Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke

Transkriptio

1 Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke Vuosiraportti Diaarinumero 1306/ Hankkeen numero: HAMKin kohdenumero: Hankkeen toteuttaja: Hämeen ammattikorkeakoulu, KT Biotalous, Evo Lisätietoja: Projektipäällikkö Petra Korkiakoski, puh , sähköposti:

2 VUOSIRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1 Yhteenveto hankkeesta Tavoitteet Ylemmän tason tavoitteet Hankkeen tavoitteet vuodelle Hankkeen toteutus vuonna Toimenpiteet ja aikataulu Valuma-aluesuunnitelmat Mallikohteiden toteutussuunnitelmat Mallikohteiden toteutus Koulutusmateriaali Video mallikohteiden toteutuksesta Ojitusopas PowerPoint esitykset Koulutuspäivät Kanta- ja Päijät-Hämeessä Vesiseuranta Hankkeen tiedotus ja viestintä Nettisivut Maanomistajayhteistyö Tapahtumat Lehtijutut Toteutuksen organisaatio Kustannukset ja rahoitus Raportointi ja seuranta Ohjausryhmätyöskentely Projektiryhmä Yhteistyökumppanit Vuoden 2013 tulokset ja tavoitteiden toteutuminen Kannen kuvat: vasen: Maastotöitä, Ida-Mari Toivonen 2013 keskellä: Pohjapadon rakentamista, Petra Korkiakoski oikealla: Pohjapato valtaojassa, Petra Korkiakoski

3 VUOSIRAPORTTI 1 1 Yhteenveto hankkeesta OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hankkeen tavoitteena on edistää luonnonmukaisten peruskunnostusmenetelmien käyttöä maa- ja metsätalousalueiden ojien kunnossapidossa. Ojien luonnonmukaisella peruskunnostuksella parannetaan peltojen ja talousmetsien kuivatusta ottaen huomioon ympäristön- ja vesiensuojelun näkökulmat. Hankkeen lopputuloksena valmistuu mallikohteisiin perustuva koulutusmateriaalipaketti ojien luonnonmukaisesta peruskunnostuksesta maanomistajien, urakoitsijoiden ja ojitusten suunnittelijoiden käyttöön. Koulutusmateriaalia voidaan hyödyntää myös maa- ja metsätalouden sekä ympäristöalan opetuksessa. Lisäksi hankkeen mallikohteiden toteutuksen yhteydessä saadaan kokemuksia vuoden 2012 alussa vesilainsäädännössä tapahtuneiden muutosten vaikutuksista ojitukseen ja ojien kunnossapitoon. 2 Tavoitteet Hanke toteutetaan välisenä aikana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoituksella, jonka on myöntänyt Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Hämeen ELY-keskus) antamallaan päätöksellä (päätösnumero 22127, dnro 1306/ ). Hankkeelle myönnettiin Hämeen ELY-keskuksen päätöksellä viiden kuukauden jatkoaika. Hankkeen toteuttajana on Hämeen ammattikorkeakoulun biotalouden koulutus- ja tutkimuskeskuksen Evon yksikkö. Hankkeen alussa valittiin kaksi kohdevaluma-aluetta, joiden ojien tila ja kunnostustarve selvitettiin maastoinventoinnilla. Kunnostustarpeessa oleville ojille laadittiin luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmiä hyödyntävät kunnostussuunnitelmat, joista valittiin pienemmät, hankkeen aikana toteutettavat mallikohteet. Kunnostussuunnitelmia ja mallikohteita käytettiin apuna ojituksen luonnonmukaisen peruskunnostuksen koulutusmateriaalin laadinnassa. Syksyllä 2013 järjestettiin Kantaja Päijät-Hämeessä kaksi koulutustilaisuutta, joissa esiteltiin hankkeessa tuotettua koulutusmateriaalia. Lisäksi hanketta on esitelty tarpeen mukaan pienemmissä tilaisuuksissa sekä perustettu hankkeesta ja ojien luonnonmukaisesta kunnostuksesta kertovat verkkosivut osoitteeseen Ylemmän tason tavoitteet toteuttaa Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteen 311 (taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle) tavoitteiden toteutumista ja tukee alueellisen maaseutuohjelman painotuksia. Toimenpiteen 311 tavoitteena on kannustaa viljelijäperheitä harjoittamaan maatilatalouden ohella myös muuta yritystoimintaa, säilyttää työpaikkoja ja lisätä uusia työpaikkoja maaseudulla. Hankkeessa pyritään lisäämään maa- ja metsätalousyrittäjien, urakoitsijoiden ja ojitusten suunnittelijoiden tietoisuutta ja ammattitaitoa ojien luonnonmukaisessa peruskunnostuksessa. Kustannustehokkaan maa- ja metsätalouden kannalta riittävän kuivatuksen ylläpitäminen ympäristönäkökulmat huomioivalla tavalla parantaa maaseudun elinkeinojen kannattavuutta ja lisää ympäristön viihtyisyyttä. Luonnonmukaiseen peruskuivatukseen liittyvän osaamisen lisääntyminen parantaa esimerkiksi koneyrittäjien ja suunnittelijoiden työllistymismahdollisuuksia.

4 VUOSIRAPORTTI 2 Luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmien käytön edistäminen maa- ja metsätalousalueiden ojituksessa ja ojien kunnossapidossa tukee maa- ja metsätalousministeriön Vesitalousstrategian sekä Hämeen ELY-keskuksessa laaditun Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelman vuoteen 2015 tavoitteita. Vesitalousstrategian tavoitteisiin kuuluu valuma-aluetarkastelun lisääminen vesistökunnostuksissa ja vesiin vaikuttavassa toiminnassa sekä luonnonmukaisten menetelmien käytön lisääminen mm. maa- ja metsätalouden kuivatuksessa. Vesienhoidon toimenpideohjelman tavoitteena on parantaa vesien tilaa Hämeessä muun muassa vähentämällä maa- ja metsätalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta. Luonnonmukaisilla ojien peruskunnostuksen menetelmillä voidaan myös lisätä luonnon monimuotoisuutta ojitetuilla metsä- ja peltoalueilla. 2.2 Hankkeen tavoitteet vuodelle 2013 Kaksivuotisen OPET-hankkeen toisen vuoden tavoitteiksi on hankesuunnitelmassa määritelty kohdevaluma-alueiden ojien kunnostussuunnitelmien viimeistely, toteutettavaksi valittujen mallikohteiden toteutussuunnittelu ja toteutus sekä koulutusmateriaalin laadinta. Lisäksi syksyn 2013 tavoitteena oli järjestää kaksi koulutustilaisuutta ojien luonnonmukaisesta kunnostamisesta sekä hankkeen tuloksista tiedottaminen. 3 Hankkeen toteutus vuonna Toimenpiteet ja aikataulu Kevään 2013 aikana viimeisteltiin kahden valuma-alueen ojien kunnostussuunnitelmia ja laadittiin toteutussuunnitelmat yhtensä kuudelle mallikohteelle. Mallikohteiden toteuttajat valittiin tarjouskilpailun perusteella. Keväällä laadittiin käsikirjoitusluonnos mallikohteiden toteutuksesta kuvattavaan koulutusvideoon ja valittiin videon toteuttaja tarjouskilpailun perusteella. Luonnonmukaisen ojakunnostuksen koulutusmateriaalin kokoaminen aloitettiin myös keväällä. Syksyllä mallikohteet toteutettiin ja kaivusta kuvattiin koulutusvideo. Koulutusmateriaalin kokoamista jatkettiin. Loppuvuoden aikana keskityttiin tiedottamiseen ja järjestettiin kaksi koulutustilaisuutta. Hankkeen toiminta vuonna 2013 on esitetty kuukausittain taulukossa 1.

5 VUOSIRAPORTTI 3 Kuukausi (2012) Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu TAULUKKO 1 Vuoden 2013 toiminta OPET-hankkeessa. Hankkeen tapahtumat Vuoden 2012 toimintaraportin ja vuosiraportin laadinta Kolmas maksatushakemus Alkuvuoden toimintasuunnitelma Projektiryhmän kokous Vuosiraportin laadinta Ohjausryhmän kokous Hanketyöntekijät (2 kpl) aloittavat työt Hahjärven-Lummenenojan ojitusyhteisön kokous Valuma-alueiden suunnitelmien viimeistely Valuma-alueiden suunnitelmien viimeistely Mallikohteiden toteutussuunnittelu Vesiseurannan 2. näytekierros Projektiryhmän kokous Vesiseurannan 3. näytekierros Mallikohteiden toteutussuunnittelu Koulutusmateriaalin kokoaminen Koulutusvideon suunnittelu Koulutusvideon suunnittelu Valuma-aluesuunnitelmien postitus maanomistajille (18.6.) Videon toteuttajan valinta Mallikohteiden toteuttajan valinta Hanketyöntekijöiden työsuhteet päättyvät Vesiseurannan 4. näytekierros Heinäkuu Elokuu Padasjoen mallikohteiden toteutus Koulutusvideon käsikirjoituksen viimeistely Koulutusvideon kuvaus Ohjausryhmän kokous Syyskuu Koulutusmateriaalin kokoaminen Neljäs maksatushakemus Koulutustilaisuuksien tiedotus ja valmistelu Lokakuu Tammelan mallikohteiden toteutus Koulutusmateriaalin kokoaminen Koulutustilaisuuksien tiedotus ja valmistelu Marraskuu Joulukuu Koulutustilaisuuksien valmistelu OPET-hankkeen koulutustilaisuus Evolla OPET-hankkeen koulutustilaisuus Mustialassa Koulutusvideon julkaisu Ojat kuntoon luonnonmukaisin menetelmin oppaan julkaisu Koulutusmateriaalin muokkaus Loppuvuoden toimintaraportti Nettisivujen päivitys

6 VUOSIRAPORTTI Valuma-aluesuunnitelmat Kunnostussuunnitelmat Tammelan Riuskanojan valuma-alueen ja Padasjoen Hahjärven laskuojan valuma-alueen ojille saatiin luonnosvaiheeseen marraskuun 2012 lopulla. Suunnitelmaluonnokset olivat ohjausryhmän ja projektiryhmän sekä Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoiden kommentoitavana joulukuun alusta tammikuun puoleen väliin. Suunnitelmissa esitettiin molemmille kohdevaluma-alueille seitsemää kunnostustoimenpidettä. Toimenpiteiksi ehdotettiin tulvatasanteiden kaivua, kosteikkoja, laskeutusaltaita, pohjakynnyksiä sekä puuston ja pensaiden raivausta uomasta ja ojan penkoilta. Kuvassa 1 on Riuskanojan valuma-alueelle ehdotetut toimenpiteet ja kuvassa 2 Hahjärven laskuojan valuma-alueelle ehdotetut toimenpiteet. 1. Mustialan pienkosteikko ja pohjapato 2. Riuskanojan suojavyöhykkeet 3. Tulvatasanne tai toispuolinen kaivu 4. Pensaikon raivaus ja alivesiuoman avaus 5. Ojien perkaus, kaivukatko ja laskeutusallas 6. Myllyperänojan pohjapadot 7. Ojan perkaus ja lietekuopat KUVA 1 Tammelan Riuskanojan valuma-alueelle ehdotetut ojien kunnostustoimenpiteet. Vihreällä ympyröidyt kohteet valittiin hankkeessa toteutettaviksi mallikohteiksi.

7 VUOSIRAPORTTI 5 1. Koivulan kosteikko 2. Alhonjärven suoalueen reunaojan perkaus 3. Alhon-Pastilan laskeutusallas 4. Hahjärven laskuojan tulvatasanteet 5. Rätkänsuon kosteikko 6. Juntinkorven perkauskatko 7. Palojärven perkauskatko KUVA 2 Padasjoen Hahjärven laskuojan valuma-alueelle ehdotetut ojien kunnostustoimenpiteet. Vihreällä ympyröidyt kohteet valittiin hankkeessa toteutettaviksi mallikohteiksi. Valuma-aluesuunnitelmat viimeisteltiin kevään 2013 aikana ja toimitettiin kohdevaluma-alueiden maanomistajien käyttöön (postitus ). Suunnitelmien viimeistelystä vastasivat hanketyöntekijät Ida-Mari Toivonen ja Henri Solismaa sekä projektipäällikkö Petra Korkiakoski. Suunnitelmiin liitettiin raportti valuma-alueiden ojien inventoinnista Mallikohteiden toteutussuunnitelmat Molemmilta kohdevaluma-alueilta oli vuoden 2012 lopussa valittu kolme mallikohdetta toteutettavaksi. Riuskanojan valuma-alueelta toteutukseen valittiin Mustialan pienkosteikko ja pohjapato, Myllyperänojan pohjakynnykset sekä metsäojan perkaus, kaivukatko ja laskeutusallas. Hahjärven valuma-alueelta toteutettavaksi valittiin Alhonjärven reunaojan perkaus ja laskeutusallas, Alhon Pastilan laskeutusallas sekä peltoalueen tulvatasanteet. Kevään 2014 aikana hanketyöntekijät ja projektipäällikkö laativat mallikohteille erilliset toteutussuunnitelmat. Toteutussuunnitelmat valmistuivat huhtikuun lopulla Mallikohteiden toteutus Padasjoen mallikohteet toteutettiin Toteutuksesta vastasi Rantala Timber Oy. Työnjohtoon saatiin asiantuntija-apua Suomen metsäkeskuksen metsätalousin-

8 VUOSIRAPORTTI 6 sinööri Jukka Markkaselta. Kaivua edeltävällä viikolla Padasjoen alueella satoi runsaasti ja ojien vedenpinta nousi lähelle tulvakorkeutta. Korkea vedenpinta Hahjärven laskuojassa esti Syrjälän tilan peltoalueelle suunniteltujen tulvatasanteiden kaivun. Alhonjärven reunaojan perkaus ja laskeutusallas sekä Alhon Pastilan laskeutusallas saatiin toteutettua suunnitellusti. Tulvatasanteiden kaivu päätettiin siirtää vuodelle Riuskanojan valuma-alueen mallikohteet Tammelassa toteutettiin Toteutuksesta vastasi maanrakennusurakoitsija Markku Laurila. Työnjohdossa oli asiantuntija-apuna Marko Muuttola Suomen riistakeskuksesta. Tammelan mallikohteina toteutettiin Mustialan pienkosteikko ja pohjapato, Myllperänojan kaksi pohjakynnystä ja tulvatasanne sekä metsäojan perkaus, kaivukatko ja laskeutusallas. Kohteet saatiin toteutettua suunnitellusti ja kaivuaikana vedenpinta ojissa oli matalalla Koulutusmateriaali Hankesuunnitelman mukaisesti vuoden 2013 aikana tehtiin koulutusmateriaalia luonnonmukaisesta ojakunnostuksesta. Koulutusmateriaalin teko painottui syksyyn ja loppuvuoteen Video mallikohteiden toteutuksesta Luonnonmukaisen ojakunnostuksen mallikohteiden toteutuksesta kuvattiin koulutusvideo hankesuunnitelman mukaisesti. Videon kuvaus, editointi ja dvd-painatus kilpailutettiin toukokuussa Tarjoukset pyydettiin yhteensä neljältä media-alan yritykseltä ja tarjouksia saatiin määräaikaan mennessä kolme kappaletta. Videon toteuttajaksi valittiin JJ-Video. Mallikohteiden toteutusta kuvattiin yhteensä viitenä päivänä elo-lokakuun 2013 aikana. Projektipäällikkö vastasi videon käsikirjoituksesta. Kertojana videolla toimi Mika Soramäki Viestejä Vanajavedeltä hankkeesta. Videon nettiversio valmistui ja se on saatavilla hankkeen nettisivuilla. Videosta otettiin 100 kappaleen dvd-painos Ojitusopas Hankkeessa laadittiin Ojat kuntoon luonnonmukaisin menetelmin opas, jossa kerrotaan ojitushankkeen etenemisestä ja esitellään luonnonmukaisen ojakunnostuksen menetelmiä. Oppaan kohderyhmänä pidettiin ensisijaisesti maanomistajia sekä maa- ja metsätalouden sekä ympäristöalan opiskelijoita. Hanketyöntekijä Ida-Mari Toivonen ja Petra Korkiakoski vastasivat oppaan kirjoittamisesta. HAMKin viestintäpalvelujen suunnittelija Karin Pasila taittoi oppaan. Opas julkaistiin ilmaisena e-julkaisuna HAMKin verkkokaupassa ( ja OPET-hankkeen nettisivuille tehtiin linkki julkaisuun. Oppaasta otettiin 400 kappaleen painos. Painopaikkana oli Tammerprint Oy, joka on HAMKin kilpailuttama. Oppaaseen saatiin kommentteja seuraavilta asiantuntijoilta: Kari Aikio (MTK Häme), Tommi Muilu, Marja Hiitiö, Matti Koponen, Lassi Hurskainen (Hämeen ELY-keskus), Väinö Haapamäki ja Outi Leppiniemi (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus), Pinja Kasvio ja Liisa Hämäläinen (Suomen ympäristökeskus), Marko Muuttola (Suomen Riistakeskus), Mikko Kallioinen (Suomen metsäkeskus), Henrik Lindberg ja Antti Sipilä (HAMK), Jyrki Mäkiranta (Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistys), Lauri Laaksonen (Kanta- Hämeen metsänhoitoyhdistys) ja Esa Peltonen (koneurakoitsija).

9 VUOSIRAPORTTI PowerPoint esitykset Hanketyöntekijät aloittivat keväällä luonnonmukaista ojakunnostusta käsittelevien PowerPoint-esitysten kokoamisen. Projektipäällikkö jatkoi esitysten muokkausta syksyllä ja ne valmistuvat keväällä Esityksissä kerrotaan maankuivatuksen käsitteistä, ojituksen ympäristövaikutuksista, luonnonmukaisen ojakunnostuksen menetelmistä, suunnittelusta ja toteutuksesta sekä rahoitusmahdollisuuksista Koulutuspäivät Kanta- ja Päijät-Hämeessä Marraskuussa järjestettiin kaksi koulutustilaisuutta, joissa kerrottiin luonnonmukaisesta ojien kunnostamisesta ja esiteltiin hankkeessa tuotettua koulutusmateriaalia. Päijät-Hämeen koulutuspäivä pidettiin Evolla ja Kanta-Hämeen koulutuspäivä Mustialassa Evolla osallistujia oli 29 henkilöä ja Mustialassa 31 henkilöä. Tilaisuuksien osallistujissa oli opiskelijoita (maisemasuunnittelu, metsätalous, maatalous), maanomistajia, kuntien ja ELY-keskusten viranomaisia, vesiensuojeluyhdistysten edustajia sekä metsänhoitoyhdistysten edustajia. Aihe kiinnosti näin ollen hyvin laajaa kohderyhmää. Tilaisuuksien ohjelma rakentui aamupäivän luento-osuudesta ja iltapäivän maastoosuudesta. Aamupäivän aikana kerrottiin OPET-hankkeesta ja luonnonmukaisesta ojakunnostuksesta sekä metsätalouden vesiensuojelurakenteiden toteuttamisesta luonnonhoitohankkeina. Tilaisuuksissa mallikohteiden toteutuksesta kuvattu koulutusvideo sai ensiesityksensä. Osallistujille jaettiin myös painettua ojitusopasta. Iltapäivän maasto-osuudessa käytiin tutustumassa mallikohteisiin. Evon tilaisuudessa maastokohteena oli vuonna 2005 toteutettu Arabiankorven kunnostusojitusalue Evolla. Kunnostusojitusalueen vesiensuojelurakenteina oli toteutettu laskeutusallas ja pintavalutuskenttä sekä lietekuoppia ja lintuluiskia perattuihin ojiin. Mustialan tilaisuudessa tutustuttiin OPET-hankkeessa toteutettuihin Riuskanojan valuma-alueen mallikohteisiin. Osallistujilta kerättiin palautetta tilaisuuksista palautelomakkeella. Saatu palaute oli pääosin positiivista. Koulutuspäivien esitykset ja osallistujapalautteen yhteenveto julkaistiin hankkeen nettisivuilla heti tilaisuuksien jälkeen Vesiseuranta Kohdevaluma-alueilla aloitettiin syksyllä 2012 vedenlaadun seurata. Vesinäytteitä otetaan hankkeen aikana yhteensä kuusi kertaa 13 näytepisteeltä. Näytepisteet ja vesiseurannan aikataulu on esitetty taulukossa 2. Vesiseurannan tarkoituksena on selvittää kohdevaluma-alueiden ojien vedenlaatua eri vesitilanteissa ennen ojien kunnostustoimenpiteitä ja niiden jälkeen. Valuma-alueen eri osista otettavilla näytteillä halutaan lisäksi selvittää pelto- ja metsäalueilta tulevien ojavesien laatua sekä vedenlaadussa mahdollisesti tapahtuva, kunnostustoimista aiheutuvia muutoksia.

10 VUOSIRAPORTTI 8 TAULUKKO 2 Vesiseurannan näytepisteet ja näytteenoton aikataulu. Tunnus Näytepisteen nimi Syksy (lokakuu) Kesä Syksy Kevät Kevät T1 Myllyperänoja x T2 Myllyperänoja x T3 Kylmäoja x T4 Kylmäoja x T5 Kylmäoja x T6 Kylmäoja x T7 Riuskanoja x P1 Hahjärven laskuoja x P2 Hahjärven laskuoja x P3 Hahjärven laskuoja x P4 Rätkänsuo x P5 Juntinkorpi x P6 Pukkiniittu x Vesiseurannan näytteenotto, analysointi ja raportointi tilattiin ostopalveluna Lahdessa toimivalta Ramboll Analyticsilta. Hankkeelle syksyllä 2013 haetun jatkoajan ansiosta syksylle 2013 suunnitelluista kahdesta näytteenotosta toinen voitiin siirtää keväälle Näin seuranta-aikaa saatiin jatkettua. Alkukesällä 2014 viimeisen seurantakierroksen jälkeen saadaan vesiseurannan loppuraportti. Tiedot ojavesien laadusta saadaan hankkeen käyttöön kunkin näytteenottokierroksen jälkeen. 3.2 Hankkeen tiedotus ja viestintä Vuoden 2013 aikana OPET-hankkeen tiedotus ja viestintä painottui loppuvuoteen Nettisivut Hankkeelle avattiin heti käynnistymisen jälkeen nettisivut osoitteeseen Sivuilla kerrotaan ojien luonnonmukaisesta peruskunnostuksesta sekä hankkeen etenemisestä. Nettisivuja päivitettiin vuoden 2013 aikana useaan kertaan Maanomistajayhteistyö Hankkeessa toteutettavien mallikohteiden maanomistajien kanssa pidettiin yhteyttä koko vuoden 2013 ajan. Keväällä yhteistyötä tehtiin mallikohteiden suunnitelmien laadinnassa ja syksyllä toteutuksen yhteydessä. Maanomistajille toimitettiin myös hankkeessa valmistunutta koulutusmateriaalia. Mallikohteiden maanomistajien kanssa tehtiin kirjalliset sopimukset kohteiden toteutuksesta. Koko valuma-alueen kunnostussuunnitelmat postitettiin valuma-alueiden maanomistajille kesäkuussa (Tammela 21 ja Padasjoki 25) Tapahtumat Marraskuussa järjestetyt koulutuspäivät Evolla ja Mustialassa olivat hankkeen päätapahtumat vuonna Näiden lisäksi vuoden 2013 lopulla hanketta ja mallikohteita esiteltiin pienemmille ryhmille.

11 VUOSIRAPORTTI 9 Keväällä projektipäällikkö ja hanketyöntekijät kävivät tutustumassa Viestejä Vanajavedeltä -hankkeessa toteutettuun pohjapatosarjaan Lammin Pääjärveen laskevassa Koiransuolenojassa. Kohdetta käytettiin koulutusmateriaalissa esimerkkinä. Muutoin hankkeen esittely painottui loppuvuoteen. OPET-hanketta ja mallikohteita esiteltiin HAMKin metsätalouden opiskelijaryhmälle lokakuussa ja Mustialan maatalouden opiskelijat kävivät tutustumassa Riuskanojalle toteutettuihin mallikohteisiin lokakuun alussa opettajansa johdolla. Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijat kävivät tutustumassa Riuskanojan mallikohteisiin Maaseudun tulevaisuuden toimittaja, Suomen metsäkeskuksen asiantuntija ja Tammelan ympäristösihteeri kävivät tutustumassa hankkeeseen ja Tammelan mallikohteisiin joulukuussa Lehtijutut Vuoden 2013 aikana OPET-hanke oli esillä pääasiassa mallikohteiden toteutukseen liittyen. Padasjoen sanomat ja Forssan lehti uutisoivat mallikohteiden toteutuksesta. Joulukuussa hanke sai valtakunnallista näkyvyyttä Maaseudun tulevaisuuden metsätalouden vesiensuojelua käsittelevässä jutussa. Padasjoen sanomat : juttu mallikohteiden toteutuksesta + kuva Forssan lehti : Juttu mallikohteiden toteutuksesta (Tammela) Forssan lehti : Ennakkotietona pieni juttu Mustialan koulutustilaisuudesta Maaseudun tulevaisuus : Aukeama teemalla metsätalouden vesiensuojelu, OPET-hanke mainittu 3.3 Toteutuksen organisaatio Hankkeelle palkattu täysiaikainen projektipäällikkö Petra Korkiakoski vastaa hankkeen hallinnosta, suunnittelusta ja toteutuksesta alkaen. Projektipäällikön tukena on ohjausryhmä, joka seuraa hankkeen edistymistä ja toteutusta. Ohjausryhmään kuuluvat: Kari Aikio. MTK Häme Lauri Arvola, Lammin Biologinen Asema Marja Hiitiö, Hämeen ELY-keskus Lassi Hurskainen, Hämeen ELY-keskus Mikko Kallioinen, Suomen metsäkeskus, Häme-Uusima Marjatta Kariniemi, HAMK T&K Palveluiden Hankepalvelu Lauri Laaksonen, Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistys Henrik Lindberg, HAMK/Evo Tommi Muilu, Hämeen ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat Jyrki Mäkiranta, Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistys Esa Peltonen, maanrakennusurakoitsija Janne Pulkka, Etelä-Suomen salaojakeskus Jarno Rantala, Rantala Timber Oy Mikko Ylinen, Suomen metsäkeskus, Häme-Uusimaa Ensimmäisessä ohjausryhmän kokouksessa ryhmän puheenjohtajaksi valittiin Henrik Lindberg ja sihteeriksi projektipäällikkö Petra Korkiakoski. Kussakin ohjausryhmän kokouksessa valitaan lisäksi kaksi pöytäkirjantarkastajaa.

12 VUOSIRAPORTTI 10 Hankkeelle perustettiin toukokuussa 2012 projektiryhmä, jolle ei nimetty tarkkaa kokoonpanoa. Projektiryhmä kokoontuu tarpeen mukaan ja sen kokouksiin voidaan kutsua asiantuntijoita käsiteltävien aiheiden mukaan. Hankkeelle on nimetty projektikirjanpitäjä Maarit Päärni, joka vastaa hankkeen kirjanpidosta ja laatii maksatushakemukset yhdessä projektipäällikön kanssa. HAMKin T&K palveluiden Hankepalvelu tarjoaa myös apua hankkeen hallintaan liittyvissä asioissa. Ojitusoppaan taittoi HAMKin viestintäpalveluiden suunnittelija Karin Pasila. Hankkeessa työskenteli vuonna 2013 kaksi hanketyöntekijää neljän kuukauden ajan ( ). Hanketyöntekijöinä jatkoivat Henri Solismaa ja Ida-Mari Toivonen, jotka työskentelivät hankkeessa jo vuonna Heidän työtehtäviinsä kuului kohdevaluma-alueiden ojien kunnostussuunnitelmien viimeisteleminen, mallikohteiden toteutussuunnitelmien laatiminen sekä luonnonmukaisen ojakunnostuksen koulutusmateriaalin kokoaminen. 3.4 Kustannukset ja rahoitus OPET-hankkeen rahoituspäätöksessä hyväksytyn kustannus- ja rahoitusarvion mukaan hankkeen kokonaisbudjetti on (sis. alv). Julkisen rahoituksen osuus hankkeen hyväksyttävästä rahoituksesta on 100 %, josta EU-rahoituksen osuus on 45 %. Hankkeen kustannusarviota päivitettiin vuoden 2013 aikana kaksi kertaa. Ensimmäinren muutoshakemus tehtiin toukokuussa 2013 ja rahoittaja hyväksyi sen antamallaan päätöksellä (Dnro 1306/ , päätösnro 35481). Tämä muutoshakemus koski mallikohteiden työnjohdon hankkimista ostopalveluna ja kustannuslajien välisiä muutoksia. Hankkeen toteutusaika ja kokonaisbudjetti eivät muuttuneet. Toinen muutoshakemus tehtiin ohjausryhmän hyväksymällä tavalla. Tässä hakemuksessa haettiin 5 kk jatkoaikaa ja muutoksia rahoitussuunnitelman kustannuslajien välille. Rahoittaja hyväksyi esitetyt muutokset antamallaan päätöksellä. TAULUKKO 3 OPET-hankkeen kustannusarvio annetun muutospäätöksen mukaan, vuoden 2013 aikana toteutuneet kustannukset kululajeittain sekä vuoden 2013 lopun taloustilanne. Kululaji Vuoden 2013 lopussa hankkeen kokonaisbudjetista oli käytetty ja jäljellä oli Taulukkoon 3 on koottu vuoden 2013 aikana toteutuneet kustannukset ja niitä on verrattu hanketukipäätöksessä (muutospäätös ) hyväksyttyyn kustannusarvioon. Kustannusarvio, koko hanke Toteuma, koko hanke Toteuma 2013 Jäljellä Palkat ja palkkiot , ,80 2. Ostopalvelut , ,18 3. Vuokrat , ,40 4. Kotimaan matkakulut , ,13 5. Muut kustannukset ,17 YHTEENSÄ

13 VUOSIRAPORTTI Raportointi ja seuranta OPET-hankkeen etenemistä on vuoden 2013 aikana seurattu ohjausryhmän kokouksissa ja maksatusten yhteydessä. Hankkeen ensimmäinen vuosiraportti vuoden 2012 toiminnasta valmistui keväällä Vuosiraportti julkaistiin hankkeen nettisivuilla. Hankkeen kolmas maksatuskausi päättyi Maksatushakemuksen liitteenä rahoittajalle toimitettiin raportti hankkeen toiminnasta välisenä aikana. Neljännen maksatuskauden päätyessä tehtiin vastaava toimintaraportti loppuvuoden toiminnasta. Toimintaraportit on hankkeessa tehty kumulatiivisesti siten, että tuoreimmassa raportissa on kuvattu toiminta puolivuosittain hankkeen alusta raportointihetkeen. Hankkeen edistymistä ja toteutumista seuraava ohjausryhmä kokoontui vuoden 2013 aikana kaksi kertaa. Projektiryhmä kokoontui myös kahdesti. Lisäksi vuoden aikana oli muutamia muita kokouksia, joissa käsiteltiin hankkeen toteutusta. HAMKissa on käytössä Projektori-tietokanta, johon tallennetaan hankkeiden tietoja ja asiakirjoja. Tietokannan kautta hankkeessa mukana olevat HAMKin työntekijät pääsevät seuraamaan hankkeen etenemistä. Projektoriin on tallennettu muun muassa OPEThankkeeseen liittyvät päätökset, ohjausryhmän pöytäkirjat, kokousmuistioita, hankkeessa julkaistut tiedotteet sekä kilpailutusasiakirjat Ohjausryhmätyöskentely OPET-hankkeen ohjausryhmä kokoontui vuoden 2013 aikana kaksi kertaa. Ohjausryhmän kolmas kokous pidettiin Hämeenlinnassa. Kokouksessa ohjausryhmä käsitteli vuoden 2012 vuosiraportin, toimintasuunnitelman 03-08/2013 ja hankkeen taloustilanteen. Toimintasuunnitelmaan lisättiin ohjausryhmän päätöksellä hankkeen ulkopuolisen työmaavalvojan hankkiminen mallikohteiden työmaille. Ohjausryhmä valtuutti projektipäällikön tekemään muutoshakemuksen. Ohjausryhmän neljäs kokous oli Padasjoella Kokouksessa käsiteltiin hankkeen taloustilanne ja kolmas maksatushakemus, alkuvuoden toiminta, hankesuunnitelman muutosehdotus jatkoajan hakemiseksi sekä toimintasuunnitelma hankkeen loppuajalle. Koska tulvatasanteiden kaivua ei pystytty toteuttamaan syksyllä 2013, ohjausryhmä päätti, että hankkeelle haetaan 5 kk jatkoaikaa saakka. Ohjausryhmän kokouksen jälkeen käytiin tutustumassa Padasjoen mallikohteisiin Projektiryhmä Hankkeelle perustettiin toukokuussa 2012 projektiryhmä, jolle ei nimetty tarkkaa kokoonpanoa. Projektiryhmä kokoontuu tarpeen mukaan ja sen kokouksiin voidaan kutsua asiantuntijoita käsiteltävien aiheiden mukaan. Projektiryhmä kokoontui kaksi kertaa vuoden 2013 aikana. Projektiryhmän kolmas kokous oli Hämeenlinnassa. Kokouksessa käsiteltiin kohdevaluma-alueille laadittujen kunnostussuunnitelmien toimenpide-ehdotuksia, toteutettavaksi valittuja mallikohteita ja niiden tarkempaa suunnittelua sekä lyhyesti koulutusmateriaalin sisältöä. Projektiryhmän neljäs kokous pidettiin Hämeenlinnassa. Kokouksessa käsiteltiin mallikohteiden toteutussuunnitelmia, toteutuksen tarjouspyyntöä sekä koulutusmateriaalin sisältöä.

14 VUOSIRAPORTTI 12 4 Yhteistyökumppanit Hankkeen aikana on tehty yhteistyötä ohjausryhmän ja projektiryhmän asiantuntijoiden lisäksi kohdevaluma-alueiden maanomistajien, Suomen ympäristökeskuksen, Suomen metsäkeskuksen ja Suomen riistakeskuksen asiantuntijoiden sekä kuntien ympäristösihteerien kanssa. Etenkin maanomistajayhteistyö on ollut tärkeässä roolissa. Yhteistyötä tehtiin jonkin verran myös paikallisten tiedotusvälineiden kanssa. 5 Vuoden 2013 tulokset ja tavoitteiden toteutuminen Vuoden 2013 tavoitteena oli hankesuunnitelman mukaan kohdevaluma-alueiden ojien kunnostussuunnitelmien viimeistely, toteutettavaksi valittujen mallikohteiden toteutussuunnittelu ja toteutus sekä koulutusmateriaalin laadinta. Lisäksi syksyn 2013 tavoitteena oli järjestää kaksi koulutustilaisuutta ojien luonnonmukaisesta kunnostamisesta sekä hankkeen tuloksista tiedottaminen. Mallikohteiden toteutuksen osalta toimintasuunnitelmaa jouduttiin muuttamaan jo elokuussa, kun Padasjoelle suunniteltu tulvatasanteiden kaivu ei sääolojen vuoksi onnistunut. Muut mallikohteet saatiin toteutettua suunnitellusti syksyllä Hankkeelle päätettiin ohjausryhmän kokouksessa hakea 5 kk jatkoaikaa saakka, jotta tulvatasanteet voidaan kaivaa kesällä Samalla päätettiin siirtää toinen syksylle 2013 suunnitelluista vesiseurantakierroksista keväälle 2014, jolloin seuranta-aikaa saatiin pidennettyä. Koulutusmateriaaliin kuuluvat video mallikohteiden toteutuksesta ja opas luonnonmukaisen ojitushankkeen toteutuksesta valmistuivat suunnitellusti marraskuun 2013 alussa. Opas ja video julkistettiin marraskuussa pidetyissä koulutustilaisuuksissa. Videosta ja oppaasta saatu palaute oli positiivista. Koulutusmateriaalin diaesitysten valmistuminen siirtyi keväälle Marraskuussa järjestettyihin koulutustilaisuuksiin osallistui yhteensä 60 henkilöä. Tilaisuuksista saatu palaute oli hyvää ja etenkin Tammelan tilaisuudessa keskustelu oli vilkasta. Vuoden 2013 aikana hanke eteni hankesuunnitelman mukaisesti. Jatkoaikaa jouduttiin hakemaan Padasjoen mallikohteiden toteutusajankohdan hankalan vesitilanteen vuoksi. Ohjausryhmä ja rahoittaja pitivät aikataulun muutosta perusteltuna eikä jatkoaika lisää hankkeen kokonaiskustannuksia. Vuoden 2014 aikana tulisi lisätä ojitusten suunnittelijoille ja toteuttajille suunnattua tiedotusta, jotta hankesuunnitelmassa tavoitteeksi asetettu toimijoiden ammattitaidon lisääntyminen toteutuisi. Hämeenlinnassa Petra Korkiakoski OPET-hankkeen toinen vuosiraportti on käsitelty ohjausryhmän kokouksessa ja ohjausryhmä on antanut kommenttinsa siihen mennessä.