Viro Kylpylöiden luvattu maa

Transkriptio

1 VIRO Maan virallinen nimi: Viron tasavalta (viroksi Eesti Vabariik) Pinta-ala: km2 (1520 saarta muodostavat noin 10 % pinta-alasta, sisävesiä 5 %, metsää 48 %, soita 7 % ja viljelymaata 37 %) Asukasluku: 1,36 milj. (joista 68 % virolaisia, 26 % venäläisiä, 2 % ukrainalaisia, 1 % valkovenäläisiä ja 1 % suomalaisia), joista 68 % asuu kaupungeissa Pääkaupunki: Tallinna ( asukasta) Virallinen kieli: viro Hallitusmuoto: parlamentaarinen demokratia Itsenäisyyspäivä: 24. helmikuuta Viron tasavalta on EU:n ja NATO:n jäsen HYVÄ TIETÄÄ Virossa on Itä-Euroopan aikavyöhyke (GMT +02:00) Viron rahayksikkö on kroon (EEK) (1 EUR =15,6466 EEK) Viron suuntanumero on 372 Viron internetsivusto on infopalvelut: ja Julkisten internetpisteiden kartta on regio.delfi.ee/ipunktid ja langattoman internetin kentät Hätänumerot Virossa: poliisi 110, ambulanssi ja palokunta 112 Etäisyydet Tallinnasta: Helsinki 85 km, Riika 307 km, Pietari 395 km ja Tukholma 405 km. Viro Kylpylöiden luvattu maa Elinvoimaa ja virkistystä Viron kylpylöistä. Terveys- ja hyvinvointimatkailu elää koko maailmassa nousukautta, niin myös Virossa. Nykymaailman kiire ja stressi saavat ihmiset kaipaamaan vastapainoksi rentoutumista, rauhaa ja hyvää oloa. Väestön vanheneminen niin Virossa kuin Suomessa lisää tulevaisuudessakin hyvinvointipalvelujen kysyntää. Kohta sitä ovat lisäämässä myös terveystietoiset nuoret, joista on tulossa uusi ja vaativa asiakasryhmä. Estonian Enterprisen myöntämät tunnustukset Vihreä avain (Green Key) on kansainvälinen ympäristömerkintä, jolla annetaan tunnustusta majoitusliikkeiden ympäristöystävällisestä, säästävän talouden periaatteita noudattavasta toiminnasta. Vihreä avain: Pühajärve Spa Hotel, Laulasmaa Resort, Hotell Kubija. Viron matkailuyritysten laatuohjelma on yritysten tunnustamisjärjestelmä, joka auttaa matkailualan yrittäjiä soveltamaan laadun tarkkailua yrityksessään. Laadun kehittämiseen sitoutuneille annetaan tunnustukseksi kunniakirja Merkki varmasta kehityksestä. (People Committed to Quality). Merkki varmasta kehityksestä: Laine, Laulasmaa Resort. Kylpylöiden jaottelussa on käytetty Marjo Riekkisen opinnäytetyötä Kylpyläpalveluiden nykytila Suomessa, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Karkeasti ottaen voidaan Viron kylpylät jakaa kahteen ryhmään: lääketieteellisiä palveluja tarjoaviin ja wellness-eli hyvän olon kylpylöihin. Käytännössä jako ei ole näin selvä, vaan lähes kaikki kylpylät tarjoavat samanlaisia palveluja periaatteella jokaiselle jotakin. Eroja on lähinnä painotuksessa. Viron kylpylöiden hoitovalikoima sisältää kaikki klassiset kylpylähoidot, mutta uusiakin lisääntyy jatkuvasti. Kaikissa Viron kylpylöissä on tarjolla laaja valikoima kunnon ja terveydentilan testauksia. Kaikki tarjoavat myös kauneus-, kokous-, kulttuuri- ja ohjelmapalveluja. Virolaiset kylpylät ovat yhä suositumpia suomalaisten keskuudessa. Syynä siihen ovat tasokkaat hoidot ja hyvä hinta-laatusuhde. Tarkemmin voit tutustua tarjolla oleviin palveluihin käymällä kylpylöiden kotisivuilla, joiden www-osoitteet sisältyvät tähän esitteeseen. Virolainen luonto, turvallinen ympäristö, runsaat vapaa-ajan viettomahdollisuudet ja tuttu kieli ovat myös omiaan lisäämään laatuhoitoja hakevien suomalaisten viihtyvyyttä Viron kylpylöissä. Viroon on helppo tulla ja Virossa on hyvä olla. Seuraavilla sivuilla kerrotaan Viron kylpylöistä, luodaan silmäys kylpylätoiminnan historiaan, nykypäivään ja tulevaan kehitykseen sekä esitellään lyhyesti kylpylöiden sijaintipaikkojen nähtävyydet. Tervetuloa Viroon, kylpylöiden luvattuun maahan!

2 Historiaa hipoen Sanus per aqua eli terveyttä vedestä, totesivat vanhat roomalaiset. Toki mekin täällä Pohjan perukoilla olemme aina tienneet, että vesi vanhin voitehista. Pian tulee kuluneeksi 200 vuotta siitä kun Viron matalavetisten lahtien mudan hoito-ominaisuudet keksittiin. Se tapahtui ikään kuin vahingossa kun havaittiin, että itseään mudalla hoitaneet kalastajat saivat lievitystä vaivoihinsa. Ensimmäiset kylpylät perustettiin Haapsaluun, Pärnuun ja Kuressaareen ja lukujen välisenä aikana. Haapsalussa mutahoitola avattiin 1825, Kuressaaressa 1840 ja Pärnussa Narva- Jõesuussa kylpylätoiminta alkoi 1870-luvulla. kuin parkettilattia. Ilmankos aluetta pidettiin Pohjolan Rivierana! Viro itsenäistyttyä kylpyvieraita alkoi saapua muualta maailmasta. Heitä on ollut runsaasti ainakin Suomesta, Ruotsista, Saksasta, Puolasta, Tanskasta ja Islannista: juuri näiden maiden konsulaatit toimivat Viron suvitusalueilla luvun lopulla esimerkiksi Pärnussa lomaili 28 eri kansallisuuden edustajia luvun lopulla Viron kylpylöissä käytettiin kaikkia tuon ajan uudenaikaisimpia hoitomenetelmiä. Verenvähyys, riisitauti, risatauti, liikalihavuus, luuvalo, kalvetustauti jne. jne. saivat tehokasta kyytiä muta-, järvi-, merivesi- ja yrttikylvyissä. Käytössä oli erilaisia suihkuja, lisäksi monen sortin hierontaa, jumppaa ja juoksua. Oheispalvelujakin oli runsaasti tarjolla. Rannoilla soittivat orkesterit, oli puistokonsertteja, kesäteatteria, kabareeta, lastenjuhlia, tenniskenttiä, oli urheilua jokaiseen makuun ja joka lähtöön. Haapsalussa esimerkiksi saattoi harrastaa vesihiihtoa ja uutuutena aalloilla ratsastusta. Henkistäkin ravintoa löytyi: kaikkien kylpylöiden lukusaleissa oli aina saatavilla tuoreita eurooppalaisia lehtiä. joka nykyään kuuluu suojelukohteena Euroopan merkittävimpiin funkkisrakennuksiin luvun hinnat Pärnussa olivat kiinnostavia: hotelliyö hengeltä maksoi 2-3 kruunua, voikilon hinta Tallinnan keskustorilla oli samaan aikaan yksi kruunu. Voimassa oli erityinen kylpylämaksu niille, jotka viipyivät Pärnussa yli viisi päivää. Kaikesta huolehti kaupungin supelinspektor eli kylpytarkastaja. Tarjolla oli mahtava valikoima palveluita, mukaan lukien kätilön ja asianajajan palvelut. Kaikkea oli ajateltu, ja mitä kylpyvierailta jäi uupumaan, sitä he eivät myöskään tarvinneet. Kätevät kulkuyhteydetkin lisäsivät Pärnun suosiota. Kylpykausi kesti yleisesti toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin. Silloin myös Haapsalun ja Kuressaaren kylpylät täyttyivät ulkomaisista vieraista. Sotien välisenä aikana lomailijavirta kumpaankin kaupunkiin lisääntyi tasaisesti. Nyt tulijat olivat Länsi-Euroopasta, ennen muuta lähinaapurista. Kuressaaren kylpylän kukoistuskausi ajoittuikin sotien väliseen aikaan, jolloin se oli hyvin tunnettu ja suosittu Länsi-Eurooppaa ja jopa Australiaa myöten. Katsauksemme menneeseen alkoi vanhojen roomalaisten ja ugrien kansanviisaudella. Kansanviisauteen myös lopetamme, tosin alkuperäistä lausahdusta hieman muunnellen: kannattaa ehdottomasti mennä merta edemmäs kalaan ja suunnata suoraan lahden yli. Viron tasokkaissa kylpylöissä saat tuntumaa siihen, mikä kerran oli ja on jälleen oleva eli mannermaiseen tyylikkyyteen. Näin on, sillä jo Eino Leino tiesi aikanaan, että Virossa on aina oltu enemmän korva maassa sille, mitä Euroopassa tapahtuu luvulla ja 1900-luvun alkukymmenillä Viron kylpylät olivat Venäjän yläluokan lempipaikkoja. Jugoslavian prinssi Aleksander ja turkkilainen poliitikko, kenraali Enver Paša olivat mm. Narva-Jõesuussa usein nähtyjä vieraita. He olivat sitä mieltä, että Viron rantakylpylät kestivät hyvin vertailun esimerkiksi Sveitsin parhaiden kylpylöiden kanssa. Narva-Jõesuussa olikin ihana ranta, meren vetäytymisen tuloksena syntynyt 100 metriä leveä ja yli 10 kilometriä pitkä kaistale vitivalkoisena hohtavaa hiekkaa, oli mäntymetsän ja meren yhteisvaikutuksesta syntynyttä suurenmoista otsonipitoista ilmaa, joka helpottaa keuhkojen tuuletusta, oli ihanan matala ja lämmin meri, sileäpohjainen Kylpylöiden ympäristöön tehtiin myös retkiä. Esimerkiksi Narva- Jõesuun kylpylä tarjosi turisteille mahdollisuuden nähdä, miltä aivan tuntumassa ollut Venäjänmaa näytti. Toinen kiinnostava käyntikohde oli Viron presidentin kesäresidenssi Toilassa. Tämä Viron Kultaranta tuhottiin täysin viime sodassa. Hoitojen osalta Pärnu oli varmasti yliveto, koska tasokas ja monipuolinen hoitotoiminta tapahtui yliopistoprofessoreiden ohjeiden mukaisesti. Luonto tarjosi täälläkin ihanaa hiekkaa ja aurinkoa, lämmin ja matala meri houkutteli lapsiperheitä. Paikan valtteina olivat laajat puistot: yhteensä yli 20 kilometriä varjoisia puistoteitä. Tyylikäs mutahoitola oli valmistunut luvun alussa, uusia huviloita, täysihoitoloita ja muita laitoksia rakennettiin vauhdikkaasti. Kaupungin mainetta lisäsi vuonna 1937 valmistunut uusi uljas rantahotelli, Pärnun kesäinen huvielämä oli niin kuuluisa, että se veti vieraita myös muualta Virosta ulkomaita myöten. Perinne ei katkennut neuvostoaikanakaan: David Oistrah ja Emil Gilels ovat nimiä, jotka eivät esittelyä kaipaa luvun lopun kesinä Pärnun kuuluisassa Rannasalongissa musisoi todellinen lahjakkuus. Hän oli Saarenmaan valssin säveltäjä, Raimond Valgre, naisten kiihkeän ihailun kohde. Tunnetuin palvojista lienee ollut Axel Munthen veljentytär... Mahtoi olla ihanaa, kun edustavannäköinen, elokuvasankaria muistuttanut nuorimies lauloi kaihoisasti Ei oleks uskund ma iial, et õitseb roos rannaliival...

3 Virkistymään nyky-viron kylpylöihin Länsi-Viron Haapsalu Kylpylätoiminnan tavoitteena on vaalia sitä, mikä on jokaiselle ihmiselle tärkeintä eli terveyttä. Stressin vaivaamassa nykymaailmassa tämä on ensiarvoisen tärkeää. Kesälomat eivät enää riitä, vaan tarvitaan lisää laatuaikaa akkujen lataamiseen. Niinpä kylpylälomista on tullut myös suosittu talviloman muoto. Näin kertoo Viron SPA-liiton puheenjohtaja Irene Väli. Viron SPA-liittoon kuuluu tällä hetkellä 15 korkeatasoista kylpylähotellia, joissa on yhteensä vuodepaikkaa. Millaista toimintaa liiton kylpylät harjoittavat? Haapsalussa on Viron lämpimimmät merivedet, mikä on erinomainen lähtökohta kylpylätoiminnalle. Kaupungin kolme kylpylää tarjoavat nykyisin monipuolisen valikoiman palveluita, mm. erilaisia kylpyjä, hierontoja, jumppaa, lämpö- ja fysikaalisia hoitoja. Laine käyttää tehokkaasti Haapsalun lahden mutaa, selvänä kohderyhmänä seniorit. Neurologinen kuntoutuslaitos panostaa tehokkaisiin, lääketieteellisesti perusteltuihin täsmähoitoihin. Fra Mare on erikoistunut merellisiin hoitoihin ja harjoittaa maailmallakin suosittua Thalasso-terapiaa (nimi tulee kreikasta ja tarkoittaa merta). Kylpylä on vakuuttunut sitä, että merivesi, meri-ilma, merimuta ja merellinen ruoka muodostavat voittamattoman yhdistelmän. Perinteisten hoitojen ohella kylpylät tarjoava myös uutta ja eksoottista: 6 7 Liiton kylpylät ovat ns. lääketieteellisiä kylpylöitä. Niissä painopiste on selvästi hoitotoiminnassa, joka voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: ennaltaehkäisy, varsinainen lääkärinhoito ja kuntoutus. Liiton jokaisessa kylpylässä on ainakin yksi vakituinen lääkäri ja riittävästi asiantuntevaa hoitohenkilökuntaa. Tuntuu siltä, et tä ihmisten tietoisuus ter vey tensä vaalimisen merkityksestä on huomattavasti noussut. Näkyykö se teidän työssänne? Kyllä, Virossakin ihmiset ovat alkaneet entistä enemmän arvostaa terveyttään. Kotimainen kysyntä lisääntyy koko ajan: virolaisten osuus kylpylän asiakaskunnasta on tällä hetkellä jo 20 %, mutta luku on kasvamaan päin. Ylivoimaisesti eniten on silti suomalaisia eli 65 %, sen jälkeen tulevat ruotsalaiset, norjalaiset, latvialaiset ja venäläiset. Mitä asiakkaan tulee tietää ennen kuin hän tulee virolaiseen terveysparatiisiin? Suomalaiset matkatoimistot tuntevat hyvin Viron kylpylät. Ne voivat neuvoa, kunhan asiakas itse tietää, mistä kenkä niin sanotusti puristaa. Pitäisi olla selvillä siitä, haluaako kunnon hoitoa johonkin määrättyyn vaivaan, kuntoutusta, ennaltaehkäisyä vai vain virkistystä ja vaihtelua. Kaikkea sitä Viron kylpylöistä löytyy. Palvelut ovat tasokkaita ja mikä tärkeintä - edullisia. Viron SPA-liitto on Euroopan kylpyläyhdistyksen (ESPA:n) jäsen. Jos vertaa Viron kylpylöitä muun Euroopan kylpylöihin, mitä sanoisitte? Virolla ole mitään hävettävää, päinvastoin. Meillä on hyvin pitkä kylpyläperinne, lähes 200 vuotta. Vahvoja perustaitojamme on ripeästi täydennetty alan uusimmilla hoitotoimenpiteillä ja välineistöllä. Koko ajan tulee lisää uusia kylpylöitä, jotka tulevaisuudessa ovat yhä enenevässä määrin monipuolisia vapaa-ajan keskuksia. Hyvinvointimatkailu lisääntyy väestön vanhetessa. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on jatkuvasti parannettava palvelutasoamme nykyseniorit kun ovat hyvin laatutietoista väkeä. Miksi suomalainen tulisi juuri Viroon, miksi menisi merta edemmäs kalaan kun kotonakin on kylpylöitä pilvin pimein? Ratkaisevia ovat hyvä ja edullinen hinta-laatusuhde, vesihoidon 200-vuotinen perinne, vankka lääketieteellinen perusta, mutta varmasti myös läheinen sijainti, tuttu ja helppo kieli missään muualla suomalainen ei pärjää omalla äidinkielellään sekä turvallinen ympäristö. Ja täytyy muistaa se, että vaihtelu virkistää. Viron kylpylöissä kävi vuonna 2005 yhteensä asiakasta eli 16 %turistien kokonaismäärästä, yöpymisiä oli eli 28 % kaikista yöpymisistä. Viron SPA-liittoon kuuluvat kylpylät: Pühajärve SPA Hotel Spa Hotell Rüütli, Spa Hotell Saaremaa Valss, Spa Hotell Meri Tervise Paradiis Sanatoorium Tervis SPA Hotell Laine Värska Sanatoorium Viimsi Tervis Spa Hotell Spa Hotell Sõprus Spa Hotell Fra Mare SPA Hotell Toila Spa-Hotel Viiking Pirita TOP SPA Hotell Taastusravikeskus Estonia Haapsalu Neuroloogilline Rehabilitatsioonikeskus Narva Jõesuu Sanatoorium suolahuone, superkylmähoito, reiki, jooga ja kellunta voittavat suosiota. Lapsiperheille sopii erityisesti Fra Maren Day Spa-keskus. Nivel-, lihas- ja liikuntaelinten sairaudet, jännitystilat, stressi, yleinen väsymys... kaikkiin näihin ja lukuisiin muihin vaivoihin voit hakea lievitystä Haapsalun kylpylöistä. Voit myös yksinkertaisesti levätä ja hoitaa kauneuttasi. Luonnon harvinainen monimuotoisuus, vanhat kirkot ja kartanot, vironruotsalaisen kulttuurin muistomerkit tässä kokemisen arvoisia kohteita Haapsalussa ja sen ympäristössä. Piispanlinna ja museo Rannikkoruotsalaisten museo Läänemaan museo, entinen raatihuone Ilon Wiklandin museo 216 metriä pitkä katettu laituri (rautatiemuseo) Tšaikovskin muistopenkki Käsityökaupat (seitinohuet haapsalunhuivit!) Ilmiö 1200-luvulla rakennetun piispanlinnan kastekappelin ikkunaan ilmestyy elokuussa täydenkuun aikaan valkoinen naishahmo. Tarinan mukaan kyseessä on neito, joka rakkautensa vuoksi rikkoi luostarinlakia. Rangaistukseksi hänet muurattiin kappelin seinään, josta hän ilmestyy joka vuosi ikkunaan muistuttamaan rakkautensa kuolemattomuudesta. Salaperäisinä elokuisina kuutamoöinä Daamia tullaan katsomaan kaikkialta Virosta ja myös ulkomailta. Ilmiön ympärille on rakennettu monenlaisia taidetapahtumia. Persoona Maailman tunnetuin haapsalulainen lienee Astrid Lindgrenin kirjojen kuvittaja Ilon Wikland, joka pakeni Virosta 14-vuotiaana Viron noin rannikkoruotsalaisesta evakuoitiin 1939 syksyllä neuvostotukikohtien tieltä valtaosa Ruotsiin. Loput lähtivät vuoden 1944 syksyllä. Elinvoimainen vähemmistö lakkasi olemasta, sen jälkiä esim. ruotsinkielisiä paikannimiä - löytyy runsaasti Haapsalusta, sen ympäristöstä ja lähisaarilta Haapsalu

4 Pärnu Saarenmaa Kaalinjärven kraatterialue Sõrven niemi Viidumäen luonnonsuojelualue Vilsandin kansallispuisto Karjan ja Valjalan kirkot Pyhän Katariinan kirkko Muhussa Koguvan kylä Muhussa Pädasten kartano Muhussa Tapahtuma Kaalin meteoriitti putosi 20 km:n päähän nykyisestä Kuressaaresta 568 plus miinus 130 vuotta ekr. 125 kilometrin korkeudella syttyneen järkäleen paino oli 450 tonnia ja sen aiheuttaman räjähdyksen voimakkuus verrattavissa atomipommiin. 450 tonnia meteoriittirautaa oli hyvin suuri omaisuus, se oli suurempi kuin koko maailman tuonaikainen raudantuotanto. Mitä me näimme? Korvia huumaavan jylyn saattelemana lensi taivaankannen yli pitkähäntäinen aurinko, niitti metsää sytyttäen puita, hävittäen maalinnoja. Räjähdyksen kirkas liekki järisytti Itämeren rantoja... sitten sikisi haudanhiljaisuus, ehkä säkkipimeä. Aurinko oli pudonnut taivaalta ja hävinnyt. Se ei voinut olla heijastumatta muistiimme, eikä se ollutkaan: Näin mie Saarenmaan palavan ja tulen runnista tulevan, lehmuksesta leimahtavan... näin kansanruno ja näin alkoi rauta-aika Virossa Lennart Meren kuvauksen mukaan. 8 9 Pärnu nauttii lomakaupunkina suurta kansainvälistä tunnustusta, se ottaa vastaan vieraita puolesta sadasta maasta, ja se on Euroopan kylpyläkaupunkien liiton jäsen. Vuodesta 2001 Pärnun rannassa liehuu Euroopan sinilippu. Suosituimpia kylpylöitä ovat Estonia, Tervis, Tervise paradiis, Viiking ja Sõprus. Mm. selkä- ja nivelkipuihin, verenkiertohäiriöihin, verenpainetautiin, stressiin ja jännitystiloihin tepsivät tavanomaisten hoitojen ohella varmasti myös suolahuone, energiakapseli, infrapunasauna, superkylmähoito ja pehmeämmästä päästä valo- ja musiikkiterapia sekä rentoutushoidot. Erikoislääkärien vastaanottoja on eniten Tervis-kylpylässä. Estonia vannoo kylmähoidon nimeen, Sõprus on erikoistunut sydän- ja verisuonitautien, samoin luustoja nivelvaivojen hoitamiseen. Infarktin ja sydänleikkauksen jälkitilojen hoitoon sopinee parhaiten pieni ja kodikas Viiking. Tervise paradiis taas on Viron suurin kylpylähotelli-vesipuisto ja myös paras aktiiviloman viettopaikka. Hoitojen ohella kylpylät painottavat vanhaa roomalaista viisautta Otium reficit vires eli lepo palauttaa voimat. Ei kuitenkaan riitä, että hoitaa vain fyysistä terveyttään, mielikin kaipaa virkistystä. Kaupungissa ja sen ympäristössä riittää katsottavaa, on nähtävyyksiä ja taidetapahtumia. PÄRNU Lydia Koidulan kotimuseo ja muistopatsas Ammenden villa Rantapromenadi Uusi konserttitalo Carl Robert Jakobsonin maatilamuseo Kurgjalla Torin hevossiittola ja Tori põrgu (hiekkakiviluola) Kihnun saari Presidentti Pätsin muistomerkki Tahkurannassa Persoona Pärnussa kehittyi shakin kansainväliseksi suurmestariksi maailman kymmenen tunnetuimman virolaisen joukkoon kuuluva Paul Keres. Viron viiden kruunun setelissä oleva Keres singahti shakkitaivaalle 1930-luvun lopulla, jolloin sai oikeuden pelata maailmanmestaruudesta Aljohinia vastaan. Ottelu ei kuitenkaan toteutunut. Mahdollisuus voittaa korkein titteli oli hänellä sen jälkeen vielä vuosikymmenien ajan. Syystä tai toisesta se ei onnistunut, ja hänestä alettiin puhua ikuisena kakkosena. Neuvostoliiton maajoukkueen jäsenenä Keres oli 7-kertainen olympiavoittaja. Keres kuoli 59- vuotiaana Helsingissä ollessaan paluumatkalla Kanadasta. Rakennus Pärnun symbolirakennus on funktionalismin huipputeoksiin kuuluva Rannahotell. Se rakennettiin vuosina Pärnun kaupunginarkkitehdin Olev Siinmaan ja Anton Soansin piirustusten mukaan. Rakennus edustaa puhtainta funktionalismia ja on sellaisenaan merkittävä koko Euroopan mittakaavassa. Hotellissa yöpyi aikoinaan presidentti Konstantin Päts. Myös toinen presidenttimme Lennart Meri sai kunnostettuun hotelliin oman sviitin. Hotelli toimi toisen maailmansodan jälkeen Estonia-kylpylän päärakennuksena ja entisöitiin vuosina alkuperäiseen tarkoitukseensa. Pärnussa on runsaasti myös muita arkkitehtonisesti kiinnostavia rakennuksia, mm. asuintaloja, joihin kannattaa tutustua Suomalaisille Saarenmaa näyttää edelleen olevan eräänlainen maanpäällinen paratiisi eikä vähiten saaren kuuluisien kylpylöiden vuoksi. Rüütli, Meri ja Saaremaa valss tarjoavat kaikkia perinteisiä kylpyläpalveluja, mutta kokeilevat myös uusia. Mutahoito on valttia, samoin kylvyt ja hieronnat. Energiakapseli, suolahuone, valo- ja laserhoito taas eivät liene niitä kaikkein tavallisimpia hoitomuotoja. Juuri siksi niitä kannatta kokeilla, samoin kuin Saarenmaan valssin pihalta 502 metrin syvyydestä ammennet tavaa talon omaa kivennäisvettä. Myös Rüütlin perheystävällisyys kannattaa testata. Wellness-puolelle jää kolme mielen virkistystä tarjoavaa kylpylää: Georg Ots, Hotell Saaremaa Thalasso Spa ja joulukuussa 2006 ovensa avannut Grand Rose Spa, jotka tarjoavat kaikkia mahdollisia wellness- eli hyvän olon hoitoja. Thalasso hyödyntää meriveden ja -ilman sekä erilaisten mineraalien yhteisvaikutusta. Grand Rose Spa puolestaan lupaa vähän vanhaa, paljon uutta ja runsaasti ruusuromantiikkaa. Saaren maakuntaan kuuluvalla Muhun saarella Pädasten kartanossa toimii pieni edustava Spa- hotelli, jonka Luxury SpaFinder -lehti valitsi vuonna 2006 maailman 50 pidetyimmän Spa-hotellin joukkoon. Ruokokattoiset talot, katajikot, peltokiviaidat, värikkäät kansallispuvut ja hyvin säilynyt luonto - kaikki tämä yhdistettynä nykyihmisen tarpeita tyydyttävään palvelutasoon tekee Viron suurimmasta saaresta todellisen lomaparatiisin. Kuressaaren piispanlinna (maakuntamuseo) Anglan tuulimyllyt PersoonA Siks pyöritä lennätä pellavapäätä... Tällä valssisävelmällä Georg Ots lauloi itsensä suomalaisten sydämiin aikana, jolloin Viro tuntui olevan valovuosien päässä. Saarenmaan niittyjen kasteinen syli symboloi suomalasille silloin koko Viroa ja Ots kaikkia virolaisia. Yksinkertaisen valssisävelmän vaikutus on ollut uskomattoman tehokas ja pitkäaikainen, suomalaisten toiviomatkat saarelle jatkuvat kiihtyvään tahtiin. Virossa Ots oli tunnettu lähinnä oopperalaulajana. Hänen ohjelmistoonsa kuuluivat oopperakirjallisuuden kaikki baritoniroolit, musikaali- ja operettiroolit sekä yli puoli tuhatta laulua. Tämän karismaattisen, monipuolisesti lahjakkaan, varhain kuolleen legendan mukaan on saanut nimensä myös eräs Saarenmaan kylpylöistä KURESSAARE

5 Viron pohjoisrannikko Viron eteläosa Viron pohjoisrannikko on aina yhdistänyt suomalaisia ja virolaisia, aina on ollut syitä tulla ja olla. Tänä päivänä näihin syihin kuuluvat myös alueen kylpylät. Pirita TOP Spa tähtää asiakkaiden kunnon ylläpitoon tarjoamalla infrapunasaunaa, yrttikylpyjä, lämpöhoitoja, hierontaa, suolahuonetta ja lisäksi runsaasti kauneuspalveluja. Legrete Fango-terapia eli fossiilimutakääreet ovat Viimsin kylpylän hitti. Toilan kylpylän erikoisuutena ovat roomalaisen esikuvan mukaan rakennetut termit ja lämpimät lepopenkit. Klassisten kylpylähoitojen ohella Toilasta löytyy sellaisiakin erikoisuuksia kuin Hot Stone- eli kuumakivihieronta, suklaa- ja viinikääreet sekä Kleopatra-hoitona tunnetut maitokylvyt. Narva- Jõesuun kylpylä tarjoaa kylpyjä, hierontaa ja lääkintävoimistelua. Hakeutuessasi meille hakeudut hyvän olon lähteille, kylpylä vakuuttaa. Lähinnä wellness-palveluihin keskittyvät alueen kylpylöistä Kalev Spa Tallinnan keskustassa ja Laulasmaa Resort noin 30 km:n etäisyydellä Tallinnasta. Molemmissa on tarjolla hoiva- ja kauneuspaketteja, uintia ja vesijumppaa. Hieman erikoisempia palveluja kuten vauvahierontaa, kiinalaisen lääketieteen sovelluksia, kääreitä ja kuppausta tarjoaa Laulasmaan Resort. Kylpylän henkilökunta lupaa jakaa asiakkaidensa kanssa kaikki terveellisen elämän salaisuudet. Pohjoisrannikon wellness-kylpylöihin kuuluu myös Saka Cliff Hotellin Mini-Spa. Hoitojen ohella muista perehtyä ympäristöön. Tutustu alueen nähtävyyksiin, se tarjoaa vaihtelua ja virkistää mieltä. Kristina voitti runsaasti kultaa junioreissa, maailmancupin osavoittoja hänellä on 15, kokonaiskilpailun voittoja kaksi. Torinon kisoista vuonna 2006 isänsä Anatolin valmentama Kristina nappasi kaksi kultamitalia. Andruksella on monia maailmanmestaruuksia, vuonna 2002 hän voitti Salt Lake Cityssä sekä kultaa että hopeaa ja uusi 15 km:n olympiavoittonsa Torinossa Viikkoa Torinon jälkeen hän voitti Finlandia-hiihdon. Veerpalun valmentaja on Mati Alaver Tallinnan nähtävyydet Narva, Hermannin linnoitus Rannikon kalastajakylät ja kartanot Lahemaan kansallispuisto Kohtlan kaivosmuseo Sillamäen stalinistinen arkkitehtuuri Kuremäen (Pyhtitsan) luostari Käsmun merimuseo Toolsen linnan rauniot TALLINN Nähtävyys Viron pohjoisrannikkoa reunustaa Baltian k l int t i, merestä kohoava kalkkikivitörmä, joka saavuttaa suurimman korkeutensa (56 m) Viron Ontikassa. Klintissä on yhteensä 35 putousta, korkein niistä Valaste, jonka vedet syöksevät alas 25 metrin korkeudelta. Jäätyessään putoukset synnyttävät harvinaisen kauniin jääveistosmaailman. Klintti koostuu lähinnä Viron kansalliskiven statuksen saaneesta kalkkiliuskeesta, josta on rakennettu koko Tallinnan vanhakaupunki. Baltian klintti on ehdolla Unescon maailmanperintölistalle. Erikoisuus Jõhvin lähellä toimiva Kuremäen (Pyhtitsan eli Pyhitetyn) ortodoksinen nunnaluostari on Viron ainoa toimiva luostari, jossa on 170 nunnaa 11 kansallisuudesta, 5 virolaista mukaan lukien. Luostari perustettiin 1891 pyhälle elämänlähteelle, mistä syystä koko paikka on nykyisinkin pyhiinvaelluksen kohde. Luostarissa harjoitetaan uskontoa, valmistetaan kirkkotekstiilejä, harrastetaan ikonimaalausta ja palvellaan pyhiinvaeltajia. Luostari kuuluu koko Venäjän patriarkan, Virosta lähtöisin olevan Aleksius II:n alaisuuteen. Venäjän nunnaluostarit saavat johtajansa eli igumeniansa nykyisin Kuremäeltä. Myös Jerusalemin nunnaluostarin johtaja on entinen Pyhtitsan sisar Etelässä, Viron järvialueella, on kolme upeaa kylpylää, jotka tarjoavat ihanteellisen ympäristön rauhaa ja luonnonläheisyyttä kaipaaville. Pühajärven Spa -hotellissa poistavat stressiä hieronnat, kylvyt ja kääreet. Talvella paikka houkuttelee kunnostetuilla hiihtoladuilla ja Viron parhailla laskettelurinteillä. Järvimudan väitetään olevan tehokkaampi kuin merimuta. Siihen panostaa Värskan kylpylä, jonka aseistukseen kuuluvat kaikki klassiset vesi- ja hierontapalvelut. Värskan valtteja ovat myös etäisyys suurista keskuksista ja alueen omaperäinen kulttuuri. Otepään lähellä Kubijan kylpylässä toimii Viron ainoa unentutkimuskeskus, jossa voi diagnosoida ja hoitaa unihäiriöitä. Jos kärsit uniapneasta, kuorsauksesta tai tinnituksesta, käy Kubijalla. Hyvä uni on hyvän terveyden perusta! Älä unohda ympäristön tarjoamia mahdollisuuksia - mikään paikka Virossa ei ole kaukana! Tartto ja alueen maakuntakaupungit Suur Munamägi Taevaskoda Ahja-joen alkulaaksossa Piusan hiekkakiviluolat Kanepin maantiemuseo Setukaisten museot Värskassa ja Saatsessa Tehvandin urheilukeskus Otepäässä Persoonat Maailman tunnetuimmat etelävirolaiset ja Viron kansallissankarit ovat moninkertaiset olympiavoittajat, Otepäällä asuvat Kristina šmigun ja Andrus Veerpalu. Erikoisuus Viron kaakkoisrajalla oleva Setumaa on monella tavalla erikoinen alue. Poikkeavuuksia on kielessä, kansanperinteessä, rakennustavassa, ruoissa jne. Tsasounat eli ortodoksiset rukoushuoneet ovat yleisiä alueella. Naapurin eli Venäjän vaikutus on ollut huomattava, mutta setukaiset ovat silti pystyneet pitämään kiinni kielestään ja tavoistaan. Setukaisnaisten kansallispuvut ja rintakorut soljet ja hopeakolikoilla somistetut käädyt - ovat huomiota herättävän isot. Erikoinen ilmiö on myös setukaisten oma laulutapa eli leelo, josta sanotaan, ettei sitä vieras voi koskaan oppia, vaan siihen pitää syntyä OTEPÄÄ

6 Wellness-kylpylät nouseva trendi Asiakkaan sana Hyvinvointimatkailu ja wellness-kylpylät ovat nouseva trendi koko maailmassa. Wellness tarkoittaa yleistä hyvinvointia, vaikka käsitettä on tulkittu hyvinkin laajasti. Suomalaisen tutkijan mukaan Internet-haku sanalla wellness tuottaa tulosta. Käsitteeseen voidaan siis yhdistää melkein mitä vain, mikä tuottaa iloa ja vireyttä. Hyvinvointimatkailu käsitteenä pitää sekin sisällään monia eri asioita. Sellainen matkailu lisää fyysistä ja psyykkistä vireyttä, joskaan ei varsinaisesti paranna sairautta. Tässä katsannossa mikä tahansa hyvää oloa edistävä ja virikkeitä antava matka voitaisiin käsittää hyvinvointimatkailuksi. Wellness-hoidoista taas voisi yhtä hyvin käyttää termiä hemmotteluhoidot. Wellness-palveluiden kysyntä on jatkuvasti kasvamaan päin, mikä on huomattu matkailuteollisuuden piirissä. Virolla on erittäin hyvät edellytykset tarjota kyseisiä palveluita: meillä on tasokkaat kylpylät, meillä on puhdasta luontoa ja vettä, meillä on omia parantavia luonnontuotteita. Terveyden varsinaiseen hoitamiseen tarkoitettujen kylpylöiden ohella Viroon onkin perustettu viime aikoina useita wellness-tyyppisiä kylpylöitä, joissa pääpaino on asiakkaiden viihtyvyydessä. Ollaan siis menossa siihen suuntaan, että kylpylöistä tulisi virkistystä tarjoavia monipuolisia vapaa-ajan keskuksia. Viime kädessä wellness-hoidotkin ovat kylpylähoitoja, koska myös niihin kuuluvat vesi ja erilaiset hieronnat, samoin fysikaaliset hoidot. Koko toiminta on vain painottunut hemmot telupuo - lelle. Samaa kylpylätyyppiä edustavat Day Spat, joiden palveluvalikoima on suhteellisen suppea. Day Spa on silti hyvä vaihtoehto niille, joilla ei ole aikaa tai mahdollisuutta kylpylälomaan ja jotka eivät välttämättä tar vitse kaikkia klassisia kylpyläpalveluja. Wellness-hoitojen suuren suosion salaisuus ei olekaan mikään salaisuus, vaan nyky-ihminen antaa itselleen yksinkertaisesti luvan nauttia, ajatella itseään ja hyvinvointiaan. Taustalla on lisääntynyt tietoisuus terveyden ja hyvinvoinnin merkityksestä, samoin taloudellisten mahdollisuuksien avartuminen.... olen kolmattatoista kertaa Virossa hoitoja saamassa. Se puhuu puolestaan. Suomenkin kylpylöissä olen ollut, taso on hyvä niissäkin, mutta Virossa kaikki on halvempaa, ja se ratkaisee, täytyy sanoa, että hinta-laatusuhde on täällä aivan kohdallaan. Sitä paitsi kun on samassa paikassa käynyt useita vuosia, henkilökuntaankin on syntynyt pysyvä suhde, on aina kiva päästä samalle tutulle ja hyvälle hierojalle. Kuin kotiin tulisi!...tänne on helppo tulla organisoidusti. Istun Tampereella bussiin ja puran laukkuni kylpylässä, ei mitään välivaiheita, ei tavaroiden raahaamista! Ensikertalaisena olen päättänyt jo nyt, että kyllä vastakin tullaan. Yksin asuvana nautin siitäkin, että saan olla ihmisten kanssa tekemisessä, ja iltaohjelmat ovat olleet aivan mahtavia, Estonian solistien esittämät tutut operettimelodiat herättivät tässä yhtenä iltana kaikissa suurta ihastusta maksettuun pakettiin kuuluu 3-4 hoitoa vuorokaudessa. Maksusta saa niitä lisää jos haluaa. Valinnanvaraa totisesti on, tuntuu, että uusia hoitomuotojakin keksitään jatkuvasti. Niillä on joskus sellaiset nimet, ettei heti saa selvää, mistä on kysymys. Tullessa on lääkärin vastaanotto, kyllä hän tarkkaan kyselee ennen kuin määrää hoidot. Niitä on voinut myös vaihtaa, jos siltä on tuntunut. Parasta hoitoa on kuitenkin se, jos hoitoa ei tarvita, voi vain olla, viihtyä ja virkistäytyä, unohtaa tiskit ja yksinäisyyden....kyllä tietyssä iässä alkaa melkein kaikilla olla yhtä sun toista kremppaa, on reumaa, verenkiertohäiriöitä, niska-, hartia- ja selkävaivoja. Kaikkiin voi hakea täällä lievitystä, voi ainakin yrittää. Perästä sitten kuuluu, onko tepsinyt. Käsien parafiinihoitoa oli hauska kokeilla, vaikuttaja-aineena käytetään sulaa parafiinia, ja lyödään sitten tumput käteen. Pallosänky on hoitanut mukavasti selkävaivojani, kannattaa kokeilla!...olen täällä ensimmäistä kertaa, kaikki hoidot ovat olleet tosi korkeatasoisia ja erittäin halpoja. Ruokakin on mahtavaa! Olin kuullut, että Virossa syödään paljon rasvaista ruokaa, mutta täällä se ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Kaikki on siis hyvin, mutta kaipaisin yhteistä organisoitua ulkoliikuntatapahtumaa, se voisi olla esimerkiksi yhteinen kävelylenkki tiettyyn aikaan päivästä. Ja jos saan olla vielä hieman kriittinen, niin asiakassuhde on mielestäni pikkuisen ankara, on hieman sellaista komentotyyliä: vaatteet väärin laskostettu tai väärään paikkaan laitettu ja sellaista. Pikkuisen enemmän asiakasystävällisyyttä, pyydän. Mutta uudestaan tullaan, se on varma.

7 Toteutus: TANK; teksti: FM Kulle Raig; ulkoasu ja taitto: Jaak Peep. Valokuvat: Lembit Michelson, Jüri Seljamaa, Jarek Jõepera, Ingmar Muusikus, Margus Johanson, René Velli, Malev Toom, Mark Raidpere, Annika Haas, Aarne Maasik, Rauno Volmar, Meelis Lokk. Tiedot tammikuulta 2007.