Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015 2018"

Transkriptio

1 ESPOO Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET TOIMINTALINJAUKSET Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Toiminnallinen tuloksellisuus VTT:N TOIMINTAMÄÄRÄRAHAN KEHITYS KEHYSKAUDELLA... 10

3 1 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE JOHDANTO Tämä toiminta- ja taloussuunnitelma perustuu VTT:n johtokunnan kesäkuussa 2013 hyväksymään VTT Group -strategiaan Kesäkuussa 2013 hyväksytty uusi strategia korostaa aiempaa vahvemmin vaikuttavuutta ja hyötynäkökulmaa. Strategiaan on valittu sellaiset painoalueet, jotka lisäävät suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kilpailukykyä sekä tuovat välitöntä hyötyä asiakkaille ja yhteiskunnalle. VTT luopuu strategiakauden aikana sellaisista tutkimusalueista, joilla ei ole välitöntä hyödynnettävyyttä elinkeinoelämässä, ja jotka sopivat profiililtaan paremmin yliopistoille tai muille organisaatioille. VTT myös organisoi toimintansa uudelleen. Uusi organisaatio astuu voimaan Valtioneuvoston tekemän periaatepäätöksen mukaisesti aloitetaan valmistelu VTT:n ja MIKES:in yhdistämiseksi ja uuden yksikön hallintomallin muuttamiseksi valtion kokonaan omistamaksi voittoa tavoittelemattomaksi erityistehtäväyhtiöksi, VTT Oy:ksi. Tässä suunnitelmassa ei ole vielä otettu yksityiskohtaisesti huomioon Valtioneuvoston päätöstä, vaan sen mukainen suunnittelu käynnistyy vuoden 2013 aikana. VTT:n toimintaa suunnataan ja kehitetään kansallisen innovaatiostrategian, Työ- ja elinkeinoministeriön konsernistrategian sekä innovaatiopolitiikan linjausten ja painopisteiden mukaisesti. VTT edistää tehtäväalueellaan hallitusohjelman, hallituksen politiikkaohjelmien sekä Tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaamien tavoitteiden toteuttamista. Valtioneuvoston pitkän aikaväin ilmasto- ja energiastrategian toteuttamiseen VTT osallistuu edistämällä energia- ja ympäristöteknologian kehittämistä. VTT:n toimintaympäristössä ja asiakasrajapinnassa tapahtuu jatkuvia muutoksia, joista osa on vaikeasti ennakoitavissa. Epävarmuus euroalueen talouden tulevaisuudesta on jatkunut pitkään ja maailmankaupan kasvu on hidasta. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan ulkoisesta ympäristöstä ei ole odotettavissa merkittävässä määrin vetoapua Suomen taloudelle parin seuraavan vuoden aikana. Suomen teollisuusyritysten tutkimus- ja kehitysmenot laskivat vuonna 2012 sekä kotimaassa että ulkomailla ja niiden ennustetaan supistuvan edelleen. EK:n tiedustelun mukaan vuosina elektroniikka- ja sähköteollisuuden t&k-panostukset vähenevät selvästi, kun taas kemian- ja metsäteollisuuden t&k-toiminta pysyy varsin vakaana. Globaali teollisuuden ja palveluiden rakennemuutos kiihtyy. Arvoketjujen pilkkoutuessa kansantaloudet kilpailevat korkean tuottavuuden työtehtävistä. Suomessa erityisesti ICT-ala on ajautunut voimakkaaseen rakennemuutokseen. Maailmanlaajuisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaminen ohjaa tutkimustoimintaa pitkälle tulevaisuuteen. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, luonnonvarojen kestävään käyttöön ja väestön hyvinvoinnin edistämiseen etsitään kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja teknologisen kehityksen keinoin. Kansainvälisissä ja kotimaisissa innovaatiojärjestelmissä on myös käynnissä useita muutosprosesseja, jotka on otettava huomioon VTT:n toiminnan kehittämisessä. Tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksesta tehdyn periaatepäätöksen seurauksena Suomen tutkimuslaitoskenttä ja tutkimuksen rahoitusrakenne tulevat muuttumaan merkittävästi. Euroopan komission uusi vuoden 2014 alusta alkava Horisontti tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelma, joka tukee aiempaa vahvemmin lähellä markkinoita olevaa innovaatiotoimintaa ja tuo mukanaan uusia instrumentteja.

4 2 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Useat merkittävät muutosvoimat vaikuttavat VTT:n toimintaan lähivuosina. Maailmanlaajuisten yhteiskunnallisten haasteiden, Grand Challenges, ratkaiseminen on merkittävä tutkimustoiminnan ajuri. Taloudellinen epävarmuus erityisesti euroalueella heijastuu t&k-investointeihin. Toimialojen liiketoiminnan uudistuminen ja rakennemuutokset kiihtyvät. Tutkimustoiminnan tulosten nopea hyödyntäminen korostuu. Globalisaatio jatkuu, mutta paikallisuus voimistuu. Teknologiakilpailu on globaalia joka alueella. Nousevat taloudet vahvistavat edelleen innovaatiotoimintaansa. Tuotekehitys- ja tutkimustoiminnassa korostuvat kotimaiset ja kansainväliset verkostot osaamisen kehittämisen ja laajentamisen välineenä. Suomen tulee pystyä kanavoimaan globaalitaloudesta arvoa omaan kansantalouteensa. Julkisen rahoituksen rakenne muuttuu ja valtion budjettirahoitus tutkimuslaitoksille vähenee Innovaatiorakenteet ja -rahoitus ovat murroksessa sekä Suomessa että kansainvälisesti. Suomessa on käynnistetty laaja tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistus, jonka aikajänne ulottuu vuoteen 2017 saakka ja jonka aikana VTT:n budjettirahoitus vähenee 20 milj. euroa. Uusi strategisen tutkimuksen rahoitusväline lisää kilpaillun rahoituksen määrää ja saattaa sisältää mahdollisuuksia VTT:lle. Euroopan komission uuden Horisontti puiteohjelman ( ) budjetti on noin 70 miljardia euroa ja uusi flat rate -kustannusmalli tulee olemaan VTT:lle rahoituksellisesti erittäin haasteellinen. Tutkimusinfrastruktuurien varmistaminen vaatii yhä vahvempaa kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä ja uusia rahoitusmuotoja. Kestävä kehitys ja ilmastonmuutoksen hillintä ohjaavat teknologian kehittämistä, biotalous korostuu. Ympäristöarvojen merkitys kasvaa. Prosesseja kehitetään ympäristömyönteisemmiksi. Makean veden saatavuus ja käyttö tulevat yhä kriittisemmäksi. Energiatehokkuuden merkitys kasvaa energiavarojen niukentuessa ja sen hinnan noustessa. Raaka-aineiden ja energian käyttöä sekä kierrättämistä tehostetaan. Öljyriippuvuutta pyritään vähentämään. Palvelusektorin merkitys kasvaa Palvelujen osuus euromaiden arvonlisäyksestä on huomattavasti suurempi kuin teollisuuden osuus. Teollisuus ja palvelut ovat kuitenkin hyvin integroituneita. Ilman kilpailukykyisiä palveluja teollisuus ei voi toimia kilpailukykyisesti. VTT varautuu toimintaympäristön muutoksista aiheutuviin riskeihin mm. strategisilla teknologiavalinnoilla, toimimalla aktiivisena innovaatiojärjestelmän vaikuttajana, panostamalla osaamisen uudistamiseen ja kumppanuussuhteisiin sekä pitämällä kustannusrakenteen kohtuullisena. Uudella strategialla ja organisaatiomuutoksella pyritään vastaamaan toimintaympäristön aiheuttamiin muutosvaatimuksiin. 3. TOIMINTALINJAUKSET Missio, visio ja arvot Toiminta-ajatuksensa mukaisesti VTT tuottaa kansainvälistä kilpailukykyä lisääviä tutkimus- ja innovaatiopalveluita yrityksille, yhteiskunnalle ja muille asiakkaille luoden siten edellytyksiä yhteiskunnan kestävälle kehitykselle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. VTT:n visiona on luoda teknologiasta liiketoimintaa. Sitä toteutetaan toimimalla asiakkaiden näkökulmasta kansainvälisesti haluttuna, synergisenä ja joustavana yhteistyökumppanina, valtio-omistajan ja muiden julkisten rahoittajien näkökulmasta teknologiakehityksen veturina Suomessa ja innovaatioympäristön parhaana sijoituskohteena,

5 3 henkilöstön näkökulmasta tavoitelluimpana monialaisena työyhteisönä, joka innostaa osaamisen kehittämiseen ja huippusuorituksiin. VTT:n perusarvoja ovat intohimona innovointi tukea ja arvostusta läpi kaiken yhdessä asiakkaan hyväksi askeleen edellä Arvoja täydentävät lisäksi eettiset normit: puolueettomuus, luotettavuus, rehellisyys ja vastuullisuus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Kuva 1. VTT:n roolit ja vaikuttavuus VTT tähtää yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen: tukemalla yritysten kilpailukyvyn kehittymistä uudistamalla teollisuutta ja kehittämällä uusia liiketoimintamahdollisuuksia yhdessä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa tuottamalla tutkimukseen ja teknologiaan perustuvaa tietoa yhteiskunnan tarpeisiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi viemällä Suomen innovaatioekosysteemin maailman huippuinnovaatiokeskittymien joukkoon ja tuottamalla sillä lisäarvoa VTT pystyy tuottamaan Suomelle lisäarvoa esimerkiksi seuraavilla alueilla: Lisäarvon tuottaminen luonnonvaroista kaikilla tasoilla Lisäarvon tuottaminen älykkäiden tuotteiden ja palvelujen kautta Kehittää puhtaita energiaratkaisuja vähähiilistä taloutta varten Mahdollistaa hyvinvointiratkaisut ihmisen koko elinkaaren ajaksi Säilyttää suomalaisen valmistavan teollisuuden kilpailukykyisenä Tukee yhteiskunnan ja palveluliiketoimintojen kehitystä Tukee uuden liiketoiminnan, teollisuuden erityisalojen ja työllisyyden kehitystä

6 4 VTT:n vaikuttavuutta sen eri roolien kautta on tarkemmin avattu kuvassa 1. Työ- ja elinkeinoministeriön ja VTT:n välisessä nelivuotisessa tulossopimuksessa ( ) on asetettu viisi yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitetta vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteita tarkennettiin vuoden 2012 lopussa. 1. VTT:n tieteellinen edelläkävijyys valituilla aloilla luo kilpailu- ja arvonluontikykyä suomalaiselle elinkeinoelämälle. VTT ylläpitää ja kehittää maailmanluokan osaamista valituilla kansainvälisesti strategisilla alueilla suuntaamalla perusrahoitusta kärki- ja innovaatio-ohjelmiin. 2. VTT luo edellytyksiä yrittäjyydelle ja talouden uudistumiselle yhdistämällä monialaista osaamista sekä suuntaamalla tutkimusta yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen ja käyttäjälähtöiseen tutkimukseen. VTT vahvistaa ja kehittää yhteistyö- ja tutkimuskäytäntöjä, joissa yhdistyvät VTT:n monialainen teknologinen osaaminen, asiakkaiden tarpeet, käyttäjälähtöisyys ja/tai liiketoimintaosaaminen. 3. Teknologian ja osaamisen siirron kautta kasvuhakuisten pienten ja keskisuurten yritysten liikevaihto ja vienti kasvavat. VTT vahvistaa ja kehittää toimintamalleja, joilla tuetaan kansainväliseen kasvuun pyrkiviä pieniä ja keskisuuria yrityksiä. 4. Kytkeytymällä kansallisiin ja ylikansallisiin arvoverkostoihin sekä hyödyntämällä kansallista ja kansainvälistä kärkiosaamista, Suomen vetovoimaisuus innovaatioympäristönä ja -kumppanina vahvistuu. Kumppanuusstrategian mukaisesti VTT vahvistaa yhteistyötään kotimaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa sekä osallistuu strategisten huippuosaamisen keskittymien (SHOK) kehittämiseen sekä niiden toteuttamiseen ja hyvien toimintamallien käyttöönottamiseen. Näiden lisäksi VTT muodostaa strategisia asiakaskumppanuusohjelmia suomalaisten kärkiyritysten kanssa. VTT luo yhteistyötä kansainvälisesti merkittäviin innovaatiokeskittymiin varmistaen pääsyn uusimpaan tutkimustietoon ja keskeisiin toimijoihin, sekä välittäen tietoa ja osaamista suomalaiseen elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan. VTT hyödyntää EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmia osallistumalla ohjelmien hakuihin ja vaikuttamalla tulevan EU:n Horisontti ohjelman sisältöihin. 5. VTT:n biotalouden strategiaohjelma tukee Suomen energiaomavaraisuusasteen kasvattamista ja metsä- sekä biomassavarojemme optimaalista hyödyntämistä uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi. VTT osallistuu aktiivisesti kansallisen biotalousstrategian syntymiseen ja kehittää omaa rooliaan sen toteuttamisessa. Biotalouden edistäminen integroidaan vahvasti VTT:n kärki- ja innovaatio-ohjelmiin. Uusiutuvien energialähteiden koetoimintainvestoinneilla tuetaan tutkimustulosten saattamista kaupalliseen tuotantoon ja toiminnan vaikuttavuutta Toiminnallinen tuloksellisuus VTT:n toiminnan kehittämistä strategiakaudella leimaa elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle tuotettavan vaikuttavuuden parantaminen ja hyötynäkökulman korostaminen. Strategian lähtökohtia ovat tieteelliseen vahvuuteen perustuva teknologian ja liiketoiminnan kehittäminen sekä VTT:n innovaatiokyvykkyyden täysimääräinen hyödyntäminen myös kansainvälisesti. Toimintaympäristö ja asiakasrajapinta ovat jatkuvassa muutoksessa ja siihen vastatakseen VTT:n on jatkuvasti uudistuttava ja kehityttävä. Kehittämisen strategiset painopisteet strategiakaudella ovat: Asiakaslähtöisyyden ja liiketoiminnallisen arvon lisääminen. Strategisen tutkimustoiminnan fokusointi.

7 5 Vaikuttavuuden vahvistaminen monitieteisyyden avulla. Strategisen yhteistyön (co-creation) lisääminen kumppanien kanssa. VTT:n rakenteen kehittäminen kilpailukykyisemmäksi ja ketterämmäksi. Innostava työyhteisö. Asiakaslähtöisyyden ja liiketoiminnallisen arvon lisääminen VTT:n liikevaihdosta noin 70 % muodostuu kilpailluista ulkopuolisista tuotoista. Tästä lähes puolet tulee yksityiseltä sektorilta, joten toiminta on hyvin markkinaohjautuvaa. VTT:n päämarkkina-alueet ovat Suomi ja EU. VTT:n toiminnan vaikuttavuus toteutuu pääosin asiakkaiden kilpailukyvyn kasvamisen, uuden liiketoiminnan edistämisen ja t&k-toiminnan tuottavuuden kohentumisen kautta. Jatkossa asiakkaiden saama palvelu ja innovaatiotoiminnan tuottama lisäarvo korostuvat. Tavoitteina asiakastoiminnan kehittämisessä on: Kasvattaa ymmärrystä asiakkaan liiketoiminnasta. Syventää olemassa olevia asiakassuhteita panostamalla ensisijaisesti strategisiin asiakaskumppanuuksiin. Solmia uusia asiakkuuksia alueilla, joilla kasvu on nopeaa. Kehittää kasvuhakuisille pk-yrityksille räätälöity teknologiatarjoama. Tarttua teollisuuden ja yhteiskunnan haasteisiin uudella Flagship-konseptilla. Kehittää kansainvälistä kärkitarjoamaa 5-7 huippuluokan teknologian ympärille. Liiketoiminnallista arvoa lisätään luomalla uutta tarjoamaa alueille, joilla ennakoitu hyödyntämispotentiaali on suuri. VTT:n tavoitteena on luoda uutta liiketoimintaa ja tukea kasvuyrityksien syntymistä ja kehittymistä. Lisäksi tutkimustulosten kaupallistamista tehostetaan ja strategisen IPR:n kehittämiseen ja sen arvon lisäämiseen panostetaan vahvasti. Suomalaiseen elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan tuodaan lisäarvoa olemalla aktiivisesti mukana kansainvälisesti merkittävissä innovaatiokeskittymissä. Näin varmistetaan pääsy uusimpaan tutkimus- ja teknologiatietoon ja yhteys keskeisiin toimijoihin. Vahvan kansainvälisen verkottumisen kautta voidaan myös seurata tutkimusmarkkinatilanteen kehittymistä. Strategisen tutkimustoiminnan fokusointi Strategisen tutkimustoiminnan fokusointi tapahtuu Tutkimus- ja innovaatiovision 2020 pohjalta, joka ohjaa VTT:n tutkimus- ja innovaatiotoimintaa vastaamaan suuriin haasteisiin. Tutkimustoiminnan fokusointi tapahtuu kolmella valitulla liiketoiminta-alueella: Tietointensiiviset tuotteet ja palvelut, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät, Luonnonvara- ja ympäristöratkaisut (ks. kuva 3). VTT:n tutkimustoiminnan ja teknologiakehityksen painopisteet ovat alueilla, joilla: on vahva näkemys teknologian teollisesta hyödyntämisestä ja asiakaspotentiaalista Suomessa VTT:n teknologiaosaamisen taso on maailmanluokkaa VTT voi tarjota alustan monitieteiselle lähestymistavalle T&K:n maailmanlaajuinen kilpailutilanne on VTT:n kannalta edullinen ja VTT:n investointimahdollisuudet ovat hyvät Tutkimus- ja innovaatiotoimintaa ohjataan kohdentamalla perusrahoitusta sisäisen suunnitelmallisen hankevalinnan toimintamallilla eli portfolio-ohjauksella. Ohjaavina tekijöinä ovat vaikuttavuus ja uuden liiketoiminnan synnyttäminen. VTT:n uudet instrumentit, Flagship-konsepti (laaja kokonaisuus, joka voi sisältää esimerkiksi kärki- ja innovaatio-ohjelmia ja kaupallistamishankkeita) ja Emerging Technologies -ohjelma, ovat strategisen tutkimusportfolion keskeisiä toteuttamisvälineitä, jotka tuovat tutkimusja innovaatiostrategian tavoitteet osaksi käytännön toimintaa. VTT:n toiminnan painopisteinä ovat sellaiset teollisuuden ja palvelusektorin alueet, joissa on käynnissä suuria muutoksia. Flagship-konseptin ja Emerging Technologies -ohjelman ulkopuolisiin, yhteisrahoitteisiin Tekes-, EU- ja SHOK-hankkeisiin sekä omarahoitteisiin hankkeisiin kohdennetaan perusrahoitusta VTT:n tutkimus- ja innovaatiostrategian painotusten mukaisesti.

8 6 Vaikuttavuuden vahvistaminen monitieteisyyden avulla ja strategisen yhteistyön (co-creation) tekeminen kumppanien kanssa Tutkimuksen vaikuttavuutta pyritään lisäämään myös vahvistamalla monitieteistä yhteistyötä kotimaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa kumppanuusstrategian mukaisesti, FIT-konseptia (Finnish Institute of Innovation and Technology) samalla kehittäen ja sen mukaista yhteistyötä käynnistäen. Yliopistoyhteistyön strategiset painoalueet ja tärkeimmät yhteistyökumppanit on esitetty kuvassa 2. Suomalaisten kärkiyritysten kanssa pyritään muodostamaan strategisempia kumppanuuksia ja kehitetään uudenlaisia yhteistyökonsepteja. Kansallisten strategisten huippuosaamisen keskittymien (SHOK) kehittämiseen ja toteuttamiseen osallistutaan aktiivisesti. Uutta tietoa ja osaamista luodaan muun muassa osallistumalla Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmiin sekä Tekesin rahoittamissa isoissa strategisissa avauksissa. VTT pyrkii myös vahvistamaan strategisia kansainvälistymistoimia tuottaakseen lisää vaikuttavuutta elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle. Kansainvälistymisen ja EU-toiminnan tavoitteet Verkottumista ja kumppanuuksien muodostamista jatketaan johtavien teknologiamarkkinoiden, kuten USA ja Japani, kanssa. Kansainvälisenä innovaatiopartnerina VTT:llä on tutkimusyksiköitä myös Suomen ulkopuolella toteuttamassa strategisia tutkimustavoitteita. VTT:llä on lisäksi kontaktipisteitä ja VTT jatkaa aktiivista mukanaoloaan Finnode-innovaatiokeskuksissa valituilla kohdemarkkinoilla. Kaikki EU-toiminta keskitetään Suomen innovaatioympäristön kannalta tärkeimpiin valittuihin alueisiin. Vahvaa EU-tutkimustoimintaa hyödynnetään osallistumalla ohjelmien hakuihin ja varmistamalla, että Suomeen kotiutetaan rahaa. VTT pyrkii proaktiivisesti vaikuttamaan EU:n tutkimuspolitiikkaan ja tulevan EU:n Horizon ohjelman sisältöihin lisäämällä VTT:n osallistumista ja näkyvyyttä EU:n erilaisissa vaikuttajafoorumeissa. VTT pyrkii henkilöstön liikkuvuuden lisäämiseen kehittämällä henkilöstön vaihtokäytäntöjä ja kumppanuuksia. Kuva 2. VTT:n tekemän yliopistoyhteistyön strategiset painoalueet strategiakaudella

9 7 VTT:n rakenteen kehittäminen kilpailukykyisemmäksi ja ketterämmäksi VTT:n rakennetta kehitetään strategiakaudella joustavammaksi ja nopeammin reagoivaksi, jotta toimintaa voidaan ohjata markkinoiden mukaan aiempaa tehokkaammin. Ketterän rakenteen kehittäminen on siten myös yksi keinoista, joilla asiakaslähtöisyyttä parannetaan. Tätä varten VTT on valinnut sellaiset painopistealueet, jotka lisäävät suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kilpailukykyä sekä tuovat välitöntä hyötyä asiakkaille ja yhteiskunnalle. VTT:n uuden organisaation mukaiset liiketoiminta-alueet on esitetty kuvassa 3. Kuva 3. Liiketoiminta-alueet VTT:n uudessa organisaatiossa alkaen. Innostava työyhteisö Henkilöstöjohtaminen perustuu VTT:n arvoihin ja strategiaan. Tavoitteena on luoda henkilöstölle innostava, motivoiva, palkitseva ja tukea tarjoava työyhteisö. Kuva 4. Henkilöstöjohtaminen perustuu VTT:n arvoihin ja strategiaan. Tavoitteena on luoda henkilöstölle innostava, motivoiva, palkitseva ja tukea tarjoava työyhteisö.

10 8 VTT:n ja MIKES:n yhdistäminen, yhtiöittäminen ja hallintomallin muutokset sekä muut kansallisen ja kansainvälisen toimikentän rakennemuutokset näkyvät vahvasti henkilöstöjohtamisessa tulevalla strategiakaudella. Tärkeimmät toimenpiteet liittyvät strategian ja muutosten sitouttamiseen ja toteuttamiseen, hallintomallimme ja toimintakulttuurimme uudistamiseen, innostavan ja laadukkaan johtamisen varmistamiseen, tuottavaan tiimityöskentelyyn, osaamisen ylläpitoon ja kehittämiseen, sekä henkilöstön työkyvystä ja motivaatiosta huolehtimiseen. Näillä varmistamme henkilöstön uudistumiskyvyn, tuottavuuden ja sitoutumisen VTT:n visioon ja strategiaan sekä isoihin strategiakauden muutoksiin. Inhimillisen pääoman kehittämisen tavoitteilla ja kehitystoimenpiteillä varmistetaan strategian, valittujen toimenpiteiden ja muutosten toteutuminen käytännössä. VTT:n uusi strategia, organisaation ja toimintakulttuurimme muutokset vahvistavat toimintaedellytyksiämme niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. VTT:n strateginen ohjaavuus, johtaminen ja sisäiset toimintatavat tehostuvat ja turha byrokratia vähenee. Johtamismallin ja -rakenteiden keventäminen varmistaa yhtenäisemmän kulttuurin, toimintatavat ja yhteenkuuluvuuden. Muutokset vaativat koko henkilöstön sitoutumista ja laadukasta arvojen mukaista johtamista. Henkilöstön sitoutuneisuutta strategiaan ja muutoksiin lisätään strategiasta johdetulla prosessisuunnittelulla ja vaikuttavuutta mittaavilla seurannalla. Strategisessa suunnittelussa hyödynnetään arvopohjaista keskustelua ja itsearviointia, tähdäten virtaviivaiseen, arvopohjaiseen ja strategian ohjaamaan työskentelytapaan. Työtapojen ja prosessien kehittämistyössä korostetaan innostavuutta ja ketteryyttä, jotta voisimme paremmin vastata suuriin, nopeisiin toimintaympäristön muutoksiin. Tehokas, organisaation sisäinen tiedon jakaminen kasvattaa merkitystään toimintaympäristön muutosten yhä nopeutuessa ja auttaa meitä vastaamaan tehokkaammin ja yhä asiantuntevammin asiakkaidemme muuttuviin tarpeisiin. Tiedon jakamista tehostetaan fyysisin tilaratkaisuin ja teknologian keinoin sekä järjestämällä aktiiviseen tiedonjakoon ja verkottumiseen kannustavia organisaation sisäisiä tapahtumia. Henkilöstön yhteenkuuluvuuden tunnetta pyritään vahvistamaan jakamalla tarinoita yhteisistä onnistumisistamme ja vaikuttavuudestamme. Mentorointiin, työkiertoon ja vertaisoppimiseen tarjotaan tukea ja työkaluja. Entistä avoimemmalla projekti-ideoiden jakamisella pyritään lisäämään yhteistä ymmärrystä asiakkaidemme tarpeista. Innostava johtaminen ja tuottava tiimityöskentely varmistavat osaamisen, resurssit ja motivaation sekä luovat perusteet luottamuksen ja vastuullisuuden kulttuurille. Johtamisjärjestelmän keventäminen ja uudistaminen, johtamisosaaminen varmistaminen ja esimiestyön toimintamallien kehittäminen ovat uuden organisaation keskeisiä rakennuspalikoita. Tiimityöskentelyä kehitetään tuottavammaksi ja innovatiivisemmaksi. Uudessa organisaatiossa tiimeistä pyritään rakentamaan osaamisen kehittymistä tukevia, keskenään verkostoituvia, dynaamisia ja luovia tuotantotiimejä. Osaamisten kehittämisellä ja kohdentamisella varmistamme strategisesti tärkeän osaamisen kehittymisen, uusien osaamisten kasvattamisen ja ennakoimme tulevaisuuden osaamistarpeita. Elinikäisen oppimisen ja tehokkaamman kansallisen osaamisyhteistyön kannusteita lisätään. Strategian mukaisesti valittuja osaamiskärkiä vahvistetaan monipuolisin keinoin. Toimenpiteiden suunnittelua tukevat VTT:lle nimetyt teknologiaosaamiset, joille on tunnistettu vahvuudet ja kehittämiskohteet. Tulevaisuudessa tarvittavien liiketoimintaja johtamisosaamisten kehittämisessä panostetaan edelleen mm. ammattimaisen projektipäällikön toimintamallin, esimiestyön ja johtamisosaamisen sekä myyntiosaamisen edelleen kehittämiseen. Työssäoppimisen entistä systemaattisempi tuki ja näkyväksi tekeminen tarjoaa hyvän pohjan suunnitelmalliseen osaamisen kehittämiseen niin yksilöiden kuin organisaationkin näkökulmasta ja vähentää mm. eläköitymisestä aiheutuvaa osaamisriskiä. Henkilöstön liikkuvuuden lisäämiseen käytössämme on henkilöstön kansainvälisiä vaihtokäytäntöjä ja kumppanuuksia. Henkilöstön voimaannuttamiseen ja työkyvyn varmistamiseen tähdätään hyvän johtamisen sekä monipuolisten työkykyä ja palkitsemista tukevien työvälineiden ja keinojen avulla. Johtamis- ja työskentelytapamme muuttuu visionäärisempään ja innostavampaan, paremmin henkilöstön luovuutta ja innovatiivisuutta tukevaan suuntaan. Henkilöstö on aktiivisemmin mukana muutoksissa ja kehitystyössä. Henkilöstön työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia seurataan henkilöstökyselyllä ja sitä johdetaan yhteistyössä esimiesten, henkilöstöhallinnon sekä valittujen ulkopuolisten kumppaneiden kuten työterveyshuollon kanssa. Hyvät johta-

11 9 misen käytännöt, työkyvyn johtaminen ja aktiivinen välittäminen sekä VTT:n tarjoamat monipuoliset ja turvalliset työskentelymahdollisuudet sekä panostukset osaamisen ja työurien kehittämiseen edistävät organisaation tuottavuutta, motivaatiota ja työtyytyväisyyttä. Työ- ja elinkeinoministeriö edellyttää VTT:n tuottavuuden kasvavan vähintään 2 %:n vuosivauhdilla. Tuottavuuden kehittymistä seurataan liikevaihto/henkilötyövuosi -mittarin avulla. Taulukko 1. VTT:n henkilötyövuosien ja liikevaihdon kehittyminen TP 2012 TP 2013 E 2014 S 2015 S 2016 S 2017 S 2018 S Liikevaihto, milj. euroa Henkilötyövuodet, htv Liikevaihto / Htv (1 000 euroa) Esitetyt luvut sisältävät vain työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimivan virastomuotoisen emo-vtt :n tiedot, poislukien hallinnoitujen osakeyhtiöiden luvut. Strategiset tavoitteet, keinot ja mittarit strategiakaudella Vaikuttavuus ja asiakkuudet: luomme teknologiasta liiketoimintaa Synnytämme uutta liiketoimintaa Flagship -ohjelmilla o Puolet strategisesta tutkimuksesta tehdään suurissa tutkimuskokonaisuuksissa, ohjelmien yritysrahoitusosuus kasvaa vuosittain ohjelman edetessä (yritysrahoitusosuuden vuositavoitteet: 10 %/ 20 %/ 30 %/ 40 %) Kehitämme tarjoamaa asiakashyötyä lisäten o Panostetaan strategisten asiakaskumppanuuksien kehittämiseen (1-2 strategista asiakaskumppanuutta per vuosi, asiakkuuden koko yli 1 milj. euroa/ vuosi) o Vaikuttavuuskyselyyn vastaajista % on jo hyödyntänyt tai aikoo hyödyntää seuraavan kolmen vuoden aikana hanketuloksia tuotannollisesti tai kaupallisesti o Tuotot pk-yrityksistä kasvavat 50 % vuoteen 2012 verrattuna 2. Talous: toimintamme on tuloksellista ja kannattavaa Asiakkuuksien ja IPR:n merkitys osana liiketoimintaa kasvaa o Toimeksiantojen vuosittainen volyymi 100 milj. euroa o IPR:n vuosittaiset lisenssi- ja myyntitulot 3,5 milj. euroa, vähintään 300 keksintöilmoitusta vuosittain Panostamme maksulliseen toimintaan ja kansainvälistymiseen o Maksullisen toiminnan kannattavuus 15 % o Kansainvälisen toiminnan maksulliset tulot kasvavat 10 % vuosittain 3. Prosessit ja toiminnan tehokkuus: Prosessimme ovat toimivia ja tehokkaita Projektien johtaminen ammattimaistuu o Vuosijaksotetun projektisalkun keskikoko/projektipäällikkö euroa o 25 % toimeksiannoista on Demanding-tason projekteja Sisäiset palvelumme tuottavat lisäarvoa o Sisäinen asiakastyytyväisyys on 3,6 (asteikko 1-5) o Tukipalveluiden osuus VTT Groupin henkilötyövuosista on 0,10-0,12 htv/ VTT Groupin htv:t 4. Henkilöstö ja osaaminen: Osaaminen uudistuu ja kohdistuu oikein Vahvistamme ja tuemme kansainvälisen tason tutkimuksellista kärkeä ennakoidun asiakastarpeen suuntaamana o Yli 35 % Standard ja Demanding-tason projekteista hyödyntää vähintään kahta teknologista osaamista

12 10 o VTT:n kansainvälisen tutkimushenkilöstön osuus on 15 % koko tutkimushenkilöstöstä Henkilöstön innostus on vahvuus, ja hyvinvointi rakentuu hyvälle johtamiselle o Henkilöstön kokonaistyytyväisyys on 3,5 henkilöstötyytyväisyyskyselyissä (asteikko 1-5) 4. VTT:N TOIMINTAMÄÄRÄRAHAN KEHITYS KEHYSKAUDELLA Valtion tutkimusrahoitus tähtää tulevaisuutta koskevien uusien menestymismahdollisuuksien löytämiseen, joka on kansallisen innovaatiojärjestelmän ja sen vaikuttavuuden kehittämisen kannalta keskeinen tehtävä. Budjettirahoitteisen tutkimuksen tarkoitus on kasvattaa VTT:n ydinosaamista ja kilpailukykyä tärkeiksi katsotuilla alueilla, joten tutkimuksen on sisällettävä merkittävää hyödyntämispotentiaalia elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle. VTT:n käytettävissä oleva määräraha koostuu VTT:n valtion talousarviosta saamasta määrärahasta ja mahdollisesti edelliseltä vuodelta siirtyvästä määrärahasta. Siirtyvä määräraha, nk. puskurirahoitus on välttämätön toiminnan mahdollisimman kitkattomalle jatkuvuudelle mm. suhdannevaihteluista johtuvien, vuoden vaihteen yli menevien rahoitustarpeiden kattamiseksi. VTT pyrkii myös omalla toiminnallaan pitämään maksullisen toiminnan kannattavana ja saamaan sitä kautta lisärahoitusta. Määrärahan käytön periaatteista ja päälinjoista päättää VTT:n johtokunta pääjohtajan esityksestä. Käyttö perustuu VTT:n strategiaan. Lisäksi määrärahaa saa rajoitetusti käyttää valtion talousarviossa esitetyn toimintatavan mukaisesti yritysten osake- tai osuuspääomien merkitsemiseen. Noin % määrärahasta käytetään strategian mukaisesti tutkimus- ja innovaatiotoimintaan ja tutkimuksen infrastruktuuriin ja korkeintaan % muihin tarkoituksiin. Määrärahalla rahoitettua tutkimusta toteutetaan sekä kokonaan omarahoitteisina että yhteishankkeina, joihin sitä sitoutuu huomattavilta osin. Rahoituksen vaikuttavuuden lisäämiseksi periaatteena on panostaa harvempiin kohteisiin enemmän sen sijaan, että rahankäyttö jakautuisi useisiin pieniin kohteisiin. VTT:n sisäistä kohdentamismallia on selostettu tarkemmin tämän asiakirjan kohdassa Toiminnallinen tuloksellisuus. Määrärahalla ei subventoida VTT:n maksullista toimintaa miltään osin. Taulukko 2. VTT:n rahoitus- ja menolaskelma vuosille TP 2012 TP 2013 E 2014 S 2015 S 2016 S 2017 S 2018 S Rahoitus yhteensä (määräraha + ulkop.tuotot) Määrärahaa yhteensä Muutos-% 1,6 14,6-6,4-12,0-1,4-2,1-3,0-3,7 %-osuus kokonaisrahoituksesta Valtion talousarvion uusi määräraha Muutos-% 1,7 7,5-2,8-5,7-0,2 0,0 0,0 0,0 Ed. vuosilta siirtyneet määrärahat Ulkopuoliset tuotot (ml. muut tuotot) Muutos-% 3,4-2,1-0,1-4,2 1,0 1,0 1,0 1,0 %-osuus kokonaisrahoituksesta Kokonaismenot Muutos-% -1,0 7,2 0,4-7,6 1,0 1,0 1,0 1,0 Henkilötyövuodet yhteensä Budjettirahoitteinen toiminta, henkilötyövuodet Maksullinen toiminta, henkilötyövuodet Ulkopuolinen rahoitus, henkilötyövuodet Esitetyt luvut sisältävät vain työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimivan virastomuotoisen emo-vtt :n tiedot, pois lukien hallinnoitujen osakeyhtiöiden luvut.

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2014 2017

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2014 2017 ESPOO 2012 19.9.2012 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2014 2017 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 1 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET... 1 3. VTT:N TOIMINTALINJAUKSET... 2 3.1. VTT:n yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä

PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Kansallinen innovaatiostrategia ja

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes Hallitusohjelman ja resurssileikkausten vaikutukset Tekesin toimintaan Kuulemistilaisuus eduskunnan talousvaliokunnassa: HE 30/2015 vp hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Kansallisen innovaatiostrategian linjaukset. Petri Peltonen TEM / INNO

Kansallisen innovaatiostrategian linjaukset. Petri Peltonen TEM / INNO Kansallisen innovaatiostrategian linjaukset Petri Peltonen TEM / INNO Kansallinen innovaatiostrategia - päämäärät Innovaatioperusteinen tuottavuuskehitys Hyvinvoinnin lisääminen edellyttää innovaatioihin

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 GTK:n uudet tuulet Olli Breilin, aluejohtaja Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 Strategian muutostekijöitä 2 Strategian kärkiversot, Perustehtävän uudistaminen Vaikuttavuus,

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) strategia 2022 ja visio vuoteen 2030 Tiivistelmä, hyväksytty Xamk Oy:n hallituksessa 23.9.2015 Visio

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin?

Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin? Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin? Strategisen uudistumisen elementit ja kokemuksia vaativista julkisen sektorin uudistamisprosesseista Mitä digitaalinen transformaatio

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020 Aiehaku Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatuksena on synnyttää osaamislähtöistä

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 1 Alueosasto/Rakennerahastot LUONNOS 2 9.5.2014 1 (6) VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma I YLEISET VALINTAPERUSTEET Merkitään rastilla täyttyvät kriteerit.

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JA VALTION TEKNILLISEN TUTKIMUSKESKUKSEN (VTT) VÄLINEN TULOSSOPIMUSASIAKIRJA VUODELLE 2009

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JA VALTION TEKNILLISEN TUTKIMUSKESKUKSEN (VTT) VÄLINEN TULOSSOPIMUSASIAKIRJA VUODELLE 2009 TULOSSOPIMUS 18.11.2008 3637/040/2008 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JA VALTION TEKNILLISEN TUTKIMUSKESKUKSEN (VTT) VÄLINEN TULOSSOPIMUSASIAKIRJA VUODELLE 2009 1. Yleistä 1.1 VTT:n missio, visio ja arvot

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Sisältöä ja panostuksia INNOFORUM-yhdessä tekemällä parasta palvelua pk-yrityksille seminaari Hotelli Rosendahl, Tampere 10.11.2015 Erkki Lydén Pirkanmaan

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Palkitseminen, osaaminen ja innovatiivisuus TES-eristä kannustavaan palkitsemiseen

Palkitseminen, osaaminen ja innovatiivisuus TES-eristä kannustavaan palkitsemiseen Palkitseminen, osaaminen ja innovatiivisuus TES-eristä kannustavaan palkitsemiseen VKL Toimituksellisen johdon seminaari 3.2.2011 Arja Immonen Henkilöstöpäällikkö: Suorituksen johtaminen, palkitseminen

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9. Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.2014 Digitaalisuus ravistelee kaikkia aloja Digitaalisuus Markkinoille vienti

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ VOITTAJIKSI

YHTEISTYÖLLÄ VOITTAJIKSI YHTEISTYÖLLÄ VOITTAJIKSI Kuntatekniikan Päivät 3.6.2010, Joensuu Jaakko Heikkilä rakennusneuvos Sisältö Oy Suomi Ab tarvitsee uusia innovaatioita Oy Minä Ab puristuksesta kasvuun Oy Työyhteisö Ab puitteet

Lisätiedot

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 SKOL, strategia 2015-2018 Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot