TOIMINTAKERTOMUS TOIMINTAVUOSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTAKERTOMUS 2012 55. TOIMINTAVUOSI"

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS TOIMINTAVUOSI hall valt xx.xx

2 Sisällysluettelo 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kuntayhtymän johtajan katsaus Kuntayhtymän hallinto Valtuusto Hallitus Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista SELONTEKO KUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT JA MENOT TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Strategia Käyttötalouden toteutuminen SSKKY Koulutuksen järjestämispalvelut Salon seudun ammattiopisto Salon seudun aikuisopisto Salon seudun oppisopimuskeskus Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta

3 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1 Kuntayhtymän johtajan katsaus Salon seudun koulutuskuntayhtymän toiminta on edelleen jatkanut kasvuaan vuoden 2012 aikana. Erityisesti toiminta on laajentunut aikuisopistossa. Muiden tulosalueiden toiminnan laajuus on pysynyt suunnilleen ennallaan. Myös kuntayhtymän toimintatuotot ovat kasvaneet. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntämän koulutuksen järjestämisluvan mukaisten ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkojen määrä on nostettu syksyllä :een opiskelijaan. Vuoteen 2011 verrattuna paikkamäärä on noussut 20:llä. Lisäksi vuoden 2013 alusta paikkamäärä nousee 1810:een, jolloin paikkamäärä on tasolla joka vastaa melko hyvin koko ikäluokkaa koskevan koulutustakuun toteuttamiseen. Vuoden 2012 aikana myönnetyt lisäpaikat on kohdistettu erityisesti yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi toteutettavaan koulutukseen. Valtioneuvosto on hyväksynyt Salon seudun sekä Kemiönsaaren äkillisen rakennemuutoksen alueiksi. Käynnissä oleva elinkeinorakenteen muutos on seurausta globaalin talouden kehityksestä. Rakennemuutosaluestatuksen suora vaikutus kuntayhtymään on ollut normaalia suuremman työvoimapoliittisen koulutuksen rahoituksen kohdistaminen Salon seudulle. Käytännössä se on näkynyt kasvaneena työvoimapoliittisen koulutuksen määränä aikuisopistossa. Lisäksi kuntayhtymälle on myönnetty määräaikainen 60:n opiskelijatyövuoden lisäkoulutuskiintiö äkillisen rakennemuutoksen vaikutusten hoitamiseen. Huolimatta merkittävistä panostuksista koulutukseen rakennemuutoksen aiheuttamia ongelmia ei ole kyetty vielä ratkaisemaan. Toimintaympäristön muutos on johtanut siihen, että kuntayhtymän strategia on uudistettu vuoden 2012 kuluessa. Strategiaan kirjattu kuntayhtymän perustehtävä Osaamista työelämän tarpeisiin on säilytetty ennallaan. Se kuvastaa toteutettavan koulutuksen työelämävastaavuutta ottaen huomioon elinkeino- ja työelämään vaikuttavat toimintaympäristön muutokset. Perustehtävää toteutetaan siten, että toiminnan tuloksellisuus ja vaikuttavuus kasvavat määritellyn vision, eli strategisen tahtotilan, mukaisesti. Visio kuvastaa kuntayhtymän keskeisiä tavoitteita, joiden on tarkoitus toteutua vuoteen 2017 mennessä. Visio on määritelty seuraavasti: Olemme oman alueemme vastuullinen, merkittävä ja asiakaslähtöinen työelämän kehittäjä. Merkittävin muutos strategiassa on ollut painopisteen siirtyminen rakenteellisista järjestelyistä opetuksen ja opiskelun sekä niitä tukevien toimintojen kehittämiseen. Opetusta ja opiskelua tukevista muutoksista näkyvimpiä tulee olemaan kuntayhtymän toimintojen keskittäminen Venemestarinkadun ja Hyvoninkadun alueille. Salon kaupungin kanssa toteutetun kiinteistökaupan seurauksena entinen Laurin koulu siirtyi vuoden 2012 lopussa kuntayhtymän omistukseen, mikä mahdollistaa Venemestarinkadun alueen kokonaisvaltaisen kehittämisen ammatillisen koulutuksen tarpeisiin pitkälle tulevaisuuteen. 3

4 1.2. Kuntayhtymän hallinto Valtuusto Salon seudun koulutuskuntayhtymässä ylintä päätösvaltaa käyttää 20-jäseninen valtuusto, joka koostuu jäsenkuntien valtuustojen valitsemista edustajista. Vuonna 2012 valtuusto kokoontui neljä kertaa ja päätti yhteensä 39 asiasta. VALTUUSTON JÄSENET TOIMIKAUDELLA Puheenjohtaja Antti Ruska, Salo 1. varapuheenjohtaja Pekka Mäenpää, Salo 2. varapuheenjohtaja Saija Karnisto, Salo Kemiö Mikael Hellbom, varajäsen Päivi Arfman Marjaana Hoikkala, varajäsen Harri Kaitala Koski Tl Jyrki Anttila, varajäsen Lassi Almgren Anne Niemelä-Laaksonen, varajäsen Johanna Uusitupa Paimio Hannu Riipinen, varajäsen Paula Hjerp Marja Turpeinen, varajäsen Kimmo Jalonen Tarja Vuontela, varajäsen Tintti Klapuri Salo Jani-Matti Jantunen, varajäsen Jari Virtanen Wilhelmiina Kallio, varajäsen Kaisa Saarinen Saija Karnisto, varajäsen Sari Murtomäki Riitta Koivisto, varajäsen Kristiina Uotila-Mäkinen Pekka Mäenpää, varajäsen Ensio Järvinen Antti Ruska, varajäsen Risto Kitula Annikka Tamminen, varajäsen Eva Willgren Matti Varajärvi, varajäsen Markku Randell Anna-Leena Yli-Jama, varajäsen Tuula Stenström Sauvo Riikka Anttila, varajäsen Susanna Katajainen Mika Rauhala, varajäsen Markku Kanervo Somero Timo Alanen, varajäsen Mikko Välttilä Jaana Kyyrä, varajäsen Outi Kolattu-Tolvi 4

5 Hallitus Hallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Vuonna 2012 hallitus kokoontui 14 kertaa ja päätettävänä oli yhteensä 160 asiaa. HALLITUKSEN JÄSENET TOIMIKAUDELLA Salo Puheenjohtaja Jorma Elovaara, varajäsen Timo Tammi Varapuheenjohtaja Timo Lehti, varajäsen Asko Määttänen Ari Aalto, varajäsen Ralf Hellsberg Siv Ilola, varajäsen Katri Karimo Simo Vesa, varajäsen Jani-Matti Jantunen Jaana Mäenpää, varajäsen Riitta Koivisto Esa Ojanen, varajäsen Ola Leinonen Kemiönsaari Heidi Loukiainen, varajäsen Mirja Penna Somero Taina Ruuhilehto, varajäsen Riitta Lehtinen TOIMIKUNNAT Hallintosäännön mukaan (8 ) hallitus asettaa tarvittavat toimikunnat, määrittelee toimikunnan tavoitteet ja tehtävät sekä sen, onko toimikunta tilapäinen tai pysyväisluonteinen. Hallitus on asettanut kokouksessaan palkkatoimikunnan, jonka puheenjohtajana on Jorma Elovaara (hallituksen pj) ja varapuheenjohtajana Timo Lehti (hallituksen varapj). Palkkatoimikunnan muut jäsenet ovat Heidi Loukiainen (hallituksen jäsen), Olli-Pekka Juhantila (kuntayhtymän johtaja), Heidi Wihlman-Niinikoski (talousjohtaja) sekä Kirsi Pitkänen (henkilöstöpäällikkö). TARKASTUSLAUTAKUNTA Varsinaiset jäsenet Puheenjohtaja Annikka Tamminen, Salo; varajäsen Anna-Leena Yli-Jama, Salo Varapuheenjohtaja Mikael Hellbom, Kemiönsaari; varajäsen Hannu Riipinen, Paimio Risto Kitula, Salo; varajäsen Jani Mussaari, Salo Ritva Koisti, Salo; varajäsen Kristiina Uotila-Mäkinen, Salo Valtuusto valitsi tarkastuslautakunnan esityksestä toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten kuntayhtymän tilintarkastusyhteisöksi Oy Audiator Ab:n. Vastuutilintarkastajana toimii JHTT Hannu Laurila. 5

6 1.3. Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa Vuoden 2012 aikana yksi merkittävimmistä muutoksista toiminnassa oli aikuisopiston opiskelija- ja koulutusmäärän ja sitä kautta toimintatuottojen kasvu. Työvoimapoliittinen koulutus kasvoi vajaa 20 prosenttia talousarvioon nähden. Lisäksi eduskunnan lisäbudjetissa kohdennettiin äkillisen rakennemuutoksen alueille lisämäärärahaa loppuvuodesta Määräraha on tarkoitettu koulutukseen, jolla voidaan tukea työllisyyden edistämistä. Koulutukset tuli aloittaa Määrärahaa myönnettiin 61,5 opiskelijatyövuotta, josta henkilöstökoulutuksen osuus oli 0,1 opiskelijatyövuotta. Koulutukset käynnistyivät , ja ne jatkuvat 2013 ja Talousarvioon merkityt ammattiopiston toimintatuotot ylittyivät n. 0,1 milj. euroa, vastaavasti toimintakulut ylittyivät 0,6 milj. euroa, mikä johti siihen, että tilikauden tulos jäi n. 0,5 milj. euroa suunniteltua pienemmäksi. Aikuisopiston toimintatuotto ylitti talousarvion n. 0,7 milj. eurolla. Toiminnan määrän kasvu johti myös n. 0,4 milj. euron kustannusten nousuun. Lopputuloksena tilikauden tulos ylitti talousarvion n. 0,3 milj. euroa. Kokonaisuutena kuntayhtymän toimintatuotot ylittivät talousarvion tavoitteen 1,1 milj. eurolla, eli lähes 4 %. Vastaavasti toimintakulut ylittyivät 0,9 milj. eurolla. Saavutettu tilikauden tulos luo hyvän pohjan kuntayhtymän tuleville investoinneille. Alla olevassa kuviossa on esitetty kuntayhtymän toteutuneet opiskelijamäärät ja opiskelijakiintiöt vuodesta 2001 lähtien. Toimintakertomuksen liitteessä 1 on esitetty tulosalueittain tammikuun ja syyskuun laskentapäivien toteutuminen koulutusmuodoittain. Opiskelijamäärät Keskiarvo Kiintiö KUVIO 1. Kuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakiintiö ja keskimääräinen opiskelijamäärä vuosina

7 1.4. Henkilöstö Henkilöstön kokonaismäärä oli yhteensä 333, josta opetushenkilöstöä oli 213 henkilöä. Edelliseen vuoteen verrattuna henkilöstön määrä on kuntayhtymässä kasvanut 11 henkilöllä. Taulukosta 1 näkyy kuntayhtymän henkilöstömäärän kehitys laskentapäivä vuosina Tulosalue Koulutuksen järjestämispalvelut Ammattiopisto Aikuisopisto Oppisopimuskeskus SSKKY Yhteensä TAULUKKO 1: Henkilöstön määrä tulosalueittain vuosina Henkilöstön osuudet tulosalueittain näkyvät kuviossa 2. Oppisopimuskeskus 1 % Aikuisopisto 29 % Koulutuksen järjestämispalvelut 19 % Ammattiopisto 50 % KUVIO 2. Henkilöstön osuus tulosalueittain Taulukossa 2 on esitetty henkilötyövuodet tulosalueittain vuodesta 2008 alkaen. Kuntayhtymätasolla henkilötyövuodet ovat laskeneet vajaalla yhdellä prosentilla tilikauteen 2011 verrattuna. Suhteellisesti eniten henkilötyövuodet ovat laskeneet ammattiopistossa kolmella prosentilla. 7

8 Henkilötyövuodet tulosalueittain Koulutuksen järjestämispalvelut Ammattiopisto Aikuisopisto Oppisopimuskeskus SSKKY yhteensä TAULUKKO 2. Henkilötyövuodet tulosalueittain vuosina Palvelussuhteissa määräaikaisten palvelussuhteiden osuus koko kuntayhtymässä on kasvanut neljä prosenttiyksikköä tilinpäätökseen 2011 verrattuna. Taulukossa 3 on esitetty yhteenveto palvelussuhteiden laadusta tulosalueittain vuonna 2012: Palvelussuhteet Toistaiseksi voimassa olevat Määräaikaiset Kokoaikaiset Osaaikaiset Sivuvirat Koulutuksen järjestämispalvelut Ammattiopisto Aikuisopisto Oppisopimuskeskus Yhteensä TAULUKKO 3. Palvelussuhteet tulosalueittain Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma oli 14,127 milj.euroa. Kasvua edelliseen tilikauteen verrattuna on 0,493 milj.euroa eli vajaa neljä prosenttia. Kuntayhtymässä on laadittu erillinen henkilöstöraportti, joka antaa tietoja henkilövoimavarojen tilasta, käytöstä ja niiden muutoksista. Kuntayhtymässä toteutettiin myös joka toinen vuosi tehtävä henkilöstön työtyytyväisyyskysely. Tuloskortissa tavoitearvoksi oli asetettu kuntayhtymätasolla vähintään 3,85. Tavoitearvoa ei saavutettu, koska toteutunut arvo oli 3,70. Kysely käsitellään tulosalueilla yhdessä henkilöstön kanssa, ja sen pohjalta laaditaan kehittämistoimenpiteet kuntayhtymä- ja tulosaluetasoilla. 8

9 1.5. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kuntayhtymän taloudellinen tilanne on hyvä, mutta sen arvioidaan heikkenevän lähitulevaisuudessa jossain määrin. Kustannusrakenteessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia aikaisempiin vuosiin verrattuna rahoitus- ja palkkaratkaisuista johtuen henkilöstökustannusten merkitys tulee jatkossa kasvamaan entisestään. Merkittäväksi ja ilmeisen pysyväksi epävarmuustekijäksi on osoittautunut globaalin talouden nopea muutos, joka luonnollisesti heijastuu niin valtion- kuin kuntatalouteenkin. Tämän seurauksena hallitusohjelmaan on kirjattu merkittäviä säästötavoitteita, jotka tulevat näkymään myös ammatillisen koulutuksen rahoituksessa. Erityisesti säästöjen vaikutukset kohdistuvat oppisopimus- ja aikuiskoulutukseen, mutta myös nuorille suunnattuun ammatilliseen peruskoulutukseen. Myös käynnissä olevat keskustelut ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi ja järjestäjäverkon kokoamiseksi voivat johtaa kuntayhtymän kannalta ei toivottuihin tuloksiin. Salonseutu hyväksyttiin syyskuussa 2009 äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2011 loppuun asti. Määräaikaa on sittemmin jatkettu kahdella vuodella. Lisäksi Kemiönsaari nimettiin vuonna 2012 äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2015 loppuun asti. Rakennemuutos statukset ovat ohjanneet työvoimapoliittisen koulutuksen määrärahoja normaalia enemmän juuri Salon seudulle. Kuntayhtymän sisäisistä riskeistä suurimmat liittyvät talouteen. Kuntayhtymän kiinteistöjen pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelma on saatu valmiiksi ja sen toteuttaminen on aloitettu. Investointien jälkeen kaikkien koulutusalojen tilat ja oppimisympäristöt on saatu muokattua vastaamaan nykyisiä ja tulevaisuuden koulutustarpeita. Vuosille ajoittuvat saneeraus- ja uudisrakennusinvestoinnit tulevat olemaan merkittävä taloudellinen panostus, joka näkyy kuntayhtymän taloudellisen tuloksen heikkenemisenä sekä lainanoton lisääntymisenä. Samanaikaisesti toteutuvat valtiontalouden säästöt vähentävät kuntayhtymän tuloja. Kuntayhtymän strategian mukaisesti vuoden 2011 aikana toteutetun laajamittaisen riskikartoituksen perusteella on vuoden 2012 aikana laadittu riskisuunnitelma, jonka avulla on tarkoitus poistaa riskien syyt tai minimoida niiden toteutumisen vaikutuksia. 9

10 2. SELONTEKO KUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMI- SESTÄ Kuntayhtymän johdon vastuulla on huolehtia siitä, että kuntayhtymässä on sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön nähden toimiva sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Hallituksen ja viranhaltijoiden ratkaisuvallasta säädetään hallintosäännössä. Hallintosäännön 3 :n mukaan kuntayhtymän hallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja sisäisestä valvonnasta. Kuntayhtymän johtaja vastaa kuntayhtymän strategisesta johtamisesta ja kokonaisuuden kehittämisestä sekä tulostavoitteiden toteutumisesta (hallintosääntö 4). Hallintosäännön 29 :n mukaan hallitus päättää kuntayhtymän riskienhallintaa koskevista periaatteista ja kuntayhtymän johtaja vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta. Ulkoista arviointia varten kuntayhtymässä on kuntalain 71 :n mukainen tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään lisäksi tarkastussäännössä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa arvioitiin esimiehille suunnatun kyselyn avulla, joka on toteutettu vuodesta 2008 lähtien. Kyselyssä sisäistä valvontaa tarkastellaan viidestä eri näkökulmasta: 1. Johtamistapa ja valvontakulttuuri 2. Riskienhallinta 3. Valvontatoimenpiteet 4. Raportointi ja tiedonvälitys 5. Seuranta Kyselyn vastausasteikko on 1-4. Kysymysten lisäksi vastaajia pyydetään kertomaan, millä tavoin kysymyksissä esitettyjä väittämiä todennetaan. Kysely kohdennettiin yhteensä 37 esimiesasemassa toimivalle työntekijälle. Vastausprosentti oli 73 prosenttia, joka nousi seitsemän prosenttiyksikköä edellisvuoteen verrattuna. Vastaukset jakaantuvat tulosalueittain seuraavasti: Aikuisopisto/Oppisopimuskeskus 13 8 Ammattiopisto 3 10 Koulutuksen järjestämispalvelut 11 7 YHTEENSÄ Kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tila on pysynyt hyvänä tai tyydyttävänä. Vuoteen 2011 verrattuna kaikkien muiden näkökulmien yleisarvosanat parantuivat paitsi seurannan, joka laski hieman. Yleisarvosana vaihteli välillä 2,8 3,2 (v vaihteluväli 2,6 3,1). Kuviossa 3 on esitetty eri näkökulmien keskiarvot vuodesta 2008 alkaen. 10

11 Keskiarvo 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Johtamistapa ja valvontakultt uuri Hallituksen selonteko Riskienhallint a Valvontatoimenpiteet Raportointi ja tiedonvälitys Seuranta ,83 2,17 2,97 2,55 2, ,67 1,88 2,73 2,31 2, ,87 2,19 2,77 2,55 2, ,06 2,63 3,12 2,84 2, ,12 2,94 3,20 2,89 2,83 KUVIO 3: Hallituksen selontekokyselyn näkökulmien keskiarvot ajanjaksolla Edellisvuosien tapaan parhaimmat arvosanat näkökulmista saivat johtamistapa ja valvontakulttuuri sekä valvontatoimenpiteet. Johtamistapa ja valvontakulttuuri näkökulmassa vuodella 2011 asetettiin kehittämiskohteeksi henkilöstön osaamiskartoituksiin liittyen Osaava Varsinais- Suomi hankkeessa kehitetyn välineen pilotointi. Tämä välineen jalkauttaminen koskemaan koko kuntayhtymän henkilöstöä on yksi työhyvinvointiin ja johtamiseen liittyvä strateginen toimenpide vuodelle Organisaatiomuutokseen liittyvää kehittämistyötä jatketaan myös tulevana vuotena tavoitteena työhyvinvointi ja johtaminen osastrategian mukaisesti organisaation selkeyttäminen, joka on yksi keskeinen tekijä työhyvinvoinnin kehittämisessä. Riskienhallinnassa on tapahtunut parantumista edellisvuosiin verrattuna. Riskienhallinta on keskeisessä osassa prosessit ja järjestelmät osastrategiassa. Vuodelle 2013 strategiseksi toimenpiteeksi on asetettu riskienhallintajärjestelmän laatiminen ja käyttöönotto. Työ on jo aloitettu vuonna 2012 laatimalla riskisuunnitelma. Kuntayhtymässä tehtiin 2012 myös yhtenäisellä lomakkeella työturvallisuuskartoitukset, joiden pohjalta on laadittu / laaditaan korjaustoimenpiteet tulosyksiköittäin. Raportoinnin ja tiedonvälityksen arvosana on noussut vuoteen 2011 verrattuna. Tiedon kulku organisaation sisällä on parantunut, mutta tiedon välittyminen organisaatiolta sidosryhmille ja sidosryhmiltä organisaatiolle koetaan haasteelliseksi. Opetuksen osastrategiassa yhtenä strategisena toimenpiteenä onkin työelämäyhteistyön kehittäminen. Raportointiin ja tiedonvälitykseen liittyy myös toiminnan ja talouden raportoinnin kehittäminen, joka on strategisena toimenpiteenä vuodelle 2013 prosessit ja järjestelmät osastrategiassa. Esimiesten arvion mukaan seurannan tila on kehittynyt ja kehittyy edelleen kuntayhtymässä. Tulevana vuonna tullaan laatimaan sisäisen arvioinnin ja seurannan suunnitelma, joka tuo suunnitelmallisuutta sisäiseen arviointiin. Vuonna 2013 kuntayhtymässä järjestetään myös sisäinen koulutus auditoinnista. Kuntayhtymän strategisena toimenpiteenä 2013 on laatu- ja ympäristöjärjestelmän käyttöönotto, ja niiden sertifiointi Tämä tavoite omalta osaltaan kehittää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa. 11

12 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 3.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma kuvaa, miten tilikauden tuotot ovat riittäneet kattamaan toiminnan tuottamisesta aiheutuneet kulut. Tuloslaskelmaan otetaan ainoastaan ulkoiset tulot ja menot. Tuloslaskelman välitulosten eli toimintakatteen, vuosikatteen ja tilikauden tuloksen avulla osoitetaan tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyys jaksotettuihin menoihin. Arvioinnissa käytetään lisäksi tuloslaskelman eristä ja toiminta- ja vuosikatteesta laskettuja tunnuslukuja. Kuntayhtymän tilikauden tulokseen on vaikuttanut tilikaudella 2012 suunnitelman mukaisten poistojen poistosuunnitelman perusteiden muuttaminen vastaamaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjetta suunnitelman mukaisista poistoista ja niiden perusteista. Rakennusten osalta poistoajaksi määriteltiin vuotta, kun se aikaisemmin oli ollut 40 vuotta. Tämän takia rakennusten poistoaikoja kiristettiin keskimäärin 10 vuotta. Poistosuunnitelman perusteiden muuttamisen tarkoituksena on, että rakennusten poistoajat vastaavat entistä paremmin niiden todellista taloudellista käyttöikää, ja että kuntayhtymän tase antaa oikeamman kuvan varallisuudesta. Muutetut poistosuunnitelman perusteet otettiin käyttöön jo tilinpäätöksessä Tämän takia kuntayhtymän poistot kasvoivat 0,530 milj. eurolla budjettiin nähden. Vaikka vuosikate ei riittänyt poistojen kattamiseen, kuntayhtymän tilikauden tulos muodostui positiiviseksi tilinpäätössiirtojen jälkeen (taulukko 4). TP 2012 TP 2011 TP 2010 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvon alentumiset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden voitto/tappio TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintakate% 7 % 9 % 11 % (= (toimintakate/toimintatuotot*100) Vuosikate/poistot, % 90 % 185 % 234 % TAULUKKO 4. Kuntayhtymän tuloslaskelma ja sen tunnusluvut. 12

13 Toimintatuotot Kuntayhtymän toimintatuottojen kokonaismäärä oli tilikaudella 2012 yhteensä 27,783 milj. euroa. Edelliseen tilikauteen verrattuna toimintatuotot kasvoivat yhdellä prosentilla, yhteensä 0,312 milj. euroa. Kasvuun vaikutti etenkin työvoimapoliittisen koulutuksen volyymin lisääntyminen. Toimintatuottojen rakenne pysyi samankaltaisena kuin tilikaudella Kuviossa 4 on esitetty toimintatuottojen rakenne tilinpäätöksessä Hankerahoitus ja avustukset 3 % Muut tuotot 1 % Myyntituotot 20 % Valtionosuudet 76 % KUVIO 4. Toimintatuotot tilinpäätös Toimintakulut Toimintakulut olivat tilikaudella 2012 yhteensä 25,992 milj. euroa. Kasvua edelliseen tilikauteen verrattuna oli 0,960 milj. euroa eli vajaa neljä prosenttia. Euromääräisesti eniten kasvoivat edellisen tilikauden tapaan henkilöstökulut, yhteensä 0,675 milj. euroa (4 %). Henkilöstökulujen kasvua selittävät palkankorotukset. Alla olevassa kuviossa on esitetty toimintakulujen rakenne tilinpäätöksessä 2012, jossa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia edelliseen tilikauteen verrattuna. Aineet, tarvikkeet ja tavarat 13 % Muut toimintakulut 7 % Palvelujen ostot 13 % Henkilöstökulut 69 % KUVIO 5. Kuntayhtymän toimintakulujen rakenne tilinpäätöksessä

14 Toimintakate ja vuosikate Kuntayhtymän toimintakate oli 1,815 milj. euroa positiivinen. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamassa yleisohjeessa kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta todetaan, että kuntayhtymän, jolla ei ole verorahoitusta, toimintakatteen tulee olla positiivinen. Tämän asetetun vaatimuksen SSKKY:n toimintakate täytti. Verrattaessa toimintakatetta edelliseen tilikauteen, toimintakate laski 0,661 milj.eurolla. Toimintatuottojen suhteellinen osuus toimintakuluista pysyi kuitenkin hyvänä edellisten tilikausien tapaan ollen 106,9 prosenttia (tilinpäätös ,9%). Kuntayhtymän vuosikate pieneni 0,701 milj. eurolla edelliseen tilikauteen verrattuna. Vuosikate on keskeinen kateluku, kun arvioidaan tulorahoituksen riittävyyttä. Vuosikate ei täysin riittänyt suunnitelman mukaisten poistojen kattamiseen: suunnitelmapoistot ylittivät vuosikatteen 0,198 milj. eurolla. Syynä tähän on suunnitelman mukaisten poistojen poistoaikojen kiristyminen edelliseen tilikauteen verrattuna. Tämä vaikutti siihen, että vuosikatteen ja poistojen vertailun perusteella laskettava tunnusluku laski tilinpäätöksen prosenttista 90 prosenttiin. Tässä tunnusluvussa vähimmäistasona pidetään 100 prosenttia. Tilikauden tulos Kuntayhtymän tilikauden tulos ennen tilinpäätöseriä oli 0,198 milj. euroa ollen 1,358 milj. euroa pienempi kuin edellisenä tilikautena. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävien poistoeroja tuloksenkäsittelyerien jälkeen tilikauden tulos muodostuu ylijäämäiseksi ollen 0,373 milj. euroa. Poistoerokirjaukset on tehty kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaisesti ja niiden muutos oli 0,571 milj. euroa Toiminnan rahoitus Tilikauden toiminnan rahoitusta tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä sekä rahoitustoiminnan, oman pääoman ja maksuvalmiuden nettomäärät. Näiden kahden nettomäärän erotus osoittaa kuntayhtymän rahavarojen muutoksen tilikaudella. Kuntayhtymän rahoituslaskelma ja siitä laskettavat tunnusluvut on esitetty taulukossa 5. 14

15 TP2012 TP2011 TP Toiminnan rahavirta Vuosikate Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisen lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 24 % 104 % 104 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 24 % 98 % 99 % Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv TAULUKKO 5. Kuntayhtymän rahoituslaskelma ja siitä laskettavat tunnusluvut. Rahoituslaskelmasta nähdään, että toiminnan ja investointien rahavirta on ollut negatiivinen. Rahoituksen rahavirta on ollut positiivinen. Kuntayhtymän rahavarat ovat pienentyneet yhteensä 0,375 milj. eurolla. Tulorahoitus ei ole riittänyt yksistään toiminnan ja investointien kattamiseen sekä lainanlyhennysten hoitamiseen. Kuntayhtymän pitkäaikaiset lainat ovat lisääntyneet neljällä milj. eurolla johtuen mittavista investointihankkeista, jotka liittyvät kuntayhtymän tilasuunnitelmaan vuosille (valt ). Tilikaudella aloitettiin sosiaali- ja terveysalan osaamiskeskuksen rakentaminen Hyvoninkadulle. Tämän investointihankkeen kokonaiskustannusarvio on 8,672 milj. euroa, josta tilikaudella 2012 toteutui 3,767 milj. euroa. Toinen iso investointikohde oli Venemestarinkadulla sijaitsevan Laurin koulun kiinteistön hankinta, jonka arvo oli 2,010 milj. euroa. 15

16 Kuviossa 6 on kuvattu vuosikatteen riittävyyttä nettoinvestointeihin ja lainanlyhennyksiin ajanjaksolla Nettoinvestoinnit ja lainanlyhennykset Vuosikate KUVIO 6. Vuosikatteen riittävyys nettoinvestointeihin ja lainanlyhennyksiin vuosina Investointien tulorahoitus tunnusluku osoittaa, että tulorahoituksella pystyttiin kattamaan vajaa neljännes investointien omahankintamenosta, loppuosa on rahoitettu kassavaroilla ja lainarahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitus tunnusluku kertoo vuosikatteen prosenttiosuuden kuntayhtymän investointien omahankintamenojen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanlyhennyksillä tarkoitetaan rahoituslaskelman mukaisia pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä. Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten arvoon. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Lainanhoitokate on vaihdellut kuntayhtymässä vuosina välillä Myös maksuvalmiutta kuvaava tunnusluku eli kassan riittävyys on pysynyt hyvällä tasolla. 16

17 4. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Kuntayhtymän rahoitusrakennetta kuvaa tase ja siitä laskettavat tunnusluvut, jotka kuvaavat omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta sekä velkaisuutta. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset käyvät ilmi edellä esitetystä rahoituslaskelmasta. Taulukossa 6 on esitetty kuntayhtymän tase ja tunnusluvut tilikaudelta 2012 ja edelliseltä tilikaudelta VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Tietokoneohjelmistot 1 7 Arvonkorotusrahasto Muut pitkävaikutteiset menot Edellisten kausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet POISTOERO JA VAPAA- Rakennukset EHTOISET VARAUKSET Kiinteät rakenteet Poistoero Koneet ja kalusto Vapaaehtoiset varaukset Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 2 2 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrah. erityiskatteet VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat rahoituslaitoksilta Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Saamiset Lainat julkisyhteisöiltä 0 13 Pitkäaikaiset saamiset Saadut ennakot Valtionosuudet Ostovelat Muut velat Lyhytaikaiset saamiset Siirtovelat Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ

18 TASEEN TUNNUSLUVUT: TP 2012 TP 2011 Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä Lainakanta TAULUKKO 6: Kuntayhtymän tase ja siitä laskettavat tunnusluvut. Tase sisältää kuntayhtymän omaisuus- ja pääomaerät tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaan. Erät eivät sisällä eri tulosalueiden välisiä sisäisiä eriä. Taseen loppusumma oli 34,716 milj. euroa. Taseen vastaavaa puolella merkittävin erä on aineelliset hyödykkeet, joka sisältää mm. kiinteistöt sekä koneet ja kaluston. Vastattavaa puolella suurimman ryhmän puolestaan muodostaa oma pääoma. Kasvua edelliseen tilikauteen verrattuna on 5,859 milj. euroa. Kasvuun ovat etenkin vaikuttaneet Hyvoninkadulle rakennettava osaamiskeskus, joka näkyy keskeneräisissä hankinnoissa sekä Hyvoninkadun maa-alueen arvoon tehty arvonkorotus 1,006 milj. Arvonkorotus on tehty, koska taseessa ollut kirjanpitoarvo ei vastannut maaalueen todellista arvoa. Tilinpäätöksessä 2011 Hyvoninkadun maa-alueen arvo oli 0,074 milj. euroa, joka on määritelty kiinteistön hankintahetkellä Maa-alueen arvosta teetettiin kahdella puolueettomalla taholla arvio, joiden perusteella varovaisuuden periaatetta noudattaen maa-alueen arvoksi on nyt kirjattu 1,080 milj. euroksi. Kuntayhtymän omavaraisuusaste on pysynyt edelleen hyvänä. Tunnusluku mittaa kuntayhtymän vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Kuntataloudessa yleisesti omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Suhteellisen velkaantuneisuuden, % -tunnusluvun arvo on noussut edelliseen tilikauteen verrattuna 16 prosenttiyksikköä. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmin kuntayhtymä pystyy selviytymään velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. 18

19 5. KOKONAISTULOT JA MENOT Kokonaistulojen ja menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tuotot, kulut ja rahoitustapahtumat. Kokonaistulo- ja menokäsitteet kattavat varsinaisen toiminnan ja investointien tuotot ja kulut sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. Lyhytaikaisten lainojen ja oman pääoman muutokset esitetään kuitenkin kumpikin nettoeränä joko menona tai tulona. Taulukossa 7 on esitetty kuntayhtymän tilikauden 2012 kokonaistulot ja menot. TULOT MENOT Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön -24 Korkotuotot 14 Korkokulut 8 Muut rahoitustuotot 3 Muut rahoituskulut 3 Tulorahoituksen korjauserät 0 Tulorahoituksen korjauserät 0 Investoinnit 0 Investoinnit Rahoitustoiminta Käyttöomaisuusinvestoinnit, netto Pitkäaikaisten lainojen lisäys Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys 13 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 Oma pääoman muutokset 0 Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä TAULUKKO 7: Kuntayhtymän kokonaistulot ja menot. Kuntayhtymän kokonaismenot ylittivät kokonaistulot 1,797 milj. eurolla. 19

20 6. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Kuntalain 70 :n mukaan hallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä. Tilikauden tuloksella tarkoitetaan tuloslaskelman tulosta ennen varaus- ja rahastosiirtoja eli tilinpäätössiirtoja. Kuntayhtymän tulos tilikaudella 2012 on yhteensä ,93 euroa. Hallitus on päättänyt esittää valtuuston hyväksyttäväksi sitovien määrärahojen poikkeamat esityksen mukaisina sekä tilikauden tuloksen ,93 euron käsittelystä seuraavaa: 1. Tuloutetaan tehtyjä poistoeroja ,05 euroa 2. Kirjataan ,12 euron ylijäämä taseeseen tilikauden ylijäämän tilille. 20

21 7. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Talousarvion toteutumisvertailut osassa esitetään, miten valtuuston asettamat sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet. Kokonaisuutena kuntayhtymän toiminta ja talous on toteutunut hyvin talousarviovuonna Talousarviossa 2012 ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuustulon arvioitiin olevan yht. 18,266 milj.euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön (myöh. OKM) päätös ennakkoon maksettavasta valtionosuudesta ammatillisen peruskoulutuksen osalta (OKM /65/221/2011) oli yhteensä 18,419 milj. euroa. OKM korjasi vielä tätä rahoituspäätöstään päätöksessään /65/221/2012, jossa ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuustulo nousi 18,459 milj. euroon. OKM:n vuoden 2012 päätöksen lopullisesta rahoituksesta mukaan kuntayhtymän tuli palauttaa OKMlle liikaa maksettua ennakkoa ammatillisen peruskoulutuksen osalta yht. 0,101 milj. eurolla. Palautuksen syynä on se, että kuntayhtymän vuonna 2012 toteutunut opiskelijamäärä yhteensä 1760 jäi alle vahvistetun opiskelijakiintiön Elokuusta 2012 alkaen kuntayhtymän vahvistettu opiskelijakiintiö oli Alla olevassa taulukossa on esitetty tulosalueittain ja kuntayhtymän tasolla opiskelijamäärän toteutuminen ammatillisessa peruskoulutuksessa: Koulutuksen järjestämislupa OKM 118/531/2011 Koulutuksen järjestämislupa OKM 12/531/2012 OPISKELI JA- KIINTIÖ YHT Laskenta pvä Laskenta pvä TOT. OPISKELIJA- MÄÄRÄ 2012 ERO (yks. hinta ,85) AMO ,58-18,42 AKO ,75 8,75 SSKKY ,33-9, palautettava ennakko Vaikka ennakkoa jouduttiin palauttamaan ammatillisen peruskoulutuksen osalta, tuloarvio ylittyi 0,090 milj. euroa talousarvioon nähden. Myös oppisopimuskoulutukseen saatua valtionosuutta tuli palauttaa OKMn lopullista rahoitusta koskevan päätöksen mukaan yhteensä 0,017 milj. euroa. Lopullinen rahoitus oppisopimuskoulutukseen toteutui 0,080 milj. euroa pienempänä kuin talousarviota laadittaessa oli arvioitu. 21

22 Ammatilliseen lisäkoulutukseen OKM myönsi kuntayhtymälle 61,5 opiskelijatyövuotta lisää äkillisestä rakennemuutoksesta johtuen (OKM /53/221/2012). Tämä merkitsi ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuuteen lisäystä yhteensä 0,513 milj. euroa. Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuus tuloutetaan toteutuneen koulutuksen mukaan. Koska OKM:n päätös tuli loppuvuodesta, koulutukset päästiin aloittamaan vasta joulukuussa ja ne jatkuvat vuosina 2013 ja Tämä lisäys tuloutuu siten suureksi osaksi vasta vuonna Strategiaosassa valtuustotasolla sitovia ovat strategian mukaisille mittareille asetetut kuntayhtymätason tavoitteet. Käyttötalousosassa sitovia valtuustoon nähden ovat tulosalueiden toimintakate sekä tuloskorteissa esitetyt toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Tuloslaskelmaosassa sitovana tavoitteena ovat rahoitustulojen ja menojen netto sekä poistoerojen muutokset. Tuloslaskelman tunnusluvuista sitovana on kuntayhtymän toimintakateprosentti. Investointiosassa sitovia eriä ovat kiinteän omaisuuden investointihankkeille hyväksytyt määrärahat sekä irtaimelle omaisuudelle myönnetyt kokonaismäärärahat. Rahoitusosassa valtuuston nähden sitovia eriä ovat lainakannan muutokset sekä rahoituslaskelman tunnusluvuista lainanhoitokate. Hallitukseen nähden sitovaa on kassan riittävyys. 7.1 Strategia Kuntayhtymän toimintaa on kehitetty vuosille vahvistetun strategian mukaisesti. Muutokset toimintaympäristössä ovat tosin aiheuttaneet sen, että strategiaa on jouduttu tarkastelemaan uudelleen. Niinpä vuoden 2012 syksyllä strategiaa on uudistettu siten, että suunnitellut toimenpiteet vastaavat entistä paremmin muuttuneeseen tilanteeseen ja keskittyvät erityisesti opetuksen ja opiskelun sekä niitä tukevan toiminnan kehittämiseen. Kuntayhtymän strategian toteutumista seurataan viiden keskeisen mittarin mukaisesti. Seuranta tapahtuu vuosittain, paitsi työtyytyväisyyden osalta joka toinen vuosi. Työtyytyväisyyden, opiskelijapalautteen ja työelämäpalautteen seuranta perustuu kohderyhmille tehtäviin kyselyihin, joissa arviointiasteikko on yhdestä viiteen. Näkökulma Arviointikriteeri/mittari Tavoitearvo 2012 Toteutuma 2012 Vaikuttavuus Koulutuksen järjestämisluvan käyttöaste kaikissa koulutusmuodoissa Käyttöaste vähintään 100 % 98,1% Taloudellisuus Toimintakate % Vähintään 7 %; Talousarviomuutoksen jälkeen 6 % 6% Henkilökunnan työtyytyväisyys Vähintään 3,85 3,70% Tyytyväisyys Opiskelijapalaute Vähintään 3,70 3,71% Työelämäpalaute Vähintään 3,60 3,66% 22

23 Strategiassa on määritelty totoimenpiteitä, joiden toteuttamisen aikataulu ja tavoitteet sekä toteutuminen on esitetty sivuilla olevissa taulukoissa TEHTÄVÄ TAVOITTEET OMISTAJA VASTUUHENKILÖ TILANNE TAVOITEAIKATAULU VIESTINTÄ Riskisuunnitelman laatiminen Riskisuunnitelma tehty Marja Myllykylä Keskusvaraston/varastojen toiminnan Toiminnan uudelleen järjestelyt Suunnitelmat valmiit Matti Ryhänen uudelleen organisointi jatkuvat. Sähköisen tilausjärjestelmän Heidi Wihlman- Sähköinen tilausjärjestelmä käytössä Matti Ryhänen Hanke peruutettu toteuttaminen Niinikoski Henkilöstön koulutus sähköisestä Koulutukset toteutettu Matti Ryhänen Hanke peruutettu hankinnasta TYÖELÄMÄ- PALVELU TIETO H ALLI NTO OPETUS H EN KILÖ STÖ H AN KIN TA LAATU TILA Asiakkuussuunnitelmien laatiminen avainasiakkaille ja suunnitelmien käyttöönottaminen ja kytkeminen CRMjärjestelmään KANSAIN- VÄLISYYS CRM:n käyttöönottosuunnitelman laatiminen (kaikkien mahdollisuuksien huomioiminen, mm. myynti ja laskutus) Viestintätyöryhmän toiminnan aloittaminen ja markkinointiviestinnän vuosisuunnitelmien laatiminen ja päivittäminen vuodelle 2013 (kaikki tulosyksiköt) SSKKY:n asiakaspalautekäytäntöjen kartoittaminen SSKKY:n viestinnän ohjeiston laatiminen ja käyttöönotto Työelämän ohjaus- ja neuvontapalvelupisteen toteuttaminen Toiminnanohjausjärjestelmän ja oppilashallintajärjestelmän määrittely tietojärjestelmänäkökulmasta CRM:n käyttöönottosuunnitelma laadittu SSKKY:lle Viestintätyöryhmän toiminta on aloitettu ja markkinointiviestintäsuunnitelmat laadittu ja päivitetty kaikki tulosyksiköt Asiakaspalautekäytäntöjen kartoitus ja yhteenveto tehty 23 Heli Järvelä Heli Järvelä Heli Järvelä Viestintäohjeisto on laadittu ja käytössä Heli Järvelä Käytössä. Palvelupiste toteutettu Kirsi Ruohonen Voimala. Asiakkuussuunnitelma laadittu ja kytketty CRM-järjestelmään ERP/Oppilashallintajärjestelmien määrittely tehty yhteistyössä opetuksen ja talouden kanssa Heli Järvelä Suunnitelma laadittu. Käyttöä laajennetaan edelleen. Toteutettu suunnitelman mukaisesti. Käytännöt kartoitettu. Marjo Kuitunen laatinut AMK opinnäytetyön Toteutettu. Oppilashallintajärjesteömä määritelty. ERP projekti peruutettu. Markus Hänninen Heidi Wihlman- Niinikoski Asianhallinnan teknisen toteutuksen tuki Asianhallintajärjestelmä teknisesti tuettu Juha Ruuhisalmi Hanke peruutettu. Salorankadun tilojen suunnittelu Suunnitelmat tehty Sami Brück Tila vuokrattu Salon kaupungille Strategian mukaisesti tiloista Mariankadun tilojen suunnittelu Suunnitelmat tehty Olli-Pekka Sami Brück luovutaan Juhantila Rakennustyöt etenevät aikataulun Hanke etenee aikataulun Hyvoninkadun 1. vaiheen rakentaminen Sami Brück mukaisest i mukaisesti. Valmis 07/2013 Satamakadun tilojen saneeraus Saneeraus tehty Sami Brück Vaatii vielä ilmaistointitöitä. KV-suunnitelman toimenpiteiden toteuttaminnen Laatu- ja ympäristöjärjestelmän käyttöönotto Aikataulun mukaisesti toteutettu Helinä Juhela Reija Kiviluoto Laatu- ja ympäristöjärjestelmät käytössä, sisäinen auditonti tehty Toteutettu suunnitelman mukaisesti. Dokumentaatio luotu. Auditoinnit vuonna Marja Myllykylä Asianhallinnan työtilojen käyttöönotto Työtilat käytössä SSKKY:ssä (Sharepoint) Harri Havanko Marja Myllykylä Käyttöönotto käynnissä. Perehdyttämisprosessin yhtenäistäminen Kehityskeskustelukäytäntöjen yhtenäistäminen Osaamiskartoitusvälineen kehittäminen Henkilökunnan koulutussuunnittelun kehittäminen Opiskelijaohjauspalvelusuunnitelman laatiminen Osaamiskeskusten suunnittelu Opintotoimistopalveluiden yhteinen kehittäminen Opiskelijoiden hakeutumisavaiheen yhteinen kehittäminen AMO, AKO ja Oppisopimuskeskus Yhtenäinen perehdyttämisprosessi käytössä Yhteinen kehityskeskustelumalli käytössä. Kehityskeskustelut käyty kaikkien työntekijöiden kanssa Osaamiskartoitusväline pilotoitu ja käytössä Koulutussuunnittelun ja määrärahan seuraamiseen tarkoitettu työkalu käytössä Suunnitelma laadittu ja otettu käyttöön Suunnitelmat tehty tilasuunnittelun yhteydessä rakennus ja saneerausaikataulun mukaisesti Opintotoimistopalvelut toteutettu suunnitelman mukaisesti Ohjaus ja neuvontapalvelu organisoitu ja toiminnassa Olli-Pekka Juhantila Anne Bragge Anne Bragge Harri Havanko Kirsi Pitkänen Kirsi Pitkänen Kirsi Pitkänen Toteutettu. Toteutettu. Pilotointi tehty. Kirsi Pitkänen Toteutuu 2013 Riikka Riihimäki Sami Brück Paula Ekman Kirsi Tontti Suunnitelman mukainen toimintamalli käytössä. Sotealalla tehty. Työ jatkuu alakohtaisesti. Kuvaukset tehty. Nuotti hanke, Salon kaupunki mukana.

24 7.2. Käyttötalouden toteutuminen Kuntayhtymätasolla toimintatuotot ylittyivät yhteensä 1,082 milj. eurolla ja toimintakulut yhteensä 0,917 milj. eurolla talousarvioon nähden. Kuntayhtymän kaikki tulosalueet ovat nettobudjetissa. Tulosaluetasolla aikuisopisto, oppisopimuskeskus sekä koulutuksen järjestämispalvelut saavuttivat tai ylittivät niille asetetut sitovat taloudelliset tavoitteet. Ammattiopisto ei saavuttanut sille asetettuja taloudellisia tavoitteita. Tulosalueiden sitovat erät valtuustoon nähden on merkitty taulukkoon 8 varjostettuna. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen on kuvattu tulosalueiden tuloskorteissa. TULOSALUE Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen on esitetty tuloskorteissa Talousarvio muutosten jälkeen (TAM) Toteutuma Poikkeama (TAM- TOT) Koulutuksen järjestämispalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät Tilikauden tulos (laskennallinen) Ammattiopisto Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät Tilikauden tulos (laskennallinen) Aikuisopisto Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät Tilikauden tulos (laskennallinen) Oppisopimus Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Laskennalliset erät Tilikauden tulos (laskennallinen) TAULUKKO 8. Yhteenveto kuntayhtymän talousarviosta 2012 ja sen toteutumisesta. 24

25 Tuotto-odotukset ylittyivät kaikilla muilla tulosalueilla paitsi oppisopimuskeskuksella. Ammattiopistossa tuloarvion ylittyminen johtui koulutuksen järjestäjäkohtaisen yksikköhinnan toteutumisesta ennakoitua suurempana: talousarviota laadittaessa koulutuksen järjestäjäkohtaisen keskimääräisen yksikköhinnan arvioitiin olevan ,90 euroa; lopullinen yksikköhinta toteutui ,85 euron suuruisena. Aikuisopistolla toimintatuottojen ylitys johtui suurelta osin vajaan 20 prosentin kasvusta työvoimapoliittisessa koulutuksessa (0,674 milj. euroa). Koulutuksen järjestämispalveluissa tuotto-odotusten ylittymiseen 40 prosentilla (0,287 milj. euroa) vaikuttivat Salorankadun tilojen edelleen vuokrauksesta Salon kaupungille ja oppilasruokailun järjestämisestä Laurin koulun oppilaille saadut tulot. Nämä kumpikaan asia eivät olleet tiedossa talousarviota laadittaessa. Toimintamenot (eivät sisällä poistoja) ylittyivät kaikilla kuntayhtymän tulosalueilla lukuun ottamatta oppisopimuskeskusta. Oppisopimuskeskuksella talousarviovuonna toimintamenoihin varatut määrärahat alittuivat reilulla 10 prosentilla. Määrärahojen alittuminen johtui koulutuspalvelujen ostojen toteutumisesta 0,2 milj. euroa pienempänä. Tähän vaikutti se, että oppisopimuksia toteutui ennakoitua vähemmän, joka näkyi myös oppisopimuskeskuksen tuottoodotusten alittumisena viidellä prosentilla. Ammattiopistolla toimintamenojen viiden prosentin ylitys johtui pääasiassa henkilöstökulujen ylittymisellä talousarvioon nähden. Aikuisopistolla toimintamenojen kuuden prosentin ylitystä selittää koulutusvolyymin kasvu, joka näkyy toimintatuottojen yhdeksän prosentin kasvuna talousarvioon nähden. Koulutuksen järjestämispalveluissa toimintamenot ylittyivät vajaalla kahdella prosentilla. Ylitys selittyy pitkälti lämmitys- ja sähkömenoihin varattujen määrärahojen ylittymisellä. Henkilöstökulut ylittyivät kuntayhtymätasolla neljällä prosentilla (0,706 milj. euroa). Aikuisopistossa henkilöstökulut ylittyivät kolmella prosentilla (0,162 milj. euroa) ja ammattiopistossa kuudella prosentilla (0,580 milj. euroa). Aikuisopisto kattoi henkilöstökulujen ylityksen toimintatuottojen ylityksellä. Koulutuksen järjestämispalveluissa ja oppisopimuskeskuksessa henkilöstökulut toteutuivat liki budjetoidun mukaisesti. Seuraavissa kuvioissa on esitetty SSKKY:n sekä tulosalueiden toimintakulujen toteutuminen talousarvioon verrattuna. 25

26 SSKKY Toimintakulut Toimintatuotot TP2012 TA Koulutuksen järjestämispalvelut Toimintakulut Toimintatuotot TP2012 TA Ammattiopisto Toimintakulut Toimintatuotot TP2012 TA

27 Aikuisopisto TP2012 TA 2012 Toimintakulut Toimintatuotot Oppisopimuskeskus Toimintakulut Toimintatuotot TP2012 TA

28 SSKKY Kuntayhtymän käyttötalouden toimintatuotot ja toimintakulut sekä toimintakate on esitetty alla olevassa taulukossa. Koska toimintatuottojen talousarviossa ennakoitu tavoitearvo ylittyi 1,082 milj. eurolla ja toimintamenojen 0,950 milj. eurolla, SSKKY:n toimintakate ylittyi 0,158 milj. eurolla. Toimintakateprosentti toteutui muutetun talousarvion suuruisena. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen näkyy kuntayhtymän tuloskortista. Talousarvio Alkuperäinen Talousarviomuutokset (TAM- TOT) Poikkeama muutosten jälkeen Toteutuma talousarvio (TAM) Toimintatuotot Toimintakulut * Toimintakate Toimintakate, % 7 % 6 % 6 % * Eliminoitu valmistus omaan käyttöön

29 Koulutuksen järjestämispalvelut Koulutuksen järjestämispalveluiden toimintaa ohjasi talousarviovuodelle asetetut toimenpiteet eri osastrategioille. Viestinnässä keskeisiä toimenpiteitä olivat asiakkuudenhallintajärjestelmän CRM:n käyttöönottosuunnitelman laadinta kuntayhtymätasolla, viestintätyöryhmän toiminnan aloittaminen sekä viestintäohjeiston laadinta. Tietohallinnossa pääpaino oli oppilashallintajärjestelmän määrittelyssä yhteistyössä opetuksen kanssa. Laatu- ja kehittämistoiminnassa saatettiin loppuun laatu- ja ympäristöjärjestelmään liittyvä dokumentointi. Järjestelmiin liittyvät auditoinnit aloitetaan Riskienhallintaan liittyen kuntayhtymälle laadittiin riskisuunnitelma. Kehittämistoiminnassa aloitettiin myös tiedonohjaussuunnitelman laadinta, jossa työ jatkuu Hankinnoissa keskityttiin keskusvarastotoiminnan ja hankintaprosessin kehittämiseen. Osastrategiassa asetettu toimenpide sähköisen tilausjärjestelmän käyttöönotosta peruttiin, koska ainakin tässä vaiheessa siitä saatavien hyötyjen arvioitiin olevan pienemmät kuin sen vaatima panostus. Henkilöstöhallinnossa keskeisiä toimenpiteitä olivat Osaava Varsinais-Suomi hankkeessa kehitetyn osaamiskartoitusvälineen muokkaaminen kuntayhtymälle sopivaksi sekä sen jalkauttaminen tulosalueille. Tavoitteena on, että osaamiskartoitusvälinettä hyödynnetään vuoden 2013 kehityskeskusteluissa. Vuonna 2012 kuntayhtymässä otettiin käyttöön yhtenäinen kehityskeskustelumalli, jota on jo edelleen kehitetty vuodelle 2013 liittämällä siihen osaamisen kartoitus. Koulutuksen suunnittelun ja määrärahan seuraamiseen tarkoitetun välineen kehittäminen siirtyi vuodelle Perehdyttämiseen liittyen kuntayhtymätasolla otettiin käyttöön yhtenäinen perehdyttämisprosessi. 29

30 Tilapalveluissa toteutettiin tilaosastrategian mukaisesti tila- ja investointiohjelmaa, joka hyväksyttiin valtuustossa keväällä Tilaohjelma päivitettiin syksyllä 2012 tilasuunnitelmaksi vuosille , ja se hyväksyttiin valtuustossa marraskuussa Tilasuunnitelmassa kuntayhtymän tilojen kehittäminen suunnitellaan tukeutuen nykyisiin toimipisteisiin Venemestarin- ja Hyvoninkadulla. Suunnitelmassa on asetettu toteutusaikataulu, johon liittyvät yksityiskohtaiset saneeraus- ja uudisrakentamissuunnitelmat laaditaan vuosittain. Nämä yksityiskohtaiset suunnitelmat käsitellään talousarviovuoden toiminta- ja taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Suurin yksittäinen investointikohde vuonna 2012 oli Hyvoninkadun kiinteistöön sijoittuvan sosiaali- ja terveysalan osaamiskeskuksen rakentaminen, joka valmistuu kesällä Toinen pääkohde oli Salorankadun toimipisteen sekä Laurin koulun muutos- ja korjaustyöt. Salorankadun toimipiste vuokrattiin edelleen Salon kaupungille ja Laurin kouluun sijoittui kuntayhtymän omaa toimintaa. Ruokahuolto puolestaan osoitti suurta sopeutumiskykyään pystyessään nopeasti lisäämään valmistuskapasiteettiaan ja hoitamaan Laurin koulun oppilaiden ruokailun elokuusta 2012 alkaen. Ruokailijamäärä lisääntyi keskimäärin 257 ruokailijalla per päivä. Laitoshuollossa puolestaan toiminta on pystytty joustavasti sopeuttamaan rakentamisen ja toimipisteiden muutosten mukaisesti. Valtuuston tuloskorteissa asettamista toiminnallisista tavoitteesta vaikuttavuuden näkökulmaan liittyvä vähimmäistavoite ylitettiin. Tyytyväisyyden näkökulmaan liittyvät tavoitteet saavutettiin asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Taloudelliseen näkökulmaan liittyvää tavoitetta ei aivan saavutettu, koska koulutuksen järjestämispalveluiden osuus koko kuntayhtymän toimintamenoista ylittyi 0,9 prosenttiyksiköllä (euroissa noin 0,240 milj. euroa). Mutta toisaalta koulutuksen järjestämispalveluille asetettu toimintakatetavoite toteutui ennakoitua paremmin. Myöskään prosessien tehokkuuteen liittyvän näkökulman tavoitetta ei saavutettu. Toimintamallien kuvaaminen jatkuu. Tavoitteeksi vuodelle 2013 on asetettu, että kaikki tulosyksiköiden toimintamallit on kuvattu ja jokaisesta tulosyksiköstä yksi toimintamalli on myös arvioitu. TALOUDELLISET JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen (TAM) Toteutuma Poikkeama (TAM- TOT) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot/-menot nto Vuosikate Tulosalueen poistot Varausten ja rahastojen muuto Tilikauden tulos * Eliminoitu valmistus omaan käyttöön

31 Koulutuksen järjestämispalveluiden tuloskortti Näkökulma Arviointikriteeri/mittari Tavoitearvo 2012 Toteutuma 2012 Vaikuttavuus Koulutuksenjärjestämispalvelut tarjoavat harjoittelu- ja näyttöpaikkoja opiskelijoille Vähintään 20 harjoittelupaikkaa 10 näyttöpaikkaa 29 harjoittelupaikkaa ja 43 näyttöpaikkaa Taloudellisuus Koulutuksen järjestämispalveluiden kustannukset kuntayhtymän toimintomenoista Enintään 23,3 % 24,20 % Tyytyväisyys Jokainen osallistuu oman työtehtävänsä kannalta oleelliseen koulutukseen Vähintään kerran vuodessa Toteutui Asiakastyytyväisyyskyselyt opiskelijoilta ja henkilöstöltä: kiinteistöt, ruokapalvelut, henkilöstötoimisto, atk-palvelut ja taloushallinto: toteutetaan joka toinen vuosi Tavoitearvo asteikolla 1-5 on vähintään 3,5 (Webropol) 3,97 Prosessien tehokkuus Prosessimainen toimintamalli Toimintamallien kuvaus ja käyttöönotto Työn alla 31

32 Salon seudun ammattiopisto Vuoden 2012 yhteishaussa Salon seudun ammattiopistoon haki 751 ensisijaista hakijaa kun aloituspaikkoja oli 630. Syksyn täydennyshaussa ensisijaisia hakijoita oli vielä 65 eli hakijoiden kokonaismäärä oli 816, joista 752 valittiin opiskelijoiksi. Lukuvuoden alkaessa opiskelijoita oli 1733 eli 83 opiskelijaa yli kiintiömäärän. Poikkeuksellisen suuri määrä opiskelijoita perui saamansa opiskelupaikan tai keskeytti heti alkuviikkoina. Erikoisinta oli se, että 63 valittua ei ottanut opiskelupaikkaa vastaan vaikka heidät oli valittu siihen koulutukseen johon he ensisijaisesti olivat halunneet. Vuoden 2012 aikana tutkintotodistuksen sai kaikkiaan 512 opiskelijaa, joka on kaikkien aikojen suurin määrä. Heistä syyslukukauden aikana valmistui ammattiin 87 opiskelijaa. Em. opiskelupaikkojen peruuttamisista, keskeyttämisistä ja suuresta valmistuneiden määrästä johtuen painotettu opiskelijamäärä vuonna 2012 oli 1622, joka oli 22 alle opiskelijakiintiön. Kuntaliiton Opetus- ja kulttuuriyksikkö teki koulutuksen järjestäjille syksyllä 2012 kyselyn kun tuli esille, että opiskelupaikkojen peruuttamisia tuli valtakunnallisesti normaalia enemmän. Suurin osa vastanneista kiinnitti huomiota TE-keskusten velvoitteisiin hakea koulutuspaikkaa, mikä näkyi hakijatilastoissa ja peruutuksissa. Työmarkkinatuen saantioikeuteen on kytketty koulutukseen hakeutumisvelvoite, joka koskee vuotiaita nuoria, joilla ei ole ammatillista tutkintoa. Monen nuoren katsottiin hakevan Salossakin ammatilliseen koulutukseen pakkohakuna vailla todellisia pyrkimyksiä opiskella. He olivat yhteishaussa mukana vain saadakseen työmarkkinatukea pidempään. 32

33 Vuoden 2012 suuri valmistuneiden määrä on osoitus siitä, että ammattiopistossa on tehty pitkäjännitteistä kehittämistyötä opiskelijoiden ohjaamiseen ja tukemisen liittyen. Myös tuntiresursseja tähän kehittämistyöhön käytettiin vuonna 2012 erityisen runsaasti. Ohjaus alkaa jo ns. nivelvaiheen ohjauksena nuoren siirtyessä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen toiselle asteelle. Ryhmänohjaukseen on panostettu paljon ja ryhmänohjaajia on vuonna 2012 koulutettu tehtävän hyvään hoitamiseen. Usealle alalle on palkattu ammatillisia ohjaajia, jotka tukeva opiskelijoita erityisesti ammatillisissa opinnoissa. Opiskelijahuoltohenkilöstö tarjoaa sekä yksilöllistä, että ryhmäohjausta erilaisissa ongelmatilanteissa. Erityisopetus on organisoitu erva-toiminnan avulla siten, että jokaisella koulutusalalla on erityistuesta vastaava opettaja. Näitä erva-opettajia on kannustettu hakeutumaan erityisopettajakoulutukseen. Ammattiopistolle asetettiin vuodelle 2012 ennätyksellisen suuri ylijäämätavoite noin euroa ja toimintakatetavoite 33 prosenttia. Näihin tavoitteisiin ei kuitenkaan päästy. Taloudellinen tulos on noin euroa positiivinen ja toimintakate 30 prosenttia. Ammattiopiston taloudellinen tilanne huonontui kesän aikana merkittävästi henkilöstökulujen ylittymisen takia. Tähän palkkojen ylitykseen on monta syytä mutta merkittävin on se, että kevätlukukaudella opettajille lukujärjestykseen merkittyjä tunteja 4858 enemmän kuin vuoden 2011 kevätlukukaudella. Ammattiopistossa siirryttiin tasaeräpalkanmaksuun, joka aiheutti sen että opettajien palkkoja siirtyi syyslukukaudelta 2011 maksettavaksi kevätlukukaudelle Tämä johtui siitä, että ko. opettajilla oli syyslukukaudella enemmän viikkotunteja kuin kevätlukukaudella. Tämä palkanmaksutavan muutos siirsi vuoden 2011 palkkakustannuksia vuodelle Toinen merkittävä syy henkilöstökulujen ylitykseen on se, että ammattiopistossa maksettiin kevätlukukaudella tunti-ilmoituslomakkeilla palkkoja yhteensä noin euroa. Tämä summa pitää sisällään sijaisten palkkoja (maksettu ulkopuolisille sijaisille ja omalle henkilökunnalle sijaisuuksien hoitamisesta), omalle henkilökunnalle maksetut erilliskorvaukset esim. yksilölliset ohjaukset ja kokeiden pitämiset, projektitehtävät joita ei ole ollut työjärjestyksissä jne. Tunti-ilmoituslomakkeilla palkkoja tuli maksettavaksi erityisen paljon touko- ja kesäkuussa. Vuoden 2012 tammikuussa tuli kaikille sekä yleiskorotus että 150 euron kertaerä. Lisäksi tammikuussa tehtiin vuoden 2011 syyslukukauden palkkojen oikaisu eli maksettiin niille opettajille lisäpalkkaa joiden tuntimäärä syyslukukaudella oli ollut arvioitua suurempi. Myös tämä toimenpide siirsi vuoden 2011 palkkakustannuksia vuodelle

34 TALOUDELLISET JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET Alkuperäinen talousarvio Toteutuma Poikkeama (TA- TOT) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Vuosikate Tulosalueen poistot Tilikauden tulos Laskennalliset erät Tilikauden tulos (laskennallinen) Toimintakate% 33 % 30 % Salon seudun ammattiopiston tuloskortti Näkökulma Arviointikriteeri/mittari Tavoitearvo 2012 Toteutuma 2012 Vaikuttavuus Oppilaitoksesta valmistuneiden opiskelijoiden työllistyminen väh. 75% 71 % Työelämäpalaute Tavoitearvo asteikolla 1-5 on väh. 3,6 3,6 Taloudellisuus Ensisijaisten hakijoiden määrä Ensisijaisia hakijoita väh. 1,0 kertaa aloituspaikkojen määrä yhteishaussa. 1,19 Toimintakate % väh. 33 % 30,00 % Oppilaspaikkojen käyttöaste väh. 100% 99 % Tyytyväisyys Henkilöstön osaamisen uudistamisen menojen osuus kaikista henkilöstömenoista (%) Muodollisesti kelpoisten päätoimisten opettajien osuus kaikista päätoimisista opettajista väh. 3% 4 % väh. 87 % 92 % Prosessien tehokkuus Kehityskeskustelut kerran vuodessa toistaiseksi palvelusuhteessa olevien kanssa Työtyytyväisyys Asiakastyytyväisyyskyselyt (kaikille opiskelijoille vähintään kerran koulutuksen aikana) Oppilaitoksesta valmistuneiden opiskelijoiden sijoittuminen jatkoopintoihin Ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttämismittari Ammatillisen peruskoulutuksen läpäisymittari % 100 % Tavoitearvo asteikolla 1-5 on väh. 3,6 3,7 Tavoitearvo asteikolla 1-5 on väh. 3,6 3,7 väh. 20% 22 % Enint. 4% 7,7 % väh. 66% 68 %

35 Salon seudun aikuisopisto Takuulla parhaita tekijöitä Olemme asiakasta varten, vastuullinen, merkittävä uudistaja. Salon seudun koulutuskuntayhtymän visio ja strategia haastavat oppilaitoksen ennakoimaan alueen elinkeinoelämän muutoksia. Vaikka ennakointityötä tehdään, oli 2012 tapahtuneet mittavat irtisanomiset Nokialla ja sen alihankkijoilla yllätys, johon ei oppilaitoksen toiminnassa pystytty varautumaan. Kemiön saarella FN - steelin konkurssi heijastui myös syksyn aikana oppilaitoksen toimintaan. Irtisanomisiin reagoitiin kuitenkin nopeasti järjestämällä koulutuspalveluja yhteistyössä yritysten, ELY -keskuksen, paikallisen koulutuspalveluja tuottavan Työmaa Oy:n ja Yrityssalon kanssa. Nokialta irtisanotuille toteutettiin Työmaa Oy:n hallinnoimana mittava Time out-muutoskoulutus kevään ja syksyn aikana ja FN-steelin muutoskoulutukset toteutettiin syksyllä. Euroopan globalisaatiorahoituksella ja osittain Nokian kustantamana tarjottiin irtisanotuille myös ammatillista koulutusta. Kaikille työttömille ja työttömyysuhan alaisille kohdennettavaa työvoimakoulutusvolyymiä lisättiin samanaikaisesti. Koulutusmäärän kasvu edellytti opettajien ja yhden koulutussihteerin rekrytointia. 35

36 Salon seudulla äkillisen rakennemuutoksen haasteet näkyivät oppilaitoksen toiminnassa. Työllisyystilanne heikkeni koko 2012 vuoden ajan. Omaehtoisen koulutuksen asiakasrakenteessa tapahtui selkeä muutos; opiskelijat olivat suurelta osin päätoimisia työttömyysturvalla opiskelevia ja usein ammatinvaihtajia. Myös nuoria opiskelijoita oli aikaisempaa enemmän. Tämä muutos on vaikuttanut koulutuksen toteuttamistapaan, opettajaresurssin sekä luokka- ja työsalitilojen lisätarpeeseen. Omaehtoisen koulutuksen määrä kasvoi, kun syksyllä saatiin 10 opiskelijapaikkaa ammatilliseen peruskoulutukseen ns. yhteiskuntatakuukriteerillä ja loppusyksystä vielä ammatilliseen lisäkoulutukseen noin 60 opiskelijatyövuotta ns. äkillisen rakennemuutoksen perusteella. Lisäpaikoilla tapahtuvat koulutukset saatiin käynnistettyä ennen vuoden vaihdetta ja ne jatkuvat Koulutuspaikkojen määrän kasvussa positiivista on se, että useammalla Salon seutulaisella on mahdollisuus saada opiskelupaikka. Erilaisilla rahoitusmuodoilla tapahtuvat koulutukset ja niihin liittyvät opintososiaaliset etuudet ovat hämmentäneet koulutukseen hakeutuvia. Hakeutumisvaiheeseen liittyvää ohjaus- ja neuvontatyötä on tehostettu yhteistyössä niin TE - toimiston kuin Salon Voimalan kanssa säännöllisillä koulutusinfoilla ja erilaisilla koulutusmessuilla. Oppilaitoksen opinto-ohjaaja on tehnyt neuvontatyötä myös Voimalassa, joka on Yrityssalon hankerahoituksella toteutettavaa toimintaa. Salon Voimalassa on myös kaikki Aikuisopiston koulutusten markkinointimateriaalit ja markkinoimme koulutuksiamme myös Voimalan tiedotusväylien kautta. Koulutuspaikkojen myötä tarjontaa on haluttu laajentaa; uusina koulutuksina valmisteltiin logistiikan perustutkintoon varastonhoitajan koulutus ja matkailualan ohjelmapalvelujen tuottajan ammattitutkinto, koulutukset käynnistyivät tammikuussa Koulutusmäärän kasvu yhdessä työpaikkojen taloustilanteen ja alueen työttömyyden kanssa on tuonut eteen myös uudenlaisia ongelmia. Työssä oppimispaikkojen saatavuus on heikentynyt selkeästi aikaisempaan verrattuna. Tutkintojen suorittaminen ilman työssä oppimista on näyttötutkintoperusteisessa koulutuksessa mahdotonta. Työssä oppimisen vaikeutuminen näkyy myös suoraan työllistymisessä. Yritysasiakkaille on haettu räätälöityjä ratkaisuja osaamisen kehittämiseksi mm. yhteishankintarahoituksella ja yritysten maksamana henkilöstökoulutuksena. Näiden työelämäpalvelujen osuus on ollut aikaisempaa laajempaa. 36

37 Kokonaisuutena työvoimakoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen, yhteishankintakoulutuksen ja henkilöstökoulutuksen myyntitavoitteet ylittyivät. Oppisopimuskoulutuksessa jäätiin hieman tavoitteesta. Oppisopimuspaikkojen saatavuutta vaikeutti yrityksissä meneillään olevat henkilöstövähennykset. Hankeavustusten tavoitteet alittuivat myös. Suurimpana syynä oli ohjelmakauden päättyminen, joka ei mahdollistanut uusia hankehakuja, osassa hankkeita rahoituspäätökset vaikuttivat siihen, että ne voitiin aloittaa vasta syksyllä. Kaikki koulutusalat saavuttivat taloudelliset tavoitteensa. Yhteistyötä Ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan sekä opintotoimiston kanssa on tehty yhteisten tilojen käyttöönottoon liittyen. Aikuisopiston organisaatiomuutokseen liittyvää kehittämistyötä on jatkettu vuoden 2012 aikana mm. sisäisellä koulutuksella. Laadun hallintaa on kuntayhtymän linjauksen mukaisesti viety eteenpäin mm. toteuttamalla vertaisarviointeja yhteistyöoppilaitosten kanssa. Investoinnit toteutettiin suunnitelman mukaisesti. TAULUKKO 9. Salon seudun aikuisopiston opiskelijamäärät, opiskelijatyöpäivät ja tulot 37

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2010 53. TOIMINTAVUOSI

TOIMINTAKERTOMUS 2010 53. TOIMINTAVUOSI TOIMINTAKERTOMUS 2010 53. TOIMINTAVUOSI 1 Sisällysluettelo 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 3 1.1 Kuntayhtymän johtajan katsaus... 3 1.2. Kuntayhtymän hallinto... 4 1.2.1. Valtuusto...

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2013

TOIMINTAKERTOMUS 2013 TOIMINTAKERTOMUS 2013 56. TOIMINTAVUOSI hall 4.3.2014 18 valt 21.5.2014 xx 1 Sisällysluettelo 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 3 1.1 Kuntayhtymän johtajan katsaus... 3 1.2. Kuntayhtymän

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2015 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2015. Väestö kasvoi 40 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 147. Työllisyystilanne oli hyvä ja

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 57. TOIMINTAVUOSI

TASEKIRJA 2014 57. TOIMINTAVUOSI TASEKIRJA 2014 57. TOIMINTAVUOSI Hall. 3.3.2015, 30 Valt. 21.5.2015, 8 TOIMINTAKERTOMUS 2014 57. TOIMINTAVUOSI Hall. 3.3.2015 30 Valt. xx.xx.2015 x Kuntayhtymän johtaja 2 (52) Sisällysluettelo 1. OLENNAISET

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Tampereen Veden talous

Tampereen Veden talous 3.3 Tampereen Veden tase VASTAAVAA 31.12.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 8 205 474,19 8 661 352,05 Kiinteät rakenteet ja laitteet 103 247 712,04 99 123 603,03 Koneet

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2011 HKLjk 18.8.2011 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: 1.1. 30.6.2011 Toimintaympäristö ja toiminta Metron automatisoinnista ja

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Yh16 - Aatteellinen yhdistys - Asterin malli

Yh16 - Aatteellinen yhdistys - Asterin malli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Verotusper. varausten

Lisätiedot

HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2012 HKLjk 23.8.2012 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Raitioliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Liikenteen toteutuminen: tammi-kesäkuussa

Lisätiedot

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutuksen tuotot Valmennuksen tuotot Kilpailutuotot Nuorison tuotot Tiedotuksen tulot Julkaisujen tuotot Kansainväliset tuotot Hallinnon tuotot Muut vars. toim. tuotot

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Veroperust. varausten

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA

TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA Yhteenveto käyttötalouden toteumista tulosalueittain Kuntayhtymän tuloslaskelma sisäinen/ulkoinen Kuntayhtymän tuloslaskelma (ulkoinen) ja vertailu edelliseen vuoteen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313)

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 HKLjk 2.5.2013 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211)

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutustoiminta Valmennustoiminta Kilpailutoiminta Nuorisotoiminta Tiedotustoiminta Julkaisutoiminta Kansainvälinen toiminta Hallinto Muu varsinainen toiminta Poistot

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA Yhtymäkokous 3 24.05.2016 VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA 1.1. - 31.12.2015 106/02.020.201/2013 Yhtymäkokous 3 Hallitus 37 29.3.2016

Lisätiedot

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO Eestinmäen Palvelukeskus Oy T U L O S L A S K E L M A Y-tunnus 0315218-1 1.1.2016 1.1.2015 Rahayksikkö EURO - 31.3.2016-31.3.2015 Vastikkeet 13 621,92 13 621,92 Kiinteistön tuotoista suoritettava arvonlisävero

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2016 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 957,8 989,4 *Maksut liiketoiminnan kuluista -865,2-844,3 *Saadut korot 0,5 0,8

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (7) 5 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen HEL 2013-003762 T 02 06 01 00 Päätösehdotus päättänee 1 hyväksyä vuoden 2012 tilinpäätöksen siten, että tilikauden

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2015 HKLjk 5.5.2015 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr U3 Asteri urheiluseurau314.wtr TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS

FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS 30.9.2010 Tulos ja tase, FAS (Toteuma) Finavia konserni TULOSLASKELMA, FAS EUR 1.1.-30.9.2010 1.1.-30.9.2009 LIIKEVAIHTO 231 834 836,24 241 094 465,00 Valmiiden

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Lapin ammattikorkeakoulu Oy. Lisäselvitykset Luonnos 26.9.2012

Lapin ammattikorkeakoulu Oy. Lisäselvitykset Luonnos 26.9.2012 Lapin ammattikorkeakoulu Oy Lisäselvitykset Lapin ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen - lisäselvitykset Tämä lisäselvitys perustuu 29.6.2012 päivättyyn yhtiöittämisselvitys raporttiin. Omistajavalmisteluryhmä

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS TOIMINTAVUOSI

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS TOIMINTAVUOSI SSKKY Valtuusto 2/2016 25.5.2016 LIITE 3 / 16 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2015 58.TOIMINTAVUOSI Hall. 1.3.2016 44 Valt. 25.5.2016 16 2 (67) Sisällysluettelo 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

LIITTYJÄT 0,93 % VOLYYMIT m 3 /a TASE-ENNUSTE MAKSUT alv 0 % 2,0 % 2012 TULOSLASKELMAENNUSTE

LIITTYJÄT 0,93 % VOLYYMIT m 3 /a TASE-ENNUSTE MAKSUT alv 0 % 2,0 % 2012 TULOSLASKELMAENNUSTE Askolan vesihuoltolaitos LIITTYJÄT,93 % Väkiluku as 4 988 Vesijohdon liittymis-% % 65 % Vesijohtoon liittyneet as 3 242 Viemärin liittymis-% % 34 % Viemäriin liittyneet as 1 696 VOLYYMIT m 3 /a Veden pumppaus

Lisätiedot

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 Kaupunginvaltuusto 25.5.20015 Liite 1 56 Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 - Puhdistamohankkeen rahoituksesta on sovittu seuraavaa 2009. Veden käyttömaksuja korotetaan etukäteen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu

Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu VERSIO 2.6/2010 Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutuminen 1 2 Talousarvion rahoitusosan toteutuminen 3 2 Kunnan tuloslaskelma 5 2 Kunnan tase 7 3 Kunnan rahoituslaskelma

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO Y-tunnus 1086342-4 Omistusosuudet: Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 23.11.2015 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

UB urheiluseura alv UB14.WTR

UB urheiluseura alv UB14.WTR TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset lyhytaik.

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus 2.10.2015 2.10.2015 Page 1 Oman vesihuollon yhtiöittäminen 2.10.2015 Page 2 Taustatiedot Vesihuollon tuloslaskelma TP 2014 ja TA 2015, tase TP

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Talousarvio 2016 muutokset I

Talousarvio 2016 muutokset I Talousarvio 2016 muutokset I Yhtymävaltuusto 10.5.2016 Sisällysluettelo 1 Talousarvion 2016 muutokset / valtuusto (ulkoinen ja sisäinen)... 1 2 Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2016... 2 2.1 Kuntayhtymän

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt

Lisätiedot

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy Imatran Golf Oy Pien- ja mikroyritysasetuksen mukainen tilinpäätös ajalta 1.1. - 31.12.2016 Arkistoviite: 2016-002 1 IMATRAN GOLF OY Golftie 11 55800 Imatra Kotipaikka Imatra Y-tunnus 2209820-5 Sisällys

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 Kaupunginhallitus 31.10.2016 Liite 1 388 Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 KH 31.10.2016 Tulosennuste 9/ 2016 MIKKELIN KAUPUNKI, Laskennallinen ennuste ja johdon ennuste 1-9/ 2016,

Lisätiedot