Suomen ortodoksisen kirkon ikärakenne vuonna 2010 sekä seurakuntien jäsenmäärään vaikuttavat muuttujat neljännesvuosisadan aikajänteellä tarkasteltuna

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen ortodoksisen kirkon ikärakenne vuonna 2010 sekä seurakuntien jäsenmäärään vaikuttavat muuttujat neljännesvuosisadan aikajänteellä tarkasteltuna"

Transkriptio

1 Hallinnonuudistuksen jatkotyöryhmä Suomen ortodoksisen kirkon ikärakenne vuonna 2010 sekä seurakuntien jäsenmäärään vaikuttavat muuttujat neljännesvuosisadan aikajänteellä tarkasteltuna Kirkon jäsenten ikärakenne Suomen ortodoksisen kirkon ikärakenteen tarkastelu antaa mahdollisuuden arvioida seurakuntien jäsenmäärän muutoksia neljännesvuosisadan aikajänteellä. Yhdeltä osaltaan analyysi antaa hallinnonuudistuksen jatkosuunnittelulle tukea seurakuntarakenteen arvioinnissa. Alla olevassa kuvassa hiippakuntien tämän hetkistä eli vuoden 2010 ikäjakautumaa verrataan vastaaviin valtakunnallisiin ikäryhmiin. Kirkon jäsenistö on vanhusvoittoista. Koko kirkossa yli 65-vuotiaita on 60,1 % enemmän kuin valtakunnassa keskimäärin. Karjalan ja Oulun hiippakunnissa luku on lähes kaksinkertainen. Myös vuotiaiden osuus on maan keskimäärää 14,5 % suurempi, kun taas lapsiperheikäisiä aikuisia eli vuotiaita kirkossa on 29,6 % valtakunnan keskiarvoa vähemmän eli heistä on selvä vajaus, suurin Karjalan hiippakunnassa. Myös nuorten ja lasten määrät poikkeavat koko maan tilanteesta, edellinen -15,0 % ja jälkimmäinen -12,0 %. Tilasto käsittää paitsi kirkon perusväestön, myös kirkkoon aikuisiällä liittyneet suomalaiset ja maahanmuuttajat, joiden määrä on merkittävä (ks. s ). Kirkkoon aikuisiällä liittyneet ovat pääsääntöisesti nuorehkoja tai keski-ikäisiä aikuisia, mutta tämäkään ryhmä ei ole oikaissut kirkon demografista poikkeamaa. Kirkon pieni koko (1,1 % valtakunnan väestöstä) ja erityisesti sen väestörakenne vaikuttavat kirkon talouden kantokykyyn. Kun kirkon jäsenmäärästä (58.400) vähennetään alle 20-vuotiaat, jäljelle jää noin kirkollisveroa maksavaa jäsentä. Kun väkimäärästä vielä vähennetään yli 60-vuotiaat eläkeläiset kirkon, työelämässä toimisiksi jäseniksi jää vain henkeä eli 47,3 % kirkon koko väestöstä (Eläketurvakeskus: eläköitymisikä 2010 oli 60,4 vuotta). 1

2 Karjalan hiippakunta Demografisesti Karjalan hiippakunta muodostuu identtisistä kaksosista viitosseurakunnista ja kuutosseurakunnista. Kummassakin väkimäärä on noin ja väestökäyrät lähes päällekkäiset. Viitosiin kuuluvat Ilomantsin, Joensuun, Lieksan, Nurmeksen ja Taipaleen seurakunnat. Kuutosiin puolestaan kuuluvat Iisalmen, Jyväskylän, Kuopion, Mikkelin, Rautalammin ja Varkauden seurakunnat. Hiippakunnan väestöjakautuma on selvästi kaksihuippuinen. Suurempi huippu on vuotiaiden kohdalla ja pienempi vuotiaiden kohdalla. Yhtä suuri kuin vanhusväestön yliedustus, on vuotiaiden aliedustus. Seurakuntien tulevaisuutta ajatellen tämän väestönosan varassa on uusien seurakuntalaisten synnyttäminen. Lapsiperheikäisen väestön aliedustus johtaa pienentyviin lapsilukuihin ja ajan mittaan seurakuntien jäsenmäärän supistumiseen. Nuorten osuus hiippakunnassa on vielä kohtalaisen korkea, mutta useimmat koulunsa päättäneistä nuorista hakeutuu opiskelemaan ja työhön kotiseurakuntansa ulkopuolelle eivätkä välttämättä palaa enää takaisin työpaikkojen puutteen vuoksi. Osa heistä tullee kartuttamaan Helsingin hiippakunnan jäsenmäärää. Yksittäisissä seurakunnissa (Liite 1 ja 2, s ) tilanne saattaa olla vielä kärjistyneempi. Muun muassa nk. rajaseurakunnissa eli Ilomantsin, Lieksan ja Nurmeksen seurakunnissa lapsiperheikäisten aikuisten osuus väestöstä on huolestuttavan pieni ja sen seurauksena myös pienten lasten määrä on viime vuosina kääntynyt laskuun, esimerkkinä Lieksa. Kuutosten kohdalla sama trendi näkyy selvimmin Varkauden ja Iisalmen seurakunnissa, vaikka kaikissa, myös kaupunkiseurakunnissa, suuntaus on samankaltainen, vaikkakin lievempi. 2

3 Helsingin hiippakunta Helsingin hiippakunta on suurempi kuin Karjalan ja Oulun hiippakunnat yhteensä, noin jäsentä. Hiippakuntaan kuuluvat Haminan, Helsingin, Hämeenlinnan, Kotkan, Lahden, Lappeenrannan, Tampereen ja Turun seurakunnat. Helsingin seurakuntaan kuuluu 60 % hiippakunnan väestöstä, seitsemään muuhun seurakuntaan loput 40 %. Helsingin hiippakunnan väestöjakautuma on kahdesta muusta hiippakunnasta selvästi poikkeava, sillä kaikkia ikäryhmiä (vanhuksia lukuun ottamatta) on jokseenkin saman verran. Erityisesti nuorten ja lasten osuus on myönteisen suuri. Hiippakunnan useimmissa muissa seurakunnissa kuin Helsingissä (ks. Liite 3, s ) nuoren aikuisväestön vajetta esiintyy jossain määrin, mutta tilanne ei vielä näytä heijastuvan nuorten ja lasten ikäryhmiin (esimerkkinä Haminan ort. srk). Helsingin seurakunnan väestörakenne on lähimpänä koko maan vastaavia arvoja. 3

4 Oulun hiippakunta Oulun hiippakunnan väkimäärä on noin kolmasosa Karjalan hiippakunnan vastaavasta. Hiippakuntaan kuuluvat Kajaanin, Kiuruveden, Lapin, Oulun ja Vaasan seurakunnat. Eri ikäryhmien suhde on samankaltainen kuin Karjalan hiippakunnassa, mutta vuotiaiden vaje ei ole yhtä suuri ja myös alle 15-vuotiaita seurakuntalaisia on runsaammin kuin arkkihiippakunnassa. Kajaanissa, Oulussa ja Vaasassa nuorimpien ikäryhmien osuus on suhteellisen korkea (ks. Liite 4, s. 20). Pitkällä tähtäimellä Kiuruveden seurakunta lienee demografisesti tarkasteltuna vailla tulevaisuutta. Lapin seurakunnassa puolestaan on poikkeuksellisen vähän vanhusväestöä ja lapsiluku on selvästi vähentymässä. 4

5 Seurakuntien jäsenmäärän muutokset 27 vuoden aikajänteellä ( ) Seurakuntien jäsenmäärissä on 27 viimeisen vuoden aikana tapahtunut merkittäviä painopisteen muutoksia (ks. Taulukko 1). Vertailun vuoksi seurakuntalaisten määrien muutoksia on tarkasteltu myös viiden viimeksi kuluneen vuoden ajalta eli Taulukko 1. Seurakuntien väkiluvun muutosprosentti vuosijaksona sekä Iisalmi -31,7-6,0 Ilomantsi -56,4-8,3 Joensuu 19,1 0,3 Jyväskylä -9,5-1,7 Kuopio 1,6-3,2 Lieksa -42,9-13,5 Mikkeli 4,2-0,1 Nurmes -33,1-5,4 Rautalampi -36,3-10,6 Taipale -27,0-4,0 Varkaus -21,9-8,4 Karjalan hiippakunta -18,1-3,6 Hamina 47,4 12,1 Helsinki 43,5 3,3 Hämeenlinna -0,5 1,1 Kotka -12,8-1,4 Lahti 0,3-1,7 Lappeenranta 38,0 4,2 Tampere 27,4 5,1 Turku 30,5 3,1 Helsingin hiippakunta 32,1 3,2 Kajaani -14,6-1,9 Kiuruvesi -46,2-16,4 Lappi -20,1-4,7 Oulu -14,1-2,1 Vaasa -9,4 5,3 Oulun hiippakunta -18,0-2,6 Koko kirkko 3,1 0,1 5

6 Karjalan hiippakunnassa vain Joensuun, Kuopion ja Mikkelin seurakuntien jäsenmäärä on kasvanut vuodesta 1984 vuoteen Joensuun seurakunnan kasvusta vajaa puolet aiheutuu Tuupovaaran kunnan liittämisestä Joensuun kaupunkiin. Kuopion jäsenmäärän kasvu taas johtuu Pielaveden liittämisestä Kuopion seurakuntaan. Kaikkien muiden seurakuntien jäsenmäärä on laskenut 9,5 56,4 %. Suurin häviäjä on ollut Ilomantsi (-56,4 %) Tuupovaaran kunnan Joensuuhun liittämisen vuoksi. Ilman Tuupovaaran irtaantumista Ilomantsin vähentymä olisi ollut 36,4 %. Lieksassa väkiluku on vähentynyt 42,9 %, Rautalammilla 36,3 %, Nurmeksessa 33,1 %, Iisalmessa 31,7 %, Taipaleella 27,0 %, Varkaudessa 21,9 % ja Jyväskylässä 9,5 %. Koko hiippakunnan väkimäärän muutos on -18,1 %. Viiden viimeisen vuoden aikana ( ) väenkato hiippakunnassa on jatkunut suhteessa yhtä paljon, -3,6 %. Suurin vähentymä on ollut Lieksassa ja Rautalammilla. Rautalammin seurakunnan vähentymään vaikuttaa myös Karttulan kuntaliitos. Oulun hiippakunnassa kaikkien seurakuntien jäsenmäärä on laskenut tutkitun 27 vuoden aikana, yhteensä 18.0 %. Suurin vähentymä on Kiuruveden seurakunnassa, seuraavina Lappi, Kajaani, Oulu ja Vaasa. Koko hiippakunnan jäsenmäärän muutos on samaa suuruusluokkaa kuin Karjalan hiippakunnassa. Viiden viimeisen vuoden aikana väenkato Kiuruvedellä on jatkunut voimakkaana. Vaasan seurakunnan jäsenmäärä on sen sijaan kääntynyt nousuun. Helsingin hiippakunta muodostaa poikkeuksen edellisiin verrattuna. Koko hiippakunnan jäsenmäärän nousu on ollut 32,1 %. Eniten kasvaneet seurakunnat ovat Hamina, Helsinki, Lappeenranta, Turku ja Tampere. Hämeenlinnan ja Lahden väkimäärä on pysynyt jokseenkin entisellään. Hiippakunnan ainoa selvästi pienentynyt seurakunta on Kotka. Viiden eniten kasvaneen seurakunnan muutoskulminaatio ajoittuu 1991 alkaneen laman jälkeiseen aikaan, jolloin muuttoliike Etelä-Suomen kasvukeskuksiin kiihtyi. Viime vuosinakin seurakuntien kasvu on jatkunut lukuun ottamatta Kotkaa ja Lahtea. Syntyneet ja kuolleet, seurakuntaan ja seurakunnasta muuttaneet, liittyneet ja luopuneet Seurakunnan jäsenmäärän kehittymiseen vaikuttavat paitsi ikärakenne myös syntyneiden ja kuolleiden keskinäinen suhde, muuttoliikkeen kaksisuuntaisuus sekä kirkosta eronneiden ja kirkkoon liittyneiden määrät. Syntyneet/kuolleet Vertailujaksolla koko kirkon jäsenistä tuonilmaisiin on siirtynyt henkeä ja vastaavasti syntyneitä ja kastettuja on ollut henkeä. Kirkon jäsenmäärä on syntyneet/kuolleet-akselilla vähentynyt henkeä. Helsingin hiippakunnassa syntyneiden ja kuolleiden määrät ovat tasapainossa poikkeaman ollessa vain pari prosentin kymmenystä. Karjalan ja Oulun hiippakunnissa syntyneiden määrät eivät kompensoi kuolleiden määrää. Viiden viimeisen vuoden aikana Karjalan hiippakunnassa syntyneiden ja kuolleiden ero on jopa kasvanut. Syntyneet/kuolleet-akselin vaikutus Karjalan ja Oulun hiippakuntiin on väkimäärää pienentävä, Helsingin hiippakunnassa neutraali. 6

7 Taulukko 2. Syntyneiden ja kuolleiden keskinäiset suhteet sekä Karjalan hiippakunta Syntyneet 39,2 % 36,3 % Kuolleet 60,8 % 63,7 % Helsingin hiippakunta Syntyneet 49,5 % 49,8 % Kuolleet 50,5 % 50,2 % Oulun hiippakunta Syntyneet 36,8 % 38,6 % Kuolleet 63,2 % 61,4 % Seurakunnittain syntyneiden suhdetta kuolleisiin on verrattu myös suhdeluvulla, jotta seurakuntien erilainen koko ei vaikeuttaisi vertailua. Liitteen 5 pylväsdiagrammeissa (s ) lukuarvo 1,00 merkitsee, että syntyneitä ja kuolleita seurakunnassa on yhtä paljon. Jos luku on pienempi kuin 1, kuolleita on enemmän kuin syntyneitä. Jos luku taas on suurempi kuin 1, syntyvyys on kuolleisuutta suurempi. Lisäksi on verrattu kahta ajanjaksoa, toinen vuodesta 1984 lähtien ja toinen vuodesta 2006 lähtien. Viimeksi mainittu vastaa osapuilleen tämän hetkistä kehitystilannetta. Vuosina Helsingin hiippakunnan syntyvyys/kuolleisuus-suhde on ollut 0,99, Oulun hiippakunnassa 0,63 ja Karjalan hiippakunnassa 0,57. Koko kirkon suhdeluku on 0,76, eli niin ikään taantuva. Jos hiippakuntien jäsenmäärän muutoksia syntyvyys/kuolleisuus-akselilla verrataan hiippakunnan väkilukuun, Karjalan hiippakunnan jäsenmäärä on tarkastelujaksolla vähentynyt 15,2 %, Oulun hiippakunnan pienentynyt 18,8 % ja Helsingin hiippakunnan kasvanut 0,5 %. Karjalan hiippakunnassa vain Joensuussa syntyvyys kasvattaa väkilukua. Viime vuosina Lieksassa kuolleisuus on ollut 7,7 kertaa syntyvyyttä suurempi. Helsingin hiippakunnassa vain Helsingissä ja Tampereella syntyvyys ylittää kuolleisuuden. Oulun hiippakunnassa ei yksikään seurakunta ylitä raja-arvoa 1,00. Seurakunnasta muuttaneet/seurakuntaan muuttaneet Vertailu on tehty samaa laskentatapaa käyttäen kuin syntyneet/kuolleet-tarkastelussa. Arvon 1,00 kohdalla pois ja sisään muutto ovat tasapainossa. Muuttotappiollisissa seurakunnissa arvo on alle 1 ja muuttovoittoisissa seurakunnissa yli 1. Graafiset kuvaajat ovat liitteessä 6 (s ). Muuttoliike seurakuntien välillä ei juurikaan ole vaikuttanut koko kirkon jäsenmäärään. Vuosina väkimäärä on pienentynyt vain 583 hengellä eli vähentymä on 1,0 % kirkon koko jäsenmäärästä. Hiippakuntien väliset erot ovat suuremmat. Karjalan hiippakunta on muuttotappiollinen. Muuttoliikkeen vuoksi väkimäärä on vähentynyt 1719 hengellä, mikä on 8,5 % hiippakunnan koko väestöstä. Vain Jyväskylä ja Kuopio ovat viime vuosina olleet muuttovoittoisia seurakuntia. Hyvin lähellä tasapainotilaa ovat myös Joensuu, Mikkeli ja Taipale. Suurin muuttotappio on Rautalammilla ja Lieksassa. 7

8 Oulun hiippakunnassa väkimäärä on pienentynyt 930 hengellä vuosina , mikä hiippakunnan väkilukuun nähden merkitsee 14,6 %:n vähentymää. Vaasa on muuttovoittoinen ja Oulu tasapainossa Kiuruveden ollessa vahvimmin muuttotappiollinen seurakunta. Helsingin hiippakunnan seurakunnat ovat odotetusti muuttovoittoisia, Kotkaa ja Lappeenrantaa lukuun ottamatta. Hiippakunnan väkimäärä on kasvanut 2066 hengellä, mikä hiippakunnan jäsenmäärään suhteutettuna merkitsee 6,6 % kasvua. Karjalan ja Oulun hiippakunnissa pienet kaupungit ja maaseudun seurakunnat menettävät jäseniään paitsi Helsingin hiippakunnan alueelle myös hiippakuntiensa suurimpiin kaupunkikeskuksiin. Kirkkoon liittyneet ja kirkosta luopuneet Yllä olevassa kuvassa verrataan kirkkoon liittyneiden ja kirkosta luopuneiden määriä keskenään koko kirkon tasolla. Liittyneiden määrän kasvu on ollut merkittävä. Viimeisen viiden vuoden aikana kehitys on kuitenkin kääntynyt laskuun. Aina 2000-luvulle saakka kirkosta erottiin tasaisesti, mutta kymmenen viimeisen vuoden aikana eroaminen on yleistynyt, erityisesti kolmen viimeisen vuoden aikana. Koko vertailujaksolla kirkkoon on liittynyt henkeä ja kirkosta luopuneita on henkeä eli nettolisäys on henkeä. Tilanne ei näytä jatkuvan yhtä suotuisana. Liitteessä 7 (s ) liittyneiden ja luopuneiden vertailussa raja-arvo 1,00 merkitsee, että kirkkoon liittyneiden ja kirkosta luopuneiden määrät ovat yhtä suuret. Jos arvo on suurempi, liittyneitä on enemmän, jos taas pienempi kuin 1 luopuneita on enemmän. Kirkolle on myönteinen asia, että pääsääntöisesti liittyneitä on runsaammin kuin luopuneita kaikissa hiippakunnissa ja lähes kaikissa seurakunnissa. Koko 27 vuoden tarkastelujaksolla kaikissa Karjalan hiippakunnan seurakunnissa liittyneet ovat kasvattaneet jäsenmäärää. Viimeisten viiden vuoden aikana vain Kuopiossa ja Rautalammilla luopuneita on ollut hieman liittyneitä enemmän. Suhteellisesti eniten liittyjiä on ollut Nurmeksessa ja Mikkelissä. Koko tarkastelujak- 8

9 solla Karjalan hiippakunnassa liittyjiä on ollut noin puolitoistakertainen määrä (1,57) luopuneisiin verrattuna, mutta viime vuosina suhdeluku on pienentynyt (1,17). Helsingin hiippakunnan suhdeluku koko tarkastelujaksolta on 2,30 eli liittyneitä on ollut lähes 2,5-kertainen määrä luopuneisiin verrattuna, viiden viimeisen vuoden aikana kuitenkin vain puolitoistakertainen (1,63). Tämä johtuu kirkosta luopumisen yleistymisestä. Helsingin hiippakunnassa eroaminen on kiintynyt vuodesta 2002 lähtien, Karjalan hiippakunnassa paria vuotta myöhemmin ja Oulun hiippakunnassa vuodesta 2006 alkaen. Helsingin hiippakunnassa yhdenkään seurakunnan jäsenmäärä ei ole pienentynyt liittyneet/luopuneet-akselilla tarkasteltuna. Erityisesti Lappeenrannassa venäläiset maahanmuuttajat ovat kasvattaneet seurakunnan väkimäärää, viime vuosina myös Haminassa ja Kotkassa on ollut sama suuntaus. Sama myönteinen ilmiö on havaittavissa myös Oulun hiippakunnan seurakunnissa. Koko tarkastelujaksolla Kiuruvesi korostuu myönteisenä, mutta myös Kajaanissa ja Vaasassa suhdeluku on kaksin-kolmin-kertainen. Koko hiippakunnan arvot ovat 2,31 ( ) ja 2,11 ( ). Luopuneiden määrän kasvu ei pohjoisessa ole ollut niin voimakasta kuin kahdessa eteläisemmässä hiippakunnassa. Demografisten muuttujien yhteisvaikutus Edellä on tarkasteltu myös seurakuntien jäsenmäärään vaikuttavia vastavoimapareja. Syntyvyys, seurakuntaan muutto ja kirkkoon liittyminen kasvattavat seurakunnan jäsenmäärää, kun taas kuolleisuus, seurakunnasta pois muuttaminen ja kirkosta eroaminen pienentävät sitä. Taulukko 3. Syntyneet ja kuolleet, seurakuntaan ja seurakunnasta muuttaneet sekä kirkkoon liittyneet ja siitä luopuneet prosentteina per vuosi ajanjakson keskimääräiseen väkilukuun suhteutettuna. Karjalan hiippakunta Syntyneitä 0,84 % Kuolleita 1,47 % Erotus % Sisään muuttaneita 3,10 % Pois muuttaneita 3,44 % Erotus -0,34 % Liittyneitä 0,89 % Luopuneita 0,76 % Erotus +0,13 % Väkiluvun muutos/vuosi % Helsingin hiippakunta Syntyneitä 1,00 % Kuolleita 1,00 % Erotus 0.00 % Sisään muuttaneita 2,82 % Pois muuttaneita 2,59 % Erotus +0,23 % Liittyneitä 2,01 % Luopuneita 1,23 % Erotus +0,78 % Väkiluvun muutos/vuosi +1,01 % 9

10 Oulun hiippakunta Syntyneitä 0,97 % Kuolleita 1,54 % Erotus % Sisään muuttaneita 2,87 % Pois muuttaneita 3,47 % Erotus -0,60 % Liittyneitä 1,70 % Luopuneita 0,81 % Erotus +0,89 % Väkiluvun muutos/vuosi % Koko kirkko Syntyneitä 0,94 % Kuolleita 1,23 % Erotus % Sisään muuttaneita 2,92 % Pois muuttaneita 2,99 % Erotus -0,07 % Liittyneitä 1,58 % Luopuneita 1,02 % Erotus +0,56 % Väkiluvun muutos/vuosi % Kirkon ja hiippakuntien väkilukuun vaikuttavien vastavoimien analyysi osoittaa, että viime vuosien aikana Helsingin hiippakunnan väkimäärä on kasvanut keskimäärin 1,01 % vuodessa, kun taas Karjalan hiippakunnan väkimäärä on pienentynyt 0,84 % ja Oulun hiippakunnan jäsenmäärä samoin pienentynyt 0,28 % vuodessa. Oulun hiippakunnassa kirkkoon liittyneiden suuri määrä kompensoi korkeata kuolleisuutta ja suurta poismuuttoa. Koko kirkon kohdalla kasvua on ollut 0,2 % per vuosi. Alla olevassa kuvassa tarkastellaan syntyneiden/kuolleiden sekä liittyneiden/luopuneiden yhteisvaikutusta hiippakuntien väestökehitykseen ajanjaksona Muuttoliikkeen vaikutusta ei ole otettu tarkasteluun. Yhteisvaikutusta arvioitaessa lukuarvo 2,00 merkitsee, että väkimäärää kasvattavat ja pienentävät tekijät ovat tasapainossa. Jos lukuarvo on korkeampi kuin 2, hiippakunnan jäsenmäärä on kasvanut, jos alle 2, jäsenmäärä on taantunut. Vertailu on tehty vuosijaksolta viiden 10

11 vuoden jaksoiksi jaoteltuna. Kuvasta ilmenee, että ja 1990-luvuilla kaikkien hiippakuntien ja koko kirkon jäsenmäärä on kasvanut merkittävästi, mutta 2000-luvulle tultaessa jäsenmäärän kasvu on hiipunut ja lähestyy neutraalia raja-arvoa 2. Karjalan hiippakunnassa kehitys on laskenut jo taantuman puolelle. Tilannetta kompensoi maahanmuuttajien ja kotoperäisten liittyminen kirkkoon. Kielijakautuma maahanmuuttajien indikaattorina Suomen ortodoksinen kirkko on kansainvälistynyt ja maahanmuuttajat ovat rikastuttaneet ja kasvattaneet kirkon jäsenistöä. Johtopäätöksiä maahanmuuttajien vaikutuksesta kirkon jäsenmäärään voidaan tehdä väestön kielijakautumaa tarkastelemalla. Vuonna 2010 kotimaisia kieliä (suomi, ruotsi, saame) puhuvia kirkon jäsenistä oli 86,7 % ja vastaavasti muita kieliä puhuvia 13,3 %, mikä lukumääränä merkitsee henkilöä. Vieraiden kielten kirjo on suuri. Kirkon jäsenet edustavat 55 eri kieltä. Ylivoimaisesti suurimman vieraiden kielten puhujaryhmän muodostavat venäjänkieliset, joita vieraskielisistä on 79,3 %. Väkimääränä se merkitsee henkilöä. Kirkon koko jäsenmäärästä venäjänkielisten osuus on 10,6 %. Eniten venäjänkielisiä maahanmuuttajia on kaakkoisissa seurakunnissa: Lappeenrannassa 33,1 %, Haminassa 25,7 % ja Kotkassa 21,3 %. Kaikissa seurakunnissa venäjänkieliset ovat toiseksi suurin väestöryhmä suomenkielisten jälkeen. Seuraavaksi suurimmat kieliryhmät ovat ruotsi (737 henkeä), romania (373) ja kreikka (200). Venäjänkielisten osuus kirkon väestössä on viime vuosina kasvanut nopeasti. Vuonna 2006 heidän osuus oli henkeä eli 8,0 %. Neljä vuotta myöhemmin eli vuonna 2010 venäjänkielisten määrä oli henkeä, joten lisäystä on henkilöä. Suurin osa heistä on naisia, 68,1 %. Taulukoissa 3 ja 4 asiaa tarkastellaan seurakuntatasolla. Tutkitun neljännesvuosisadan aikana kirkon määrällisen kehityksen taitekohta on vuosi 1990, jonka jälkeen väkiluku on kääntynyt vähittäiseen nousuun. Väkiluku kasvoi aina vuoteen 2009 saakka, yhteensä hengellä. Tällä hetkellä ulkomaalaistaustaisia kirkon jäseniä on

12 henkeä, mistä voidaan tehdä se johtopäätös, että kirkon jäsenmäärän kasvu ja luvuilla perustuu merkittävältä osin maahanmuuttajiin. Myös kotoperäisten kirkkoon liittyjien määrä on huomattava, joskaan heistä ei ole käytettävissä vertailukelpoista tietoa vuodelta 2010 samaan tapaan kuin edellä maahanmuuttajista. Jotain voidaan kuitenkin päätellä kirkkoon liittyneiden suomalaisten määrästä. Vuosittaisten väestötietojen perusteella kirkkoon on vuosina liittynyt noin henkeä (ks. s. 8 ja 11), joista maahanmuuttajataustaisia on lähes Jos määrään lisättäisiin ennen 1984 liittyneet, kokonaisluku olisi ehkä henkeä suurempi. Koska pääosa maahanmuuttajien kirkkoon liittymisistä on tapahtunut 2000-luvulla, hallintotyöryhmän arvio on, että kirkkoon liittyneiden kokonaismäärästä kotoperäisiä voisi olla 2/3 ja maahanmuuttajataustaisia 1/3. Taulukko 3. Seurakuntien viisi yleisintä kieliryhmää sekä muut vieraskieliset summalukuna vuonna Suomi Venäjä Ruotsi Romania Kreikka Muut vieraskieliset Hamina Helsinki Hämeenlinna Iisalmi Ilomantsi Joensuu Jyväskylä Kajaani Kiuruvesi Kotka Kuopio Lahti Lappeenranta Lappi Lieksa Mikkeli Nurmes Oulu Rautalampi Taipale Tampere Turku Vaasa Varkaus Yhteensä %-osuus 85,3 10,6 1,3 0,6 0,3 1,9 12

13 Taulukko 4. Venäjänkielisten jäsenten määrät ja osuus seurakuntalaisista vuosina 2006 ja Muutos % % Iisalmi 16 1,3 29 2,5 13 Ilomantsi 24 2,0 20 1,9-4 Joensuu 184 3, ,9 90 Jyväskylä 173 7, ,8 25 Kuopio 79 1, ,8 32 Lieksa 7 0,8 11 1,6 4 Mikkeli 73 7, ,5 61 Nurmes 20 1,7 27 2,4 7 Rautalampi 4 0,4 6 0,8 2 Taipale 12 0,6 36 2,0 24 Varkaus 28 2,2 58 5,2 30 Hamina , ,7 62 Helsinki , ,0 589 Hämeenlinna 42 4,0 43 4,1 1 Kotka , ,3 86 Lahti 160 6, ,0 53 Lappeenranta , ,4 170 Tampere , ,4 96 Turku , ,3 69 Kajaani 77 4,1 96 5,5 19 Kiuruvesi 25 4,4 41 9,3 16 Lappi 33 2,8 35 3,4 2 Oulu 131 5, ,5 33 Vaasa , ,3 28 Yhteensä , , Valtaosa eli 77,8 % venäjänkielisistä kirkkoon liittyneistä on sijoittunut Helsingin hiippakunnan seurakuntiin, Karjalan hiippakunnassa heitä on 14,6 % ja Oulun hiippakunnassa 7,7 %. Naisten kirkko Väestörakenteeltaan Suomen ortodoksista kirkkoa voidaan luonnehtia paitsi varttuneiden ikäryhmien kirkoksi, myös naisten kirkoksi. Naisia kirkon jäsenistöstä on 56 % ja miehiä 44 %. Henkilömääränä epäsuhde merkitsee hieman yli 6600 miehen vajausta. 13

14 Seurakuntien kesken on selvää vaihtelua (Liite 8, s ). Leimallisesti naisenemmistöisiä seurakuntia ovat kaupunkikeskeiset seurakunnat kuten Helsinki, Tampere, Turku, Lappeenranta, Hamina, Kotka, Lahti, Joensuu, Jyväskylä, Mikkeli, Vaasa ja Oulu. Sen sijaan useissa maaseutuvaltaisissa seurakunnissa miehillä on enemmistö vuotiaiden ikäryhmissä, joskus nuoremmissakin. Näitä seurakuntia ovat Iisalmi, Ilomantsi, Kiuruvesi, Lieksa, Nurmes, Rautalampi ja Taipale. Joissakin seurakunnissa, kuten Kuopiossa ja Lapissa, miesten ja naisten balanssi eri ikäryhmissä on verraten tasapainoinen iäkkäimpiä vanhuksia lukuun ottamatta. Erityisesti Lappeenrannan seurakunnan, mutta myös koko kirkon kuvaajasta ilmenee, että alle 20-vuotiaissa nuorissa ja lapsissa pojilla on lievä enemmistö siitä luonnollisesta syystä, että maamme väestössä poikia syntyy jonkin verran enemmän kuin tyttöjä. Kaikissa muissa ikäryhmissä naiset ovat selvänä enemmistönä. Miesten katoa tapahtuu erityisesti vuotiaiden kohdalla lähes kaikissa seurakunnissa, mutta korostuneemmin Helsingin hiippakunnan alueella. Toisaalta kirkkoon liittyneiden joukossa on enemmän naisia kuin miehiä, mikä osaltaan vahvistaa naisenemmistöisyyttä kirkossamme. 14

15 Selitykset liitteiden 1-8 graafisiin esityksiin Seurakuntien ikärakenne liitteissä 1-4 sivuilla Graafisen esityksen aineistona on seurakuntien väkimäärä Seurakunnan jäsenet on jaettu ikäluokkiin syntymävuoden perusteella. Syntymävuodet on yhdistetty viiden vuoden jaksoiksi (esim , , jne.) ja kustakin jaksosta on laskettu kyseisinä vuosina syntyneiden keskiarvo. Graafinen kuvaaja koostuu edellä mainituista viisivuotisjaksojen keskiarvoista, joita vastaava lukuskaala on diagrammin pystyakselilla. Vaaka-akselille on merkitty vuosijakso Iäkkäimmät vanhukset ovat diagrammin vasemmassa reunassa ja alle viisivuotiaat lapset äärimmäisinä oikealla. Vuosijakson puolivälistä löytyvät 50-vuotiaat, 75-vuotiaat vasemmasta neljänneksestä ja 25-vuotiaat oikeasta neljänneksestä. Seurakuntien väkimäärään vaikuttavat muuttujat (syntyneet/kuolleet, seurakunnasta muuttaneet/seurakuntaan muuttaneet, liittyneet/luopuneet) liitteissä 5-7 sivuilla Syntyneiden suhdetta kuolleisiin on verrattu suhdeluvulla, jotta seurakuntien erilainen koko ei vaikeuttaisi vertailua. Liitteen 5 pylväsdiagrammeissa (s ) lukuarvo 1,00 merkitsee, että syntyneitä ja kuolleita seurakunnassa on yhtä paljon. Jos luku on pienempi kuin 1, kuolleita on enemmän kuin syntyneitä. Jos luku taas on suurempi kuin 1, syntyvyys on kuolleisuutta suurempi. Lisäksi on verrattu kahta ajanjaksoa, toinen vuodesta 1984 lähtien ja toinen vuodesta 2006 lähtien. Viimeksi mainittu vastaa osapuilleen tämän hetkistä kehitystilannetta. Sama vertailuperuste on liitteissä 6 ja 7, joissa kuvataan seurakuntien muuttoliikettä sekä kirkkoon liittyneiden ja siitä luopuneiden keskinäistä suhdetta seurakunnittain. Miesten ja naisten osuus seurakuntien väestössä liitteessä 8 sivuilla Graafisen esityksen aineistona on seurakuntien väkimäärä Seurakunnan miehet ja naiset on jaettu ikäluokkiin syntymävuoden perusteella. Syntymävuodet on yhdistetty kymmenen vuoden jaksoiksi ja kutakin jaksoa edustavien miesten ja naisten keskiarvo on kuvattu pylväsdiagrammina. 15

16 Liite 1. Karjalan hiippakunnan nk. viitosseurakuntien ikärakenne 16

17 Liite 2. Karjalan hiippakunnan nk. kuutosseurakuntien ikärakenne 17

18 Liite 3. Helsingin hiippakunnan seurakuntien ikärakenne 18

19 Helsingin hiippakunta, jatkoa 19

20 Liite 4. Oulun hiippakunnan seurakuntien ikärakenne 20

21 Liite 5. Syntyneet/kuolleet vertailu Karjalan hiippakunta Helsingin hiippakunta 21

22 Oulun hiippakunta 22

23 Liite 6. Seurakuntien muuttoliike Karjalan hiippakunta Helsingin hiippakunta 23

24 Oulun hiippakunta 24

25 Liite 7. Kirkkoon liittyneet ja kirkosta luopuneet Karjalan hiippakunta Helsingin hiippakunta 25

26 Oulun hiippakunta 26

27 Liite 8. Miesten ja naisten osuus seurakuntien väestössä 27

28 28

29 29

Jäsentiedot

Jäsentiedot Vuositilasto 2015 Vuositilasto 2015 Johdanto Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2015 1-4 Läsnä ja poissa olevan väestön lukumäärä, ulkomaan kansalaisten ja kielellisen vähemmistön lukumäärä seurakunnittain 31.12.2015

Lisätiedot

Jäsentiedot

Jäsentiedot Vuositilasto 2016 Vuositilasto 2016 Johdanto Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2016 1-4 Läsnä ja poissa olevan väestön lukumäärä, ulkomaan kansalaisten ja kielellisen vähemmistön lukumäärä seurakunnittain 31.12.2016

Lisätiedot

Jäsentietojen VUOSITILASTO 2013

Jäsentietojen VUOSITILASTO 2013 Jäsentietojen VUOSITILASTO 2013 Johdanto Jäsentietojen vuositilasto 2013 sisältää tietoja Oulun ev.lut. seurakuntien väestömuutoksista ja muutoksiin vaikuttaneista tekijöistä viime vuodelta. Oulun kaupunki

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Jäsentietojen VUOSITILASTO 2015

Jäsentietojen VUOSITILASTO 2015 Jäsentietojen VUOSITILASTO 2015 Johdanto Jäsentietojen vuositilasto 2015 sisältää tietoja Oulun ev.-lut. seurakuntien väestömuutoksista ja muutoksiin vaikuttaneista tekijöistä viime vuodelta. Oulun ev.-lut.

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Joensuun selvitysalue yhdessä

Joensuun selvitysalue yhdessä Toimintaympäristön muutokset Joensuun selvitysalue yhdessä 27.6.2013 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Pendelöinti Verotettavat tulot

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain.

Lisätiedot

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina 1940-2005 Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Väestötilastot Porin ev.lut. seurakuntayhtymä

Väestötilastot Porin ev.lut. seurakuntayhtymä Väestötilastot 2015 Porin ev.lut. seurakuntayhtymä Vuositilastot 2015 Vuositilasto 2015 sisältää tietoja Porin seurakuntayhtymän väestönmuutoksista ja avioliitoista sekä avioeroista. Tilastot on ajettu

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Väestökatsaus. Joulukuu 2015

Väestökatsaus. Joulukuu 2015 Väestökatsaus Joulukuu 2015 Turun väestökatsaus joulukuu 2015 Turun ennakkoväkiluku 2015 oli 185 810, lisäys edellisvuodesta 1986. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turun väestönkasvu oli edelleen

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain.

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain.

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Liite 4 201 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen segregaatio

Kaupunkiseutujen segregaatio Kaupunkiseutujen segregaatio JULMA-hankkeen tuloksia 3.12.2015 Jukka Hirvonen, Aalto-yliopisto 1 Esityksen sisältö 1 Segregaatio ja sen mittaaminen 2 Vieraskielinen väestö ja sen kasvu 3 Vieraskieliset

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2006 www.tek.fi Tutkimus/ES Työllisyyden kasvu jatkuu suhdannenousun vauhdittamana Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT)

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

Väestönkehitys ja ennuste MATOn mukaisella rakentamisella

Väestönkehitys ja ennuste MATOn mukaisella rakentamisella SUURALUE 1 KESKUSTA Väestönkehitys 1999-29 ja ennuste 214-219 25 16 12 2 14 12 1 15 1 8 8 6 1 6 4 5 4 2 2 1999 24 29 214 219-6 7-12 13-24 25-64 65-1999 24 29 214 219 3 % 25 % 15 % 1 % 5 % % 1999 24 29

Lisätiedot

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väestökatsaus Huhtikuu 2016 Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väkiluku kasvoi tai oli ennallaan 95 kunnassa (vihreä) ja väheni 218 kunnassa (punainen). Oulu 426 Väestö jatkaa keskittymistään

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016 Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa 2016 Sinisissä kunnissa (88 kpl) väestö kasvoi tai oli ennallaan, punaisissa (225 kpl) väheni. Kahdeksan suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-elokuussa

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus tammikuu 2015 Tammikuun lopussa Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Ensimmäistä kertaa sijoitetut 0 20 vuotiaat , koko maa (n)

Ensimmäistä kertaa sijoitetut 0 20 vuotiaat , koko maa (n) Ensimmäistä kertaa sijoitetut 0 20 vuotiaat 2006 2008, koko maa (n) 3800 3700 3664 3600 3500 3493 3400 3300 koko maa 3200 3177 3100 3000 2900 2006 2007 2008 Ensimmäistä kertaa sijoitetut 2006 2008 ikäryhmien

Lisätiedot

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus IV Ohjaamo-päivät 16. 17.3.2016, Vantaa Nuorten tukeminen kannattaa aina tilastoista arkikokemuksiin Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläk.), Tilastokeskus 6100000

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

II RIKOLLISUUSKEHITYS

II RIKOLLISUUSKEHITYS II RIKOLLISUUSKEHITYS A Rikoslajit 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Rikollisuuden rakennetta ja kehitystä tarkastellaan seuraavassa poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Ulkopuolelle jäävät rikokset,

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2012

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2012 NÄKYMIÄ ELOKUU 2012 Elokuun työllikatsaus 8/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 25.9.2012 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2012 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut 3,0 % viime

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2005 www.tek.fi Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus Eero Siljander Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Mikko Kenni, johtava konsultti FCG Konsultointi Oy

Mikko Kenni, johtava konsultti FCG Konsultointi Oy Valtimo Nurmes Lieksa Juuka Pielisjärvi-selvityksen ratkaisevat pointit Mikko Kenni, johtava konsultti FCG Konsultointi Oy 30.1.2014 Pielisjärven selvitysprosessi? Pielisen Karjalan kunnat päättivät toteuttaa

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 36 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki 2010 Väkiluku on kasvanut

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

VUOSITILASTO 2016 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ

VUOSITILASTO 2016 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ VUOSITILASTO 2016 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Vuositilastossa käytettäviä käsitteitä... 2 3. Vuoden 2016 jäsentietojen yhteenveto... 3 4. Kartta kirkkoon kuuluminen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 15 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Tirri 2000

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia kuin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005 Riistantutkimuksen tiedote :. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikannassa ei tapahtunut syksyn

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Väestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen

Väestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen Väestökatsaus Maaliskuu 2016 Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen Turun väkiluku kasvoi tammi-maaliskuussa 122 hengellä Turku tammi-maaliskuu 2016 Elävänä syntyneet 427 Kuolleet 477 Syntyneiden enemmyys

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

Säännöllinen kapasiteetti

Säännöllinen kapasiteetti Junatyyppi Juna Kulkuväli Lähtö Tulo Linja Kulkupäivät Voimassaoloaika IC 1 Helsinki asema Joensuu asema 7:17:00 11:40:00 Ma Ti Ke To Pe La Su 30.10.2016 10.12.2016 IC 2 Joensuu asema Helsinki asema 5:18:00

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta. 28CFDAB8EF=D8@ CG:?H=A=A ) ( 1B8EFDCG:?H=A=A (&+ >FA=;>>6 ) ( Opetusryhmäkoon keskiarvo Opetusryhmäkoon Opetusryhmäkoon Ryhmäkoon keskiarvo 2008 keskiarvo 2010 muutos Oman luokan luokka-aste yhteensä 19,57

Lisätiedot

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén II RIKOSLAJIT 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Seuraavassa rikollisuuden rakennetta ja kehityspiirteitä tarkastellaan poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Sen ulkopuolelle jäävät rikokset, joita

Lisätiedot

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Pirjo Ylöstalo, Kela Puh. 020 63 41390 Selvitys 1/2011 Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 1.2.2010 Yleistä

Lisätiedot

Väestö ja työpaikat suunnitetyö.

Väestö ja työpaikat suunnitetyö. Väestö ja työpaikat 2040 -suunnitetyö anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi www.pirkanmaa.fi Mitä tehdään, miksi tehdään? Maakuntakaavatyö: väestön ja työpaikkojen kehitysnäkymät. Rinnalle nostettu asuminen.

Lisätiedot

Väestön pääasiallinen toiminta Lahdessa ja suurimmissa kaupungeissa 2010

Väestön pääasiallinen toiminta Lahdessa ja suurimmissa kaupungeissa 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 26.0.2012 Väestön pääasiallinen toiminta Lahdessa ja suurimmissa kaupungeissa 2010 LAHDEN VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA 2010 Viimeisten 20 vuoden aikana Lahden

Lisätiedot

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestö GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väkiluku maailmassa elää tällä hetkellä yli 7 mrd ihmistä Population clock väestön määrään ja muutoksiin vaikuttavat luonnolliset väestönmuutostekijät

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.1.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus joulukuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömyys

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin kahtena

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.9.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus elokuu 2014 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi elokuussa edelleen,

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2016

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2016 Manner-Suomen kymmenen korkeimman ja matalimman työttömyysasteen kuntaa lokakuussa 2016 Pelkosenniemi 23,4 Muonio 20,3 Kolari 19,9 Posio 18,8 Kotka 18,6 Salla 18,4 Lieksa 18,4 Pori 18,1 Tohmajärvi 17,8

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Turussa oli työttömiä työnhakijoita tammikuun lopussa 15700, miehiä 9059 ja naisia 6641. Turun työttömyysaste oli 17,2 %, lisäystä edellisvuodesta 0,3 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN KESKEISET TYÖTTÖMYYSPROSENTIT 15 KUUKAUDEN AIKAJANALLA

MIKKELIN KAUPUNGIN KESKEISET TYÖTTÖMYYSPROSENTIT 15 KUUKAUDEN AIKAJANALLA Kaupunginhallitus 18.1.2016 Liite 1 10 MIKKELIN KAUPUNGIN KESKEISET TYÖTTÖMYYSPROSENTIT 15 KUUKAUDEN AIKAJANALLA Kaupungin työttömyysprosentit kuvataan tässä esityksessä suhteessa koko maahan ja Etelä-Savoon.

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Helmikuun työllikatsaus 2/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.3.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevia työnhakijoista oli Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.12.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2013 Kaakkois-Suomessa oli

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2012

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2012 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus maaliskuu 2012 Työttömyys kääntyi Kaakkois-Suomessa keskitalvella

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson 27.6.2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2016

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2016 Manner-Suomen kymmenen korkeimman ja matalimman työttömyysasteen kuntaa joulukuussa 2016 Posio 21,9 Kotka 21,3 Ilomantsi 21,1 Salla 21,0 Saarijärvi 20,8 Lieksa 20,3 Rautjärvi 19,9 Juuka 19,7 Äänekoski

Lisätiedot