Kuinka jaksaa muistityössä? Piia Nurhonen, FM, ET perhepsykoterapeutti Villa Välke psykoterapiapalvelut

Transkriptio

1 Kuinka jaksaa muistityössä? Piia Nurhonen, FM, ET perhepsykoterapeutti Villa Välke psykoterapiapalvelut

2 Löyhä käsikirjoituksemme tähän joulukuiseen iltapäivään Voiko työ koskettaa liikaa tai liian vähän? Jaksamisen kivijalkoja: erillisyys, empatia ja itsetietoisuus Organisaation ja työyhteisön merkitys Yhteyden ja erillisyyden tasapaino vuorovaikutuksessa: metodeja Ekstraa: jämäkkyys, kuinka jätän työt töihin?

3 Voiko työ koskettaa liikaa tai liian vähän? Kaisa on tehnyt lastensuojelutyötä kolme vuotta. Tuona aikana hän on auttanut lukuisia kaltoinkohdeltuja lapsia. Hän on kirjoittanut ja lukenut raportteja, joissa on dokumentoitu kaltoinkohtelua yksityiskohtaisesti sanoin ja kuvin. Hänen työtaakkansa on kasvanut koko ajan. Lisäksi työyhteisöön on tullut uusia kollegoita, jotka konsultoivat Kaisaa monissa asioissa. Kaisa on ihan mielellään muiden apuna mutta nyt hän kokee, etteivät voimavarat riitä. Hän on ollut viime aikoina todella väsynyt.

4 Kaisa on jo parin kuukauden ajan herännyt keskellä yötä pelottaviin oireisiin. Hänen käsiänsä särkee ja sydän takoo hurjasti. Kaisa ajattelee saavansa sydänkohtauksen ja itkee peloissaan. Hän nousee sängystä ja siirtyy olohuoneen sohvalle hikisenä ja kuumissaan. Lopulta oireet katoavat, hiukan ennen herätystä.

5 Yhtenä päivänä Kaisa keskustelee Antti-nimisen työkaverinsa kanssa voinnistaan. Antti aloitti samaan aikaan Kaisan kanssa. Kun Kaisa kertoo oireistaan, hän alkaa itkeä. Vaikka Antti pitääkin Kaisasta, hän ei tunne yhtään empatiaa tätä kohtaan. Itse asiassa hän ei tunne yhtään mitään. Hän kertoo, ettei hänellä ollut vastaavia ongelmia, sillä hän oli onnistunut blokkaamaan työhön liittyvät ajatukset mielestään.

6 Kun hän on kotona, hän istuu television äärellä, tietämättömänä siitä, mihin tunnit ovat kuluneet. Hän on varma, että hän on ruokkinut ja kylvettänyt lapset ja keskustellut vaimon kanssa, mutta hän ei muista siitä mitään. Kaisa tietää, että Antti ei enää käy työnohjauksessa eikä puhu tapauksistaan myöskään muille työntekijöille. Hän haluaa olla yksin. Kaisa ei ole koskaan nähnyt häntä poissa tolaltaan tai itkuisena, joten Kaisa olettaa, että kaikki on kunnossa.

7 Mitä mietteitä? Vaihda muutama ajatus kollegan kanssa. Mitään tuttua? Mitään vierasta, outoa? Mitä ajatuksia, kysymyksiä herätti? Pohdi, milloin olet tullut työssäsi viimeksi kosketetuksi?

8 Kuinka työ vaikuttaa minuun? Kehon ja mielen ylivirittyneisyyden hallinta Vaativien tilanteiden ja omien reaktioiden tunnistaminen ja hallinta Rentoutumisen ja rauhoittumisen keinot Kokemuksellisen uudistumisen tiedostaminen Ihmisen kokemisen tapaa uudistuu ja muotoutuu uusien elämänkokemusten myötä. Kuinka työssä kokemamme vaikuttaa kokemisen tapaamme, elämän merkityksiimme ja ihmissuhteisiimme?

9 Kuinka normaalia työni arki on? Kuinka paljon se vaikuttaa siihen, mitä ajattelen elämästä, ihmisestä ja maailmasta

10 Uupumiselle olemme eniten alttiita silloin, kun emme ole tietoisia oman kehomme ja mielemme tilasta. Babette Rothschild

11 Jaksamisen kivijalkoja: riittävä erillisyys Ammatillisen läheisyyden ja etäisyyden tasapaino Läheisyys kykynä liittyä, olla läsnä toiselle ja samaistua, yhteys toiseen Etäisyys kykynä rajata samaistumista, irtaantua, suojella itseä ja olla läsnä itselle, yhteys itseen Työntekijä osallistuvana havainnoijana Työntekijä on läsnä omana itsenään säilyttäen samalla ammatillisen tarkkailijan ja tutkijan roolin. Haastavissa asiakastilanteissa helpommin sanottu kuin tehty

12 Erillisyys Psyykkiset rajat: erillisyyden kokemuksemme - mihin minä päätyn ja mistä toinen ihminen alkaa? Ihmisten välisten ja itsesuojelutaitojen kivijalka Vuotavat rajat Toimivat rajat Muuri

13 Kun rajat toimivat Pystyn pitämään muut sopivan välimatkan päässä ja suojaamaan itseäni kaikkein läheisimmissäkin ihmissuhteissa. En määrittele itseäni toisten kautta. Arvostan itseäni ilman, että minun täytyy olla muita varten. Ymmärrän, että jokainen on itse vastuussa elämästään.

14 Kun rajat vuotavat Ihmisellä on vaikeuksia pitää toisia ihmisiä terveen ja riittävän etäisyyden päässä. Hän asettuu ehkä toisten käytettäväksi oman itsen kustannuksella. Työntekijä kokee kokonaisvaltaista vastuuta asiakkaasta, kannattelee tätä enemmän kuin on hyväksi kummallekaan. Hän lähtee ehkä vastaamaan sellaisiin odotuksiin (roolihoukutuksiin), jotka ovat epärealistisia ja epäammatillisia.

15 Erillisyyden vahvistaminen Itsetuntemuksen vahvistaminen Itsen kuuntelun opettelu Itsen suojaamisen opettelu Uusia kokemuksia ihmistenvälisyydestä Jämäkkyyden kehittäminen Palaamme myöhemmin erillisyyden vahvistamiseen vaativissa vuorovaikutustilanteissa!

16 Erillisyyden tutkiminen Tärkeää aika ajoin jokaiselle (vuorovaikutuksen ammattilaiselle) Miten tällä hetkellä pystyn suojaamaan itseäni? Entä ylläpitämään yhteyttä muihin?

17 Pohdittavaksi Kuinka paljon rajojasi haastetaan asiakastyössä? Millaiset jutut tulevat ns. iholle? Millaiset asiakkaat, tilanteet koet henkilökohtaisesti haastavina?

18 Yhteyden ja erillisyyden tasapaino: metodeja haastaviin tilanteisiin Kognitiiviset keinot Sisäinen puhe Mielikuvat Kuplat, lasinen seinä Ankkuroivat mielikuvat palauta itsesi omaan näköalaan Mielikuvien muokkaaminen, näyttötekniikka Laajenna huomiota, vaihda näkökulmaa: katosta, ikkunasta, ovelta Suuntaa huomio uudelleen, ikkuna, lamput, muistiinpanovihko, voimaesine jne Tietoinen levollinen läsnäolo havainnoi, kuvaile, älä tuomitse, osallistu

19 Keho, toiminta, hengitys Huolehdi henkilökohtaisesta tilasta, kohtaamisen fyysinen ympäristö Lihasjännitys haarniskana, yhdistä sisäinen puhe Kosketus oman kehon rajoihin Muuta tapaasi olla: hengitys, asento, ilmeet vaikuta autonomisen hermostosi toimintaan ja sitä kautta sisäiseen kokemukseesi Ulkoasuun liittyvät elementit kilpenä, esim. huivi, työvaatteet Katse Toiminnalliset ankkurit

20 Itseä validoiva auttajuus Itsehoivan priorisoiminen Itseä validoiva auttajuus Itsehoiva, johon ei liity syyllisyyttä Minä-myötätunto tutkimusnäyttöä myönteisestä vaikutuksesta auttajien itsehoivassa

21 Jaksamisen kivijalkoja: Empatian käyttö Minkä verran empatiaa riittää? Milloin sitä on liikaa? Ajattelun ja tunteiden empatian tasapaino Miten empatiataipumukseni vaikuttaa asiakastyössä? Minuun, toiseen? Onko minulla ammatillista herkkyyttä oivaltaa, mitä toinen myötäelämiseltä toivoo tai tarvitsee? Yritänkö auttaa niin kuin olisin itse halunnut tulla autetuksi?

22 Kessit sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja

23 Somaattinen empatia Asentopeilaus hyvä työväline Asento, ilmeet, hengitystapa Purkamisen keinot

24 Jaksamisen kivijalkoja: Itsetietoisuus Työntekijän kykyä tiedostaa tunteensa, ajatuksensa ja käyttäytymisensä välittömästi asiakassuhteessa. (Pompeo, Lewit 2014) Yhteyttä itseen. Kytköksissä itsetuntemukseen. Huomaan, kuinka työ vaikuttaa minuun. Voin saattaa omat reaktiot työskentelyn voimavaraksi. Kyky tunnistaa omia sisäisiä kokemuksia ja roolihoukutuksia. Itsetietoisuus mahdollistaa itsesäätelyn. Ymmärrän etsiä rauhoittumisen, rentoutumisen, palautumisen ja omaan näköalaan palaamisen keinoja.

25 Roolihoukutuksia Auttaja Tuomari Kuuntelija Kaiken muuttaja Linkki ulkomaailmaan Pelastaja Ystävä Äiti Isä Holhooja Terapeutti Kaveri Poliisi Pelastaja

26 Onko olemassa hyviä roolihoukutuksia?

27 Caset uraohjaaja ja sosiaalityöntekijä

28 Kahtaalle suuntautuva tietoisuus Työntekijän kykyä suunnata huomio toisaalta itseensä ja toisaalta itsensä ulkopuolelle välittömästi asiakastilanteessa. (Rotschild 2010) Vaativassa asiakastilanteessa tämä ei ole helppoa. Ylivire ongelmallinen.

29 Kehotietoisuus Työntekijän kyky tiedostaa, mitä kehossa tapahtuu välittömästi asiakassuhteessa Sisäaistimukset, tasapaino, asento, ilmeet, tunteiden ja stressin keholliset ilmentymät Ennen kuin yksikään ajatus tai tunne viriää, kehossa ehtii tapahtumaan valtava määrä asioita Empatia ja keho

30 Tärkeitä, jaksamiseen vaikuttavia asioita Ammatillisen suhteen luonne rajaajana mitä mahdollistaa ja mitä ei? Työnkuva rajaajana onko se selkeä? Oma ammattitaito rajaajana joudunko liikkumaan usein ulkorajoilla? Työnkuorma rajajana voinko säädellä, vaikuttaa itse? Työaika rajaajana kunnioitetaanko sitä? Kunnioitanko itse? Kollegat? Esimies? Läheiset?

31 Organisaatio ja työyhteisö Työn sisällöt selkeitä ja rakenteet kunnossa Yhteisiä pelisääntöjä, koulutusta rajaamisen tueksi Esim. Facebook, puhelimet, ylityöt, töiden vieminen kotiin jne Mahdollisuus jakaa turvallisesti ja ohjatusti kuormittavia työtilanteita Työnohjaus, tiimipalaverit jne Yhteinen ymmärrys siitä, millainen jakaminen rakentaa ja millainen kuormittaa Yhteinen ymmärrys kielteisten ilmiöiden tarttumisesta työyhteisössä Jos työyhteisön rajat eivät pidä

32 Älä levitä kielteisiä ilmiöitä vuorovaikutuksessa. Tiedosta. Kuinka jaat muille rankkoja asiakastilanteita? Varoita etukäteen. Kysy lupa. Älä kerro kaikkea. Ennen kuin tiukan asiakastilanteen jälkeen menet kahvihuoneeseen tai uuteen asiakastilanteeseen, pysähdy hetkeksi. Mitä sinä juuri nyt koet? Voitko laskea irti? Peili on hyvä kaveri.

33 Jämäkkyys Toimintatapa, joka säilyttää muiden ihmisten arvokkuuden. Kykyä sanoa ei, ilmaista omia mielipiteitä sekä laittaa rajoja Vrt. aggressiivinen toimintatapa tai manipuloiva toimintatapa Vrt. alistuva toimintatapa Millaisissa tilanteissa huomaat, että on vaikea olla jämäkkä? Opettele tunnistamaan muiden toimintatapoja pyri tietoisesti itse jämäkkään toimintatapaan. Samalla luot rajoja ja turvallisuutta asiakastyöhön. Jämäkän toimintatavan käytöstä on tärkeää olla työyhteisössä yhteinen ymmärrys. Jos yksi alistuu tai hyökkää, vaikeutuu myös muiden jämäkkä toiminta ja ilmenee helpommin splittejä.

34 Jämäkästi käyttäytyvä henkilö Pyytää, ilmaisee, on eri mieltä, ehdottaa, konfrontoi yksinkertaisesti ja selkeästi toista kuunnellen ja kunnioittaen. rehellisesti kieltämättä, hyökkäämättä tai manipuloimatta. Sanaton jämäkkyys, asento avoin, katsekontakti (ei tuijottamista), ei perääntymistä rauhallinen olemus Pohdi hetki Miten yleensä käyttäydyt kuin haluat jotakin? Mieti itseäsi erilaisissa rooleissa? Millaiset toimintatavat ovat tyypillisiä asiakkaillesi, työtovereillesi, läheisillesi

35 Tunnista väistelykeinot Asian lyöminen leikiksi Syyttäminen Moukarointi Viivyttely Ihmettely Itsesääli, säälin hakeminen Saivartelu Uhkailu Kieltäminen

36 Tekniikoita tueksi Juuttuneen levyn tekniikka Keskustelun kulusta keskusteleminen Myötäily Hellittäminen Millaisissa tilanteissa huomaat käyttäväsi Sanaton jämäkkyys mitä voisi tarkoittaa sinun työssäsi?

37 Pysy itse rauhallisena Jarruta tarvittaessa kehon ja mielikuvien kautta Käytä sisäistä puhetta Kiihtyneenä on vaikeaa olla jämäkkä Voit mallintaa asiakkaalle jämäkkää toimintaa käytännössä

38 Jämäkän reaktion kehittäminen Arvioi oikeutesi kyseisessä tilanteessa. (Sovi aika (tarvittaessa), jolloin keskustelette toiveistasi.) Esitä ongelmatilanne ja kerro, millaisia seurauksia siitä on. Kerro, miltä sinusta tuntuu. Esitä pyyntösi tilanteen muuttamiseksi. Kerro vuorovaikutuskumppanille, mitä yhteistyöstä tai sen puutteesta seuraa. Milloin jämäkkä reagointi on sinulle helppoa, milloin vaikeaa?

39 Kieltäytymisen opettelu Rajojen asettamista sille, miten paljon toiset voivat vaatia aikaasi ja voimiasi tuntematta syyllisyyttä. Kolmivaiheinen eteneminen 1. Toista vuorovaikutuskumppanin pyyntö hän tietää sen menneen perille. 2. Selitä, miksi kieltäydyt. 3. Sano ei. (4. Jos tilanteeseen sopii, esitä vaihtoehtoinen ehdotus.)

40 Miten jätän työt töihin? Järkevä töiden suunnittelu ja kuormituksen mitoitus Riittävä haasteellisten työtilanteiden käsittely, kyky pitää palavereja itsensä kanssa vs. torjuminen. Riittävä lepo ja loma

41 Rajauskeinoja Puhdistautumisrituaalit Kun asiakkaan kertoma tai päivän aikana kohtaamasi asia jää ns. iholle. Onko jokin rituaali, joka ns. puhdistaa ihon? Esim. käsienpesu, pölyjen ravistelu hartioilta ikkunan avaaminen, kynttilän polttaminen, viileässä vedessä uiminen, keskustelu kollegan kanssa, vesisuihku, visualisointi (mielikuvat)jne. Luo rituaali, joka tuntuu sinusta järkevältä ja vastaa kehosi sekä mielesi tarpeita. Rituaaliin voi yhdistyä myös kehon rauhoittaminen, esim. päiväunet, lenkki luonnossa, hengitysharjoitus jne.

42 Rajauskeinoja Rituaalit työn jättämiseksi töihin Monet ihmiset hyötyvät jostakin konkreettisesta teosta siirtyessään työstä vapaalle. Esim. asiapapereiden sulkeminen laatikostoon, vaatteiden vaihto, yksinpuhelu työhuoneen ovella, kotimatkaan liittyvät rituaalit (musiikki, jonkinlainen siirtymäobjekti esim. perheen kuva) Yhtä lailla voi olla vaikkapa tietoisuustaitoharjoitus, rukous jne.

43 Rajauskeinoja Säiliön rakentaminen Tunnista ja tiedä, mitä säilöt. Olennaisen tärkeä tunnistaa. Laita asiakkaaseen liittyvä ahdistava aines johonkin säiliöön. Konkreettinen säilö: esim. arkistokaappi etc. Säilö omassa mielessä, esim. linja-auto Tunnistat sinulle toimivan säilön! Ammatillisen asenteen sisältämä mielen säiliö: asiakasta varten järjestetty tila mielen sisällä, joka ei ole kosketuksissa ammattilaisen henkilökohtaisen alueen kanssa

44 Rajauskeinoja Mielikuvat, niiden hallinta ja muokkaus, esim. Lasiseinäharjoitus Näyttötekniikka

45 Arvojen mukainen ajankäyttö Bournen ohje: lepoaikaa väh. 1 h/pvä, 1 pvä/viikko Luppoaika Virkistysaika Ihmissuhdeaika Tasapainoinen elämä, hyvän huomaaminen ja oman näköalan vaaliminen.

46 Lämmin kiitos! Kommentteja, ajatuksia?

47 Kirjallisuus Edmund J. Bourne: Vapaaksi ahdistuksesta (suom. Riitta Bergroth) Charles Figley: Compassion Fatigue: Coping with secondary traumatic stress disorder in those who treat the traumatized Charles Figley: Compassion Fatigue Educator Course Workbook Charles Figley: Compassion Fatigue: Psychotherapists chronic lack of self care Tommy Helsten: Ihminen tavattavissa Satu Kaski, Tuula Kiander: Tunnejohtajuus. Kuuntelua ja vaikuttamista Anna Kåver: Elämää, ei taistelua. Hyväksyminen elämänasenteena Francoise Mathieu: The Compassion Fatigue Workbook Åsa Nilsonne: Kuka ohjaa elämääsi? Tietoisuustaidot arjen apuna Jarkko Rantanen: Vaikuta tunteisiin. Voimaa tekemiseen Babette Rothschild ja Marjorie L. Rand: Apua auttajalle. Myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen psykofysiologia Saakvitne & Pearlman: Transforming the Pain. A Workbook on Vicarious Traumatization Daniel J. Siegel: Mielitaju. Muutoksen tiede. 2012