PAKETTI - KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI. Esittely klo 14:30 Lahti TASEANALYYSI. Net Effect Oy Lassi Köppä, Johtava konsultti

Transkriptio

1 PAKETTI - KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI Esittely klo 14:30 Lahti TASEANALYYSI Net Effect Oy Lassi Köppä, Johtava konsultti

2 PAKETTI - KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI Sisältö 1. Johdanto 2. Perusanalyysi kuntien taseista 3. Tasetietojen yhteismitallistaminen 4. Tunnuslukujen yhteismitallistaminen 5. Riskit 6. Päätelmiä Tarkemmat tiedot seuraavissa taulukoissa: Tiivistelmä 0. PERUSANALYYSIT.xlsx Tiivistelmä 1. YHTEISMITALLISTAMINEN.xlsx Tiivistelmä 2. RISKIT.xlsx

3 1. Johdanto -tarkastelun asemointia Uuden kunnan perustaminen Kunta/kuntakonserni a Tase, varat ja velat Kunta/kuntakonserni b Tase, varat ja velat Kunta/kuntakonserni c Tase, varat ja velat Uuden kunnan/kuntakonsernin tase? (taseesta johtuvat tulot ja menot) Hyötyvätkö tai kärsivätkö joidenkin kuntien asukkkaat toisten tilanteesta? Kunta/kuntakonserni d Tase, varat ja velat Millaisia varoja, velkoja ja vastuita kukin kunta tuo uuden kunnan taseeseen? (>millaisia tuloja ja menoja)

4

5 1a. Varallisuus ja velat vai tulot ja menot? Varallisuus ja velka sinänsä vai niistä tulevaisuudessa seuraavat tulo- ja menovirrat? a. Velatjoutuvat maksamaan kaikki uuden kunnan asukkaat, mutta käytännössä kunnilla on jatkuvasti tietty velkataso b. Varallisuus on monimutkaisempi ba. jatkaa entisessä käytössä, rahoitus verovaroilla bb. voidaan myydä bc. varallisuus tuottaa tuloa bd. aiheutuu lisävelvoitteita

6 1b. Kuva tilinpäätöksen tunnuslukujen perusteella Kuntien tilanne parempi: Timantit, jotka eivät ilmene tunnusluvusta - siirtyvät uudelle kunnalle 1. Tilinpäätöksen tunnuslukujen osoittama kuntien tilanne. Millainen kuva yksittäisistä kunnista? 3. Kuntien tilanne huonompi: Miinat, jotka eivät ilmene tunnusluvuista siirtyvät uudelle kunnalle

7 1c. Selvitystehtävä 1. Taloudellinen tilanne 2009 ja kehitys Taseista näkymättömät negatiiviset tekijät 3. Taseista näkymättömät positiiviset tekijät 4. Yhtenäistettyjen tietojen vaikutus tilinpäätöksiin 5. Suoritetun tasetarkastelun merkitys kuntien yhdistymisen kannalta.

8 2. PERUSANALYYSI KUNTIEN TASEASEMASTA Millainen on kuntien tilanne tilinpäätösluvuilla tarkasteltuna? Miten kunnat eroavat toisistaan tilinpäätöslukujen mukaan? Luvut (ei %-luvut) esitetään tunnusluvuittain Kunnittain yhteensä v ja Suhteutettuna kunnittain /asukas v Aikasarjat v ovat kaavioina liiteaineistona olevassa excel-taulukossa.

9 2a. KESKEISET TUNNUSLUVUT 2009 Yleiset Varallisuus /asukas Velat /asukas Lainasaamiset /asukas Nettovelka /asukas Omavaraisuusaste -% Nettovarallisuus Yli- tai alijäämä /asukas Tulorahoituksen riittävyys investointeihin Toimintatuotot/toimintakulut, % Investointien omahankintamenot /asukas/vuosi Vuosikate /asukas/vuosi Investointien tulorahoitus-% Vuosikate/poistot, % Rahoitusasema Rahoitusvarallisuus /asukas Rahavarat /asukas Lainasaamiset (kum) /asukas Suhteellinen velkaantuneisuus Current ratio

10 14000,00 Varallisuus /asukas , , , ,00 Kuntaemo Konserni 4000, ,00 0,00

11 700 Kuntayhtymien varallisuus /asukas PHKK PHSOTEY PHL

12 Bruttovelka, /asukas Kuntaemo Konserni

13 80 Kuntayhtymien bruttovelka/asukas PHKK PHSOTEY PHL

14 0 Rahoitusvarallisuus /asukas

15 3 500 Rahavarat /asukas

16 2500 Lainasaamiset /asukas

17 4000 Nettovelka /asukas

18 Omavaraisuusaste-%, Kuntaemo Konserni

19 90 Kuntayhtymien omavaraisuusaste PHKK PHSOTEY PHL

20 7000 Nettovarallisuus /asukas (vastaavaa bruttovelka)

21 1 500 Yli- tai alijäämä 2009 /asukas

22 50,0 Toimintatuotot/toimintakulut, % ,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0

23 7 000 Investointien omahankintamenot /asukas (kum)

24 3 000 Vuosikate /asukas (kum)

25 200 Investointien tulorahoitus, %

26 400 Vuosikate/Poistot, %

27 90 Suhteellinen velkaantuneisuus, %

28 2,50 Current Ratio ,00 1,50 1,00 0,50 0,00

29 3. Mitä tunnusluvut eivät kerro? Tasetietojen yhteismitallistaminen Timantit ja miinat ja miten niihin pitäisi Suhtautua a. Poistoperusteiden erilaisuus b. Keskeisen omaisuuden käyttötarkoitukset ja käyttöasteet c. Voittoa tuottava varallisuus d. Omaisuuden käypien arvojen ja tasearvojen vertailu e. Käyttöomaisuuden korjausvelka

30 3a. Poistoperusteiden erot

31 Poistoprosentit v Sumu-poistot/poistonalainen omaisuus*100

32 3b. Omaisuuden käyttötarkoitukset ja käyttöasteet v. 2009

33 3c. Voittoa/nettotuottoa tuottava varallisuus Rahoitustuotot ja kulut: keskiarvo /asukas/vuosi vuosina Korkotuotot-korkokulut 150 Muut rahoitustuotot - muut rah.kulut Rahoitustuotot - rahoituskulut yhteensä Artjärvi Asikkala Hartola Heinola Hollola Hämeenkoski Kärkölä Lahti Nastola Orimattila Padasjoki Sysmä

34 3d. Käypien ja tasearvojen vertailu

35 3d. Käyvät arvot> tasearvot, /asukas myytävissä käyttökelvoton toissijainen käyttö tark.vast.käytössä

36 3d. Käyvät arvot > tasearvot hyödykelajeittain

37 3d. Käyvät arvot > tasearvot hyödykkeiden käyttötarkoituksen mukaan

38 3e. Korjausvelka rakennukset ja rakennelmat

39 3e. Korjausvelka ja korjaukset Korjausvelka /asukas Korj /asukas

40 4. Tunnusluvut yhteismitallistetuilla tiedoilla Edellä on käsitelty tilinpäätöksen tunnuslukuja. Näitä lukuja voidaan nyt täydentää oikaisemalla niitä varallisuuden käyvillä arvoilla ja korjausvelalla. Seuraavassa on taseen lukuihin on lisätty käypien arvojen ja tasearvojen erotus sekä vähennetty korjausvelka.

41 Varallisuus tasearvo +(käypä arvo>tasearvo) /asukas Käypäarvo>tasearvo /as Taseen mukaan /as

42 Bruttovelka+korjausvelka /asukas

43 Oikaistu varallisuus oikaistu velka /asukas

44 5. TEHTÄVÄKOKONAISUUS RISKIT, JOTKA EIVÄT TASEESTA ILMENE Kunnilla voi olla kannettavanaan erilaisia riskejä 5a. Ympäristöriskejä 5b. Sopimusriskejä 5c. Antolainariskejä 5d. Takausriskejä ja 5e. Leasingvastuita Nämä voivat realisoitua kuntien yhdistyksen jälkeen.

45 5a. Ympäristöriskit Taulukko. Arvioita ympäristöriskeistä Päijät-Hämeen kunnissa. A. Maapinta-ala km2 B. As.luku C. As.- tiheys/ maakm2 D. Luvat, ryhmä I, kpl E. Riskisuhdeluku D* 1 000/B F. Riskisuhdeluku D* 100/A G. Luvat, ryhmä II, kpl H. Riskisuhdeluku G* 1 000/ B I. Riskisuhdeluku G*100/ A J. Maaperään liittyvät riskit, kpl K. Riskisuhdeluku H* 1000/B L. Riskisuhdeluku H* 100/B M. Tiedot asiasta kunnan uusimmassa tilinpäätösaineistossa Artjärvi ,3 7 4,8 4, ,0 10, ,6 9,7 Ei varsinaisesti esitetty Asikkala ,3 8 0,9 1,4 31 3,6 5,5 63 7,3 11,2 Hartola ,4 9 2,6 1,7 17 4,9 3, ,4 9,2 Ei ympäristöraporttia, valtatie 4 erityinen riskilähde Heinola ,4 30 1,5 5,3 42 2,0 7, ,3 22,9 Ent. saha-alueen ympäristövastuu EUR Hollola ,0 23 1,1 5,0 37 1,7 8, ,6 31,1 Hämeenko ski ,3 7 3,3 3, ,2 12,7 17 8,0 9,0 Ei varsinaisesti esitetty Kärkölä ,1 9 1,8 3,5 29 5,9 11,2 47 9,5 18,2 Jätevesihuollon riskejä otettu huomioon Lahti ,3 78 0,8 57, ,2 85, ,4 180,0 Laatii ympäristötilinpäätöksen, 18 indikaattoria Nastola ,4 14 0,9 4,3 25 1,7 7,7 75 5,0 23,1 Orimattila ,3 22 1,5 3,6 47 3,2 7,7 60 4,1 9,9 Padasjoki ,7 13 3,7 2,5 13 3,7 2,5 34 9,7 6,5 Sysmä ,8 14 3,1 2,1 33 7,3 4,9 40 8,9 6,0 Varaus liittyen ent. kaatopaikkaan; jätehuoltoselvitys laaditaan Yht , ,2 4, ,2 8, ,6 18,3

46 5b. Sopimusriskit Sopimusvast uut kunta konserni Riski-% Lahti % Heinola Orimattila Artjärvi Asikkala % Hartola Hollola Hämeenkoski % Kärkölä Nastola Padasjoki Sysmä PHSOTEY PHKK PHL LAHTI - Sopimusvastuu osiossa sopimusrikkomusmahdollisuus aiheuttaa arvioidun riskin

47 5c. Antolainat I Konsernin sisäiset Padasjokmattila Nastola Kärkölä -koski Hollola Heinola Asikkala Hartola Lahti järvi YHT Ori- Hämeen Art- antolainat Sysmä 1a. Elinkeinotoimintaan annetut lainat ? b. Muuhun toimintaan annetut lainat ? II Konsernin ulkopuolelle annetut lainat ? 6591 Yhteensä ?

48 5c. Antolainojen vapaamuotoiset arviot (1/2) Sysmä Lainoista 4,7 milj. on kunnan 100 %:lle kehitysyhtiölle annettua sijoituksiin kirjattua pääomalainaa. Se jää kunnan ratkaistavaksi, yhtiö ei siitä pysty vastaamaan. Ratkaisumalleja pohditaan. Yhtiössä tehtiin v toiminnallisia muutoksia, tässä muodossa se pystyy hoitamaan vaihtuvien vastaavien antolainan , teollisuushallit ovat 100 % vuokrattu ja yritystoiminta vakaata. Orimattila Elinkeinotoimintaan annettujen lainojen riskinä on hallien jääminen tyhjilleen, joka hallien hyvä logistinen sijainti huomioiden ei kuitenkaan ole kovin suuri. Vuokraajien vaihtumisen välillä saattaa kuitenkin olla ajanjaksoja, jolloin ei saada vuokratuloja. Elinkeinotoimintaan annetut lainat on kaikki annettu kaupungin 100 % omistamalle tytäryhtiölle, joten sitä kautta arvioiden tilanteen seuranta on hallinnassa. Muiden antolainojen osalta ei suurta riskiä paitsi Lämpöyhtiön osalta, jossa markkinoilta tulee kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Nastola 1b. Kohdasta kaikki lainat ovat tyttärille (100%) myönnettyjä lainoja, lainoista 721 t on pääomalainoja. Tytäryhtiöiden toimiala, varallisuus ja tilanne on siinä määrin vakaa, että kunnalla ei nähdä olevan merkittäviä riskejä lainojen suhteen. Kärkölä euron laina Kärkölän Lämpö Oy:lle, riski 0%

49 5c. Antolainojen vapaamuotoiset arviot (2/2) Hämeenkoski Ei riskiä. Työterveys Wellamolle annettu 750 :n laina maksettu vasta vuonna Hollola 1b. Hollolan Asuntoltalot Oy ja Hollolan Palveluasunnot Oy, riskiarvio 10% II Nuorten lainat ym., riskiarvio 10 % Heinola Lainat koulutuskonsernille ja vuokrataloyhtiölle arvioidaan riskittömiksi Asikkala Kunnan omistamalle kiinteistöyhtiölle myönnetyssä lainassa riski on melko pieni. Yhtiö omistaa asuntoja, jotka on lähes 100-prosenttisesti vuokrattu. Hartola Yleisen taloudellisen tilanteen muutokset, jotka heijastuvat vuokralaisina toimiviin yrityksiin ovat suurin riski. Vieraalla pääomalla tehdyt investoinnit ovat raskaita ja jos vuokralla toimivien yritysten rahoitustilanne heikkenee niin kunnan kiinteistöyhtiön rahoitusriski kasvaa.riskin määrittämiseksi olisi voitava määrittää vuokralaisena toimivan yrityksen kilpailukyky markkinoilla. Itä-Hämeen kansansivistystyön säätiölle annettu laina on käytännössä osamaksusopimus jolla säätiö hankkii toimitilat kunnalta.

50 5d. Takausriskit Takaukset Kunta Konserni Tytäryhtiöt Muut Yhteensä Yhteensä Riski-% Lahti % Heinola % Orimattila % Artjärvi % Asikkala % Hartola % Hollola % Hämeenkoski % Kärkölä % Nastola % Padasjoki % Sysmä % PHSOTEY PHKK PHL

51 5d. Takausriskien vapaamuotoiset arviot (1/3) HEINOLA KUNTA: PäijätHämeen Jätehuolto Oy/ Osakkaan osuus lainan takausvastuusta Takauksen saaneet kiinteistöyhtiöt fuuusiotuhlanvuokra-asuntoihin -Ei maksuhäiriöitä eikä taloudellista tukea kaupungilta. KONSERNI YHTEENSÄ: Tilinpäätöksen liitetiedossa oli väärä luku. Kunnantakausvastuiden lisäksi ETEVA kuntayhtymällä on takausvastuuta Uudenmaan Vammaispalvelusäätiön lainasta. Heinolan osuus vastuusta on euroa. ARTJÄRVI Vesiosuuskunta Villihiisi e Artjärven Tuomaskoti e HÄMEENKOSKI Sopimustakaus P-H Op/Matkahuolto Oy:lle matkahuoltoasiamiehen puolesta, 5000 e. Tililuotto Nordea Pankki Oyj:lle Hämeenkosken Vanhustenkotiyhdistyksen puolesta e. KÄRKÖLÄ Kärkölän kunta ei ole myöntänyt takauksia kehitysyhtiöille tai elinkeinotoiminnalle. Takaukset: KOY Kärkölän Kivitasku euroa ja Kärkölän Vanhustenkotiyhdistys ry euroa. Muut taloudelliset vastuut: Takaisinostovastuu Järvelä vapaapalokunta ry euroa.

52 5d. Takausriskien vapaamuotoiset arviot (2/3) NASTOLA Nastolan kunnan takauksista euroa on myönnetty kunnan tytäryhtiöille. Tytäryhtiöiden toimiala, varallisuus ja tilanne on siinä määrin vakaa, että kunnalla ei nähdä olevan merkittäviä riskejä takausten suhteen. SYSMÄ Sysmän Palvelutaloyhdistys ry, Leenharjunvesiosuuskunta, Etelä-Sysmän vesiosuuskunta, Pohjois-Sysmän vesiosuuskunta. Vuokrataloyhtiöt ovat lainansa hoitaneet, jos ei muuten, lainojen uudelleenjärjestelyllä. Muissa on vesiosuuskunnat, joilla on sitoumukset liittyjiltä, ei ole lainojen kanssa ongelmia. Ainoastaan Palvelutaloyhdistyksen (takaus ) uimahallitoiminta on vaikeuksissa ilman kuntaa, kunta ostaa uintipalveluita kuntalaisille ja sitä kautta turvaa uimahallin toimintaa. ORIMATTILA Orimattilan Vanhustentaloyhdistys r.y. 460 teur, Piikainkyrön Vesiosuuskunta 185 teur. Muut takaukset ovat tytäryhtiöiden lainoihin (kaikissa 2009 nostetuissa yhtiön omistusosuus 100 %). Yksi takaus, joka on konsernin ulkopuolelle annettu ja jossa on suurempi riski. Toiminta on kuitenkin kunnan peruspalvelutuotantoa tukevaa ja mikäli riski realisoituu, on todennäköistä, että toiminta ainakin joiltain osin tulee otettavaksi osaksi kaupungin toimintaa.

53 5d. Takausriskien vapaamuotoiset arviot (3/3) PADASJOKI Montreal-halli 2 milj e (välilllinen omistus 100 %) GTC -halli e (lunastussopimus) Vuokrataloyhtiöt 2,4 milj(välillinen omistus 100 %) HARTOLA Omavelkaisten takausten lisäksi kunta on antanut täytetakauksia Kiinteistö Oy Vasallin lainoille. Tilinpäätökseen on merkitty täytetakauksen kohteena olevan lainan saldo tilinpäätöshetkellä, mutta kiinteistöosakeyhtiön pankille ensisijaiseksi vakuudeksi antamien kiinteistökiinnitysten arvoa ei ole arvioitu, joten kunnan todellista takausvastuuta on vaikea selvittää. Muut = vesiosuuskunnat. LAHTI Takausriskinä arvioidaan mahdolliset tytäryhteisön maksuvaikeudet, tai rahoittajan konkurssi ASIAKKALA Tytäryhtiön lainan takaus koskee AsikkalatalotOy:tä. Muut = annettu yhdelle vesiosuuskunnalle. HOLLOLA Takaukset muiden puolesta Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy , , ,00 Hollolan palvelutaloyhdistys Huili ry , , ,59 Herralan VPK , , , , , ,46

54 5e. Leasingvastuut Kunta Konserni 2010 eräänt. myöhemmin yhteensä 2010 eräänt. myöhemmin yhteensä Riski-% Lahti % Heinola % Orimattila % Artjärvi % Asikkala % Hartola Hollola Hämeenkoski % Kärkölä % Nastola Padasjoki Sysmä % PHSOTEY PHKK PHL NASTOLA Leasing -vastuiden osalta emme näe merkittäviä riskejä. ORIMATTILA Ei ole, leasing sopimukset ovat kaikki laitteita, joissa on vakuutusturva riskin varalta. LAHTI - Leasing osuudesta arvioitu mahdollinen rahoitusyhtiön konkurssi

55 6. Päätelmiä a. Varallisuus 1. Kuntien varallisuus vaihteli taseen mukaan. Muutamat näkökulmat ovat tärkeitä arvioitaessa merkitystä kuntien ydhistymisen kannalta. 2. Kuntien yhdistymisen kannalta oleellista on varojen käyttötarkoitus: a. Aineellisista hyödykkeistä suurin osa % on tarkoitustaan vastaavassa käytössä > käyttö jatkunee lähes entisellään tulevaisuudessakin käyvästä arvon riippumatta. Oleellista on b. myytävissä oleva käyttöomaisuus > ei näyttäisi olevan suuressa määrin c. voittoa tuottava omaisuus > Lahdella, Heinolalla ja Padasjoella on varallisuutta > vaikuttaa veroprosentteihin

56 6. Päätelmiä b. 3. Kuntien taseissa olevien varallisuuserien käypä arvo usein ylittää kirjanpitoarvon vaihtelevasti arvojen määrittelyssä hankaluuksia Suurin osa tästä varallisuudesta on tarkoitustaan vastaavassa käytössä

57 6. Päätelmiä c. Velat ja vastuut 1. Kuntien velat ovat yhdistymisen jälkeen yhteisiä, oikeasti maksettavia, mutta käytännössä kunnilla on aina velkaa, joka pyrkii kasvamaan > oleellista on korko 2. Bruttovelkojen määrä /asukas vaihtelee, nettovelat (-lainasaamiset) muuttaa tilannetta, esim. Lahti 3. Käyttöomaisuuden korjausvelka myös vaihtelee. Korjausvelalla näytti olevan yhteyttä tehtyihin korjauksiin. 4. Kuntien riskien määrä vaihtelee

58 6. Päätelmiä d. Mikä osuus taseen sisältämillä ja niitä täydentävillä tiedoilla on kuntien yhdistymisen kokonaisuuteen? Kuntien yhdistymisen kannalta suurimmat hyödyt ja haitat tulevat muualta kuin taseesta Peilattuna uuden kunnan muodostamaan taseen kuvaamaan kokonaisuuteen, eivät yksittäisten kuntien vaikutukset kokonaisuuteen näytä ratkaisevan suurilta - Lahti Suurimmat vaikutukset eri kuntien kannalta tuleva tulo-ja menokehitys (tuloslaskelma).