MIHIN MENET HYVINVOINTIVALTIO? Kommenttipuheenvuoro/Hyvinvoinnin tulevaisuus-seminaari Sibeliustalo Päivi Rahkonen, Hollolan kunnanjohtaja

Transkriptio

1 MIHIN MENET HYVINVOINTIVALTIO? Kommenttipuheenvuoro/Hyvinvoinnin tulevaisuus-seminaari Sibeliustalo Päivi Rahkonen, Hollolan kunnanjohtaja

2 JULKISEN TALOUDEN KRIISIYTYMISEN YLEISET SYYT William Baumol julkinen sektori suurelta osin (palvelu)alaa, jota ei voida koneistaa => tuottavuudenkasvun rajoitteet julkisen sektorin palkat nousevat samaan tahtiin kuin tuottavampien alojen=> jatkuva tuottavuuden heikentyminen Yhä suurempi osa työvoimasta julkisella sektorilla => veronkorotuspaine jatkuvaa Milton Roemer Tarjonta luo kysyntää niin kauan, kun maksajana on kolmas osapuoli Adolph Wagner Hyvinvointipalvelujen tarve kasvaa ja laatuvaatimukset lisääntyvät elintason noustessa. Mitä enemmän on talouskasvua, sitä enemmän joudutaan laittamaan rahaa hyvinvointipalveluihin.

3 JULKISEN TALOUDEN KRIISIYTYMISEN ERITYISET SYYT Euro-kriisi (2009-?) Velkakriisi, hidas kysyntä/kasvu, työttömyys Suomen rakenteelliset muutokset Viennin tukijalkojen murtuminen; paperiteollisuus, metalliteollisuus, elektroniikka BKT kasvu negatiivinen Työttömyyden kasvu Heikko työllisyysaste Väestön ikääntyminen kiihtyy ja palvelutarve kasvaa

4 Kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset (STM/Alila ) Yhteenveto kuntien käyttömenotilastotietojen pohjalta Yli 65 v, yli 75, yli 85 v ja yli 95 v. ikäryhmät kasvavat %:ia Miehet Naiset Ikä

5 Ikääntymisestä johtuvat kunnallisveron kasvupaineet vuositasolla Hollolassa

6 Vuosien leikkaukset kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj. /Suomen Kuntaliitto Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,4 mrd. euroa eli noin 15 % Vuosille kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta peruspalvelujen valtionosuuksia 6,9 mrd Yht * - mm. sosiaali- ja terveystoimi sekä esi- ja perusopetus - Tämän lisäksi OKM:n leikkaukset: vuonna milj., vuonna milj. ja vuonna milj hp -108 = Kiinteistöverojen rajojen noston (48 milj. ) sekä sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotusten (40 milj. ) hyödyn leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä sekä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen poistaminen (20 milj. )

7 Toimintamenojen kasvuprosentin vaikutus vuosikatteeseen: Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja poistot, mrd. /Suomen Kuntaliitto ) Toimintamenojen nimellinen kasvu kehitysarvion mukaan,%: 0,5 2,5 2,4 2,8 Arvioitu kuntatalouden kustannustason muutos, %: 1,1 1,5 1,7 1,9 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, /hp -0, Poistot Vuosikate PPB:n mukaan Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 0,5 prosenttia PPB:n arviota nopeammin Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 1 prosentin PPB:n arviota nopeammin 1) Vuonna 2015 menojen kasvua hidastaa kunnallisten ammattikorkeakoulujen ja liikelaitosten yhtiöittäminen. Ilman näitä yhtiöittämisiä toimintamenojen kasvu vuonna 2015 olisi noin 2,5 %. Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPB

8 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. (käyvin hinnoin)/suomen Kuntaliitto (arviot painelaskelman mukaan) Lainakanta Rahavarat Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot valtiovarainministeriö /hp

9 PERUSFAKTAT TIEDOSSA KAKS 5/2014 Kinnula-Malmi-Vauramo Veronmaksukyky kasvaa vain 7 % vuoteen 2040, mikä tarkoittaa, että samoilla resursseilla on hoidettava yli kaksinkertainen määrä hoivaa tarvitsevia. Kun tulopohja heikkenee ja menopaineet kasvavat, voidaan laskea vuosiluku, milloin kaikki Suomen kunnat täyttävät kriisikuntakriteerit Vain 1/3 kunnista selviää, jos talouskasvu vain 2,8 %/vuosi (VATT 2007) 2020-luvulla kunnallisveroaste nousee yleisesti 30 %:iin FCG:n laskelma 10/2014: yleiset kunnallisveron korotuspaineet vuoteen 2016 kunnittain ,6 %-yksikköä Ongelmat syvenevät, eivät ratkea

10 YHTEENVETEO

11 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Ongelmat eivät mene ohi itsekseen Ongelmia kohdataan useasta eri tulokulmasta ja ne kumuloituvat Kun ongelman ei arvioida olevan ohimenevä, odottaminen ei ratkaise ongelmia, vaan syventää kriisiä Ongelmat eivät ratkea siirtämällä Jos rahaa ei ole kenelläkään, menojen siirtäminen maksajalta toiselle ei ratkaise ongelmia Tarvitaan menojen vähentämispäätöksiä Ongelmat eivät ratkea näpertelemällä, huomio olennaiseen Kun ongelmat ovat megaluokan kokoisia, myös ratkaisujen on oltava samaa kokoluokkaa: kokonaisratkaisuja osaratkaisujen sijaan Keskitytään kriittisiin pisteisiin: työtä ja työpaikkoja => yrittäminen ja yrittäjyys Ongelmat eivät ratkea sokkona Tarvitaan analyysiä ja tutkimustietoa, jotta kohdennetaan ratkaisuja oikeisiin ongelmiin ja kysymyksiin, jotta saadaan aikaan vaikuttavia ratkaisuja Jos ratkaisulla aikaansaadaan tukku uusia ongelmia, on poistuvan ongelman hyötyjen oltava suurempia kuin uusien aiheutettujen ongelmien haittojen

12 RATKAISUJA? Isot linjaratkaisut Ymmärrettävä, että iso taustakuva on vaihtunut kokonaisvaltaisesti; pieni korjaussarja ei ole riittävä selviytymiskartta kokonaisuudesta yksityiskohtiin, ei päinvastoin Johdonmukaisuus: ratkaisukeskeisyys, ohjausinstrumentit, kannusteet Elinkeinot, yrittäjyys ja työllisyys keskiössä Yrittäjyyden uudet mallit, dynamiikka, verkostot Kasvun tulevaisuus; elinkeinot ja tukijalat Työn kannustavuus, työelämän joustot, työn arvostus Eläkeikä, työllisyysaste, työuran pituus Julkishallinto 2.0 Julkisen hallinnon kokonaisvaltainen uudelleenarviointi Monituottajamallit Päähuomio/seuranta vaikuttavuudessa ja tuloksissa, ei suoritteissa Oma vastuu-yhteisöllisyys Tukevat ja mahdollistavat rakenteet

13 KILPAILU JALOSTAA Kilpailulla on erittäin monia positiivisia piirteitä Sisäinen kannustus kokeiluun ja kehittämiseen (= on oltava parempi, että pärjää kilpailussa) Jatkuva kustannustarkkailu (= hinnat on pidettävä kurissa, että pärjää kilpailussa) Asiakaspalautteen aito huomioiminen (= asiakas on pidettävä tyytyväisenä, että pärjää kilpailussa) Yksityisen toiminnan haasteet/esteet, intressiristiriidat Tarjonta luo kysyntää niin kauan, kun maksajana on kolmas osapuoli Kysynnän luontaiset rajoitteet? Palveluketjujen pilkkominen johtaa helposti rusinat pullasta-ongelmaan Miten estetään ongelmien/kustannusten siirtely niiden ratkaisemisen sijaan? Transaktiokustannukset Kokonaisuuden yhteensovittaminen ja ohjaus; julkiselle jää velvoitteita ja tehtäviä, joiden eriytetty hoito kalliimpaa/vaikeampaa- vastuu viime kädessä julkisella toimijalla Suomi on pieni maa, riittävän kilpailun aikaansaaminen ja pysyminen haastavaa eri puolilla maata