kirahviposti yhteistyö: enemmän kuin lisätyö 4/2006 Konsultti arvioi järjestöjen kyvyt kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti

Transkriptio

1 kirahviposti kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti > 4/2006 huhtikuu Konsultti arvioi järjestöjen kyvyt juha metso > yhteistyö kuulostaa jo sanana niin hyvältä, että sille on vaikea sanoa ei. Pullonkaulaksi voi kuitenkin muodostua se, että yhteistyö tarkoittaa usein lisätyötä. Olipa kyse sitten kehitysyhteistyövarojen puolustamisesta, yhteishankkeista tai tiedonjakamisesta, ulkoministeriö ja monet muut ovat jo vuosia puhuneet tarpeesta tiivistää yhteistyötä. Kuinka järjestöt voivat saavuttaa lisäarvoa toimimalla yhdessä? Miten aktiivit jaksavat omien töidensä ohella vielä kampanjoida ja kokoustaa yhdessä? Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä, koska loppujen lopuksi yhdessä toimimalla voidaan saada enemmän aikaan. > Teemana järjestöjen yhteistyö sivut 6 14 Pahvi-Eeron ilme ei värähtänyt kansalaisjärjestöjen yhteisessä mielenosoituksessa. yhteistyö: enemmän kuin lisätyö > tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle kasvaa voimakkaasti. Ulkoministeriö haluaa selvittää, millainen on järjestöjen kyky käyttää lisääntyviä määrärahoja ja sen oma kapasiteetti hallinnoida tukia. Tätä kansalaisjärjestölinjausta palvelevaa selvitystä tekee konsulttiyhtiö. Viisikymmentä pientä järjestöä on saanut aiheesta sähköpostikyselyn. Joukossa on niin hanketukea saaneita kuin sitä ilman jääneitä järjestöjä. Maaliskuun aikana haastateltiin kumppanuusjärjestöjen, isoja hankkeita tekevien järjestöjen ja säätiöiden edustajia. Selvitystä syvennetään huhtikuussa ryhmähaastattelujen avulla. Ministeriön tavoitteena on ohjata 14 prosenttia kehitysyhteistyövaroista järjestöjen kautta vuoteen 2007 mennessä. Tarkastaja Riikka Otsamo ministeriöstä toivoo, että kapasiteettiselvitys valottaa tavoitteen realistisuutta. Viime vuonna kansalaisjärjestöjen hanke- ja tiedotustukeen oli varattu yhteensä noin 50 miljoonaa euroa. Tänä vuonna summa on 66 miljoonaa. Selvitys valmistuu toukokuun loppuun mennessä. Se sisältää toimenpide-ehdotuksia sekä ministeriölle että järjestöille. > Kansalaisjärjestölinjauksesta lisää sivulla 5 > Lisätietoja kapasiteettiselvityksestä: Impact Consultant Oy, Päivi Äijälä, paivi.aijala@welho.com ja UM:n kansalaisjärjestöyksikkö, tarkastaja Riikka Otsamo, riikka. otsamo@formin.fi, (09)

2 johtajat toiminnanjohtaja Timo Lappalainen > kehitysyhteistyön palvelukeskus servicecentralen för utveclingssamarbete service centre for development cooperation töölöntorinkatu 2 a fin helsinki tel fax info@kepa.fi ohjelmajohtaja Maija Seppo > hallintojohtaja Anne Romar > järjestöpalvelut järjestökoordinaattori Auli Starck > järjestökoordinaattori Kaisu Tuominen > tilavaraukset / hallintoassistentti Heli Mäki-Hakola > koulutus ja neuvonta koulutussuunnittelija Suvi Halttula > hankeneuvoja Helena Nevalainen > kurssisihteeri Kristina Oleng > koulutussuunnittelija Antti Turakka > tiedotus tiedottaja Esa Salminen > tiedottaja Pasi Nokelainen > tiedottaja Mika Railo > lehtien tilaukset ja osoitteenmuutokset hallintoavustaja Jarkko Kippilä > kansainvälisyyskasvatus verkostokoordinaattori Pauliina Saares > kampanjat ja vaikuttaminen kehityspoliittinen sihteeri / kauppa ja kehitys Matti Hautsalo > kehityspoliittinen sihteeri / eu Tytti Nahi > kehityspoliittinen sihteeri Janne Sivonen > kehityspoliittinen sihteeri / ruokaturva Miia Toikka > kirjasto informaatikko Timo Kovanen > kirjastoapulainen Pekka Posio > taloustoimisto kirjanpitäjä Sirkku Pallasmaa > maailma kylässä -tapahtuma festivaalituottaja Kai Artes > promoottori Johanna Eurakoski > tuotantoassistentti Mika Marttila > mahdollisuuksien torit järjestökoordinaattori Kaisu Tuominen > kumppani-lehti päätoimittaja Ilkka Lehdonmäki > toimitussihteeri Eira Serkkola > toimittaja Pia Laine > etelän vapaaehtoisohjelma etvo koordinaattori Sari Markkanen > ohjelma-avustaja Mikko Toivonen > eu-aasia -kansalaisfoorumi 2006 Anu Juvonen > tutkimus ohjelmasuunnittelija Outi Hakkarainen > ohjelmasuunnittelija Anja Onali > kepan verkkosivut päätoimittaja / verkkojulkaisut Jukka Aronen > toimitussihteeri / verkkojulkaisut Sanna Jäppinen > rekrytointi henkilöstösuunnittelija Heli Engdahl > kepan työntekijöiden, kenttätoimistojen työntekijöiden sekä yhteystoimitsijoiden henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@kepa.fi tutustumisvierailut kepaan järjestökoordinaattori Kaisu Tuominen > yhteyspalvelut etelän maissa laatukoordinaattori Kaisu Österinen > kepa mosambik c.p. 4441, maputo, mozambique katuosoite: rua joão de barros 322, sommershield, maputo tel: fax: koordinaattori Leena Vaaranmaa ohjelmatyöntekijät Ilídio de Sagres Paulo Cuinica Frederico João sihteeri Helena Chivite tiedottaja Niina Pitkänen yhteystoimitsija Katja Kari kepa nicaragua colonial los robes octava etapa, monte los olivas 3c 1/2 arriba mano derecha casa no 44 managua, nicaragua tel: fax: koordinaattori Matti Tyynelä ohjelmatyöntekijät Carla Bush Rene Hooker tiedottaja Kimmo Lehtonen kepa sambia p.o.box 36524, 1010 lusaka, zambia katuosoite: roan road, kabulonga tel: / fax: koordinaattori Seppo Karppinen ohjelmatyöntekijät Evans Hanampota Kaputo Chenga sihteeri Sabina Luputa informaatikko Benson Njobvu tiedottaja Kirsi Salonen hankeneuvoja Senja Väätäinen tansania p.o.box 1835 morogoro, tanzania puhelin: , fax: sähköposti: kepa.tanzania@cats-net.com ohjelmatyöntekijä Gertrude Mmbaga yhteystoimitsija Tiina Kukkamaa hallintosihteeri Sabina Jalli indonesia yhteystiedottaja Henri Myrttinen insist sawitsari b yogyakarta, indonesia sähköposti: insist@insist.or.id k i r a h v i p o s t i 4 /

3 Mielenosoitus 0,7%:n puolesta Senaatintorilla 6.3. yhdisti sukupolvia ja ylitti kielirajat. juha metso Tuhatkunta viihtyi yli sadan järjestön joukossa kampanja kehitysyhteistyörahojen puolesta yhdisti yhteiseen rintamaan tänä vuonna enemmän järjestöjä kuin koskaan aikaisemmin, yhteensä 115. yhteistyöhön ryhtymistä ei estänyt edes se, että järjestöt saattavat muissa kysymyksissä ajaa erilaisia tavoitteita, kertoo kokoomuksen opiskelijaliiton tuhatkunnan puheenjohtaja jussi salonranta. > hyvä periaate on tietää enemmän ja luulla vähemmän. Kun toisten järjestöjen toiminnasta tietää tarpeeksi, myös ennakkoluulot vähenevät ja yhteistyön tekeminen helpottuu, vaikka toimintatavat voivat poiketa toisistaan, sanoo Saloranta. Kehitysyhteistyömäärärahojen nostaminen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta onkin tavoite, jonka puolesta laaja kansalaisten ja järjestöjen rintama on taistellut jo 1970-luvulta lähtien. Tänä keväänä mukana oli ennätyksellisen laaja kirjo toimijoita poliittisista nuorisojärjestöistä kulttuurijärjestöihin, Marttaliitosta Metalliliittoon ja Maan ystävistä partiolaisiin. Yhdessä järjestöt edustavat hyvin suurta joukkoa erilaisia ihmisiä. Suurimpiin kampanjassa mukana olleisiin yksittäisiin järjestöihin kuuluu yli satatuhatta suomalaista. 0,7-kampanja on hyvä esimerkki siitä, miten järjestöjen välisistä eroista huolimatta todellinen yhteistyö on mahdollista. Järjestöjen erilaisuus on tärkeä voimavara, sillä erilaisten toimintatapojen ja yhteyksien avulla yhteistä sanomaa saadaan levitettyä laajemmalle kuin yksittäisten järjestöjen toimesta. Järjestöt osallistuivat tempauksiin ja allekirjoittivat vetoomuksen, jossa vaadittiin hallitusta pitämään kiinni hallitusohjelmaan kirjatusta aikataulusta nostaa kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2010 mennessä. Kampanja on myös todiste siitä, että yhteistyötä tarvitaan, jotta sanoma menisi perille. Parhaimmillaan laajan rintaman muodostaminen yhteisen tavoitteen taakse voi luoda niin paljon painetta, että päättäjien on pakko ottaa asia esille myös omalla agendallaan. salka pöllänen > näkökulma miten herättää pahvi? > kevään 0,7-kampanjassa saimme havaita, että pahvinenkin päättäjä saattaa kuunnella kansalaisia paremmin kuin todellinen valtiovarainministeri. Ennen budjettineuvotteluja valtiovarainministeri Eero Heinäluoma kieltäytyi kategorisesti tapaamasta kansalaisjärjestöjä. Tärkeitä budjettikehyspäätöksiä ei voida tehdä tyhjiössä. Niinpä kansalaisjärjestöt pyrkivät herättämään keskustelua siitä, mihin valtion rahoja käytetään. Meillä on varaa auttaa, totesi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki tavatessaan kansalaisia 6.3. järjestetyssä mielenosoituksessa viitaten tuoreeseen Maailmanpankin tutkimukseen, jonka mukaan Suomi on kahdenneksitoista vaurain maa maailmassa. Herää kysymys, onko valtiovarainministeriö kieltäytynyt kuulemasta myös muita ministereitä budjettipäätöksiä tehdessään. Mielenosoitus Senaatintorilla maaliskuussa oli kansalaisjärjestöjen 0,7-kampanjassa viimeisiä yrityksiä osoittaa päättäjille kansalaisten halu nostaa kehitysrahoitus YK:n suosittamalle tasolle hallitusohjelmaan kirjatun aikataulun mukaisesti. Jos perinteiset keinot, kuten vaaleissa äänestäminen, osallistuminen julkiseen keskusteluun, toimiminen kansalaisjärjestöissä sekä mielenosoitusten ja tempausten järjestäminen eivät riitä saamaan päättäjiä kuuntelemaan kansalaisia, alkavat neuvot olla vähissä. Olemme tehneet voitavamme. Olisi jo vihdoin hallituksen vuoro näyttää, että heiltä löytyy tahtoa toteuttaa omaa ohjelmaansa. salka pöllänen Kirjoittaja toimii Kepassa kampanja-assistenttina. Kolumneissa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien henkilökohtaisia. k i r a h v i p o s t i 4 /

4 järjestökoordinaattorin palsta tällä palstalla järjestökoordinaattorit kertovat vuorotellen kepan ajankohtaisista asioista, kuten lähestyvistä tapahtumista ja kampanjoista. kysely: rahoituksen kehittäminen ensisijaista Kepan edunvalvonnan tulisi ensisijaisesti keskittyä uusien, järjestöille suunnattujen rahoitusikkunoiden kehittämiseen. Toiseksi tärkein tehtävä on kansalaisjärjestöjen osuuden kasvattaminen Suomen virallisista kehitysyhteistyövaroista. Tiedot ilmenevät viime joulukuussa tehdystä edunvalvontakyselystä, johon vastasi 48 Kepan jäsenjärjestöä. Ulkoministeriön kansalaisjärjestömäärärahojen nostamisessa parhaimpana vaihtoehtona pidettiin maltillista kasvua kehitysyhteistyön laadun takaamiseksi. Suurin osa vastanneista kannatti ajatusta siitä, että Kepa jatkossakin seuraa ja edistää paitsi suomalaisten kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä myös järjestöjen kotimaassa tekemää työtä. Kepan asema järjestöjen edunvalvojana nähtiin uskottavana, mutta Kepan ei kuitenkaan toivota korvaavan kokonaan järjestöjen ja UM:n välisiä suoria kontakteja. Reilusti yli puolet vastanneista oli sitä mieltä, että suomalaiset järjestöt tuntevat huonosti toistensa tekemää työtä niin Suomessa kuin etelässäkin. Tässä onkin tekemistä tuleville vuosille, sillä järjestöillä on varmasti paljon opittavaa ja annettavaa toisilleen. Kyselyn tulokset vaikuttavat oleellisesti parhaillaan valmisteltavaan edunvalvonnan strategiaan. Kiitos kaikille vastanneille! tervetuloa illanviettoon Kyselyssä järjestöt toivoivat myös lisää edunvalvontaa liittyviä tapaamisia ja keskusteluja, ja tällaisia pyrimmekin jatkossa järjestämään. Seuraava tapaaminen onkin jo tiedossa: Kepa järjestää illanvieton jäsenilleen keskiviikkona 5. huhtikuuta. Tilaisuudessa voidaan muun muassa valmistautua ulkoministeriön seuraavana päivänä järjestämään seminaariin kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä. Katso lisätiedot takasivun tapahtumakalenterista. Toivottavasti näemme tilaisuudessa! auli starck kysy hankeneuvojalta > Suunnitteleeko järjestösi kehitysyhteistyöhanketta? Kepan hankeneuvoja Helena Nevalainen ja Kehyksen EU-hankeneuvoja Eija Mustonen vastaavat tällä palstalla hankkeiden suunnittelua ja toteutusta koskeviin kysymyksiin. Kysy lisätietoja tai lähetä lyhyt ja selkeä kysymys sähköpostilla osoitteeseen tai Järjestömme on hakemassa hanketukea ja mietimme kumppanimme kanssa miten kirjanpito ja tilintarkastus tulisi parhaiten järjestää. Voiko ne toteuttaa yhteistyömaassa? Hanketuen käsikirjassa todetaan, että kirjanpidossa on noudatettava kirjanpitolakia ja -asetusta sekä hyvää kirjanpitotapaa. Varojen käyttöä koskevat tiedot sekä omarahoitus tulee voida vaikeuksitta tarkastaa kirjanpidosta. Tositteista tulee ilmetä kirjanpidon kannalta tarpeelliset tiedot. Tositteet tulee arkistoida ja säilyttää siten, että ne ovat ministeriön tarkastettavissa Suomessa. Käsikirjassa sanotaan kuitenkin myös, että mikäli paikallismenojen kirjanpito tapahtuu yhteistyömaassa, voidaan myös tilintarkastus suorittaa paikan päällä. Paikallisen tilintarkastajan on tällöin vastattava yhteistyömaan viranomaisten hyväksymiä vaatimuksia. Suomalaisjärjestön on toimitettava ulkoministeriölle raportti yhteistyömaassa kirjatuista kuluista ja yhteistyöjärjestön laatimasta tilityksestä, samoin kuin kopio tilintarkastusraportista. On siis mahdollista järjestää osa kirjanpidosta ja tilintarkastuksesta myös yhteistyömaassa. Kuitenkin on muistettava, että joudutte pitämään huolen myös Suomessa käytettyjen hankevarojen kirjanpidosta sekä tilintarkastuksesta. Jos projektirahoitus on suhteellisen pientä, niin kumppanin kanssa kannattaa yhdessä harkita, kuinka paljon haluatte sijoittaa tilintarkastuksiin. Usein yhteistyömaassa tilintarkastuksen tekee kansainvälinen kirjanpitotoimisto ja ne voivat olla yllättävän kalliita. Monissa pienissä projekteissa kirjanpito ja tilintarkastus tapahtuvat Suomessa, jolloin alkuperäiset kuitit lähetetään Suomeen. Tämä ei ole kumppanuuden kannalta paras vaihtoehto, mutta usein käytännön kannalta paras ratkaisu. Silloin projektirahoitusta voidaan käyttää mahdollisimman paljon tuettavaan toimintaan. helena nevalainen k i r a h v i p o s t i 4 /

5 Matti Lahtisen mukaan ministeri Paula Lehtomäki kertoo linjauksen ensimmäisistä paalutuksista jo kansalaisjärjestöseminaarissa 6. huhtikuuta. Kansalaisjärjestölinjaus vaikuttaa pitkään janne sivonen > kesäkuussa valmistuvaksi kaavailtu ulkoministeriön historian ensimmäinen kansalaisjärjestölinjaus koskee koko kehitysyhteistyön järjestökenttää kumppanuusjärjestöistä aina hanketuen varassa toimiviin yhden hankkeen järjestöihin asti. Erityisesti tapetilla on kysymys, tappaako kehityspoliittisten vaikutusten vaatiminen ja hallintobyrokratia lopullisesti vapaaehtoistoiminnan kehitysyhteistyöstä. Muita keskeisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi kasvavan taloudellisen tuen jakaantuminen, toiminnan hallintomallit, omavastuuosuus ja laatukriteerit. Käytännössä muutokset näkyvät kuitenkin vasta ensi vuonna hakuun tulevissa vuoden 2008 hankkeissa. Järjestöt toivovat asiakirjalta jatkuvuutta, sillä ulkoministeriön käytännöt ovat vaihtuneet esimerkiksi aina yksikön päällikön vaihtuessa. Linjausta valmisteleva ylitarkastaja Matti Lahtinen lupaakin jatkuvuutta, mutta ensin edessä on perusteellinen remontti. Järjestöjen hanketukiohjeistukset ja niihin liittyvät lomakkeet uusitaan täysin, kun kansalaisjärjestölinjaus valmistuu, kertoo Lahtinen. kepa: vuoropuhelussa puutteita Lahtisen mielestä on selvää, että pienten järjestöjen liian byrokraattiseksi kritisoimalle hankehallinnolle on tehtävä jotain, mutta hän sysää pallon takaisin järjestökentälle. Kevyemmästä hankemallista on puhuttu ainakin vuodesta 1996, mutta käytännöllisiä ehdotuksia esimerkiksi pienten hankkeiden toimintamalleiksi en ole kuullut kenenkään esittävän. Niitä olisi kiinnostavaa kuulla. Kepan järjestökoordinaattori Auli Starck ei niele Lahtisen näkemystä purematta. Ulkoministeriö on Starckin mukaan torjunut aiempina vuosina Kepan esityksen pienhankkeita pohtivan työryhmän perustamisesta. Myös linjauksen valmistelussa järjestöjen kuuleminen on jäämässä vain kirjalliseksi lausuntokierrokseksi, jota edelsi maaliskuun ajan käyty nettikeskustelu ja huhtikuun 6. päivänä pidettävä seminaari. Vuoropuhelun puute on erityisen valitettavaa, koska linjauksessa tulisi kertoa, miten hallituksen hyväksymässä kehityspoliittisessa ohjelmassa peräänkuulutettua ministeriön ja järjestöjen vuorovaikutusta edistetään, sanoo Starck. Lahtisen mukaan on selvää, että laatu- ja tiedotustuenkin tulevaisuus riippuu linjauksesta vaikuttavuuskriteerit puskevat entistä voimakkaammin järjestöjenkin hankkeisiin, sillä valtionvarainministeriö vaatii niitä ulkoministeriöltä. Linjaukseen tuskin kuitenkaan saadaan selviä määritelmiä laadulle hankkeiden moninaisuuden vuoksi. pasi nokelainen > Kepa järjestää 5. huhtikuuta illanvieton, jossa muun muassa valmistaudutaan seuraavan päivän seminaariin. Seminaarin jälkipuinti tapahtuu Pelastakaa Lapset ry:n tiloissa Tarkemmat tiedot takasivun tapahtumakalenterissa. > ulkoministeriön tiedotustuki on menossa remonttiin, mutta ei vielä tänä vuonna, sillä uudistuksen kohtalo riippuu kansalaisjärjestölinjauksesta. Apulaisosastopäällikkö Christian Sundgrenin esitteli Kepan järjestämässä tilaisuudessa oman visionsa, jossa tuet jaettaisiin selkeämmin kahtia: kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeisiin liittyvä viestintä ohjattaisiin hanketuen piiriin ja erotettaisiin hallintokuluista omaksi toiminnokseen. Tällä hetkellä tiedotus on upotettava hallintokuihin ja niiden katoksi määritetty 10 prosentin osuus kokonaismenoista on käytännössä muodostunut esteeksi tehokkaalle tiedottamiselle. Nykyinen tiedotustuki pitäisi Sundgrenin mielestä muuttaa yleisemmäksi kansainvälisyyskasvatushankkeiden tueksi Suomessa, mikä avaisi tukimuodon aiempaa isommalle joukolle järjestöjä. Ainoa ulospäin näkyvä muutos tänä vuonna on hakuilmoitusten julkaisemisen aikaistaminen kuukaudella toukokuuksi. Hakemusten jättöaika säilyy entisellään. k i r a h v i p o s t i 4 /

6 teema: Järjestöt yhteistyössä Sosiaalifoorumi vaihtoehtoja etsimässä tilana eurooppa, rajana ympäristö, tavoitteena globaali hyvinvointiyhteisö. suomen sosiaalifoorumi on osa kansainvälistä verkostoa ja paikalle onkin kotimaisen järjestöväen lisäksi tulossa maailman suurimman järjestötapahtuman, maailman sosiaalifoorumin kantavia voimia. > suomen sosiaalifoorumi järjestetään huhtikuun ensimmäisenä viikonloppuna. Viidennen kerran Suomessa pidettävän tapahtuman takana on kirjava joukko kansalaisjärjestöjä, ammattiyhdistysliikkeitä ja kirkollisia tahoja. Tänä vuonna ohjelmassa on ennätysmäärä seminaareja, aiheina muiden muassa Euroopan unionin palveludirektiivi, ilmastonmuutos, vaihtoehdot tasaverotukselle ja oikeudenmukainen verotus, puolueiden uusliberalisoituminen, turvallisuuspoliittiset kysymykset, sotilasliittoumat sekä seksuaalivähemmistöt. Foorumin yhteydessä julkistetaan myös Mikko Metsämäen ja Petteri Nisulan kirja Aktivistit. Ulkomaisia vieraita ovat kansainvälisen kaupan ja kehitysmaiden velkakysymyksen asiantuntijat kenialainen Oduor Ong wen ja senegalilainen Taoufik Ben Abdallah. He toimivat aktiivisesti Kenian ensi vuoden Maailman sosiaalifoorumin järjestelytoimikunnassa. Seminaareissa vierailee myös Bhuwan Pathak, South-Asian Dialogues for Ecological Democracy -kampanjan toimija, joka on ollut mukana myös Helsinki-prosessissa. henri myrttinen Sosiaalifoorumit ovat maailman suurin järjestöjen ja aktivistien kohtauspaikka. Kuvan Dalit-miehet ovat saapuneet Mumbain maailman sosiaaliforumiin vuonna Iltaohjelmaa ravintolalaiva Wäiskillä tarjoavat Kauko Röyhkä, Valkyrians, Amurin tiikerit ja Dive. Legendaarisiksi muodostuneisiin bileisiin saa lippuja sosiaalifoorumista 6 eurolla. Suomen sosiaalifoorumi on osa kansainvälistä sosiaalifoorumeiden verkostoa, joka sai alkunsa Maailman sosiaalifoorumista Brasilian Porto Alegressa vuonna Tänä vuonna Maailman sosiaalifoorumi järjestettiin Venezuelan Caracasissa, Malin Bamakossa ja Pakistanin Karachissa. Vuoden 2007 sosiaalifoorumi järjestetään Nairobissa Keniassa. piia lääveri > Suomen sosiaalifoorumi , Helsingin ruotsinkielinen työväenopisto Arbis, Dagmarinkatu 3 > Lisätiedot ja ohjelma: ja Piia Lääveri sähköinen kohtauspaikka kepan jäsenille > kepan jäsenjärjestöille suunnattu extranet-sivusto on avattu koekäyttöön. Se palvelee ennen kaikkea järjestötiedotusta, mutta on samalla virtuaalinen kohtauspaikka, jossa järjestöt voivat keskustella ja verkottua keskenään. Vielä kehitysvaiheessa olevilla sivuilla voi muun muassa lukea Kepan jäsentiedotteita ja käyttää keskustelu-palstaa. Extranet syventää ja monipuolistaa Kepan tiedotusta, muttei korvaa vanhoja kanavia, kuten Kirahvipostia, pääsivuston järjestöinfoa tai sähköpostitse lähetettäviä jäsenviestejä. Extranetistä löytyy myös Kepan asiakirjoja ja logoja sekä tietoa palveluista, joita tarjotaan vain jäsenille, kuten ohjeet yhteiskoulutusten järjestämiseen. Extranetiin myönnettävät tunnukset ovat henkilökohtaisia ja niitä annetaan jäsenjärjestöjen henkilöjäsenille. Järjestöjen yhteyshenkilöt voivat tilata oman tunnuksensa ja luoda itse lisää tunnuksia järjestönsä jäsenille. > Extranetin osoite on extranet.kepa.fi > Salasanat voit tilata osoitteesta tai oman järjestösi yhteyshenkilöltä. k i r a h v i p o s t i 4 /

7 teema: Järjestöt yhteistyössä Järjestöt valmistautuvat Suomen EU-puheenjohtajuuskauteen kehityspolitiikan tavoitteita ei saa unohtaa, kun tehdään esimerkiksi kauppa-, turvallisuus-, ympäristöja siirtolaispoliittisia päätöksiä, vaatii järjestöjen yhteinen kampanja. > kampanjassamme on kyse siitä, että kehitysrahoituksen lisääminen ei yksin riitä, jos samaan aikaan keskenään ristiriitaiset politiikat heikentävät kehitysmaiden mahdollisuuksia kestävään kehitykseen. Euroopan unioni on merkittävä globaali toimija ja sillä on mahdollisuus toimia tehokkaammin köyhyyden poistamiseksi, kertoo pääsihteeri Rilli Lappalainen Kehys ry:stä. Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys koordinoi puheenjohtajuuskausiverkostoa, jossa on mukana yli 50 EU:n kehityspolitiikasta kiinnostunutta järjestöä. Käsittelemme kehityspolitiikan johdonmukaisuutta erityisesti kauppa-, turvallisuus-, ympäristö-, hiv/aids- sekä siirtolaispolitiikan näkökulmista. Johdonmukaisuus tai koherenssi on hyvin laaja käsite. Nämä viisi näkökulmaa on valittu, koska ne kiinnostavat projektissa mukana olevia järjestöjä, toteaa Lappalainen. Kehityspolitiikan johdonmukaisuus löytyy periaatteena sopimuksesta Euroopan unionista. Myös EU:n tuore kehityspoliittinen julkilausuma viime vuodelta kattaa politiikan johdonmukaisuutta koskevat sitoumukset. Sitoutuminen johdonmukaisuuteen on vahvistunut, mutta toimeenpanoa ja tehokkaita seurantamekanismeja tulisi entisestään kehittää. esimerkit epäjohdonmukaisuudesta esille Suomen EU-puheenjohtajuuskausi on sopiva areena tuoda esiin järjestökentältä kumpuavat käytännön kokemukset epäjohdonmukaisesta politiikasta ja vaatia toimintaa. Kirjoitamme yhdessä järjestöjen kanssa ennakkopamflettia, johon kootaan esimerkkejä kehityspolitiikan ja muiden valittujen politiikka-alojen välisistä kytköksistä ja niiden vaikutuksista kehitysmaiden asemaan. Lisäksi järjestämme lokakuun alussa kansainvälisen konferenssin politiikkajohdonmukaisuudesta, kertoo Lappalainen. Lokakuun päätapahtuma järjestetään Helsingissä yhteistyössä suomalaisten järjestöjen, Kehyksen eurooppalaisen kattojärjestön CONCORD:n, ulkoministeriön sekä Kehityspoliittisen toimikunnan kanssa. Konferenssin tavoitteena on toimia keskustelufoorumina, joka kokoaa eri tahot miettimään uusia ratkaisuja kehityspolitiikkaan vaikuttavien politiikkapäätösten johdonmukaisuuden ja sopivien seurantamekanismien kehittämiseksi. Kehys seuraa aktiivisesti myös puheenjohtajuuskauden virallista kehityspoliittista asialistaa. Sihteeristö palvelee suomalaisia ja eurooppalaisia järjestöjä koordinoimalla tapahtumia ja tiedottamalla ajankohtaisista kehityspoliittisista aiheista. anna pollari > Lisätietoja kampanjasta sähköpostilistalta, jolle voi liittyä lähettämällä tyhjän viestin osoitteeseen > Lisätietoja myös pääsihteeri Rilli Lappalaiselta: suomen suurin kehitysmaatapahtuma > yli sata suomalaista järjestöä osallistuu Asia Europe People s Forumiin (AEPF) eli Asem-huippukokouksen varjotapahtumaan syyskuuta. Kokous on suurin Suomessa koskaan järjestetty kehitysmaatapahtuma. Paikalle odotetaan 400 osallistujaa Aasiasta ja Euroopasta. Kansalaisjärjestöt kokoontuvat Helsinkiin tekemään Asemista kansalaisille avoimempaa foorumia ja pohtimaan maille tärkeitä yhteisiä teemoja kuten rauhaa, turvallisuutta, demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Monilla suomalaisjärjestöillä on EU:n puheenjohtajuuskauteen liittyen omaa ohjelmaa ja tempauksia. Esimerkiksi KATU järjestää siviilikriisinhallintaa käsittelevän konferenssin presidentti Ahtisaaren CMI-toimiston kanssa syyskuun lopulla ja Suomen Luonnonsuojeluliitto seminaarisarjan. > Lisätiedot: luke simmons / photoshare Jos kauppapolitiikka lyö korville, kehityspolitiikalla ei saada aikaan kehitystä. Kuvan kambodzalainen korikauppias pyöräilee Phnom Penin laitamille myymään tuotteitaan. k i r a h v i p o s t i 4 /

8 Kiista perustuslaista yhdisti sambialaiset kirkkokunnat ja järjestöt saman iskulauseen taakse. kirsi salonen Yhteinen agenda yhdisti Sambian kansalaisyhteiskunnan sambiassa käydään kiivasta poliittista väittelyä perustuslakiuudistuksesta. kahden suuren kansalaisjärjestön ja sambian kolmen kirkkokunnan yhteenliittymä oasis forum on kiistan keskipisteessä. yhteenliittymä on ollut tärkein vastarannankiiski siitä asti, kun edellinen presidentti fredrick chiluba halusi jatkaa virassaan perustuslain vastaisesti kolmannelle kaudelle vuonna > oasis forumin muodostavilla järjestöillä ei tuolloin ollut mitään muuta yhteistä. Ne kokoontuivat Oasis-nimiseen ravintolaan, perustivat löyhän liittoutuman ja aloittivat kampanjan perustuslaillisuuden puolesta, kertoo Oasis Forumin koordinaattori Chomba Chella. Liittouma ja sitä tukenut kansalaisliike onnistuivat tavoitteessaan ja Chiluba joutui luopumaan vallasta. Vaikka Oasis Forum voitti historiallisen taistelun, aseita ei ole laskettu vaan ne on suunnattu uudelleen. Agendamme on aina sama, toteaa Chella, jatkamme työtä perustuslaillisuuden ja hyvän hallinnon puolesta. Vaikuttamistyö uuden perustuslain puolesta aloitettiin heti vaalien jälkeen. Polttavia kysymyksiä ovat muun muassa vaalilainsäädännön uudistaminen sekä kansalaisoikeuksien päivittäminen. nykyinenkin presidentti vastahankaan Presidentti Levy Mwanawasan asettaman komitean raportti maan viidennestä perustuslain uudistuksesta valmistui viime vuoden lopulla. Kättä on väännetty siitä, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä. Raportti suosittaa, että uusi laki hyväksyttäisiin kokouksessa, jossa ovat edustettuna kaikki yhteiskunnan tahot. Oasis Forum toivoo, että kokous järjestettäisiin vielä ennen syksyllä pidettäviä vaaleja. Poliittista kuohuntaa aiheuttaa etenkin suositus presidentin valinnasta ehdottomalla enemmistöllä. Istuva presidentti valittiin virkaansa vain 29 prosentin äänisaaliilla ja suhtautuu vaatimukseen nihkeästi. Tällä hetkellä näyttää epätoden- k i r a h v i p o s t i 4 /

9 teema: Järjestöt yhteistyössä kirsi salonen tuomas milonoff näköiseltä, että uudistukset saataisiin käyntiin ennen vaaleja. Chella kumoaa väitteet, joiden mukaan Oasis Forum puhuu paljon, muttei tee mitään konkreettista. Vuonna 2003 kiersimme ympäri maata kartoittamassa ihmisten kantoja perustuslakiin. Keräsimme dokumentin, jossa linjataan kansan enemmistölle yhteiset toiveet: korruption vastaisuus, tarve kansalaisoikeuksien julistuksen uudistukselle sekä naisten ja lasten aseman parantaminen. Suuri osa tästä asiakirjasta päätyi komitean lopulliseen raporttiin, hän muistuttaa. yksimielisyys yhteistyön salaisuutena Oasis Forumin jäsenillä on laaja kannatuspohja eri puolilla maata. Kansallisissa kokouksissa asioista keskustellaan ja puheenjohtajiston toiminta arvioidaan. Puheenjohtajuus kiertää jäseneltä toiselle. Liittouman sisältä löytyy toki myös mielipide-eroja. Kysymys kuolemantuomiosta jakaa sambialaiset, niin myös Oasis Forumin. Katolinen kirkko vastustaa sitä, kun taas herätysliikkeet kannattavat tuomion säilyttämistä. Kiivasta keskustelua on myös käyty siitä, tulisiko perustuslain määritellä Sambia kristityksi kansakunnaksi. Olemme ratkaisseet ongelman niin, että jokainen voi antaa lausuntoja omissa nimissään asioista, joihin suhtautuu intohimoisesti. Haluamme pitää tällaiset asiat perustuslakikokouksen ulkopuolella, eikä niitä oteta esiin myöskään Oasis Forumin sisällä. Ajamme vain niitä asioita, joista olemme samaa mieltä, sanoo Chella. Yksimielisyys ja jatkuvuus ovat Oasis Forumin salaisuuksia. Välillä meitä syytetään poliittisuudesta, mutta niin kauan kuin politiikassa on kysymys ihmisten leivästä ja voista sen päällä, emme välitä syytöksistä, toteaa Chella. kirsi salonen > näkökulma kerjäläisen valinta > kehitysmaissa yhteistyö toimii, jos järjestöillä on yhteinen asia, jonka puolesta noustaan barrikadeille. Tai yhteinen vihollinen. Sambiassa järjestöjen yhteenliittymä Oasis Forum kaatoi korruptiosta syytetyn ex-presidentti Chiluban uudelleenvalinnan perustuslainvastaiselle kolmannelle kaudelle. Tansaniassa laajat järjestöjoukot taistelivat rinta rinnan järjestäytymisvapautta rajoittavaa lakia vastaan vuonna Usein kansalaisjärjestöjen yhteistyön esteeksi kuitenkin nousee raha. Monet etelän järjestöt tekevät asioita yhdessä vain, jos rahoittaja niin määrää. Eräällä sambialaisjärjestöllä oli vaikeuksia saada toimitettua ja julkaistua kirjaa, jonka suomalaiset olivat rahoittaneet. Kun yhdessä yritettiin miettiä ulospääsyä kiperästä tilanteesta, suomalaiset ehdottivat, että he voisivat palkata hankebudjetin ulkopuolelta tansanialaisen asiantuntijan auttamaan hankkeen loppuun saattamisessa. Naapurimaassa vastaava teos oli nimittäin julkaistu onnistuneesti. Ei missään tapauksessa, sambialaiset sanoivat, me emme jaa rahoja tansanialaisten kanssa. Toinen järjestö sai Suomesta rahaa kouluttaakseen muiden Afrikan maiden kansalaisia pyörätuolien valmistuksessa ja korjaamisessa. Yhteistyö toimi hyvin, sillä hanke oli tarkoitettukin järjestöjen yhteiseksi. Sambialaisjärjestö jopa pyysi Kepan Mosambikin-toimistoa etsimään heille hyvän kumppanin Mosambikista. Kolmannen järjestön hanke suomalaiskumppanin kanssa oli loppumassa. Suomalaiset ehdottivat uutta projektia, jossa toteuttajina olisi kolme sambialaistahoa, jotta hankkeeseen saataisiin laaja-alaista osaamista. Mukaan otettiin naisjärjestö ja eräs opetusministeriön osasto. Yhteistyö näytti toimivan kohtuullisesti. Ihmettelin sitä, miten järjestöt olivat onnistuneet välttämään mustasukkaisuuden ja kilvoittelun sudenkuopat, jotka lähes aina vaivaavat etelän yhteistyötä. Kysyin hankkeen vetäjältä, mikä oli heidän menestyksensä salaisuus. Kerjäläiset eivät voi olla valitsijoita, hän sanoi, beggars can t be choosers. Se tarkoittaa, että yhteistyötä tehdään, jos rahaa on tarjolla nimenomaan siihen. Toivottavasti he ajan kuluessa näkevät yhteistyössä muutakin positiivista. esa salminen Kirjoittaja on Kepan tiedottaja, joka toimi aiemmin yhteystoimitsijana Sambiassa. Kolumneissa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien henkilökohtaisia.

10 Voimaa verkostoista esa salminen järjestöverkostot ovat muodissa. ulkoministeriössä toivotaan, että verkostoituminen poikii pian yhteishankkeita ja kasvattaa järjestöjen kapasiteettia tehdä laadukasta kehitysyhteistyötä. Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen ylioppilaskunnat ovat tukeneet yhdessä muun muassa Itä-Sambian naisjärjestöjä jo vuosien ajan. > aids-verkosto, Kansainvälisyyskasvatusverkosto, Somaliverkosto, globbareiden vaikuttamisverkosto, kehitys- ja ympäristöverkosto... suomalaisjärjestöt näyttävät koordinoivan toimiaan ja keskustelevan yhteisistä kiinnostuksen kohteista ahkerasti. Aktivistit, opiskelijat ja ammattilaiset suunnittelevat yhdessä tempauksia ja kampanjoita, vaihtavat tietoja ja kokemuksia. Marjatta Laires ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksiköstä on ilahtunut tästä kehityksestä. Lapsijärjestöt, joiden kanssa itse teen töitä, ovat parantaneet yhteistyötään merkittävästi. Järjestöt keskustelevat enemmän ja selvästi myös oppivat toisiltaan, Laires selittää tyytyväisenä. Hän ei muista, että useampi suomalaisjärjestö olisi vielä yhdessä hakenut ja saanut hanketukea yhteiseen projektiin. Järjestöt haluavat pitää kiinni omista hankkeistaan ja kumppaneistaan. Toivottavasti verkostoituminen luo tulevaisuudessa yhteishankkeita. Näin voi hyvin käydä, sillä järjestöjen välinen luottamus kasvaa sitä mukaa, mitä paremmin he tutustuvat toisiinsa, Laires miettii. yhteistyön edelläkävijöitä Vaikka hallinnollisesti kaikissa hankkeissa onkin yksi vastuujärjestö, ovat jotkut järjestöt jo nyt tehneet hankkeita yhteistyössä. Esimerkiksi Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen ylioppilaskunnat ovat tukeneet naisjärjestöjä Sambiassa ja ympäristökoulutusta Intiassa. Tekniikka elämää palvelemaan sekä Ympäristö ja kehitys puolestaan toimivat yhdessä uusiutuvien energiamuotojen puolesta Intiassa, Nepalissa ja Pakistanissa. Tiedotustuen puolella Kasvattajat rauhan puolesta, Pakolaisapu, Ihmisoikeusliitto, Taksvärkki ja Werde ovat saaneet yhteiselle Maailmankoulu-pilottihankkeelle ulkoministeriöltä rahoituksen. Idea hakea rahoitusta yhdessä on syntynyt kansainvälisyyskasvatusverkostossa. Hyvin toimiva verkosto on enemmän kuin osiensa summa, sanoo verkoston koordinaattori Anisa Doty Kepasta. kepa koordinaattorina oli kuolemansuudelma Verkostot valitsevat usein keskuudestaan vetäjän tahon, jonka vastuulla on kutsua kokoukset koolle ja valmistella käsiteltävät asiat. Kepaa lähellä olevissa verkostoissa tämä vastuu helposti annetaan Kepalle, jolla ajatellaan olevat parhaat resurssit koordinointiin, ja jonka rooliin palvelujärjestönä se loogisesti kuuluukin. Kepan tiedottaja Mika Railon mukaan vaikuttamiskampanjoissa tämä on usein ollut kuolemansuudelma yhteistyölle luvulla oli niin, että kun Kepa alkoi koordinoida jotain kampanjaa, siitä tuli nopeasti Kepan kampanja, ei järjestöjen yhteinen. Kiireiset aktiivit antoivat Kepan hoitaa tylsät hommat ja lopulta verkostot näivettyivät jonkinlaisiksi ohjausryhmiksi, Railo harmittelee. Uudella vuosituhannella Ruoka-Aika -kampanja kokosi järjestöt hyvin toimivaksi verkostoksi, ja vastaperustettu globbarit-verkosto aiotaan myös pitää laajana, avoimena ja toimivana. Vaikuttamistyön ydin on siinä, että kampanjoiden takana on laaja joukko järjestöjä ja yksittäisiä ihmisiä. Päättäjien täytyy nähdä, että nämä asiat ovat tärkeitä muillekin kuin pienelle porukalle aktivisteja, Railo kertoo. esa salminen 10 k i r a h v i p o s t i 4 /

11 teema: Järjestöt yhteistyössä järjestöjen järjestöjä yhteiset teemat ja toimintamaat ovat yhdistäneet suomalaisia järjestöjä niin voimakkaasti, että järjestöt ovat luoneet yhteistyöjärjestöjä ja säätiöitä. vammaisjärjestöjen fidida on kehittynyt jopa hankehallinnon hoitajaksi. esa salminen > suomessa on kymmeniä järjestöjen yhteistyöjärjestöjä ja säätiöitä. Ympäristöjärjestöt perustivat vuonna 1998 Siemenpuusäätiön, joka tukee ympäristöhankkeita kehitysmaissa. Samaan aikaan ihmisoikeusjärjestöt perustivat Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö Kiosin. Hiljattain journalistisen alan ammattijärjestöt perustivat Viestintä ja kehitys -säätiön tukemaan journalistisen alan hankkeita kehitysmaissa ja Suomen lähialueilla. Vammaisjärjestöt perustivat Fidida ry:n vuonna Se on toiminut jäsenjärjestöjensä yhteistyöja lobbausfoorumina kehitysyhteistyössä siitä lähtien. Vuodesta 2004 lähtien Fididalla on ollut käynnissä pilottihanke, jossa se hallinnoi kansalaisjärjestöjen vammaishankkeita. Tällöin verkostoon tuli mukaan 13 vammaishankkeita toteuttavaa järjestöä seitsemän jäsenjärjestön lisäksi. Fidida seuraa vammaishankkeita, kouluttaa ja verkostoi järjestöjä, käsittelee vuoden 2005 hankeraportit ja antaa lausunnot tänä vuonna jätettävistä hakemuksista. Se, että verkosto antaa lausunnot selvästi kirittää järjestöjä tekemään entistä laadukkaampia hankesuunnitelmia, sanoo Fididan toiminnanjohtaja Tuija Halmari. Fididan perustyö vammaisasioiden valtavirtaistamiseksi jatkuu pilottityön rinnalla ja sillä on edelleen myös omaa hanketoimintaa kehitysmaissa. Jää nähtäväksi, syntyykö viime vuosina perustetuista järjestöverkostoista tulevaisuudessa uusia yhteistyöjärjestöjä. esa salminen P.S. Kepa on Suomen suurin kehityskysymyksiin keskittyvä järjestöjen järjestö. Reilussa kahdessa vuosikymmenessä Kepa on kehittynyt resurssikeskukseksi. Se palvelee globalisaatiosta ja kehitysyhteistyöstä kiinnostuneita järjestöjä sekä Suomessa että etelässä ja toimii aktiivisesti köyhdyttämisen lopettamiseksi. uutuuksia kepan kirjastossa kepan kirjasto on kaikille avoin ja kasvaa jatkuvasti kokoelmassa oli viime marraskuussa yli nidettä ja 400 videota. Oheisten uutuuksien kuten muidenkin teosten laina-aika on yksi kuukausi. > elävä kirjasto: järjestäjän käsikirja Pohjoismaiden ministerineuvosto, s. Elävästä kirjastosta lainataan ihmisiä, jotka herättävät ennakkoluuloja vaikkapa poliiseja, homoseksuaaleja, feministejä ja muslimeja. Kirjastolla edistetään ihmisten kohtaamista ja nuorten välistä vuoropuhelua. Käsikirja antaa neuvoja ja tukea Elävän kirjaston järjestäjille. > ihmisoikeusperustainen kehitysyhteistyö Tiina Kaila ja Anna Rajavuori (toim.) Ihmisoikeusliitto, s. Ihmisoikeusliitto järjesti syyskuussa 2005 Ihmisoikeusperustainen kehitysyhteistyö -seminaarin ja -työpajan. Tavoitteena oli herättää keskustelua ihmisoikeuksien yhteyksistä kehitysyhteistyöhön ja esi-tellä näkökulmia siitä, mitä ihmisoikeusperustainen lähtökohta kehitysyhteistyössä on tai voi olla. Kirja tarjoaa myös eväitä ihmisoikeusperustaisten hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Göteborgin kirjamessuilla lainattiin viime syyskuussa esimerkiksi rauhanaktivistia, joka oli osallistunut sotilastukikohtien vastaiseen väkivallattomaan toimintaan Skotlannissa ja Ruotsissa. Kepan kirjastosta voi puolestaan lainata käsikirjan vastaavanlaisen Elävä kirjasto -tapahtuman järjestämiseen. > vapaaehtoistoiminta: arvot, osallisuus ja kohtaaminen Marianne Nylund ja Anne Birgitta Yeung (toim.) Vastapaino, s. Teoksessa tarkastellaan vapaaehtois- ja vertaistoiminnan antia arjen näkökulmasta ja pohditaan, mitä vapaaehtoistoiminta antaa auttajille ja avun vastaanottajille. Teos sisältää viimeisintä tutkimustietoa ja tarjoaa näkökulmia vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen kehittämiseen. Teemat liittyvät läheisesti tämän hetken keskeisimpiin yhteiskunnallisiin keskusteluihin. > Kirjaston koko valikoima osoitteessa k i r a h v i p o s t i 4 /

12 Lähtöruutuun jäänyttä yhteistyötä Ympäristökasvatuksella on köyhissä oloissa aivan erilaiset haasteet kuin Suomessa. Kuvassa etiopialaispoikia matkalla kouluun Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa. akuliina saarikoski vahvasta tahdosta huolimatta järjestöjen yhteistyö voi kaatua aktiivien vaihtumiseen ja ajan puutteeseen jo ennen kuin projekti varsinaisesti alkaa. näin kävi suomi-etiopia ja suomen ympäristökasvatuksen seurojen projektissa vuosituhannen vaihteessa. > suomi-etiopia seuran hallinnoima hanke tuki etiopialaisen luontojärjestön ympäristökasvatusprojektia vuosina , mutta tavoiteltu kosketuspinta vastaavanlaista työtä Suomessa tekeviin tahoihin jäi syntymättä. Meillä oli jo kiikarissa Ympäristökasvatuksen seuran puolelta joitain henkilöitä, jotka olisivat voineet esimerkiksi mennä Etiopiaan työskentelemään paikallisiin kouluihin ja luontokerhoihin, mutta heidän suunnitelmansa muuttuivat muun muassa ulkomailta saadun opiskelupaikan vuoksi, kertoo Suomi-Etiopia Seuran puheenjohtaja Kari Silfverberg. Silfverberg näkee yhteistyön kohtalon yleisenä, hyvin ymmärrettävänä ongelmana: järjestöjen aktiivit ovat usein nuoria aikuisia, joiden perhe- ja työtilanteet muuttuvat nopeasti. Ympäristökasvatuksen seurasta vahvistetaan, että projektiin osallistuminen kävi ajanpuutteen vuoksi ylivoimaiseksi noin 500 jäsenen ja yhden puolipäiväisen työntekijän yhdistyksessä. Minusta on todella sääli, ettei näkökulmia avaavassa yhteistyössä päästy tämän pidemmälle. Olisi ollut hienoa, jos suomalaiset olisivat päässet oppimaan, miten ympäristökasvatusta tehdään hirmuisen paljon köyhemmissä olosuhteissa, sanoo Silfverberg. Halusimme Ympäristökasvatuksen seuralta myös menetelmällistä osaamista. Tarkoituksena oli kääntää joitain seuran materiaaleja englanniksi etiopialaisten käyttöön. pienhankkeet 0,7:n edellytyksenä ympäristö- ja kehy-järjestöt etsivät toisiaan verkostosta Silfverberg ei ensimmäisestä takaiskusta lannistunut, vaan yritti seuraavaksi saada mukaan Luonto-Liiton, mutta periaatteellisesta kiinnostuksesta huolimatta käytännön toteuttajia ei löytynyt sieltäkään. Tällä hetkellä Silfverbergin yhden miehen etsintäpartion kiinnostus on toisessa suunnassa, sillä ekologisen sanitaation ja kuivakäymälätekniikan suomalaiselle esitaistelijalle Huussi ry:lle etsitään yhteistyökumppania Etiopiasta. Järjestöhankkeiden ajoittaisista ongelmista huolimatta koko kehitysyhteistyöalan yhteisiä tavoitteita kuten 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuuden ohjaamista kehitysyhteistyöhön ei Silfverbergin mielestä voida saavuttaa ilman ilman pieniä järjestöjä. Suuret ammattimaiset, palkatulla työvoimalla toimivat järjestöt ovat hanketoteuttajina usein aikalailla samantapaisia kuin konsulttifirmat. Niiden kautta ei synny sitä laajaa kosketuspintaa suomalaisiin, mitä kehitysyhteistyössä tarvittaisiin kipeästi, Silfverberg pohtii. Ilman tällaista laajaa kosketuspintaa johtavat poliitikot voivat olla ihan yhtä kuuroja 0,7- huudoille kuin tähänkin asti. pasi nokelainen > tuore kehitys- ja ympäristöverkosto edesauttaa suomalaisjärjestöjä löytämään toisensa sektorirajan yli, sillä kehitysmaissa ympäristö- ja köyhyysongelmat kytkeytyvät erottamattomasti toisiinsa. Järjestöjen välillä on ollut jopa kielimuuri erilaisen terminologian vuoksi. Yhteisiä näkemyksiä alkaa kuitenkin löytyä, kun istutaan yhdessä alas. Esimerkiksi tammikuussa onnistuttiin muotoilemaan yhteinen lausunto hallituksen ilmastostrategiaan, joka oli painottunut kapeasti vain Suomeen, kertoo Kepan edustajana verkostossa toimiva Miia Toikka. Toikka pitää suurimpana pidäkkeenä käytännön yhteistyölle sitä, että järjestöjen rajalliset resurssit suunnataan viime kädessä siihen, mikä on niille kaikkein ominta eli ympäristöjärjestöillä ympäristökysymykset ja kehitysyhteistyöjärjestöillä kehityskysymykset. 12 k i r a h v i p o s t i 4 /

13 teema: Järjestöt yhteistyössä Maailma kylässä -festivaalille vapaaehtoiseksi Maailma kylässä -festivaali ei toteutuisi ilman lukuisia vapaaehtoisia, joita tarvitaan mitä erilaisempiin tehtäviin lehdenjakajista autokuskeihin. Työaikaa vapaaehtoisille kertyy päivässä 8-10 tuntia ja kiitokseksi arvokkaasta työstä Kepa tarjoaa ruoat, T-paidan sekä lippuja oheistapahtumiin. > Vapaaehtoiseksi ilmoittautuminen on käynnissä festivaalin kotisivuilla perjantaihin asti. > Lisätietoa: tuotantoassistentti Mika Marttila, / (09) Edullista mainostilaa festivaalijulkaisuissa Maailma kylässä -festivaali tarjoaa järjestöille mahdollisuuden tavoittaa suuren osan tapahtuman yleisöstä mainostamalla festivaalin julkaisuissa. Huokeahintaiset, värilliset mainokset julkaistaan festivaalilla jaettavassa lehdessä sekä toukokuun alussa ilmestyvässä Kumppani-lehden MK-numerossa. Molempien lehtien painos on kappaletta. Ilmoitushinnat vaihtelevat koon mukaan 100 eurosta 1800 euroon. Festivaalille osallistuvat järjestöt saavat 50% alennuksen, eli ilmoituksen molemmissa lehdissä yhden ilmoituksen hinnalla. > Ilmoitustilan varaukset tulee tehdä Kumppaniin 7.4 ja Festivaalilehteen 28.4 mennessä. > Lisätiedot ja varaukset: tiedotus- ja markkinointiassistentti Jenni Sipilä, / (09) kassandra ry / johnny korkman Nartana-ryhmä on yksi Maailma kylässä -festivaalin esiintyjistä toukokuun viimeisenä viikonloppuna Helsingissä. k i r a h v i p o s t i 4 /

14 Oulun toritapahtuman järjestäjät, Maahisten puheenjohtaja Olli-Pekka Siira ja torikoordinaattori Niina Jortikka tapasivat 4. maaliskuuta Kepassa muiden paikkakuntien kollegojaan. Varma kesän merkki: Mahdollisuuksien torit sanna rekola mahdollisuuksien toreista on tullut parin vuosikymmenen aikana varma kesän merkki, mutta ainakaan oulussa ei aiota jämähtää paikoilleen. uusia järjestöjä kuten urheiluseuroja ja harrasteryhmiä etsitään aktiivisesti mukaan toreille järjestämään ohjelmaa ja esittelemään toimintaansa. > kaikki järjestöt, jotka ovat halukkaita edistämään suvaitsevaisuutta ja kansainvälisyyttä, ovat ehdottoman tervetulleita, kertoo oululaisten torihankkeen koordinaattori Niina Jortikka. Oulun tori on yksi perinteikkäimmistä toritapahtumista, sillä Mahdollisuuksien tori järjestetään jo 17. kerran paikkakunnalla. Varmuudella vain 20-vuotisjuhliaan viettävä Vaasan tori ja pari muuta paikkakuntaa kiilaavat Oulun edelle ikäjärjestyksessä. Vaikka perinteet ovat pitkät, oululaiset eivät halua jäädä niiden vangiksi. Järjestäjiksi on viime vuosien aikana vakiintunut noin 20 järjestöä, mutta Niina Jortikka korostaa, että mukaan mahtuu muitakin. Tämän vuoden erityisenä tavoitteena onkin kasvattaa osallistuvien järjestöjen määrää. Näin esimerkiksi maahanmuuttajaväestö voisi löytää toreilta itselleen yhteisiä harrastusmahdollisuuksia muiden oululaisten kanssa. mahdollisuuksia myös järjestöille Oulussa panostetaan myös uudenlaisiin torikävijöihin. Erityistä huomiota saavat muun muassa lapset. Oulun kaupungin lapsi- ja nuorisotyöntekijät järjestävät torilla Aasiaan liittyvää ohjelmaa. Aasia on myös ulkoministeriön tiedotuskampanjan tämän vuoden teema ja esillä torilla myös sen vuoksi. Jortikan mielestä torien tulisi tarjota mahdollisuuksia kaikenlaisille ihmisille. Jortikka muistuttaa, että mahdollisuuksien tori on nimensä veroinen myös osallistuvien järjestöjen näkökulmasta, koska tapahtuma on oiva mahdollisuus houkutella uusia jäseniä omaan järjestöön tai seuraan. Lisäksi tapahtuman järjestämisen puitteissa järjestöt voivat löytää itselleen yhteistyökumppaneita vastaisen varalle, sanoo Jortikka, jonka oma järjestöllinen kotipesä on Oulun seudun Maan Ystävät eli Maahiset. rakkautta oulun ilta-auringossa Kahdeksan yhteensä kahdestakymmenestä toripaikkakunnasta on saanut Kepan koordinoimalta EuropeAID-ohjelmalta projektitukea määräaikaisen työntekijän palkkaamiseen kiireimmäksi kevätajaksi. Myös Kepassa torijärjestelyihin on saatu lisävoimia. Kepa muun muassa järjesti maaliskuun alussa valtakunnallisen torikokouksen, jossa torien järjestäjät pohtivat paikkakuntien välistä yhteistyötä ja torien ohjelmaa. Vapaaehtoistoiminnan yhdistäminen kiireiseen työ- ja perheelämään ei aina suju kivutta, mutta Niina Jortikan mielestä torin järjestäminen on aina ollut myös hauskaa. Muistoista paras liittyy romanttiseen tunnelmaan: ikimuistoisin torihetki on koettu rakastuneena ilta-auringon paisteessa kaunista musiikkia kuunnellen. sanna rekola mikä mahdollisuuksien tori? > mahdollisuuksien torit ovat paikallisia tapahtumia, joissa aktiiviset järjestöt ja viralliset toimijat esittelevät toimintaansa, jakavat tietoa ja tarjoavat kävijöilleen uusia elämyksiä. Toreilla voi maistella maailmankeittiöiden herkkuja, kuunnella etnorytmejä, innostua vapaaehtoistoiminnasta ja ottaa kantaa maailmanlaajuisen yhteisvastuun puolesta. Toreja järjestetään huhtikuusta eteenpäin lähes 20 paikkakunnalla ympäri Suomen. > Lisätietoja ja ja 14 k i r a h v i p o s t i 4 /

15 sanna rekola kepan koulutus kevät 2006 Globaali koneisto Globaali koneisto on koulutus- ja keskustelutilaisuuksien sarja, jossa pyritään valottamaan kansainvälisten kehityspoliittisten toimijoiden ja järjestöjen tekemän kehitysyhteistyön välistä yhteyttä. Tilaisuudet järjestetään keskiviikkoisin klo Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF (ilmoittautumiset viimeistään 27.3.) 3.5. Kansainvälinen avunantajayhteisö ja OECD (ilmoittautumiset viimeistään 24.4.) > tilaisuudet ovat maksuttomia pe ja la klo 9 16 Indikaattorit ja hankkeen seuranta Kurssilla tutustutaan hankkeen seurannan, arvioinnin ja hankesuunnittelun keskinäisiin linkkeihin, indikaattoreihin, seurantaja arviointimenetelmiin ja seurantamatkan valmisteluun. > hinta 33/50/67 euroa > ilmoittautumiset mennessä Ilmoittautuminen & hinnat > ilmoittaudu sähköpostitse kurssisihteeri@kepa.fi, osoitteessa tai puhelimitse kurssisihteerille (09) Ilmoittautuessasi kerro kurssin nimi ja ajankohta, yhteystietosi sekä järjestösi tai yhteisösi nimi. > kurssihinnat on ilmoitettu muodossa: Kepan jäsenjärjestöjen jäsenet / muista järjestöistä tulevat ja opiskelijat / muut. Kurssimaksut laskutetaan jälkikäteen. Peruutukset tulee tehdä viimeistään kolme päivää ennen kurssia, muussa tapauksessa perimme osallistumismaksun. Kepa korvaa Suomen rajojen sisällä osallistujien matkakulut pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tuleville 17 euroa ylittävältä osalta halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan. KEHY-avaimet vankka pohja kehitysyhteistyölle > peruskurssit luovat hyvän pohjan kehitysyhteistyöhankkeen suunnittelulle ja toteutukselle. Kurssit on merkitty kalenterissa avaintunnuksella. Kaikki kymmenen peruskurssia järjestetään vähintään kerran vuodessa. Koko maan Mahdollisuuksien torit huhtikuu > Lahti toukokuu > Lappeenranta > Maarianhamina > Seinäjoki > Kuopio > Vaasa > Oulu > Savonlinna > Kajaani > Tampere > Hyvinkää > Helsinki > Turku kesäkuu > 2.6. Jyväskylä > 3.6. Mikkeli > Hämeenlinna heinäkuu > Länsi-Uusimaa Vuonna 2004 toreilla äänestettiin reilumpaa maailmankauppaa, viime vuonna poseerattiin paremman maailman puolesta. Tarkista tämän vuoden tempaus kotikaupunkisi torilta! k i r a h v i p o s t i 4 /

16 tapahtumakalenteri kalenteri myös osoitteessa illanvietto tapaa toisia järjestöjä ja kepalaisia maailmalta Kepa tarjoaa järjestöille tilaisuuden tavata toisiaan, keskustella etukäteen UM:n kansalaisjärjestöseminaarin (6.4.) ohjelmasta sekä tutustua Kepan henkilökuntaan etelän kenttätoimistoista. Tarjolla pientä purtavaa ja saunomismahdollisuus. > Pasilan rauhanasema, Veturitori 3, Helsinki > Kello > Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Auli Starck (09) , > Kepa tukee Helsingin ulkopuolelta tulevien (1 hlö/järjestö) matkakustannuksia 17 euroa ylittävältä osalta halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan seminaari ulkoministeriön kehitysyhteistyöseminaari kansalaisjärjestöille Ulkoministeriön seminaari kehitysyhteistyöstä kiinnostuneille kansalaisjärjestöille. Ohjelmaan sisältyy ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäen puheenvuoro kehitysyhteistyön ja kansalaisjärjestötoiminnan ajankohtaisista asioista. > Marina Congress Center, Fennia II-sali Katajanokanlaituri 6, Helsinki > Kello > global.finland.fi/oikopolku/jarjestoille järjestötapaaminen kansalaisjärjestöseminaarin jälkilöylyt Ulkoministeriö ja Kepa järjestävät avoimen keskustelutilaisuuden kansalaisjärjestölinjauksesta. Ylitarkastaja Matti Lahtinen tapaa tilaisuudessa mielellään järjestöjä ja ottaa vastaan järjestöväen kommentteja linjaukseen. > Pelastakaa Lapset ry:n tiloissa Tiukulassa, Koskelantie 38, Helsinki > Kello > Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Auli Starck (09) , 4.5. keskustelutilaisuus kiinnostaako keski-aasia? Ulkoministeriön Itä- ja Keski-Aasian yksikkö ja Kepa järjestävät tilaisuuden järjestötoiminnasta Keski-Aasiassa. Kiertävä suurlähettiläs Marja-Liisa Kiljunen kertoo Keski-Aasian maista (Kazakstan, Kirgisia, Tadzhikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan) kansalaisjärjestöjen toiminnan kannalta. Mukana on myös Keski-Aasian maissa toimivia suomalaisjärjestöjä. > Kepan kokoushuone Dialogi, Töölöntorinkatu 2 A, Helsinki > Kello maailma kylässä 2006 järjestöinfo Tilaisuudessa tiedotetaan festivaalin käytännön asioista. > Kepa, Töölöntorinkatu 2 A, Helsinki > Kello > Ilmoittautumiset kaksi arkipäivää ennen tapahtumaa Mika Marttilalle, mika.marttila@kepa.fi, puh. (09) gkepa rakentaa jäsenjärjestöjensä kanssa koko maan kattavaa järjestöjen ja aktiivisten kansa- laisten Globbarit-verkostoa. Globbaaminen on globaalikysymyksiin liittyvää poliittista vaikuttamista. Verkoston ensimmäinen etappi on keväällä 2007 järjestettävä mittava lobbaustapahtuma: Massaglobbaus. Tapahtumassa sadat globbarit tapaavat uuden eduskunnan kansanedustajat ja välittävät heille köyhdyttämisen vastaisen kampanjan viestit. Viestien keruu ja valmistautuminen alkaa keväällä 2006, jolloin kerätään kansalaisten korttiterveisiä päättäjille Mahdollisuuksien toreilla ja muissa tapahtumissa. Globbaaminen pyritään ulottamaan kaikkiin vaalipiireihin. Etsimme nyt alueellisia yhteyshenkilöitä, globbariguruja, osallistumaan Massaglobbauksen valmisteluun ja toimimaan linkkinä Kepan ja paikallisten toimijoiden välillä. Globbariguru saa ainutlaatuisen mahdollisuuden oppia kampanjoinnista ja poliittisesta vaikuttamisesta. Samassa vaalipiirissä voi olla useampiakin guruja. Kiinnostuitko? Kouluttaudu globbariguruksi ja opi lisää köyhdyttämisestä sekä siitä, mitä Suomi ja suomalaiset voivat tehdä köyhdyttämisen vähentämiseksi! Kouluttaudu lobbariksi > Korttikampanjan aineiston esittely Kepassa Helsingissä klo Ilmoittautumiset viimeistään > Ilmoittautumiset koulutuksiin viikkoa ennen: salka.pollanen@kepa.fi tai (09) > Lisätietoa ja koulutuspaikat: Globbariguru-koulutukset > Helsinki perjantai 31.3 kello 9 16 > Oulu tiistai 11.4 klo > Tampere torstai 20.4 klo > Jyväskylä lauantai klo > Mikkeli torstai 11.5 klo kirahvin uusi toimitus Kirahvipostin uudet kasvot: Pasi Nokelainen (vas.) ja Esa Salminen. > kirahvipostin toimittamisesta vastaavat tänä keväänä ja kesänä tiedottajat Pasi Nokelainen verkostotiimistä ja Esa Salminen koulutus- ja neuvontatiimistä. Salminen on aiemmin toiminut Kepan yhteystoimitsijana Sambiassa, Nokelaisen taustalta löytyy työkokemusta erilaisista tiedotus- ja toimitustehtävistä, muun muassa Suomen Tietotoimistosta. päätoimittaja pasi nokelainen (09) to i m itussihteeri esa salminen (09) ta itto sanna ylitensiö painopaikka uusimaa, porvoo tilaukset heli mäki-hakola (09) tai info@kepa.fi toimituksen osoite töölöntorinkatu 2 a, helsinki julkaisija kehitysyhteistyön palvelukeskus ry kepa. kepan toimintaa tuetaan julkisin varoin ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen osaston kansalaisjärjestömäärärahoista. issn k i r a h v i p o s t i 4 / Päivitä tietosi: