Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015 2018"

Transkriptio

1 ESPOO Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET TOIMINTALINJAUKSET Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Toiminnallinen tuloksellisuus VTT:N TOIMINTAMÄÄRÄRAHAN KEHITYS KEHYSKAUDELLA... 10

3 1 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE JOHDANTO Tämä toiminta- ja taloussuunnitelma perustuu VTT:n johtokunnan kesäkuussa 2013 hyväksymään VTT Group -strategiaan Kesäkuussa 2013 hyväksytty uusi strategia korostaa aiempaa vahvemmin vaikuttavuutta ja hyötynäkökulmaa. Strategiaan on valittu sellaiset painoalueet, jotka lisäävät suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kilpailukykyä sekä tuovat välitöntä hyötyä asiakkaille ja yhteiskunnalle. VTT luopuu strategiakauden aikana sellaisista tutkimusalueista, joilla ei ole välitöntä hyödynnettävyyttä elinkeinoelämässä, ja jotka sopivat profiililtaan paremmin yliopistoille tai muille organisaatioille. VTT myös organisoi toimintansa uudelleen. Uusi organisaatio astuu voimaan Valtioneuvoston tekemän periaatepäätöksen mukaisesti aloitetaan valmistelu VTT:n ja MIKES:in yhdistämiseksi ja uuden yksikön hallintomallin muuttamiseksi valtion kokonaan omistamaksi voittoa tavoittelemattomaksi erityistehtäväyhtiöksi, VTT Oy:ksi. Tässä suunnitelmassa ei ole vielä otettu yksityiskohtaisesti huomioon Valtioneuvoston päätöstä, vaan sen mukainen suunnittelu käynnistyy vuoden 2013 aikana. VTT:n toimintaa suunnataan ja kehitetään kansallisen innovaatiostrategian, Työ- ja elinkeinoministeriön konsernistrategian sekä innovaatiopolitiikan linjausten ja painopisteiden mukaisesti. VTT edistää tehtäväalueellaan hallitusohjelman, hallituksen politiikkaohjelmien sekä Tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaamien tavoitteiden toteuttamista. Valtioneuvoston pitkän aikaväin ilmasto- ja energiastrategian toteuttamiseen VTT osallistuu edistämällä energia- ja ympäristöteknologian kehittämistä. VTT:n toimintaympäristössä ja asiakasrajapinnassa tapahtuu jatkuvia muutoksia, joista osa on vaikeasti ennakoitavissa. Epävarmuus euroalueen talouden tulevaisuudesta on jatkunut pitkään ja maailmankaupan kasvu on hidasta. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan ulkoisesta ympäristöstä ei ole odotettavissa merkittävässä määrin vetoapua Suomen taloudelle parin seuraavan vuoden aikana. Suomen teollisuusyritysten tutkimus- ja kehitysmenot laskivat vuonna 2012 sekä kotimaassa että ulkomailla ja niiden ennustetaan supistuvan edelleen. EK:n tiedustelun mukaan vuosina elektroniikka- ja sähköteollisuuden t&k-panostukset vähenevät selvästi, kun taas kemian- ja metsäteollisuuden t&k-toiminta pysyy varsin vakaana. Globaali teollisuuden ja palveluiden rakennemuutos kiihtyy. Arvoketjujen pilkkoutuessa kansantaloudet kilpailevat korkean tuottavuuden työtehtävistä. Suomessa erityisesti ICT-ala on ajautunut voimakkaaseen rakennemuutokseen. Maailmanlaajuisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaminen ohjaa tutkimustoimintaa pitkälle tulevaisuuteen. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, luonnonvarojen kestävään käyttöön ja väestön hyvinvoinnin edistämiseen etsitään kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja teknologisen kehityksen keinoin. Kansainvälisissä ja kotimaisissa innovaatiojärjestelmissä on myös käynnissä useita muutosprosesseja, jotka on otettava huomioon VTT:n toiminnan kehittämisessä. Tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksesta tehdyn periaatepäätöksen seurauksena Suomen tutkimuslaitoskenttä ja tutkimuksen rahoitusrakenne tulevat muuttumaan merkittävästi. Euroopan komission uusi vuoden 2014 alusta alkava Horisontti tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelma, joka tukee aiempaa vahvemmin lähellä markkinoita olevaa innovaatiotoimintaa ja tuo mukanaan uusia instrumentteja.

4 2 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Useat merkittävät muutosvoimat vaikuttavat VTT:n toimintaan lähivuosina. Maailmanlaajuisten yhteiskunnallisten haasteiden, Grand Challenges, ratkaiseminen on merkittävä tutkimustoiminnan ajuri. Taloudellinen epävarmuus erityisesti euroalueella heijastuu t&k-investointeihin. Toimialojen liiketoiminnan uudistuminen ja rakennemuutokset kiihtyvät. Tutkimustoiminnan tulosten nopea hyödyntäminen korostuu. Globalisaatio jatkuu, mutta paikallisuus voimistuu. Teknologiakilpailu on globaalia joka alueella. Nousevat taloudet vahvistavat edelleen innovaatiotoimintaansa. Tuotekehitys- ja tutkimustoiminnassa korostuvat kotimaiset ja kansainväliset verkostot osaamisen kehittämisen ja laajentamisen välineenä. Suomen tulee pystyä kanavoimaan globaalitaloudesta arvoa omaan kansantalouteensa. Julkisen rahoituksen rakenne muuttuu ja valtion budjettirahoitus tutkimuslaitoksille vähenee Innovaatiorakenteet ja -rahoitus ovat murroksessa sekä Suomessa että kansainvälisesti. Suomessa on käynnistetty laaja tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistus, jonka aikajänne ulottuu vuoteen 2017 saakka ja jonka aikana VTT:n budjettirahoitus vähenee 20 milj. euroa. Uusi strategisen tutkimuksen rahoitusväline lisää kilpaillun rahoituksen määrää ja saattaa sisältää mahdollisuuksia VTT:lle. Euroopan komission uuden Horisontti puiteohjelman ( ) budjetti on noin 70 miljardia euroa ja uusi flat rate -kustannusmalli tulee olemaan VTT:lle rahoituksellisesti erittäin haasteellinen. Tutkimusinfrastruktuurien varmistaminen vaatii yhä vahvempaa kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä ja uusia rahoitusmuotoja. Kestävä kehitys ja ilmastonmuutoksen hillintä ohjaavat teknologian kehittämistä, biotalous korostuu. Ympäristöarvojen merkitys kasvaa. Prosesseja kehitetään ympäristömyönteisemmiksi. Makean veden saatavuus ja käyttö tulevat yhä kriittisemmäksi. Energiatehokkuuden merkitys kasvaa energiavarojen niukentuessa ja sen hinnan noustessa. Raaka-aineiden ja energian käyttöä sekä kierrättämistä tehostetaan. Öljyriippuvuutta pyritään vähentämään. Palvelusektorin merkitys kasvaa Palvelujen osuus euromaiden arvonlisäyksestä on huomattavasti suurempi kuin teollisuuden osuus. Teollisuus ja palvelut ovat kuitenkin hyvin integroituneita. Ilman kilpailukykyisiä palveluja teollisuus ei voi toimia kilpailukykyisesti. VTT varautuu toimintaympäristön muutoksista aiheutuviin riskeihin mm. strategisilla teknologiavalinnoilla, toimimalla aktiivisena innovaatiojärjestelmän vaikuttajana, panostamalla osaamisen uudistamiseen ja kumppanuussuhteisiin sekä pitämällä kustannusrakenteen kohtuullisena. Uudella strategialla ja organisaatiomuutoksella pyritään vastaamaan toimintaympäristön aiheuttamiin muutosvaatimuksiin. 3. TOIMINTALINJAUKSET Missio, visio ja arvot Toiminta-ajatuksensa mukaisesti VTT tuottaa kansainvälistä kilpailukykyä lisääviä tutkimus- ja innovaatiopalveluita yrityksille, yhteiskunnalle ja muille asiakkaille luoden siten edellytyksiä yhteiskunnan kestävälle kehitykselle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. VTT:n visiona on luoda teknologiasta liiketoimintaa. Sitä toteutetaan toimimalla asiakkaiden näkökulmasta kansainvälisesti haluttuna, synergisenä ja joustavana yhteistyökumppanina, valtio-omistajan ja muiden julkisten rahoittajien näkökulmasta teknologiakehityksen veturina Suomessa ja innovaatioympäristön parhaana sijoituskohteena,

5 3 henkilöstön näkökulmasta tavoitelluimpana monialaisena työyhteisönä, joka innostaa osaamisen kehittämiseen ja huippusuorituksiin. VTT:n perusarvoja ovat intohimona innovointi tukea ja arvostusta läpi kaiken yhdessä asiakkaan hyväksi askeleen edellä Arvoja täydentävät lisäksi eettiset normit: puolueettomuus, luotettavuus, rehellisyys ja vastuullisuus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Kuva 1. VTT:n roolit ja vaikuttavuus VTT tähtää yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen: tukemalla yritysten kilpailukyvyn kehittymistä uudistamalla teollisuutta ja kehittämällä uusia liiketoimintamahdollisuuksia yhdessä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa tuottamalla tutkimukseen ja teknologiaan perustuvaa tietoa yhteiskunnan tarpeisiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi viemällä Suomen innovaatioekosysteemin maailman huippuinnovaatiokeskittymien joukkoon ja tuottamalla sillä lisäarvoa VTT pystyy tuottamaan Suomelle lisäarvoa esimerkiksi seuraavilla alueilla: Lisäarvon tuottaminen luonnonvaroista kaikilla tasoilla Lisäarvon tuottaminen älykkäiden tuotteiden ja palvelujen kautta Kehittää puhtaita energiaratkaisuja vähähiilistä taloutta varten Mahdollistaa hyvinvointiratkaisut ihmisen koko elinkaaren ajaksi Säilyttää suomalaisen valmistavan teollisuuden kilpailukykyisenä Tukee yhteiskunnan ja palveluliiketoimintojen kehitystä Tukee uuden liiketoiminnan, teollisuuden erityisalojen ja työllisyyden kehitystä

6 4 VTT:n vaikuttavuutta sen eri roolien kautta on tarkemmin avattu kuvassa 1. Työ- ja elinkeinoministeriön ja VTT:n välisessä nelivuotisessa tulossopimuksessa ( ) on asetettu viisi yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitetta vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteita tarkennettiin vuoden 2012 lopussa. 1. VTT:n tieteellinen edelläkävijyys valituilla aloilla luo kilpailu- ja arvonluontikykyä suomalaiselle elinkeinoelämälle. VTT ylläpitää ja kehittää maailmanluokan osaamista valituilla kansainvälisesti strategisilla alueilla suuntaamalla perusrahoitusta kärki- ja innovaatio-ohjelmiin. 2. VTT luo edellytyksiä yrittäjyydelle ja talouden uudistumiselle yhdistämällä monialaista osaamista sekä suuntaamalla tutkimusta yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen ja käyttäjälähtöiseen tutkimukseen. VTT vahvistaa ja kehittää yhteistyö- ja tutkimuskäytäntöjä, joissa yhdistyvät VTT:n monialainen teknologinen osaaminen, asiakkaiden tarpeet, käyttäjälähtöisyys ja/tai liiketoimintaosaaminen. 3. Teknologian ja osaamisen siirron kautta kasvuhakuisten pienten ja keskisuurten yritysten liikevaihto ja vienti kasvavat. VTT vahvistaa ja kehittää toimintamalleja, joilla tuetaan kansainväliseen kasvuun pyrkiviä pieniä ja keskisuuria yrityksiä. 4. Kytkeytymällä kansallisiin ja ylikansallisiin arvoverkostoihin sekä hyödyntämällä kansallista ja kansainvälistä kärkiosaamista, Suomen vetovoimaisuus innovaatioympäristönä ja -kumppanina vahvistuu. Kumppanuusstrategian mukaisesti VTT vahvistaa yhteistyötään kotimaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa sekä osallistuu strategisten huippuosaamisen keskittymien (SHOK) kehittämiseen sekä niiden toteuttamiseen ja hyvien toimintamallien käyttöönottamiseen. Näiden lisäksi VTT muodostaa strategisia asiakaskumppanuusohjelmia suomalaisten kärkiyritysten kanssa. VTT luo yhteistyötä kansainvälisesti merkittäviin innovaatiokeskittymiin varmistaen pääsyn uusimpaan tutkimustietoon ja keskeisiin toimijoihin, sekä välittäen tietoa ja osaamista suomalaiseen elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan. VTT hyödyntää EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmia osallistumalla ohjelmien hakuihin ja vaikuttamalla tulevan EU:n Horisontti ohjelman sisältöihin. 5. VTT:n biotalouden strategiaohjelma tukee Suomen energiaomavaraisuusasteen kasvattamista ja metsä- sekä biomassavarojemme optimaalista hyödyntämistä uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi. VTT osallistuu aktiivisesti kansallisen biotalousstrategian syntymiseen ja kehittää omaa rooliaan sen toteuttamisessa. Biotalouden edistäminen integroidaan vahvasti VTT:n kärki- ja innovaatio-ohjelmiin. Uusiutuvien energialähteiden koetoimintainvestoinneilla tuetaan tutkimustulosten saattamista kaupalliseen tuotantoon ja toiminnan vaikuttavuutta Toiminnallinen tuloksellisuus VTT:n toiminnan kehittämistä strategiakaudella leimaa elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle tuotettavan vaikuttavuuden parantaminen ja hyötynäkökulman korostaminen. Strategian lähtökohtia ovat tieteelliseen vahvuuteen perustuva teknologian ja liiketoiminnan kehittäminen sekä VTT:n innovaatiokyvykkyyden täysimääräinen hyödyntäminen myös kansainvälisesti. Toimintaympäristö ja asiakasrajapinta ovat jatkuvassa muutoksessa ja siihen vastatakseen VTT:n on jatkuvasti uudistuttava ja kehityttävä. Kehittämisen strategiset painopisteet strategiakaudella ovat: Asiakaslähtöisyyden ja liiketoiminnallisen arvon lisääminen. Strategisen tutkimustoiminnan fokusointi.

7 5 Vaikuttavuuden vahvistaminen monitieteisyyden avulla. Strategisen yhteistyön (co-creation) lisääminen kumppanien kanssa. VTT:n rakenteen kehittäminen kilpailukykyisemmäksi ja ketterämmäksi. Innostava työyhteisö. Asiakaslähtöisyyden ja liiketoiminnallisen arvon lisääminen VTT:n liikevaihdosta noin 70 % muodostuu kilpailluista ulkopuolisista tuotoista. Tästä lähes puolet tulee yksityiseltä sektorilta, joten toiminta on hyvin markkinaohjautuvaa. VTT:n päämarkkina-alueet ovat Suomi ja EU. VTT:n toiminnan vaikuttavuus toteutuu pääosin asiakkaiden kilpailukyvyn kasvamisen, uuden liiketoiminnan edistämisen ja t&k-toiminnan tuottavuuden kohentumisen kautta. Jatkossa asiakkaiden saama palvelu ja innovaatiotoiminnan tuottama lisäarvo korostuvat. Tavoitteina asiakastoiminnan kehittämisessä on: Kasvattaa ymmärrystä asiakkaan liiketoiminnasta. Syventää olemassa olevia asiakassuhteita panostamalla ensisijaisesti strategisiin asiakaskumppanuuksiin. Solmia uusia asiakkuuksia alueilla, joilla kasvu on nopeaa. Kehittää kasvuhakuisille pk-yrityksille räätälöity teknologiatarjoama. Tarttua teollisuuden ja yhteiskunnan haasteisiin uudella Flagship-konseptilla. Kehittää kansainvälistä kärkitarjoamaa 5-7 huippuluokan teknologian ympärille. Liiketoiminnallista arvoa lisätään luomalla uutta tarjoamaa alueille, joilla ennakoitu hyödyntämispotentiaali on suuri. VTT:n tavoitteena on luoda uutta liiketoimintaa ja tukea kasvuyrityksien syntymistä ja kehittymistä. Lisäksi tutkimustulosten kaupallistamista tehostetaan ja strategisen IPR:n kehittämiseen ja sen arvon lisäämiseen panostetaan vahvasti. Suomalaiseen elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan tuodaan lisäarvoa olemalla aktiivisesti mukana kansainvälisesti merkittävissä innovaatiokeskittymissä. Näin varmistetaan pääsy uusimpaan tutkimus- ja teknologiatietoon ja yhteys keskeisiin toimijoihin. Vahvan kansainvälisen verkottumisen kautta voidaan myös seurata tutkimusmarkkinatilanteen kehittymistä. Strategisen tutkimustoiminnan fokusointi Strategisen tutkimustoiminnan fokusointi tapahtuu Tutkimus- ja innovaatiovision 2020 pohjalta, joka ohjaa VTT:n tutkimus- ja innovaatiotoimintaa vastaamaan suuriin haasteisiin. Tutkimustoiminnan fokusointi tapahtuu kolmella valitulla liiketoiminta-alueella: Tietointensiiviset tuotteet ja palvelut, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät, Luonnonvara- ja ympäristöratkaisut (ks. kuva 3). VTT:n tutkimustoiminnan ja teknologiakehityksen painopisteet ovat alueilla, joilla: on vahva näkemys teknologian teollisesta hyödyntämisestä ja asiakaspotentiaalista Suomessa VTT:n teknologiaosaamisen taso on maailmanluokkaa VTT voi tarjota alustan monitieteiselle lähestymistavalle T&K:n maailmanlaajuinen kilpailutilanne on VTT:n kannalta edullinen ja VTT:n investointimahdollisuudet ovat hyvät Tutkimus- ja innovaatiotoimintaa ohjataan kohdentamalla perusrahoitusta sisäisen suunnitelmallisen hankevalinnan toimintamallilla eli portfolio-ohjauksella. Ohjaavina tekijöinä ovat vaikuttavuus ja uuden liiketoiminnan synnyttäminen. VTT:n uudet instrumentit, Flagship-konsepti (laaja kokonaisuus, joka voi sisältää esimerkiksi kärki- ja innovaatio-ohjelmia ja kaupallistamishankkeita) ja Emerging Technologies -ohjelma, ovat strategisen tutkimusportfolion keskeisiä toteuttamisvälineitä, jotka tuovat tutkimusja innovaatiostrategian tavoitteet osaksi käytännön toimintaa. VTT:n toiminnan painopisteinä ovat sellaiset teollisuuden ja palvelusektorin alueet, joissa on käynnissä suuria muutoksia. Flagship-konseptin ja Emerging Technologies -ohjelman ulkopuolisiin, yhteisrahoitteisiin Tekes-, EU- ja SHOK-hankkeisiin sekä omarahoitteisiin hankkeisiin kohdennetaan perusrahoitusta VTT:n tutkimus- ja innovaatiostrategian painotusten mukaisesti.

8 6 Vaikuttavuuden vahvistaminen monitieteisyyden avulla ja strategisen yhteistyön (co-creation) tekeminen kumppanien kanssa Tutkimuksen vaikuttavuutta pyritään lisäämään myös vahvistamalla monitieteistä yhteistyötä kotimaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa kumppanuusstrategian mukaisesti, FIT-konseptia (Finnish Institute of Innovation and Technology) samalla kehittäen ja sen mukaista yhteistyötä käynnistäen. Yliopistoyhteistyön strategiset painoalueet ja tärkeimmät yhteistyökumppanit on esitetty kuvassa 2. Suomalaisten kärkiyritysten kanssa pyritään muodostamaan strategisempia kumppanuuksia ja kehitetään uudenlaisia yhteistyökonsepteja. Kansallisten strategisten huippuosaamisen keskittymien (SHOK) kehittämiseen ja toteuttamiseen osallistutaan aktiivisesti. Uutta tietoa ja osaamista luodaan muun muassa osallistumalla Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmiin sekä Tekesin rahoittamissa isoissa strategisissa avauksissa. VTT pyrkii myös vahvistamaan strategisia kansainvälistymistoimia tuottaakseen lisää vaikuttavuutta elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle. Kansainvälistymisen ja EU-toiminnan tavoitteet Verkottumista ja kumppanuuksien muodostamista jatketaan johtavien teknologiamarkkinoiden, kuten USA ja Japani, kanssa. Kansainvälisenä innovaatiopartnerina VTT:llä on tutkimusyksiköitä myös Suomen ulkopuolella toteuttamassa strategisia tutkimustavoitteita. VTT:llä on lisäksi kontaktipisteitä ja VTT jatkaa aktiivista mukanaoloaan Finnode-innovaatiokeskuksissa valituilla kohdemarkkinoilla. Kaikki EU-toiminta keskitetään Suomen innovaatioympäristön kannalta tärkeimpiin valittuihin alueisiin. Vahvaa EU-tutkimustoimintaa hyödynnetään osallistumalla ohjelmien hakuihin ja varmistamalla, että Suomeen kotiutetaan rahaa. VTT pyrkii proaktiivisesti vaikuttamaan EU:n tutkimuspolitiikkaan ja tulevan EU:n Horizon ohjelman sisältöihin lisäämällä VTT:n osallistumista ja näkyvyyttä EU:n erilaisissa vaikuttajafoorumeissa. VTT pyrkii henkilöstön liikkuvuuden lisäämiseen kehittämällä henkilöstön vaihtokäytäntöjä ja kumppanuuksia. Kuva 2. VTT:n tekemän yliopistoyhteistyön strategiset painoalueet strategiakaudella

9 7 VTT:n rakenteen kehittäminen kilpailukykyisemmäksi ja ketterämmäksi VTT:n rakennetta kehitetään strategiakaudella joustavammaksi ja nopeammin reagoivaksi, jotta toimintaa voidaan ohjata markkinoiden mukaan aiempaa tehokkaammin. Ketterän rakenteen kehittäminen on siten myös yksi keinoista, joilla asiakaslähtöisyyttä parannetaan. Tätä varten VTT on valinnut sellaiset painopistealueet, jotka lisäävät suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kilpailukykyä sekä tuovat välitöntä hyötyä asiakkaille ja yhteiskunnalle. VTT:n uuden organisaation mukaiset liiketoiminta-alueet on esitetty kuvassa 3. Kuva 3. Liiketoiminta-alueet VTT:n uudessa organisaatiossa alkaen. Innostava työyhteisö Henkilöstöjohtaminen perustuu VTT:n arvoihin ja strategiaan. Tavoitteena on luoda henkilöstölle innostava, motivoiva, palkitseva ja tukea tarjoava työyhteisö. Kuva 4. Henkilöstöjohtaminen perustuu VTT:n arvoihin ja strategiaan. Tavoitteena on luoda henkilöstölle innostava, motivoiva, palkitseva ja tukea tarjoava työyhteisö.

10 8 VTT:n ja MIKES:n yhdistäminen, yhtiöittäminen ja hallintomallin muutokset sekä muut kansallisen ja kansainvälisen toimikentän rakennemuutokset näkyvät vahvasti henkilöstöjohtamisessa tulevalla strategiakaudella. Tärkeimmät toimenpiteet liittyvät strategian ja muutosten sitouttamiseen ja toteuttamiseen, hallintomallimme ja toimintakulttuurimme uudistamiseen, innostavan ja laadukkaan johtamisen varmistamiseen, tuottavaan tiimityöskentelyyn, osaamisen ylläpitoon ja kehittämiseen, sekä henkilöstön työkyvystä ja motivaatiosta huolehtimiseen. Näillä varmistamme henkilöstön uudistumiskyvyn, tuottavuuden ja sitoutumisen VTT:n visioon ja strategiaan sekä isoihin strategiakauden muutoksiin. Inhimillisen pääoman kehittämisen tavoitteilla ja kehitystoimenpiteillä varmistetaan strategian, valittujen toimenpiteiden ja muutosten toteutuminen käytännössä. VTT:n uusi strategia, organisaation ja toimintakulttuurimme muutokset vahvistavat toimintaedellytyksiämme niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. VTT:n strateginen ohjaavuus, johtaminen ja sisäiset toimintatavat tehostuvat ja turha byrokratia vähenee. Johtamismallin ja -rakenteiden keventäminen varmistaa yhtenäisemmän kulttuurin, toimintatavat ja yhteenkuuluvuuden. Muutokset vaativat koko henkilöstön sitoutumista ja laadukasta arvojen mukaista johtamista. Henkilöstön sitoutuneisuutta strategiaan ja muutoksiin lisätään strategiasta johdetulla prosessisuunnittelulla ja vaikuttavuutta mittaavilla seurannalla. Strategisessa suunnittelussa hyödynnetään arvopohjaista keskustelua ja itsearviointia, tähdäten virtaviivaiseen, arvopohjaiseen ja strategian ohjaamaan työskentelytapaan. Työtapojen ja prosessien kehittämistyössä korostetaan innostavuutta ja ketteryyttä, jotta voisimme paremmin vastata suuriin, nopeisiin toimintaympäristön muutoksiin. Tehokas, organisaation sisäinen tiedon jakaminen kasvattaa merkitystään toimintaympäristön muutosten yhä nopeutuessa ja auttaa meitä vastaamaan tehokkaammin ja yhä asiantuntevammin asiakkaidemme muuttuviin tarpeisiin. Tiedon jakamista tehostetaan fyysisin tilaratkaisuin ja teknologian keinoin sekä järjestämällä aktiiviseen tiedonjakoon ja verkottumiseen kannustavia organisaation sisäisiä tapahtumia. Henkilöstön yhteenkuuluvuuden tunnetta pyritään vahvistamaan jakamalla tarinoita yhteisistä onnistumisistamme ja vaikuttavuudestamme. Mentorointiin, työkiertoon ja vertaisoppimiseen tarjotaan tukea ja työkaluja. Entistä avoimemmalla projekti-ideoiden jakamisella pyritään lisäämään yhteistä ymmärrystä asiakkaidemme tarpeista. Innostava johtaminen ja tuottava tiimityöskentely varmistavat osaamisen, resurssit ja motivaation sekä luovat perusteet luottamuksen ja vastuullisuuden kulttuurille. Johtamisjärjestelmän keventäminen ja uudistaminen, johtamisosaaminen varmistaminen ja esimiestyön toimintamallien kehittäminen ovat uuden organisaation keskeisiä rakennuspalikoita. Tiimityöskentelyä kehitetään tuottavammaksi ja innovatiivisemmaksi. Uudessa organisaatiossa tiimeistä pyritään rakentamaan osaamisen kehittymistä tukevia, keskenään verkostoituvia, dynaamisia ja luovia tuotantotiimejä. Osaamisten kehittämisellä ja kohdentamisella varmistamme strategisesti tärkeän osaamisen kehittymisen, uusien osaamisten kasvattamisen ja ennakoimme tulevaisuuden osaamistarpeita. Elinikäisen oppimisen ja tehokkaamman kansallisen osaamisyhteistyön kannusteita lisätään. Strategian mukaisesti valittuja osaamiskärkiä vahvistetaan monipuolisin keinoin. Toimenpiteiden suunnittelua tukevat VTT:lle nimetyt teknologiaosaamiset, joille on tunnistettu vahvuudet ja kehittämiskohteet. Tulevaisuudessa tarvittavien liiketoimintaja johtamisosaamisten kehittämisessä panostetaan edelleen mm. ammattimaisen projektipäällikön toimintamallin, esimiestyön ja johtamisosaamisen sekä myyntiosaamisen edelleen kehittämiseen. Työssäoppimisen entistä systemaattisempi tuki ja näkyväksi tekeminen tarjoaa hyvän pohjan suunnitelmalliseen osaamisen kehittämiseen niin yksilöiden kuin organisaationkin näkökulmasta ja vähentää mm. eläköitymisestä aiheutuvaa osaamisriskiä. Henkilöstön liikkuvuuden lisäämiseen käytössämme on henkilöstön kansainvälisiä vaihtokäytäntöjä ja kumppanuuksia. Henkilöstön voimaannuttamiseen ja työkyvyn varmistamiseen tähdätään hyvän johtamisen sekä monipuolisten työkykyä ja palkitsemista tukevien työvälineiden ja keinojen avulla. Johtamis- ja työskentelytapamme muuttuu visionäärisempään ja innostavampaan, paremmin henkilöstön luovuutta ja innovatiivisuutta tukevaan suuntaan. Henkilöstö on aktiivisemmin mukana muutoksissa ja kehitystyössä. Henkilöstön työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia seurataan henkilöstökyselyllä ja sitä johdetaan yhteistyössä esimiesten, henkilöstöhallinnon sekä valittujen ulkopuolisten kumppaneiden kuten työterveyshuollon kanssa. Hyvät johta-

11 9 misen käytännöt, työkyvyn johtaminen ja aktiivinen välittäminen sekä VTT:n tarjoamat monipuoliset ja turvalliset työskentelymahdollisuudet sekä panostukset osaamisen ja työurien kehittämiseen edistävät organisaation tuottavuutta, motivaatiota ja työtyytyväisyyttä. Työ- ja elinkeinoministeriö edellyttää VTT:n tuottavuuden kasvavan vähintään 2 %:n vuosivauhdilla. Tuottavuuden kehittymistä seurataan liikevaihto/henkilötyövuosi -mittarin avulla. Taulukko 1. VTT:n henkilötyövuosien ja liikevaihdon kehittyminen TP 2012 TP 2013 E 2014 S 2015 S 2016 S 2017 S 2018 S Liikevaihto, milj. euroa Henkilötyövuodet, htv Liikevaihto / Htv (1 000 euroa) Esitetyt luvut sisältävät vain työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimivan virastomuotoisen emo-vtt :n tiedot, poislukien hallinnoitujen osakeyhtiöiden luvut. Strategiset tavoitteet, keinot ja mittarit strategiakaudella Vaikuttavuus ja asiakkuudet: luomme teknologiasta liiketoimintaa Synnytämme uutta liiketoimintaa Flagship -ohjelmilla o Puolet strategisesta tutkimuksesta tehdään suurissa tutkimuskokonaisuuksissa, ohjelmien yritysrahoitusosuus kasvaa vuosittain ohjelman edetessä (yritysrahoitusosuuden vuositavoitteet: 10 %/ 20 %/ 30 %/ 40 %) Kehitämme tarjoamaa asiakashyötyä lisäten o Panostetaan strategisten asiakaskumppanuuksien kehittämiseen (1-2 strategista asiakaskumppanuutta per vuosi, asiakkuuden koko yli 1 milj. euroa/ vuosi) o Vaikuttavuuskyselyyn vastaajista % on jo hyödyntänyt tai aikoo hyödyntää seuraavan kolmen vuoden aikana hanketuloksia tuotannollisesti tai kaupallisesti o Tuotot pk-yrityksistä kasvavat 50 % vuoteen 2012 verrattuna 2. Talous: toimintamme on tuloksellista ja kannattavaa Asiakkuuksien ja IPR:n merkitys osana liiketoimintaa kasvaa o Toimeksiantojen vuosittainen volyymi 100 milj. euroa o IPR:n vuosittaiset lisenssi- ja myyntitulot 3,5 milj. euroa, vähintään 300 keksintöilmoitusta vuosittain Panostamme maksulliseen toimintaan ja kansainvälistymiseen o Maksullisen toiminnan kannattavuus 15 % o Kansainvälisen toiminnan maksulliset tulot kasvavat 10 % vuosittain 3. Prosessit ja toiminnan tehokkuus: Prosessimme ovat toimivia ja tehokkaita Projektien johtaminen ammattimaistuu o Vuosijaksotetun projektisalkun keskikoko/projektipäällikkö euroa o 25 % toimeksiannoista on Demanding-tason projekteja Sisäiset palvelumme tuottavat lisäarvoa o Sisäinen asiakastyytyväisyys on 3,6 (asteikko 1-5) o Tukipalveluiden osuus VTT Groupin henkilötyövuosista on 0,10-0,12 htv/ VTT Groupin htv:t 4. Henkilöstö ja osaaminen: Osaaminen uudistuu ja kohdistuu oikein Vahvistamme ja tuemme kansainvälisen tason tutkimuksellista kärkeä ennakoidun asiakastarpeen suuntaamana o Yli 35 % Standard ja Demanding-tason projekteista hyödyntää vähintään kahta teknologista osaamista

12 10 o VTT:n kansainvälisen tutkimushenkilöstön osuus on 15 % koko tutkimushenkilöstöstä Henkilöstön innostus on vahvuus, ja hyvinvointi rakentuu hyvälle johtamiselle o Henkilöstön kokonaistyytyväisyys on 3,5 henkilöstötyytyväisyyskyselyissä (asteikko 1-5) 4. VTT:N TOIMINTAMÄÄRÄRAHAN KEHITYS KEHYSKAUDELLA Valtion tutkimusrahoitus tähtää tulevaisuutta koskevien uusien menestymismahdollisuuksien löytämiseen, joka on kansallisen innovaatiojärjestelmän ja sen vaikuttavuuden kehittämisen kannalta keskeinen tehtävä. Budjettirahoitteisen tutkimuksen tarkoitus on kasvattaa VTT:n ydinosaamista ja kilpailukykyä tärkeiksi katsotuilla alueilla, joten tutkimuksen on sisällettävä merkittävää hyödyntämispotentiaalia elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle. VTT:n käytettävissä oleva määräraha koostuu VTT:n valtion talousarviosta saamasta määrärahasta ja mahdollisesti edelliseltä vuodelta siirtyvästä määrärahasta. Siirtyvä määräraha, nk. puskurirahoitus on välttämätön toiminnan mahdollisimman kitkattomalle jatkuvuudelle mm. suhdannevaihteluista johtuvien, vuoden vaihteen yli menevien rahoitustarpeiden kattamiseksi. VTT pyrkii myös omalla toiminnallaan pitämään maksullisen toiminnan kannattavana ja saamaan sitä kautta lisärahoitusta. Määrärahan käytön periaatteista ja päälinjoista päättää VTT:n johtokunta pääjohtajan esityksestä. Käyttö perustuu VTT:n strategiaan. Lisäksi määrärahaa saa rajoitetusti käyttää valtion talousarviossa esitetyn toimintatavan mukaisesti yritysten osake- tai osuuspääomien merkitsemiseen. Noin % määrärahasta käytetään strategian mukaisesti tutkimus- ja innovaatiotoimintaan ja tutkimuksen infrastruktuuriin ja korkeintaan % muihin tarkoituksiin. Määrärahalla rahoitettua tutkimusta toteutetaan sekä kokonaan omarahoitteisina että yhteishankkeina, joihin sitä sitoutuu huomattavilta osin. Rahoituksen vaikuttavuuden lisäämiseksi periaatteena on panostaa harvempiin kohteisiin enemmän sen sijaan, että rahankäyttö jakautuisi useisiin pieniin kohteisiin. VTT:n sisäistä kohdentamismallia on selostettu tarkemmin tämän asiakirjan kohdassa Toiminnallinen tuloksellisuus. Määrärahalla ei subventoida VTT:n maksullista toimintaa miltään osin. Taulukko 2. VTT:n rahoitus- ja menolaskelma vuosille TP 2012 TP 2013 E 2014 S 2015 S 2016 S 2017 S 2018 S Rahoitus yhteensä (määräraha + ulkop.tuotot) Määrärahaa yhteensä Muutos-% 1,6 14,6-6,4-12,0-1,4-2,1-3,0-3,7 %-osuus kokonaisrahoituksesta Valtion talousarvion uusi määräraha Muutos-% 1,7 7,5-2,8-5,7-0,2 0,0 0,0 0,0 Ed. vuosilta siirtyneet määrärahat Ulkopuoliset tuotot (ml. muut tuotot) Muutos-% 3,4-2,1-0,1-4,2 1,0 1,0 1,0 1,0 %-osuus kokonaisrahoituksesta Kokonaismenot Muutos-% -1,0 7,2 0,4-7,6 1,0 1,0 1,0 1,0 Henkilötyövuodet yhteensä Budjettirahoitteinen toiminta, henkilötyövuodet Maksullinen toiminta, henkilötyövuodet Ulkopuolinen rahoitus, henkilötyövuodet Esitetyt luvut sisältävät vain työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimivan virastomuotoisen emo-vtt :n tiedot, pois lukien hallinnoitujen osakeyhtiöiden luvut.

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JA TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT:N VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JA TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT:N VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE TULOSSOPIMUS 2.12.2011 TEM/2558/00.03.01.02/2011 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JA TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT:N VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2012-2015 1. YLEISTÄ VTT:n toiminta-ajatuksena on tuottaa

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Horisontti kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee?

Horisontti kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee? Horisontti 2020 - kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee? Johtaja Ari Pouttu Centre for Wireless Communications Oulun yliopisto Esityksen taustoitukseksi: Kolme kokoavaa otsikkoa

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Suuntana kestävä kasvu ja kansainvälinen kilpailukyky Tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff VTT

Suuntana kestävä kasvu ja kansainvälinen kilpailukyky Tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff VTT VTT:n tutkimusohjelmat elinkeinoelämän tukena Suuntana kestävä kasvu ja kansainvälinen kilpailukyky Tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff VTT VTT Click- to Teknologiasta edit Master title tulosta

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Biotalous-INKA

Biotalous-INKA Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 49. Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 105 710 000 euroa. 1) 86 710 000 euroa Teknologian

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Sisältöä ja panostuksia INNOFORUM-yhdessä tekemällä parasta palvelua pk-yrityksille seminaari Hotelli Rosendahl, Tampere 10.11.2015 Erkki Lydén Pirkanmaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Teknologiajohtaja Eva Häkkä-Rönnholm, VTT 2 VTT Group

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla?

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Suomessa toimii monipuolinen, globaaleja markkinoita ymmärtävä ja jatkuvasti uudistuva teollisuus, joka tuottaa korkeaa arvonlisää Suomeen Teollisuuden

Lisätiedot

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin Museoiden arviointi- ja kehittämismalli Arviointitoiminta on kokenut viimeisten vuosien aikana muodonmuutoksen Vanha paradigma Lineaarinen selittäminen Top-down -arviointiprosessi Riippumaton arvioitsija

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9

Lisätiedot

Uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa miten huomioitava suunnitteluprosessissa

Uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa miten huomioitava suunnitteluprosessissa Uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa miten huomioitava suunnitteluprosessissa Kristiina Laakso, Liikennevirasto Hankesuunnittelupäivä 25.10.2016 UUDISTUNUT LIIKKUMISEN JA LIIKENTEEN EKOSYSTEEMI Liikenneviraston

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

Tutkimus kestävän yhdyskunnan mahdollistajana. 3/2009, ohjelman koordinaattori

Tutkimus kestävän yhdyskunnan mahdollistajana. 3/2009, ohjelman koordinaattori Tutkimus kestävän yhdyskunnan mahdollistajana Suomen kestävän ä kehityksen toimikunnan kokous ous 3/2009, 7.10.2009 ohjelman koordinaattori Mikko Nousiainen, Pöyry Esityksen rakenne 1. Kestävä yhdyskunta

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot