Suomen ortodoksisen kirkon ikärakenne vuonna 2010 sekä seurakuntien jäsenmäärään vaikuttavat muuttujat neljännesvuosisadan aikajänteellä tarkasteltuna

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen ortodoksisen kirkon ikärakenne vuonna 2010 sekä seurakuntien jäsenmäärään vaikuttavat muuttujat neljännesvuosisadan aikajänteellä tarkasteltuna"

Transkriptio

1 Hallinnonuudistuksen jatkotyöryhmä Suomen ortodoksisen kirkon ikärakenne vuonna 2010 sekä seurakuntien jäsenmäärään vaikuttavat muuttujat neljännesvuosisadan aikajänteellä tarkasteltuna Kirkon jäsenten ikärakenne Suomen ortodoksisen kirkon ikärakenteen tarkastelu antaa mahdollisuuden arvioida seurakuntien jäsenmäärän muutoksia neljännesvuosisadan aikajänteellä. Yhdeltä osaltaan analyysi antaa hallinnonuudistuksen jatkosuunnittelulle tukea seurakuntarakenteen arvioinnissa. Alla olevassa kuvassa hiippakuntien tämän hetkistä eli vuoden 2010 ikäjakautumaa verrataan vastaaviin valtakunnallisiin ikäryhmiin. Kirkon jäsenistö on vanhusvoittoista. Koko kirkossa yli 65-vuotiaita on 60,1 % enemmän kuin valtakunnassa keskimäärin. Karjalan ja Oulun hiippakunnissa luku on lähes kaksinkertainen. Myös vuotiaiden osuus on maan keskimäärää 14,5 % suurempi, kun taas lapsiperheikäisiä aikuisia eli vuotiaita kirkossa on 29,6 % valtakunnan keskiarvoa vähemmän eli heistä on selvä vajaus, suurin Karjalan hiippakunnassa. Myös nuorten ja lasten määrät poikkeavat koko maan tilanteesta, edellinen -15,0 % ja jälkimmäinen -12,0 %. Tilasto käsittää paitsi kirkon perusväestön, myös kirkkoon aikuisiällä liittyneet suomalaiset ja maahanmuuttajat, joiden määrä on merkittävä (ks. s ). Kirkkoon aikuisiällä liittyneet ovat pääsääntöisesti nuorehkoja tai keski-ikäisiä aikuisia, mutta tämäkään ryhmä ei ole oikaissut kirkon demografista poikkeamaa. Kirkon pieni koko (1,1 % valtakunnan väestöstä) ja erityisesti sen väestörakenne vaikuttavat kirkon talouden kantokykyyn. Kun kirkon jäsenmäärästä (58.400) vähennetään alle 20-vuotiaat, jäljelle jää noin kirkollisveroa maksavaa jäsentä. Kun väkimäärästä vielä vähennetään yli 60-vuotiaat eläkeläiset kirkon, työelämässä toimisiksi jäseniksi jää vain henkeä eli 47,3 % kirkon koko väestöstä (Eläketurvakeskus: eläköitymisikä 2010 oli 60,4 vuotta). 1

2 Karjalan hiippakunta Demografisesti Karjalan hiippakunta muodostuu identtisistä kaksosista viitosseurakunnista ja kuutosseurakunnista. Kummassakin väkimäärä on noin ja väestökäyrät lähes päällekkäiset. Viitosiin kuuluvat Ilomantsin, Joensuun, Lieksan, Nurmeksen ja Taipaleen seurakunnat. Kuutosiin puolestaan kuuluvat Iisalmen, Jyväskylän, Kuopion, Mikkelin, Rautalammin ja Varkauden seurakunnat. Hiippakunnan väestöjakautuma on selvästi kaksihuippuinen. Suurempi huippu on vuotiaiden kohdalla ja pienempi vuotiaiden kohdalla. Yhtä suuri kuin vanhusväestön yliedustus, on vuotiaiden aliedustus. Seurakuntien tulevaisuutta ajatellen tämän väestönosan varassa on uusien seurakuntalaisten synnyttäminen. Lapsiperheikäisen väestön aliedustus johtaa pienentyviin lapsilukuihin ja ajan mittaan seurakuntien jäsenmäärän supistumiseen. Nuorten osuus hiippakunnassa on vielä kohtalaisen korkea, mutta useimmat koulunsa päättäneistä nuorista hakeutuu opiskelemaan ja työhön kotiseurakuntansa ulkopuolelle eivätkä välttämättä palaa enää takaisin työpaikkojen puutteen vuoksi. Osa heistä tullee kartuttamaan Helsingin hiippakunnan jäsenmäärää. Yksittäisissä seurakunnissa (Liite 1 ja 2, s ) tilanne saattaa olla vielä kärjistyneempi. Muun muassa nk. rajaseurakunnissa eli Ilomantsin, Lieksan ja Nurmeksen seurakunnissa lapsiperheikäisten aikuisten osuus väestöstä on huolestuttavan pieni ja sen seurauksena myös pienten lasten määrä on viime vuosina kääntynyt laskuun, esimerkkinä Lieksa. Kuutosten kohdalla sama trendi näkyy selvimmin Varkauden ja Iisalmen seurakunnissa, vaikka kaikissa, myös kaupunkiseurakunnissa, suuntaus on samankaltainen, vaikkakin lievempi. 2

3 Helsingin hiippakunta Helsingin hiippakunta on suurempi kuin Karjalan ja Oulun hiippakunnat yhteensä, noin jäsentä. Hiippakuntaan kuuluvat Haminan, Helsingin, Hämeenlinnan, Kotkan, Lahden, Lappeenrannan, Tampereen ja Turun seurakunnat. Helsingin seurakuntaan kuuluu 60 % hiippakunnan väestöstä, seitsemään muuhun seurakuntaan loput 40 %. Helsingin hiippakunnan väestöjakautuma on kahdesta muusta hiippakunnasta selvästi poikkeava, sillä kaikkia ikäryhmiä (vanhuksia lukuun ottamatta) on jokseenkin saman verran. Erityisesti nuorten ja lasten osuus on myönteisen suuri. Hiippakunnan useimmissa muissa seurakunnissa kuin Helsingissä (ks. Liite 3, s ) nuoren aikuisväestön vajetta esiintyy jossain määrin, mutta tilanne ei vielä näytä heijastuvan nuorten ja lasten ikäryhmiin (esimerkkinä Haminan ort. srk). Helsingin seurakunnan väestörakenne on lähimpänä koko maan vastaavia arvoja. 3

4 Oulun hiippakunta Oulun hiippakunnan väkimäärä on noin kolmasosa Karjalan hiippakunnan vastaavasta. Hiippakuntaan kuuluvat Kajaanin, Kiuruveden, Lapin, Oulun ja Vaasan seurakunnat. Eri ikäryhmien suhde on samankaltainen kuin Karjalan hiippakunnassa, mutta vuotiaiden vaje ei ole yhtä suuri ja myös alle 15-vuotiaita seurakuntalaisia on runsaammin kuin arkkihiippakunnassa. Kajaanissa, Oulussa ja Vaasassa nuorimpien ikäryhmien osuus on suhteellisen korkea (ks. Liite 4, s. 20). Pitkällä tähtäimellä Kiuruveden seurakunta lienee demografisesti tarkasteltuna vailla tulevaisuutta. Lapin seurakunnassa puolestaan on poikkeuksellisen vähän vanhusväestöä ja lapsiluku on selvästi vähentymässä. 4

5 Seurakuntien jäsenmäärän muutokset 27 vuoden aikajänteellä ( ) Seurakuntien jäsenmäärissä on 27 viimeisen vuoden aikana tapahtunut merkittäviä painopisteen muutoksia (ks. Taulukko 1). Vertailun vuoksi seurakuntalaisten määrien muutoksia on tarkasteltu myös viiden viimeksi kuluneen vuoden ajalta eli Taulukko 1. Seurakuntien väkiluvun muutosprosentti vuosijaksona sekä Iisalmi -31,7-6,0 Ilomantsi -56,4-8,3 Joensuu 19,1 0,3 Jyväskylä -9,5-1,7 Kuopio 1,6-3,2 Lieksa -42,9-13,5 Mikkeli 4,2-0,1 Nurmes -33,1-5,4 Rautalampi -36,3-10,6 Taipale -27,0-4,0 Varkaus -21,9-8,4 Karjalan hiippakunta -18,1-3,6 Hamina 47,4 12,1 Helsinki 43,5 3,3 Hämeenlinna -0,5 1,1 Kotka -12,8-1,4 Lahti 0,3-1,7 Lappeenranta 38,0 4,2 Tampere 27,4 5,1 Turku 30,5 3,1 Helsingin hiippakunta 32,1 3,2 Kajaani -14,6-1,9 Kiuruvesi -46,2-16,4 Lappi -20,1-4,7 Oulu -14,1-2,1 Vaasa -9,4 5,3 Oulun hiippakunta -18,0-2,6 Koko kirkko 3,1 0,1 5

6 Karjalan hiippakunnassa vain Joensuun, Kuopion ja Mikkelin seurakuntien jäsenmäärä on kasvanut vuodesta 1984 vuoteen Joensuun seurakunnan kasvusta vajaa puolet aiheutuu Tuupovaaran kunnan liittämisestä Joensuun kaupunkiin. Kuopion jäsenmäärän kasvu taas johtuu Pielaveden liittämisestä Kuopion seurakuntaan. Kaikkien muiden seurakuntien jäsenmäärä on laskenut 9,5 56,4 %. Suurin häviäjä on ollut Ilomantsi (-56,4 %) Tuupovaaran kunnan Joensuuhun liittämisen vuoksi. Ilman Tuupovaaran irtaantumista Ilomantsin vähentymä olisi ollut 36,4 %. Lieksassa väkiluku on vähentynyt 42,9 %, Rautalammilla 36,3 %, Nurmeksessa 33,1 %, Iisalmessa 31,7 %, Taipaleella 27,0 %, Varkaudessa 21,9 % ja Jyväskylässä 9,5 %. Koko hiippakunnan väkimäärän muutos on -18,1 %. Viiden viimeisen vuoden aikana ( ) väenkato hiippakunnassa on jatkunut suhteessa yhtä paljon, -3,6 %. Suurin vähentymä on ollut Lieksassa ja Rautalammilla. Rautalammin seurakunnan vähentymään vaikuttaa myös Karttulan kuntaliitos. Oulun hiippakunnassa kaikkien seurakuntien jäsenmäärä on laskenut tutkitun 27 vuoden aikana, yhteensä 18.0 %. Suurin vähentymä on Kiuruveden seurakunnassa, seuraavina Lappi, Kajaani, Oulu ja Vaasa. Koko hiippakunnan jäsenmäärän muutos on samaa suuruusluokkaa kuin Karjalan hiippakunnassa. Viiden viimeisen vuoden aikana väenkato Kiuruvedellä on jatkunut voimakkaana. Vaasan seurakunnan jäsenmäärä on sen sijaan kääntynyt nousuun. Helsingin hiippakunta muodostaa poikkeuksen edellisiin verrattuna. Koko hiippakunnan jäsenmäärän nousu on ollut 32,1 %. Eniten kasvaneet seurakunnat ovat Hamina, Helsinki, Lappeenranta, Turku ja Tampere. Hämeenlinnan ja Lahden väkimäärä on pysynyt jokseenkin entisellään. Hiippakunnan ainoa selvästi pienentynyt seurakunta on Kotka. Viiden eniten kasvaneen seurakunnan muutoskulminaatio ajoittuu 1991 alkaneen laman jälkeiseen aikaan, jolloin muuttoliike Etelä-Suomen kasvukeskuksiin kiihtyi. Viime vuosinakin seurakuntien kasvu on jatkunut lukuun ottamatta Kotkaa ja Lahtea. Syntyneet ja kuolleet, seurakuntaan ja seurakunnasta muuttaneet, liittyneet ja luopuneet Seurakunnan jäsenmäärän kehittymiseen vaikuttavat paitsi ikärakenne myös syntyneiden ja kuolleiden keskinäinen suhde, muuttoliikkeen kaksisuuntaisuus sekä kirkosta eronneiden ja kirkkoon liittyneiden määrät. Syntyneet/kuolleet Vertailujaksolla koko kirkon jäsenistä tuonilmaisiin on siirtynyt henkeä ja vastaavasti syntyneitä ja kastettuja on ollut henkeä. Kirkon jäsenmäärä on syntyneet/kuolleet-akselilla vähentynyt henkeä. Helsingin hiippakunnassa syntyneiden ja kuolleiden määrät ovat tasapainossa poikkeaman ollessa vain pari prosentin kymmenystä. Karjalan ja Oulun hiippakunnissa syntyneiden määrät eivät kompensoi kuolleiden määrää. Viiden viimeisen vuoden aikana Karjalan hiippakunnassa syntyneiden ja kuolleiden ero on jopa kasvanut. Syntyneet/kuolleet-akselin vaikutus Karjalan ja Oulun hiippakuntiin on väkimäärää pienentävä, Helsingin hiippakunnassa neutraali. 6

7 Taulukko 2. Syntyneiden ja kuolleiden keskinäiset suhteet sekä Karjalan hiippakunta Syntyneet 39,2 % 36,3 % Kuolleet 60,8 % 63,7 % Helsingin hiippakunta Syntyneet 49,5 % 49,8 % Kuolleet 50,5 % 50,2 % Oulun hiippakunta Syntyneet 36,8 % 38,6 % Kuolleet 63,2 % 61,4 % Seurakunnittain syntyneiden suhdetta kuolleisiin on verrattu myös suhdeluvulla, jotta seurakuntien erilainen koko ei vaikeuttaisi vertailua. Liitteen 5 pylväsdiagrammeissa (s ) lukuarvo 1,00 merkitsee, että syntyneitä ja kuolleita seurakunnassa on yhtä paljon. Jos luku on pienempi kuin 1, kuolleita on enemmän kuin syntyneitä. Jos luku taas on suurempi kuin 1, syntyvyys on kuolleisuutta suurempi. Lisäksi on verrattu kahta ajanjaksoa, toinen vuodesta 1984 lähtien ja toinen vuodesta 2006 lähtien. Viimeksi mainittu vastaa osapuilleen tämän hetkistä kehitystilannetta. Vuosina Helsingin hiippakunnan syntyvyys/kuolleisuus-suhde on ollut 0,99, Oulun hiippakunnassa 0,63 ja Karjalan hiippakunnassa 0,57. Koko kirkon suhdeluku on 0,76, eli niin ikään taantuva. Jos hiippakuntien jäsenmäärän muutoksia syntyvyys/kuolleisuus-akselilla verrataan hiippakunnan väkilukuun, Karjalan hiippakunnan jäsenmäärä on tarkastelujaksolla vähentynyt 15,2 %, Oulun hiippakunnan pienentynyt 18,8 % ja Helsingin hiippakunnan kasvanut 0,5 %. Karjalan hiippakunnassa vain Joensuussa syntyvyys kasvattaa väkilukua. Viime vuosina Lieksassa kuolleisuus on ollut 7,7 kertaa syntyvyyttä suurempi. Helsingin hiippakunnassa vain Helsingissä ja Tampereella syntyvyys ylittää kuolleisuuden. Oulun hiippakunnassa ei yksikään seurakunta ylitä raja-arvoa 1,00. Seurakunnasta muuttaneet/seurakuntaan muuttaneet Vertailu on tehty samaa laskentatapaa käyttäen kuin syntyneet/kuolleet-tarkastelussa. Arvon 1,00 kohdalla pois ja sisään muutto ovat tasapainossa. Muuttotappiollisissa seurakunnissa arvo on alle 1 ja muuttovoittoisissa seurakunnissa yli 1. Graafiset kuvaajat ovat liitteessä 6 (s ). Muuttoliike seurakuntien välillä ei juurikaan ole vaikuttanut koko kirkon jäsenmäärään. Vuosina väkimäärä on pienentynyt vain 583 hengellä eli vähentymä on 1,0 % kirkon koko jäsenmäärästä. Hiippakuntien väliset erot ovat suuremmat. Karjalan hiippakunta on muuttotappiollinen. Muuttoliikkeen vuoksi väkimäärä on vähentynyt 1719 hengellä, mikä on 8,5 % hiippakunnan koko väestöstä. Vain Jyväskylä ja Kuopio ovat viime vuosina olleet muuttovoittoisia seurakuntia. Hyvin lähellä tasapainotilaa ovat myös Joensuu, Mikkeli ja Taipale. Suurin muuttotappio on Rautalammilla ja Lieksassa. 7

8 Oulun hiippakunnassa väkimäärä on pienentynyt 930 hengellä vuosina , mikä hiippakunnan väkilukuun nähden merkitsee 14,6 %:n vähentymää. Vaasa on muuttovoittoinen ja Oulu tasapainossa Kiuruveden ollessa vahvimmin muuttotappiollinen seurakunta. Helsingin hiippakunnan seurakunnat ovat odotetusti muuttovoittoisia, Kotkaa ja Lappeenrantaa lukuun ottamatta. Hiippakunnan väkimäärä on kasvanut 2066 hengellä, mikä hiippakunnan jäsenmäärään suhteutettuna merkitsee 6,6 % kasvua. Karjalan ja Oulun hiippakunnissa pienet kaupungit ja maaseudun seurakunnat menettävät jäseniään paitsi Helsingin hiippakunnan alueelle myös hiippakuntiensa suurimpiin kaupunkikeskuksiin. Kirkkoon liittyneet ja kirkosta luopuneet Yllä olevassa kuvassa verrataan kirkkoon liittyneiden ja kirkosta luopuneiden määriä keskenään koko kirkon tasolla. Liittyneiden määrän kasvu on ollut merkittävä. Viimeisen viiden vuoden aikana kehitys on kuitenkin kääntynyt laskuun. Aina 2000-luvulle saakka kirkosta erottiin tasaisesti, mutta kymmenen viimeisen vuoden aikana eroaminen on yleistynyt, erityisesti kolmen viimeisen vuoden aikana. Koko vertailujaksolla kirkkoon on liittynyt henkeä ja kirkosta luopuneita on henkeä eli nettolisäys on henkeä. Tilanne ei näytä jatkuvan yhtä suotuisana. Liitteessä 7 (s ) liittyneiden ja luopuneiden vertailussa raja-arvo 1,00 merkitsee, että kirkkoon liittyneiden ja kirkosta luopuneiden määrät ovat yhtä suuret. Jos arvo on suurempi, liittyneitä on enemmän, jos taas pienempi kuin 1 luopuneita on enemmän. Kirkolle on myönteinen asia, että pääsääntöisesti liittyneitä on runsaammin kuin luopuneita kaikissa hiippakunnissa ja lähes kaikissa seurakunnissa. Koko 27 vuoden tarkastelujaksolla kaikissa Karjalan hiippakunnan seurakunnissa liittyneet ovat kasvattaneet jäsenmäärää. Viimeisten viiden vuoden aikana vain Kuopiossa ja Rautalammilla luopuneita on ollut hieman liittyneitä enemmän. Suhteellisesti eniten liittyjiä on ollut Nurmeksessa ja Mikkelissä. Koko tarkastelujak- 8

9 solla Karjalan hiippakunnassa liittyjiä on ollut noin puolitoistakertainen määrä (1,57) luopuneisiin verrattuna, mutta viime vuosina suhdeluku on pienentynyt (1,17). Helsingin hiippakunnan suhdeluku koko tarkastelujaksolta on 2,30 eli liittyneitä on ollut lähes 2,5-kertainen määrä luopuneisiin verrattuna, viiden viimeisen vuoden aikana kuitenkin vain puolitoistakertainen (1,63). Tämä johtuu kirkosta luopumisen yleistymisestä. Helsingin hiippakunnassa eroaminen on kiintynyt vuodesta 2002 lähtien, Karjalan hiippakunnassa paria vuotta myöhemmin ja Oulun hiippakunnassa vuodesta 2006 alkaen. Helsingin hiippakunnassa yhdenkään seurakunnan jäsenmäärä ei ole pienentynyt liittyneet/luopuneet-akselilla tarkasteltuna. Erityisesti Lappeenrannassa venäläiset maahanmuuttajat ovat kasvattaneet seurakunnan väkimäärää, viime vuosina myös Haminassa ja Kotkassa on ollut sama suuntaus. Sama myönteinen ilmiö on havaittavissa myös Oulun hiippakunnan seurakunnissa. Koko tarkastelujaksolla Kiuruvesi korostuu myönteisenä, mutta myös Kajaanissa ja Vaasassa suhdeluku on kaksin-kolmin-kertainen. Koko hiippakunnan arvot ovat 2,31 ( ) ja 2,11 ( ). Luopuneiden määrän kasvu ei pohjoisessa ole ollut niin voimakasta kuin kahdessa eteläisemmässä hiippakunnassa. Demografisten muuttujien yhteisvaikutus Edellä on tarkasteltu myös seurakuntien jäsenmäärään vaikuttavia vastavoimapareja. Syntyvyys, seurakuntaan muutto ja kirkkoon liittyminen kasvattavat seurakunnan jäsenmäärää, kun taas kuolleisuus, seurakunnasta pois muuttaminen ja kirkosta eroaminen pienentävät sitä. Taulukko 3. Syntyneet ja kuolleet, seurakuntaan ja seurakunnasta muuttaneet sekä kirkkoon liittyneet ja siitä luopuneet prosentteina per vuosi ajanjakson keskimääräiseen väkilukuun suhteutettuna. Karjalan hiippakunta Syntyneitä 0,84 % Kuolleita 1,47 % Erotus % Sisään muuttaneita 3,10 % Pois muuttaneita 3,44 % Erotus -0,34 % Liittyneitä 0,89 % Luopuneita 0,76 % Erotus +0,13 % Väkiluvun muutos/vuosi % Helsingin hiippakunta Syntyneitä 1,00 % Kuolleita 1,00 % Erotus 0.00 % Sisään muuttaneita 2,82 % Pois muuttaneita 2,59 % Erotus +0,23 % Liittyneitä 2,01 % Luopuneita 1,23 % Erotus +0,78 % Väkiluvun muutos/vuosi +1,01 % 9

10 Oulun hiippakunta Syntyneitä 0,97 % Kuolleita 1,54 % Erotus % Sisään muuttaneita 2,87 % Pois muuttaneita 3,47 % Erotus -0,60 % Liittyneitä 1,70 % Luopuneita 0,81 % Erotus +0,89 % Väkiluvun muutos/vuosi % Koko kirkko Syntyneitä 0,94 % Kuolleita 1,23 % Erotus % Sisään muuttaneita 2,92 % Pois muuttaneita 2,99 % Erotus -0,07 % Liittyneitä 1,58 % Luopuneita 1,02 % Erotus +0,56 % Väkiluvun muutos/vuosi % Kirkon ja hiippakuntien väkilukuun vaikuttavien vastavoimien analyysi osoittaa, että viime vuosien aikana Helsingin hiippakunnan väkimäärä on kasvanut keskimäärin 1,01 % vuodessa, kun taas Karjalan hiippakunnan väkimäärä on pienentynyt 0,84 % ja Oulun hiippakunnan jäsenmäärä samoin pienentynyt 0,28 % vuodessa. Oulun hiippakunnassa kirkkoon liittyneiden suuri määrä kompensoi korkeata kuolleisuutta ja suurta poismuuttoa. Koko kirkon kohdalla kasvua on ollut 0,2 % per vuosi. Alla olevassa kuvassa tarkastellaan syntyneiden/kuolleiden sekä liittyneiden/luopuneiden yhteisvaikutusta hiippakuntien väestökehitykseen ajanjaksona Muuttoliikkeen vaikutusta ei ole otettu tarkasteluun. Yhteisvaikutusta arvioitaessa lukuarvo 2,00 merkitsee, että väkimäärää kasvattavat ja pienentävät tekijät ovat tasapainossa. Jos lukuarvo on korkeampi kuin 2, hiippakunnan jäsenmäärä on kasvanut, jos alle 2, jäsenmäärä on taantunut. Vertailu on tehty vuosijaksolta viiden 10

11 vuoden jaksoiksi jaoteltuna. Kuvasta ilmenee, että ja 1990-luvuilla kaikkien hiippakuntien ja koko kirkon jäsenmäärä on kasvanut merkittävästi, mutta 2000-luvulle tultaessa jäsenmäärän kasvu on hiipunut ja lähestyy neutraalia raja-arvoa 2. Karjalan hiippakunnassa kehitys on laskenut jo taantuman puolelle. Tilannetta kompensoi maahanmuuttajien ja kotoperäisten liittyminen kirkkoon. Kielijakautuma maahanmuuttajien indikaattorina Suomen ortodoksinen kirkko on kansainvälistynyt ja maahanmuuttajat ovat rikastuttaneet ja kasvattaneet kirkon jäsenistöä. Johtopäätöksiä maahanmuuttajien vaikutuksesta kirkon jäsenmäärään voidaan tehdä väestön kielijakautumaa tarkastelemalla. Vuonna 2010 kotimaisia kieliä (suomi, ruotsi, saame) puhuvia kirkon jäsenistä oli 86,7 % ja vastaavasti muita kieliä puhuvia 13,3 %, mikä lukumääränä merkitsee henkilöä. Vieraiden kielten kirjo on suuri. Kirkon jäsenet edustavat 55 eri kieltä. Ylivoimaisesti suurimman vieraiden kielten puhujaryhmän muodostavat venäjänkieliset, joita vieraskielisistä on 79,3 %. Väkimääränä se merkitsee henkilöä. Kirkon koko jäsenmäärästä venäjänkielisten osuus on 10,6 %. Eniten venäjänkielisiä maahanmuuttajia on kaakkoisissa seurakunnissa: Lappeenrannassa 33,1 %, Haminassa 25,7 % ja Kotkassa 21,3 %. Kaikissa seurakunnissa venäjänkieliset ovat toiseksi suurin väestöryhmä suomenkielisten jälkeen. Seuraavaksi suurimmat kieliryhmät ovat ruotsi (737 henkeä), romania (373) ja kreikka (200). Venäjänkielisten osuus kirkon väestössä on viime vuosina kasvanut nopeasti. Vuonna 2006 heidän osuus oli henkeä eli 8,0 %. Neljä vuotta myöhemmin eli vuonna 2010 venäjänkielisten määrä oli henkeä, joten lisäystä on henkilöä. Suurin osa heistä on naisia, 68,1 %. Taulukoissa 3 ja 4 asiaa tarkastellaan seurakuntatasolla. Tutkitun neljännesvuosisadan aikana kirkon määrällisen kehityksen taitekohta on vuosi 1990, jonka jälkeen väkiluku on kääntynyt vähittäiseen nousuun. Väkiluku kasvoi aina vuoteen 2009 saakka, yhteensä hengellä. Tällä hetkellä ulkomaalaistaustaisia kirkon jäseniä on

12 henkeä, mistä voidaan tehdä se johtopäätös, että kirkon jäsenmäärän kasvu ja luvuilla perustuu merkittävältä osin maahanmuuttajiin. Myös kotoperäisten kirkkoon liittyjien määrä on huomattava, joskaan heistä ei ole käytettävissä vertailukelpoista tietoa vuodelta 2010 samaan tapaan kuin edellä maahanmuuttajista. Jotain voidaan kuitenkin päätellä kirkkoon liittyneiden suomalaisten määrästä. Vuosittaisten väestötietojen perusteella kirkkoon on vuosina liittynyt noin henkeä (ks. s. 8 ja 11), joista maahanmuuttajataustaisia on lähes Jos määrään lisättäisiin ennen 1984 liittyneet, kokonaisluku olisi ehkä henkeä suurempi. Koska pääosa maahanmuuttajien kirkkoon liittymisistä on tapahtunut 2000-luvulla, hallintotyöryhmän arvio on, että kirkkoon liittyneiden kokonaismäärästä kotoperäisiä voisi olla 2/3 ja maahanmuuttajataustaisia 1/3. Taulukko 3. Seurakuntien viisi yleisintä kieliryhmää sekä muut vieraskieliset summalukuna vuonna Suomi Venäjä Ruotsi Romania Kreikka Muut vieraskieliset Hamina Helsinki Hämeenlinna Iisalmi Ilomantsi Joensuu Jyväskylä Kajaani Kiuruvesi Kotka Kuopio Lahti Lappeenranta Lappi Lieksa Mikkeli Nurmes Oulu Rautalampi Taipale Tampere Turku Vaasa Varkaus Yhteensä %-osuus 85,3 10,6 1,3 0,6 0,3 1,9 12

13 Taulukko 4. Venäjänkielisten jäsenten määrät ja osuus seurakuntalaisista vuosina 2006 ja Muutos % % Iisalmi 16 1,3 29 2,5 13 Ilomantsi 24 2,0 20 1,9-4 Joensuu 184 3, ,9 90 Jyväskylä 173 7, ,8 25 Kuopio 79 1, ,8 32 Lieksa 7 0,8 11 1,6 4 Mikkeli 73 7, ,5 61 Nurmes 20 1,7 27 2,4 7 Rautalampi 4 0,4 6 0,8 2 Taipale 12 0,6 36 2,0 24 Varkaus 28 2,2 58 5,2 30 Hamina , ,7 62 Helsinki , ,0 589 Hämeenlinna 42 4,0 43 4,1 1 Kotka , ,3 86 Lahti 160 6, ,0 53 Lappeenranta , ,4 170 Tampere , ,4 96 Turku , ,3 69 Kajaani 77 4,1 96 5,5 19 Kiuruvesi 25 4,4 41 9,3 16 Lappi 33 2,8 35 3,4 2 Oulu 131 5, ,5 33 Vaasa , ,3 28 Yhteensä , , Valtaosa eli 77,8 % venäjänkielisistä kirkkoon liittyneistä on sijoittunut Helsingin hiippakunnan seurakuntiin, Karjalan hiippakunnassa heitä on 14,6 % ja Oulun hiippakunnassa 7,7 %. Naisten kirkko Väestörakenteeltaan Suomen ortodoksista kirkkoa voidaan luonnehtia paitsi varttuneiden ikäryhmien kirkoksi, myös naisten kirkoksi. Naisia kirkon jäsenistöstä on 56 % ja miehiä 44 %. Henkilömääränä epäsuhde merkitsee hieman yli 6600 miehen vajausta. 13

14 Seurakuntien kesken on selvää vaihtelua (Liite 8, s ). Leimallisesti naisenemmistöisiä seurakuntia ovat kaupunkikeskeiset seurakunnat kuten Helsinki, Tampere, Turku, Lappeenranta, Hamina, Kotka, Lahti, Joensuu, Jyväskylä, Mikkeli, Vaasa ja Oulu. Sen sijaan useissa maaseutuvaltaisissa seurakunnissa miehillä on enemmistö vuotiaiden ikäryhmissä, joskus nuoremmissakin. Näitä seurakuntia ovat Iisalmi, Ilomantsi, Kiuruvesi, Lieksa, Nurmes, Rautalampi ja Taipale. Joissakin seurakunnissa, kuten Kuopiossa ja Lapissa, miesten ja naisten balanssi eri ikäryhmissä on verraten tasapainoinen iäkkäimpiä vanhuksia lukuun ottamatta. Erityisesti Lappeenrannan seurakunnan, mutta myös koko kirkon kuvaajasta ilmenee, että alle 20-vuotiaissa nuorissa ja lapsissa pojilla on lievä enemmistö siitä luonnollisesta syystä, että maamme väestössä poikia syntyy jonkin verran enemmän kuin tyttöjä. Kaikissa muissa ikäryhmissä naiset ovat selvänä enemmistönä. Miesten katoa tapahtuu erityisesti vuotiaiden kohdalla lähes kaikissa seurakunnissa, mutta korostuneemmin Helsingin hiippakunnan alueella. Toisaalta kirkkoon liittyneiden joukossa on enemmän naisia kuin miehiä, mikä osaltaan vahvistaa naisenemmistöisyyttä kirkossamme. 14

15 Selitykset liitteiden 1-8 graafisiin esityksiin Seurakuntien ikärakenne liitteissä 1-4 sivuilla Graafisen esityksen aineistona on seurakuntien väkimäärä Seurakunnan jäsenet on jaettu ikäluokkiin syntymävuoden perusteella. Syntymävuodet on yhdistetty viiden vuoden jaksoiksi (esim , , jne.) ja kustakin jaksosta on laskettu kyseisinä vuosina syntyneiden keskiarvo. Graafinen kuvaaja koostuu edellä mainituista viisivuotisjaksojen keskiarvoista, joita vastaava lukuskaala on diagrammin pystyakselilla. Vaaka-akselille on merkitty vuosijakso Iäkkäimmät vanhukset ovat diagrammin vasemmassa reunassa ja alle viisivuotiaat lapset äärimmäisinä oikealla. Vuosijakson puolivälistä löytyvät 50-vuotiaat, 75-vuotiaat vasemmasta neljänneksestä ja 25-vuotiaat oikeasta neljänneksestä. Seurakuntien väkimäärään vaikuttavat muuttujat (syntyneet/kuolleet, seurakunnasta muuttaneet/seurakuntaan muuttaneet, liittyneet/luopuneet) liitteissä 5-7 sivuilla Syntyneiden suhdetta kuolleisiin on verrattu suhdeluvulla, jotta seurakuntien erilainen koko ei vaikeuttaisi vertailua. Liitteen 5 pylväsdiagrammeissa (s ) lukuarvo 1,00 merkitsee, että syntyneitä ja kuolleita seurakunnassa on yhtä paljon. Jos luku on pienempi kuin 1, kuolleita on enemmän kuin syntyneitä. Jos luku taas on suurempi kuin 1, syntyvyys on kuolleisuutta suurempi. Lisäksi on verrattu kahta ajanjaksoa, toinen vuodesta 1984 lähtien ja toinen vuodesta 2006 lähtien. Viimeksi mainittu vastaa osapuilleen tämän hetkistä kehitystilannetta. Sama vertailuperuste on liitteissä 6 ja 7, joissa kuvataan seurakuntien muuttoliikettä sekä kirkkoon liittyneiden ja siitä luopuneiden keskinäistä suhdetta seurakunnittain. Miesten ja naisten osuus seurakuntien väestössä liitteessä 8 sivuilla Graafisen esityksen aineistona on seurakuntien väkimäärä Seurakunnan miehet ja naiset on jaettu ikäluokkiin syntymävuoden perusteella. Syntymävuodet on yhdistetty kymmenen vuoden jaksoiksi ja kutakin jaksoa edustavien miesten ja naisten keskiarvo on kuvattu pylväsdiagrammina. 15

16 Liite 1. Karjalan hiippakunnan nk. viitosseurakuntien ikärakenne 16

17 Liite 2. Karjalan hiippakunnan nk. kuutosseurakuntien ikärakenne 17

18 Liite 3. Helsingin hiippakunnan seurakuntien ikärakenne 18

19 Helsingin hiippakunta, jatkoa 19

20 Liite 4. Oulun hiippakunnan seurakuntien ikärakenne 20

21 Liite 5. Syntyneet/kuolleet vertailu Karjalan hiippakunta Helsingin hiippakunta 21

22 Oulun hiippakunta 22

23 Liite 6. Seurakuntien muuttoliike Karjalan hiippakunta Helsingin hiippakunta 23

24 Oulun hiippakunta 24

25 Liite 7. Kirkkoon liittyneet ja kirkosta luopuneet Karjalan hiippakunta Helsingin hiippakunta 25

26 Oulun hiippakunta 26

27 Liite 8. Miesten ja naisten osuus seurakuntien väestössä 27

28 28

29 29

Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4

Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4 Vuositilasto 2014 Vuositilasto 2014 Johdanto Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4 Läsnä ja poissa olevan väestön lukumäärä, ulkomaan kansalaisten ja kielellisen vähemmistön lukumäärä seurakunnittain 31.12.2014

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE /Jaana Halonen 29.8.2012 DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011

Lisätiedot

Väestökatsaus. Lokakuu 2015

Väestökatsaus. Lokakuu 2015 Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen

Lisätiedot

VUOSITILASTO 2014 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ

VUOSITILASTO 2014 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ VUOSITILASTO 2014 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Vuoden 2014 jäsentietojen yhteenveto... 2 3. Kartta kirkkoon kuuluminen seurakunnittain... 3 4. Kirkkoon kuuluminen seurakunnittain...

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Vaasan muuttoliike 2000 2014

Vaasan muuttoliike 2000 2014 Vaasan muuttoliike 2000 2014 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 9.6.2015 Nettomuuttoliike* ja luonnollinen väestönkasvu 2000 2014 *) Muuttoliikkeen nettoluvut osoittavat tulo- ja lähtömuuttojen

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015 Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2015 Edellisvuoden huhtikuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,4 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Turku 28.1.215 Villiina Kazi Asiantuntija Esityksen sisältö 1) Maahanmuutto

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017. Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017. Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017 Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00 Lähestymistapa Asuntosijoittamisen tuotto (%) = Bruttovuokratuotto (%) + Arvonnousu (%) Bruttovuokratuotto lasketaan

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018 Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Lähestymistapa Tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2013. Asuntosijoittamisen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät:

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Liite 4 201 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa

Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa 1 (6) Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa 1. Suoritevertailu Tilastoissa Joensuun seutukirjaston toimintatilastoja on verrattu kaikkiin muihin maakuntakirjastoihin

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Osa 1 KAAKKOIS-PIRKANMAAN VÄESTÖ Marja Mönkkönen Pomoottori ry & Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta 2008 Kuva: Leo Koppana 2005 VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Alueiden kehittämisen aluekehityksen tarkoituksena on hallita

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

SODAN JÄLKEEN SUOMESSA SYNTYNEET JA UUSSUOMALAISET

SODAN JÄLKEEN SUOMESSA SYNTYNEET JA UUSSUOMALAISET SODAN JÄLKEEN SUOMESSA SYNTYNEET JA UUSSUOMALAISET PEKKA PARKKINEN ALUKSI Vuoden 2000 päättyessä Suomessa oli 5,18 miljoonaa asukasta. Asukasluvultaan suurimmassa ikäluokassa eli 1948 syntyneissä oli 87

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Elokuu 2015

Työttömyyskatsaus Elokuu 2015 Työttömyyskatsaus Elokuu 2015 Turun työttömyysaste oli elokuun lopussa 16,8 %, lisäystä edellisvuodesta 0,7 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 0,9 prosenttiyksikköä. 10 suurimman

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015 Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015 Edellisvuoden toukokuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi prosenttiyksiköllä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

Lisätiedot

Kuopion kaupunginkirjaston sukututkimuksen mikrotallenneluettelo

Kuopion kaupunginkirjaston sukututkimuksen mikrotallenneluettelo Kuopion kaupunginkirjaston sukututkimuksen mikrotallenneluettelo KIRKONARKISTOT ENO Rippikirjat 1780 1843 TK 1304 Rippikirjat 1844 1900 28-159 Lastenkirjat 1808 1900 1-98 Syntyneet 1797 1906 1-30 Vihityt

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Seminaari Alkoholi, huumeet ja eriarvoisuus Helsinki 04.12.2008 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia

Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia avaukset Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia Kalle elo Seuraavien noin 20 vuoden aikana Suomessa on odotettavissa väestön nopea ikääntyminen, sillä sotien jälkeen syntyneet ikäluokat

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2015-2019

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2015-2019 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2015-2019 Julkaisuvapaa Tekijä: ekonomisti Veera Holappa Lähestymistapa Tutkimus on tehty vuosittain vuodesta 2013 lähtien. Vuokratuotto lasketaan vanhoille

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Vuositilasto 2011. Johdanto...3. Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2011 väestömuutosten yhteenveto...4

Vuositilasto 2011. Johdanto...3. Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2011 väestömuutosten yhteenveto...4 Vuositilasto 2011 Johdanto...3 Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2011 väestömuutosten yhteenveto...4 Helsingin seurakuntayhtymän läsnä oleva väestö (väkiluku) 31.12.2011...5 Kirkkoon kuuluminen seurakunnittain

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita syyskuun lopussa 14884, joista miehiä 8349 ja naisia 6535. Turun työttömyysaste oli %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

16 Pohjois-Savo. 16.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

16 Pohjois-Savo. 16.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 16 Pohjois-Savo 16.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 16.1. POHJOIS-SAVO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 16 kpl Pohjois-Savo

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 Ennusteiden laadinta Helsingin, Espoon ja koko Helsingin seudun väestöennusteiden laadintaan käytetään

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 18,1 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Väestön toiminta Sipoossa

Väestön toiminta Sipoossa henkilöitä 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Väestön toiminta Sipoossa 1990 1 1995 2 2000 3 2006 4 Työlliset Työttömät 0-14 -vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Varusmiehet Eläkeläiset

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Turun työttömyysaste oli heinäkuun lopussa 18,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 1,1 prosenttiyksikköä. 10 suurimman

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

-10 km² ruutuaineistoon perustuva tutkimus. Marika Hakala. Tutkimuksen taustaa

-10 km² ruutuaineistoon perustuva tutkimus. Marika Hakala. Tutkimuksen taustaa Sepelvaltimotautikuolleisuuden alueelliset erot Suomessa -10 km² ruutuaineistoon perustuva tutkimus Marika Hakala Tutkimuksen taustaa Suomessa kuolleisuudessa on merkittävää alueellinen vaihtelua: Itä-

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Suomi Tänään 1/2009 Kaupungit matkailukohteina LAHTI TRAVEL OY

Suomi Tänään 1/2009 Kaupungit matkailukohteina LAHTI TRAVEL OY Suomi Tänään 1/2009 Kaupungit matkailukohteina LAHTI TRAVEL OY Taloustutkimus Oy Tammi-helmikuu 2009 Vesa Ryyppö, Jussi Pajunen 31.3.2009 Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan omaan käyttöön.

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita lokakuun lopussa 14576, joista miehiä 8272 ja naisia 6304. Turun työttömyysaste oli 16,0 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot