Musiikkilääketiede muusikon terveydeksi. Jochen Blum ja Miikka Peltomaa
|
|
- Miina Lehtilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Musiikkilääketiede Musiikkilääketiede muusikon terveydeksi Jochen Blum ja Miikka Peltomaa Musiikkilääketieteen kohteena on muusikon terveys: sen tutkiminen sekä soittamiseen ja laulamiseen liittyvien sairauksien ehkäisy ja hoito. Järjestäytynyt tieteellinen kiinnostus muusikoiden terveyteen on yllättävän nuorta. Varsinaista musiikkilääketieteellistä toimintaa on kehittynyt vasta muutaman viime vuosikymmenen aikana. Saksassa ja Yhdysvalloissa tätä toimintaa on kehitetty musiikkikorkeakoulujen yhteyteen. Tämä malli näyttää ainakin näissä maissa antaneen hyvät edellytykset musiikkifysiologian opetukselle ja moniammatilliselle yhteistyölle mm. lääkäreiden, muiden terveydenhuoltoalan ammattilaisten, musiikkipedagogien, musiikin opiskelijoiden ja soitinrakentajien kesken. Suomen Musiikkilääketieteen yhdistys (SMULY ry). perustettiin toukokuussa Musiikkilääketieteellisten palvelujen tarjonta ei aina löydä helposti kuluttajaa, apua tarvitsevaa muusikkoa. Musiikkilääketieteelliseen toimintaan tarvitaan verkostoitunutta ja korkeatasoista osaamista, jossa asiakkaan on helppo viivytyksettä löytää parhaan saatavilla olevan asiantuntijan luokse. Soittaminen tai laulaminen ammattina sisältää vaikean ristiriidan. Suorituksen on kuulostettava ja näytettävä mestarillisen helpolta ja vaivattomalta, vaikka se vaatii äärimmäistä tarkkuutta, lihasten täydellisyyttä hipovaa koordinaatiota ja on raskasta ruumiillista työtä. Siinä on yhtälö, jonka voi arvata tarjoavan suuria haasteita. Muusikon ammatilliset haasteet sisältävät myös terveydellisiä kysymyksiä, ja tässä avautuu yhdellä tavalla yksinkertaistettuna musiikkilääketieteen työkenttä. Kuten urheilulääketiede tutkii urheilijan suorituksia, sairauksia sekä niiden ehkäisyä ja hoitoa, musiikkilääketieteen kohteena on muusikko: soittaja tai laulaja. Musiikkilääketieteen kohdeväestönä Suomessa on päätoimista tai osa-aikaista ammattimuusikkoa ja satoihintuhansiin nouseva harrastajamuusikkojen joukko (Peltomaa ja Vilkman tässä numerossa). Muusikon terveyskysymykset nousevat esille usein ongelmalähtöisesti. Vastaanotolle tullaan, kun soitto ei enää suju. Parasta hoitoa myös muusikon vaivoihin olisi kuitenkin niiden ehkäisy. Vaivoja tuottaviin soittotapoihin ja -olosuhteisiin pitäisi päästä vaikuttamaan hyvissä ajoin ennen isompien tai pysyvämpien ongelmien ilmaantumista. Viime vuosina suomalaisissa musiikkioppilaitoksissa on ollut nähtävissä lisääntyvää kiinnostusta soittajan ja laulajan terveyskysymyksiin. Myös lääkärikunnan kiinnostus muusikon terveyden erityiskysymyksiin lisääntyy. Muusikkoja on muiden potilaiden muassa tietysti hoidettu kautta historian. Muusikoiden erityisesti säveltäjien sairauksiin on tunnettu erityistä mielenkiintoa. Beethoven lienee lähes yhtä tunnettu kuuroudestaan kuin sävellyksistään, ja Mozartin ennenaikaiseen kuolemaan johtaneesta sairaudesta on kirjoitettu kirjakaupalla lääketieteellisiä arvioita. Järjestelmällinen musiikkilääketieteellinen tutkimus ja koulutus ovat kuitenkin uusi ilmiö Duodecim 2002;118: J. Blum ja M. Peltomaa
2 Musiikkilääketiedettä muualla ja meillä Yhdysvalloissa ovat muusikoiden ja tanssijoiden terveydenhuollosta kiinnostuneet lääkärit ja muut terveydenhuollon ammattilaiset vuodesta 1982 alkaen kokoontuneet Coloradoon Aspenin musiikkijuhlien yhteydessä pidettävään kongressiin. Alan keskeinen lääketieteellinen julkaisu Medical Problems of Performing Artists on ilmestynyt vuodesta Musiikkilääketieteellinen yhdistys The Performing Arts Medicine Association (PAMA) perustettiin Yhdysvalloissa Vastaava englantilainen organisaatio The British Performing Arts Medicine Trust (BPAMT) perustettiin Järjestäytynyttä musiikkilääketieteellistä tutkimusta on harjoitettu pisimpään Saksassa. Professori Christoph Wagner perusti v Hannoverin musiikki- ja teatterikorkeakoulun yhteyteen tutkimuslaitoksen (Institut für Musikphysiologie), jonka johdossa hän kaksi vuosikymmentä yksinäisenä esitaistelijana raivasi tietä musiikkilääketieteelle saksalaisiin musiikkikorkeakouluihin. Wagnerin jälkeen professorina toimiva neurologi ja ammattilaistason huilisti Eckart Altenmüller on jatkanut musiikkilääketieteellistä opetusta ja tutkimusta ja on ollut keskeinen katalysaattori myös alan kansainvälisen yhteistyön luojana. Edellä mainitun laitoksen tavoitteena on opetustyön lisäksi ollut luoda puitteet alan korkeatasoiselle tutkimustyölle. Hannoverin ohella Saksassa on toinen (osa-aikainen) musiikkifysiologian professuuri Frankfurtissa (Hochschule für Musik und Darstellende Kunst Frankfurt am Main). Tätä virkaa hoitaa käsikirurgi Jochen Blum, joka on myös ammattitaitoinen viulisti ja viulunrakentaja. Toiminta Frankfurtissa rajoittuu vielä seminaarityöskentelyyn ja musiikkifysiologian luentoihin. Suomessa pienimuotoisia muusikon terveyttä käsitteleviä seminaareja pidettiin Kuhmon kamarimusiikkijuhlien yhteydessä useana kesänä 90-luvun alussa. Ensimmäinen Savonlinna Arts Medicine Symposium järjestettiin Siitä alkaen tämä jokakesäinen tapahtuma on kerännyt kuulijaa oppimaan lisää muusikon terveysasioista. Savonlinnan symposiumien yhteydessä virinnyt ajatus yhdistyksen perustamisesta johti toimenpiteisiin toukokuussa Yhdistys sai nimekseen Suomen Musiikkilääketieteen Yhdistys ry. Kansaneläkelaitoksen käynnistämä erityisesti muusikoille räätälöity kuntoutus (ASLAK- ja TYK-toimintojen muodossa) on merkittävää suomalaista musiikkilääketieteellistä perinnettä. Sitä toteutetaan instrumentalistien ja orkesterimuusikoiden osalta Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa Oulussa ja laulajien ja kuorolaisten osalta Kunnonpaikka -nimisessä tutkimus- ja hoitolaitoksessa Vuorelassa Kuopion kupeessa. Kevyen musiikin ammattilaisille ollaan parhaillaan laatimassa omaa kuntoutusohjelmaansa. Soiton ja laulujen lunnaat Musiikkilääketiede on siis muusikon terveyden tutkimusta ja hoitoa. Kyse voi olla soittamiseen tai laulamiseen liittyvistä vaivoista tai mistä tahansa sairauksista, jotka aiheuttavat muusikolle ammatillisia erityisongelmia. Muusikon työ on fyysisempää kuin yleisesti ymmärretään. Täydellisyyttä tavoittelevan työn psyykkiset haasteet ovat myös suuret. Muusikoiden parissa tehdyt epidemiologiset selvitykset osoittavat selvästi, että soittajilla on runsaasti työtä vaikeuttavia tai sen kokonaan estäviä terveysongelmia. Yhdysvaltalaisessa yli kahtatuhatta orkesterimuusikkoa koskeneessa kyselyssä 76 % vastaajista ilmoitti kärsineensä soittamiseen liittyvästä terveysongelmasta, joka oli aiheuttanut tilapäisen työkyvyttömyyden. Vaivoista tavallisimpia olivat erilaiset rasitusvammat (Fischbein ja Middlestadt 1988). Musiikinopiskelijoita, joille kehittyy soittamisesta aiheutuvia fyysisiä ongelmia, pidettiin pitkään vähemmistönä ja normaalin vaatimustason alittavina. Tutkimuksissa tämä käsitys on kumottu. Yhdysvaltalaisen yliopiston musiikinopiskelijoiden parissa tehdyssä tutkimuksessa arvioitiin 44:ää opintojensa alkuvaiheessa olevaa soittajaa. Heistä 76 % oli joutunut keskeyttämään harjoittelun ja esiintymiset vähintään kahden viikon ajaksi fyysisten vaivojen vuoksi (Pollisi 1988) Toisessa yhdysvaltalaisessa musiikkioppi- Musiikkilääketiede muusikon terveydeksi 1609
3 laitoksessa haastateltiin 660:tä opiskelijaa. Heistä 50 %, jousisoittajista jopa 77 %, ilmoitti kärsineensä soittaessaan tuki- ja liikuntaelimistön alueella ilmenevistä vaivoista. Tällöin ei tarkoitettu epäonnistumista virtuoosimaisessa suorituksessa vaan esimerkiksi kireydentunnetta, kipuja, jäykkyyttä, väsymistä, heikkoutta ja lihaskramppeja (Larsson ym. 1993). Musiikkifysiologian työkenttä Fysiologia tutkii elintoimintoja ja niiden säätelyä. Muusikkoa ajatellen voidaan puhua myös soitto- tai laulufysiologiasta. Musiikkifysiologialla ymmärretään muusikon elimistön toiminnan tutkimista soittamisen tai laulamisen yhteydessä. Yksi musiikkifysiologian tutkimusalueista on antropometrian ja biomekaniikan yhdistäminen nuorten soittajien soveltuvuusneuvonnassa. Musiikin ammattiopintoihin pyrittäessä on perusteltua arvioida opiskelijan soveltuvuutta alalle. Arvioinnin suuri ongelma on tutkimustiedon puute. Pelkkä musiikillinen lahjakkuus ei välttämättä riitä vaativalle ammattimuusikon uralle. Erilaiset fyysiset ja psyykkiset ominaisuudet saattavat muodostua ylivoimaiseksi esteeksi ammattimaisen tason saavuttamiselle. Tällaisen tilanteen luotettava ennustaminen varhain on tietysti inhimillisen tragedian välttämiseksi tärkeätä. Soveltuvuuden arvioinnissa on kyse nuoren muusikon koko tulevaisuutta ajatellen suurista päätöksistä. Niiden perusteiden tulisi tietysti olla pätevät. Soittajan fysiologian parempi tuntemus saattaisi helpottaa tässä vaikeassa päätöksenteossa. Nöyrää perspektiiviä soveltuvuusarvioinnin vaikeuteen antaa toisaalta tämän kirjoittajan (MP) hieno elämys saksalaisen bassobaritonin Thomas Quasthoffin konsertista. Tämä talidomidin vaikeasti vammauttama laulaja hylättiin vammansa vuoksi useasta musiikkioppilaitoksesta. Yli 20 vuotta jatkunut hieno kansainvälinen ura lied- ja oratoriosolistina on elävä esimerkki soveltuvuusarvioinnin haasteellisuudesta. Soittotapahtumaa voidaan musiikkifysiologiassa tutkia monin tavoin. MIDI-tekniikka (music instrument digital interface) mahdollistaa erityisen hyvin pianistin soiton analysoinnin. MIDI-tekniikkaa käytetään tempon ja dynamiikan tietokoneavusteiseen analysointiin. Sillä voidaan tallentaa tarkasti koskettimen lyönnin ajankohta, voima, iskunopeus, palautumisnopeus ja kiihtyvyys sekä tarjota tarkka analyysi yksittäisistä äänistä tai koko teoksesta. Näin saadaan tarkkaa tietoa mm. soittoteknisistä vaikeuksista ja yksittäisten sormien ominaisuuksista. MIDI-tekniikkaa voidaan käyttää myös soittovaikeuksien diagnostiikassa, esimerkiksi epäiltäessä fokaalista dystoniaa. MIDI-tekniikan soveltaminen olisi mielekästä kaikkien instrumenttien soiton tutkimisessa. Näin tapahtuneekin tulevaisuudessa teknisen kehityksen myötä. Musiikkifysiologian tärkeä haaste on soitinergonomian tutkimus- ja kehitystyö. Moderni viulunsoittotekniikka vaatii niin viulun kuin alttoviulunkin soittajalta vasemman käden suurta Kuva 1. Viulun vaivatonta pysymistä soitettaessa olkapään ja leuan varassa voidaan helpottaa erilaisin viuluun kiinnitettävin olkaja leukatuin. Tämä yksilöllisesti säädettävä myös selästä tukea ottava malli pitää viulun paikoillaan ilman leuan ja vasemman käden antamaa tukeakin J. Blum ja M. Peltomaa
4 liikkumisvapautta. Soittimen on tällöin pysyttävä pääasiallisesti soittajan leuan ja olkapään varassa. Tässä piilee monen jousisoittajan niskahartiaseudun ja yläraajojen rasitusvaivojen siemen. Vuosien saatossa on kehitetty lukematon määrä erilaisia olkatyynyjä ja leukatukia ilman, että olisi löydetty sekä ergonomisesti että akustisesti erinomaista ratkaisua (kuva 1). Olemassa olevien mallien kriittinen arviointi ja uusien mallien kehitystyö ovat musiikkifysiologian tärkeitä tulevaisuuden tehtäviä. Monien instrumenttien koko tai muoto aiheuttaa soittajille yksilöllisiä terveysriskejä. Alttoviulisteilla tiedetään esiintyvän enemmän rasitusvaivoja kuin viulisteilla, mikä johtuu soittimen isommasta koosta ja laajempien liikeratojen tarpeesta. Nuorilla huilisteilla, jotka nuorista viulisteista poiketen usein soittavat täysimittaista soitinta, esiintyy rasitusvaivoja käsien ja sormien joutuessa kurkottelemaan liikeratojensa äärialueilla. Monien kitaristien ongelma on oikean ranteen vaarallisen ylitaivutuksen lisäksi oikean kyynärvarren tukeminen soittimen runkoon. Kitaran terävä reuna voi aiheuttaa hermopinnettä vastaavan tilan ja puutosoireen keskisormen, nimettömän ja pikkusormen koordinaatiohäiriöinä, jotka usein yhdistyvät vaikeahoitoisiin herkkyyshäiriöihin ja ihon kihelmöintiin (Kaakkola ja Larsen tässä numerossa). Kuva 2. Soitinrakentaja voi soittimen»olkapäätä» mataloittamalla helpottaa viulun tai alttoviulun soittajan vasemman käden ulottuvuutta korkeisiin otteisiin. Soittimen koosta tai muodosta aiheutuneet terveyshaitat ovat ehkäistävissä toimenpitein, joissa tarvitaan hyvää yhteistyötä soittajan, soitonopettajan, musiikkilääkärin ja soitinrakentajan kanssa. Viulu ja alttoviulu voidaan ja tarvittaessa pitää mitoittaa soittajan mukaan eikä päinvastoin (kuva 2). Pienen huilistin käsien ulottuvuutta ja soittoasentoa on mahdollista parantaa hankkimalla taivutettu suukappale (kuva 3). Huilun näppäimiin voidaan asentaa ulokkeita, jotka säästävät sormia rasittavilta asennoilta. Eri soittimien sormiin ja niska-har- Kuva 3. Pienellä poikkihuilunsoittajalla joko niska tai olkapäät ovat soittaessa hankalassa asennossa. Hankkimalla taivutettu suukappaleosa voidaan soittoasentoa parantaa merkittävästi. Musiikkilääketiede muusikon terveydeksi 1611
5 tiaseutuun aiheuttamaa rasitusta pystytään vähentämään erilaisilla tukiratkaisuilla (kuvat 4 ja 5). Kitaran ja käsivarren välissä sopii pitää pehmustetta, ja soitinrakentajalta voidaan kysyä, kuinka paljon vammoja aiheuttavaa kulmaa on mahdollista pyöristää soittimen äänen laatua heikentämättä. Vastaavia esimerkkejä eri soittimista voisi kirjoittaa sivukaupalla. Jotta muusikon työhön liittyvien vaivojen tutkimisessa ja hoidossa päästäisiin tieteellisesti korkealle tasolle, tarvitaan alalle taloudellista panostusta, päätoimisia tutkijoita ja moniammatillista yhteistyötä. Musiikinopetuksen ja lääketieteen välinen yhteistyö Luonnontieteellisen näkökulman yhdistäminen taiteen opetukseen ja harjoittamiseen ei ole helppoa. Soittaminen ja laulaminen syntyvät fyysisestä suorituksesta kunkin yksilön anatomian ja fysiologian mahdollistamissa rajoissa. Toisaalta muusikon koulutus ja työ ovat täynnä intuitiota, emootioita, mielikuvia ja tulkintakysymyksiä, joita voi olla vaikea hahmottaa lääkärille omimmasta luonnontieteellisestä näkökulmasta. Keskeisin rajoite musiikkifysiologian ja musiikkilääketieteen kehitykselle on kuitenkin ollut alan tieteellisten tutkimusresurssien rajallisuus. Saksassa musiikkilääketieteen kehitys on tuonut alan lääketieteellisen tutkimuksen ja opetuksen musiikkikorkeakoulujen yhteyteen. Samaa kehitystä nähdään Yhdysvalloissa. Alan merkittävä pioneeri professori Alice Brandfonbrener on kehittänyt musiikkilääketieteellisen koulutus- ja tutkimusohjelman Nortwestern Universityn musiikkikoulutuksen yhteyteen Chicagossa. Musiikkioppilaitoksissa esiintyy kuitenkin myös ennakkoluuloja musiikkilääketiedettä kohtaan. Lääketieteen luonnontieteellinen näkö- Kuva 4. Pasuunansoittajan rasitusvaivoja ehkäisevä tuki on uutta suomalaista tuotekehitystä ja herättää kiinnostusta myös ulkomailla ( Kuva 5. Poikkihuilun soittaja on altis niska-hartiaseudun rasitusvaivoille. Tämä tuki vähentää soittimen kannattelusta aiheutuvaa olkavarsien ja hartioiden rasitusta J. Blum ja M. Peltomaa
6 kulma saatetaan kokea uhkaksi taiteen tekemisen tunteelle, spontaanisuudelle ja intuitiolle. Musiikkilääkärin toimenkuva ja ammatilliset edellytykset Musiikkilääketieteellistä tietämystä pitää voida hyödyntää helposti musiikkioppilaitoksen opetuksessa. Parhaassa tapauksessa musiikkilääkäri täydentää nuoren muusikon koulutukseen osallistuvaa joukkuetta. Musiikkilääketieteen toimintamalli sisältää vastavuoroisen yhteistyön kaikkien koulutukseen osallistuvien ammattiryhmien kanssa. Tämä asettaa monenlaisia vaatimuksia musiikkilääkärille. Hänen tulee ymmärtää muusikkona olemisen iloa ja tuskaa ja myös hallita muusikon terveyskysymykset ja niiden tutkimus. Musiikkilääkärin ei tarvitse itse soittaa tai laulaa, mutta siitä ei varmasti ole haittaa. Muusikon lääkärin ammattitaidon perusaineksia ovat hyvät tiedot eri-ikäisten soittajien tuki- ja liikuntaelimistön anatomiasta ja toiminnasta. Terveitä harjoittelu- ja työskentelytapoja kehitettäessä ja pyrittäessä soittoon liittyvien ongelmien ratkaisemiseen ja vaivojen ehkäisyyn, liikuntafysiologian ja ergonomian tuntemus on tärkeää. Lääkärin on myös tunnettava olosuhteet (mm. istuimet, soittoasennot, valaistus, ilmastointi, melu), joissa muusikko harjoittelee ja esiintyy. Musiikkilääketieteellinen tutkimustyö ja terveydenhoito edellyttävät tiivistä yhteistyötä soiton- ja laulunopettajien kanssa. Yhteistyön ja yhteisen kielen löytymiseksi lääkärin ja muusikon välille, lääkärillä on oltava käsitys laulu- ja soittopedagogiikan perusperiaatteista. Edellä jo viittasimme soitinrakentajan tärkeään rooliin musiikkilääketieteessä. Musiikkilääkärin on hyvä tuntea niiden instrumenttien rakennetta ja toimintatapaa, joiden soittajien kanssa hän on tekemisissä. Oikeankokoisen instrumentin valitseminen kullekin soittajalle on tärkeää pyrittäessä ehkäisemään hankalista soittoasennoista johtuvia rasitusvaivoja. Monia instrumentteja voidaan myös yhdessä soitinrakentajan kanssa muunnella soittajan yksilöllisiin tarpeisiin. Musiikkilääkärillä pitää olla hyvä lääketieteellinen ammattitaito tutkia ja diagnosoida muusikon usein yli lääketieteen erikoisalojen ulottuvia vaivoja. Hänen toimenkuvaansa kuuluu riittävän konsultaatioverkoston luominen eri alojen erikoislääkäreistä ja terveydenhuollon ammattilaisista, joilla on kokemusta muusikon vaivojen tutkimisesta ja hoidosta. Musiikkilääkärin ammatilliset vaatimukset ovat laajat ja monipuoliset. Kuten kuka tahansa lääkäri, myös musiikkilääkäri tarvitsee pitkäaikaista kokemusta ja koulutusta tehtäviinsä. Musiikkilääketiede ei ole rajattu mihinkään lääketieteen erikoisalaan. Toiminnassa korostuvat tuki- ja liikuntaelimistön vaivat sekä psyykkiset ongelmat mutta myös tarve lääketieteen erikoisalat ylittävään laajaan moniammatilliseen kliiniseen yhteistyöhön. Erittäin tärkeitä yhteistyökumppaneita musiikkilääkärille löytyy muun terveydenhuollon ammattihenkilöstön parista. Esimerkiksi ammattitaitoinen fysioterapeutti ja psykologi ovat tärkeitä kumppaneita jokaiselle musiikkilääkärille. Musiikkilääketieteen tulevaisuus Suomessa Suomalaisen ammattimuusikon terveydenhuolto toteutuu vaihtelevasti. Vain pienellä osalla muusikoista, kuten kunnallisilla musiikinopettajilla sekä orkesteri- ja kirkkomuusikoilla, on järjestetty työterveyshuolto. Freelancemuusikot ovat yleensä ilman työterveyshuollon palveluja ja tukeutuvat julkisen tai yksityisen terveydenhuollon palveluihin. Suuri osa muusikon vaivoista hoidetaankin ongelmitta yleisen terveydenhuollon kautta. Muusikon sairauden hoidon vaatiessa erityistietämystä tarvitaan musiikkilääketieteellistä asiantuntemusta. Suomessa tarvitaan muusikoiden hoitoon perehtyneiden lääkärien ja muiden terveydenhuoltoalan ammattilaisten verkostoitumista siten, että paras asiantuntemus muusikon terveyden erityiskysymyksissä olisi helposti ja viivytyksettä löydettävissä ja käytettävissä. Jos apua ei löydy kotimaisilta osaajilta, verkosto ulottuu myös ulkomaisiin asiantuntijoihin. Suomen musiikkilääketieteen yhdistys on ottanut tämän verkoston kehittämisen ja ylläpitämisen tehtäväkseen. Musiikkilääketiede muusikon terveydeksi 1613
7 Musiikkilääketieteen kehitys edellyttää säännöllistä jatko- ja täydennyskoulutusta. Kuhmon kamarimusiikkijuhlien yhteydessä pidetyt seminaarit ja Savonlinna Arts Medicine Symposiumit ovat luoneet pohjan lisääntyvälle koulutustoiminnalle. Uusi jokavuotinen perinne alkoi, kun Suomen Musiikkilääketieteen Yhdistys järjesti Helsingissä joulukuussa 2001 ensimmäiset Musiikkilääketieteen päivät. Kesäkuussa 2003 yhdistys järjestää Suomessa esiintyvien taiteilijoiden terveydenhuoltoa käsittelevän kansainvälisen kongressin (10. European Congress on Performing Arts Medicine). Kirjallisuutta Fischbein M, Middlestadt SE. Medical problems among ICSOM musicians. Med Probl Perf Art 1988;3:1 14. Larsson GL, Baum J, Mudholkar GS, Kollia GD. Nature and impact of musculosceletal problems in a population of musicians. Med Probl Perf Art 1993;8:73 6. Pollisi JW. The subtle art: educating the musician of the twenty-first century. Med Probl Perf Art 1988;3: JOCHEN BLUM, professori Hochschule für Musik und Darstellende Kunst Frankfurt am Main Frankfurt, Saksa MIIKKA PELTOMAA, LKT, erikoislääkäri miikka.peltomaa@iki.fi Division of Rheumatology, Allergy and Immunology Massachusetts General Hospital Harvard Medical School Boston, USA 1614
Kuulo - korvaamaton kumppani
Kuulo - korvaamaton kumppani TeknoDida Orivesi, 8.2. 2013 Miikka Peltomaa, LKT, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Helsingin yliopisto Korvalääkärikeskus Aino, Järvenpää Suomen Musiikkilääketieteen
LisätiedotLataa Fysiatria. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Fysiatria Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi
Lataa Fysiatria Lataa ISBN: 9789516564923 Sivumäärä: 570 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.63 Mb Fysiatrian toiminnan kohteena on erityisesti ihmisen toimintakyky. Fysiatrian kliinisessä osaamisessa keskeisenä
LisätiedotSALON MUSIIKKI- OPISTO LÄNSI- RANTA 4B 24100 SALO
SALON MUSIIKKI- OPISTO LÄNSI- RANTA 4B 24100 SALO SALON MUSIIKKIOPISTO Musiikkiopiston Nohterin ja Kärjen talot Musiikkiopiston kirjastotalon tilat Musiikkiopiston toimitilat sijaitsevat Salon keskustassa
LisätiedotInfo-paketti osteopatian opiskelusta. Osteopaatti (AMK) 240 ECTS, 4 vuotta
Info-paketti osteopatian opiskelusta Osteopaatti (AMK) 240 ECTS, 4 vuotta Osteopaatti (AMK) Osteopaatti on tuki- ja liikuntaelimistön hoidon asiantuntija, jonka keskeistä osaamista on laaja anatomian,
LisätiedotMiksi instrumenttiosaaminen ei riitä? Musiikin ammatillisen koulutuksen vaateet musiikin perusteille.
Miksi instrumenttiosaaminen ei riitä? Musiikin ammatillisen koulutuksen vaateet musiikin perusteille. Webinaari 28.11.2013 Mirja Kopra TAMK Musiikki Tampere University of Applied Sciences 2013 Yleistä:
LisätiedotSALON MUSIIKKIOPISTO
SALON MUSIIKKIOPISTO SALON MUSIIKKIOPISTO Musiikkiopiston Nohterin ja Kärjen talot Musiikkiopiston kirjastotalon tilat Musiikkiopiston toimitilat sijaitsevat Salon keskustassa kirjaston läheisyydessä.
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala
1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen
Lisätiedot2. tai 3. opintovuosi Menetelmät Ryhmätunnit, itsenäinen harjoittelu, orkesterien ja/tai kuorojen harjoitusten ja konserttien seuraaminen
MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO 2010, MUSIIKIN KOULUTUSOHJELMA OPETUSSUUNNITELMA TUTKINTOKOHTAINEN OSA PAIKALLISESTI TARJOTTAVAT TUTKINNON OSAT / täydennys Hyväksytty Helsingin Konservatorion johtokunnassa
LisätiedotYLEISTÄ TIETOA SOITONOPISKELUSTA
YLEISTÄ TIETOA SOITONOPISKELUSTA Soiton/laulunopiskelu konservatoriossa on tavoitteellinen harrastus, joka vaatii tunneilla käymisen lisäksi sitoutumisen säännölliseen kotiharjoitteluun. Oppilaan viikoittainen
LisätiedotHyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden
LisätiedotTietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010
Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,
LisätiedotVuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila
Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila AVOIMUUS JA SIDONNAISUUDET -SEMINAARI Veli-Matti Isoviita puheenjohtaja, SML 6.3.2013 JOHDANTO: Sidonnaisuudet 1 LK, 5. vuosikurssi, Helsingin yliopisto
LisätiedotJatko-opintoja musiikista kiinnostuneille
Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Sekä yliopistoon että ammattikorkeakouluun haettaessa ennakkotehtäviä ja/tai soveltuvuuskoe
LisätiedotAkuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue
Akuuttilääketiede erikoisalana Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Miksi uusi erikoisala? Maailma ja lääketiede sen mukana on muuttunut Muutos on tarpeen Päivystyspalvelut eivät
LisätiedotMITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa
MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Sisältö: 1. Kehitysvammaisuus 2. Kehitysvammaisuus ja terveys Pohdintatehtävä Millaiset asiat
LisätiedotPerusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet
Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,
LisätiedotASKELMERKKI. Ammatillinen tukihenkilötyö. www.askelmerkki.fi
ASKELMERKKI Ammatillinen tukihenkilötyö www.askelmerkki.fi Ongelmista tavoitteisiin Askelmerkin ammatillinen tukihenkilötyö on aina yksilöllistä ja tapauskohtaisen tarpeen mukaan rakennettua työtä. Tärkeää
LisätiedotKOULUTUS- KALENTERI 2016
INVALIDISÄÄTIÖ ORTON KOULUTUS- KALENTERI 2016 Invalidisäätiö Orton kouluttaa TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE Invalidisäätiö Orton tarjoaa korkeatasoista erikoistumis- ja täydennyskoulutusta terveydenhuollon
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotMUSIIKIN YKSILÖLLISTETTY OPETUS TASO 1. Sisällön kuvaus:
MUSIIKIN YKSILÖLLISTETTY OPETUS TASO 1 Sisällön kuvaus: Oppilas tutustuu instrumenttinsa perustekniikkaan, opiskelee ohjelmistoa ja löytää musiikillisia ilmaisukeinoja henkilökohtaisten edellytystensä
LisätiedotOsaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.
1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen
LisätiedotPÄÄSYKOEOHJEITA 2016 1 / 7
PÄÄSYKOEOHJEITA 2016 1 / 7 Sisällys YLEISTÄ... 2 MUSIIKKILEIKKIKOULU... 2 KLASSINEN MUSIIKKI... 2 PIANO... 2 LAULU... 3 URUT (KIRKKOURUT)... 3 VIULU... 3 ALTTOVIULU... 4 SELLO JA KONTRABASSO... 4 PUUPUHALTIMET...
LisätiedotILMOITTAUTUMINEN LUKUVUODELLE 2015 2016
ILMOITTAUTUMINEN LUKUVUODELLE 2015 2016 Muskattilaisten ilmoittautuminen ensi lukuvuoden ryhmiin on ajankohtaista. Ilmoittautuminen tapahtuu ohessa jaettavalla ilmoittautumiskaavakkeella. Kaavakkeeseen
LisätiedotTaideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana. Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia
Taideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia Akseli Gallen-Kallela: Symposium (1894) Taidekorkeakoulujen historia, lyhyt oppimäärä Sibelius-Akatemia
LisätiedotTERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto
TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA MITÄ SE ON? "HISTORY OF MEDICINE & HEALTH" SAIRAUKSIEN JA NIIDEN HALLINNAN HISTORIAA
Lisätiedot************************************* Mikä on LA-SO-LA-konsertti?
Hyvä peruskoulun opettaja, Syystervehdys Itä-Helsingin musiikkikoulusta IHMU:sta. Olemme tulossa esiintymään kouluunne marraskuussa, ja sitä ennen tarjoamme teille myös ennakkomateriaalia käytettäväksi
LisätiedotGERIATRIA. Vastuuhenkilö Prof. Reijo Tilvis KLL/Geriatrian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, HUS Puh. (09) ,
2009 11 GERIATRIA Vastuuhenkilö Prof. Reijo Tilvis KLL/Geriatrian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS Puh. (09) 471 73815, reijo.tilvis@helsinki.fi - on pystyttävä hoitamaan vanhuspotilaita, joiden
LisätiedotPÄÄSYKOEOHJEITA 2015
1 / 7 Sisällys YLEISTÄ... 1 MUSIIKKILEIKKIKOULU... 1 KLASSINEN MUSIIKKI PIANO... 2 Vuonna 2006 JA SEN JÄLKEEN SYNTYNEET... 2 PIANO... 2 Vuonna 2005 JA TÄTÄ AIEMMIN SYNTYNEET... 2 LAULU... 3 URUT (KIRKKOURUT)...
LisätiedotIlmoittautuminen Musiikkikoulu Musiken oppilaaksi lukuvuodelle 2014-2015
Ilmoittautuminen Musiikkikoulu Musiken oppilaaksi lukuvuodelle 2014-2015 Lämpimästi tervetuloa Musiikkikoulu Musiken oppilaaksi lukuvuodelle 2014-2015. Tästä tiedotteesta löydät: opetusaineet hinnaston
LisätiedotTerveyden edistämisen. TULE parlamentti
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma l TULE parlamentti 4.12.2008 Miksi tarvitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä? Terveys on arvo sinänsä Työllisyysaste on saatava nousuun terveyttä, työ- ja
LisätiedotAKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014
AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos
LisätiedotALTTOVIULU TAITOTAULU Rakentava palaute hanke. Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia
ALTTOVIULU TAITOTAULU Rakentava palaute hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia JOHDANTO Tässä taitotaulussa kuvaamme alttoviulunsoiton eri osa-alueita musiikkiopistossa.
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotNäkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa
Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa 30.11.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Moniammatillisuus oppilashuollossa Lakisääteistä
LisätiedotKysely 1.vuoden opiskelijoille 2016
Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien
LisätiedotAINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS
AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN
LisätiedotKäypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY
Käypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY 14.3.2019 Mitä teidän tulee tietää minusta? LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri Päätoimi Käypä
LisätiedotKinestetiikka ja hoitotyön ergonomia
1 Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia -Kinestetiikka osana hoitotyötä 10.6.2011 fysioterapeutti Anne Pasanen 14.06.2011 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi Diasarjan otsikko 2 Oulun kaupunki, vanhuspalvelut,
LisätiedotTupakastavieroitusklinikoiden. koko maahan? Annamari Rouhos Keuhkosairauksien erikoislääkäri HYKS Sydän- ja keuhkokeskus
Tupakastavieroitusklinikoiden verkosto koko maahan? 4.4.2017 Annamari Rouhos Keuhkosairauksien erikoislääkäri HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Sidonnaisuuteni kaupalliseen yritykseen (ky) viimeisten 2 v aikana
LisätiedotTerveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen.
Opinnäytetyön tekeminen hankkeessa on paras osa opintoja! Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen. Metropolian ROKOKO-hankkeen tarkoituksena
LisätiedotSELVITYSTYÖ SOITTO1 & SOITTO2
SELVITYSTYÖ SOITTO1 & SOITTO2 Marjaana Isorinne Katja Niemelä Mikael Kallio SISÄLTÖ 1 JOHDANTO...4 2 MUSIIKKILÄÄKETIEDE...5 3 SOITTAJIEN TUKI JA LIIKUNTAELIMIEN VAIVAT...6 3.1 Jännitysniska...6 3.2 Käsivaivat...7
LisätiedotTerveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä
LisätiedotETENE 20 VUOTTA. ETENEn kesäseminaari Jaana Hallamaa
ETENE 20 VUOTTA ETENEn kesäseminaari 22.8.2018 Jaana Hallamaa MISSÄ OLEMME MUKANA? Taustalla 1900-luvun lopun kehitys Tieteellis-tekninen edistys ja säätelyn tarve Akateemisen etiikan haaksirikko: elämälle
LisätiedotTerveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko
Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat
LisätiedotTyö- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus
Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Risto Puutio (lehtori/jy) Anna-Liisa Elo (professori/uta) Erikoispsykologi on oman sovellusalansa käytäntöjen kehittäjä, joka hyödyntää alansa tieteellistä
LisätiedotYleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja
Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri on ihmisen, perheen ja yhteisön lääkäri.
LisätiedotMUSIIKKIOPISTOON! VANTAAN MUSIIKKIOPISTO - VMO
MUSIIKKIOPISTOON! VANTAAN MUSIIKKIOPISTO - VMO VANTAAN MUSIIKKIOPISTO - VMO Tule oppilaaksi yhteen Suomen suurimmista musiikkiopistoista! Vantaan musiikkiopisto on Vantaan kaupungin oma oppilaitos, jossa
LisätiedotPerusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma
Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Johdanto Musiikilla on yhteiskunnassa merkittävä asema. Se on korvaamaton osa
Lisätiedottoiminnaksi, Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), KTO:n koordinaattori
KTO puiteohjelmasta toiminnaksi, 2008-2015 Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), KTO:n koordinaattori TULE-parlamentti parlamentti, Helsinki 4.12.2008 2008 Mieleen palauttamiseksi Tarve: tule-ongelmien
LisätiedotTyösuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj
Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito
LisätiedotRyhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö
Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria Mikä? Miksi? Miten kehitetty? Miten otettu vastaan? Mitä seuraavaksi? ja käytäntö Ryhmäilmiö pähkinänkuoressa Yksinkertainen työkalupakki nuorten ryhmien ohjaamiseen
LisätiedotMiten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta
1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä
LisätiedotTerveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta
Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa
LisätiedotKinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotHUILU TAITOTAULU. Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia
HUILU TAITOTAULU Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia JOHDANTO Tässä taitotaulussa kuvaamme huilunsoiton eri osa-alueita musiikkiopistossa.
LisätiedotLakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö
Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset
LisätiedotSOITONOPISKELIJOIDEN RASITUSVAMMAKOKEMUKSIA Tutkimus musiikin ammattiopiskelijoiden rasitusvammoista
SOITONOPISKELIJOIDEN RASITUSVAMMAKOKEMUKSIA Tutkimus musiikin ammattiopiskelijoiden rasitusvammoista Jyväskylän yliopisto Musiikin laitos Musiikkitieteen Pro gradu tutkielma 2005 Elina Kangas JYVÄSKYLÄN
LisätiedotKLASSINEN KITARA. TASO 1 laajuus 105 tuntia YLEISET TAVOITTEET. Oppilas
KLASSINEN KITARA TASO 1 laajuus 105 tuntia löytää luontevan soittoasennon ja soittotavan oppii lukemaan helppoa nuottitekstiä oppii harjoittelun peruselementtejä: mm. säännöllisyyttä, monipuolisuutta ja
LisätiedotTiede- ja tutkimusstrategia 2020
Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan
LisätiedotPARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta.
parantaa. PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. KYS antaa korkeatasoista kliinistä hoitoa, tekee kansainvälisesti arvostettua tutkimusta ja kouluttaa
LisätiedotTUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA
TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja
LisätiedotLastensuojelututkimuksen tulevaisuus
Lastensuojelututkimuksen tulevaisuus Tutkimuspäällikkö Elina Pekkarinen Nuorisotutkimusverkosto Tutkittua tietoa lastensuojelusta -seminaari THL 20.11.2018 Lastensuojelututkimuksen vahvistamisen pitkä
LisätiedotHARMONIKKA. TASO 1 - laajuus 70 tuntia YLEISET TAVOITTEET. Oppilas
HARMONIKKA TASO 1 - laajuus 70 tuntia YLEISET TAVOITTEET Oppilas löytää luontevan soittoasennon ja soittotavan oppii lukemaan helppoa nuottitekstiä oppii harjoittelun peruselementtejä: mm. säännöllisyyttä,
LisätiedotAija Lehtonen: Itä-Helsingin musiikkiopiston mupe-opettajien ensimmäiset kokemukset tietokoneavusteisesta musiikinperusteiden opettamisesta
Tekniikka musiikkioppilaitoksen opetuksen apuvälineenä -seminaari Espoon kulttuurikeskuksessa Tapiolassa pe-la 12.-13.2.2010 Aija Lehtonen: Itä-Helsingin musiikkiopiston mupe-opettajien ensimmäiset kokemukset
LisätiedotOBOE TAITOTAULU. Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia
OBOE TAITOTAULU Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia JOHDANTO Tässä taitotaulussa kuvaamme oboensoiton eri osa-alueita musiikkiopistossa. Taitotaulu
LisätiedotMiten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?
Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,
LisätiedotKarjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012
Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen
LisätiedotHammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus?
Hammashoitotuki Mihintukeenminullaonoikeus? Alle 20 vuotiaiden hammashuolto Lapsilla ja nuorilla on oikeus maksuttomaan hammashoitoon joulukuun viimeiseen päivään saakka sinä vuonna, jonka aikana he täyttävät
LisätiedotOpiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan.
Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan. Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan - Vapaaehtoistyö hoitotyön opetussuunnitelmassa. Satakunnan ammattikorkeakoulun toteutus Tapio Myllymaa Lähtökohtia
Lisätiedotrotary tätä on rotary
rotary tätä on rotary Yhteystietoja RI:n keskushallinto One Rotary Center 1560 Sherman Avenue Evanston, IL 60201-3698 USA Puhelin +1 847 866 3000 Faksi +1 847 328 8554 tai +1 847 328 8281 www.rotary.org
LisätiedotLASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit)
Lastentautien lisäkoulutusohjelma LASTEN ALLERGOLOGIA TAMPEREEN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Kouluttajat: Dosentti Minna Kaila, Duodecim (lasten allergologia, näyttöön
LisätiedotTsemppaaminen intohimona
Vetrea Tsemppi Eläköön elämä! Me Vetreassa uskomme, että jokaisella ihmisellä on oikeus ja vapaus nauttia elämästä kaikissa elämänsä vaiheissa. Vetrea Tsemppi on aktiivisen ja turvatun elämän mahdollistava
LisätiedotLataa Pysy nuorena - elä kauemmin - Hannu Vierola. Lataa
Lataa Pysy nuorena - elä kauemmin - Hannu Vierola Lataa Kirjailija: Hannu Vierola ISBN: 9789518852653 Sivumäärä: 328 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 36.65 Mb Tupakoinnin ja syövän yhteys tunnetaan hyvin,
LisätiedotPARTY Parempaa työ- ja toimintakykyä hanke
Rauman kaupunki hallinnoi PARTY hankkeen kokonaisuutta Miten työttömien terveystarkastukset toteutuvat alueellisesti? 23.5.2017 Rauma Sairaanhoitaja Charlotta Molander, Rauma Party-hanke Yleislääketieteen
LisätiedotNuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa
Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen
LisätiedotTerveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista?
Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista? Anna-Maria Mäki-Kuutti, tutkija Tampereen yliopisto, COMET Ehkäisevän työn päivät Lahti 25.9.2014 Sisältö Mistä puhumme,
LisätiedotIhmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen
Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen lainsäädäntöuudistuksen valossa TENK:n kevätseminaari 17.5.2011 Ylitarkastaja Outi Konttinen
LisätiedotYLEISTÄ TIETOA SOITONOPISKELUSTA
YLEISTÄ TIETOA SOITONOPISKELUSTA Soiton/laulunopiskelu konservatoriossa on tavoitteellinen harrastus, joka vaatii tunneilla käymisen lisäksi sitoutumisen säännölliseen kotiharjoitteluun. Oppilaan viikoittainen
LisätiedotTÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU
TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU on tarjonnut suomalaisille ikimuistoisia elämyksiä jo monessa eri sukupolvessa. Sotainvalidien veljesliiton vuonna 1945 perustamalla Lippupalvelulla on nykyisin
LisätiedotEmilia Haapanen Jyväskylän nuorisovaltuuston puheenjohtaja
Emilia Haapanen Jyväskylän nuorisovaltuuston puheenjohtaja 8 Nuorten osallistuminen ja kuuleminen Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa
LisätiedotKulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto KEVÄT 2019
Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto KEVÄT 2019 AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto medianomi (AMK) musiikkipedagogi (AMK) tanssinopettaja (AMK) Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto
LisätiedotPSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA
PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA 0 ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI Kotiosoite Puhelinnumero Syntymäaika Ylioppilas LL-tutkinnon suoritusaika ja -paikka KOULUTUSPAIKAT Tampere Vastuuhenkilö Seinäjoki Vastuuhenkilö
LisätiedotPHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa
PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka
LisätiedotLääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari. Heikki Ruskoaho Oulun yliopisto/tukija
Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari Heikki Ruskoaho Oulun yliopisto/tukija Lääketieteellisestä tutkimuksesta annetun lain muuttaminen (1.10.2010) Keskeisiä muutoksia Tutkimuslain sovellusalueen
Lisätiedot1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori
http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen
LisätiedotMusiikkipedagogi. Musiikkipedagogi
Musiikkipedagogi Musiikkipedagogi Tavoitteena on valmistaa musiikkialan eri tehtäviin aloite- ja yhteistyökykyisiä, laaja-alaisesti taiteita arvostavia ja persoonallisia musiikkipedagogeja. Tutkinto antaa
LisätiedotNäkökulmia ja työskentelytapoja
Näkökulmia ja työskentelytapoja Oppilas osaa jäsentää kuultua ja nuotinnettua musiikkia, on tietoinen sointujen käytön ja äänenkuljetuksen lainalaisuuksista On saanut valmiuksia itsenäisesti analysoida
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotKevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.
Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,
LisätiedotVankeusajan hyödyntäminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa
Vankeusajan hyödyntäminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa Mariitta Vaara 3.12.2018 3.12.2018 Mariitta Vaara 1 Työkyvyn määrittäminen Työkyky muodostuu ihmisen fyysisten ja psyykkisten voimavarojen ja
LisätiedotArviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla
Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa 1. 6. luokilla Sisällysluettelo Suomen kielen ja kirjallisuuden arviointi lukuvuositodistuksessa... 1 Ruotsin arviointi lukuvuositodistuksessa... 2 Englannin arviointi
LisätiedotNivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit
Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon
LisätiedotTyö on yksinäistä, liikaa muita kuin lääketieteellisiä ongelmia, liikaa töitä, vaikea hallita kokonaisuutta, hajanaisuus, ongelmien laaja-alaisuus
Työ on yksinäistä, liikaa muita kuin lääketieteellisiä ongelmia, liikaa töitä, vaikea hallita kokonaisuutta, hajanaisuus, ongelmien laaja-alaisuus SLL 14/2009 systeemiajattelu systemaattinen ajattelu riskien
LisätiedotF Y S I O T E R A P I A K O U L U I L L A L A P P E E N R A N N A N L I I K K U V A K O U L U T I I M I
F Y S I O T E R A P I A K O U L U I L L A L A P P E E N R A N N A N L I I K K U V A K O U L U T I I M I LIIKKUVA KOULUTIIMI 15 koululiikunnanohjaajaa + 1 fysioterapeutti Koulufysioterapeutin tehtävät:
LisätiedotRyhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen
Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Osa- alue 3, Parempaa ja tehokkaampaa terveydenhuoltoa harvinaissairaille toimenpide- ehdotus 5 Harvinaissairaiden hoitopolun selkey8äminen
LisätiedotT Y Ö E H T O S O P I M U S 2012 2013
SAVONLINNAN OOPPERAJUHLAORKESTERIN JÄSENIÄ KOSKEVA T Y Ö E H T O S O P I M U S 2012 2013 Palkat vuonna 2013 SOPIJAPUOLET Savonlinnan Oopperajuhlien Kannatusyhdistys ry, jäljempänä kannatusyhdistys, ja
LisätiedotJatko-opintoja englannista kiinnostuneille
Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien
LisätiedotHumanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu
Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska
LisätiedotTyöhyvinvoinnin vuosikymmenet
kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN
LisätiedotTyöhyvinvoin) ja kuntoutus
Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä
Lisätiedot