttiin siirtämään vuodelle 2014, koska syksyn 2013 kaivua edeltävällä viikolla Padasjoen alueella satoi runsaasti ja ojien vedenpinta nousi lähelle tulvakorkeutta. Korkea vedenpinta Hahjärven laskuojassa esti Syrjälän tilan peltoalueelle suunniteltujen tulvatasanteiden kaivun. Syksyllä 2013 perattiin Alhonjärven reunaojaa sekä kaivettiin reunaojan laskeutusallas ja Alhon Pastilan laskeutusallas. Padasjoen kunnostuksia jatkettiin kesäkuussa 2014, kun ojitusilmoitus oli käsitelty Hämeen ELY-keskuksessa. Peltoalueella Hahjärven laskuojaan tehtiin tulvatasannetta 150 metrin matkalle. Metsäalueella Hahjärven laskuojaa perattiin yhteensä noin 750 m matkalta poistamalla uoman pohjalle kertynyttä lietettä. Lisäksi syksyllä kaivettuja kahta laskeutusallasta laajennettiin kaivun aiheuttaman kiintoainekuormituksen vähentämiseksi. Tammelaan Mustialan pienkosteikolle ja Padasjoelle Syrjälän tulvatasanteille pystytettiin syksyllä 2014 esittelykyltit, joissa kerrottiin luonnonmukaisesta peruskuivatuksesta ja hankkeessa toteutetuista mallikohteista. Esittelykylttien painatus tilattiin HAMKin kilpailuttamalta Grano Oy:ltä ja kylttien kehysten teko tilattiin tarjouspyynnön perusteella Evon metsäosuuskunnalta Vesiseuranta OPET-hankkeen vesiseurannan tarkoituksena oli selvittää kohdevaluma-alueiden ojien vedenlaatua eri vesitilanteissa ennen ojien kunnostustoimenpiteitä ja niiden jälkeen. Valuma-alueen eri osista otetuilla näytteillä haluttiin lisäksi selvittää pelto- ja metsäalueilta tulevien ojavesien laatua sekä vedenlaadussa mahdollisesti tapahtuva, kunnostustoimista aiheutuvia muutoksia. Hankesuunnitelman kustannusarviossa oli varattu vesiseurannan toteuttamiseen ostopalveluna Vesiseurannan toteutus kilpailutettiin ja tarjoukset pyydettiin

12 LOPPURAPORTTI lähetetyllä tarjouspyynnöllä neljältä akkreditoidulta laboratoriolta. Vesiseurannan toteuttajaksi valittiin Lahdessa toimiva Ramboll Analytics. Vesiseurannan tulokset tallennettiin ympäristöhallinnon Oiva-ympäristötietopalveluun, missä ne ovat kaikkien saatavilla. Vesiseuranta kohdevaluma-alueilla aloitettiin syksyllä Vesinäytteitä otettiin hankkeen aikana kuusi kertaa 13 näytepisteeltä, joista kuusi sijaitsi Hahjärven laskuojan valuma-alueella (Padasjoki) ja seitsemän Riuskanojan valuma-alueella (Tammela). Koska hankkeen toiminta-aikaa jatkettiin muutoshakemuksilla ja osa mallikohteiden toteutuksista siirtyi vuodelle 2014, Padasjoen kohdealueelle tilattiin yksi lisänäytteenotto kolmelle näytepisteelle. Näin seuranta-aikaa saatiin jatkettua ja myös Padasjoen kohdealueelta saatiin mitattua vedenlaatu kunnostusten jälkeen. Näytepisteet ja vesiseurannan aikataulu on esitetty taulukossa 1. TAULUKKO 1 Vesiseurannan näytepisteet ja näytteenoton aikataulu. Tunnus Näytepisteen nimi Syksy 2012 Kevät 2013 Kesä 2013 Syksy 2013 Kevät 2014 Syksy 2014 T1 Myllyperänoja T2 Myllyperänoja T3 Kylmäoja T4 Kylmäoja T5 Kylmäoja T6 Kylmäoja T7 Riuskanoja P1 Hahjärven laskuoja P2 Hahjärven laskuoja P3 Hahjärven laskuoja P4 Rätkänsuo P5 Juntinkorpi P6 Pukkiniittu Tiedot ojavesien laadusta saatiin hankkeen käyttöön kunkin näytteenottokierroksen jälkeen. Vesiseurannan loppuraportti valmistui viimeisen näytteenoton jälkeen joulukuussa 2014 ja se julkaistiin hankkeen nettisivuilla. Vesiseurannan tulosten perusteella ojakunnostuksen mallikohteilla ei ollut merkittävää vaikutusta ojavesien laatuun. Kunnostusten toteuttamisen jälkeen otettiin vain yhdet vesinäytteet, joten tulos oli odotettu. Vesiseurannassa havaittiin vedenlaadun eroja valuma-alueiden eri osien välillä. Metsäisiltä alueilta tulevien ojien vedenlaatu erosi peltoalueiden vedenlaadusta. Jotta kunnostustoimenpiteiden mahdolliset vaikutukset vedenlaatuun saataisiin selville, seurantaa tulisi jatkaa huomattavasti pidemmällä aikavälillä ja tiheämmällä näytteenotolla Koulutusmateriaali Hankesuunnitelman mukaisesti hankkeessa laadittiin koulutusmateriaalia luonnonmukaisesta ojakunnostuksesta. Koulutusmateriaalin teko painottui syksyyn 2013 ja loppuvuoteen Materiaaliin kuuluvat video luonnonmukaisesta ojakunnostuksesta, opas ojitushankkeen toteutuksesta ja luonnonmukaisista kunnostusmenetelmistä sekä diaesitysten sarja. Lisäksi seminaarien ja koulutustilaisuuksien esitykset on julkaistu hankkeen nettisivuilla ja ne täydentävät koulutusmateriaalin esityksiä. Koulutusmateriaali on tarkoitettu käytettäväksi esimerkiksi luonnonvara- ja ympäristöalan opetusmateriaalina.

13 LOPPURAPORTTI Video mallikohteiden toteutuksesta Luonnonmukaisen ojakunnostuksen mallikohteiden toteutuksesta kuvattiin koulutusvideo. Videon kuvaus, editointi ja dvd-painatus kilpailutettiin toukokuussa Tarjoukset pyydettiin yhteensä neljältä media-alan yritykseltä ja tarjouksia saatiin määräaikaan mennessä kolme kappaletta. Videon toteuttajaksi valittiin JJ-Video. Mallikohteiden toteutusta kuvattiin yhteensä viitenä päivänä elo-lokakuun 2013 aikana. Projektipäällikkö Petra Korkiakoski vastasi videon käsikirjoituksesta. Kertojana videolla toimi Mika Soramäki Viestejä Vanajavedeltä -hankkeesta. Videon nettiversio valmistui ja se on saatavilla HAMKin YouTube-kanavalla ja hankkeen nettisivuilla. Videosta otettiin 100 kappaleen dvd-painos, jota jaettiin hankkeen seminaareissa ja postitettiin sidosryhmille. Painos jaettiin loppuun hankkeen aikana Ojitusopas Hankkeessa laadittiin Ojat kuntoon luonnonmukaisin menetelmin -opas, jossa kerrotaan ojitushankkeen etenemisestä ja esitellään luonnonmukaisen ojakunnostuksen menetelmiä. Oppaan kohderyhmänä pidettiin ensisijaisesti maanomistajia sekä maa- ja metsätalouden sekä ympäristöalan opiskelijoita. Hanketyöntekijä Ida-Mari Toivonen ja Petra Korkiakoski vastasivat oppaan kirjoittamisesta. Oppaan taitto tehtiin HAMKin viestintäpalveluissa. Opas julkaistiin sähköisenä julkaisuna (http://vilkas02.vilkas.fi/epages/vilkas02.sf/fi_fi/?objectpath=/shops/ /products/ojitusopas) ja OPET-hankkeen nettisivuille tehtiin linkki julkaisuun. Oppaasta otettiin syksyllä kappaleen painos. Painopaikkana oli Tammerprint Oy, joka on HAMKin kilpailuttama. Painettua opasta jaettiin hankkeen tilaisuuksissa ja sitä toimitettiin hankkeen sidosryhmille ja yhteistyötahoille. Ensimmäinen painos loppui kesällä Lokakuussa 2014 oppaasta otettiin 600 kpl lisäpainos, johon tehtiin pieniä tarkistuksia ja päivityksiä. Joulukuussa 2014 otettiin ohjausryhmän ja yhteistyötahojen toivomuksesta vielä toinen 600 kpl painos. Lisäpainokset jaettiin HAMKin Evon, Mustialan, Forssan ja Lepaan yksiköihin sekä yhteistyötahoille. Oppaaseen saatiin kommentteja seuraavilta asiantuntijoilta: Kari Aikio (MTK Häme), Tommi Muilu, Marja Hiitiö, Matti Koponen ja Lassi Hurskainen (Hämeen ELY-keskus), Väinö Haapamäki ja Outi Leppiniemi (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus), Pinja Kasvio ja Liisa Hämäläinen (Suomen ympäristökeskus), Marko Muuttola (Suomen Riistakeskus), Mikko Kallioinen (Suomen metsäkeskus), Henrik Lindberg ja Antti Sipilä (HAMK), Jyrki Mäkiranta (Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistys), Lauri Laaksonen (Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistys) ja Esa Peltonen (koneurakoitsija) Diaesitykset Luonnonmukaisesta maankuivatuksesta ja ojituksen ympäristövaikutuksista laadittiin diaesitysten sarja. Esityksissä kerrotaan maankuivatuksen käsitteistä, ojituksen ympäristövaikutuksista, luonnonmukaisen ojakunnostuksen menetelmistä sekä ojitukseen liittyvästä lainsäädännöstä. Esitykset on laadittu käytettäväksi opetusmateriaalina esimerkiksi luonnonvara- ja ympäristöalan opetuksessa. Hanketyöntekijät aloittivat keväällä 2013 luonnonmukaista ojakunnostusta käsittelevien PowerPoint-esitysten kokoamisen. Projektipäällikkö jatkoi esitysten muokkausta ja ne valmistuivat syksyllä Esitysten valmistumisen siirtyminen hankkeen loppuun oli perusteltua siksi, että mm. luonnontilaisen kaltaiseksi palautuneiden uomien määrittelyä sekä maankuivatuksen suunnitteluun liittyvää valtakunnallista ohjeistusta päivitettiin

14 LOPPURAPORTTI 12 syksyllä Uusimmat ohjeistukset haluttiin saada mukaan materiaaleihin. Myös hankkeen järjestämien seminaarien esitykset ja materiaalit on julkaistu hankkeen nettisivuilla, ja ne täydentävät koulutusmateriaalia Koulutuspäivät ja seminaarit Hankkeessa järjestettiin aloitus- ja lopetusseminaarit mukaan luettuna yhteensä viisi seminaari- ja koulutuspäivää (taulukko 2). Kolmeen koulutuspäivään kuului luentojen lisäksi maasto-osuudet, joiden aikana tutustuttiin luonnonmukaisen kunnostuksen esimerkkikohteisiin Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus -seminaari Koulutustilaisuus: Ojien luonnonmukainen kunnostus Koulutustilaisuus: Ojien luonnonmukainen kunnostus Valuma-alueiden ravinnehuuhtoumat hallintaan! -seminaari ja maastopäivä Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä - Loppuseminaari TAULUKKO 2 OPET-hankkeessa järjestetyt seminaarit ja koulutuspäivät. Ajankohta Nimi Paikka Osallistujamäärä Osallistujapalautteen kokonaisarvosana 1 (vastaajia) Hämeenlinna 46 4,11 (27) Evo 29 3,77 (11) Mustiala 31 4,34 (20) Hämeenlinna, maastot Hämeenlinna ja Tammela 1 Arvioinnissa asteikkona 1-5 (1 = huono, 5 = hyvä). 42 4,09 (20) Hämeenlinna 23 4,20 (16) OPET-hanke järjesti Hämeenlinnassa seminaarin ojien luonnonmukaisesta peruskunnostuksesta. Tilaisuus toimi hankkeen aloitusseminaarina ja sen tarkoituksena oli esitellä hanketta ja ojien luonnonmukaista peruskunnostusta maanomistajille, ojitusten suunnittelijoille, urakoitsijoille sekä kuntien ja ELY-keskusten viranomaisille. Seminaarissa kerrottiin pelto- ja metsäojien luonnonmukaisesta peruskunnostuksesta, uudistuneen vesilain vaikutuksista ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon sekä ojien kunnossapidon rahoitusmahdollisuuksista. Seminaariin osallistui 46 henkilöä. Marraskuussa 2013 järjestettiin kaksi saman sisältöistä koulutustilaisuutta, joissa kerrottiin luonnonmukaisesta ojien kunnostamisesta ja esiteltiin hankkeessa tuotettua koulutusmateriaalia. Päijät-Hämeen koulutuspäivä pidettiin HAMKin Evon yksikössä ja Kanta-Hämeen koulutuspäivä Mustialan yksikössä Evolla osallistujia oli 29 henkilöä ja Mustialassa 31 henkilöä. Tilaisuuksien ohjelma rakentui aamupäivän luento-osuudesta ja iltapäivän maasto-osuudesta. Aamupäivän aikana kerrottiin OPET-hankkeesta ja luonnonmukaisesta ojakunnostuksesta sekä metsätalouden

15 LOPPURAPORTTI 13 vesiensuojelurakenteiden toteuttamisesta luonnonhoitohankkeina. Tilaisuuksissa esitettiin mallikohteiden toteutuksesta kuvattu koulutusvideo. Osallistujille jaettiin myös painettua ojitusopasta. Iltapäivän maasto-osuudessa käytiin tutustumassa ojakunnostuksiin. Evon tilaisuudessa maastokohteena oli vuonna 2005 toteutettu Arabiankorven kunnostusojitusalue Evolla. Kunnostusojitusalueen vesiensuojelurakenteina oli toteutettu laskeutusallas ja pintavalutuskenttä sekä lietekuoppia ja lintuluiskia perattuihin ojiin. Mustialan tilaisuudessa tutustuttiin OPET-hankkeessa toteutettuihin Riuskanojan valumaalueen mallikohteisiin. Valuma-alueiden ravinnehuuhtoumat hallintaan -seminaari- ja maastopäivä järjestettiin Aamupäivän seminaariosuudessa saatiin tietoa valuma-alueen merkityksestä vesien tilan parantamisessa sekä vesistökunnostushankkeiden suunnitelmista lupaviranomaisen näkökulmasta ja kuultiin TASO-hankkeen kokemuksia valuma-aluesuunnittelusta. Käytännön esimerkkeinä kuultiin Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko Life + -hankkeessa tehdyn Vitikankorven kosteikon toteutuksesta sekä OPET-hankkeen ojakunnostuskohteista Tammelan Riuskanojalla. Iltapäivällä ohjelmassa oli bussiretki maastokohteille. Vierailukohteina olivat Kutisten kosteikko ja fosforisaostus, Vitikankorven vesilintukosteikko sekä Mustialan pienkosteikko ja pohjapato Tammelan Riuskanojassa. Aamupäivän luento-osuuteen osallistui 42 henkilöä ja maasto-osuuteen 20 henkilöä. OPET-hankkeen loppuseminaari pidettiin Hämeenlinnassa Seminaarissa kerrottiin OPET-hankkeen valuma-aluesuunnitelmista, mallikohteista ja koulutusmateriaalista. Lisäksi kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja ojitusilmoituksesta, peruskuivatushankkeiden rahoitusmahdollisuuksista, toimenpiteiden vesistövaikutuksista ja luonnonmukaisen peruskuivatuksen tulevaisuuden näkymistä. Kaikista seminaareista ja koulutuspäivistä kerättiin palautetta palautelomakkeella. Saatu palaute oli pääosin positiivista. Koulutuspäivien esitykset ja osallistujapalautteen yhteenveto julkaistiin hankkeen nettisivuilla heti tilaisuuksien jälkeen. 3.2 Hankkeen tiedotus ja viestintä Hankkeen toiminnasta ja etenemisestä tiedotettiin hankkeen aikana monin tavoin. Tärkeä viestintäkanava oli hankkeen nettisivut, joille koottiin hankkeen aikana tuotettua materiaalia ja kerrottiin hankkeen etenemisestä. Hankkeen tilaisuuksista ja muista ajankohtaisista asioista tiedotetiin sähköpostilistan kautta. Listalla olivat mukana hankkeen yhteistyötahojen lisäksi Kanta- ja Päijät-Hämeen kuntien ympäristö- ja maaseutusihteerit sekä MTK Hämeen tuottajayhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit Nettisivut Hankkeelle avattiin heti käynnistymisen jälkeen nettisivut osoitteeseen Sivuilla kerrottiin ojien luonnonmukaisesta peruskunnostuksesta sekä hankkeen etenemisestä. Nettisivuja päivitettiin hankkeen aikana. Nettisivut säilyvät samassa osoitteessa hankkeen päättymisen jälkeen, mutta niiden päivittäminen loppui joulukuun 2014 lopussa. Nettisivujen kautta oli mahdollisuus lähettää kysymyksiä ojien luonnonmukaiseen kunnostamiseen liittyen. Kysely oli auki keväästä 2013 lokakuun 2014 loppuun ja siitä tiedotettiin hankkeen sähköpostilistan kautta ja nettisivujen tiedotteella. Kysymykset vastauksineen lisättiin nettisivuille. Kysymyksiä tuli muutama.

16 LOPPURAPORTTI Maanomistajayhteistyö Toimiva yhteistyö maanomistajien kanssa oli erittäin tärkeää OPET-hankkeen onnistumisen kannalta, koska ojien kunnostukset suunniteltiin pääasiassa yksityisten maanomistajien maille. Maanomistajien kiinnostus hanketta ja luonnonmukaisten menetelmien käyttöä kohtaan oli tärkeää jo alueita valittaessa, sillä kunnostusten toteutukseen tarvittiin maanomistajien suostumus ja mahdollisten rakenteiden kunnossapito jää hankkeen päätyttyä maaomistajien vastuulle. Lisäksi koulutukseen liittyvät vierailut mallikohteilla saattavat lisätä ihmisten liikkumista maanomistajien mailla. Maanomistajilta saatiin myös tietoa ojaverkoston tilasta, kunnostushistoriasta ja kuivatukseen mahdollisesti liittyvistä ongelmista. Kohdevaluma-alueiden maanomistajille lähetettiin heinäkuussa 2012 kirje, jonka liitteenä olleella kyselyllä tiedusteltiin halukkuutta osallistua hankkeeseen. Maastokäyntejä ja ojien inventointeja suunniteltaessa maanomistajiin oltiin yhteydessä puhelimitse tai sähköpostilla ja heille tarjottiin mahdollisuutta osallistua maastokäynnille. Maanomistajilta saatiin tärkeää tietoa ojien tilasta ja kaivuhistoriasta. Lisäksi useilla maanomistajilla oli suunnitelmia ja ehdotuksia mahdollisista kunnostuskohteista. Kun kunnostussuunnitelmat saatiin syksyllä 2012 luonnosvaiheeseen, niitä esiteltiin kohdealueiden maanomistajille Tammelassa ja Padasjoella järjestetyissä keskustelutilaisuuksissa. Valmiit valuma-alueiden kunnostussuunnitelmat postitettiin maanomistajille kesäkuussa 2013 (Tammela 21 ja Padasjoki 25). Maanomistajiin, joiden kiinteistöille suunnitelmissa ehdotettiin toimenpiteitä, oltiin yhteydessä puhelimitse tai sähköpostilla. Mallikohteiden maanomistajien kanssa tehtiin kirjalliset sopimukset kohteiden toteutuksesta. Tarkempien toteutussuunnitelmien laadinnassa kuultiin maanomistajien näkemyksiä. Yhteistyö oli tiivistä myös kunnostusten toteutuksen aikana. Mallikohteiden maanomistajille toimitettiin hankkeessa valmistunutta koulutusmateriaalia Tapahtumat Koulutuspäivien ja seminaarien lisäksi hankkeessa järjestettiin pienempiä tilaisuuksia ja hankkeen työntekijät osallistuivat muiden hankkeiden tilaisuuksiin. Hankkeen materiaalia jaettiin omien tilaisuuksien lisäksi myös muutamissa muiden hankkeiden järjestämissä tapahtumissa. Petra Korkiakoski edusti hanketta seuraavissa tilaisuuksissa, mikäli tapahtuman kohdalla ei mainita muuta , HAMK, Mustiala: Huomisen osaajat -hankkeen asiantuntijaluentopäivä Ympäristötoimenpiteillä lisää kannattavuutta maatilan toimintaan: verkostoitumista ja ympäristöhankkeisiin tutustumista , Seinäjoki: Peruskuivatus- ja ojitustoiminnan verkoston kokous: OPEThankkeen esittely ELY-keskusten asiantuntijoille , Asikkala: Huomisen osaajat -hankkeen asiantuntijaluentopäivä Ympäristötoimenpiteillä lisää kannattavuutta maatilan toimintaan: OPET-hankkeen esittely , Helsinki: Luonnonmukainen peruskuivatus miniseminaari ja maastokäynti: OPET-hankkeen esittely ja tutustuminen luonnonmukaisen peruskuivatuksen toimintaan Suomen ympäristökeskuksessa. Luento-osuuden jälkeen käytiin tutustumassa Ritobäcken-puron luonnonmukaiseen kunnostukseen Sipoossa. Kohderyhmänä OPET-hankkeen ohjausryhmä ja SYKE:n asiantuntijat

17 LOPPURAPORTTI , Lahti: Metsätalouden vesiensuojelukoulutus: Metsäverkko-hankkeen koulutuspäivä (Metsänomistajien liitto Etelä-Suomen ja Hämeen ELY-keskus järjestäjinä), jonka aiheena kunnostusojituksen vesiensuojelu ja ojitus pohjavesialueilla. Petra Korkiakoski ja Henri Solismaa osallistuivat Tammelan kunnantalo: Keskustelutilaisuus maanomistajille Riuskanojan valuma-alueen kunnostussuunnitelmista: OPET-hankkeen ja suunnitelmaluonnosten esittely. Tilaisuuteen osallistui järjestäjien lisäksi kuusi henkilöä , Padasjoen kunnantalo: Keskustelutilaisuus maanomistajille Hahjärven laskuojan valuma-alueen kunnostussuunnitelmista: OPET-hankkeen ja suunnitelmaluonnosten esittely. Tilaisuuteen osallistui järjestäjien lisäksi kolme maanomistajaa Huhtikuu 2013: Projektipäällikkö ja hanketyöntekijät kävivät tutustumassa Viestejä Vanajavedeltä -hankkeessa toteutettuun pohjapatosarjaan Lammin Pääjärveen laskevassa Koiransuolenojassa. Kohdetta käytettiin koulutusmateriaalissa esimerkkinä , Tammela: Riuskanojan valuma-alueen mallikohteiden esittely Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoille ja Tammelan kunnan ympäristösihteerille - lokakuu 2013: OPET-hanketta ja Hahjärven laskuojan mallikohteita esiteltiin HAMKin metsätalouden opiskelijaryhmälle lokakuussa - lokakuu 2013: Mustialan maatalousalan perustutkinto-opiskelijat kävivät tutustumassa Riuskanojalle toteutettuihin mallikohteisiin lokakuun alussa opettajansa johdolla , Tammela: OPET-hankkeen ja Riuskanoja mallikohteiden esittely Maaseudun tulevaisuuden toimittajalle ja Suomen metsäkeskuksen asiantuntijalle , Mustiala: OPET-hanketta ja Riuskanojan valuma-alueen mallikohteita esiteltiin maastossa Porin seudulta vierailulla oleville maanomistajille (Uksjoen peruskuivatushanke, 3 henkilöä) , Helsinki: Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen -koulutuspäivä: Suomen ympäristökeskuksen PERKAUS-hankkeen järjestämä koulutuspäivä Helsingissä , Mustiala: Maaseudun tiedetreffit. Riuskanojan mallikohteita esiteltiin ja hankkeen materiaalia oli jaossa , Hämeenlinna: Valuma-alueen ravinnehuuhtoumat hallintaan -seminaari ja maastopäivä , Tammela: Letkun elämysmessut. OPET-hankeen tiedotusmateriaalia oli esillä , Helsinki: Maankuivatuksen neuvottelupäivät. Päivien aikana saatiin tietoa peruskuivatus- ja ojitustoiminnan ajankohtaisista asioista ja päivien esitykset toimitettiin myös ohjausryhmälle tiedoksi. Hankkeen koulutusmateriaalia oli jaossa (ojitusopas ja esite) , Padasjoki ja Hämeenlinna: Toimittajille ja asiantuntijoille suunnattu maastokäynti. Kohteina olivat Hahjärven laskuojan tulvatasanteet Padasjoella sekä Pohjoistenlahden kampakosteikko ja Kankaistenjärven luonnonhoitohankkeena toteutetut laskeutusaltaat Hämeenlinnassa , Hämeenlinna: OPET-hankkeen loppuseminaari , Oulu: Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, VYYHTI, PERKAUS ja Metsäpuro-hankkeiden yhteinen loppuseminaari. Ojat kuntoon luonnonmukaisin menetelmin -opasta jaettiin seminaarin osallistujille , Padasjoki: Hahjärven laskuojan mallikohteiden esittely HAMKin metsätalouden opiskelijoille.

18 LOPPURAPORTTI Lehtijutut ja muu media Hahjärven laskuojan ja Riuskanojan kohdevaluma-alueiden lähialueella ilmestyvät Padasjoen sanomat ja Forssan lehti julkaisivat useita lehtijuttuja luonnonmukaisesta ojakunnostuksesta ja OPET-hankkeen kohdealueista hankkeen aikana. Hankkeen tiedotteet ja tapahtumat pääsivät myös melko hyvin esiin Yle-Hämeen verkkosivuilla ja paikallisradion uutisissa. Kesäkuun 2014 seminaarin yhteydessä hanke pääsi myös Hämeen alueuutisten tv-lähetykseen. Hankkeessa julkaistiin kaksi lehdistötiedotetta. Ensimmäisessä julkaistussa tiedotteessa kerrottiin hankkeen käynnistymisestä. Toisessa tiedotteessa ( ) kerrottiin kohdevaluma-alueiden valinnasta. Hankkeen medianäkyvyys eri tiedotusvälineissä: Yle-Häme, nettisivut ja radiouutiset : tiedotteeseen perustuva juttu hankeen käynnistymisestä Yle-Häme, nettisivut : tiedote kohdealueiden valinnasta Forssan lehti : lehtijuttu kohdealueista tiedotteen perusteella Padasjoen sanomat : lehtijuttu kohdealueista tiedotteen perusteella Padasjoen sanomat lehtijuttu valuma-aluesuunnittelusta Padasjoen sanomat : lehtijuttu mallikohteiden toteutuksesta (Padasjoki) Forssan lehti : lehtijuttu mallikohteiden toteutuksesta (Tammela) Forssan lehti : ennakkotietona pieni juttu Mustialan koulutustilaisuudesta Maaseudun tulevaisuus : Aukeama teemalla metsätalouden vesiensuojelu, OPET-hanke mainittu Yle Häme : radiouutisissa ja tv:n alueuutisissa juttu ja projektipäällikön haastattelu valuma-alueen vesiensuojelusta Maaseudun tulevaisuus : valuma-alueen vesiensuojelua käsittelevä luonto- ja ympäristöteemasivu perustuen järjestettyyn maastoretkeen Padasjoen sanomat : lehtijuttu Padasjoen tulvatasanteista ja luonnonmukaisesta ojakunnostuksesta Hankkeen tapahtumista ja koulutusmateriaalien julkaisusta tiedotettiin OPET-hankkeen omien nettisivujen lisäksi HAMKin verkkosivuilla ja opiskelijaportaalissa, ohjausryhmän jäsenten organisaatioiden nettisivuilla ja uutiskirjeissä (mm. Kanta- ja Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistykset, MTK Häme, Hämeen ELY-Keskus, Suomen metsäkeskus), Vanajavesikeskuksen nettisivuilla ja Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeen nettisivuilla. Ojat kuntoon luonnonmukaisin menetelmin -oppaasta on tiedotettu mm. valtakunnallisen Vesistökunnostusverkoston uutiskirjeessä ( ) ja nettisivuilla (http://www.ymparisto.fi/fi-fi/vesistokunnostusverkosto). OPET-hankkeen artikkeli oli mukana joulukuussa 2014 ilmestyneessä julkaisussa Maaseudun tiedetreffien satoa Artikkelikokoelma ja kokemuksia Maaseudun tiedetreffithankkeesta, Sirpa Pussinen (Toim.).

19 LOPPURAPORTTI Toteutuksen organisaatio ja resurssit Hankkeen toteuttajana oli Hämeen ammattikorkeakoulun biotalouden koulutus- ja tutkimuskeskuksen Evon yksikkö. Hankkeen valmistelusta ja hankesuunnitelman laadinnasta vastasi HAMKin metsätalouden koulutusohjelman päätoiminen tuntiopettaja Henrik Lindberg. Hankkeen hallinnosta, suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi täysiaikainen projektipäällikkö. Tehtävään valittiin avoimen hakuprosessin perusteella ympäristötekniikan diplomi-insinööri Petra Korkiakoski, joka aloitti työt Projektipäällikkö työskenteli hankkeessa täydellä työajalla saakka ja välisen ajan noin 50 % työajalla. Hankkeessa työskenteli kaksi hanketyöntekijää yhteensä yhdeksän kuukauden ajan ( ja ). Hanketyöntekijöiksi valittiin avoimen haun perusteella metsätalousinsinööriopiskelija Ida-Mari Toivonen sekä kestävän kehityksen opiskelija ja metsätalousinsinööri Henri Solismaa. Heidän työtehtäviinsä kuuluivat kohdevaluma-alueiden ojien inventointi, valuma-alueiden kunnostussuunnitelmien teko, mallikohteiden toteutussuunnitelmien laatiminen sekä luonnonmukaisen ojakunnostuksen koulutusmateriaalin kokoaminen yhdessä projektipäällikön kanssa. Hankkeelle nimettiin projektikirjanpitäjä Maarit Päärni, joka vastasi hankkeen kirjanpidosta ja laati maksatushakemukset yhdessä projektipäällikön kanssa. HAMKin T&K palveluiden Hankepalvelu tarjosi myös apua hankkeen hallintaan liittyvissä asioissa. Ojitusoppaan taittoivat HAMKin viestintäpalveluiden suunnittelijat Karin Pasila ja Paula Numminen. Lisäksi seminaarivalmisteluissa olivat mukana HAMKin täydennyskoulutus yksikön Liisa Mikkola ja Sari Mantila. 3.4 Kustannukset ja rahoitus OPET-hankkeen rahoituspäätöksessä hyväksytyn kustannus- ja rahoitusarvion mukaan hankkeen kokonaisbudjetti oli (sis. alv). Julkisen rahoituksen osuus hankkeen hyväksyttävästä rahoituksesta oli 100 %, josta EU-rahoituksen osuus oli 45 % ja valtioon rahoitusta 55 %. Hankkeen toteutuneet kokonaiskustannukset olivat Hankkeen budjetista jäi käyttämättä Kustannusarviota päivitettiin hankkeen aikana kolme kertaa muutoshakemusten yhteydessä. Taulukossa 3 on esitetty hankkeen kustannukset kululajeittain. TAULUKKO 3 OPET-hankkeen alkuperäinen kustannusarvio, muutospäätöksessä hyväksytty päivitetty kustannusarvio sekä hankkeen toteutuneet kustannukset Kululaji Kustannusarvio, alkuperäinen Kustannusarvio, päivitetty Toteuma Palkat ja palkkiot Ostopalvelut Vuokrat Kotimaan matkakulut Muut kustannukset YHTEENSÄ

20 LOPPURAPORTTI Raportointi ja seuranta OPET-hankkeen etenemistä seurattiin ohjausryhmän kokouksissa ja maksatusten yhteydessä. Kaksi kertaa vuodessa tehtyihin maksatushakemuksiin liitettiin puolivuosittain päivitetty toimintaraportti hankkeen etenemisestä. Hankkeen ensimmäinen vuosiraportti vuoden 2012 toiminnasta valmistui Toinen vuosiraportti valmistui Vuosiraportit käsiteltiin ohjausryhmän kokouksissa ja julkaistiin hankkeen nettisivuilla. Hankkeen lopussa valmistui loppuraportti. HAMKissa on käytössä Projektori-tietokanta, johon tallennetaan hankkeiden tietoja ja asiakirjoja. Tietokannan kautta hankkeessa mukana olevat HAMKin työntekijät pääsevät seuraamaan hankkeen etenemistä. Projektoriin tallennettiin muun muassa OPEThankkeeseen liittyvät päätökset, ohjausryhmän pöytäkirjat, kokousmuistiot, hankkeessa julkaistut tiedotteet sekä kilpailutusasiakirjat Ohjausryhmätyöskentely Projektipäällikön tukena toimi ohjausryhmä, joka seurasi hankkeen edistymistä ja toteutusta. Ohjausryhmän kokoonpano määriteltiin hankesuunnitelmassa ja sitä täydennettiin hankkeen alussa. Ohjausryhmään kuuluivat: Kari Aikio. MTK Häme Lauri Arvola, Lammin Biologinen Asema Marja Hiitiö, Hämeen ELY-keskus Lassi Hurskainen, Hämeen ELY-keskus Mikko Kallioinen, Suomen metsäkeskus, Häme-Uusima Marjatta Kariniemi, HAMK T&K Palveluiden Hankepalvelu Lauri Laaksonen, Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistys Henrik Lindberg, HAMK/Evo Tommi Muilu, Hämeen ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat Jyrki Mäkiranta, Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistys Esa Peltonen, maanrakennusurakoitsija Janne Pulkka, Etelä-Suomen salaojakeskus Jarno Rantala, Rantala Timber Oy Mikko Ylinen, Suomen metsäkeskus, Häme-Uusimaa. OPET-hankkeen ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana yhteensä kuusi kertaa. Ohjausryhmän ensimmäinen kokous pidettiin Hämeenlinnassa. Kokouksessa ryhmä järjestäytyi ja sovittiin toimintatavoista. Ohjausryhmän puheenjohtajaksi valittiin Henrik Lindberg ja sihteeriksi Petra Korkiakoski. Ensimmäisessä kokouksessa käsiteltiin luonnokset vuoden 2012 toimintasuunnitelmasta ja viestintäsuunnitelmasta. Ohjausryhmän päätöksellä hankesuunnitelmaan (hyväksytty ) tehtiin pieniä muutoksia, jotka olivat pääasiassa hankesuunnitelman vanhoista versioista jääneiden virheiden korjauksia. Ohjausryhmää täydennettiin yhdellä jäsenellä. Toinen kokous oli Hämeenlinnassa Tässä kokouksessa käsiteltiin hankkeen taloustilanne ensimmäisen maksatuskauden osalta. Kokouksessa käsiteltiin myös alkuvuoden toiminta, loppuvuoden 2012 toimintasuunnitelma, vesiseurannan järjestäminen sekä lokakuun lopulla pidettävän seminaarin järjestelyt. Ohjausryhmän kolmas kokous pidettiin Hämeenlinnassa. Kokouksessa ohjausryhmä käsitteli vuoden 2012 vuosiraportin, toimintasuunnitelman 03-08/2013 ja hankkeen taloustilanteen. Toimintasuunnitelmaan lisättiin ohjausryhmän päätöksellä hankkeen ulkopuolisen työmaavalvojan hankkiminen mallikohteiden työmaille. Ohjausryhmä valtuutti projektipäällikön tekemään muutoshakemuksen.

21 LOPPURAPORTTI 19 Neljäs kokous oli Padasjoella Kokouksessa käsiteltiin hankkeen taloustilanne ja kolmas maksatushakemus, alkuvuoden toiminta, hankesuunnitelman muutosehdotus jatkoajan hakemiseksi sekä toimintasuunnitelma hankkeen loppuajalle. Koska tulvatasanteiden kaivua ei pystytty toteuttamaan syksyllä 2013, ohjausryhmä päätti, että hankkeelle haetaan 5 kk jatkoaikaa saakka. Ohjausryhmän kokouksen jälkeen käytiin tutustumassa Padasjoen mallikohteisiin. Viides kokous pidettiin Hämeenlinnassa Kokouksessa käsiteltiin loppuvuoden 2013 maksatushakemus, toimintaraportti, vuosiraportin luonnos ja toimintasuunnitelman luonnos. Kokouksessa käsiteltiin myös projektipäällikön esitys jatkoajan hakemisesta vuoden saakka. Ohjausryhmä kannatti jatkoajan hakemista ja tiedotuksen tehostamista. Kokouksessa sovittiin, että kesäkuun alussa OPET-hanke järjestää seminaarin ja maastokäynnin valuma-alueen vesiensuojelusta ja vesiensuojelurakenteiden suunnittelusta. Ohjausryhmän kuudes ja viimeinen kokous pidettiin Hämeenlinnassa. Kokouksessa käytiin läpi hankkeen taloustilanne, loppuraportin luonnos ja hankkeen arviointi. Kokouksessa todettiin, että hankkeelle asetetut toiminnalliset tavoitteet on saavutettu hyvin ja myös hankkeen budjetti on toteutunut suunnitellusti Projektiryhmä Hankkeelle perustettiin toukokuussa 2012 projektiryhmä, jolle ei nimetty tarkkaa kokoonpanoa. Projektiryhmä kokoontui tarpeen mukaan ja sen kokouksiin kutsuttiin asiantuntijoita käsiteltävien aiheiden mukaan. Projektiryhmän kokouksiin osallistui ohjausryhmän jäsenten lisäksi Suomen riistakeskuksen, Suomen metsäkeskuksen, Vanajavesikeskuksen, Vesijärvisäätiön ja Hämeen ELY-keskuksen asiantuntijoita. Projektiryhmän ensimmäinen kokous oli Hämeenlinnassa ja sen aiheena oli kohdevaluma-alueiden valinta ja hanketyöntekijöiden rekrytointi. Kokouksessa saatiin valittua Kanta-Hämeen kohdevaluma-alue, joka kuitenkin vaihtui kesäkuun aikana. Projektiryhmän toinen kokous pidettiin Mustialassa. Kokouksessa käsiteltiin valuma-alueiden inventointeja ja kohdealueille ehdotettavia toimenpiteitä. Kokouksen jälkeen käytiin maastossa tutustumassa muutamaan ehdotettuun kunnostuskohteeseen. Projektiryhmän kolmas kokous oli Hämeenlinnassa. Kokouksessa käsiteltiin kohdevaluma-alueille laadittujen kunnostussuunnitelmien toimenpide-ehdotuksia, toteutettavaksi valittuja mallikohteita ja niiden tarkempaa suunnittelua sekä lyhyesti koulutusmateriaalin sisältöä. Projektiryhmän neljäs kokous pidettiin Hämeenlinnassa. Kokouksessa käsiteltiin mallikohteiden toteutussuunnitelmia, toteutuksen tarjouspyyntöä sekä koulutusmateriaalin sisältöä. Viides kokous pidettiin Hämeenlinnassa Kokouksessa käsiteltäviä asioita olivat ojitusoppaan päivitykset, lisäpainoksen määrä ja jakelu, koulutusmateriaalin sisältö ja julkaisu sekä mallikohteiden hyödyntäminen hankkeen loppuaikana ja päättymisen jälkeen Muut kokoukset HAMKin sisäisestä vastuunjaosta hankkeessa pidettiin kokoukset hankkeen alussa ( ) ja lopussa ( ). Näiden tarkoituksena oli sopia hankehallinnon ja

22 LOPPURAPORTTI 20 raportoinnin tehtävänjaosta sekä varmistaa, että hankkeen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuvat hankesuunnitelman mukaisesti. Hanketoimijat ja rahoittaja pitivät myös hankkeen aloituspalaverin ( ). Heinäkuussa 2012, Riuskanojan kohdevaluma-alueen valinnan jälkeen, pidettiin Tammelan kunnan ja HAMKin Mustialan toimipaikan henkilökunnan kanssa kokous Tammelan kunnantalolla. Kokouksessa kerrottiin kunnan ja Mustialan edustajille OPEThankkeesta ja saatiin tietoja Riuskanojan valuma-alueen ojien tilanteesta ja maankäytöstä sekä aiemmin toteutetuista vesistöhankkeista. Myös mallikohteiden valmistuttua pidettiin kunnan ja Mustialan henkilökunnan kanssa tapaaminen. Keväällä 2013 pidettiin koulutusmateriaalin suunnittelupalaveri, johon osallistui hankkeen työntekijöiden lisäksi asiantuntijoita Hämeen ELY-keskuksesta ja Suomen ympäristökeskuksesta. Padasjoen kohdealueella Hahjärvestä Lummeneen laskevaa ojaa on perattu 1940-luvun lopulla valtion tuella ja alueella on pitkään toimimattomana ollut ojitusyhteisö. Koska ojitusyhteisöllä on velvollisuus Hahjärven-Lummenenojan perkaushankkeen (Tnro 1956) ojien kunnossapitoon, ojien kunnostamiseen tarvittiin yhteisön suostumus. Hankkeen aikana ojitusyhteisön toiminta aktivoitiin ja yhteisö päätti hankkeeseen osallistumisesta sekä hyväksyi kunnostussuunnitelmat. Projektipäällikkö osallistui ojitusyhteisön kokouksiin, joita oli yhteensä viisi kappaletta ( , , , ja ). 3.6 Toteutusoletukset ja riskit Hankesuunnitelmassa keskeisenä riskinä pidettiin sitä, että maanomistajien kiinnostus hankkeeseen jää vähäiseksi. Tämän riskin toteutumista pyrittiin vähentämään aktiivisella sidosryhmäyhteistyöllä ja hankkeesta tiedottamisella. Hankkeessa laadittu opasvihko pyrittiin laatimaan maanviljelijöiden ja metsänomistajien näkökulmasta. Kohderyhmän tavoittaminen osoittautui haastavaksi. Kohdealueiden maanomistajien kanssa yhteistyö oli toimivaa ja tiivistä, mutta muutoin tiedotus maanviljelijöille ja metsänomistajille oli melko vähäistä. Toinen merkittävä riski oli, että hankkeen alussa ei löydetä sopivia pilottivaluma-alueita ja toteuttamiskelpoisia mallikohteita. Riskiä pyrittiin hallitsemaan käyttämällä kohdealueiden valinnassa ohjausryhmän ja vesienhoidon asiantuntijoiden osaamista sekä aluetuntemusta. Maanomistajayhteistyöhön kiinnitettiin huomiota kunnostusten suunnittelun ja toteutuksen aikana. Maanomistajat kutsuttiin mukaan maastokäynneille ja heidän näkemyksensä huomioitiin valuma-aluesuunnitelmissa ja mallikohteiden toteutuksessa. Tämä riski hallittiin hyvin. Lisäksi hankkeeseen kuuluivat normaalit työelämän riskit, kuten sairastumiset tai henkilöstövaihdokset. Hankkeessa ei ollut henkilöstövaihdoksia tai muita hankkeen etenemistä vaikeuttavia tekijöitä. Hankkeen aikataulua jouduttiin pidentämään kahteen kertaan. Ensimmäinen jatkoaika jouduttiin hakemaan, koska sääolot viivästyttivät mallikohteiden toteutusta. Toinen jatkoaika haettiin, jotta hankkeen tuloksia voitaisiin paremmin hyödyntää. Jatkoajat hyödynnettiin suunnitellulla tavalla. 4 Yhteistyökumppanit Hankkeen aikana on tehty yhteistyötä ohjausryhmän asiantuntijoiden lisäksi kohdevaluma-alueiden maanomistajien, Suomen ympäristökeskuksen, Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen, Suomen metsäkeskuksen, Suomen riistakeskuksen, Vanajavesikeskuksen ja Vesijärvisäätiön asiantuntijoiden sekä kuntien ympäristösihteerien kanssa. Etenkin maanomistajayhteistyö on ollut tärkeässä roolissa. Eri organisaatioiden asiantuntijoilta

23 LOPPURAPORTTI 21 saatiin tärkeää asiantuntija-apua valuma-aluesuunnitelmien laadintaan, mallikohteiden suunnitteluun ja toteutukseen sekä hankkeen tiedotukseen. Yhteistyötä tehtiin jonkin verran myös tiedotusvälineiden kanssa. 5 Hankkeen tulokset ja vaikutukset Hankesuunnitelmassa esitetyt toiminnalliset tavoitteet saavutettiin hankkeessa hyvin. Hankkeessa oli tavoitteena laatia luonnonmukaisia peruskuivatusmenetelmiä hyödyntävät ojien kunnostussuunnitelmat kahdelle kohdevaluma-alueelle sekä toteuttaa molemmilta alueilta pienemmät mallikohteet. Tässä tavoitteessa onnistuttiin hyvin. Sopivat kohdevaluma-alueet löydettiin hyvässä aikataulussa ja molemmilta alueilta saatiin toteutettua kunnostustoimenpiteet metsä- ja pelto-ojiin. Maanomistajayhteistyö molemmilla kohdevaluma-alueilla toimi hyvin. Luonnonmukaista peruskuivatusta esittelevään koulutusmateriaaliin kuuluvat video mallikohteiden toteutuksesta ja Ojat kuntoon luonnonmukaisin menetelmin -opas valmistuivat suunnitellusti marraskuun 2013 alussa. Opas ja video julkistettiin marraskuussa 2013 pidetyissä koulutustilaisuuksissa. Videosta ja oppaasta saatu palaute oli positiivista. Koulutusmateriaalin diaesitysten valmistuminen siirtyi vuoden 2014 lopulle. Hankkeen koulutusmateriaalit on julkaistu nettisivuilla ja ne ovat vapaasti käytettävissä myös hankkeen päättymisen jälkeen. Materiaalia ja mallikohteita voidaan käyttää esimerkiksi HAMKin ja muiden oppilaitosten ympäristö- ja luonnonvara-alan opetuksessa. Riuskanojan mallikohteiden seurantaa todennäköisesti jatketaan HAMKin omana toimintana hankkeen päättymisen jälkeen. Koulutusmateriaalin Ojat kuntoon luonnonmukaisin menetelmin -oppaasta on saatu eniten positiivista palautetta ja oppaalle on ollut myös valtakunnallista kysyntää. Oppaasta otettiin yhteensä 1600 kappaleen paperinen painos (kysynnän vuoksi kaksi lisäpainosta), joka jaettiin hankkeen yhteistyötahoille ja seminaarien osallistujille. Hankkeen järjestämiin seminaareihin ja koulutuspäiviin osallistui yhteensä 171 henkilöä. Tilaisuuksien osallistujissa oli opiskelijoita (maisemasuunnittelu, metsätalous, maatalous), maanomistajia, kuntien ja ELY-keskusten viranomaisia, vesiensuojeluyhdistysten edustajia sekä metsänhoitoyhdistysten edustajia. Hankkeen mallikohteita esiteltiin maastokäynneillä HAMKin metsätalouden opiskelijoille, hankkeen sidosryhmille ja medialle. Aihe kiinnosti näin ollen laajaa kohderyhmää. Tiedotusta etenkin ojitushankkeiden toteuttajille ja urakoitsijoille ja toisaalta maanviljelijöille ja metsänomistajille olisi voinut parantaa. Näiden kohderyhmien tavoittaminen tiedettiin jo hankkeen alussa haastavaksi. Tiedotusta vaikeutti se, että hankkeen koulutusmateriaalit ja mallikohteet valmistuivat hankkeen loppupuolella, jolloin henkilöstöresurssit olivat jo vähissä. Tulevissa hankkeissa tiedottamiseen ja kouluttamiseen tulisi varata enemmän resursseja. Hankkeen vahvuutena oli ohjausryhmältä ja muilta yhteistyökumppaneilta saadun palauuteen mukaan se, että hankkeessa valmistui konkreettisia tuloksia, joita voidaan hyödyntää myös hankkeen päätyttyä. Hyvin laadittu ja riittävän yksityiskohtainen hankesuunnitelma helpotti hankkeen toteutusta ja budjetointia. Hankkeen aikana muodostui myös hyvä yhteistyöverkosto, jota voidaan hyödyntää jatkossakin luonnonmukaisen maankuivatuksen edistämisessä Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella

24 LOPPURAPORTTI 22 6 Esitykset jatkotoimenpiteiksi OPET-hankkeen tuloksia tulisi jatkossa hyödyntää osana luonnonvara- ja ympäristöalan ammattikorkeakouluopetusta. Myös hankkeessa toteutettujen mallikohteiden seurantaa tulisi jatkaa hankkeen päätyttyä. Riuskanojan alueella vedenlaadun seurantaa jatketaan todennäköisesti HAMKin Mustialan yksikön toimesta. Hahjärven laskuojan alueella ei hankkeen aikana löydetty seuraajaa. Luonnonmukaisen peruskuivatuksen edistämiselle on tarvetta jatkossakin. Kuivatusteknisesti ja vesiensuojelullisesti sekä taloudelliset realiteetit huomioiden maa- ja metsätalouden kuivatustarpeita joudutaan jatkossa suunnittelemaan entistä enemmän yhtenä kokonaisuutena. Yhtenä merkittävimpänä syynä tähän ovat elinkaarensa päähän tulevat, valtion varoin pääasiassa luvuilla tehdyt peruskuivatushankkeet. Näiden kunnostamisessa ja ojitusyhtiöiden aktivoinnissa riittää jatkossa työsarkaa. Vanhojen kuivatushankkeiden ojitusyhteisöjen aktivointi on keskeistä etenkin maatalouden peruskuivatushankkeiden peruskorjauksissa, koska ojitusyhteisöillä on vesilain mukaan velvollisuus ojien kunnossapitoon. Kanta- ja Päijät-Hämeen alueen vanhojen ojitusyhteisöjen aktivointi ja kannustaminen kuivatushankkeiden peruskorjaukseen edistäisi luonnonmukaisten menetelmien käytön yleistymistä ja toisaalta parantaisi maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksiä, kun peltojen ja metsän kuivatustila säilyy. Luonnonmukaisen peruskuivatuksen menetelmien toimivuutta vesistökuormituksen vähentämisessä sekä luonnonmukaisten menetelmien kustannuksia verrattuna perinteiseen ojien kunnostukseen tulisi tulevissa hankkeissa tutkia ja selvittää. Myös kuivatus- ja vesiensuojelurakenteiden kunnossapitoon ja kunnostamiseen tulisi kiinnittää huomiota. Jatkossa voisi selvittää esimerkiksi pilottikohteiden avulla miten kosteikkojen, laskeutusaltaiden, pohjapatojen ja muiden vesiensuojelurakenteiden toiminta muuttuu vuosien saatossa ja miten niiden kunnostus toteutetaan mahdollisimman kustannustehokkaasti. Hämeenlinnassa Petra Korkiakoski

25 OPET-hankkeen aikataulu LIITE 1

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) 29.10.2012, Hämeenlinna Sivu 1 30.10.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö OPET-hankkeen taustat ja tavoitteet

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 15.6.2012, Ympäristötoimenpiteillä lisää kannattavuutta maatilan toimintaan Huomisen osaajat -hankkeen verkostotapaaminen Sivu 1 20.6.2012 OPET-hankkeen

Lisätiedot

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset 4.6.2014, Hämeenlinna Petra Korkiakoski Sivu 1 4.6.2014 Petra Korkiakoski, OPET-hanke OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus

Lisätiedot

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke Vuosiraportti 1.1. 31.12.2013 Diaarinumero 1306/3560-2011 Hankkeen numero: 15111 HAMKin kohdenumero: 7712509 Hankkeen toteuttaja: Hämeen ammattikorkeakoulu,

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä Petra Korkiakoski Petra Korkiakoski OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä Loppuseminaari 5.11.2014, Hämeenlinna Sivu 1 5.11.2014 Petra Korkiakoski, HAMK OPET - Ojitusten luonnonmukainen

Lisätiedot

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke Vuosiraportti 1.1. 31.12.2012 Diaarinumero 1306/3560-2011 Hankkeen numero: 15111 HAMKin kohdenumero: 7712509 Hankkeen toteuttaja: Hämeen ammattikorkeakoulu,

Lisätiedot

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry 18.4.2012 Hydrologinen kierto Kuivatuksen tarve Suomessa kuivatus on peltoviljelyn edellytys -tiiviit maalajit -tasainen maasto -hydrologiset

Lisätiedot

Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan. Pinja Kasvio SYKE, Vesienhoitoryhmä

Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan. Pinja Kasvio SYKE, Vesienhoitoryhmä Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan tilanne Pinja Kasvio SYKE, Vesienhoitoryhmä 29.1.2013 Kysely PERKAUS -hankkeen toteuttamista varten tarvitsimme taustatietoja ELYissä tehtävästä peruskuivatustoiminnan

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Ojitusyhtiöiden toiminta sekä ojien kunnossapidon käytännön järjestäminen ja rahoitus. Ylitarkastaja Ilkka Närhi

Ojitusyhtiöiden toiminta sekä ojien kunnossapidon käytännön järjestäminen ja rahoitus. Ylitarkastaja Ilkka Närhi Ojitusyhtiöiden toiminta sekä ojien kunnossapidon käytännön järjestäminen ja rahoitus Ylitarkastaja Ilkka Närhi Ojitusyhtiön toiminta Ojitusyhtiö on perustettu ojitustoimituksessa yhteisen ojituksen toimeenpanoa

Lisätiedot

Ojituksen lainsäädäntö, luvantarve ja ojituksesta ilmoittaminen. Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke

Ojituksen lainsäädäntö, luvantarve ja ojituksesta ilmoittaminen. Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke Ojituksen lainsäädäntö, luvantarve ja ojituksesta ilmoittaminen Sivu 1 18.12.2014 Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke Esityksen sisältö Ojituksen lainsäädäntö Ojituksesta ilmoittaminen

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Valtionavustukset järvien kunnostamiseen Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Kotijärvet kuntoon Espoossa -seminaari 22.9.2016 Avustukset järvien kunnostamiseen ELY-keskus voi myöntää valtionavustusta järven

Lisätiedot

Luonnonmukainen peruskuivatus - kuivatusojista maatalouspuroiksi. Auri Sarvilinna, SYKE, OPET-seminaari

Luonnonmukainen peruskuivatus - kuivatusojista maatalouspuroiksi. Auri Sarvilinna, SYKE, OPET-seminaari Luonnonmukainen peruskuivatus - kuivatusojista maatalouspuroiksi Auri Sarvilinna, SYKE, OPET-seminaari 29.10.2012 Esityksen sisältö Kuivatuksen nykytila ja ongelmat Miksi luonnonmukainen peruskuivatus

Lisätiedot

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus seminaari 29.10.2012 HAMK Tommi Muilu Taustaa Vesilain uudistuksella tehostetaan vesitalousasioiden

Lisätiedot

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät.

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

Vesistökunnostusverkosto

Vesistökunnostusverkosto Vesistökunnostusverkosto Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä 26.11.2014, Oulu Vesistökunnostusverkosto on kaikille avoin yhteydenpitofoorumi, joka välittää tietoa ja kokemuksia vesistöjen

Lisätiedot

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke Maaseuturahasto Peruskuivatushankkeet on toteutettu valtion työnä kunnossapitovastuu on jäänyt ojitus-, yms. yhtiöille yhtiöitä on Kaakkois-Suomessa noin 4000

Lisätiedot

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010 HANKERAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke Hanke no: 1000778 Dnro: 782/3561/2010 3. Yhteenveto hankkeesta Pyhäjärven Kalainvestointien

Lisätiedot

Luonnonmukainen peruskuivatus

Luonnonmukainen peruskuivatus Luonnonmukainen peruskuivatus Tavoitteet ja menetelmät Kuva: Liisa Hämäläinen Kuva: Henri Solismaa Sivu 1 18.12.2014 Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke Esityksen sisältö Luontoarvot

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa? Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa? Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus SYKE PIENTEN JOKIUOMIEN JA PUROJEN KUNNOSTUSTAVOITTEET JA -MENETELMÄT Pori 17. 4. 2012 Sisältö Luonnonmukainen vesirakentamistapa

Lisätiedot

Vesistöhankkeiden avustaminen

Vesistöhankkeiden avustaminen Vesistöhankkeiden avustaminen Vesistöilta Evijärvi 30.8.2013 Marko Aalto Etelä-Pohjanmaan ELY-Keskus Marko Aalto; Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö- ja luonnonvarat,

Lisätiedot

Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä 16.4.2013 Jyväskylässä Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-tukijärjestelmä Voimassaoleva kemeralaki (1094/1996) Kunnostusojituksen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus Maarit Satomaa ProAgria Oulu 05.04.2016 Hae VYYHTI II pilottialueeksi tule mukaan luomaan vesienhoidon verkostoa ja hyviä käytäntöjä Pilottialuehaku 2016 - Koko valuma-aluetta

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelualue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa

Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä 16.4.2013 16.4.2013 Esityksen sisältö Milloin on tehtävä ilmoitus ojituksesta Mitä ilmoituksen tulee sisältää Vesilain mukaan

Lisätiedot

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012 Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012 Lisätietoa TASO-hankkeen sivuilta: www.ymparisto.fi/ksu/taso - muokattavat omavalvontalomakkeet - tiivistetyt vesiensuojelusuositukset - diaesitykset

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelua lue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö Kitka-Muha-hankkeen seminaari 16.12.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija KEMERA-rahoituksen oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden

Lisätiedot

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1. :t Liite Asiat Sivu

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1. :t Liite Asiat Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1 Kokousaika klo 13.00 15.30 Kokouspaikka Riihimäen kaupungintalo, kokoushuone 2 :t Liite Asiat Sivu 33 KOKOUKSEN AVAUS JA OSANOTTAJIEN TOTEAMINEN 3 34 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 25.4.2012 1 YLEISSUUNNITTELU MMM rahoittaa, suunniteltu vuodesta 1999 joka vuosi yksi

Lisätiedot

Maatalousuomien peruskuivatuksen ja luonnontilaisuuden edistämisen tukeminen

Maatalousuomien peruskuivatuksen ja luonnontilaisuuden edistämisen tukeminen Maatalousuomien peruskuivatuksen ja luonnontilaisuuden edistämisen tukeminen Ville Keskisarja maa- ja metsätalousministeriö 29.1.2014 1/11 Peruskuivatusavustukset 1998-2013 Pellot vaativat toimivan kuivatuksen

Lisätiedot

TN:o 2007-220126 1 (10) KÄÄNNÄN UUSJAKO

TN:o 2007-220126 1 (10) KÄÄNNÄN UUSJAKO TN:o 2007-220126 1 (10) Niskaoja-Vetenojan alaosa-loopinoja Päätoimitsija Toimitsijat Aarni Vedenoja Jari Ijäs Jukka Rahja Taavi Ahonen TN:o 2007-220126 2 (10) Vetenoja Päätoimitsija Jarkko Isokääntä Toimitsijat

Lisätiedot

Hankkeen ensisijaiset tavoitteet

Hankkeen ensisijaiset tavoitteet Hankkeen ensisijaiset tavoitteet Etsiä kustannustehokkaita vaihtoehtoisia toimintamalleja suometsänhoidon, erityisesti kunnostusojituksen operaatioiden toteutukseen Lisätä ojitettujen suometsien kunnostusojituksia

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Kokouksen aluksi annettiin Pertti Tenhuselle tälle myönnetty liiton kultainen ansiomitali.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Kokouksen aluksi annettiin Pertti Tenhuselle tälle myönnetty liiton kultainen ansiomitali. Aika 21.8.2014 klo 11:00 1/6 Paikka Jämin ilmailukeskus, Reima Center LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Tervakangas Matti Tenhunen Pertti Haapala Heikki Haikonen Markku Lehtonen Esko Lehtonen Kalle

Lisätiedot

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Sisällysluettelo Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen

Lisätiedot

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi Katse tulevaisuuteen ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari 14.1. Ylitarkastaja Jaana Salmi Uusia toimijoita pilottipisteisiin Keskusteluja käyty tähän mennessä Tullin, Maanmittauslaitoksen, oikeusministeriön

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Kiehtova maisema / Intriguing Landscape

Kiehtova maisema / Intriguing Landscape Kuva: J. Lehmonen Kiehtova maisema / Intriguing Landscape Rautalammin Konneveden luontomatkailun kehittämishanke OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 1/2016 Rositsa Bliznakova ESITYSLISTA 1.Kokouksen avaus 2.Puheenjohtajan

Lisätiedot

Luonnonmukainen peruskuivatus

Luonnonmukainen peruskuivatus Luonnonmukainen peruskuivatus Tavoitteet ja menetelmät Kuva: Liisa Hämäläinen Kuva: Henri Solismaa Sivu 1 15.11.2013 OPET-hanke, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö Luontoarvot puroissa ja valtaojissa

Lisätiedot

Tornionjoen-Muonionjoen tulvariskien hallintasuunnitelman yhteensovittaminen Ruotsin Haaparannan tulvariskien hallintasuunnitelman kanssa

Tornionjoen-Muonionjoen tulvariskien hallintasuunnitelman yhteensovittaminen Ruotsin Haaparannan tulvariskien hallintasuunnitelman kanssa Tornionjoen tulvaryhmän 9. kokouksen pöytäkirja 15.09.2015 LAPELY/5/07.02/2012 Paikka: Pellon kunnantalo Aika: 15.9.2015 klo 10:00 Tornionjoen tulvaryhmän 9. kokouksen pöytäkirja 1 Kokouksen avaus 2 Läsnäolijoiden

Lisätiedot

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008 Tuovi Vaaranta 23.10.13 Tiedepuistolla Onkamojärvien kunnostukset Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008 Onkamojärvien veden laatu on puhuttanut alueen asukkaita jo vuosikymmeniä. Vuosi vuodelta levät

Lisätiedot

HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET

HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Järvenpään liikkumisen ohjauksen valtionapuhanke Tulosten esittely 15.5.2014 Marja-Terttu Sikiö / Destia Oy HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Järvenpään kaupunki haki valtionavustusta liikkumisen ohjauksen

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Pienvesiasiat Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella

Pienvesiasiat Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella Pienvesiasiat Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella TAIMENPÄIVÄ 2009 Kauhajoki, 30.11.2009 Lotta Haldin Länsi-Suomen ympäristökeskus/ympäristötietoryhmä/ 1 Tausta: Pienvesien tila vanhan Vaasan läänin

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen. AmKesu syksy 2015

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen. AmKesu syksy 2015 Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen AmKesu syksy 2015 Esa Karvinen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus 1 OPH KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN KÄRKIHANKKEET 1. Uudet

Lisätiedot

JHS 134 ja 142 päivittäminen sekä JHS 138 kumoaminen

JHS 134 ja 142 päivittäminen sekä JHS 138 kumoaminen JHS 134 ja 142 päivittäminen sekä JHS 138 kumoaminen 1(8) Sisällysluettelo 1. Hankkeen lähtökohdat... 3 1.1 Hankkeen perustamisen tausta... 3 1.2 Hankkeen tavoitteet... 3 1.3 Hankkeen sidosryhmät... 3

Lisätiedot

Projektiryhmän kokous

Projektiryhmän kokous Muistio 7/12 1(5) n kokous Aika klo 9.00 15.00 Paikka Läsnä Länsirannikon Koulutus Oy WinNova, ravintola Liisanpuisto, Seminaari Heino Ulla-Maija Niina Kollar Harju-Vahekoski Elina Rousu Jaakko (paikalla

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Satavesi-ohjelma ja Eurajoki-Lapinjoki - vesistöalueryhmän toiminta Alustus keskustelulle

Satavesi-ohjelma ja Eurajoki-Lapinjoki - vesistöalueryhmän toiminta Alustus keskustelulle Satavesi-ohjelma ja Eurajoki-Lapinjoki - vesistöalueryhmän toiminta Alustus keskustelulle Elina Joensuu Johanna Rinne Kati Saarni Sanna Kipinä-Salokannel Alustuksen sisältö Esimerkkihankkeita viime vuosilta

Lisätiedot

KAKETSU KAukovainion KEstävä TulevaiSUus

KAKETSU KAukovainion KEstävä TulevaiSUus KAKETSU KAukovainion KEstävä TulevaiSUus 2013 2015 ASUINALUEIDEN KEHITTÄMISOHJELMA 2013 2015 Osahanke liittyen Oulun kaupungin hankkeeseen: TULEVAISUUDEN KAUKOVAINIO Hankkeen taustaa Kohdealueena Oulun

Lisätiedot

TASO-hankkeen. aloitusseminaari

TASO-hankkeen. aloitusseminaari TASO-hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.06.2011 Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ry 1 ja vesiensuojelutoimenpiteet 1) Vesistövaikutukset 2) Vesiensuojelutoimenpiteet 2

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden aiheuttamat haitat Euroopan suurimmat sulfaattimaaesiintymät

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Aili Jussila Panumajärvi ry 5.4.2016 Kuvat Toivo Miettinen ja Aili Jussila Panumajärvi Pudasjärven neljänneksi suurin järvi Pinta-ala 527 ha Keskisyvyys

Lisätiedot

VYYHTI II hanke

VYYHTI II hanke VYYHTI II hanke 2016-2018 Projektipäällikkö Riina Rahkila ProAgria Oulu ry / Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Kuva Arto Lehto Kuva Arto Lehto Paikallisissa kunnostushankkeissa tarvitaan Yhteinen tahtotila

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus osahankkeen

Lisätiedot

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko

Lisätiedot

Maankuivatustoiminta ja sen kehittämistarpeet

Maankuivatustoiminta ja sen kehittämistarpeet Maankuivatustoiminta ja sen kehittämistarpeet Salaojateknikoiden neuvottelupäivät 4-5.12.2008, Eerikkilä Ville Keskisarja, maa- ja metsätalousministeriö Peruskuivatusavustukset Peruskuivatuslainat 1,4

Lisätiedot

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Kuva: Unto Kärkkäinen Työsuojelunäyttely Sivu 2 / 7 Sisällys Tiivistelmä. 3 1 Hankkeen tausta ja tavoite.3 1.1 Hankkeen taustaa 3 1.2 Hankkeen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,

Lisätiedot

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset

Lisätiedot

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET Piennar valtaoja, vesistö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot/viljelytapa ja ympäristöehdot: Vesistöjen ja valtaojien varsilla oleville peltolohkoille on jätettävä

Lisätiedot

Kunnostusojitus pohjavesialueilla -kysely

Kunnostusojitus pohjavesialueilla -kysely Kunnostusojitus pohjavesialueilla -kysely Yhteenveto ELY-keskusten vastauksista Kunnostusojitus pohjavesialueilla työpaja Tapio Oy, 7.6.2016 Hanna Hentilä ja Ritva Britschgi Suomen ympäristökeskus Kunnostusojitus

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus

Lisätiedot

Vesilaki 2011 ja metsäojitukset

Vesilaki 2011 ja metsäojitukset Vesilaki 2011 ja metsäojitukset Puron ja noron luonnontilan turvaaminen Vähäinen ojitus Ilmoitusmenettelystä Pekka Kemppainen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät Saarijärvi

Lisätiedot

Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja

Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja Luonnontilaisen kaltaiseksi palautunut uoma ja luontoarvojen huomioon ottaminen ojitusprosessissa Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja Lasse Järvenpää SYKE Luonnonmukaisen ojien kunnossapidossa peruskuivatushankkeen

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1

KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 Vammaisneuvosto 21.03.2016 AIKA 21.03.2016 klo 18:00-19:06 PAIKKA Helmirannan kokoustila, Helminkuja 3, 62200 Kauhava KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Valtakunnallisen

Lisätiedot

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesien kunnostusstrategian (YM 2013) visio Vesienhoitosuunnitelmissa mainittuja kunnostuksia toteutetaan monitavoitteisesti niin, että joissa, järvissä

Lisätiedot

Pellon luonnonmukainen peruskuivatus. FRESHABIT LIFEIP infotilaisuus, Karjaa

Pellon luonnonmukainen peruskuivatus. FRESHABIT LIFEIP infotilaisuus, Karjaa Pellon luonnonmukainen peruskuivatus FRESHABIT LIFEIP infotilaisuus, Karjaa 25.5.2016 Uudenmaan ELY-keskus, Vesivarojen hoito, erikoissuunnittelija Harri Aulaskari 15.6.2016 1 Sisältö Elinympäristökunnostukset

Lisätiedot

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha Hankkeen nimi: MAL-verkosto Hankkeen 1.1.2010-31.12.2011, myönnetty jatko 2012 toteutusaika: Toteuttaja: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

KAJAANIN KORKEAKOULUKONSORTION STRATEGIARYHMÄ

KAJAANIN KORKEAKOULUKONSORTION STRATEGIARYHMÄ Kokouskutsu ja asialista, Pöytäkirja Kokous 4/2009 Aika: Perjantai 16.10.2009 klo 10.20 12.15 Paikka: Oulun yliopisto, kokoushuone HR 144 Läsnä: Rehtori Lauri Lajunen pj., rehtori Arto Karjalainen, johtaja

Lisätiedot

Pekka Mansikkamäki, varapuheenjohtaja varajäsen Terhi Sten. Tommi Eskonen varajäsen Lotta Lammi. Marja Huttunen, TyöMaa projekti

Pekka Mansikkamäki, varapuheenjohtaja varajäsen Terhi Sten. Tommi Eskonen varajäsen Lotta Lammi. Marja Huttunen, TyöMaa projekti PÖYTÄKIRJA 1 Kokous: TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TYÖPOLIITTINEN YHTEISTYÖRYHMÄ Aika: 24.11.2010 klo 10 12 Paikka: Työllisyydenhoidon palveluyksikkö, Hammareninkatu 8 B, kokoushuone Omena 4.krs Osallistujat:

Lisätiedot

VHte: LAPE -Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon, 510449

VHte: LAPE -Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon, 510449 j ~~ir4~ Elinkeino, liikenne ja Viptohii~a 1 ii~ I~IY ympäristökeskus FU:lta r s~ VHte: LAPE -Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon, 510449 Asia: ohjausryhmän 25. kokouksen pöytäkirja Aika:

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Julkisen sektorin energiatehokkuusseminaari 25.4.2013 Satu Pääkkönen Mikä on Etevästi ELYssä -ohjelma? Uudenmaan ELYn ympäristöohjelma, johon on integroitu

Lisätiedot

Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden. Vuosiraportti 2016

Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden. Vuosiraportti 2016 Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen Vuosiraportti 2016 Hänninen Tapani Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 20.12.2016 1 Sisällysluettelo Johdanto 1. Ekotukihenkilöt ja -toimipisteet 3 2.

Lisätiedot

Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat

Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat Työryhmän I kokous 2.9.2013 Työryhmän tehtävät ja asema järvien ja niiden valuma-alueen ongelmien

Lisätiedot

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely Vesistöjen kunnostusstrategian esittely Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaariin 26.1.2012 klo 10.00-16.30 SYKE Hannele Nyroos Ympäristöministeriö Vesien ekologinen tila ja tavoitetilat

Lisätiedot

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelu. Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

Metsätalouden vesiensuojelu. Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi Metsätalouden vesiensuojelu Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi Metsien käytön historia Metsiä on hyödynnetty laajasti jo vuosisatojen ajan Kotitarvepuun, rakennus- ja polttopuun

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot