TASEKIRJA TOIMINTAVUOSI

Transkriptio

1 TASEKIRJA TOIMINTAVUOSI Hall , 30 Valt , 8

2 TOIMINTAKERTOMUS TOIMINTAVUOSI Hall Valt. xx.xx.2015 x Kuntayhtymän johtaja

3 2 (52) Sisällysluettelo 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kuntayhtymän johtajan katsaus Kuntayhtymän hallinto Valtuusto Hallitus Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista SELONTEKO KUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT JA MENOT TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Strategia Käyttötalouden toteutuminen SSKKY Koulutuksen järjestämispalvelut Salon seudun ammattiopisto Salon seudun aikuisopisto Salon seudun oppisopimuskeskus Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 51

4 3 (52) 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1 Kuntayhtymän johtajan katsaus Salon seudun koulutuskuntayhtymän toiminta vuonna 2014 on pääpiirteissään noudatellut vuoden 2013 tasoa. Erityisesti aikuiskoulutuksen kysyntä ja tarjonta ovat olleet lievässä nousussa. Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus ja oppisopimuskoulutus ovat toimintatuotoilla mitattuna laskeneet aavistuksen verran vuodesta Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntämän koulutuksen järjestämisluvan mukaisten ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkojen määrä nostettiin vuoden lopussa tehdyllä päätöksellä vuoden 2014 osalta 1824 opiskelijaan. Vuoden 2015 paikkamääräksi vahvistettiin Paikoista 1590 on kuntayhtymän sisäisellä päätöksellä osoitettu ensisijaisesti peruskoulun päättäneille nuorille tarjottavaan opetussuunnitelmaperusteiseen ammatilliseen peruskoulutukseen ammattiopiston tulosalueelle ja loput näyttöperusteiseen ammatilliseen peruskoulutukseen aikuisopiston tulosalueelle. Koulutusta ja sen markkinointia on pyritty suuntaamaan siten, että se entistä paremmin vastaa työvoiman kysyntää. Esimerkiksi metallialan houkuttelevuuden lisäämiseksi on työskennelty voimakkaasti. Huolimatta merkittävistä panostuksista koulutukseen Salon ja Kemiönsaaren seutukuntia kohdanneen rakennemuutoksen aiheuttamia työllisyysongelmia ei ole kyetty vielä ratkaisemaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämään valtionosuusrahoitukseen ei ole tehty indeksikorotuksia vuosina 2013 ja Lisäksi ammatillisen koulutuksen rahoitusta on leikattu sekä vuonna 2014 että Myöskään tuleville vuosille ei ole luvassa parannusta yksikköhintoihin. Tämän seurauksena kuntayhtymässä toteutettiin vuoden 2014 ja 2015 vaihteessa muutoksia, joilla kustannuksia saatiin leikattua. Muutokset johtivat myös henkilökunnan määrän pienenemiseen, joka toteutui jättämällä täyttämättä vapautuneita tehtäviä, määräaikaisen henkilökunnan vähenemisellä sekä irtisanomisilla. Lisäksi syyslukukauden alussa 2014 toteutettiin ammattiopiston organisaatiomuutos, ja tehtiin leikkauksia ammattiopiston opetustuntien määristä. Toteutetuilla muutoksilla pystytään varmistamaan kuntayhtymän taloudellinen asema myös tulevina vuosina. Strategian toteuttamisessa on painopisteenä ollut opetuksen ja opiskelun sekä niitä tukevien toimintojen kehittämiseen. Erityisesti on panostettu työssäoppimispedagogiikan kehittämiseen, opiskelijoiden neuvonta ja ohjauspalveluihin, opetuksen

5 4 (52) laatuun, laadulliseen ennakointiin sekä aikuis- ja ammattiopiston yhteistyön lisäämiseen. Myös opetussuunnitelmien uudistaminen vastaamaan uusia opetussuunnitelmien perusteita on edennyt odotetusti. Opetusta ja opiskelua tukevista muutoksista näkyvimpiä tulee olemaan kuntayhtymän toimintojen keskittäminen Salorankadun ja Hyvoninkadun väliselle alueelle. Keväällä 2014 aloitettiin uusien auto-, logistiikka-, ja maarakennusalan tilojen rakentaminen Venemestarinkatu 37:ään. Kustannusten kasvun hillitsemiseksi päätettiin, että Venemestarinkatu 35:een ei toteuteta uusia tiloja varastoalan koulutusta varten, eikä aiemmin auto- ja logistiikka-alan käytössä ollutta E-rakennusta toistaiseksi pureta. Muutoin tila- ja oppimisympäristösuunnittelua on jatkettu siten, että muutokset edesauttavat oppimisympäristöjen kehittämistä vastaamaan tämän päivän työelämän tarpeita. 1.2 Kuntayhtymän hallinto Valtuusto Salon seudun koulutuskuntayhtymässä ylintä päätösvaltaa käyttää 20-jäseninen valtuusto, joka koostuu jäsenkuntien valtuustojen valitsemista edustajista. Vuonna 2014 valtuusto kokoontui kaksi kertaa ja päätti yhteensä 23 asiasta. VALTUUSTON JÄSENET TOIMIKAUDELLA Puheenjohtaja Antti Ruska, Salo 1. varapuheenjohtaja Ralf Hellsberg, Salo 2. varapuheenjohtaja Saku Nikkanen, Salo Kemiö Mikael Hellbom, varajäsen Tom Nylund Merja Lammervo, varajäsen Jouko Willberg Koski Tl Jyrki Anttila, varajäsen Lassi Almgren Anne Niemelä-Laaksonen, varajäsen Elina Kivikallio Paimio Hannu Riipinen, varajäsen Päivi Kylen Marja Turpeinen, varajäsen Marita Jätinvuori Hilkka Uuttu, varajäsen Tanja Lujala

6 5 (52) Salo Ralf Hellsberg, varajäsen Jarmo Viander Juha Mielikäinen, varajäsen Ville Saari Elina Suonio-Peltosalo, varajäsen Anne Sarlin-Rauhala Saku Nikkanen, varajäsen Jari T. Virtanen Maj-Reeta Virtanen, varajäsen Heini Siikanen Toni Etelä, varajäsen Altti Järvenpää Agnes Schadewitz, varajäsen Jani Salomaa Antti Ruska, varajäsen Jani Mussaari Hanna Yli-Liipola, varajäsen Minna Valjanen Sauvo Teijä Itälä, varajäsen Päivi Manninen Mika Rauhala, varajäsen Markku Kanervo Somero Timo Alanen, varajäsen Eero Manni Jaana Kyyrä, varajäsen Irina Ojala-Sirro Hallitus Hallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Vuonna 2014 hallitus kokoontui 16 kertaa ja päätettävänä oli yhteensä 182 asiaa. HALLITUKSEN JÄSENET TOIMIKAUDELLA Salo Siv Ilola, hallituksen puheenjohtaja, varajäsen Lea Kaltiomaa Timo Lehti, hallituksen varapuheenjohtaja, varajäsen Miikka Martti Ari Aalto, varajäsen Timo Luukka Mikko Breilin, varajäsen Jari Hulvela Maarit Haapanen, varajäsen Satu Parttimaa Sanna Leivonen, varajäsen Heikki Tamminen Määttänen Asko, varajäsen Jaana Loimisto Somero Niina Mikkola, varajäsen Jarmo Lehtimäki Paimio Marja Turpeinen, varajäsen Marita Jätinvuori

7 6 (52) TOIMIKUNNAT Hallintosäännön mukaan (8 ) hallitus asettaa tarvittavat toimikunnat, määrittelee toimikunnan tavoitteet ja tehtävät sekä sen, onko toimikunta tilapäinen tai pysyväisluonteinen. Hallitus on asettanut kokouksessaan palkkatoimikunnan, jonka puheenjohtajana on Timo Lehti (hallituksen varapuheenjohtaja). Palkkatoimikunnan muut jäsenet ovat Siv Ilola (hallituksen puheenjohtaja), Mikko Breilin, Olli-Pekka Juhantila (kuntayhtymän johtaja), Heidi Wihlman-Niinikoski (talousjohtaja) sekä Kirsi Pitkänen (henkilöstöpäällikkö). Palkkatoimikuntaan kutsutaan myös SSKKY:n pääluottamusmiehet läsnäolo- ja puheoikeudella. TARKASTUSLAUTAKUNTA Vuonna 2014 tarkastuslautakunta kokoontui neljä kertaa. Tarkastuslautakunnan toimikauden jäsenet Maj-Reeta Virtanen, puheenjohtaja, varajäsen Heini Siikanen, Salo Hanna Yli-Liipola, varapuheenjohtaja, varajäsen Valjanen Minna, Salo Esa Ojanen, varajäsen Kari Salovaara, Salo Juha Mielikäinen, varajäsen Elina Suonio-Peltosalo, Salo Valtuusto valitsi tarkastuslautakunnan esityksestä toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten kuntayhtymän tilintarkastusyhteisöksi BDO Audiator Oy:n. Vastuutilintarkastajana toimii asti JHTT Hannu Laurila ja eteenpäin JHTT Jukka Vuorio. 1.3 Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa Vuoden 2014 osalta kuntayhtymän toiminta ja talous ovat noudatelleet hyvin pitkälle samoja linjoja kuin vuonna Talousarvioon merkityt ammattiopiston toimintatuotot ylittyivät n. 0,5 milj. euroa, vastaavasti toimintakulut alittuivat lähes 0,1 milj. euroa, mikä johti siihen, että tilikauden tulos nousi n. 0,1 milj. euroa voitolliseksi. Ennakoitua tappiota ei syntynyt, vaan talouden korjaamiseksi toteutetut toimenpiteet osoittautuivat tehokkaiksi. Aikuisopiston toimintatuotot ylittivät talousarvion n. 0,3 milj. eurolla. Toiminnan tehokkuuden kasvun vuoksi kustannukset olivat n. 0,3 milj. euroa alle talousarvion mukaisen suunnitelman Lopputuloksena tilikauden tulos ylitti talousarvion n. 0,7 milj. euroa.

8 7 (52) Kokonaisuutena kuntayhtymän toimintatuotot ylittivät talousarvion n. 1,1 milj. eurolla ja toimintakulut alittuivat 0,2 milj. eurolla. Eli talousarvion mukaisen n. 0,4 milj. euron tappion sijaan kuntayhtymän tulos oli n. 0,9 milj. euroa positiivinen. Saavutettu tilikauden tulos luo erinomaisen pohjan kuntayhtymän tulevalle toiminnalle. Alla olevassa kuviossa 1 on esitetty kuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien muutokset vuosina Liitteessä 1 on esitetty vuoden 2014 ammatillisen peruskoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen laskentapäivien opiskelijamäärät sekä ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosien määrä sekä kuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat kotikunnittain Opiskelijamäärät Kiintiö Keskiarvo Kuvio 1. Kuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakiintiö ja keskimääräinen opiskelijamäärä vuosina

9 8 (52) 1.4 Henkilöstö Henkilöstön määrä koulutuskuntayhtymässä oli yhteensä 318 henkilöä, josta opetushenkilöstöä oli yhteensä 212 (TP 2013 vastaava luku 209). Ammattiopistossa opetushenkilöstön määrä oli 132, ja aikuisopistossa 80. Henkilöstön määrä kokonaisuudessaan on lisääntynyt kuudella henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Taulukosta 1 näkyy kuntayhtymän henkilöstömäärän kehitys laskentapäivänä vuosina Henkilöstömäärä tulosalueittain Koulutuksen järjestämispalvelut Salon seudunammattiopisto Salon seudun aikuisopisto Salon seudun oppisopimuskeskus Yhteensä Taulukko 1. Henkilöstön määrä tulosalueittain vuosina Henkilöstön osuudet tulosalueittain vuosina näkyvät kuviossa 2. Kuvio 2. Henkilöstön osuudet tulosalueittain vuosina Kuntayhtymätasolla henkilötyövuodet ovat vähentyneet vajaalla kolmella henkilötyövuodella edelliseen vuoteen verrattuna. Kuviossa 3 on esitetty, miten henkilötyövuodet ovat kehittyneet koulutuksen järjestämispalveluissa sekä ammatti- ja

10 9 (52) aikuisopistossa. Tukipalveluiden henkilöstön määrä (koulutuksen järjestämispalveluiden tulosalue) on laskenut edelliseen vuoteen verrattuna 10 prosentilla. Ammattiopistossa henkilötyövuosien määrä on laskenut vajaalla kahdella prosentilla. Henkilötyövuosien laskuun molemmissa tulosalueissa on vaikuttanut mm. se, että eläköityneiden tilalle ei ole palkattu uutta vakituista henkilökuntaa ja kaikkia määräaikaisuuksia ei ole jatkettu. Aikuisopistossa henkilötyövuodet ovat kasvaneet edellisvuoteen verrattuna seitsemällä prosentilla. Tähän on vaikuttanut mm. henkilöstöresurssin lisääminen opintojen ohjauspalvelussa nuorten aikuisten osaamisohjelmaan sekä opintotoimistossa opiskelijahallintajärjestelmän kehittämistyöhön liittyen. Lisäksi ammattiopistosta siirtyi henkilökuntaa aikuisopistoon tulosalueiden kehittämistoiminnan yhdistämisessä aikuisopiston tulosalueelle. Oppisopimuskeskuksessa henkilötyövuodet ovat pysyneet samana ollen neljä henkilötyövuotta koko tarkasteluajanjaksona. Kuvio 3. Henkilötyövuodet tulosalueittain Kaikkien määräaikaisten palvelussuhteiden osuus oli koko kuntayhtymässä 16 prosenttia vuonna Näistä sijaisia oli viisi prosenttia ja muita määräaikaisia 11 prosenttia. Laskua edellisvuoteen verrattuna oli yksi prosenttiyksikköä. Taulukossa 2 on esitetty yhteenveto palvelussuhteiden laadusta tulosalueittain vuonna Palvelussuhteet 2014 vakinaiset määräaik. sijaiset kokoaik. osa-aik. sivuvirat Koulutuksen järjestämispalvelut Ammattiopisto Aikuisopisto Oppisopimuskeskus YHTEENSÄ Taulukko 2. Palvelussuhteet tulosalueittain

11 10 (52) Vuonna 2014 tuloslaskelmassa maksetut palkat ja palkkiot henkilöstösivukuluineen olivat yhteensä 17,431 milj. euroa, josta palkkojen osuus oli 13,787 milj. euroa ja sivukulujen osuus 3,644 milj. euroa. Maksetut palkat ja palkkiot ilman sivukuluja olivat keskimäärin euroa per henkilö ja sivukuluineen keskimäärin euroa per henkilö. Henkilöstökulut ovat laskeneet edellisvuoteen verrattuna yhdellä prosentilla eli 0,169 milj. euroa. Kuntayhtymässä on laadittu erillinen henkilöstöraportti, joka antaa tietoja henkilövoimavarojen tilasta, käytöstä ja niiden muutoksista. Kuntayhtymässä toteutettiin myös joka toinen vuosi tehtävä henkilöstötyytyväisyyskysely. Strategisissa mittareissa tavoitearvoksi oli asetettu kuntayhtymätasolla vähintään 3,5, joka ylittyi toteutuneen arvon ollessa 3,8. Kysely käsitellään tulosalueilla yhdessä henkilöstön kanssa, ja sen pohjalta laaditaan kehittämistoimenpiteet kuntayhtymä- ja tulosaluetasolla. 1.5 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kuntayhtymän taloudellinen tilanne on säilynyt kohtuullisena huolimatta rahoitukseen tehdyistä muutoksista. Käynnissä olevalla toiminnan tehostamisella pyritään siihen, että taloustilanne säilyy mahdollisimman vakaana lähitulevaisuudessakin. Kustannusrakenteessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia aikaisempiin vuosiin verrattuna, mutta kustannuksia on saatu karsittua tarkemmalla hankintojen ja henkilöresurssien suunnittelulla. Myös tulevaisuuden osalta kustannusten kehittyminen vaikuttaa helposti ennakoitavalta. Merkittäväksi ja ilmeisen pysyväksi epävarmuustekijäksi on osoittautunut globaalin talouden nopea muutos, joka luonnollisesti heijastuu niin valtion- kuin kuntatalouteenkin. Tämän seurauksena niin ammatillisen perus- kuin lisäkoulutuksenkin rahoitusta on vähennetty. Myös käynnissä oleva toisen asteen ja vapaan sivistystyön koulutuksen rahoitusta ja järjestäjäverkkoa koskevan lainsäädännön muutosprosessi vaikuttavat kuntayhtymän taloudellisiin resursseihin, toimintaan ja rakenteisiin. Ennakkotiedon mukaisesti oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus laskee vuodesta 2014 vuoteen ,5 %, oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen 24 % ja oppisopimuskoulutuksen 21,5 %. Nykyiset koulutuksen järjestämisluvat lakkautetaan vuoden 2016 lopussa ja uusia lupia haetaan vuoden 2015 aikana. Vielä ei ole täyttä varmuutta, myönnetäänkö Salon seudun koulutuskuntayhtymälle nykyisiä vastaavat koulutuksen järjestämisluvat. Alueen elinkeinoelämän rakennemuutokset ja siitä seurannut korkea työttömyysaste pitävät todennäköisesti aikuiskoulutuksen kysyntää korkeina, mutta voivat

12 11 (52) vaikuttaa negatiivisesti niin ammatilliseen koulutukseen hakeutuvien nuorten kuin oppisopimuskoulutukseen hakeutuvien henkilöiden määrään. Kuntayhtymän sisäisistä riskeistä suurimmat liittyvät kiinteistöihin. Kuntayhtymän kiinteistöjen pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelmaa on jouduttu muuttamaan useaan otteeseen. Vuosille ajoittuvat saneeraus- ja uudisrakennusinvestoinnit tulevat olemaan merkittävä taloudellinen panostus, joka näkyy lainanoton lisääntymisenä sekä kasvaneina poistoina ja rahoituskuluina. Kiinteistöihin ja opetuksen käytössä oleviin koneisiin ja kalustoon tehtävien investointien kautta kaikkien koulutusalojen tilat ja oppimisympäristöt saadaan muokattua vastaamaan nykyisiä ja lähitulevaisuuden koulutustarpeita. Riskien hallinnassa on vuoden 2014 aikana pyritty tarkastelemaan riskejä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Kuntayhtymän strategian mukaisesti vuoden 2011 aikana toteutettiin laajamittainen riskikartoitus, jonka perusteella vuoden 2012 aikana laadittiin riskisuunnitelma. Suunnitelma on päivitetty vuonna Suunnitelman mukaisesti merkittävimpien riskien todennäköisyys ja niiden mahdollisen toteutumisen vaikutukset on arvioita; ja tarvittavat ehkäisevät toimenpiteet on käynnistetty. Lisäksi on työskennelty tilojen- ja työturvallisuuden kehittämiseksi.

13 12 (52) 2. SELONTEKO KUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kuntayhtymän johdon vastuulla on huolehtia siitä, että kuntayhtymässä on sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön nähden toimiva sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Hallituksen ja viranhaltijoiden ratkaisuvallasta säädetään hallintosäännössä. Hallintosäännön 3 :n mukaan kuntayhtymän hallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja sisäisestä valvonnasta. Kuntayhtymän johtaja vastaa kuntayhtymän strategisesta johtamisesta ja kokonaisuuden kehittämisestä sekä tulostavoitteiden toteutumisesta (hallintosääntö 4). Hallintosäännön 29 :n mukaan hallitus päättää kuntayhtymän riskienhallintaa koskevista periaatteista ja kuntayhtymän johtaja vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta. Ulkoista arviointia varten kuntayhtymässä on kuntalain 71 :n mukainen tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään lisäksi tarkastussäännössä. Kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet sekä toimintatavat on dokumentoitu vuoden 2014 kuluessa. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa arvioitiin kuntayhtymän hallitukselle ja esimiehille suunnatun kyselyn avulla. Kysely on toteutettu saman sisältöisenä vuodesta 2008 lähtien. Vuoden 2013 kyselyyn vastasivat ensimmäistä kertaa myös hallituksen jäsenet. Kyselyssä sisäistä valvontaa tarkastellaan viidestä eri näkökulmasta: 1. Johtamistapa ja valvontakulttuuri 2. Riskienhallinta 3. Valvontatoimenpiteet 4. Raportointi ja tiedonvälitys 5. Seuranta Kyselyn vastausasteikko on 1 4; muutamien kysymysten osalta kyllä/ei. Kysymysten lisäksi vastaajia pyydettiin kertomaan, millä tavoin kysymyksissä esitettyjä väittämiä todennetaan. Kysely kohdennettiin yhteensä 41 vastaajalle (vuonna vastaajalle). Vastausprosentti oli 68, joka laski yhden prosenttiyksikön edellisvuoteen verrattuna.

14 13 (52) Vastaukset jakautuminen tulosalueittain on esitetty taulukossa Aikuisopisto/Oppisopimuskeskus 12 6 Ammattiopisto 10 5 Koulutuksen järjestämispalvelut 8 9 Hallitus 4 8 YHTEENSÄ Taulukko 3. Hallituksen selonteko kyselyn vastausten jakautuminen tulosalueittain Kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tila on pysynyt hyvänä. Vuoteen 2013 verrattuna kaikkien tarkasteltujen näkökulmien arvosanat nousivat. Riskienhallinnan osalta nousu oli merkittävä. Yleisarvosana vaihteli välillä 2,7 3,3 (v vaihteluväli 2,6 3,2). Kuviossa 4 on esitetty eri näkökulmien keskiarvot vuodesta 2008 alkaen. Keskiarvo Hallituksen selonteko 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Johtamistapa ja Riskienhallinta Valvontatoimenpiteet tiedonvälitys Raportointi ja Seuranta valvontakulttuuri ,83 2,17 2,97 2,55 2, ,67 1,88 2,73 2,31 2, ,87 2,19 2,77 2,55 2, ,06 2,63 3,12 2,84 2, ,12 2,94 3,20 2,89 2, ,10 2,75 3,29 2,89 3, ,19 2,90 3,30 2,93 3,18 Kuvio 4. Hallituksen selontekokyselyn näkökulmien keskiarvot ajanjaksolla

15 14 (52) Parhaimmat arvosanat näkökulmista saivat johtamistapa ja valvontakulttuuri, seuranta sekä valvontatoimenpiteet. Johtamistavan osalta haasteellisena koetaan osaamiskartoitukset ja henkilöstön koulutuksen suunnitelmallisuus. Sen sijaan henkilöstösuunnitelman ja prosessikuvausten sekä poikkeamiin reagoinnin taso on noussut merkittävästi. Myös tavoitteiden seuranta koettiin olevan erinomaisella tasolla. Riskienhallintaan on kiinnitetty runsaasti huomiota niin työturvallisuus-, taloudellisten-, tietoturvallisuus- kuin tilojen turvallisuuteen kohdistuvien riskien kannalta. Riskien kartoittaminen, analysointi ja riskisuunnitelmien laatiminen sekä korjaavat toimenpiteet ovat nostaneet tietoisuutta riskienhallinnasta ja saaneet henkilöstön suhtautumaan kriittisemmin turvallisuuteen liittyviin näkökulmiin. Samalla se on johtanut riskienhallinnan kokonaisuuden positiiviseen kehitykseen. Työ riskienhallinnan ja turvallisuuden parantamiseksi jatkuu myös vuonna Valvontatoimenpiteissä oman työn laadun taso verrattuna tavoitteisiin sekä laadun mittaus koettiin aiempaa heikompitasoiseksi. Prosessien arvioinnin ja kehittämisen taso taas on noussut. Myös raportoinnin ja tiedonvälityksen arvosana on noussut hieman vuodesta Tiedon kulku organisaation sisällä on parantunut ja tieto koetaan luotettavaksi. Erityisen haasteelliseksi koetaan tiedon siirtyminen alhaalta ylös ja hiljaisen tiedon siirtyminen organisaation sisällä. Sen sijaan tiedonkulku tulosalueiden välillä ja tiedonkulun nopeus ovat kehittyneet myönteisesti. Seurannan tila on myös parantunut hieman edellisestä vuodesta. Muutokset eivät ole merkittäviä.

16 15 (52) 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma kuvaa, miten tilikauden tuotot ovat riittäneet kattamaan toiminnan tuottamisesta aiheutuneet kulut. Tuloslaskelmaan otetaan ainoastaan ulkoiset tulot ja menot. Tuloslaskelman välitulosten eli toimintakatteen, vuosikatteen ja tilikauden tuloksen avulla osoitetaan tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyys jaksotettuihin menoihin. Arvioinnissa käytetään lisäksi tuloslaskelman eristä sekä toimintaja vuosikatteesta laskettuja tunnuslukuja. Tilinpäätökseen 2013 verrattuna sekä kuntayhtymän tulot että menot laskivat. Toimintakate oli edelliseen tilikauteen verrattuna 0,302 milj. euroa pienempi. Kuntayhtymän vuosikate ylitti poistot 13 prosentilla. Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja muodostui voitolliseksi 0,347 milj. euroa (taulukko 4). Poistoeron ja varausten muutosten jälkeen tilikauden voitto oli 0,939 milj. euroa. TP2014 TP 2013 TP 2012 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja - kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvon alentumiset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden voitto/tappio TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintakate% 11 % 12 % 7 % (= (toimintakate/toimintatuotot*100) Vuosikate/poistot, % 113 % 137 % 136 % Taulukko 4. Kuntayhtymän tuloslaskelma ja sen tunnusluvut (1000 euroa)

17 16 (52) Toimintatuotot Kuntayhtymän toimintatuottojen kokonaismäärä oli tilikaudella 2014 yhteensä 28,562 milj. euroa. Edelliseen tilikauteen verrattuna toimintatuotot laskivat vajaalla kahdella prosentilla, yhteensä 0,446 milj. euroa. Laskuun vaikutti euromääräisesti eniten työvoimakoulutuksen myyntitulojen pieneneminen vajaalla 0,5 milj. eurolla. Toisaalta valtionosuustulot ammatillisessa peruskoulutuksessa ja lisäkoulutuksessa kasvoivat 0,3 milj. euroa enemmän tilinpäätökseen 2013 verrattuna. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opetus- ja kulttuuriministeriö vahvisti loppuvuodesta 2014 kuntayhtymän opiskelijakiintiöksi 1824 opiskelijaa, kun se edellisvuonna oli ollut Verrattaessa kuntayhtymän järjestäjäkohtaista yksikköhintaa tilikauteen 2013, yksikköhinta laski 98 euroa/opiskelija. Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus kasvoi edelliseen tilikauteen verrattuna vajaa yhdeksän prosenttia. Syynä oli nuorten aikuisten osaamisohjelmassa aloittaneiden opiskelijoiden opintoihin erikseen kohdennettu osuus. Vuoden lopussa tuloutettiin myös 2012 äkillisen rakennemuutoksen perusteella myönnetty ja jäljellä oleva valtionosuus, joka näkyy ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuutena. Uutena rahoitusmuotona tuli valtion erityisavustus, kun Nuorten aikuisten osaamisohjelman rahoitus muutettiin valtionosuudesta valtionavustukseksi. Työvoimakoulutuksen toteutumiseen edellistä tilikautta pienempänä vaikuttivat mm. leikkaukset työ- ja elinkeinoministeriön koulutusmäärärahoihin. Työvoimakoulutuksen tulot tuloutetaan toteutuneen koulutuksen mukaisesti. Edellä mainitut muutokset vaikuttivat siihen, että myös toimintatuottojen rakenne muuttui hieman tilikaudella Valtionosuustulojen osuus kasvoi yksi prosenttiyksikköä, kun taas myyntituottojen osuus laski kolme prosenttiyksikköä. Pientä kasvua oli myös hankerahoituksen osuudessa, joka nousi yhdellä prosenttiyksiköllä. Kuviossa 5 on esitetty toimintatuottojen rakenne tilinpäätöksessä 2014.

18 17 (52) Kuvio 5. Toimintatuotot tilinpäätös Toimintakulut Toimintakulut olivat tilikaudella 2014 yhteensä 25,425 milj. euroa. Toimintakulut pienenivät edelliseen tilikauteen verrattuna yhdellä prosentilla, yhteensä 0,144 milj. euroa huolimatta siitä, että palvelujen ostot kasvoivat 14 prosenttia tilinpäätökseen 2013 verrattuna. Tähän vaikuttivat sekä aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden toteutuminen 12 prosenttia pienempänä että henkilöstökulujen lasku yksi prosenttia. Palvelujen ostoihin on vaikuttanut ennen kaikkea sisäilmaongelmiin liittyvät tutkimus- ja korjausmenot, joita ei ollut osattu ottaa huomioon budjettia laadittaessa.

19 18 (52) Kuviossa 6 on esitetty toimintakulujen rakenne tilikaudella Rakenteessa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia edelliseen tilikauteen verrattuna. Kuvio 6. Kuntayhtymän toimintakulujen rakenne tilinpäätöksessä 2014 Toimintakate ja vuosikate Kuntayhtymän toimintakate oli 3,137 milj. euroa positiivinen. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamassa yleisohjeessa kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta todetaan, että kuntayhtymän, jolla ei ole verorahoitusta, toimintakatteen tulee olla positiivinen. Tämän asetetun vaatimuksen kuntayhtymän toimintakate täytti. Verrattaessa toimintakatetta edelliseen tilikauteen, toimintakate laski 0,302 milj. eurolla. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvaava tunnusluku (= 100*Toimintatuotot/(Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön)) pysyi hyvänä edellisten tilikausien tapaan ollen 112,5 prosenttia (tilinpäätös ,5 %, tilinpäätös ,9 %). Kuntayhtymän vuosikate laski 0,337 milj. eurolla edelliseen tilikauteen verrattuna. Vuosikate on keskeinen kateluku, kun arvioidaan tulorahoituksen riittävyyttä. Vuosikate ylitti suunnitelman mukaiset poistot 0,347 milj. eurolla. Vuosikatteen ja poistojen vertailun perusteella laskettava tunnusluku laski tilinpäätöksen prosenttista 113 prosenttiin. Tässä tunnusluvussa vähimmäistasona pidetään 100 prosenttia edellyttäen, että poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan/kuntayhtymän keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Kuntayhtymällä suunnitelman mu-

20 19 (52) kaisten poistojen ja keskimääräisten poistonalaisten investointien määrät poikkeavat, koska kuntayhtymässä on meneillään tilasuunnitelman mukainen mittava investointiohjelma, joka ulottuu vuoteen Tilikauden tulos Kuntayhtymän tilikauden tulos ennen tilinpäätöseriä oli 0,347 milj. euroa ollen 0,546 milj. euroa pienempi kuin edellisenä tilikautena. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävien poistoero- ja tuloksenkäsittelyerien jälkeen tilikauden tulos muodostuu ylijäämäiseksi ollen 0,939 milj. euroa. Poistoerokirjaukset on tehty kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaisesti ja niiden vähennys oli 0,591 milj. euroa. 3.2 Toiminnan rahoitus Tilikauden toiminnan rahoitusta tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä sekä rahoitustoiminnan, oman pääoman ja maksuvalmiuden nettomäärät. Näiden kahden nettomäärän erotus osoittaa kuntayhtymän rahavarojen muutoksen tilikaudella. Kuntayhtymän rahoituslaskelma ja siitä laskettavat tunnusluvut on esitetty taulukossa 5.

21 20 (52) TP2014 TP2013 TP Toiminnan rahavirta Vuosikate Investointien rahavirta Investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahakertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 51 % 50 % 24 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 49 % 49 % 24 % Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv Taulukko 5. Kuntayhtymän rahoituslaskelma ja siitä laskettavat tunnusluvut (1000 euroa) Rahoituslaskelmasta nähdään, että toiminnan ja investointien rahavirta on ollut negatiivinen. Rahoituksen rahavirta on ollut positiivinen. Kuntayhtymän rahavarat ovat pienentyneet yhteensä 0,473 milj. eurolla. Tulorahoitus ei ole riittänyt yksistään toiminnan ja investointien kattamiseen sekä lainanlyhennysten hoitamiseen. Kuntayhtymän pitkäaikaiset lainat ovat lisääntyneet kahdella miljoonalla eurolla johtuen kiinteistöinvestointihankkeista, jotka liittyvät kuntayhtymän päivitettyyn tilasuunnitelmaan vuosille (valt ). Tilikaudella aloitettiin uusien tilojen rakentaminen auto-, logistiikka- sekä maanrakennusalalle Venemestarinkatu 37:ään. Tämän investointihankkeen kokonaiskustannusarvio on 10,242 milj. euroa, josta tilikaudella 2014 toteutui 5,430 milj. euroa. Tilat valmistuvat kesällä 2015.

22 21 (52) Kuviossa 7 on kuvattu vuosikatteen ja poistojen riittävyyttä nettoinvestointeihin ajanjaksolla Kuvio 7. Vuosikatteen ja poistojen riittävyys nettoinvestointeihin vuosina Taseen tunnusluvuista toiminnan ja investointien rahakertymä viideltä vuodelta on laskenut edellisvuoteen verrattuna vajaalla miljoonalla eurolla. Tähän on vaikuttanut mm. se, että vuoteen 2011 asti investoinnit pystyttiin rahoittamaan tulorahoituksella ja kassavaroilla. Vuonna 2012 aloitettiin toteuttaa kuntayhtymän pitkän aikavälin tilasuunnitelmaa, ja investointihankkeiden rahoittamiseen tarvittiin myös vierasta pääomaa. Investointien tulorahoitus tunnusluku osoittaa, että tulorahoituksella on pystytty tilikaudella kattamaan puolet investointien omahankintamenosta, loppuosa on rahoitettu kassavaroilla ja lainarahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitus tunnusluku kertoo vuosikatteen prosenttiosuuden kuntayhtymän investointien omahankintamenojen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanlyhennyksillä tarkoitetaan rahoituslaskelman mukaisia pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä. Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten arvoon. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Lainanhoitokate on vaihdellut kuntayhtymässä vuosina välillä Lainanhoitokate-tunnusluvun aleneva trendi tilinpäätöksessä 2014 johtuu korkokulujen ja lainanlyhennysten noususta edelleen edelliseen tilinpäätökseen verrattuna: korkokulut ovat nousseet vajaa 0,040 milj. euroa ja lainanlyhennykset vajaa 0,110 milj. euroa. Maksuvalmiutta kuvaava tunnusluku eli kassan riittävyys on pysynyt hyvällä tasolla.

23 22 (52) 4. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Kuntayhtymän rahoitusrakennetta kuvaa tase ja siitä laskettavat tunnusluvut, jotka kuvaavat omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta sekä velkaisuutta. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset käyvät ilmi edellä esitetystä rahoituslaskelmasta. Taulukossa 6 on esitetty kuntayhtymän tase ja tunnusluvut tilikaudelta 2014 ja edelliseltä tilikaudelta VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Arvonkorotusrahasto Edellisten kausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet POISTOERO JA VAPAA- Rakennukset EHTOISET VARAUKSET Kiinteät rakenteet Poistoero Koneet ja kalusto Vapaaehtoiset varaukset Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 7 2 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrah. erityiskatteet VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat rahoituslaitoksilta Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Lyhytaikaiset saamiset Lyhytaikainen Myyntisaamiset Lainat rahoituslaitoksilta Muut saamiset Ostovelat Siirtosaamiset Muut velat Siirtovelat Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT: TP 2014 TP 2013 Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä Lainakanta Taulukko 6: Kuntayhtymän tase ja siitä laskettavat tunnusluvut (1000 euroa).

24 23 (52) Tase sisältää kuntayhtymän omaisuus- ja pääomaerät tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaan. Erät eivät sisällä eri tulosalueiden välisiä sisäisiä eriä. Taseen loppusumma oli 40,763 milj. euroa. Taseen vastaavaa puolella merkittävin erä on aineelliset hyödykkeet, joka sisältää mm. kiinteistöt sekä koneet ja kaluston. Vastattavaa puolella suurimman ryhmän puolestaan muodostaa oma pääoma. Taseen loppusumma kasvoi edelliseen tilikauteen verrattuna 2,215 milj. euroa. Kuntayhtymän omavaraisuusaste on laskenut kolme prosenttiyksikköä ollen 67 prosenttia. Tunnusluku mittaa kuntayhtymän vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Kuntataloudessa yleisesti omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Suhteellisen velkaantuneisuuden, % -tunnusluvun arvo on noussut edelliseen tilikauteen verrattuna kahdeksan prosenttiyksikköä. Tunnusluvun arvon nousuun on vaikuttanut vieraan pääoman kasvu johtuen suurista kiinteistöinvestointihankkeista. Kuntayhtymän kertynyt ylijäämä on kasvanut edelliseen tilikauteen verrattuna 0,938 milj. eurolla.

25 24 (52) 5. KOKONAISTULOT JA MENOT Kokonaistulojen ja menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tuotot, kulut ja rahoitustapahtumat. Kokonaistulo- ja menokäsitteet kattavat varsinaisen toiminnan ja investointien tuotot ja kulut sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. Lyhytaikaisten lainojen ja oman pääoman muutokset esitetään kuitenkin kumpikin nettoeränä joko menona tai tulona. Taulukossa 7 on esitetty kuntayhtymän tilikauden 2014 kokonaistulot ja menot. TULOT MENOT Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön 0 Korkotuotot 6 Korkokulut 179 Muut rahoitustuotot 1 Muut rahoituskulut 2 Tulorahoituksen korjauserät 0 Tulorahoituksen korjauserät 0 Investoinnit 0 Investoinnit Rahoitustoiminta Käyttöomaisuusinvestoinnit Pitkäaikaisten lainojen lisäys Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys 292 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 Oma pääoman muutokset 0 Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä Täsmäytys Kokonaistulot - Kokonaismenot= = Muut maksuvalmiuden muutokset - Rahavarojen muutokset = [645] - [- 473] = [1118] Taulukko 7. Kuntayhtymän kokonaistulot ja menot 2014 (1000 euroa) Kuntayhtymän kokonaismenot ylittivät kokonaistulot 1,118 milj. eurolla.

26 25 (52) 6. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Kuntalain 70 :n mukaan hallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä. Tilikauden tuloksella tarkoitetaan tuloslaskelman tulosta ennen varaus- ja rahastosiirtoja eli tilinpäätössiirtoja. Kuntayhtymän tulos tilikaudella 2014 on yhteensä ,77 euroa. Hallitus on päättänyt esittää valtuuston hyväksyttäväksi sitovien määrärahojen poikkeamat esityksen mukaisina sekä tilikauden tuloksen ,77 euron käsittelystä seuraavaa: 1. Tuloutetaan tehtyjä poistoeroja ,15 euroa. 2. Kirjataan ,92 euron ylijäämä taseeseen tilikauden ylijäämän tilille.

27 26 (52) 7. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Talousarvion toteutumisvertailut osassa esitetään, miten valtuuston asettamat sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet. Kuntayhtymän kaikki tulosalueet ovat nettobudjetissa. 7.1 Strategia Strategiaosassa valtuustotasolla sitovia ovat strategian mukaisille mittareille asetetut kuntayhtymätason tavoitteet sekä strategisten toimenpiteiden tavoitteet. Käyttötalousosassa sitovia valtuustoon nähden ovat tulosalueiden toimintakate sekä tuloskorteissa esitetyt toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Tuloslaskelmaosassa sitovana tavoitteena ovat rahoitustulojen ja menojen netto sekä poistoerojen muutokset. Tuloslaskelman tunnusluvuista sitovana on kuntayhtymän toimintakateprosentti. Investointiosassa sitovia eriä ovat kiinteän omaisuuden investointihankkeille hyväksytyt määrärahat sekä irtaimelle omaisuudelle hyväksytty kokonaismääräraha. Rahoitusosassa valtuuston nähden sitovia eriä ovat lainakannan ja oman pääoman muutokset sekä rahoituslaskelman tunnusluvuista lainanhoitokate. Hallitukseen nähden sitovaa on kassan riittävyys. Kuntayhtymän toiminnan kehittämistä on jatkettu vuosille vahvistetun strategian mukaisesti. Nopeat muutokset toimintaympäristössä aiheuttavat sen, että strategiaa joudutaan tarkastelemaan uudelleen myös kesken suunnittelukauden. Nykyinen strategia painottaa erityisesti opetuksen ja opiskelun sekä niitä tukevan toiminnan kehittämistä. Kuntayhtymän strategian toteutumista seurataan neljän keskeisen mittarin mukaisesti, jotka esitetty taulukossa 8. Seuranta tapahtuu vuosittain, paitsi työtyytyväisyyden osalta joka toinen vuosi. Työtyytyväisyyden, opiskelijapalautteen ja työelämäpalautteen seuranta perustuu kohderyhmille tehtäviin kyselyihin, joissa arviointiasteikko on yhdestä viiteen. MITTARI TAVOITEARVO 2014 TOTEUTUMA 2014 Käyttöaste 100 % 101,4 % Toimintakate % 7 % 11 % Työtyytyväisyys 3,5 3,8 Tulosindeksi Suurten monialaisten koulutuksen järjestäjien ryhmässä Sija Taulukko 8. Kuntayhtymän strategian mittarit, tavoitearvot sekä toteutuneet luvut vuoden 2014 osalta

28 27 (52) Strategiassa on määritelty toimenpiteitä, joiden toteuttamisen aikataulu ja tavoitteet sekä toteutuminen on esitetty sivuilla 27 olevissa taulukossa 9. Taulukko 9. Kuntayhtymän vuoden 2014 strategiset toimenpiteet 7.2 Käyttötalouden toteutuminen Kokonaisuutena kuntayhtymän toiminta ja talous toteutui hyvin talousarviovuonna Kuntayhtymätasolla toimintatuotot ylittyivät yhteensä 1,129 milj. eurolla. Toimintakulut puolestaan alittuivat yhteensä 0,224 milj. eurolla talousarvioon nähden.

29 28 (52) Talousarviota 2014 laadittaessa ammatillisen peruskoulutuksen laskentaperusteena käytettiin vuodelle 2014 vahvistettua opiskelijakiintiötä, 1810 opiskelijaa. Järjestäjäkohtaisen yksikköhinnan arvioitiin olevan euroa/opiskelija. Ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuustuloarvio oli yht. 18,593 milj. euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö (myöh. OKM) vahvisti kuntayhtymän järjestäjäkohtaiseksi yksikköhinnaksi euroa/opiskelija (vuonna euroa/opiskelija). Valtakunnallinen järjestäjäkohtainen yksikköhinta oli ,06 euroa/opiskelija (vuonna ,20 euroa/opiskelija). OKMn päätös ennakkoon maksettavasta valtionosuudesta ammatillisen peruskoulutuksen osalta (OKM /80/221/2013) oli yhteensä 18,595 milj. euroa. Ennakkoon maksettavan ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä perustuu talousarviovuotta edeltävän vuoden toteutuneen opiskelijamäärän painotettuun keskiarvoon, joka vuonna 2013 oli 1787,2 opiskelijaa. OKM:n vuoden 2014 päätöksessä ammatillisen peruskoulutuksen lopullisesta rahoituksesta (OKM /Dnro 80/221/2013) kuntayhtymälle maksettiin lisää yhteensä 0,379 milj. euroa. Tämä perustui siihen, että OKM vahvisti kuntayhtymän vuoden 2014 ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakiintiöksi vuonna 2014 toteutuneen painotetun keskiarvon yhteensä 1824 opiskelijaa eli 37 opiskelijaa enemmän kuin ennakon perusteena oli ollut. Talousarvioon nähden ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus toteutui 0,381 milj. euroa suurempana. Ammatillisen peruskoulutuksen vuoden 2014 valtionosuus sisälsi Taitaja2015 kisoihin myönnettyä harkinnanvaraista valtionosuutta 0,076 milj. euroa. Ammatillisessa lisäkoulutuksessa rahoitus muodostui sekä vuodelle 2014 myönnetystä rahoituksesta että vuodelle 2012 myönnetyistä opiskelijatyövuosista äkillisen rakennemuutosten vaikutusten lieventämiseksi. Koska päätös äkillisestä rakennemuutosrahoituksesta saatiin vasta loppuvuodesta 2012, koulutukset saatiin käynnistettyä joulukuussa 2012, ja ne ovat jatkuneet sekä 2013 että Rahoitus on tuloutettu toteutuneen koulutuksen mukaan. Ammatillisessa lisäkoulutuksessa talousarvioluku ylittyi 0,190 milj. eurolla (TA 1,479 milj. euroa ja TOT 1,670 milj. euroa). Oppisopimuskoulutuksen toteutunut rahoitus ylitti aavistuksen talousarvioluvun: oppisopimuskoulutus TA 1,381 milj. euroa ja TOT 1,406 milj. euroa. Ammatti- ja aikuisopiston käyttösuunnitelmiin tehtiin käyttösuunnitelman muutokset syksyllä 2014 (hall , 121 ja hall , 156 ), koska ammattiopistolta siirrettiin 20 opiskelijaa aikuisopistolle ja sen takia siirrettiin myös tuloihin ja menoihin liittyvät määrärahat. Valtuusto sai tiedoksi käyttösuunnitelmiin tehdyt muutokset kokouksessaan (valt , 18 ). Tulosaluetasolla koulutuksen järjestämispalvelut sekä ammatti- ja aikuisopisto ylittivät niille asetetut sitovat taloudelliset tavoitteet. Oppisopimuskeskus jäi 0,034

30 29 (52) milj. euroa alle sille asetetun toimintakatetavoitteen. Tulosalueiden taloutta koskevat sitovat erät valtuustoon nähden on merkitty taulukkoon 10 varjostettuna. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen on kuvattu tulosalueiden tuloskorteissa. TULOSALUE Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelman muutos * Talousarvio muutoksen jälkeen (TAM) Toteutuma Poikkeama (TAM- TOT) Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen on esitetty tuloskorteissa KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISPALVELUT Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät Tilikauden tulos (laskennallinen) AMMATTIOPISTO Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät Tilikauden tulos (laskennallinen) AIKUISOPISTO Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut, nto Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät Tilikauden tulos (laskennallinen) OPPISOPIMUSKESKUS Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Laskennalliset erät Tilikauden tulos (laskennallinen) * hall , 121 ja hall , 156 ; tiedoksi valt , 18 Taulukko 10. Yhteenveto kuntayhtymän talousarviosta 2014 ja sen toteutumisesta Tuotto-odotukset ylittyivät kaikilla tulosalueilla. Aikuisopistossa tuloarvion ylittyminen johtui ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen valtionosuustulojen

31 30 (52) sekä nuorten aikuisten osaamisohjelmaan saatujen avustusten ja hankerahoituksen toteutumisesta ennakoitua suurempana. Nämä ylitykset kompensoivat työvoimakoulutuksen vajaan kuuden prosentin laskua (0,240 milj. euroa). Ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuustuloarvion ylittymiseen vaikutti talousarviovuonna ammattiopistolta siirretyt 20 opiskelijapaikkaa aikuisopistolle. Ammatillisen lisäkoulutuksen ylittymiseen vaikutti nuorten aikuisten osaamisohjelmassa aloittaneiden opiskelijoiden opintoihin erikseen kohdennettu osuus. Vuoden lopussa tuloutettiin myös 2012 äkillisen rakennemuutoksen perusteella myönnetty ja jäljellä oleva valtionosuus, joka näkyy ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuutena. Uutena rahoitusmuotona tuli valtion erityisavustus, kun Nuorten aikuisten osaamisohjelman rahoitus muutettiin valtionosuudesta valtionavustukseksi. Ammattiopistossa tuottotavoitteen ylittyminen johtui ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuustulon toteutumisesta arvioitua suurempana, johon vaikutti mm. opetus- ja kulttuuriministeriön päätös korottaa kuntayhtymän vuodelle 2014 vahvistettu opiskelijakiintiö 14 opiskelijalla. Samoin hankerahoitus toteutui ennakoitua suurempana. Koulutuksen järjestämispalveluissa toimintatuottojen ylitykseen vaikutti mm. Salorankadun vuokratuottojen toteutuminen ennakoitua suurempana. Oppisopimuskeskuksella tuotot toteutuivat hieman suurempana kuin talousarvioluku. Toimintamenot (eivät sisällä poistoja) toteutuivat ammattiopistolla suunnilleen talousarvion suuruisena alittaen ne 0,7 prosentilla. Aikuisopistolla toimintamenot alittuivat 3,5 prosentilla, joka johtuu pitkälti palvelujen ostojen ja muiden toimintakulujen toteutumisella pienempänä talousarvioon nähden, yhteensä 0,265 milj. euroa. Oppisopimuskeskuksella toimintamenot ylittyivät 4,7 prosentilla, johon vaikutti yrityksille maksettujen koulutuskorvausten sekä opiskelijoille maksettujen opintososiaalisten etujen toteutuminen ennakoitua suurempana. Koulutuksen järjestämispalveluissa toimintamenot ylittivät talousarvioluvut vajaalla yhdellä prosentilla. Tämä johtui mm. palvelujen ostoihin varatun määrärahan ylittymisestä, johon vaikutti mm. sisäilmaongelmien korjaamiskustannukset, joita ei osattu huomioon talousarviota laadittaessa. Henkilöstökulut toteutuivat kuntayhtymätasolla suunnilleen talousarvion mukaisesti alittaen sen 0,3 prosentilla (0,050 milj. euroa). Tulosalueista aikuisopisto ja koulutuksen järjestämispalvelut alittivat henkilöstökulut. Ammattiopistossa ja oppisopimuskeskuksessa henkilöstökulut toteutuivat liki budjetoidun mukaisesti. Palvelujen ostot toteutuivat kuntayhtymätasolla suunnilleen budjetoidun mukaisesti. Aineet, tarvikkeet ja tavarat alittuivat vajaalla seitsemällä prosentilla (0,199 milj. eurolla). Seuraavalla sivulla on esitetty tulosalueiden toimintakulujen toteutuminen talousarvioon 2014 verrattuna:

32 Kuvio 8. Tulosalueiden toimintakulut talousarvioon verrattuna 31 (52)

33 32 (52) SSKKY Kuntayhtymän organisaatiorakenne on esitetty alla olevassa kuviossa 9. Kuvio 9. Salon seudun koulutuskuntayhtymän organisaatio Kuntayhtymän käyttötalouden toimintatuotot ja toimintakulut sekä toimintakate on esitetty alla olevassa taulukossa. Koska toimintatuottojen talousarviossa ennakoitu tavoitearvo ylittyi 1,129 milj. eurolla ja toimintamenoarvio alittui 0,224 milj. eurolla, SSKKY:n toimintakatetavoite ylittyi 1,301 milj. eurolla. Toimintakateprosentti toteutui neljä prosenttiyksikköä tavoitearvoa suurempana. Alkuperäinen talousarvio Toteutuma Poikkeama (TA- TOT) Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Toimintakate, % 7 % 11 %

34 33 (52) Koulutuksen järjestämispalvelut Vastuuhenkilö: Talousjohtaja Kuvio 10: Koulutuksen järjestämispalveluiden organisaatio Koulutuksen järjestämispalveluiden toimintaa ohjasi talousarviovuodelle asetetut toimenpiteet eri osastrategioille sekä tuloskortissa ja tulosyksiköiden toimintasuunnitelmissa asetut tavoitteet. Tulosyksiköiden toimintasuunnitelmien toteutuminen Henkilöstö- ja taloushallinnossa painopistealueena oli raportointi. Talousarviovuonna otettiin tavoitteen mukaisesti käyttöön webtallennuksen raportointiosio, jonka avulla esimiehet pystyvät hakemaan erilaisia raportteja henkilöstöhallintoon liittyen. Alkuperäisestä suunnitelmasta ottaa käyttöön mittarit ja raportointi työtila luovuttiin kuntayhtymätasolla. Viestinnässä kartoitettiin asetutun tavoitteen mukaisesti tulosalueilla ja koko SSKKY:ssä toimivien markkinointi/viestintätyöryhmien tehtävät ja toiminnat. Tietohallinnossa tilanvarausjärjestelmän käyttöönotolle asetettu tavoite saavutettiin. Tietoturvan toteutumisen varmistamisessa keskityttiin vuonna 2014 palomuurijärjestelmän kehittämiseen. Uusi helpdesk-järjestelmä otettiin käyttöön. Sähköinen kertakirjautuminen todettiin liian kalliiksi toteuttaa, joten sen käyttöönotosta luovuttiin. Tiedonohjaussuunnitelman (TOS) laatimiseksi johtoryhmä hyväksyi keväällä 2014 projektisuunnitelman, jonka mukaisesti työtä on viety eteenpäin. TOStyö aloitettiin hallinnon ja taloushallinnon alueista ja työ jatkuu vuonna Tilapalveluissa yhtenä tavoitteena oli Venemestarinkatu 37 purettavan rakennuksen rakennusosien laaja hyödyntäminen ennen purkutöitä. Tässä tavoitteessa on-

35 34 (52) nistuttiin. Samoin talousarviovuoden aikana tehtiin kuntayhtymän omistamiin rakennuksiin energiatehokkuustarkastelut. Toimenpiteet tästä tarkastelusta otetaan huomioon vuodesta 2015 eteenpäin. Huoltokirjan käyttöönotto jokapäiväisessä työssä on aloitettu, ja työ jatkuu vuoden 2015 aikana. Laitos- ja ruokahuollossa on tarkasteltu toiminnan mukauttamista henkilöstö- ja asiakasmääriin. Kestävän kehityksen edistäminen ympäristökoulutuksen toisella jaksolla siirtyi toteutettavaksi seuraavalle vuodelle. Ruokahuollossa jatkuu edelleen ruokahuollon keskusvarastotoiminnan kehittäminen yhteistyössä majoitus- ja ravitsemusalan koulutusalan kanssa. Materiaalitoiminnoissa talousarviovuodelle 2014 asetetuista tavoitteista palvelunkuvausmalli kuvattiin ja työ tilausmenetelmien yhdenmukaistamiseksi aloitettiin, mutta ne jatkuvat Tämä johtuu siitä, että syksyllä 2014 kuntayhtymässä käydyissä yhteistoimintaneuvotteluissa keskusvarastotoimintaa päätettiin muuttaa lakkauttamalla toinen varastopiste Hyvoninkadulla. Lisäksi päätettiin jättää täyttämättä eläköitymisen takia vapautuva tehtävä. Näiden toimenpiteiden takia palvelukuvausmalli ja tilausmenetelmät tulee päivittää vastamaan muuttunutta toimintaa vuoden 2015 aikana. Puitesopimusten hallintamallin kuvaaminen siirtyi myös seuraavalle vuodelle. Tuloskortin toteutuminen Valtuustoon nähden sitovista tavoitteista saavutettiin puolet. Harjoittelu- ja näyttöpaikkojen tarjoamisessa näyttöpaikoille asetettu tavoite jäi yhden alle asetetun tavoitearvon. Harjoittelupaikoille asetettu tavoite toteutui asetetun tavoitteen mukaisesti. Prosessien näkökulmasta toimintasuunnitelmissa tulosyksiköille asetuista tavoitteista, joita on selitetty yllä, toteutui yli puolet, ja vajaassa puolessa tavoitteita työ aloitettiin talousarviovuonna ja sitä jatketaan Valtuuston asettamista tavoitteista kokonaan toteutumatta jäi ainoastaan henkilökunnan osallistuminen ainakin kerran omaan työhön liittyvään koulutukseen. Taloudellista tavoitetta tarkasteltaessa koulutuksen järjestämispalvelut ylittivät sille asetetun toimintakatetavoitteen: toimintatuottojen ylittymiseen 0,256 milj. euroa vaikuttivat sekä vuokratuottojen että ateriamaksutuottojen toteutuminen ennakoitua suurempina. Toimintakulut toteutuivat suunnilleen arvioidusti ylittyen 0,058 milj. euroa. Koulutuksen järjestämispalveluiden toimintakulujen suhde kuntayhtymän toimintakuluihin nähden toteutui tavoitteen mukaisesti ollen 24 %.