Suojelupoliisin vuosikertomus 2014

Transkriptio

1 Suojelupoliisin vuosikertomus

2 Suojelupoliisin vuosikertomus 20 vuotta Vuoden 2014 juhlavuosikertomus kunnioittaa ulkoasullaan edeltäjiään ja varsinkin ensimmäistä Suojelupoliisin julkista vuosikertomusta. Suojelupoliisin vuosikertomus julkaistiin ensimmäistä kertaa juhlavuodesta Itsenäisen Suomen ensimmäinen turvallisuuspoliisi oli tuolloin perustettu 75 vuotta sitten, eli turvallisuuspoliisin historia Suomessa kattaa nyt jo 95-vuotisen taipaleen. Suomen turvallisuuspoliisin historia on värikäs: Etsivä keskuspoliisi (EK) aloitti toimintansa syyskuussa 1919 ja jatkoi Valtiollisena poliisina vuodesta 1937 alkaen. Valpo II eli niin sanottu punainen Valpo toimi vuosina ja Suojelupoliisi (Supo) aloitti toimintansa vuonna Turvallisuuspoliisin historian alkuvaiheista on ilmestynyt vuonna 1994 teos Turvallisuuspoliisi 75 vuotta. Kirja sai aikanaan melkoisesti huomiota osakseen, olihan se tiettävästi koko maailmassa ainoa teos, jossa turvallisuusviranomainen laati itse oman historiikkinsa. Vuosikertomus on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana muotoutunut yhä tärkeämmäksi osaksi Suojelupoliisin läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Ratakatu 12:n kiinteistö on toiminut Suomen turvallisuuspoliisien toimitalona vuodesta 1921 alkaen. Vuonna 1994 alkoi kiinteistön laaja saneeraustyö ja Suojelupoliisi muutti takaisin kunnostettuihin tiloihin vuonna

3 Päällikön katsaus Pitkäkestoisia muutoksia toimintaympäristössä Vuosi 2014 oli Suojelupoliisissa uuden alun aikaa. Saimme vuoden alusta 20 uutta supolaista kiitos valtioneuvoston kehyslisäyksen ja näin merkittävästi uutta virtaa terrorismintorjuntaan. Otimme myös käyttöön uuden tiiviimmän organisaation. Mennyt vuosi nousee kuitenkin esiin Suojelupoliisin aikakirjoissa kolmesta ulkoisesta syystä. Toimintaympäristö muuttui Syyrian ja Ukrainan tapahtumien seurauksena pitkävaikutteisella tavalla. Lisäksi ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin Suojelupoliisin ja yleisemmin suomalaisen tiedustelun toimintaedellytyksiä arvioitiin kaikki keskeiset ministeriöt kattavassa valmistelussa. Terrorismintorjunnan tarve on Suomessa lisääntynyt merkittävästi viimeisen viiden vuoden aikana. Vuoden 2014 aikana tapahtui Syyrian sisällissodassa Suomen kannalta merkittävä muutos, kun konfliktiin matkaajien määrä kasvoi merkittävästi. Ensimmäistä kertaa Suomesta on matkustanut suurehko ryhmä henkilöitä taistelemaan radikaali-islamistisen terroristijärjestön riveihin. Terroristijärjestö ISIL:n voimakas laajentuminen ja hyökkäys Irakiin nostivat terrorismin jälleen uutisotsikoiden kärkeen ja antoivat näkyvyyttä turvallisuusviranomaisten huolenaiheelle Euroopasta lähteneiden vierastaistelijoiden muodostamasta uhasta. Pääosin Syyrian tilanteen epäsuotuisan kehityksen takia Suojelupoliisi nosti kesäkuussa 2014 ensimmäistä kertaa Suomen terrorismin uhka-arviota yksittäisten radikaali-islamistien muodostaman uhan osalta. Suomeen ei kuitenkaan ole edelleenkään kohdistunut konkreettisia iskusuunnitelmia. Vuoden 2014 tapahtumat sekä tammikuun 2015 terrori-iskut Pariisissa osoittavat, että radikaali-islamistisen terrorismin uhka Euroopassa on noussut ja että uhan torjunta on vaikeutunut. Saadakseen paremman kuvan terrorismitilanteen muutoksesta Suojelupoliisi päivitti vuonna 2012 tehdyn riskihenkilökartoituksen vuoden 2014 lopulla. Reilun kahden vuoden aikana riskihenkilöiden eli Suojelupoliisin terrorismintorjunnan kohdehenkilöiden määrä on kasvanut 45 prosenttia lähes 300 henkilöön. Riskihenkilöiden määrän kasvu selittyy suurelta osalta, mutta ei kokonaan, Syyrian-Irakin -kriisillä. Suomen turvallisuuden kokonaiskuvaan vaikutti kuitenkin Syyriaa enemmän Ukrainan kriisin kärjistyminen aseelliseksi konfliktiksi vuoden 2014 aikana. Suojelupoliisin tehtäväalueella kriisillä ei ole ollut merkittäviä välittömiä vaikutuksia turvallisuustilanteeseen. Kriisin kehittyminen antaa kuitenkin aihetta syvälliseen pohdintaan. Suomessakin korostuu tarve pitää huolta koko kansallisen turvallisuuden ketjusta aina sotilaallisesta maanpuolustuksesta tiedustelun kautta eri muodoissa tapahtuvan laittoman tiedustelun torjuntaan. Johtopäätökseni on, että koko ketjua on välttämätöntä vahvistaa. Jos Suomen poliittiset päättäjät päättävät eduskuntavaalien jälkeen panna toimeen Supo-työryhmän ja tiedonhankintalakityöryhmän ehdotukset, Suomen turvallisuuden ketju vahvistuu. Länsimainen oikeusvaltio ja eurooppalainen avoin yhteiskunta eivät pärjää ilman tehokasta terrorismintorjuntaa. Eikä Suomen kaltainen yhteiskunta kykene huolehtimaan turvallisuudestaan, ellei viranomaisilla ole riittäviä tiedusteluvaltuuksia torjua erilaisia, myös verkon kautta Suomeen kohdistuvia uhkia. Suojelupoliisi on jo useiden vuosien ajan kysynyt vuosittain kansalaisten arviota toiminnastaan mielipidekyselyllä. Yleisarvio toiminnastamme on ollut kautta vuosien varsin positiivinen. Kysyimme uutena kysymyksenä loppuvuoden 2014 mielipidekyselyssä kansalaisten mielipidettä siitä, tarvitseeko Suojelupoliisi uusia lailla säädettyjä, ajantasaisia toimivaltuuksia terrorismin ja muiden valtion turvallisuusuhkien torjuntaan. Haastatelluista 80 prosenttia oli täysin tai osittain samaa mieltä uuden lainsäädännön tarpeesta seitsemän prosenttia täysin tai osittain eri mieltä. Suojelupoliisin kokonaisuutta arvioinut, kansliapäällikkö Kimmo Hakosen johdolla toiminut työryhmä sai työnsä valmiiksi syyskuussa Työryhmän jäsenenä minulla oli ilo osallistua perusteelliseen arviointiin Suojelupoliisin tilanteesta sekä tarpeista. Työryhmä pääsikin yksimielisyyteen muista kysymyksistä paitsi Suojelupoliisin hallinnollisesta asemasta. Ministeri Räsänen linjasi vastaanottaessaan työryhmän raportin, että Suojelupoliisi siirretään suoraan sisäministeriön alaisuuteen. Asiaa koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle joulukuun 2014 lopussa. Pidän siirtoa ministeriön alaisuuteen Suojelupoliisin kannalta oikeana askeleena. Olemme lähempänä asiakkaitamme ja näin toimintamme, tilanteemme sekä tarpeidemme itsenäinen arviointi helpottuu. Siirto ei kuitenkaan ole irtiotto nykyisistä yhteistyörakenteista muu poliisi säilyy tärkeimpänä yhteistyökumppaninamme. Yhteistyön tiivistämistä niin paikallispoliisin kuin Keskusrikospoliisinkin kanssa jatketaan nykyiseen malliin. Suojelupoliisin henkilökunnan sitoutuminen ilahduttaa jatkuvasti. Kaikilla tehtäväalueilla tehdään maailmanluokan suorituksia rajallisilla henkilöresursseilla ja valtuuksilla. Suojelupoliisin henkilöstön sitoutuminen ja motivaatio kantavat tätä organisaatiota pitkälle ja luovat erinomaisen pohjan rakentaa uutta. Antti Pelttari, Suojelupoliisin päällikkö 4 5

4 Suojelupoliisi lukuina vuonna 2014 Suojelupoliisi lukuina vuonna 2014 Suojelupoliisin tekemät turvallisuusselvitykset 1994 ja Suojelupoliisin resurssijakauma 2014 *Prosenttiluvut sisältävät tukitoiminnot Suojelupoliisin virkajakauma ,7 % (24,3 % / 2013) 40,9 % (36,7 % / 2013) 26,7 % muuta henkilöstöä, naisia (28 % / 2013) 47,8 % poliisimiehiä (47,5 % / 2013) * * Vuonna 1994 henkilöstöturvallisuustietoja valmistui hieman alle 5000 kpl. Nämä edelsivät nykyisen kaltaisia henkilöturvallisuusselvityksiä. 36,4 % (39 % / 2013) Terrorismintorjunta Laittoman tiedustelun torjunta Turvallisuustyö 14,8 % muuta henkilöstöä, miehiä (13,6 % / 2013) 10,7 % poliisinaisia (10,9 % / 2013) Suojelupoliisin järjestämät ennalta estävän turvallisuustyön infotilaisuudet 1994 ja Yritys tai Yritys tai muu taho 12 muu yhteisö 12 Viranomainen Viranomainen * Vuonna 1994 informaatiotilaisuuksia 44 Suojelupoliisin kokonaisrahoitus (milj. euroa) Tuotot Hankerahoitus Määrärahat 00 järjestettiin hieman alle 150 kpl. Silloisissa * tilastoissa ei eritelty tilaisuuksien kohdeyleisöä (17,8) (17,5) (17,9) (17,7) (20,0)

5 Terrorismintorjunta 2014 Terrorismin uhka-arvio Suomi ei ole väkivaltaisten radikaali-islamististen tai muiden terroristijärjestöjen ensisijainen kohdemaa. Organisoituneen terrorismin uhka suoraan Suomea tai sen väestöä kohtaan on siten edelleen matala. Yksittäisten radikaali-islamististen väkivallantekojen uhka Suomessa samoin kuin muualla Euroopassa on kuitenkin kohonnut. Tällaisten tekojen taustalla voivat olla radikalisoituneet henkilöt tai pienryhmät, jotka toimivat täysin itsenäisesti tai joilla saattaa olla kytköksiä ulkomailla toimiviin väkivaltaisiin verkostoihin. Ulkomaisissa konflikteissa erityisesti Syyriassa aseelliseen toimintaan osallistuvien, ja sieltä Suomeen palaavien henkilöiden lukumäärä on kasvussa. Tällaisten henkilöiden länsimaalaisvihamielinen maailmankuva sekä mahdollisesti alentunut kynnys ja yksilölliset syyt väkivallan käyttöön ovat uhkaa kohottavia tekijöitä. Koska uhka on muuttunut entistä monimuotoisemmaksi, sen tason ja kohdentumisen arviointi on entistä vaikeampaa. Maassamme on muita valtioita sekä uskonnollisia intressejä edustavia kohteita ja kansainvälisiä tapahtumia, joihin kohdistuu normaalia korkeampi uhka sekä terroristijärjestöjen, että yksittäisten radikaalien henkilöiden taholta. Terrorismin uhka on entistä vaikeammin ennakoitavissa Radikaali-islamistinen terrorismi oli edelleen vuonna 2014 merkittävin terroristinen uhka Euroopassa. Euroopan maiden turvallisuusviranomaisia työllistivät erityisesti Syyrian ja Irakin konfliktialueille matkustavat sekä sieltä palaavat henkilöt. Vuonna 2014 ISIL (Irakin ja Levantin Islamilainen valtio) valtasi laajoja alueita Irakissa. Kesäkuussa maailman kaikkien muslimien johtajaksi julistautunut ryhmän johtaja, Abu Bakr al-baghdadi, ilmoitti muodostaneensa ISIL:n valtaamille alueille kalifaatin. Elokuussa ISIL ryhtyi mestaamaan hallussaan olevia länsimaalaisia panttivankeja. Yhdysvaltojen johtama ISIL:in vastainen koalitio aloitti elokuun lopussa ilmaiskut ISIL:ia ja muita Syyriassa ja Irakissa toimivia radikaali-islamistisia terroristiryhmittymiä vastaan. Terroristijohtaja Ayman al-zawahirin al-qaida jäi vuonna 2014 kansainvälisessä uutisoinnissa taka-alalle. Al-Qaida on jossakin määrin pirstaloitunut, mutta se muodostaa kuitenkin edelleen vakavan turvallisuusuhan länsimaille. Pirstaloitumisen seurauksena on syntynyt useita al-qaidan ideologiaan samaistuvia, mutta itsenäisesti ohjautuvia jihadisti-ryhmiä. Yhdysvallat teki syyskuussa ilma-iskuja Afganistanin ja Pakistanin alueelta Syyriaan siirtyneitä al-qaida -terroristeja vastaan. Heidän uskotaan suunnitelleen mittavia terrori-iskuja länsimaita vastaan. Syyskuussa myös al- Zawahiri ilmoitti al-qaidan perustaneen uuden alueellisen haaran, Intian niemimaan al-qaidan. Nigerialainen Boko Haram -liike teki vuoden 2014 aikana lukuisia verisiä terroristi-iskuja. Se myös sieppasi satoja tyttölapsia orjiksi. Syyrian, Irakin, Afganistanin, Pakistanin ja Somalian ohella radikaali-islamistinen terrorismi on horjuttanut myös Libyan ja Egyptin turvallisuustilanteita. Tilanne Suomessa Lokakuussa Helsingin käräjäoikeudessa käynnistyi Suomen ensimmäinen terrorismirikosoikeudenkäynti. Epäillyt rikokset olivat Itä-Afrikassa toimivan al- Shabaab -järjestön rahoittaminen, värvääminen terrorismirikoksen tekemiseen ja terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelu. Käräjäoikeus tuomitsi jutussa joulukuussa neljä henkilöä ehdollisiin vankeusrangaistuksiin. Toisessa erillisessä tapauksessa Helsingin käräjäoikeus vangitsi lokakuussa 2014 kolme henkilöä ja neljännen henkilön poissaolevana epäiltyinä terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä rikoksista. Suojelupoliisi on vastannut tapausten tiedusteluvaiheesta ja avustanut muutenkin Keskusrikospoliisia tapausten tutkinnassa. Kansallinen terrorismintorjunnan strategia päivitettiin alkuvuodesta Suojelupoliisi osallistui aktiivisesti strategian päivittämiseen. Strategialla pyritään vastaamaan Suomen terrorismintorjunnan toimintaympäristön nopeaan muutokseen. 8 9

6 Laittoman tiedustelun torjunta 2014 Suomen kriittiset toiminnot ovat siirtyneet tietoverkkoihin Proliferaatiovalvonta Joukkotuhoaseiden leviämisen eli proliferaation uhka Suomessa liittyy edelleen muutaman riskivaltion yrityksiin viedä kaksikäyttötuotteita ja joukkotuhoaseiden rakentamisessa vaadittavaa osaamista ilman lupaa joukkotuhoaseita kehittäviin maihin. Suojelupoliisi on panostanut proliferaatiovalvonnassa erityisesti siihen, ettei suomalaisten yliopistojen antama koulutus ja muu tieto-taito valuisi joukkotuhoaseita kehittävien maiden käyttöön. Vieraiden valtioiden tiedustelupalveluiden toiminta Suomessa oli sekä määrällisesti että laadullisesti samalla tasolla kuin edellisinä vuosina. Laiton tiedustelu on luonteeltaan pitkäkestoista ja jatkuvaa. Ajankohtaisia ilmiöitä koskevat tiedustelukysymykset luonnollisesti vaihtelevat, mutta niidenkin taustalla on pitkäaikainen kiinnostus maatamme kohtaan. Suomessa on maan kokoon suhteutettuna varsin suuri määrä ulkomaisten tiedustelupalveluiden henkilöstöä. Tiedustelullisesti Suomi kiinnostaa erityisesti Venäjää. Turvallisuus- ja geopoliittisista syistä sekä korkean teknologian osaamisen takia Suomen ja sen lähiympäristön kehitys kiinnostaa myös muita suurvaltoja. Laittoman tiedustelutoiminnan keskeisimpiin päämääriin kuuluvat Suomen politiikan ennakoiminen ja päätöksiin vaikuttaminen. Säännöllisesti saadaan myös havaintoja pyrkimyksistä vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen. Suomeen kohdistuvan poliittisen tiedustelun pääkohteina ovat turvallisuuspolitiikka, laaja-alaiset Euroopan unioniin liittyvät kysymykset sekä erityisesti Nato-yhteistyö. Ukrainan kriisi lisäsi entisestään kiinnostusta Suomen ja Naton välistä suhdetta kohtaan sekä Suomen toimintaan EU:n jäsenenä. Sotilaallisen tiedustelun alalla vieraat valtiot pyrkivät jatkuvasti selvittämään Suomen sotilaallista valmiutta ja yhteiskunnan valmiutta toimia poikkeusoloissa. Tieteellis-tekninen tiedustelu on viime vuosina keskittynyt energiasektoriin sekä korkeateknologian tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tietoverkkojen kehitys on tuonut uuden lisäulottuvuuden tiedustelu-uhkaan. Tietojärjestelmistä voidaan hankkia suuria määriä salassa pidettävää tietoa kustannustehokkaasti ja varsin pienellä operaatioriskillä. Vuoden 2014 aikana paljastui Suomessa useita vieraiden valtioiden tekemiksi epäiltyjä kybervakoilukampanjoita, joiden kohteina oli julkishallinnon organisaatioita sekä teknologiayrityksiä. Salassa pidettävien dokumenttien sekä tutkimus- ja tuotekehitystiedon anastamisen lisäksi vakoilu voi kohdistua myös yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen tekniseen rakenteeseen. Yhteiskunnan kriittiset toiminnot siirtyvät yhä laajemmin tietoverkkoihin. Toimintoihin pystytään vaikuttamaan haitallisesti, kun niiden rakenne tunnetaan. Haittavaikutukset pahenevat entisestään, mikäli vakoilun paljastamiseen ja torjuntaan vaadittavaa lainsäädäntöä ja resursointia ei kehitetä. Pysyväksi ilmiöksi vaikuttaa muodostuneen myös niin sanottu pakolaisvakoilu. Pakolaisvakoilulla tarkoitetaan eräiden maiden viranomaisten pyrkimyksiä vakoilla ja kontrolloida Suomessa asuvia henkilöitä, jotka kannattavat esimerkiksi kotimaidensa poliittista oppositiota. Suojelupoliisin tietoon tuli tällaisia pakolaisvakoiluhankkeita myös vuonna

7 Turvallisuustyö 2014 Ääriryhmien rikollisuus vähäistä Turvallisuusvartiointi oli pitkään yksi Suojelupoliisin keskeisimmistä ja näkyvimmistä tehtävistä. Suojelupoliisi huolehti vuonna 1994 valtiovieraiden ja muiden VIP-henkilöiden turvallisuudesta heidän vieraillessaan Suomessa. Suojelupoliisille kuului myös pääministerin ja tarvittaessa muidenkin ministerien ulkomaanmatkojen turvaaminen. Vuoden 1994 aikana Suojelupoliisi osallistui 27 Suomeen suuntautuneen vierailun turvajärjestelyihin ja turvatehtäviä vaativia ulkomaanmatkoja oli 23 kappaletta. Turvallisuusvartiointi siirtyi Liikkuvan poliisin tehtäväksi vuonna 2010 ja edelleen Helsingin poliisilaitokselle vuonna Radikaali ulkoparlamentaarinen liikehdintä säilyi vuonna 2014 edellisten vuosien tasolla ja oli kokonaisuudessaan vähäistä. Toiminta ei aiheuttanut vaaraa valtion turvallisuudelle. Kotimaiseen ääriliikehdintään liittyviä rikoksia ilmeni suhteellisen vähän. Valtaosa rikoksista oli äärioikeistolaisten ryhmien tekemiä pahoinpitelyjä. Itsenäisyyspäivänä anarkistien järjestämässä mielenosoituksessa esiintyi jälleen mellakointia, joka ilmeni vahingontekoina ja lähinnä poliisiin kohdistuvana väkivaltana. Myös muutamissa muissa mielenosoituksissa vuoden aikana esiintyi poliisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Havaintojen mukaan vuonna 2014 yksikään ääriliikehdintään liittyvä kotimainen ryhmä tai yksittäinen henkilö ei syyllistynyt terroristisessa tarkoituksessa tehtyyn väkivallantekoon tai sellaisen valmistelemiseen. Viranomaisten yhteistyön ansiosta paljastui muutamia suunnitelmia laajemmista väkivaltaisuuksista. Nämä suunnitelmat eivät olleet kuitenkaan terroristisessa tarkoituksessa tehtyjä. Uutena ilmiönä Euroopassa nousi esiin joidenkin äärioikeistolaisten aktivistien halukkuus osallistua Ukrainan aseelliseen konfliktiin. Suomessa ei kuitenkaan havaittu vastaavaa liikehdintää. Suojelupoliisin tekemien henkilöturvallisuusselvitysten määrä kasvoi hieman vuonna Perusmuotoisia turvallisuusselvityksiä tehtiin kaikkiaan kappaletta. Turvallisuusselvitysmenettelyn piiriin kuuluu tällä hetkellä noin 160 keskeistä yhteisöä tai yritystä. Turvallisuusselvityksiä koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus valmistui vuoden 2014 aikana, ja uusi turvallisuusselvityslaki tuli voimaan Suojelupoliisi on määrättynä turvallisuusviranomaisena (Designated Security Authority, DSA) kansainvälisten tietoturvallisuusvelvoitteiden perusteella tehtävien yritysturvallisuusselvitysten vastuuviranomainen. Tässä roolissa Suojelupoliisi on mukana vahvistamassa suomalaisten yritysten mahdollisuuksia osallistua kansainvälisiin turvallisuusluokiteltuihin hankkeisiin

8 Kansalaiskyselyssä toimivaltuuksista Kysymys: Mitä mieltä olette seuraavasta väittämästä? Suojelupoliisi tarvitsee uusia ajantasaisia keinoja eli lailla säädettyjä toimivaltuuksia, joiden avulla Suomen kyky torjua terrorismia ja muita valtion turvallisuusuhkia paranee. Supoon luotetaan Suojelupoliisi teettää vuosittain kyselytutkimuksen kansalaisten käsityksistä Suojelupoliisin toiminnasta. Viimeisin kyselytutkimus suoritettiin ajalla ja otos edusti Suomen vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaan ulkopuolella. Haastatteluja tehtiin kaikkiaan 1003 kappaletta. Tulosten virhemarginaali on +/- 3 prosenttiyksikköä. Suomalaiset arvioivat Supon suoriutuneen tehtävistään erinomaisesti tai melko hyvin (69 %) erinomaisesti melko hyvin ei hyvin eikä huonosti ei osaa sanoa melko huonosti huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Neljä viidestä (80 %) haastatellusta suomalaisesta luottaa Suojelupoliisiin paljon melko paljon ei osaa sanoa ei kovinkaan paljon ei lainkaan 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin tai osittain samaa mieltä Täysin tai osittain eri mieltä Ei osaa sanoa, ei samaa eikä eri mieltä

9