Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille
|
|
- Jalmari Lattu
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ESPOO Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille
2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET TOIMINTALINJAUKSET Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Toiminnallinen tuloksellisuus VTT:N TOIMINTAMÄÄRÄRAHAN KEHITYS KEHYSKAUDELLA... 10
3 1 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE JOHDANTO Tämä toiminta- ja taloussuunnitelma perustuu VTT:n johtokunnan kesäkuussa 2013 hyväksymään VTT Group -strategiaan Kesäkuussa 2013 hyväksytty uusi strategia korostaa aiempaa vahvemmin vaikuttavuutta ja hyötynäkökulmaa. Strategiaan on valittu sellaiset painoalueet, jotka lisäävät suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kilpailukykyä sekä tuovat välitöntä hyötyä asiakkaille ja yhteiskunnalle. VTT luopuu strategiakauden aikana sellaisista tutkimusalueista, joilla ei ole välitöntä hyödynnettävyyttä elinkeinoelämässä, ja jotka sopivat profiililtaan paremmin yliopistoille tai muille organisaatioille. VTT myös organisoi toimintansa uudelleen. Uusi organisaatio astuu voimaan Valtioneuvoston tekemän periaatepäätöksen mukaisesti aloitetaan valmistelu VTT:n ja MIKES:in yhdistämiseksi ja uuden yksikön hallintomallin muuttamiseksi valtion kokonaan omistamaksi voittoa tavoittelemattomaksi erityistehtäväyhtiöksi, VTT Oy:ksi. Tässä suunnitelmassa ei ole vielä otettu yksityiskohtaisesti huomioon Valtioneuvoston päätöstä, vaan sen mukainen suunnittelu käynnistyy vuoden 2013 aikana. VTT:n toimintaa suunnataan ja kehitetään kansallisen innovaatiostrategian, Työ- ja elinkeinoministeriön konsernistrategian sekä innovaatiopolitiikan linjausten ja painopisteiden mukaisesti. VTT edistää tehtäväalueellaan hallitusohjelman, hallituksen politiikkaohjelmien sekä Tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaamien tavoitteiden toteuttamista. Valtioneuvoston pitkän aikaväin ilmasto- ja energiastrategian toteuttamiseen VTT osallistuu edistämällä energia- ja ympäristöteknologian kehittämistä. VTT:n toimintaympäristössä ja asiakasrajapinnassa tapahtuu jatkuvia muutoksia, joista osa on vaikeasti ennakoitavissa. Epävarmuus euroalueen talouden tulevaisuudesta on jatkunut pitkään ja maailmankaupan kasvu on hidasta. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan ulkoisesta ympäristöstä ei ole odotettavissa merkittävässä määrin vetoapua Suomen taloudelle parin seuraavan vuoden aikana. Suomen teollisuusyritysten tutkimus- ja kehitysmenot laskivat vuonna 2012 sekä kotimaassa että ulkomailla ja niiden ennustetaan supistuvan edelleen. EK:n tiedustelun mukaan vuosina elektroniikka- ja sähköteollisuuden t&k-panostukset vähenevät selvästi, kun taas kemian- ja metsäteollisuuden t&k-toiminta pysyy varsin vakaana. Globaali teollisuuden ja palveluiden rakennemuutos kiihtyy. Arvoketjujen pilkkoutuessa kansantaloudet kilpailevat korkean tuottavuuden työtehtävistä. Suomessa erityisesti ICT-ala on ajautunut voimakkaaseen rakennemuutokseen. Maailmanlaajuisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaminen ohjaa tutkimustoimintaa pitkälle tulevaisuuteen. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, luonnonvarojen kestävään käyttöön ja väestön hyvinvoinnin edistämiseen etsitään kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja teknologisen kehityksen keinoin. Kansainvälisissä ja kotimaisissa innovaatiojärjestelmissä on myös käynnissä useita muutosprosesseja, jotka on otettava huomioon VTT:n toiminnan kehittämisessä. Tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksesta tehdyn periaatepäätöksen seurauksena Suomen tutkimuslaitoskenttä ja tutkimuksen rahoitusrakenne tulevat muuttumaan merkittävästi. Euroopan komission uusi vuoden 2014 alusta alkava Horisontti tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelma, joka tukee aiempaa vahvemmin lähellä markkinoita olevaa innovaatiotoimintaa ja tuo mukanaan uusia instrumentteja.
4 2 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Useat merkittävät muutosvoimat vaikuttavat VTT:n toimintaan lähivuosina. Maailmanlaajuisten yhteiskunnallisten haasteiden, Grand Challenges, ratkaiseminen on merkittävä tutkimustoiminnan ajuri. Taloudellinen epävarmuus erityisesti euroalueella heijastuu t&k-investointeihin. Toimialojen liiketoiminnan uudistuminen ja rakennemuutokset kiihtyvät. Tutkimustoiminnan tulosten nopea hyödyntäminen korostuu. Globalisaatio jatkuu, mutta paikallisuus voimistuu. Teknologiakilpailu on globaalia joka alueella. Nousevat taloudet vahvistavat edelleen innovaatiotoimintaansa. Tuotekehitys- ja tutkimustoiminnassa korostuvat kotimaiset ja kansainväliset verkostot osaamisen kehittämisen ja laajentamisen välineenä. Suomen tulee pystyä kanavoimaan globaalitaloudesta arvoa omaan kansantalouteensa. Julkisen rahoituksen rakenne muuttuu ja valtion budjettirahoitus tutkimuslaitoksille vähenee Innovaatiorakenteet ja -rahoitus ovat murroksessa sekä Suomessa että kansainvälisesti. Suomessa on käynnistetty laaja tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistus, jonka aikajänne ulottuu vuoteen 2017 saakka ja jonka aikana VTT:n budjettirahoitus vähenee 20 milj. euroa. Uusi strategisen tutkimuksen rahoitusväline lisää kilpaillun rahoituksen määrää ja saattaa sisältää mahdollisuuksia VTT:lle. Euroopan komission uuden Horisontti puiteohjelman ( ) budjetti on noin 70 miljardia euroa ja uusi flat rate -kustannusmalli tulee olemaan VTT:lle rahoituksellisesti erittäin haasteellinen. Tutkimusinfrastruktuurien varmistaminen vaatii yhä vahvempaa kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä ja uusia rahoitusmuotoja. Kestävä kehitys ja ilmastonmuutoksen hillintä ohjaavat teknologian kehittämistä, biotalous korostuu. Ympäristöarvojen merkitys kasvaa. Prosesseja kehitetään ympäristömyönteisemmiksi. Makean veden saatavuus ja käyttö tulevat yhä kriittisemmäksi. Energiatehokkuuden merkitys kasvaa energiavarojen niukentuessa ja sen hinnan noustessa. Raaka-aineiden ja energian käyttöä sekä kierrättämistä tehostetaan. Öljyriippuvuutta pyritään vähentämään. Palvelusektorin merkitys kasvaa Palvelujen osuus euromaiden arvonlisäyksestä on huomattavasti suurempi kuin teollisuuden osuus. Teollisuus ja palvelut ovat kuitenkin hyvin integroituneita. Ilman kilpailukykyisiä palveluja teollisuus ei voi toimia kilpailukykyisesti. VTT varautuu toimintaympäristön muutoksista aiheutuviin riskeihin mm. strategisilla teknologiavalinnoilla, toimimalla aktiivisena innovaatiojärjestelmän vaikuttajana, panostamalla osaamisen uudistamiseen ja kumppanuussuhteisiin sekä pitämällä kustannusrakenteen kohtuullisena. Uudella strategialla ja organisaatiomuutoksella pyritään vastaamaan toimintaympäristön aiheuttamiin muutosvaatimuksiin. 3. TOIMINTALINJAUKSET Missio, visio ja arvot Toiminta-ajatuksensa mukaisesti VTT tuottaa kansainvälistä kilpailukykyä lisääviä tutkimus- ja innovaatiopalveluita yrityksille, yhteiskunnalle ja muille asiakkaille luoden siten edellytyksiä yhteiskunnan kestävälle kehitykselle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. VTT:n visiona on luoda teknologiasta liiketoimintaa. Sitä toteutetaan toimimalla asiakkaiden näkökulmasta kansainvälisesti haluttuna, synergisenä ja joustavana yhteistyökumppanina, valtio-omistajan ja muiden julkisten rahoittajien näkökulmasta teknologiakehityksen veturina Suomessa ja innovaatioympäristön parhaana sijoituskohteena,
5 3 henkilöstön näkökulmasta tavoitelluimpana monialaisena työyhteisönä, joka innostaa osaamisen kehittämiseen ja huippusuorituksiin. VTT:n perusarvoja ovat intohimona innovointi tukea ja arvostusta läpi kaiken yhdessä asiakkaan hyväksi askeleen edellä Arvoja täydentävät lisäksi eettiset normit: puolueettomuus, luotettavuus, rehellisyys ja vastuullisuus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Kuva 1. VTT:n roolit ja vaikuttavuus VTT tähtää yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen: tukemalla yritysten kilpailukyvyn kehittymistä uudistamalla teollisuutta ja kehittämällä uusia liiketoimintamahdollisuuksia yhdessä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa tuottamalla tutkimukseen ja teknologiaan perustuvaa tietoa yhteiskunnan tarpeisiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi viemällä Suomen innovaatioekosysteemin maailman huippuinnovaatiokeskittymien joukkoon ja tuottamalla sillä lisäarvoa VTT pystyy tuottamaan Suomelle lisäarvoa esimerkiksi seuraavilla alueilla: Lisäarvon tuottaminen luonnonvaroista kaikilla tasoilla Lisäarvon tuottaminen älykkäiden tuotteiden ja palvelujen kautta Kehittää puhtaita energiaratkaisuja vähähiilistä taloutta varten Mahdollistaa hyvinvointiratkaisut ihmisen koko elinkaaren ajaksi Säilyttää suomalaisen valmistavan teollisuuden kilpailukykyisenä Tukee yhteiskunnan ja palveluliiketoimintojen kehitystä Tukee uuden liiketoiminnan, teollisuuden erityisalojen ja työllisyyden kehitystä
6 4 VTT:n vaikuttavuutta sen eri roolien kautta on tarkemmin avattu kuvassa 1. Työ- ja elinkeinoministeriön ja VTT:n välisessä nelivuotisessa tulossopimuksessa ( ) on asetettu viisi yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitetta vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteita tarkennettiin vuoden 2012 lopussa. 1. VTT:n tieteellinen edelläkävijyys valituilla aloilla luo kilpailu- ja arvonluontikykyä suomalaiselle elinkeinoelämälle. VTT ylläpitää ja kehittää maailmanluokan osaamista valituilla kansainvälisesti strategisilla alueilla suuntaamalla perusrahoitusta kärki- ja innovaatio-ohjelmiin. 2. VTT luo edellytyksiä yrittäjyydelle ja talouden uudistumiselle yhdistämällä monialaista osaamista sekä suuntaamalla tutkimusta yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen ja käyttäjälähtöiseen tutkimukseen. VTT vahvistaa ja kehittää yhteistyö- ja tutkimuskäytäntöjä, joissa yhdistyvät VTT:n monialainen teknologinen osaaminen, asiakkaiden tarpeet, käyttäjälähtöisyys ja/tai liiketoimintaosaaminen. 3. Teknologian ja osaamisen siirron kautta kasvuhakuisten pienten ja keskisuurten yritysten liikevaihto ja vienti kasvavat. VTT vahvistaa ja kehittää toimintamalleja, joilla tuetaan kansainväliseen kasvuun pyrkiviä pieniä ja keskisuuria yrityksiä. 4. Kytkeytymällä kansallisiin ja ylikansallisiin arvoverkostoihin sekä hyödyntämällä kansallista ja kansainvälistä kärkiosaamista, Suomen vetovoimaisuus innovaatioympäristönä ja -kumppanina vahvistuu. Kumppanuusstrategian mukaisesti VTT vahvistaa yhteistyötään kotimaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa sekä osallistuu strategisten huippuosaamisen keskittymien (SHOK) kehittämiseen sekä niiden toteuttamiseen ja hyvien toimintamallien käyttöönottamiseen. Näiden lisäksi VTT muodostaa strategisia asiakaskumppanuusohjelmia suomalaisten kärkiyritysten kanssa. VTT luo yhteistyötä kansainvälisesti merkittäviin innovaatiokeskittymiin varmistaen pääsyn uusimpaan tutkimustietoon ja keskeisiin toimijoihin, sekä välittäen tietoa ja osaamista suomalaiseen elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan. VTT hyödyntää EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmia osallistumalla ohjelmien hakuihin ja vaikuttamalla tulevan EU:n Horisontti ohjelman sisältöihin. 5. VTT:n biotalouden strategiaohjelma tukee Suomen energiaomavaraisuusasteen kasvattamista ja metsä- sekä biomassavarojemme optimaalista hyödyntämistä uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi. VTT osallistuu aktiivisesti kansallisen biotalousstrategian syntymiseen ja kehittää omaa rooliaan sen toteuttamisessa. Biotalouden edistäminen integroidaan vahvasti VTT:n kärki- ja innovaatio-ohjelmiin. Uusiutuvien energialähteiden koetoimintainvestoinneilla tuetaan tutkimustulosten saattamista kaupalliseen tuotantoon ja toiminnan vaikuttavuutta Toiminnallinen tuloksellisuus VTT:n toiminnan kehittämistä strategiakaudella leimaa elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle tuotettavan vaikuttavuuden parantaminen ja hyötynäkökulman korostaminen. Strategian lähtökohtia ovat tieteelliseen vahvuuteen perustuva teknologian ja liiketoiminnan kehittäminen sekä VTT:n innovaatiokyvykkyyden täysimääräinen hyödyntäminen myös kansainvälisesti. Toimintaympäristö ja asiakasrajapinta ovat jatkuvassa muutoksessa ja siihen vastatakseen VTT:n on jatkuvasti uudistuttava ja kehityttävä. Kehittämisen strategiset painopisteet strategiakaudella ovat: Asiakaslähtöisyyden ja liiketoiminnallisen arvon lisääminen. Strategisen tutkimustoiminnan fokusointi.
7 5 Vaikuttavuuden vahvistaminen monitieteisyyden avulla. Strategisen yhteistyön (co-creation) lisääminen kumppanien kanssa. VTT:n rakenteen kehittäminen kilpailukykyisemmäksi ja ketterämmäksi. Innostava työyhteisö. Asiakaslähtöisyyden ja liiketoiminnallisen arvon lisääminen VTT:n liikevaihdosta noin 70 % muodostuu kilpailluista ulkopuolisista tuotoista. Tästä lähes puolet tulee yksityiseltä sektorilta, joten toiminta on hyvin markkinaohjautuvaa. VTT:n päämarkkina-alueet ovat Suomi ja EU. VTT:n toiminnan vaikuttavuus toteutuu pääosin asiakkaiden kilpailukyvyn kasvamisen, uuden liiketoiminnan edistämisen ja t&k-toiminnan tuottavuuden kohentumisen kautta. Jatkossa asiakkaiden saama palvelu ja innovaatiotoiminnan tuottama lisäarvo korostuvat. Tavoitteina asiakastoiminnan kehittämisessä on: Kasvattaa ymmärrystä asiakkaan liiketoiminnasta. Syventää olemassa olevia asiakassuhteita panostamalla ensisijaisesti strategisiin asiakaskumppanuuksiin. Solmia uusia asiakkuuksia alueilla, joilla kasvu on nopeaa. Kehittää kasvuhakuisille pk-yrityksille räätälöity teknologiatarjoama. Tarttua teollisuuden ja yhteiskunnan haasteisiin uudella Flagship-konseptilla. Kehittää kansainvälistä kärkitarjoamaa 5-7 huippuluokan teknologian ympärille. Liiketoiminnallista arvoa lisätään luomalla uutta tarjoamaa alueille, joilla ennakoitu hyödyntämispotentiaali on suuri. VTT:n tavoitteena on luoda uutta liiketoimintaa ja tukea kasvuyrityksien syntymistä ja kehittymistä. Lisäksi tutkimustulosten kaupallistamista tehostetaan ja strategisen IPR:n kehittämiseen ja sen arvon lisäämiseen panostetaan vahvasti. Suomalaiseen elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan tuodaan lisäarvoa olemalla aktiivisesti mukana kansainvälisesti merkittävissä innovaatiokeskittymissä. Näin varmistetaan pääsy uusimpaan tutkimus- ja teknologiatietoon ja yhteys keskeisiin toimijoihin. Vahvan kansainvälisen verkottumisen kautta voidaan myös seurata tutkimusmarkkinatilanteen kehittymistä. Strategisen tutkimustoiminnan fokusointi Strategisen tutkimustoiminnan fokusointi tapahtuu Tutkimus- ja innovaatiovision 2020 pohjalta, joka ohjaa VTT:n tutkimus- ja innovaatiotoimintaa vastaamaan suuriin haasteisiin. Tutkimustoiminnan fokusointi tapahtuu kolmella valitulla liiketoiminta-alueella: Tietointensiiviset tuotteet ja palvelut, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät, Luonnonvara- ja ympäristöratkaisut (ks. kuva 3). VTT:n tutkimustoiminnan ja teknologiakehityksen painopisteet ovat alueilla, joilla: on vahva näkemys teknologian teollisesta hyödyntämisestä ja asiakaspotentiaalista Suomessa VTT:n teknologiaosaamisen taso on maailmanluokkaa VTT voi tarjota alustan monitieteiselle lähestymistavalle T&K:n maailmanlaajuinen kilpailutilanne on VTT:n kannalta edullinen ja VTT:n investointimahdollisuudet ovat hyvät Tutkimus- ja innovaatiotoimintaa ohjataan kohdentamalla perusrahoitusta sisäisen suunnitelmallisen hankevalinnan toimintamallilla eli portfolio-ohjauksella. Ohjaavina tekijöinä ovat vaikuttavuus ja uuden liiketoiminnan synnyttäminen. VTT:n uudet instrumentit, Flagship-konsepti (laaja kokonaisuus, joka voi sisältää esimerkiksi kärki- ja innovaatio-ohjelmia ja kaupallistamishankkeita) ja Emerging Technologies -ohjelma, ovat strategisen tutkimusportfolion keskeisiä toteuttamisvälineitä, jotka tuovat tutkimusja innovaatiostrategian tavoitteet osaksi käytännön toimintaa. VTT:n toiminnan painopisteinä ovat sellaiset teollisuuden ja palvelusektorin alueet, joissa on käynnissä suuria muutoksia. Flagship-konseptin ja Emerging Technologies -ohjelman ulkopuolisiin, yhteisrahoitteisiin Tekes-, EU- ja SHOK-hankkeisiin sekä omarahoitteisiin hankkeisiin kohdennetaan perusrahoitusta VTT:n tutkimus- ja innovaatiostrategian painotusten mukaisesti.
8 6 Vaikuttavuuden vahvistaminen monitieteisyyden avulla ja strategisen yhteistyön (co-creation) tekeminen kumppanien kanssa Tutkimuksen vaikuttavuutta pyritään lisäämään myös vahvistamalla monitieteistä yhteistyötä kotimaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa kumppanuusstrategian mukaisesti, FIT-konseptia (Finnish Institute of Innovation and Technology) samalla kehittäen ja sen mukaista yhteistyötä käynnistäen. Yliopistoyhteistyön strategiset painoalueet ja tärkeimmät yhteistyökumppanit on esitetty kuvassa 2. Suomalaisten kärkiyritysten kanssa pyritään muodostamaan strategisempia kumppanuuksia ja kehitetään uudenlaisia yhteistyökonsepteja. Kansallisten strategisten huippuosaamisen keskittymien (SHOK) kehittämiseen ja toteuttamiseen osallistutaan aktiivisesti. Uutta tietoa ja osaamista luodaan muun muassa osallistumalla Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmiin sekä Tekesin rahoittamissa isoissa strategisissa avauksissa. VTT pyrkii myös vahvistamaan strategisia kansainvälistymistoimia tuottaakseen lisää vaikuttavuutta elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle. Kansainvälistymisen ja EU-toiminnan tavoitteet Verkottumista ja kumppanuuksien muodostamista jatketaan johtavien teknologiamarkkinoiden, kuten USA ja Japani, kanssa. Kansainvälisenä innovaatiopartnerina VTT:llä on tutkimusyksiköitä myös Suomen ulkopuolella toteuttamassa strategisia tutkimustavoitteita. VTT:llä on lisäksi kontaktipisteitä ja VTT jatkaa aktiivista mukanaoloaan Finnode-innovaatiokeskuksissa valituilla kohdemarkkinoilla. Kaikki EU-toiminta keskitetään Suomen innovaatioympäristön kannalta tärkeimpiin valittuihin alueisiin. Vahvaa EU-tutkimustoimintaa hyödynnetään osallistumalla ohjelmien hakuihin ja varmistamalla, että Suomeen kotiutetaan rahaa. VTT pyrkii proaktiivisesti vaikuttamaan EU:n tutkimuspolitiikkaan ja tulevan EU:n Horizon ohjelman sisältöihin lisäämällä VTT:n osallistumista ja näkyvyyttä EU:n erilaisissa vaikuttajafoorumeissa. VTT pyrkii henkilöstön liikkuvuuden lisäämiseen kehittämällä henkilöstön vaihtokäytäntöjä ja kumppanuuksia. Kuva 2. VTT:n tekemän yliopistoyhteistyön strategiset painoalueet strategiakaudella
9 7 VTT:n rakenteen kehittäminen kilpailukykyisemmäksi ja ketterämmäksi VTT:n rakennetta kehitetään strategiakaudella joustavammaksi ja nopeammin reagoivaksi, jotta toimintaa voidaan ohjata markkinoiden mukaan aiempaa tehokkaammin. Ketterän rakenteen kehittäminen on siten myös yksi keinoista, joilla asiakaslähtöisyyttä parannetaan. Tätä varten VTT on valinnut sellaiset painopistealueet, jotka lisäävät suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kilpailukykyä sekä tuovat välitöntä hyötyä asiakkaille ja yhteiskunnalle. VTT:n uuden organisaation mukaiset liiketoiminta-alueet on esitetty kuvassa 3. Kuva 3. Liiketoiminta-alueet VTT:n uudessa organisaatiossa alkaen. Innostava työyhteisö Henkilöstöjohtaminen perustuu VTT:n arvoihin ja strategiaan. Tavoitteena on luoda henkilöstölle innostava, motivoiva, palkitseva ja tukea tarjoava työyhteisö. Kuva 4. Henkilöstöjohtaminen perustuu VTT:n arvoihin ja strategiaan. Tavoitteena on luoda henkilöstölle innostava, motivoiva, palkitseva ja tukea tarjoava työyhteisö.
10 8 VTT:n ja MIKES:n yhdistäminen, yhtiöittäminen ja hallintomallin muutokset sekä muut kansallisen ja kansainvälisen toimikentän rakennemuutokset näkyvät vahvasti henkilöstöjohtamisessa tulevalla strategiakaudella. Tärkeimmät toimenpiteet liittyvät strategian ja muutosten sitouttamiseen ja toteuttamiseen, hallintomallimme ja toimintakulttuurimme uudistamiseen, innostavan ja laadukkaan johtamisen varmistamiseen, tuottavaan tiimityöskentelyyn, osaamisen ylläpitoon ja kehittämiseen, sekä henkilöstön työkyvystä ja motivaatiosta huolehtimiseen. Näillä varmistamme henkilöstön uudistumiskyvyn, tuottavuuden ja sitoutumisen VTT:n visioon ja strategiaan sekä isoihin strategiakauden muutoksiin. Inhimillisen pääoman kehittämisen tavoitteilla ja kehitystoimenpiteillä varmistetaan strategian, valittujen toimenpiteiden ja muutosten toteutuminen käytännössä. VTT:n uusi strategia, organisaation ja toimintakulttuurimme muutokset vahvistavat toimintaedellytyksiämme niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. VTT:n strateginen ohjaavuus, johtaminen ja sisäiset toimintatavat tehostuvat ja turha byrokratia vähenee. Johtamismallin ja -rakenteiden keventäminen varmistaa yhtenäisemmän kulttuurin, toimintatavat ja yhteenkuuluvuuden. Muutokset vaativat koko henkilöstön sitoutumista ja laadukasta arvojen mukaista johtamista. Henkilöstön sitoutuneisuutta strategiaan ja muutoksiin lisätään strategiasta johdetulla prosessisuunnittelulla ja vaikuttavuutta mittaavilla seurannalla. Strategisessa suunnittelussa hyödynnetään arvopohjaista keskustelua ja itsearviointia, tähdäten virtaviivaiseen, arvopohjaiseen ja strategian ohjaamaan työskentelytapaan. Työtapojen ja prosessien kehittämistyössä korostetaan innostavuutta ja ketteryyttä, jotta voisimme paremmin vastata suuriin, nopeisiin toimintaympäristön muutoksiin. Tehokas, organisaation sisäinen tiedon jakaminen kasvattaa merkitystään toimintaympäristön muutosten yhä nopeutuessa ja auttaa meitä vastaamaan tehokkaammin ja yhä asiantuntevammin asiakkaidemme muuttuviin tarpeisiin. Tiedon jakamista tehostetaan fyysisin tilaratkaisuin ja teknologian keinoin sekä järjestämällä aktiiviseen tiedonjakoon ja verkottumiseen kannustavia organisaation sisäisiä tapahtumia. Henkilöstön yhteenkuuluvuuden tunnetta pyritään vahvistamaan jakamalla tarinoita yhteisistä onnistumisistamme ja vaikuttavuudestamme. Mentorointiin, työkiertoon ja vertaisoppimiseen tarjotaan tukea ja työkaluja. Entistä avoimemmalla projekti-ideoiden jakamisella pyritään lisäämään yhteistä ymmärrystä asiakkaidemme tarpeista. Innostava johtaminen ja tuottava tiimityöskentely varmistavat osaamisen, resurssit ja motivaation sekä luovat perusteet luottamuksen ja vastuullisuuden kulttuurille. Johtamisjärjestelmän keventäminen ja uudistaminen, johtamisosaaminen varmistaminen ja esimiestyön toimintamallien kehittäminen ovat uuden organisaation keskeisiä rakennuspalikoita. Tiimityöskentelyä kehitetään tuottavammaksi ja innovatiivisemmaksi. Uudessa organisaatiossa tiimeistä pyritään rakentamaan osaamisen kehittymistä tukevia, keskenään verkostoituvia, dynaamisia ja luovia tuotantotiimejä. Osaamisten kehittämisellä ja kohdentamisella varmistamme strategisesti tärkeän osaamisen kehittymisen, uusien osaamisten kasvattamisen ja ennakoimme tulevaisuuden osaamistarpeita. Elinikäisen oppimisen ja tehokkaamman kansallisen osaamisyhteistyön kannusteita lisätään. Strategian mukaisesti valittuja osaamiskärkiä vahvistetaan monipuolisin keinoin. Toimenpiteiden suunnittelua tukevat VTT:lle nimetyt teknologiaosaamiset, joille on tunnistettu vahvuudet ja kehittämiskohteet. Tulevaisuudessa tarvittavien liiketoimintaja johtamisosaamisten kehittämisessä panostetaan edelleen mm. ammattimaisen projektipäällikön toimintamallin, esimiestyön ja johtamisosaamisen sekä myyntiosaamisen edelleen kehittämiseen. Työssäoppimisen entistä systemaattisempi tuki ja näkyväksi tekeminen tarjoaa hyvän pohjan suunnitelmalliseen osaamisen kehittämiseen niin yksilöiden kuin organisaationkin näkökulmasta ja vähentää mm. eläköitymisestä aiheutuvaa osaamisriskiä. Henkilöstön liikkuvuuden lisäämiseen käytössämme on henkilöstön kansainvälisiä vaihtokäytäntöjä ja kumppanuuksia. Henkilöstön voimaannuttamiseen ja työkyvyn varmistamiseen tähdätään hyvän johtamisen sekä monipuolisten työkykyä ja palkitsemista tukevien työvälineiden ja keinojen avulla. Johtamis- ja työskentelytapamme muuttuu visionäärisempään ja innostavampaan, paremmin henkilöstön luovuutta ja innovatiivisuutta tukevaan suuntaan. Henkilöstö on aktiivisemmin mukana muutoksissa ja kehitystyössä. Henkilöstön työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia seurataan henkilöstökyselyllä ja sitä johdetaan yhteistyössä esimiesten, henkilöstöhallinnon sekä valittujen ulkopuolisten kumppaneiden kuten työterveyshuollon kanssa. Hyvät johta-
11 9 misen käytännöt, työkyvyn johtaminen ja aktiivinen välittäminen sekä VTT:n tarjoamat monipuoliset ja turvalliset työskentelymahdollisuudet sekä panostukset osaamisen ja työurien kehittämiseen edistävät organisaation tuottavuutta, motivaatiota ja työtyytyväisyyttä. Työ- ja elinkeinoministeriö edellyttää VTT:n tuottavuuden kasvavan vähintään 2 %:n vuosivauhdilla. Tuottavuuden kehittymistä seurataan liikevaihto/henkilötyövuosi -mittarin avulla. Taulukko 1. VTT:n henkilötyövuosien ja liikevaihdon kehittyminen TP 2012 TP 2013 E 2014 S 2015 S 2016 S 2017 S 2018 S Liikevaihto, milj. euroa Henkilötyövuodet, htv Liikevaihto / Htv (1 000 euroa) Esitetyt luvut sisältävät vain työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimivan virastomuotoisen emo-vtt :n tiedot, poislukien hallinnoitujen osakeyhtiöiden luvut. Strategiset tavoitteet, keinot ja mittarit strategiakaudella Vaikuttavuus ja asiakkuudet: luomme teknologiasta liiketoimintaa Synnytämme uutta liiketoimintaa Flagship -ohjelmilla o Puolet strategisesta tutkimuksesta tehdään suurissa tutkimuskokonaisuuksissa, ohjelmien yritysrahoitusosuus kasvaa vuosittain ohjelman edetessä (yritysrahoitusosuuden vuositavoitteet: 10 %/ 20 %/ 30 %/ 40 %) Kehitämme tarjoamaa asiakashyötyä lisäten o Panostetaan strategisten asiakaskumppanuuksien kehittämiseen (1-2 strategista asiakaskumppanuutta per vuosi, asiakkuuden koko yli 1 milj. euroa/ vuosi) o Vaikuttavuuskyselyyn vastaajista % on jo hyödyntänyt tai aikoo hyödyntää seuraavan kolmen vuoden aikana hanketuloksia tuotannollisesti tai kaupallisesti o Tuotot pk-yrityksistä kasvavat 50 % vuoteen 2012 verrattuna 2. Talous: toimintamme on tuloksellista ja kannattavaa Asiakkuuksien ja IPR:n merkitys osana liiketoimintaa kasvaa o Toimeksiantojen vuosittainen volyymi 100 milj. euroa o IPR:n vuosittaiset lisenssi- ja myyntitulot 3,5 milj. euroa, vähintään 300 keksintöilmoitusta vuosittain Panostamme maksulliseen toimintaan ja kansainvälistymiseen o Maksullisen toiminnan kannattavuus 15 % o Kansainvälisen toiminnan maksulliset tulot kasvavat 10 % vuosittain 3. Prosessit ja toiminnan tehokkuus: Prosessimme ovat toimivia ja tehokkaita Projektien johtaminen ammattimaistuu o Vuosijaksotetun projektisalkun keskikoko/projektipäällikkö euroa o 25 % toimeksiannoista on Demanding-tason projekteja Sisäiset palvelumme tuottavat lisäarvoa o Sisäinen asiakastyytyväisyys on 3,6 (asteikko 1-5) o Tukipalveluiden osuus VTT Groupin henkilötyövuosista on 0,10-0,12 htv/ VTT Groupin htv:t 4. Henkilöstö ja osaaminen: Osaaminen uudistuu ja kohdistuu oikein Vahvistamme ja tuemme kansainvälisen tason tutkimuksellista kärkeä ennakoidun asiakastarpeen suuntaamana o Yli 35 % Standard ja Demanding-tason projekteista hyödyntää vähintään kahta teknologista osaamista
12 10 o VTT:n kansainvälisen tutkimushenkilöstön osuus on 15 % koko tutkimushenkilöstöstä Henkilöstön innostus on vahvuus, ja hyvinvointi rakentuu hyvälle johtamiselle o Henkilöstön kokonaistyytyväisyys on 3,5 henkilöstötyytyväisyyskyselyissä (asteikko 1-5) 4. VTT:N TOIMINTAMÄÄRÄRAHAN KEHITYS KEHYSKAUDELLA Valtion tutkimusrahoitus tähtää tulevaisuutta koskevien uusien menestymismahdollisuuksien löytämiseen, joka on kansallisen innovaatiojärjestelmän ja sen vaikuttavuuden kehittämisen kannalta keskeinen tehtävä. Budjettirahoitteisen tutkimuksen tarkoitus on kasvattaa VTT:n ydinosaamista ja kilpailukykyä tärkeiksi katsotuilla alueilla, joten tutkimuksen on sisällettävä merkittävää hyödyntämispotentiaalia elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle. VTT:n käytettävissä oleva määräraha koostuu VTT:n valtion talousarviosta saamasta määrärahasta ja mahdollisesti edelliseltä vuodelta siirtyvästä määrärahasta. Siirtyvä määräraha, nk. puskurirahoitus on välttämätön toiminnan mahdollisimman kitkattomalle jatkuvuudelle mm. suhdannevaihteluista johtuvien, vuoden vaihteen yli menevien rahoitustarpeiden kattamiseksi. VTT pyrkii myös omalla toiminnallaan pitämään maksullisen toiminnan kannattavana ja saamaan sitä kautta lisärahoitusta. Määrärahan käytön periaatteista ja päälinjoista päättää VTT:n johtokunta pääjohtajan esityksestä. Käyttö perustuu VTT:n strategiaan. Lisäksi määrärahaa saa rajoitetusti käyttää valtion talousarviossa esitetyn toimintatavan mukaisesti yritysten osake- tai osuuspääomien merkitsemiseen. Noin % määrärahasta käytetään strategian mukaisesti tutkimus- ja innovaatiotoimintaan ja tutkimuksen infrastruktuuriin ja korkeintaan % muihin tarkoituksiin. Määrärahalla rahoitettua tutkimusta toteutetaan sekä kokonaan omarahoitteisina että yhteishankkeina, joihin sitä sitoutuu huomattavilta osin. Rahoituksen vaikuttavuuden lisäämiseksi periaatteena on panostaa harvempiin kohteisiin enemmän sen sijaan, että rahankäyttö jakautuisi useisiin pieniin kohteisiin. VTT:n sisäistä kohdentamismallia on selostettu tarkemmin tämän asiakirjan kohdassa Toiminnallinen tuloksellisuus. Määrärahalla ei subventoida VTT:n maksullista toimintaa miltään osin. Taulukko 2. VTT:n rahoitus- ja menolaskelma vuosille TP 2012 TP 2013 E 2014 S 2015 S 2016 S 2017 S 2018 S Rahoitus yhteensä (määräraha + ulkop.tuotot) Määrärahaa yhteensä Muutos-% 1,6 14,6-6,4-12,0-1,4-2,1-3,0-3,7 %-osuus kokonaisrahoituksesta Valtion talousarvion uusi määräraha Muutos-% 1,7 7,5-2,8-5,7-0,2 0,0 0,0 0,0 Ed. vuosilta siirtyneet määrärahat Ulkopuoliset tuotot (ml. muut tuotot) Muutos-% 3,4-2,1-0,1-4,2 1,0 1,0 1,0 1,0 %-osuus kokonaisrahoituksesta Kokonaismenot Muutos-% -1,0 7,2 0,4-7,6 1,0 1,0 1,0 1,0 Henkilötyövuodet yhteensä Budjettirahoitteinen toiminta, henkilötyövuodet Maksullinen toiminta, henkilötyövuodet Ulkopuolinen rahoitus, henkilötyövuodet Esitetyt luvut sisältävät vain työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimivan virastomuotoisen emo-vtt :n tiedot, pois lukien hallinnoitujen osakeyhtiöiden luvut.
Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2014 2017
ESPOO 2012 19.9.2012 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2014 2017 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 1 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET... 1 3. VTT:N TOIMINTALINJAUKSET... 2 3.1. VTT:n yhteiskunnallinen
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JA TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT:N VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE
TULOSSOPIMUS 2.12.2011 TEM/2558/00.03.01.02/2011 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JA TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT:N VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2012-2015 1. YLEISTÄ VTT:n toiminta-ajatuksena on tuottaa
LisätiedotSHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät
SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät Innovaatioyhteistyöstä maailmanluokan läpimurtoja Tiede Hyvinvointi Strategia Huippuosaaminen Yhteistyö Kehitys Kasvu Talous innovaatiot Tulevaisuus Tutkimus
LisätiedotGreen Growth - Tie kestävään talouteen
Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA 2020-2023 TULEVAISUUSKUVA NÄIN ME NÄEMME TULEVAISUUDEN 2030 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastonmuutokseen ovat keskeisiä kriteerejä päätöksenteossa yhteiskunta-, yritys-
LisätiedotMKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi
Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden
LisätiedotProjektien rahoitus.
Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto
LisätiedotNäkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia
Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes
LisätiedotBUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi
BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä
LisätiedotTekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille
Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja
LisätiedotTekesin tutkimushaut 2012
Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen
LisätiedotMTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen
MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotINNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK
INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???
LisätiedotServe Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille
Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta
Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan
LisätiedotBUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018
BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018 BUSINESS FINLANDIN TAVOITTEET Luomme mahdollisuuksia globaaliin kasvuun: 1 2 3 4 edistämällä asiakkaiden uudistumista tukemalla nousevia liiketoimintaekosysteemejä
LisätiedotMetsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden
LisätiedotMiten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo
Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa
LisätiedotPSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä
PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Kansallinen innovaatiostrategia ja
LisätiedotKärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes
Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1
LisätiedotNäkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome
VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä
LisätiedotVTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa
VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa 31.1.2019 Gaia Consulting Oy Mari Hjelt, Solveig Roschier, Tuomas Raivio, Susanna Sepponen, Diane Palmintera, Jenni Mikkola 31.1.2019 31/01/2019 2 Arvioinnin
LisätiedotMetsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025
Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015
LisätiedotToimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta
Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös
LisätiedotHorisontti kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee?
Horisontti 2020 - kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee? Johtaja Ari Pouttu Centre for Wireless Communications Oulun yliopisto Esityksen taustoitukseksi: Kolme kokoavaa otsikkoa
LisätiedotTekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä
DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta
LisätiedotInnovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015
Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä
LisätiedotLiiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet
VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotVenäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen
Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on
LisätiedotServe-ohjelman panostus palvelututkimukseen
Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun
LisätiedotKeski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
LisätiedotVuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö
Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain
LisätiedotTekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin
Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen
LisätiedotINNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA
INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten
LisätiedotSKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015
SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen
LisätiedotTekes on innovaatiorahoittaja
Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-
LisätiedotTekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin
Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden
LisätiedotTekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo
Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu
LisätiedotParempaa työelämää VTT:llä Peppi Härme, henkilöstöpäällikkö Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Parempaa työelämää VTT:llä Peppi Härme, henkilöstöpäällikkö Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy VTT Teknologiasta tulosta Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on Pohjoismaiden
LisätiedotOsaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi
Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi 15.3.2018 Opetusneuvos Petteri Kauppinen yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi
LisätiedotTekesin kuulumiset Linkosuon Leipomo. Nuppu Rouhiainen
Tekesin kuulumiset 24.01.2017 Linkosuon Leipomo Nuppu Rouhiainen 10-2015 Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa kohti kansainvälisiä markkinoita. Intoa ja osaamista Loistava
LisätiedotHämeen liiton rahoitus
Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta
LisätiedotPäätösseminaari Pirjo Ståhle
Päätösseminaari 10.6.2019 Pirjo Ståhle Näkökulmamme Uudenmaan TKI lisäarvon, ohjauksen ja johtamisen näkökulmasta, mm. Mitkä ovat Uudenmaan TKI-toiminnan reunaehdot: lainsäädäntö ja strategiat Miltä TKI-toiminta
LisätiedotRiistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö
Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2015
49. Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 105 710 000 euroa. 1) 86 710 000 euroa Teknologian
LisätiedotBUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE
BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 3.1.2019 STRATEGINEN TAVOITE SUOMEA VARTEN Käynnistämme uutta kestävää kasvua innovoinnin ja kansainvälisen yhteistyön kautta 1 2 Yritysten globaali kasvu
Lisätiedot15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto
Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR
LisätiedotSuuntana kestävä kasvu ja kansainvälinen kilpailukyky Tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff VTT
VTT:n tutkimusohjelmat elinkeinoelämän tukena Suuntana kestävä kasvu ja kansainvälinen kilpailukyky Tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff VTT VTT Click- to Teknologiasta edit Master title tulosta
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotEduskunnan työ- ja elinkeinojaosto
Eduskunnan työ- ja elinkeinojaosto Tekesin lausunto Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 Tiivistetty ajankohtaiskatsaus Business Finlandin perustamisesta; mahdolliset riskikohdat
LisätiedotElintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.
Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt
LisätiedotMetsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017
Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia
LisätiedotLUT:n strategia 2015 YHDESSÄ
LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia
LisätiedotUAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta
UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja
LisätiedotPalvelustrategia Helsingissä
Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin
LisätiedotSUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI
SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset
LisätiedotTalousarvioesitys vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen. Tulevaisuusvaliokunta 5.10.
Talousarvioesitys 2017 - vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen Tulevaisuusvaliokunta 5.10.2016 T&K&I - määrärahat talousarvioesityksessä T&K&I politiikan
LisätiedotTechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke
TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan
LisätiedotLuonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus
Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla
LisätiedotTechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke
Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian
LisätiedotJulkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus
Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan
LisätiedotFiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana
Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotPEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,
LisätiedotHallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia
Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotLiiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka
Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava
LisätiedotSUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.
Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti
LisätiedotMetsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta
Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä Tapio Pouta 11.11.2009 Sisältö Metsähallituksen ja sen yksiköiden roolit Tulevaisuuden visio Metsähallituksen T&K toiminta Tutkimustiedon käytäntöön
LisätiedotTutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.
Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto TEM/EIO nostaa keskusteluun yrityksille tärkeitä pullonkauloja ja luo edellytyksiä toimivalle toimintaympäristölle jossa yritykset voivat uudistua ja kasvaa. Tunnistamme
LisätiedotMULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä
MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma
LisätiedotTutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille
LisätiedotLuonnonvarakeskus uusi tutkimusorganisaatio Hannu Raitio Ylijohtaja
Luonnonvarakeskus uusi tutkimusorganisaatio Hannu Raitio Ylijohtaja Lapin 55. Metsätalouspäivät Kittilä, Levi Summit 7.-8.2.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen
Lisätiedot8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes
Hallitusohjelman ja resurssileikkausten vaikutukset Tekesin toimintaan Kuulemistilaisuus eduskunnan talousvaliokunnassa: HE 30/2015 vp hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016
LisätiedotTiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin
Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
LisätiedotKansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska
Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville
LisätiedotKansallisen innovaatiostrategian linjaukset. Petri Peltonen TEM / INNO
Kansallisen innovaatiostrategian linjaukset Petri Peltonen TEM / INNO Kansallinen innovaatiostrategia - päämäärät Innovaatioperusteinen tuottavuuskehitys Hyvinvoinnin lisääminen edellyttää innovaatioihin
LisätiedotBiotalous-INKA
Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen
LisätiedotMetsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,
Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista
LisätiedotSuomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat
LisätiedotENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
LisätiedotKeskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus
Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen
LisätiedotStrategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin?
Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin? Strategisen uudistumisen elementit ja kokemuksia vaativista julkisen sektorin uudistamisprosesseista Mitä digitaalinen transformaatio
LisätiedotEKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus
EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Teija Lahti-Nuuttila, Jarmo Heinonen Tekes Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma
LisätiedotTKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
LisätiedotKilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan
LisätiedotLuovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu
Luovaa osaamista Luovien alojen kehittämisfoorumi Rakennerahasto-ohjelman rakenne Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 1. Pk-yritysten kilpailukyky Uuden liiketoiminnan luominen Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen
LisätiedotKiertotalouden innovatiiviset mahdollisuudet. Olli Koski Johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
Kiertotalouden innovatiiviset mahdollisuudet Olli Koski Johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Mitä on kiertotalous? Kiertotaloudessa tuotteet ovat pitkäikäisiä ja materiaalit kiertävät arvoa säilyttäen.
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola
Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,
LisätiedotLeif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007
Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan
Lisätiedot