Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille
|
|
- Pauliina Sariola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ESPOO Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille
2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET VTT:N TOIMINTALINJAUKSET VTT:n yhteiskunnallinen vaikuttavuus Toiminnallinen tuloksellisuus VTT:N TOIMINTAMÄÄRÄRAHAN KEHITYS VALTION TALOUSARVIOSSA... 11
3 1 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE JOHDANTO VTT:n toimintaympäristö ja asiakasrajapinta ovat suunnittelukautena jatkuvassa muutoksessa. Epävarmuus Euroalueen talouden tulevaisuudesta on jatkunut pitkään heijastuen maailmantalouden tilanteeseen. Suhdannenäkymien mukaan Eurooppa voi ajautua pitkäkestoiseen hitaan kasvun vaiheeseen tai jopa taantumaan. Yksityissektorin varautuminen pahimpaan ilmenee jo nyt t&k&i-investointien varovaisuutena. Samanaikaisesti globaali teollisuuden ja palveluiden rakennemuutos kiihtyy. Kotimaassa erityisesti ICT-ala on ajautunut voimakkaaseen rakennemuutokseen Nokia-klusterin vaikeuksien myötä. Maailmanlaajuisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaminen ohjaa tutkimustoimintaa pitkälti tulevaisuuteen. Ilmaston muutoksen hillitsemiseen, luonnonvarojen vähenemiseen ja väestön hyvinvoinnin edistämiseen etsitään kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja teknologisen kehityksen keinoin. Uudet innovatiiviset ratkaisut johtavat aiempien toimintamallien alasajoon, uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin ja mahdollisesti myös muutoksiin yhteiskunnan rakenteissa. Innovaatiorakenteet ja niiden rahoitus uudistuvat voimakkaasti niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Osana Eurooppa 2020 strategiaa Euroopan komissio on julkaissut ehdotuksensa seuraavasta tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelmasta, Horizon 2020, joka kattaa vuodet Sen budjetiksi on tällä hetkellä ehdotettu noin 80 miljardia euroa. Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden sisältöä ja budjettia koskevat neuvottelut ovat kuitenkin vielä kesken. Kotimaassa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän rakenteellinen uudistaminen jatkuu. Sektoritutkimuslaitoskenttää järjestellään uudelleen toteutettujen arviointien pohjalta, ja toimijoita keskitetään. Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten profiloitumista ja erikoistumista vahvistetaan. Tutkimuksen rahoitusmuodot monipuolistuvat: hallitus on päättänyt täydentää Suomen julkisen innovaatiorahoituksen välineistöä t&k-toiminnan verokannustimella vuoden 2013 alusta lukien. Toisaalta taas valtiontalouden rahoitusaseman heikentyminen yleisen talouskehityksen seurauksena vaikuttanee myös julkisen sektorin t&k-investointeihin. Tämä toiminta- ja taloussuunnitelma perustuu VTT:n johtokunnan kesäkuussa 2012 hyväksymään VTT Group -strategiaan Toimintaympäristön muutoksiin VTT varautuu strategisilla valinnoillaan, panostamalla osaamisen uudistamiseen ja kumppanuussuhteisiin sekä pitämällä kustannusrakenteen kohtuullisena. Toimintaa suunnataan ja kehitetään kansallisen innovaatiostrategian, työ- ja elinkeinoministeriön konsernistrategian sekä innovaatiopolitiikan linjausten ja painopisteiden mukaisesti. VTT edistää tehtäväalueellaan hallitusohjelman, hallituksen politiikkaohjelmien sekä Tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaamien tavoitteiden toteuttamista. Valtioneuvoston pitkän aikaväin ilmasto- ja energiastrategian toteuttamiseen VTT osallistuu edistämällä energia- ja ympäristöteknologian kehittämistä. 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Useat merkittävät muutosvoimat vaikuttavat VTT:n toimintaan lähivuosina. Maailmanlaajuisten yhteiskunnallisten haasteiden, Grand Challenges, ratkaiseminen korostuu tutkimustoiminnassa. Taloudellinen epävarmuus, erityisesti Euroalueella, heijastuu t&k-investointeihin. Toimialojen liiketoiminnan uudistuminen ja rakennemuutokset kiihtyvät. Tutkimustoiminnan tulosten nopea hyödyntäminen korostuu. Julkiset t&k-panostukset pysynevät lähivuosina nykyisellä tasollaan.
4 2 Globalisaatio jatkuu, mutta paikallisuus voimistuu. Teknologiakilpailu on globaalia joka alueella. Nousevat taloudet vahvistavat edelleen innovaatiotoimintaansa. Kehittyvien maiden merkitys kasvaa. Tuotekehitys- ja tutkimustoiminnassa korostuvat kotimaiset ja kansainväliset verkostot osaamisen kehittämisen ja laajentamisen välineenä. Innovaatiorakenteet ja -rahoitus ovat murroksessa niin kansainvälisesti kuin kotimaassakin. Kansallisista innovaatiojärjestelmistä siirrytään kansainvälisiin innovaatiokeskittymiin. Euroopan komissiossa valmistellaan laajaa tutkimus- ja innovaatiokentän toiminnan ja rahoituksen uudistamista. Rakenteellisia muutoksia toteutetaan myös suomalaisessa innovaatiojärjestelmässä. Tutkimusinfrastruktuurien varmistaminen vaatii yhä vahvempaa kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä ja uusia rahoitusmuotoja. Kestävä kehitys ja ilmastomuutoksen hillintä ohjaavat teknologian kehittämistä, biotalous korostuu. Ympäristöarvojen merkitys kasvaa. Prosesseja kehitetään ympäristömyönteisemmiksi. Makean veden saatavuus ja käyttö korostuvat. Energiatehokkuuden merkitys kasvaa energiavarojen niukentuessa ja sen hinnan noustessa. Raaka-aineiden ja energian ja käyttöä ja kierrättämistä tehostetaan. Öljyriippuvuutta pyritään vähentämään. Hyvinvointi, terveys ja turvallisuus korostuvat väestön ikääntyessä. Hyvinvointi yhteiskunnassa perustuu yhä enemmän turvallisuuden ja terveyspalveluiden kasvuun, yksilöllisiin kulutustottumuksiin sekä uudenlaisiin yritys- ja palvelutoimintoihin. Palvelusektorin merkitys kasvaa, ja julkisen sektorin palvelujärjestelmiä tehostetaan. Työn merkitys ja tekemisen muodot muuttuvat. Sosiaalinen media ja käyttäjäyhteisöt voimistuvat. Toimintaympäristön riskeihin, kuten Euroalueen taloudellisiin ongelmiin, VTT varautuu mm. strategisilla teknologiavalinnoilla, panostamalla osaamisen uudistamiseen ja kumppanuussuhteisiin sekä pitämällä kustannusrakenteen kohtuullisena. 3. TOIMINTALINJAUKSET Missio, visio ja arvot Toiminta-ajatuksensa mukaisesti VTT tuottaa kansainvälistä kilpailukykyä lisääviä tutkimus- ja innovaatiopalveluita yrityksille, yhteiskunnalle ja muille asiakkaille luoden siten edellytyksiä yhteiskunnan kestävälle kehitykselle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. VTT:n visiona on luoda teknologiasta liiketoimintaa. Sitä toteutetaan toimimalla asiakkaiden näkökulmasta kansainvälisesti haluttuna, synergisenä ja joustavana yhteistyökumppanina, valtio-omistajan ja muiden julkisten rahoittajien näkökulmasta teknologiakehityksen veturina Suomessa ja innovaatioympäristön parhaana sijoituskohteena, henkilöstön näkökulmasta tavoitelluimpana monialaisena työyhteisönä, joka innostaa osaamisen kehittämiseen ja huippusuorituksiin. VTT:n perusarvoja ovat intohimona innovointi tukea ja arvostusta läpi kaiken yhdessä asiakkaan hyväksi askeleen edellä Arvoja täydentävät lisäksi eettiset normit: puolueettomuus, luotettavuus, rehellisyys ja vastuullisuus.
5 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Työ- ja elinkeinoministeriön ja VTT:n välisessä nelivuotisessa tulossopimuksessa ( ) on asetettu viisi yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitetta vuoteen 2015 mennessä. 1. VTT:n tieteellinen edelläkävijyys valituilla aloilla luo kilpailu- ja arvonluontikykyä suomalaiselle elinkeinoelämälle. VTT ylläpitää ja kehittää maailmanluokan osaamista valituilla kansainvälisesti strategisilla alueilla suuntaamalla perusrahoitusta kärki- ja innovaatio-ohjelmiin. 2. VTT luo edellytyksiä yrittäjyydelle ja talouden uudistumiselle yhdistämällä monialaista osaamista sekä suuntaamalla tutkimusta yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen ja käyttäjälähtöiseen tutkimukseen. VTT vahvistaa ja kehittää yhteistyö- ja tutkimuskäytäntöjä, joissa yhdistyvät VTT:n monialainen teknologinen osaaminen, asiakkaiden tarpeet, käyttäjälähtöisyys ja/tai liiketoimintaosaaminen. 3. Teknologian ja osaamisen siirron kautta kasvuhakuisten pienten ja keskisuurten yritysten liikevaihto ja vienti kasvavat. VTT vahvistaa ja kehittää toimintamalleja, joilla tuetaan kansainväliseen kasvuun pyrkiviä pieniä ja keskisuuria yrityksiä. 4. Kytkeytymällä kansallisiin ja ylikansallisiin arvoverkostoihin sekä hyödyntämällä kansallista ja kansainvälistä kärkiosaamista, Suomen vetovoimaisuus innovaatioympäristönä ja -kumppanina vahvistuu. Kumppanuusstrategian mukaisesti VTT vahvistaa yhteistyötään kotimaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa sekä osallistuu strategisten huippuosaamisen keskittymien (SHOK) kehittämiseen sekä niiden toteuttamiseen ja hyvien toimintamallien käyttöönottamiseen. Näiden lisäksi VTT muodostaa strategisia asiakaskumppanuusohjelmia suomalaisten kärkiyritysten kanssa. VTT luo yhteistyötä kansainvälisesti merkittäviin innovaatiokeskittymiin varmistaen pääsyn uusimpaan tutkimustietoon ja keskeisiin toimijoihin, sekä välittäen tietoa ja osaamista suomalaiseen elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan. VTT hyödyntää EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmia osallistumalla ohjelmien hakuihin ja vaikuttamalla tulevan EU:n Horizon ohjelman sisältöihin. 5. VTT:n biotalouden strategiaohjelma tukee Suomen energiaomavaraisuusasteen kasvattamista ja metsä- sekä biomassavarojemme optimaalista hyödyntämistä uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi. Biotalouden edistäminen integroidaan vahvasti VTT:n kärki- ja innovaatio-ohjelmiin. Uusiutuvien energialähteiden koetoimintainvestoinneilla tuetaan tutkimustulosten saattamista kaupalliseen tuotantoon ja toiminnan vaikuttavuutta. Asetettujen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteutumista arvioidaan erillisselvitysten perusteella.
6 4 VTT:n toimintamallin vaikuttavuus VTT:n vaikuttavuus syntyy toimintamallin kautta (kuva 1). Palvelutarjonta asiakkaille Strategiset kumppanuudet Ennakointi Strateginen tutkimus Teknologia ja asiantuntijapalvelut Teknologian kaupallistaminen ml. IPR Asiakasratkaisut [teknologian ja osaamisen hyödyntäminen yrityksissä ja yhteiskunnassa] VTT:n strateginen tutkimus [Uusien ideoiden, teknologioiden ja innovaatioiden luominen ja osaamisen VTT kasvattaminen] Kotimainen T&K&Iyhteistyö [osaamisen kehittäminen: strateginen yhteistyö perustutkimuksessa ja yhteishankkeissa] Kansainvälinen tutkimus ja yhteistyö [kansainväliset yhteistyörakenteet ja hankkeet: osaamisen hyödyntäminen] VTT:n rooli suomalaisessa ja kansainvälisissä innovaatioverkostoissa Kuva 1. VTT:n toimintamallin vaikuttavuus Strateginen tutkimus ja osaamisen kehittäminen (ml. kärki- ja innovaatio-ohjelmat) luovat perustan asiakaskohtaisille ratkaisuille, joista syntyy yrityksille kansainvälistä kilpailukykyä. Strategisen tutkimuksen avulla haetaan uusia avauksia ja ideoita, tunnistetaan nousevia kehitystarpeita, kehitetään uusia teknologioita ja luodaan innovaatiota, mikä kaikki kasvattaa yhteiskunnan menestymiselle välttämätöntä osaamista ja sen uusiutumista. Kotimainen T&K&I -yhteistyö: Yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa toimitaan tiiviissä yhteistyössä. Yhteistyön kautta täydennetään osaamisvahvuuksia ja vahvistetaan keskinäistä tiedonsiirtoa. VTT toimii laajojen tutkimushankekokonaisuuksien valmistelijana sekä koordinaattorina, ja sillä on keskeinen rooli strategisten huippuosaamisen keskittymien (SHOK) sekä Tekesin teknologiaohjelmissa. Kansainvälinen tutkimus ja yhteistyö: Vahvaa EU-tutkimustoimintaa hyödynnetään osaamisen kehittämisessä ja uusien asiakashankkeiden synnyttämisessä. Verkottamalla suomalaisia toimijoita kansainvälisiin hankkeisiin ja yhteistyöhön siirretään muualla syntynyttä osaamista suomalaisen elinkeinoelämän, yhteiskunnan sekä innovaatiojärjestelmän hyödyksi. Suurten yritysten lisäksi verkotetaan kasvuyrityksiä kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimushankkeisiin sekä välitetään niille kansainvälistä osaamista ja kontakteja. Asiakasratkaisut ja tutkimuksen kaupallistaminen: Suomalainen elinkeinoelämä, yhteiskunta sekä muut asiakkaat hyödyntävät VTT:n kehittämää teknologiaa ja osaamista. Asiakasratkaisuina tuotetaan erilaisia palveluita, kuten ennakointia, strategista tutkimusta, teknologia- ja asiantuntijapalveluita sekä IPR-, lisensointi- ja teknologiakumppanuuksia. Teollisuuskumppanuudet ja usean toimialan liiketoimintaosaaminen luovat mahdollisuuksia nykyisen liiketoiminnan kilpailukyvyn nostamiselle ja uuden luomiselle. Osaaminen kaupallistuu usein myös spin-off -yritysten muodossa. Lisäksi tuotettua tietoa hyödynnetään laajasti yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjana. Vaikuttavuutta syntyy myös VTT:n erilaisten roolien kautta (kuva 2).
7 5 Kuva 2. VTT:n vaikuttavuus innovaatioympäristössä 3.2. Toiminnallinen tuloksellisuus VTT:n visiona on luoda teknologiasta liiketoimintaa. Tuottamalla kansainvälistä kilpailukykyä lisääviä tutkimus- ja innovaatiopalveluita yrityksille, yhteiskunnalle ja muille asiakkaille luodaan edellytyksiä yhteiskunnan kestävälle kehitykselle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. Toimintaympäristö ja asiakasrajapinta ovat jatkuvassa muutoksessa. Siihen vastatakseen VTT:n on jatkuvasti uudistuttava ja kehityttävä, jota toteutetaan keskittymällä seuraaviin strategisiin painopisteisiin: Tutkimustoiminnan strateginen fokusointi ja verkostoituminen Monitieteisen osaamisen vahvistaminen Kansainvälisen toiminnan lisääminen ja kotimaisen elinkeinoelämän uudistaminen Asiakasläheisyyden lisääminen ja palveluiden uudistaminen Teknologian kaupallistaminen Liiketoiminnan uudistaminen VTT Groupissa Strategiset tavoitteet, keinot ja mittarit Strategian ja sen tavoitteiden toteutumista seurataan seuraavin mittarein. 1. Vaikuttavuus ja asiakkuudet: luomme teknologiasta liiketoimintaa Synnytämme uutta liiketoimintaa kärki- ja innovaatio-ohjelmilla o Puolet strategisesta tutkimuksesta tehdään suurissa tutkimuskokonaisuuksissa, ohjelmien yritysrahoitusosuus kasvaa vuosittain ohjelman edetessä (yritysrahoitusosuuden vuositavoitteet: 5 %/ 15 %/ 25 %/ 30 %) Kehitämme tarjoamaa asiakashyötyä lisäten o Panostetaan strategisten asiakaskumppanuuksien kehittämiseen (1-2 strategista asiakaskumppanuutta per vuosi, asiakkuuden koko yli 1milj. euroa/ vuosi) o Vaikuttavuuskyselyyn vastaajista % on jo hyödyntänyt tai aikoo hyödyntää seuraavan kolmen vuoden aikana hanketuloksia tuotannollisesti tai kaupallisesti 2. Talous: toimintamme on tuloksellista ja kannattavaa Panostamme maksulliseen toimintaan ja kansainvälistymiseen o Maksullisen toiminnan kannattavuus nousee 15 %:iin o Kansainvälisen toiminnan maksulliset tulot kasvavat 32 milj. euroon vuoteen 2017 mennessä (2011: 17,8 milj. euroa) o VTT:n ulkomailla tekemän tutkimustyön volyymi kasvaa vuosittain 50 %.
8 6 IPR:n merkitys osana liiketoimintaa kasvaa o Vuotuiset lisenssi- ja myyntitulot ovat 3,5 milj. euroa o Keksintöilmoituksia syntyy vuodessa vähintään 300 kpl 3. Prosessit ja toiminnan tehokkuus: Prosessimme ovat toimivia ja tehokkaita Projektien johtaminen ammattimaistuu o Vuosijaksotetun projektisalkun keskikoko/projektipäällikkö nousee euroon o Sertifioituja projektipäälliköitä on yhteensä 150 kpl Sisäiset palvelumme tuottavat lisäarvoa o Sisäinen asiakastyytyväisyys on 3,6 (asteikko 1-5) o Tukipalveluiden osuus VTT Groupin henkilötyövuosista on 0,11-0,13 htv/ VTT Groupin htv:t 4. Henkilöstö ja osaaminen: Osaaminen uudistuu ja kohdistuu oikein Vahvistamme ja tuemme kansainvälisen tason tutkimuksellista kärkeä ennakoidun asiakastarpeen suuntaamana o Vähintään nelostason teknologiset osaamiset (osaamisen arvioinnissa käytettävällä tasoasteikolla, asteikko 1-5) sisältävät 400 htv o VTT:n kansainvälisen tutkimushenkilöstön osuus on 15 % koko tutkimushenkilöstöstä Henkilöstön innostus on vahvuus, ja hyvinvointi rakentuu hyvälle johtamiselle o Henkilöstön kokonaistyytyväisyys on 3,5 henkilöstötyytyväisyyskyselyissä (asteikko 1-5) Tutkimustoiminnan strateginen fokusointi ja verkostoituminen sekä monitieteisen osaamisen vahvistaminen Tutkimus- ja innovaatiovisio 2020 ohjaa VTT:n tutkimus- ja innovaatiotoimintaa vastaamaan maailmanlaajuisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Vision kuusi strategista painopistettä vastaavat puhtaan maailman, kestävän talouden ja hyvän elämän saavuttamisen suuriin haasteisiin. Painopisteissä luodaan teknologiaan perustuvia innovaatioita, liiketoimintaa ja palveluita talouden ja yhteiskunnan tarpeisiin. Tutkimuksella luodaan uutta tarjoamaa alueille, joilla hyödyntämispotentiaali on suuri, ja toisaalta tehostetaan tutkimustulosten kaupallistamista. Strategisen IPR:n kehittämiseen ja sen arvon lisäämiseen panostetaan vahvasti. PUHDAS MAAILMA HYVÄ ELÄMÄ KESTÄVÄ TALOUS Kuva 3. VTT:n tutkimus- ja innovaatiovisio
9 7 Tutkimus- ja innovaatiotoimintaa ohjataan käytännössä kohdentamalla perusrahoitusta sisäisen suunnitelmallisen hankevalinnan toimintamallilla eli portfolio-ohjauksella. Ohjaavina tekijöinä ovat vaikuttavuus ja uuden liiketoiminnan synnyttäminen. Kärki- ja innovaatio-ohjelmat ovat strategisen tutkimusportfolion keskeisiä toteuttamisvälineitä, jotka tuovat vision tavoitteet osaksi käytännön toimintaa. Ohjelmiin kohdennetaan noin puolet perusrahoituksesta. Yritysrahoitusosuus kasvaa vuosittain ohjelmien edessä. Kärki- ja innovaatio-ohjelmat vastaavat suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin edistävät ja tukevat teollista murrosta edistävät uuden liiketoiminnan syntymistä ja lisäävät yhteiskunnallista hyvinvointia tuovat ja luovat huipputason poikkitieteellistä osaamista Suomeen ja sisältävät kriittisen massan tutkimushenkilöstöä, resursseja ja asiakkuuksia. Uudistetun kärkiohjelmakokonaisuuden strategiakaudella muodostavat: Green Solutions for Water and Waste - Kestäviä ratkaisuja veden ja jätteen käsittelyyn Bioeconomy Transformation Productivity Leap with Internet of Things Smart Mobility and Low Carbon Energy Uudistetun innovaatio-ohjelmakokonaisuuden strategiakaudella muodostavat: Intelligent Energy Grids High-Performance Microsystems Suorituskykyiset mikrojärjestelmät Multiscale Design Artic and Cold Climate Solutions Cognitive Communications for Critical Infrastructures Personalised Health & Wellbeing Human Driven Design Design for Life Safe and Sustainable Nuclear Energy Sensing Solutions Service Economy and Dynamic Value Networks Strategisen tutkimuksen volyymin toinen osa kohdennetaan pääasiallisesti yhteisrahoitteisiin hankkeisiin vision painotusten mukaisesti sekä nousevia teknologioita luotaaviin ja luoviin Frontier-hankkeisiin. Kärki- ja innovaatio-ohjelmien ulkopuoliset Tekes-, EU- ja SHOK-hankkeet lukeutuvat näihin. Kumppanuusstrategian mukaisesti vahvistetaan yhteistyötä kotimaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Kansallisten strategisten huippuosaamisen keskittymien (SHOK) kehittämiseen ja toteuttamiseen osallistutaan aktiivisesti. Suomen Akatemia on kotimainen perustutkimusta lähellä oleva kumppani, jonka huippuyksikköohjelmiin osallistumalla luodaan uutta tietoa ja osaamista. Myös suomalaisten kärkiyritysten kanssa muodostetaan strategisia asiakaskumppanuusohjelmia ja uudenlaisia yhteistyökonsepteja. Kansainvälisen toiminnan lisääminen ja kotimaisen elinkeinoelämän uudistaminen Kansainvälistymisen kärkialueet ovat erityisesti seuraavissa aihepiireissä: energia, metsätalous (erityisesti biotalous), teollinen biotekniikka ja elektroniikka/ ICT. Kansainvälisesti merkittäviin innovaatiokeskittymiin luodaan yhteistyötä varmistaen pääsyn uusimpaan tutkimustietoon ja keskeisiin toimijoihin sekä välittäen tietoa ja osaamista suomalaiseen elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan. Yhteistyötä tutkimusinfrastruktuurien rakentamisessa ja hyödyntämisessä lisätään. Suomalaisia yrityksiä kytketään osaksi kansainvälisiä verkostoja. Vahvaa EU-tutkimustoimintaa hyödynnetään osallistumalla ohjelmien hakuihin ja vaikuttamalla tulevan EU:n Horizon ohjelman sisältöihin. Tutkijavaihtoa kehitetään ja vauhditetaan strategisilla alueilla.
10 8 Kotimaa pysyy edelleen tärkeimpänä markkina-alueena. Pohjoismaat ja Eurooppa säilyttävät vahvan asemansa VTT:n päämarkkina-alueena. Kansainvälisenä innovaatiopartnerina VTT:llä on tutkimusyksiköitä myös Suomen ulkopuolella toteuttamassa strategisia tutkimustavoitteita. Tutkimustoimintaa ulkomailla käynnistetään harkitusti strategisilla painoalueilla ja yhdessä asiakkaiden kanssa, mahdollisuuksien mukaan kytkeytyen kansainvälisiin ja kotimaisiin osaamiskeskittymiin. VTT jatkaa aktiivista mukanaoloaan Finnode-innovaatiokeskuksissa valituilla kohdemarkkinoilla. Asiakasläheisyyden lisääminen, palveluiden ja liiketoiminnan uudistaminen sekä teknologian kaupallistaminen VTT:n liikevaihdosta noin 70 % muodostuu kilpailluista ulkopuolisista tuotoista. Tästä lähes puolet tulee yksityiseltä sektorilta. Toiminta on siten varsin markkinaohjautuvaa, ja sen riskialttiutta lisäävät toimintaympäristön muutokset, mm. Euroopan velkakriisin mahdollinen eskaloituminen pitkäksi taantumaksi. Asiakastoiminnan kehittäminen on näin ollen keskeisessä asemassa. Tutkimustoiminnan liiketoiminnallistaminen VTT:n innovaatioprosessi yhdistää tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan Lisäarvo asiakkaille ja muille sidosryhmille Asiakkaiden ja muiden sidosryhmien tarpeet IPR lisensointi Visionsa mukaisesti VTT luo teknologiasta liiketoimintaa. Innovaatioprosessissa yhdistyvät monialainen tutkimus, asiakkaiden tarpeet, käyttäjälähtöisyys ja liiketoimintaosaaminen. VTT Groupia hyödynnetään ja kehitetään siten, että asiakkaan koko innovaatioprosessiin pystytään tarjoamaan sopivat palvelut. Tutkimuksella luodaan uutta tarjoamaa alueille, joilla hyödyntämispotentiaali on suuri. Tutkimustulosten kaupallistamista tehostetaan. Strategisen IPR:n kehittämiseen ja sen arvon lisäämiseen panostetaan vahvasti. Toimeksiantotutkimus Tutkimuskumppanuudet ja asiantuntijapalvelut Uudet yritykset (spinnot) Uudet liiketoimintamallit, konseptit ja tuotteet UUTTA LUOVA TUTKIMUS Luo uusia ideoita, teknologioita ja IPR:ää Tarjoaa kehitysalustan sovelluksille Luo innovaatiopotentiaalia Kasvattaa osaamista ja tietotaitoa Kuva 4. Tutkimustoiminnan liiketoiminnallistaminen Asiakastoimintaa vahvistetaan panostamalla ensisijaisesti strategisiin kumppanuusasiakkaisiin ja lisäämällä kansainvälisiä asiakkuuksia. Toimintamalleja ja palveluita kehitetään tukemaan kansainväliseen kasvuun pyrkiville pienille ja keskisuurille yrityksille. VTT:n toiminnan vaikuttavuus toteutuu pääosin asiakkaiden kilpailukyvyn kasvamisen, uuden liiketoiminnan edistämisen ja t&k-toiminnan tuottavuuden kohentumisen kautta. Prosessit ja toiminnallinen tehokkuus sisältäen kehityshankkeet VTT:n toiminnan kehittämistä leimaa kannattavuuden ja tehokkuuden nostaminen. Siihen pyritään panostamalla toimintamallin, prosessien ja rakenteiden toimivuuteen ja tehokkuuteen sekä osaamisen strategianmukaiseen pitkäjänteiseen kehittämiseen. Sisäistä ja ulkoista verkottumista tehostetaan mm. mentorointia ja tehtäväkiertoa lisäämällä ja samalla lisätään sisäistä tiedonsiirtoa. Jatkuvalla parantamisella on keskeinen asema tuloksellisuuden kasvussa.
11 9 Konsernirakenne mahdollistaa VTT:n erilaisten liiketoimintojen kehittämisen niiden ominaispiirteiden ehdoilla sekä tehokkaan hallinnan mm. taloudellisten riskien ja vastuukysymysten eriyttämisen myötä. VTT Group -rakenteen myötä voidaan liiketoimintaa yksityisten toimijoiden kanssa lisätä. Toimintatapoja ja käytäntöjä tarkastellaan jatkuvasti kriittisesti ja niitä muokataan konsernirakenteeseen yhä sopivammiksi. VTT Group -rakenteen yhteispelin hiominen on strategiakaudella keskeistä. VTT GROUP VTT on kansainvälisesti verkottunut, Pohjois-Euroopan suurin soveltavan tutkimuksen T&K-keskus, joka tieteelliseltä pohjalta tuottaa huipputeknologialla kestävän kehityksen ratkaisuja ja luo uutta liiketoimintaa. VTT:n toiminnot VTT:n tutkimus- ja kehitystoiminta tuottaa strategista osaamista, asiakasratkaisuja sekä uutta liiketoimintaa niin asiakkaille kuin VTT:llekin. Konsernipalvelut tukee koko VTT Groupin toimintaa. VTT:n toiminnot ovat: Tutkimus ja kehitys Strateginen tutkimus Asiakasratkaisut Liiketoiminnan kehitys Konsernipalvelut VTT:n yhtiöt VTT Expert Services Oy (Labtium Oy, Enas Oy) Asiantuntijaselvitykset ja -arviot Sertifiointi- ja hyväksyntäpalvelut Testaus, tarkastus ja kalibrointi VTT Ventures Oy Spin off -yritysten omistukset ja kehittäminen VTT Memsfab Oy Mikro- ja nanoelektroniikan materiaalien ja komponenttien sopimusvalmistus VTT International Oy (Brasilia, Korea, VTT/MSI USA) Kansainvälisten toimipisteiden hallinnointi ja kehitys Kuva 5. VTT Group -rakenne Toimintaprosessien ja sisäisten palvelujen kehittämisessä merkittävimmät hankkeet ovat: VTT WorkWays työn tekemisen uudet muodot o Tukee kansainvälistymistä ja verkostomaista työtapaa, hillitsee tilakustannusten nousua sekä tarjoaa joustoa työjärjestelyihin. Hankkeen tavoitteena on myös luoda uusia toimintamalleja VTT:n projektien toteuttamiselle uusia työmuotoja ja -välineitä hyödyntäen. o Hanke on toiminut edelläkävijänä uudessa työn tekemisen tavassa ja johtamisen käytäntöjen kehittämisessä. VTT informoi Työ- ja elinkeinoministeriötä hankkeen edistymisestä. Kansainvälistymiseen liittyvät kehityshankkeet o Tavoitteena on vahvistaa VTT:n kansainvälistä positiota strategisilla painoalueilla, sekä edistää suomalaisen innovaatiojärjestelmä kansainvälistymistä. o Keskeisiä esimerkkejä kansainvälistymishankkeista ovat mm: FinNode -verkostoon liittyvät yhteistyöaloitteet muiden TEMin toimijoiden kanssa sekä muut VTT:n kansainvälistymisprojektit, joissa on vahva liityntäpinta muiden innovaatiojärjestelmän toimijoiden hankkeisiin. VTT toimii yhtenäisen sertifioidun toimintajärjestelmän piirissä, ja siihen liittyy prosessien säännöllinen sisäinen ja ulkoinen seuranta. Näiden tukemana voidaan systemaattisesti rakentaa yhä parempia toimin-
12 10 taprosesseja, sitoutuen samalla toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Prosesseihin kohdistuvien mittareiden kehittämisessä painotetaan asiakkaiden saamaa lisäarvoa. Henkisten voimavarojen hallinta ja osaamisen kehittäminen (Human Capital Management) Henkilöstöjohtaminen eli Human Capital Management perustuu VTT:n arvoihin ja strategiaan. Tärkeimmät osa-alueet ovat organisaation tuki, henkilöstösuunnittelu ja resursointi, suorituksen johtaminen, osaamisen johtaminen sekä työhyvinvointi. Human Capital Management executes values and strategy Strategy Towards global business Human Capital Management RESOURCING Recruiting Project resourcing Job rotation PERFORMANCE MANAGEMENT Target setting Performance review Rewarding COMPETENCE MANAGEMENT Competence Evaluation Development plans Development paths SPIRIT Energy, passion, well-being, enthusiasm Values Passion for innovation Support and respect to the core Together for the client One step ahead Ethical Principles impartiality reliability integrity responsibility Kuva 6. Human capital management 12 Organisaation tuen ja muutoksen johtamisen merkitys kasvaa strategisten painopistealueiden ja toimintaympäristön muuttuessa. Muutosten toteuttaminen vaatii kokonaisvaltaista koordinointia, sitoutumista ja pitkäjänteistä toteuttamista niin strategisella kuin operatiivisella tasolla, henkilöstöammattilaisilla on tärkeä rooli muutosmatkalla. Resursoinnin strateginen tavoite on tutkimushenkilöstön kansainvälistyminen, mikä edellyttää rekrytointikäytäntöjen ja työnantajakuvan kehitystä. Sosiaalinen media on keskeinen kanava kasvattaa näkyvyyttä työnantajana myös Suomen rajojen ulkopuolella. Rekrytointiprosessia pyritään kehittämään entistäkin suoraviivaisemmaksi esimiesten näkökulmasta. Group-toimintamallin mukaisesti henkilöstöhallintoon kohdistuu uusia haasteita, kun toimipisteitä sijaitsee myös Suomen rajojen ulkopuolella. Kansainvälistymisen tukemiseksi kehitetään myös kansainväliseen liikkuvuuteen liittyviä henkilöstökäytäntöjä. Talent management keskusteluja jatketaan soveltuvin osin edelleen hyvän johtamisen tukena. Suorituksen johtamisen painopisteenä on entistä fokusoidumpi ja systemaattisempi strategialähtöinen tavoitteiden asetanta, suoritus- ja osaamisodotusten selkeys ja suorituksen arviointi. Palkitsemista kehitetään tukemaan suorituksen ja eri henkilöstöryhmien johtamista strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Systemaattista osaamisen johtamista toteutetaan aiemmin luotujen toimintamallien mukaisesti. Strategian mukaisesti valittuja osaamiskärkiä vahvistetaan monipuolisin keinoin. Toimenpiteiden suunnittelua tukevat VTT:lle nimetyt teknologiaosaamiset, joille on tunnistettu vahvuudet ja kehittämiskohteet. Tulevaisuudessa tarvittavien liiketoiminta ja johtamisosaamisten kehittämisessä panostetaan erityisesti mm. ammattimaisen projektipäällikön toimintamallin, esimiestyön ja johtamisosaamisen sekä myyntiosaami-
13 11 sen edelleen kehittämiseen. Työssäoppimisen entistä systemaattisempi tuki ja näkyväksi tekeminen tarjoaa hyvän pohjan suunnitelmalliseen osaamisen kehittämiseen niin yksilöiden kuin organisaationkin näkökulmasta ja vähentävät mm. eläköitymisestä aiheutuvaa osaamisriskiä. Työssäoppimisen ja osaamisen jakamiseen liittyviä toimenpiteitä ovat mm. mentorointiprosessien tuki ja VTT Graduate School. Kehityskeskusteluprosessin aikana osaamistarpeista keskustellaan myös tiimitasolla. Kaikille henkilöille laaditaan sekä pitkän että lyhyen tähtäimen kehityssuunnitelma Henkilöstön työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia seurataan henkilöstökyselyllä ja sitä johdetaan yhteistyössä esimiesten, henkilöstöhallinnon sekä valittujen ulkopuolisten kumppaneiden kuten työterveyshuollon kanssa. Työkyvyn johtaminen ja aktiivinen välittäminen edistävät organisaation tuottavuutta, motivaatiota ja työtyytyväisyyttä. Työhyvinvoinnin kokonaisuus, osa-alueet, palvelut sekä toimijat ja verkostot on kuvattu VTT:n hyvinvointiohjelmassa, joka lanseerataan esimiehille ja koko henkilöstölle toimintavuoden aikana. Esimiehille tarjotaan jatkossa entistä parempia ja kohdistetumpia palveluita ja raportointia henkilöstön työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tueksi. Työhyvinvoinnin kumppaniverkostoa laajennetaan monipuoliseksi ja toimivaksi yhteistyöverkostoksi. Henkilöstöhallinnon palvelut Henkilöstöhallinnon palvelumallia edistetään tukemaan paremmin esimiesten ja henkilöstön tarpeita. Henkilöstöhallinnon järjestelmiä ja raportointia kehitetään henkilöstön ja esimiesten työn tehostamiseksi ja virtaviivaistamiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriö edellyttää VTT:n tuottavuuden kasvavan vähintään 2 %:n vuosivauhdilla. Tuottavuuden kehittymistä seurataan liikevaihto/henkilötyövuosi -mittarin avulla. Taulukko 1. VTT:n henkilötyövuosien ja liikevaihdon kehittyminen TP 2011 TP 2012 E 2013 S 2014 S 2015 S 2016 S 2017 S Liikevaihto, milj. euroa Henkilötyövuodet, htv Liikevaihto / Htv (1 000 euroa) Esitetyt luvut sisältävät vain työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimivan virastomuotoisen emo-vtt :n tiedot, poislukien hallinnoitujen osakeyhtiöiden luvut. 4. VTT:N TOIMINTAMÄÄRÄRAHAN KEHITYS KEHYSKAUDELLA Valtion tutkimusrahoitus tähtää tulevaisuutta koskevien uusien menestymismahdollisuuksien löytämiseen, joka on kansallisen innovaatiojärjestelmän ja sen vaikuttavuuden kehittämisen kannalta keskeinen tehtävä. Budjettirahoitteisen tutkimuksen tarkoitus on kasvattaa VTT:n ydinosaamista ja kilpailukykyä tärkeiksi katsotuilla alueilla, joten tutkimuksen on sisällettävä merkittävää hyödyntämispotentiaalia elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle. VTT:n käytettävissä oleva määräraha koostuu VTT:n valtion talousarviosta saamasta määrärahasta ja mahdollisesti edelliseltä vuodelta siirtyvästä määrärahasta. Siirtyvä määräraha, nk. puskurirahoitus on välttämätön toiminnan mahdollisimman kitkattomalle jatkuvuudelle mm. suhdannevaihteluista johtuvien, vuoden vaihteen yli menevien rahoitustarpeiden kattamiseksi. VTT pyrkii myös omalla toiminnallaan pitämään maksullisen toiminnan kannattavana ja saamaan sitä kautta lisärahoitusta. Määrärahan käytön periaatteista ja päälinjoista päättää VTT:n johtokunta pääjohtajan esityksestä. Käyttö perustuu VTT:n strategiaan. Lisäksi määrärahaa saa rajoitetusti käyttää valtion talousarviossa esitetyn toimintatavan mukaisesti yritysten osake- tai osuuspääomien merkitsemiseen. Noin % määrä-
14 12 rahasta käytetään strategian mukaisesti tutkimus- ja innovaatiotoimintaan ja tutkimuksen infrastruktuuriin ja korkeintaan % muihin tarkoituksiin. Määrärahalla rahoitettua tutkimusta toteutetaan sekä kokonaan omarahoitteisina että yhteishankkeina, joihin sitä sitoutuu huomattavilta osin. Rahoituksen vaikuttavuuden lisäämiseksi periaatteena on panostaa harvempiin kohteisiin enemmän sen sijaan, että rahankäyttö jakautuisi useisiin pieniin kohteisiin. VTT:n sisäistä kohdentamismallia on selostettu tarkemmin tämän asiakirjan kohdassa Toiminnallinen tuloksellisuus. Määrärahalla ei subventoida VTT:n maksullista toimintaa miltään osin. Taulukko 1. VTT:n rahoitus- ja menolaskelma vuosille TP 2011 TP 2012 E 2013 S 2014 S 2015 S 2016 S 2017 S Rahoitus yhteensä (määräraha + ulkop.tuotot) Määrärahaa yhteensä Muutos-% 3,7 1,6 14,6-6,9-2,7-3,7-0,5 0,3 %-osuus kokonaisrahoituksesta Valtion talousarvion uusi määräraha Muutos-% -9,9 1,7 7,5-2,8-4,2-0,2 0,0 0,0 Ed. vuosilta siirtyneet määrärahat Ulkopuoliset tuotot (ml. muut tuotot) Muutos-% 4,0 3,4-2,6 0,5 1,0 2,5 2,5 2,4 %-osuus kokonaisrahoituksesta Kokonaismenot *) Muutos-% 4,3-1,0 7,1-3,0 1,0 0,3 1,4 1,7 Henkilötyövuodet yhteensä Budjettirahoitteinen toiminta, henkilötyövuodet Maksullinen toiminta, henkilötyövuodet Ulkopuolinen rahoitus, henkilötyövuodet *) Sisältää investointeja Esitetyt luvut sisältävät vain työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimivan virastomuotoisen emo-vtt :n tiedot, poislukien hallinnoitujen osakeyhtiöiden luvut.
Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015 2018
ESPOO 2013 11.9.2013 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015 2018 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 1 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET... 2 3. TOIMINTALINJAUKSET... 2 3.1. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus...
LisätiedotKorjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan
Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Teknologiajohtaja Eva Häkkä-Rönnholm, VTT 2 VTT Group
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JA TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT:N VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE
TULOSSOPIMUS 2.12.2011 TEM/2558/00.03.01.02/2011 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JA TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT:N VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2012-2015 1. YLEISTÄ VTT:n toiminta-ajatuksena on tuottaa
LisätiedotSHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät
SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät Innovaatioyhteistyöstä maailmanluokan läpimurtoja Tiede Hyvinvointi Strategia Huippuosaaminen Yhteistyö Kehitys Kasvu Talous innovaatiot Tulevaisuus Tutkimus
LisätiedotVTT Group 2010 Tutkimuskeskus ja osakeyhtiöitä yhteistyössä Laboratorioiden tulevaisuus Suomessa Finntesting, Kevätseminaari 2010, 19.4.
VTT Group 2010 Tutkimuskeskus ja osakeyhtiöitä yhteistyössä Laboratorioiden tulevaisuus Suomessa Finntesting, Kevätseminaari 2010, 19.4.2010 Pekka Salmi, Asiakkuusjohtaja VTT Expert Services Oy 19.4.2010
LisätiedotNäkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia
Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja
LisätiedotVuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö
Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotProjektien rahoitus.
Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto
LisätiedotNäkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome
VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotTekesin tutkimushaut 2012
Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen
LisätiedotGreen Growth - Tie kestävään talouteen
Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous
Lisätiedot8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes
Hallitusohjelman ja resurssileikkausten vaikutukset Tekesin toimintaan Kuulemistilaisuus eduskunnan talousvaliokunnassa: HE 30/2015 vp hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden
LisätiedotTekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille
Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä
LisätiedotParempaa työelämää VTT:llä Peppi Härme, henkilöstöpäällikkö Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Parempaa työelämää VTT:llä Peppi Härme, henkilöstöpäällikkö Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy VTT Teknologiasta tulosta Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on Pohjoismaiden
LisätiedotTulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013
Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat
LisätiedotBiotalous-INKA
Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen
Lisätiedot15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto
Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR
LisätiedotTekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä
DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta
LisätiedotJulkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus
Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan
LisätiedotTalousarvioesitys vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen. Tulevaisuusvaliokunta 5.10.
Talousarvioesitys 2017 - vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen Tulevaisuusvaliokunta 5.10.2016 T&K&I - määrärahat talousarvioesityksessä T&K&I politiikan
LisätiedotTeollisuuden uudistuminen - innovaatiot uuden nousun mahdollistajana
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollisuuden uudistuminen - innovaatiot uuden nousun mahdollistajana Antti Vasara, toimitusjohtaja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Joensuu 7.2.2017: Älyä
LisätiedotPIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma
PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4
LisätiedotSuuntana kestävä kasvu ja kansainvälinen kilpailukyky Tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff VTT
VTT:n tutkimusohjelmat elinkeinoelämän tukena Suuntana kestävä kasvu ja kansainvälinen kilpailukyky Tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff VTT VTT Click- to Teknologiasta edit Master title tulosta
LisätiedotTechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke
TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA 2020-2023 TULEVAISUUSKUVA NÄIN ME NÄEMME TULEVAISUUDEN 2030 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastonmuutokseen ovat keskeisiä kriteerejä päätöksenteossa yhteiskunta-, yritys-
LisätiedotMKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi
Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta
LisätiedotInnovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015
Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä
LisätiedotTKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
LisätiedotKansallisen innovaatiostrategian linjaukset. Petri Peltonen TEM / INNO
Kansallisen innovaatiostrategian linjaukset Petri Peltonen TEM / INNO Kansallinen innovaatiostrategia - päämäärät Innovaatioperusteinen tuottavuuskehitys Hyvinvoinnin lisääminen edellyttää innovaatioihin
LisätiedotMULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä
MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma
LisätiedotToimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)
Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään
LisätiedotServe-ohjelman panostus palvelututkimukseen
Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun
LisätiedotTechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke
Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian
LisätiedotINNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA
INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten
LisätiedotAlueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet
Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen
LisätiedotElinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
LisätiedotTerveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia
Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia Sosiaali- ja terveysvaliokunta 10.10.2017 Teollisuusneuvos Antti Valle Elinkeino- ja innovaatio-osasto #kasvustrategia @tem_uutiset Terveystoimialojen
LisätiedotVTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa
VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa 31.1.2019 Gaia Consulting Oy Mari Hjelt, Solveig Roschier, Tuomas Raivio, Susanna Sepponen, Diane Palmintera, Jenni Mikkola 31.1.2019 31/01/2019 2 Arvioinnin
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotServe Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille
Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten
LisätiedotTyöhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?
Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja
LisätiedotBUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi
BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä
LisätiedotBUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018
BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018 BUSINESS FINLANDIN TAVOITTEET Luomme mahdollisuuksia globaaliin kasvuun: 1 2 3 4 edistämällä asiakkaiden uudistumista tukemalla nousevia liiketoimintaekosysteemejä
LisätiedotLuonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus
Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla
LisätiedotTekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin
Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen
LisätiedotMTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen
MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
LisätiedotHämeen liiton rahoitus
Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JA VALTION TEKNILLISEN TUTKIMUSKESKUKSEN (VTT) VÄLINEN TULOSSOPIMUSASIAKIRJA VUODELLE 2009
TULOSSOPIMUS 18.11.2008 3637/040/2008 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JA VALTION TEKNILLISEN TUTKIMUSKESKUKSEN (VTT) VÄLINEN TULOSSOPIMUSASIAKIRJA VUODELLE 2009 1. Yleistä 1.1 VTT:n missio, visio ja arvot
LisätiedotCleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013
Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen
LisätiedotMetsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025
Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa
ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa
LisätiedotTekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin
Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden
Lisätiedot1 / klo Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta
1 / 6 14.11.2018 klo 12.30 Euroopan unionin rakennerahastokauden 2007 2013 jälkiä Pirkanmaalta 2 / 6 14.11.2018 klo 12.30 Innovaatioverkostojen luominen vaatii pitkäjännitteistä työtä. Verkostojen avulla
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotBusiness Finlandin rahoituspalvelut Aki Parviainen
Business Finlandin rahoituspalvelut 2018 Aki Parviainen Uusi Business Finland mitä tavoitellaan ja miksi? Hyödynnetään vahvemmin asiantuntijaverkostoja Innovaatiotoimintaa ja kansainvälistymistä tukevat
LisätiedotETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi
ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia
LisätiedotGTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015
GTK:n uudet tuulet Olli Breilin, aluejohtaja Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 Strategian muutostekijöitä 2 Strategian kärkiversot, Perustehtävän uudistaminen Vaikuttavuus,
LisätiedotMetsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017
Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia
LisätiedotSUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.
Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti
Lisätiedot- ai miten niin? Twitter: @CyberFinland Web: www.cyberfinland.fi
- ai miten niin? Kyberturvallisuus - miksi ihmeessä? Kyberrikollisuus Kyberrikollisuudessa vuotuisesti liikkuvan rahan määrä on ylittänyt huumausainerikollisuudessa vuotuisesti liikkuvan rahan määrän.
LisätiedotTutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille
LisätiedotDigitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.
Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.2014 Digitaalisuus ravistelee kaikkia aloja Digitaalisuus Markkinoille vienti
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat
LisätiedotToimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta
Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös
LisätiedotSuomen edellytykset talouden uudistumiseen innovaatiotoiminnan kautta heikentyneet
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tukemisen haasteet ja kehittämiskohteet sekä vuoden 2019 valtion talousarvioehdotuksen uudet toimet ja niiden vaikutukset TEM Suomen edellytykset talouden uudistumiseen
LisätiedotPSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä
PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Kansallinen innovaatiostrategia ja
LisätiedotÄlykkäitä tekoja Suomelle
Älykkäitä tekoja Suomelle Teknologiateollisuuden tavoitteet hallituskaudelle 2019-2023 TekojaSuomelle.fi Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 51 % Suomen viennistä 310 000 ihmistä työskentelee
LisätiedotFiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet
Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä
LisätiedotEurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa?
Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? ENERGIA Komiteajäsen: Jukka Leppälahti, Tekes NCP: Arto Kotipelto, Tekes Asiantuntijajäsen: Saila Seppo, Suomen Akatemia Esityksen Sisältö: 1. SET PLAN
LisätiedotKAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017
KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan
LisätiedotTeam Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.
TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden
LisätiedotTekesin kuulumiset Linkosuon Leipomo. Nuppu Rouhiainen
Tekesin kuulumiset 24.01.2017 Linkosuon Leipomo Nuppu Rouhiainen 10-2015 Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa kohti kansainvälisiä markkinoita. Intoa ja osaamista Loistava
LisätiedotLöydämme tiet huomiseen
Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus
Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen
LisätiedotCLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069
INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari
LisätiedotEläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa
DM 1127464 2013 Eläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa 21.8.2013 Minna Hendolin DM 1127464 2013 1950 1980 2000 2013 Konepaja Palvelu Konekauppa Kemppi Oy konserni - Liikevaihto 120 miljoonaa euroa,
LisätiedotKärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes
Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1
LisätiedotRiistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö
Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto
LisätiedotTekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo
Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu
LisätiedotKehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.
Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat
LisätiedotSuomi. NordForsk strategia
Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla
LisätiedotINKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013
INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020 Aiehaku Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatuksena on synnyttää osaamislähtöistä
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotPalkitseminen, osaaminen ja innovatiivisuus TES-eristä kannustavaan palkitsemiseen
Palkitseminen, osaaminen ja innovatiivisuus TES-eristä kannustavaan palkitsemiseen VKL Toimituksellisen johdon seminaari 3.2.2011 Arja Immonen Henkilöstöpäällikkö: Suorituksen johtaminen, palkitseminen
LisätiedotSHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes
SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen
LisätiedotVTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja
VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin
LisätiedotValtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa. Osaamiskysymykset ja osaamista koskevat toimet
Valtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa Osaamiskysymykset ja osaamista koskevat toimet 1 Ennuste dataosaajien kasvulle vuoteen 2020 2 Tavoite: Osaamisen kasvattaminen Datan
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.
LisätiedotMetsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009
Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa
LisätiedotMitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa?
Mitä tarjolla pk-yrityksille -ohjelmassa? Mikä Horisontti? EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vuosille 2014-2020 tarjoaa rahoituksen lisäksi paljon muutakin pienille ja keskisuurille yrityksille.
LisätiedotBUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE
BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 3.1.2019 STRATEGINEN TAVOITE SUOMEA VARTEN Käynnistämme uutta kestävää kasvua innovoinnin ja kansainvälisen yhteistyön kautta 1 2 Yritysten globaali kasvu
LisätiedotSATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI
SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI 12.3.2014 RAHOITUSMAHDOLLISUUDET OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 Jyrki Tomberg Satakuntaliitto ESITYKSEN RAKENNE - Rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 - Luova Eurooppa ohjelma - Central
Lisätiedot