kirahviposti järjestöt viestivät kuuleeko kukaan? 5/2006 Järjestölinjauksen kurssi muuttuu kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kirahviposti järjestöt viestivät kuuleeko kukaan? 5/2006 Järjestölinjauksen kurssi muuttuu kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti"

Transkriptio

1 kirahviposti kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti > 5/2006 toukokuu esa salminen > etelän köyhyyttä ei voida poistaa ilman muutoksia pohjoisen politiikassa. Muutokset edellyttävät kansalaisten hyväksyntää. Esimerkiksi legendaarinen 0,7 prosentin tavoite karkaa aina, jos se on suomalaisille yhdentekevä. Mikä on järjestöjen viestinnän rooli tässä kuviossa? Järjestötoiminta voidaan nähdä ympäröivään yhteiskuntaan vaikuttava viestintänä, vaikka perinteisesti järjestöviestintä on tarkoittanut omista hankkeista tai kampanjoista tiedottamista ja varainkeruuta. Niissäkin riittää tekemistä ja parannettavaa. Myös kehitysmaiden sisällä kukoistavan eriarvoisuuden kukistamiseen tarvitaan viestintää. Ilman vapaata tiedonvälitystä ei synny oikeudenmukaisia ratkaisuja: mitään ongelmia ei ole, jos niistä ei kerrota. > Teemana viestintä sivut 5 15 Christian Sundgren hoputti järjestöjä monipuolisempaan viestintään seminaarissa 6.4. järjestöt viestivät kuuleeko kukaan? Järjestölinjauksen kurssi muuttuu > ulkoministeriön kansalaisjärjestölinjauksen valmistelussa on tehty kurssinmuutos niin valmistelutavan kuin sisällön osalta. Valmistelussa otetaan siksi aikalisä, sillä paperin piti olla alun perin valmis kesäkuun alussa. Linjauksessa on nyt tarkoitus pohtia esimerkiksi, mikä on järjestöjen tekemän työn lisäarvo Suomen viralliselle kehitysyhteistyölle ja mikä on sen vaikutus asenneilmapiiriin Suomessa. Usein todetaan, että suomalaisjärjestöjen roolina on tukea etelän kansalaisyhteiskuntaa, mutta samalla valtaosa järjestöjen toiminnasta etelässä on perinteistä hanketyötä. Miten siis hankkeiden tukea kansalaisyhteiskunnalle pitäisi mitata tai tuoda näkyväksi? Kurssinmuutokseen vaikuttivat Kepan ja muiden järjestöjen vaatimus niiden paremmasta kuulemisesta itseään koskevassa asiassa sekä ministeri Paula Lehtomäen kansalaisjärjestöseminaarissa 6. huhtikuuta järjestökentälle esittämä haaste luovaan itsetutkiskeluun. Monet ovat varmasti miettineet tahoillaan, ettei asioita tarvitsisi tehdä aina samalla sapluunalla maailman tappiin asti, totesi Lehtomäki. > Lisätietoja: Kepan järjestökoordinaattori Auli Starck (09) , sekä ulkoministeriön ylitarkastaja Matti Lahtinen (09) , > Katsaus järjestöjen kehitysyhteisyöhön sivulla 3

2 johtajat toiminnanjohtaja Timo Lappalainen > kehitysyhteistyön palvelukeskus servicecentralen för utveclingssamarbete service centre for development cooperation töölöntorinkatu 2 a fin helsinki tel fax ohjelmajohtaja Maija Seppo > hallintojohtaja Anne Romar > järjestöpalvelut järjestökoordinaattori Auli Starck > järjestökoordinaattori Kaisu Tuominen > tilavaraukset / hallintoassistentti Heli Mäki-Hakola > koulutus ja neuvonta koulutussuunnittelija Suvi Halttula > hankeneuvoja Helena Nevalainen > kurssisihteeri Kristina Oleng > koulutussuunnittelija Antti Turakka > tiedotus tiedottaja Esa Salminen > tiedottaja Pasi Nokelainen > tiedottaja Mika Railo > lehtien tilaukset ja osoitteenmuutokset hallintoavustaja Jarkko Kippilä > kansainvälisyyskasvatus verkostokoordinaattori Pauliina Saares > kampanjat ja vaikuttaminen kehityspoliittinen sihteeri / kauppa ja kehitys Tytti Nahi > kehityspoliittinen sihteeri Janne Sivonen > kehityspoliittinen sihteeri / ruokaturva Miia Toikka > kirjasto informaatikko Timo Kovanen > kirjastoapulainen Pekka Posio > taloustoimisto kirjanpitäjä Sirkku Pallasmaa > maailma kylässä -festivaali festivaalituottaja Kai Artes > promoottori Johanna Eurakoski > tuotantoassistentti Mika Marttila > mahdollisuuksien torit järjestökoordinaattori Kaisu Tuominen > eu-projektikoordinaattori Terhi Summa > kumppani-lehti päätoimittaja Ilkka Lehdonmäki > toimitussihteeri Eira Serkkola > toimittaja Pia Laine > etelän vapaaehtoisohjelma etvo koordinaattori Sari Markkanen > ohjelma-avustaja Mikko Toivonen > eu-aasia -kansalaisfoorumi 2006 Anu Juvonen > tutkimus ohjelmasuunnittelija Outi Hakkarainen > ohjelmasuunnittelija Anja Onali > kepan verkkosivut päätoimittaja / verkkojulkaisut Jukka Aronen > toimitussihteeri / verkkojulkaisut Sanna Jäppinen > rekrytointi henkilöstösuunnittelija Heli Engdahl > tutustumisvierailut kepaan järjestökoordinaattori Kaisu Tuominen > yhteyspalvelut etelän maissa laatukoordinaattori Kaisu Österinen > kepan työntekijöiden, kenttätoimistojen työntekijöiden sekä yhteystoimitsijoiden henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat muotoa kepa mosambik c.p. 4441, maputo, mozambique katuosoite: rua joão de barros 322, sommershield, maputo tel: fax: koordinaattori Soila Hirvonen ohjelmatyöntekijät Ilídio de Sagres Paulo Cuinica Frederico João sihteeri Helena Chivite tiedottaja Niina Pitkänen yhteystoimitsija Katja Kari kepa nicaragua colonial los robes octava etapa, monte los olivas 3c 1/2 arriba mano derecha casa no 44 managua, nicaragua tel: fax: koordinaattori Matti Tyynelä ohjelmatyöntekijät Carla Bush Rene Hooker tiedottaja Kimmo Lehtonen kepa sambia p.o.box 36524, 1010 lusaka, zambia katuosoite: roan road, kabulonga tel: / fax: koordinaattori Seppo Karppinen ohjelmatyöntekijät Evans Hanampota Kaputo Chenga sihteeri Sabina Luputa informaatikko Benson Njobvu tiedottaja Kirsi Salonen hankeneuvoja Senja Väätäinen tansania p.o.box 1835 morogoro, tanzania puhelin: , fax: sähköposti: ohjelmatyöntekijä Gertrude Mmbaga yhteystoimitsija Anne Tarvainen (1.7. alkaen) hallintosihteeri Sabina Jalli indonesia yhteystiedottaja Henri Myrttinen insist sawitsari b yogyakarta, indonesia sähköposti: k i r a h v i p o s t i 5 /

3 Hankkeet järjestötyypin mukaan Ulkoministeriön tuen jakautuminen Kumppanuusjärjestöt Säätiöt Muut järjestöt * Kansalaisjärjestöyksikön tuki kansainvälisille kansalaisjärjestöille oli viime vuonna 1.6 miljoonaa, kuluvana vuonna INGO-rahoitusta on tarkoitus keskittää ministeriön eri yksiköistä yhteen paikkaan. ** Muun muassa EU-tuen kansalliset osuudet, uudet kumppanuussopimukset, mahdollinen järjestöjen kautta kanavoitava katastrofiapu sekä hankevalmistelu- ja konferenssimatkat. lähde: ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksikkö Hanketuki (vuosina 2004 ja 2005 tehdyt päätökset yhteensä, 8.4 milj.) Kumppanuusjärjestöt yhteensä (31.1 milj.) Tiedotustuki (1.8 milj.) Kepa (4.8 milj.) Säätiöt (Abilis, Siemenpuu ja Kios yhteensä 3 milj.) Kansainväliset järjestöt (INGOt, 4 milj.) * Ennakoimattomat menot (13.7 milj.) ** yhteensä 66.8 miljoonaa euroa Järjestökentässä jako kolmeen järjestöjä on ministerin suulla kehotettu miettimään rohkeasti uusia avauksia koskien rooliaan kehitysyhteistyössä sekä työnjakoa ministeriön kanssa. pohjaksi tälle työlle on hyvä luoda katsaus nykytilanteeseen. > järjestöjen saama rahoitus on kasvanut viime vuosina ja suuntaus tulee ministeri Paula Lehtomäen mukaan jatkumaan. Esimerkiksi kuluvalle vuodelle järjestöjen kehitysyhteistyö- ja tiedotushankkeiden tukeen on budjetoitu 66,8 miljoonaa, kun vastaava summa oli viime vuonna 51,5 miljoonaa. Ulkoministeriön ylitarkastaja Matti Lahtisen laskelmien mukaan parhaillaan on meneillään yli 760 erilaista järjestöhanketta, joista iso osa on aloitettu ennen vuotta Hankkeet voidaan tyypitellä niitä hallinnoivien tahojen mukaan kolmeen luokkaan: erityissäätiöiden, kumppanuus- sekä pienten ja keskisuurten järjestöjen hankkeisiin. säätiöiltä paljon pieniä puroja Ulkoministeriön terminologiassa kansalaisjärjestöjen muodostamia Abilis- Kios- ja Siemenpuu-säätiöitä kutsuttiin aikaisemmin piensäätiöiksi; ehkä siksi, että niiden yhteenlaskettu tuki on huomattavasti kumppanuusjärjestöjä saamaa avustusta pienempi, yhteensä noin 3 miljoonaa. Hankkeiden lukumäärällä, noin 300, mitattuna ne ovat kuitenkin suomalaisessa mittakaavassa varsin suuria. Säätiöt eivät toteuta omia hankkeita, vaan kanavoivat tukea suoraan vastaavanlaista työtä etelässä tekeville järjestöille, kansalaisliikkeille ja tutkimuslaitoksille. Vammaisjärjestöjen Abilis-säätiö, Ihmisoikeusalan Kios sekä ympäristö- ja kehitysjärjestöjen Siemenpuu tekivät uudet kolmivuotiset rahoitussopimukset ulkoministeriön kanssa viime vuonna. puolet tuesta kumppanuusjärjestöille Ulkoministeriön tavoitteena on, että noin puolet julkisesta tuesta menee kymmenelle kumppanuusjärjestölle, joista pienin on Frikyrlig Samverkan noin euron vuosittaisella osuudella ja suurin helluntaiseurakuntien Fida reilun kuuden miljoonan osuudella ulkoministeriön kansalaisjärjestörahoista. Kumppanuusjärjestöjen vuosittaisten osuuksien laskeminen ei tosin ole yksiselitteistä, koska ne eivät ole mukana hanketukirumbassa, vaan niiden rahoitus perustuu kolmivuotisiin sopimuksiin. Myös kumppanuusjärjestöjä koskee vaatimus 15 prosentin omavastuuosuudesta. Siten niiden kehitysyhteistyöhön käyttämät rahat ovat suuremmat kuin julkinen tuki. Esimerkiksi Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK käyttää kehitysyhteistyöhön tänä vuonna noin neljä miljoonaa, joista ulkoministeriön tukea on noin 3,4 miljoonaa. Loput rahat tulevat ammattiliitoilta. Kaikille kumppanuusjärjestöille ulkoministeriö ei ole suurin rahoituksen lähde, koska niillä on muutakin toimintaa kuin varsinainen kehitysyhteistyö. Esimerkiksi Suomen Lähetysseura sai viime vuonna ministeriöltä tukea 4,5 miljoonaa euroa, kun seurakunnilta, muilta yhteisöiltä ja yksityisiltä lahjoittajilta saadut kannatustuotot olivat yhteensä 18,8 miljoonaa euroa. alle euron hankkeet tyypillisimpiä Muiden järjestöjen toteuttamista noin 200 hankkeesta tyypillisimpiä ovat vuositasolla suuruusluokaltaan alle euron hankkeet, joita on noin kolmasosa. Näistäkin valtaosa jää alle euron. Ryhmä muut järjestöt on kuitenkin varsin sekalainen seurakunta. Joukossa on puolenkymmentä järjestöä, joiden yhteenlaskettu hankesalkku on suuruusluokaltaan euroa ja toiset viisi joiden salkun koko on euroa. Näitä melkein kumppanuusjärjestöjä ovat ainakin lähetysyhdistys Kylväjä, Kuurojen Liitto, WWF, Suomen Pakolaisapu, Taksvärkki ja UFF. pasi nokelainen k i r a h v i p o s t i 5 /

4 järjestökoordinaattorin palsta tällä palstalla järjestökoordinaattorit kertovat vuorotellen kepan ajankohtaisista asioista, kuten lähestyvistä tapahtumista ja kampanjoista. kepan kautta kannanottoja kansalaisjärjestölinjaukseen Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyössä tapahtuu. Määrärahat kasvavat ja ulkoministeriö valmistelee historiansa ensimmäistä kansalaisjärjestölinjausta määrittämään järjestöjen roolia kehitysyhteistyönkentällä. Kauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki on haastanut järjestöt vaikuttamaan linjaukseen ja ministeriö peräänkuuluttaa aloitteellisuutta järjestökentältä muun muassa ulkoministeriön nettisivuilla käytävässä keskustelussa. Ideoita ja kannanottoja linjaukseen voi esittää myös Kepan järjestökoordinaattori Auli Starckin välityksellä. Nyt kannattaa olla aktiivinen! maailmankuvat kiertoon mahdollisuuksien toreilla Kansalaisjärjestöjen kehityspoliittinen työ ja kehitysyhteistyö näkyvät myös Mahdollisuuksien toreilla. Haluatteko saada äänenne kuuluviin ja toimintanne näkyväksi? Kulttuuri- ja kansalaistoiminta esittäytyy tänäkin keväänä toreilla Oulusta Oolantiin. Vielä ehditte mukaan jakamaan tietoa toiminnastanne, hankkimaan uusia aktiiveja ja vaikka kartuttamaan hankkeenne omavastuuosuutta. Löydä lähin torisi osoitteessa terveisiä jostakin suomesta Mahdollisuuksien toreilla ja muissa yleisötapahtumissa kerätään korttiterveisiä päättäjille. Viesteissä vaaditaan kansanedustajia toimimaan aktiivisemmin globaalin köyhyyden poistamiseksi. Kortit viedään uudelle eduskunnalle toukokuussa 2007 suuressa Massaglobbauksessa, jossa kansalaiset tapaavat henkilökohtaisesti oman vaalipiirinsä uudet edustajat. Tämän lehden sivulla kuusi kerrotaan, miten järjestönne voi osallistua tempaukseen. Lisätietoa myös globbariverkoston nettisivuilla osoitteessa extranet avattu koekäyttöön Kepa avasi maaliskuun alussa jäsenjärjestöilleen tunnuksin ja salasanoin suojatun extranet-sivuston. Extranet palvelee ennen kaikkea Kepan järjestötiedotusta, mutta on samalla virtuaalinen kohtauspaikka, jossa järjestöt voivat viestiä ja verkottua keskenään. Vielä kehitysvaiheessa olevilla sivuilla voi muun muassa lukea Kepan jäsentiedotteita ja käyttää keskustelupalstaa. Tilaa tunnus, tutustu ja kommentoi osoitteessa extranet.kepa.fi kaisu tuominen kysy hankeneuvojalta > Suunnitteleeko järjestösi kehitysyhteistyöhanketta? Kepan hankeneuvoja Helena Nevalainen ja Kehyksen EU-hankeneuvoja Eija Mustonen vastaavat tällä palstalla hankkeiden suunnittelua ja toteutusta koskeviin kysymyksiin. Kysy lisätietoja tai lähetä lyhyt ja selkeä kysymys sähköpostilla osoitteeseen tai Olemme kuulleet, että EU-rahoituksen hakeminen on työläs ja aikaa vievä prosessi. Haettavat minimisummat ovat myös kuulemma aika korkeita. Miten suomalaiset järjestöt ovat pärjänneet EU-rahoituksen haussa? On totta, että rahoituksen hakeminen Euroopan unionilta on suhteellisen vaativa prosessi, mutta suomalaisella sisulla ja taidolla pärjää kyllä. Suomalaiset järjestöt tekevät yleensä hyvin huolellista työtä ja hakemukset ovat laadukkaita, joten läpimenoprosentti on ollut parempi kuin keskimäärin. Esimerkiksi yhteisrahoituslinjalla keskimäärin vain 30 prosenttia hakemuksista hyväksytään, mutta suomalaisten hakemuksista noin puolet on hyväksytty. Viime vuosi oli oikein hyvä EU-rahoituksen suhteen. Suomalaisille järjestöille myönnettiin noin 3,8 miljoonan potti, joka jakautui seitsemän hankkeen kesken. Yhteisrahoituslinjan kansainvälisyyskasvatushankkeita hyväksyttiin neljä ja kehitysyhteistyöhankkeita kaksi. Lisäksi Pelastakaa lapset sai rahoituksen vesihankkeelleen Keniassa. Projektien yhteenlaskettu loppusumma nousee yli viiteen miljoonaan euroon, kun mukaan lasketaan järjestöjen omavastuu sekä ulkoministeriön osuus. Hakemusten minimisummat ovat siis melko isoja. Ensi syksynä avautuu kuitenkin erikoishaku kansainvälisyyskasvatushankkeille, joita toteutetaan uusissa jäsenmaissa (Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tshekki, Slovakia, Unkari, Slovenia, Malta ja Kypros). Tässä haussa minimisumma tulee olemaan euroa. Jos teillä on suhteita uusien jäsenmaiden järjestöihin, kannattaa pohtia yhteistyömahdollisuuksia. Kehys tiedottaa haun avautumisesta nettisivuillaan (www.kehys.fi). Voit myös ottaa yhteyttä allekirjoittaneeseen ja kysyä lisää. eija mustonen > Hulvattomat hankepäivät Kepassa Tehostettua hankeneuvontaa ennen hakemusten jättöpäivää. Koko toukokuun ajan Kepassa on myös lisäresursseja sähköpostitse tapahtuvaan neuvontaan. k i r a h v i p o s t i 5 /

5 teema: Viestintä kalle korhonen ja esa salminen Viestinnän veteraanit uudistusmielisinä Juha Rekola (vas.) ja Christian Sundgren ovat aktiivisia suomalaisen kehitysmaaviestinnän puolestapuhujia. Kuvaa on käsitelty. ensi vuonna järjestöille saattaa avautua uusi viestinnän tukimuoto. christian sundgrenin unelmoimassa mallissa vaikuttavuutta haetaan järjestöjen yhteistyöstä ja hankkeiden moni- vuotisuudesta. viestinnän ja kehityksen suhdetta aletaan meillä vasta pikkuhiljaa ymmärtää, naapurimaissa on oltu työn touhussa jo vuosikymmeniä, säestää puolestaan juha rekola. > on meillä nytkin hienoja hankkeita, kuten Aasiaan! -kampanja ja Maailma kylässä -festivaali. Silti voisimme tehdä enemmän, kannusti ulkoministeriön viestintä- ja kulttuuriosaston apulaisosastopäällikkö Christian Sundgren ministeriön järjestöseminaarissa Helsingissä 6. huhtikuuta. Sundgren esitteli visionsa kehityskasvatustuesta, jolla järjestöt voisivat jo vuonna 2008 alkaa toteuttaa monivuotisia tiedotushankkeita. Uudistuksesta voidaan kuitenkin päättää vasta kansalaisjärjestölinjauksen valmistuttua. Vaikka aidstyötä tekevät järjestöt voisivat kampanjoida yhdessä. Pitää myös miettiä, miten saamme mukaan sellaisia, jotka eivät ennen ole tehneet kehitysyhteistyötä, Sundgren pohti. lapsenkengissä Viestintä ja kehitys -säätiön toiminnanjohtaja Juha Rekolalle uudistus ei tule hetkeäkään liian aikaisin. Meillä on viime vuosina lopulta herätty siihen, että globaaleista asioista täytyy kertoa suomalaisille, selittää sähköpostilla tavoitettu Rekola. Tätä on alettu kutsua kehitysviestinnäksi ja kansainvälisyyskasvatukseksi. Tiedotus on erittäin tärkeää, vaikka siinäkin ollaan vielä monessa suhteessa lapsenkengissä. Järjestöjen toiminnasta niin suuri osa on viestintää, että ne eivät itsekään sitä oikein tiedotustuet 2007 jaossa nyt > ulkoministeriö julkaisee tiedotustuen hakuilmoituksen toukokuussa ja hakemukset pitää jättää mennessä. Tukea myönnetään Suomessa tapahtuvaan kehitysmaita ja kehityskysymyksiä käsittelevään tiedotustoimintaan kuten erilaisiin kampanjoihin, näyttelyihin ja julkaisuihin. Tuessa ei ole alueellista tai temaattista painotusta, mutta järjestöjen toivotaan nostavan esille hallituksen kehityspoliittisen ohjelman teemoja. Tuki pysyy pääsääntöisesti ennallaan, mutta osa rahasta varataan pilottiluonteisesti 1 2 vuotiseen järjestöjen yhteistyössä toteuttamaan mittavampaan kansainvälisyyskasvatushankkeeseen. > Lisätietoja: global.finland.fi ja Eliisa Vuorensola, (09) > Kepa ja UM järjestävät infotilaisuuden tiedotustuesta vuodelle 2007 maanantaina 5. kesäkuuta kello Kepassa. tajua ja jäävät helposti oman järjestötiedotusajattelunsa jalkoihin, Rekola harmittelee. Rekola toivoisi toisaalta järjestöviestintään journalistista ajattelua ja osaamista sekä toisaalta ammattitoimittajilta parempaa järjestöjen toiminnan tuntemusta ja tunnustamista. Sundgren myöntää, että järjestöjen kyvyissä on parantamisen varaa. Tarvitaan kunnon tiedotusosaamista, että viestit saadaan mediassa kunnolla läpi, hän opastaa. Sundgrenin mielestä suomalaisjärjestöjen kumppanit olisi hyvä valjastaa kasvatustyön tueksi. Näin hankkeet voisivat tarjota kokonaisvaltaisen kuvan köyhien maiden todellisuudesta. Ei ole hyötyä kertoa lapsille koulussa kuinka apua etelään pitää lisätä, jos kotona vanhemmat ovat jääneet työttömiksi siksi, että työpaikat ovat siirtyneet samaiseen etelään, Sundgren miettii. Rekola haikailee myös viestintäalan kehitysyhteistyötä. Sananvapaus ja kansalaisten oikeus tietoon ovat avainasemassa demokratian kehityksessä, Rekola summaa. esa salminen > Tiedotustuen uudistuksesta keskustellaan Kehys ry:n kvk-seminaarin yhteydessä Helsingissä ja ulkoministeriön järjestöseminaarissa syksyllä. k i r a h v i p o s t i 5 /

6 Viestintä vaatii vaikeita valintoja tiedotus on keskeinen ja tärkeä osa järjestötoiminnan arkipäivää. se on myös hyvä tapa vaikuttaa ja edistää omaa asiaa. tehokas tiedottaminen on yksinkertaista ja ytimekästä. > tiedotuksen a ja o on viestin saaminen riittävän yksinkertaiseksi. Esille pitää tuoda vain olennainen, kertoo Maailman luonnonsäätiö WWF:n viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist. Rosqvist on työskennellyt vuosia järjestöviestinnän parissa ja opettanut järjestöille viestintää kursseilla. Hänen mukaansa järjestöviestinnän helmasyntejä on koko agendan syytäminen yleisölle yhdellä hengenvedolla. Asioihin perehtymätöntä tietotulva hämmentää, eikä viestistä välttämättä jää mitään mieleen. Pääviesti on tiivistettävä muutamaan virkkeeseen. Järjestöille tämä on usein hankalaa, sillä sanottavaa on paljon, ja asioiden saattaminen typistettyyn muotoon saattaa tuntua siltä, ettei mitään lopulta tule sanotuksi, Rosqvist selvittää ja jatkaa, rajattu viesti menee kuitenkin paremmin perille. ajoissa ja asiaa Kiinnostavuuden tähden tiedotteen on sisällettävä kohdeyleisön kannalta relevantteja aineksia. Tällaisia ovat esimerkiksi uusi tieto, vaikuttavuus omaan elämään, ajankohtaisuus, tai mielenkiintoinen henkilö. Samasta aiheesta voi kirjoittaa monin eri tavoin ja monista eri näkökulmista. Esimerkiksi kehitysyhteistyöhankkeesta voi pelkän asiatekstin sijaan kertoa asianosaisen henkilön kautta, Rosqvist neuvoo. Visuaalisuus on niin ikään yksi tiedotuksen avaintekijöistä. Paitsi että kuvat kertovat ja kiinnittävät katsojan huomion, hyvät kuvat ovat myös valttikortti päästä läpi virallisissa viestimissä. Toimittajat yksinkertaisesti valitsevat paremmin kuvitettua materiaalia julkaistavaksi. Median suhteen Rosqvistilla on muitakin neuvoja. Aineisto on toimitettava medialle ajoissa, jotta siihen ehditään reagoida. Tiedotteessa otsikko ja ingressi ovat merkittäviä, sillä toimittajiin on tehtävä vaikutus heti. Tiedotuksessa järjestön on tärkeää kiinnittää huomiota myös omaan profiiliin. Ei ole viestin kannalta lainkaan sama kuka sen esittää esillä ei ole koskaan pelkkä asia, vaan myös sen esittäjä. Maine on suoraan verrannollinen sen kanssa, miten järjestöön suhtaudutaan mediassa. Maineesta riippuvat myös järjestön uskottavuus, luotettavuus ja rahoitus. Tietoinen arvojen ja toi-mintatapojen kartoitus ei ole pahitteeksi, sillä edukseen erottautuvien toimijoiden sanomiset otetaan aina vakavammin. sanna rekola markkinoinnilla tungosta toreille > viime vuonna Turun Mahdollisuuksien torin tehokkaimmat markkinointikanavat olivat ympäri kaupunkia levitetyt mainokset sekä tapahtuma itse. Mahdollisuuksien tori oli esillä erityisen tehokkaasti kadunvarsimainoksissa. Järjestöt olivat levittäneet julisteet kaupungille ennen kuin ehdin itse viedä yhtäkään, tapahtumaa vuonna 2005 koordinoinut Saila Tykkyläinen selvittää. Turussa myös itse tapahtuma oli mainos, sillä sijainti kauppatorilla keskellä kaupunkia houkutteli hyvin ohikulkijoita. Lisäksi ajankohta oli hyvä. Tori järjestettiin toukokuisena sunnuntaina, jolloin kaupat sattuivat olemaan auki ja ihmisiä oli liikkeellä. Mikäli tapahtuma olisi järjestetty syrjemmässä tai sisällä, vastaavaa yleisömäärää olisi ollut turha odottaa, Tykkyläinen arvio. Myös tänä vuonna Mahdollisuuksien tori pidetään kauppatorilla. Tiedotusvälineitä houkuteltiin yhteistyöhön lehdistötiedotteella ja -tilaisuudella. Tapahtumalle saatiin julkisuutta muutamassa keskeisessä paikallismediassa. Tänä vuonna on pyrkimys parempaan. Nyt toritiedotuksessa keskitytään uusiin näkökulmiin, esimerkiksi artistivieraiden esittelyyn. sanna rekola 6 k i r a h v i p o s t i 5 /

7 maailmankuvat kiertoon! mahdollisuuksien tori kulttuuri-ja kansalaistoiminta esittäytyy keväällä Oulusta Ålantiin. Löydä omasi Hyvinkää 25.5., Hämeenlinna 10.6., Jyväskylä 2.6., Kajaani 20.5., Kuopio , Lahti 23.4., Lappeenranta 13.5., Länsi-Uusimaa 30.7., Maarianhamina 13.5., Mikkeli 3.6., Oulu 20.5., Savonlinna 20.5., Seinäjoki 19.5., Tampere 25.5., Turku 28.5., Vaasa k i r a h v i p o s t i 5 /

8 janne sivonen Nuotiolta Viestinnän välineet ovat Sambiassa periaatteessa samat kuin Suomessa: radio, TV ja sanomalehdet näyttelevät isoa osaa. Harvalla sambialaisella vain liikenee rahaa lehtiostoksiin. tietokoneen ääreen viestintä sambiassa on etupäässä paikallista. esimerkiksi omaa puhelinlinjaa käyttävät järjestöt joutuvat laskemaan minuutteja pysyäkseen budjetissa. tekniikkaakin enemmän tiedonvälitykseen vaikuttaa kulttuuri, joka hidastaa välillä kansainvälistä kommunikointia. > kun sähköt katkeavat illallisaikaan, sambialainen ei vaivu synkkyyteen vaan siirtyy kokkaamaan ulkosalle tulen loimuun. Tämä on hyvä tilaisuus päivän uutisten vaihtoon, istua hetki yhdessä uurastuksen jälkeen. Yli puolet sambialaisista asuu maaseudulla, heistä vain kahdella prosentilla on käytössään sähköuuni. Kaupunkilaisistakin uuni on vain alle 20 prosentilla, joten sähkölaitoksen jatkuva ryppyily ei juuri ruuanlaittoa haittaa. Sähkö on kuitenkin tärkeä osa viestintää, jos päivän uutisia halutaan vaihtaa hieman naapuria kauemmas. Viestinnän välineet ovat Sambiassa samat kuin Suomessa: radio, televisio, sanomalehdet, sähköposti ja puhelin, erityisesti kännykkä. Mahdollisuudet käyttää niitä ovat kuitenkin huomattavan erilaiset. Sähkökatkojen lisäksi puhelin on vähän väliä kiinni maksamattomien laskujen tai puhelinfirman virheiden tähden. Tai linja on muuten vaan huono. Länsimaalaiset rahoittajat eivät yleensä halua kustantaa juoksevia kuluja, joten vaikkapa puhelinkuluissa joudutaan säästämään. kännykät yleistyvät rajusti Sähköpostimahdollisuuksia on Sambian kaupungeissa tuttuun tapaan, mutta tietokoneen ääressä ei istuta kahdeksasta neljään. Pääkaupungissa Lusakassa sähköposti on viidenkymmenen sentin bussimatkan päässä, jos haluaa halvan nettikahvilan tai vaikka Kepan ilmaisen koneen käyttöönsä. Omaa puhelinlinjaa käyttävät järjestöt joutuvat laskemaan minuutteja pysyäkseen budjetissa. Matkapuhelinverkko laajenee Sambiassa kovaa vauhtia ja kapulat yleistyvät erittäin nopeasti: viime vuonna kasvua oli televiestintämarkkinoita seuraavan Informa Telecoms & Media -yhtiön mukaan lähes 140 prosenttia. Suomen lukuihin on silti kirittävää, sillä Sambian kymmenmiljoonaisesta väestöstä k i r a h v i p o s t i 5 /

9 teema: Viestintä tuomas milonoff vasta oli kännykkä vuonna Taajamien kadunkulmia koristavatkin punakeltaiset vanerikojut. Niissä kännykän omistaja tarjoaa pientä korvausta vastaan puhelintaan muidenkin käyttöön. > näkökulma janne sivonen teatteri tiedotusvälineenä Poliittiset päätökset vaikuttavat luonnollisesti tiedon kulkuun. Sambian sanomalehdet uhkasi-vat tänä vuonna ensimmäistä kertaa joutua arvonlisäveron piiriin. Yli euron maksavat päivälehdet olisivat varmasti houkutelleet yhä harvempia lukijoita. Verouudistus kuitenkin kaatui kansanjoukkojen kritiikkiin. Välineet eivät yksin tee viestintää, tapa kommunikoida on kulttuurissa. Sambiassa on jotain, mitä Suomessa ei ole. Yhteisöteatterit ovat jokamiehen viestinnän muoto, jolla tieto saadaan leviämään koulutustasosta riippumatta. Usein kyse onkin teatterin keinoin jaettavasta valistuksesta, vaikkapa aidsiin liittyen. Maaseudulla ja kaupunkien slummeissa teatteriryhmät ovat elävä tuulahdus ulkomaailmasta. Ne ovat myös konkreettisempi tapa tiedottaa kuin esimerkiksi radio, vaikka sellainenkin löytyy melkein joka toiselta kylän kasvatilta. Suurin ero Suomeen tuntuu kuitenkin olevan siinä kulttuurisessa piirteessä, joka saa ihmiset sitoutumaan tähän hetkeen ja vie ajatukset pois siitä, mikä jää tekemättä. Kaikki aika ja energia uhrataan sille, mitä ollaan tekemässä, keskustelemassa tai hoitamassa. Usein se tarkoittaa, että joku suunniteltu ja sovittu asia joutuu väistymään. Keskittymisen kääntöpuoli onkin suunnittelun puute. Suomalaiset kansalaisjärjestö-aktiivit ovat huomanneet sen ehkä viipyvinä sähköpostivastauksina ja vuosiraportteina. senja väätäinen kuka ostaisi surullisia uutisia? > vuosia sitten olin mukana järjestössä, joka tuki opiskelijalehden julkaisemista Afrikassa. Projektimme oli siitä harvinainen, että sen päätarkoitus oli tuottaa konkreettisia myyntiartikkeleita, lehtiä. Ajattelimme, että lehti nousisi jaloilleen parissa vuodessa mainostuloilla ja irtonumeromyynnillä. Toisin kuitenkin kävi. Kun saavuin Kepan Sambian-toimistoon reilut kolme vuotta sitten, odotti pöydälläni Sambian eläkeläisten uusi lehti. Kepa oli maksanut sen pilottinumeron olettaen, että lehti pärjäisi pian omillaan myynnillä ja mainostuloilla. Mainostajia ei kuitenkaan ollut löytynyt eivätkä lehdet olleet menneet kaupaksi. Myöhemmin samaa yrittivät ympäristöjärjestöt. Sambian ensimmäistä, kieltämättä kiinnostavaa ja hyvin tehtyä ympäristöalan lehteä tehtiin suomalaistuella pari vuotta. Järjestö yritti sopia lehden muuttamisesta erään päivälehden kuukausittain ilmestyväksi ympäristöliitteeksi. Yhteistyö jäi kuitenkin alkumetreille. Lehdet törmäsivät samaan ongelmaan: mainostajat eivät uskoneet, että harvakseltaan ilmestyvään lehteen kannatti panostaa, tai että erityislehtien lukijoilla olisi varaa ostaa mainostajien tuotteita. Suurta yleisöä ei puolestaan kiinnostanut lukea, kuinka surkeasti toisilla menee tai kuinka heikossa jamassa ympäristöasiat ovat. Yhteiskunnalliselle viestinnälle ja kansalaiskasvatukselle olisi kyllä tarvetta. Eräänä vuonna koulutimme seurantamatkan yhteydessä maaseudun järjestöjä kirjanpidossa ja hankehallinnossa. Havaitsimme, että hankkeiden vetäjät eivät tienneet oman maansa menosta juuri mitään ei edes se ollut tuttua, miksi valtiolle maksetaan veroja. Paljon on silti saatu aikaankin. Esimerkiksi suomalaisten vammaisjärjestöjen kärsivällinen työ Sambiassa on myötävaikuttanut siihen, että asenteet vammaisia kohtaan ovat parantuneet. Tämä johtuu muun muassa vammaishankkeiden saamasta hyvästä näkyvyydestä sambialaisessa lehdistössä. Mitä muita tapoja on levittää hyvää sanomaa kuin lehden perustaminen? Nyt jo monet ulkomaiset rahoittajat sponsoroivat TV- ja radio-ohjelmia sekä juttuja valtalehtiin. Tämä saattaa vaarantaa tiedotusvälineiden riippumattomuuden, mutta ilman tukea toimittajia on vaikeaa saada paikalle. Myös toimittajien kouluttaminen olisi tärkeää. Kehitystä palveleva tiedonvälitys tarvitsee ikävä kyllä tukea vielä pitkään. esa salminen Kirjoittaja on Kepan tiedottaja, joka toimi aiemmin yhteystoimitsijana Sambiassa. Kolumneissa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien henkilökohtaisia.

10 Kouluvierailut ovat opettajille tutuin kansainvälisyyskasvatuksen toteuttamistapa. Kuvassa tansanialainen Modesta Kokwenda Männäisten ala-asteella Kalannissa. mikko toivonen Kansainvälisyys koulun penkille Environment Development Werde. Hanke rahoitetaan ulkoministeriön kansalaisjärjestöille myöntämällä tiedotustuella. Toiminta alkoi huhtikuun alussa ja hanke jatkuu kuluvan vuoden loppuun saakka. Tarve materiaalien kokoamiseen ja jalkautkymmenet järjestöt tuottavat omilla tahoillaan materiaalia kansainvälisyyskasvatukseen. miten ne kaikki saataisiin tehokkaasti käyttöön koulumaailmassa? haasteeseen tarttuu huhtikuun alussa käynnistynyt viiden järjestön maailmankoulu-pilottihanke. > oulun alueella toimiva Maailmankoulu pyrkii tuomaan järjestöjen tuottamaa kehitys- ja globaalikasvatusmateriaalia koulujen käyttöön. Hankkeen toisena tavoitteena on luoda järjestöjen välille vastavuoroiseen oppimiseen perustuva verkosto, jotta tiedotusmateriaalien arvoa kasvatustyön välineinä saadaan tehostettua. Maailmankoulun taustalla vaikuttaa Kasvattajat Rauhan Puolesta ry. Yhteistyökumppaneita ovat Ihmisoikeusliitto, Suomen Pakolaisapu, Taksvärkki ja World maailmanparantajilla opittavaa maanpuolustusjärjestöiltä? lukioiden ja muiden oppilaitosten tilaamat turvakurssit ovat levinneet reilussa viidessä vuodessa kokeiluasteelta koko maahan. yksi menestyksen salaisuus on se, että turvallisuus- ja varautumiskoulutusta annetaan vain yhden luukun kautta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. kehitysyhteistyöjärjestöt vasta aloittelevat vastaavaa koordinointia. > maanpuolustuskoulutus ry:n (MPK ry:n) tiedotuspäällikkö Asta Ruuskanen oli itse vapaaehtoisena junailemassa yhtä aivan ensimmäisistä nuorille suunnattua kurssia Kauniaisten lukiossa 1990-luvun lopussa. En ole koskaan nähnyt vuotiaita nuoria niin kiinnostuneina sellaisesta aiheesta kuin huoltovarmuus, kertoo Ruuskanen nauraen. Nykyisin opiskelijoiden turvakurssia järjestetään vuosittain kaikissa MPK ry:n 19:sta alueellisessa piirissä. Kursseilla perehdytään muun muassa poliisin, pelastuslaitoksen ja puolustusvoimien toimintaan sekä opitaan ensiapu-, alkusammutus-, itsepuolustus- ja suunnistustaitoja. Ensiapukoulutuksesta vastaa ensisijaisesti terveydenhuollon ammattilainen tai SPR:n kouluttaja, pelastusalan koulutuksesta palomies tai vapaapalokuntalainen ja kursseihin sisältyvästä maastoviikonlopusta vapaaehtoiset reserviläiset. Turvakurssien pitämisestä päätetään koulukohtaisesti ja ne ovat oppilaille vapaaehtoisia. Kursseja kyllä myös markkinoidaan, mutta paljon riippuu siitä, kuinka kiinnostuneita koulujen historian ja yhteiskuntaopin opettajat ovat turvallisuuskasvatuksesta. Monet ovat itse aktiivisia kurssin tilaamisessa, kertoo Ruuskanen. ei enää salatietoa Maanpuolustuskoulutus ry:n perustaminen vuonna 1993 ja kaiken koulutuksen siirtäminen vähitellen sen siipien suojiin herätti aluksi närää perinteissä maanpuolustusjärjestöissä. Kurssien vapaaehtoiskouluttajat tulivat kuitenkin valtaosin esimerkiksi eri aselajikilloista tai paikallisista reserviupseeriyhdistyksistä. 10 k i r a h v i p o s t i 5 /

11 teema: Viestintä mikko toivonen tamiseen nousee opettajien kokemuksista. Kasvattajat Rauhan Puolesta on pohtinut jo useamman vuoden ajan, miksi järjestöjen materiaali ei rantaudu tarpeeksi hyvin koulumaailmaan ja miksi materiaaleja ei osata käyttää riittävästi. Nyt asialle päätettiin tehdä jotain konkreettista, kertoo hankkeen koordinaattori Hanna Kuuluvainen. käsikirjasto ja työpajoja Keräämme nyt ensin kaikille kasvattajille avoimen käsikirjaston toimipisteeseemme Myllytullin kouluun, sen oman kirjaston yhteyteen. Materiaaleja kerätään oululaisten opettajien käyttöön laajasti kaikilta kansainvälisyyskasvatusta tekeviltä järjestöiltä, kertoo Kuuluvainen kevään toiminnasta. Elokuusta lähtien järjestämme myös peruskouluille suunnattuja työpajoja, joissa järjestöjen materiaaleja käsitellään. Kouluille on tarkoitus tarjota erilaisia teemoja ja he voivat sitten valita mieleisensä, hän jatkaa. Hanke on saanut innostuneen vastaanoton. Opettajilta on tullut paljon koulutuspyyntöjä ja yhteydenottoja. Kouluvierailut ovat opettajille tutuin kansainvälisyyskasvatuksen toteuttamistapa. Pyrimme näiden lisäksi antamaan myös opettajille itselleen suunnitteluapua ja vinkkejä materiaalien käytössä. Näin kansainvälisyyskasvatukselle saavutetaan pysyvyyttä kouluissa, toteaa Kuuluvainen. Kansainvälisyyskasvatuksella on yhä suurempi painotus nykyisissä opetussuunnitelmissa. Kuuluvaisen mukaan tämä tarjoaa hyvän lähtökohdan pilottihankkeen tulosten laajemmalle käytölle. Ideaalitilanteessa Maailmankoulu saataisiin pysyväksi toiminnaksi Oulussa, ja idea toimisi epäilemättä myös muualla. Näillä näkymin jatkuvuutta takaa ainakin se, että käsikirjasto jää tänne hankkeen päätyttyäkin, Kuuluvainen summaa. pauliina saares > Onko järjestölläsi kansainvälisyyskasvatusmateriaalia? Lähetä ne Maailmankoulun käsikirjastoon, materiaalien keruu on käynnissä! > Lisätietoja ja materiaalitoimitukset: Hanna Kuuluvainen, Maailmankoulu-opettaja/projektikoordinaattori, Kirkkokatu 1, Oulu, järjestöt globalisaatiolähetteinä > viime syksyn aikana neljää eri järjestöä edustaneet vapaaehtoiset kouluvierailijat kertoivat lähes lähes 3000 nuorelle siitä, miten globalisaatio vaikuttaa jokaisen päivittäiseen elämään ja miten he itse voivat omilla teoillaan vaikuttaa. Globalisaation monet kasvot -yhteishankkeen taustalla oli huoli globalisaation kulttuuristen, sosiaalisten, poliittisten ja viestinnällisten ulottuvuuksien jäämisestä taloudellisen näkökulman jalkoihin. Mukana hankkeessa ovat Reilun kaupan puolesta, Attac, Maan ystävät ja Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto. Perusasteen luokkien, lukioiden ja ammattikoulujen opettajat pystyivät tilaamaan kouluvierailijat Nuorten Akatemian ylläpitämän verkkopalvelun kautta. Vapaaehtoisten pitämiä oppitunteja tilattiinkin yli sadalle ryhmälle. Oppituntien lisäksi vapaaehtoiset pyrkivät antamaan ideoita nuorten omille hankkeille ja jakoivat globalisaatiota käsittelevää materiaalia. Myös kuluvana keväänä kouluvierailijoita tilattiin Espoon, Helsingin, Jyväskylän, Lahden, Heinolan, Tampereen, Turun ja Vantaan kouluihin. UM:n tiedotustuella käynnistettyä hanketta on tarkoitus jatkaa myös ensi syksynä, mutta sen laajuus riippuu toistaiseksi avoinna olevasta rahoituksesta. > Lisätietoja kouluvierailusta Nuorten Akatemiasta: Tiina Varis p tai Nykyään näillä järjestöjen jäsenyyksillä ei ole enää hirveän paljon merkitystä. Yhä enemmän kurssilaisina ja kouluttajina on ihmisiä, jotka eivät kuulu mihinkään perinteiseen maanpuolustusjärjestöön, Ruuskanen kertoo. Internet vaikuttaa varmasti paljon. Tämä ei ole enää mitään salatietoa, jota järjestöaktiivit koulutavat toisilleen, kuten ehkä oli toiminnan alkuvaiheessa. MPK ry on joutunut neuvottelemaan reviiristään muiden varautumiskoulutusta antavien tahojen kanssa, mutta nyt sillä on jo toista vuotta voimassa oleva kumppanuussopimus Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kanssa ja SPR-yhteistyön tiivistämistä suunnitellaan. > pasi nokelainen Turvakursseilla tutustutaan eri viranomaisten toimintaan. Kuvassa rajavartiolaitos. mpk ry k i r a h v i p o s t i 5 /

12 teema: Viestintä Lisää tietoa, reilumpaa kauppaa kahdeksan vuotta suomessa toiminut reilun kaupan edistämisyhdistys on kasvattanut räjähdysmäisesti suomalaisten tietoja maailmankaupan epäreiluudesta. kuluttajien kiinnostus on saanut myös yritykset tarkistamaan toimiaan kehitysmaissa ja markkinoimaan itseään vastuullisina. reilun kaupan edistämisyhdistys > yli puolet suomalaisista tuntee nykyään Reilun kaupan merkin, suitsuttaa edistämisyhdistyksen tiedottaja Heidi Korva. Suomesta tuli viime vuonna reilun kaupan nopeimmin kasvava markkina. Reilua kauppaa voidaankin sanoa järjestöjen kehitysmaatiedotuksen lippulaivaksi. Kymmenen vuotta sitten Reilun kaupan tuotteita oli tarjolla vain maailmankaupoissa, joita silloin vielä kutsuttiin kehitysmaakaupoiksi. Vuonna 1998 perustettiin Reilun kaupan edistämisyhdistys, joka alkoi markkinoida reilun kaupan kahvia. Pian sen jälkeen seurasivat banaanit. Nyt merkin alla on yli kolmekymmentä tuotetta, ja neljä suomalaiskauppaa viidestä pitää Reilun kaupan kahvia valikoimissaan. isoista yrityksistä reilumpia Välillä kuulee sanottavan, että Reilu kauppa saa volyymiinsa nähden suhteettomasti julkisuutta, sanoo Korva, mutta voidaan kysyä kuinka eettistä yritystoiminta tänään olisi ilman meitä. Korvan mielestä järjestöjen tiedotustyö on saanut aikaan merkittäviä epäsuoria vaikutuksia. Kuluttajat ovat yhä enemmän alkaneet miettiä kaupan vaikutuksia kehitysmaihin. Myös suuret yritykset ovat joutuneet tarkistamaan toimintatapojaan, tai ainakin miettimään sitä, miten toiminnasta tiedotetaan, Korva lataa. Chiquita Nordicin maajohtaja Heidi Zühlke ei niele Korvan vihjausta järjestöjen vaikutuksesta yritystoimintaan. Chiquita aloitti yhteistyönsä Rainforest Alliancen kanssa jo vuonna 1992 Better Banana ympäristöprojektin merkeissä. Alun perin Rainforest Alliance otti yhteyttä Chiquitaan ja muihin banaanintuottajiin jo parisenkymmentä vuotta sitten ja ehdotti yhteistyötä, Zühlke selvittää. Heidi Korva myöntää, että keskustelu kaupankäynnin etiikasta olisi saattanut syttyä ilmankin Reilua kauppaa. Mutta Reilun kaupan hienous on siinä, että tavalliset kuluttajat on saatu ymmärtämään, että omilla valinnoilla voi vaikuttaa. Reilu kaupankäynti on saatu lähelle ihan tavallista kaupassa taapertajaa. On kansalaiskeskustelulla ollut vaikutusta yritysmaailmankin mielestä. Siinä mielessä Reilu kauppa on kirittänyt Chiquitaa, että Chiquita haluaa kommunikoida toiminnastaan ja siitä, että Chiquita on vastuullinen ja eettinen banaaninviljelijä, Heidi Zühlke myöntää. vihollisen kanssa vuoteeseen? Reilun kaupan alkuvuosina edistämisyhdistystä arvosteltiin kehitysmaakauppojen käytävillä siitä, että se kannusti kulutuskulttuuria ja teki yhteistyötä yritysten kanssa. Nyt vastustus on Korvan mukaan vaipunut historiaan. Saamme maailmankaupoilta rakentavaa kritiikkiä, josta otamme opiksi. Välit ovat oikein lämpimät, Korva kehuu. Edistämisyhdistyksen liepeille syntynyt vapaaehtoisjärjestö Reilun kaupan puolesta tuo Suomeen kesän korvilla Reilun kaupan jalkapalloja yhdessä Palloliiton ja Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen kanssa. Pallot on tehty Pakistanin Sialkotin laaksossa, jossa tehdään suurin osa maailman jalkapalloista. Reilun kaupan tehtailla lapsi- ja pakkotyö on kielletty. Reilun kaupan muita uusia tuotteita ovat mehut ja viinit. Tämän vuoden tulevia uutuuksia Korva ei vielä suostu vielä paljastamaan. esa salminen > > Reilun kaupan merkin alla myydään yli kolmeakymmentä tuotetta. Kahvi ja banaanit ovat vanhimmat ja edelleen suosituimmat. akuliina saarikoski 12 k i r a h v i p o s t i 5 /

13 heikki karjalainen Kukaan ei synny köyhänä, vaan talouden rakenteet tekevät toisista köyhiä ja toisista rikkaita. Esimerkiksi kansainvälisen kaupan säännöt suosivat rikkaita maita ja köyhdyttävät köyhiä. Päättäjien on aika pistää töpinäksi näiden rakenteiden muuttamiseksi. Tätä mieltä ovat ne tuhannet suomalaiset, jotka osallistuivat kasvoillaan Poseeraa parempi maailma -kampanjaan. Entistä vahvempi vaatimus välitetään juuri käynnistyneellä Terveisiä jostakin Suomesta -tempauksella. Vaikka Suomi on pieni maa, emmekä voi yksin poistaa maailman köyhyyttä, tulee meidän yhdessä muiden kanssa toimia aktiivisesti ja tukea köyhien ihmisten ja valtioiden omia pyrkimyksiä parempaan elämään. Muuten olemme osasyyllisiä köyhyyden jatkumiseen. Kerro päättäjille, että heidän tehtävänsä on muuttaa Suomen toimintaa globaaleissa kysymyksissä. Jotta jokainen kansanedustaja saisi viestin potentiaalisilta äänestäjiltään, tarvitaan kortteja kaikista vaalipiireistä. Parempi maailma postimerkin hinnalla > Korttiterveisiä kerätään toukokuuhun 2007 saakka > Kuka tahansa voi järjestää keruutempauksen tai kerätä kortteja vaikkapa oman järjestönsä kokouk- sen yhteydessä > Kortit kootaan Kepaan ja ne luovutetaan uudelle eduskunnalle Massaglobbauksessa Maailma Kylässä -festivaalin yhteydessä > Ohjeita ja materiaalit saat Kepasta osoitteesta > Lähde mukaan globbaamaan oikeudenmukaisemman maailman puolesta ja liity globbarien sähkö- postilistalle osoitteessa k i r a h v i p o s t i 5 /

14 Tässäkin saattaisi olla kyse hopotuksesta. Ohjatulla puskaradiolla Interpedialle kummeja t. taipale järjestöjen markkinoinnissa kokeillaan rohkeasti uusia keinoja. interpedian kummilapsitoiminta on nimittäin emätinkapselin ja kolesterolia alentavan luontaistuotteen ohella yksi ensimmäisistä tavaroista, joita on suomessa markkinoitu tuotteistetulla puskaradiolla eli hopotuksella. > viime vuodenvaihteessa 45 vapaaehtoista hopottajaa levitti vajaan kahden kuukauden ajan sanaa Interpedian toiminnasta kirjallisten ohjeiden ja valmiiksi mietittyjen argumenttien mukaisesti niin sukulaisille, tuttaville kuin tuiki tuntemattomille. Kampanja poiki jonkin verran kummitietopakettien tilauksia ja uusia kummeja sekä kertalahjoituksia. Noin tuhat uutta ihmistä tietää nyt Interpediasta, sillä yksi hopottaja kertoi järjestöstä keskimäärin 20 ihmiselle. Normaalisti hopottajat ostetaan lahtelaiselta mainostoimistolta silkalla rahalla omaa tuotetta kauppaamaan, mutta Interpedia sai hopottajat ilmaiseksi käyttöönsä, koska mainostoimiston copywriter oli aiemmin toiminut yhdistyksen tiedottajana. Hopottajien ideaa on arvosteltu siitä, että siinä ystävyys- ja sukulaissuhteet välineellistetään. Kyllä tämäkin puoli nousi esille, mutta meidän kaltaiselle pienelle järjestölle, jolla ei ole isoa markkinointibudjettia, tämä oli erittäin hyvä mahdollisuus eikä kieltäytymistä tosissaan mietitty, kertoo Interpedian nykyinen tiedottaja Terhi Collin. vaarana tyrkyttäminen Interpedian kampanjan aktiivisin hopottaja oli 20-vuotias opiskelija Marjasirkka Marru Koski Vantaalta. Hän koki toiminnan aluksi vaikeaksi, koska ei halunnut tyrkyttää asiaa, vaan saada aikaan keskustelua, jonka kautta voisi kertoa enemmän ja tarjota esitettä. Jos keskustelun sai alkuun, se oli usein hedelmällistä. Isosiskoni oli miettinyt, miten saisi kurittomat ja rahaa vonkaavat lapsensa ymmärtämään enemmän maailmaa ja rahankäyttöä. Juttelimme kummitoiminnasta ja siskoni mietti, että se voisi olla hyvä idea, kuvaili Marru yhtä onnistunutta hopotustilannetta Interpedian omassa lehdessä. Lapsetkin saisivat osallistua, lukea ja kirjoittaa kirjeitä. Ehkä he niin oppisivat näkemään maailmaa eri tavalla ja arvostamaan pienempiäkin asioita, Marru tarkentaa. palaute pääsääntöisesti positiivista Orimattilalainen Kia-Maria Hyle, 39, kertoi Marrun tavoin Interpedian kummitoiminnasta yli 30:lle ihmiselle. Hän kertoili kummitoiminnasta muun muassa harrastusten parissa, sukulaisten luona, pikkujouluissa, lasten päiväkodissa ja jopa kotona käyneelle kiinteistövälittäjälle. Sekä Marrun että Kia-Marian mukaan hopottaminen sai aikaan monenlaisia reaktioita, mutta pääsääntöisesti palaute oli positiivista. Osa oli hieman epävarmoja. Heitä vaivasi se, etteivät he tunteneet Interpediaa nimeltä. Viime aikoina kun on ollut niitä 14 k i r a h v i p o s t i 5 /

15 teema: Viestintä huijauksia ja muita, niin eivät olleet varmoja miten suhtautua. Kaikki kuitenkin kuuntelivat ystävällisesti, olivatpa kiinnostuneita tai ei, kertoi Kia-Maria kokemuksistaan Interpedian-lehdessä. pasi nokelainen / kaisaniemen puisto / rautatientori / vapaa pääsy t. taipale > Hopottaja-palvelun esikuva on amerikkalainen kuiskaaja-agentit -palvelu: com. Sivujen NonProfits-osiossa voittoa tavoittelemattomat tahot voivat ilmoittaa tietojaan yritykselle, joka toteuttaa kolme ei-kaupallista kampanjaan vuodessa ilmaiseksi. > Lahtelainen MBE-mainostoimisto suunnittelee myös toteuttavansa yhden Hyvän Mielen Hopotuskampanjan ilmaiseksi vuosittain. mikä ihmeen hopotus? > hopotuskampanjoiden lähtökohta on hyvin yksinkertainen: toisten ihmisten suositukset vaikuttavat nykyään kulutuspäätöksiin joidenkin tutkimusten mukaan paljon enemmän kuin perinteinen mainonta. Lahtelainen mainostoimisto on amerikkalaisen esimerkin mukaisesti keksinyt tehdä tästä tavallisten ihmisten puskaradiosta tuotteen, jonka se on rekisteröinyt hopottamiseksi. Yrityksen verkkosivuilla itsensä hopottajiksi rekisteröineille henkilöille lähetettiin Interpedian tapauksessa kummitietopaketti, ohjeet hopottamiseen sekä ns. hopotusargumentit. Argumenteilla pyrittiin tekemään nimenomaan Interpedian kummitoiminnasta luotettavaa ja ainutlaatuista kiristyvillä kummimarkkinoilla. Hopottajat saivat myös pinkan Kummi on lapsen mahdollisuus - kortteja jaettavaksi. Interpedian tapauksessa järjestöön tutustuminen vastasi normaalisti tapahtuvaa uutuustuotteen testausvaihetta, sillä suurimmalle osalle hopottajista Interpedia oli ennalta tuntematon. Hopottajat raportoivat käymistään keskusteluista, joista kertyi pisteitä rekisteriin. Rahapalkkaa hopottajat eivät koskaan saa, mutta Interpedia muisti kummikampanjaan osallistuneita pienin lahjoin. Normaalisti palkaksi saa esimerkiksi hopotettavia tuotteita. kassandra ry / johnny korkman Elämyksiä neljältä mantereelta Seitsemättä kertaa järjestettävä Maailma kylässä -festivaali saa tänäkin vuonna kymmeniä mielenkiintoisia vieraita eri puolilta maailmaa. Kutsuttujen joukossa on yksi kansainvälisen solidaarisuusliikkeen johtohahmoista, tohtori Vandana Shiva, ja Nepalin tunnetuimpiin popyhtyeisiin lukeutuva Nepathya. Viikonlopun aikana kuullaan kymmeniä musiikkiesityksiä. Lauantaina lavalle nousevat legendaarinen reggae-kokoonpano Fully Fullwood s Peter Tosh Celebration Tour sekä huhtikuussa uuden albumin julkaissut Don Johnson Big Band. Sunnuntaina Nepathyan lisäksi esiintyvät Trio Töykeät sekä monikulttuurinen Ndioba & Topoto Band. Paikalla myös yli 250 näytteilleasettajaa ja myyjää. Osastoilla voi kansalaisjärjestöjen lisäksi tutustua vaikka kummilapsi- ja vapaaehtoistoimintaan, maailmankauppaan ja kehitysyhteistyöhön. la kinky beat otteita ohjelmistosta musiikki Fully Fullwood s Peter Tosh Celebration Tour (Jamaika) Don Johnson Big Band (Suomi) Nepathya (Nepal) La Kinky Beat (Espanja) tanssi Alpo Aaltokoski: Deep (Suomi) Aki Suzuki ja Otzir Godot (Japani) lapset Paukkumaissi (Suomi) Moottorin Jyrinä (Suomi) iltaklubit La Nosturi klo 21 04: La Kinky Beat, Talvin Singh (DJ set), DJ Borzin, DJ Soma. Liput 12/16 Su Ravintola Kaisaniemi klo 21 02: Ghetto Blaster. Liput 7 pasi nokelainen k i r a h v i p o s t i 5 /

16 tapahtumakalenteri kalenteri myös osoitteessa koulutus living library II Allianssi kutsuu kaikki nuorten parissa toimivat Living Library -kampanjakoulutukseen. Koulutus on osa Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia -kampanjaa, jonka tarkoituksena on edistää moniarvoisuutta ja erilaisuuden arvostamista. Koulutuksessa valmistellaan kirjoja Maailma kylässä -festivaalin Elävään kirjastoon. > Allianssi, Asemapäällikönkatu 1, Helsinki > Kello 9 12 > Lisätietoja ja ilmoittautumiset 8.5. mennessä: puh luento nuori kohtaa ristipaineen Espoon nuorisovaltuutettu Habiba Ali ja Tyttöjen talon johtaja Mari Uusitalo alustavat Kassandran luentosarjassa Hiekkalaatikosta kohti elämää. Luentosarjan teemana on kasvatus monikulttuurisessa Suomessa. > Kulttuurikeskus Stoa, Turunlinnantie 1, Itäkeskus, Helsinki > Kello > maailma kylässä -festivaali Tarjolla Rautatientorilla ja Kaisaniemen puistossa on musiikkia, taidetta, toimintaa, maailmankuvia ja mahdollisuuksia. Esiintyjäkaartissa muiden muassa jamaikalainen Fully Fullwood s Peter Tosh Celebration Tour, espanjalainen La Kinky Beat ja nepalilainen Nepathya. > aasia-eurooppa kansalaisfoorumi (aepf) EU ja joukko Aasian maita kokoontuu Asem-huippukokoukseen Helsinkiin syyskuussa Sadat kansalaisjärjestöt ja muut toimijat järjestävät ennen huippukokousta oman fooruminsa AEPF:n. Varjokokouksen pääteemoina ovat globalisaatio, rauha ja turvallisuus sekä ihmisoikeudet ja demokratia. > kepa on kiinni heinäkuun > kepan toimiston ovet Töölöntorinkadulla sekä puhelinvaihde pysyvät kiinni heinäkuun ajan. Kampanjat, jäsenpalvelut ja globbaus jatkuvat entistä virkeämpinä jälleen elokuussa. kepan koulutus kesälomalle > köyhdyttämiseen ja hankesykliin liittyvät kurssit palaavat Kepan ohjelmaan syksyllä. Kurssikalenteri valmistuu keväällä ja se julkaistaan toukokuun aikana osoitteessa monta myyttiä köyhyydestä > melkein kaikilla on mielipide kehitysyhteistyöstä ja siitä, miten maailman köyhyyttä tulisi vähentää. Kepa kokosi sitkeimpiä köyhyys- ja kehitysmyyttejä ja yritti vastata niihin. Onko köyhyys minun vikani? kauppa poistaa köyhyyden, ei apu Epäreilu maailmankauppa on suuri syy sille, että kehitysmaat eivät pääse pakenemaan köyhyydestä. Yksin maatalouden tukemi- seen käytetään teollisuusmaissa yli kuusi kertaa enemmän rahaa kuin kehitysyhteistyöhön, mikä tekee länsimaiden tuotteista keinotekoisesti halvempia kuin kehitysmaiden tuotteet, jopa kehitysmaiden omilla markkinoilla. Maailmanmarkkinoilla kehitysmaan tuottaja saa vastaansa keskimäärin kaksi kertaa niin suuret kaupan esteet kuin kilpailija teollisuusmaasta. Reilukaan kauppa ei yksin ole tie ulos köyhyydestä maille, joilla on tällä hetkellä hyvin vähän myytävää kansainvälisillä markkinoilla. Saharan eteläpuolisen Afrikan, jossa asuu lähes 700 miljoonaa ihmistä, osuus maailman viennistä on pienempi kuin 10 miljoonan asukkaan Belgian. > Tämä ja monta muuta myyttiä osoitteessa > Sivustossa myös tietokilpailu: Perustuuko mielipiteesi luuloihin vai tietoihin? päätoimittaja pasi nokelainen (09) to i m itussihteeri esa salminen (09) ta itto sanna ylitensiö painopaikka uusimaa, porvoo tilaukset heli mäki-hakola (09) tai toimituksen osoite töölöntorinkatu 2 a, helsinki julkaisija kehitysyhteistyön palvelukeskus ry kepa. kepan toimintaa tuetaan julkisin varoin ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen osaston kansalaisjärjestömäärärahoista. issn k i r a h v i p o s t i 5 / Päivitä tietosi:

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

LIITE 8B Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Talousarvio 2009

LIITE 8B Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Talousarvio 2009 LIITE 8B Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Talousarvio 2009 1 Jäsenten toimintaedellytysten turvaaminen Toiminnan tulot 2 Kansainvälisyyskasvatus Toiminnan tulot 3 Kehityspoliittinen vaikuttaminen

Lisätiedot

Kepan tavoite ja tehtävät

Kepan tavoite ja tehtävät www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Kepan jäsenanomuslomake

Kepan jäsenanomuslomake Kepan jäsenanomuslomake Haemme varsinaiseksi jäseneksi kannatusjäseneksi Yhteystiedot: (*-merkityt tiedot tulevat näkyviin Kepan verkkosivuille) 1. Järjestönne virallinen nimi*: 2. Lyhennelmä nimestä*:

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Korkeakoulujen kevätpäivät 23.5.2012 Lahti Järjestökoordinaattori Sanna Rekola / Kepa 09 584 23 271, sanna.rekola@kepa.fi

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

MAAILMANKOULU. Globaalikasvatuksen verkostohanke ja tukipalvelu opettajille. Paula Hyväri 17.11.2011

MAAILMANKOULU. Globaalikasvatuksen verkostohanke ja tukipalvelu opettajille. Paula Hyväri 17.11.2011 MAAILMANKOULU Globaalikasvatuksen verkostohanke ja tukipalvelu opettajille Paula Hyväri 17.11.2011 MITÄ ON GLOBAALIKASVATUS? Kansainvälisyyskasvatus (KVK) = Globaalikasvatus = Kasvaminen maailmanlaajuiseen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

Kehitysyhteistyön ABC

Kehitysyhteistyön ABC Kehitysyhteistyön ABC järjestöille Oletko kiinnostunut kansainvälisistä asioista? Vaikuttamisesta? Yhteiskunnallisista kysymyksistä? Oletko miettinyt, mikä on roolisi globaalissa maailmassa? Millainen

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008

SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008 SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008 I Taustaa ja ajankohtaista Helsingissä syyskuussa 2006 pidetyssä Aasian ja Euroopan kansalaisfoorumissa AEPF 6 korostettiin tarvetta vahvistaa AEPF -verkoston

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

Yhdistystiedote 3/2015

Yhdistystiedote 3/2015 Yhdistystiedote 3/2015 Tervehdys yhdistysaktiivi, Kevät etenee hyvää vauhtia. Useimpien kanssa tapasimmekin jo liittokokouksessa. Tässä yhdistystiedotteessa on koottu tärkeimpiä liiton kuulumisia teille

Lisätiedot

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö)

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA YHTEINEN KOODISTO JA KIELI PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta -

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk v. 2011 Tausta ja hakukelpoisuus Tunnettiin aikaisemmin nimellä tiedotustuki On jaettu jo 30 vuotta kansalaisjärjestöille

Lisätiedot

JAO:n Harjun toimipiste Sepänkatu 3, 40100 Jyväskylä

JAO:n Harjun toimipiste Sepänkatu 3, 40100 Jyväskylä Aika: Tiistaina 17.5.2011, klo 16 18 Paikka: JAO:n Harjun toimipiste Sepänkatu 3, 40100 Jyväskylä 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Viivi Setälä avasi kokouksen klo 16.08. 2. Kokouksen toteaminen lailliseksi

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010. Koulutustilaisuus 10.3.2010

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010. Koulutustilaisuus 10.3.2010 Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010 Click to edit Master subtitle style Koulutustilaisuus 10.3.2010 Tuen tarkoitus tarkoitettu Suomessa tapahtuvaan viestintään

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURIFOORUMI - KULTURFORUM 12.3.2015 TEEMARYHMÄT 1. Luovan alan yrittäjyys 2. Kolmannen sektorin yhteistyö 3. Kulttuuri- ja

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

kirahviposti yhteistyö: enemmän kuin lisätyö 4/2006 Konsultti arvioi järjestöjen kyvyt kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti

kirahviposti yhteistyö: enemmän kuin lisätyö 4/2006 Konsultti arvioi järjestöjen kyvyt kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti kirahviposti kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti > www.kepa.fi/kirahviposti 4/2006 huhtikuu Konsultti arvioi järjestöjen kyvyt juha metso > yhteistyö kuulostaa jo sanana niin hyvältä, että sille

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2015

Viestintäsuunnitelma 2015 Viestintäsuunnitelma 2015 OAJ Varsinais-Suomen viestintää toteutetaan vuosittaisen viestintäsuunnitelman mukaisesti. Se noudattaa aina voimassa olevaa OAJ V-S:n viestintästrategian linjauksia. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi syys 13.11.2014 Liite 1 Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Arviointi Järjestötoiminta Tehdään jäsenkartoitus ammattinimikkeistä

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Miksi rekrytoimme nyt?

Miksi rekrytoimme nyt? Miksi rekrytoimme nyt? Kouluttaja- ja PROMO-päivät 31.1.-1.2.2015 Oulu Rekrytoimme lisää vapaaehtoisia, koska Uuden toimintalinjauksen keskeisin ja kriittisin kehityskohde on vapaaehtoisten määrän kasvattaminen

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja.

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden pyörittämisessä. Suomen 250 000 yrityksestä alle 10 työntekijän yrityksiä on 93,2 % ja alle 250

Lisätiedot

Materiaalikirje yhteyshenkilölle toukokuu 2016

Materiaalikirje yhteyshenkilölle toukokuu 2016 Materiaalikirje yhteyshenkilölle toukokuu 2016 Tämä materiaalikirje tulee seurakuntaan vain nimetyille Kirkon Ulkomaanavun yhteyshenkilöille. Ota uudet materiaalit käyttöösi ja kartoita lisätarvetta eri

Lisätiedot

Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi?

Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi? Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi? Veera Hämäläinen 7.11.213 2 Tunnettuudesta brändiin Jotta voi rakentaa brändiä, järjestö pitää tuntea. Paranna siis järjestösi tunnettuutta. Rakenna

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Viestintä. C-piirin SuurPNAT, Loppi, 24.8.2010. Esa Ojapalo 2010

Viestintä. C-piirin SuurPNAT, Loppi, 24.8.2010. Esa Ojapalo 2010 Viestintä C-piirin SuurPNAT, Loppi, 24.8.2010 Esa Ojapalo 2010 Viestintä Denuntiatio Solum Translata Valet Viesti vain perille vietynä ratkaisee oikeat viestintäkanavat ja välineet ymmärrettävyys, kiinnostavuus

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015 Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Malliyhdistys Ry Puh. 040 123 4567 Y-tunnus 12345-6 Tiekatu 23 A 15 00120 PAIKKAKUNTA www.malliyhdistys.fi

Lisätiedot

Liikkujan viikko 2014

Liikkujan viikko 2014 Liikkujan viikko 2014 Omilla poluilla ja radioaalloilla 19.5.2014 Sirpa Mustonen ja Kaisa Kauhanen 1 Euroopan yhteinen Liikkujan viikko Kansainvälistä Liikkujan viikkoa vietetään vuosittain 16. 22.9. Viikon

Lisätiedot

3. Työjärjestyksen hyväksyminen Lisätty kohdat 12. Työelämäpäivät, 16. Kevätkokous, 11. Opintotukikannanotto ja 7. Ruutisalaliiton tuomitseminen.

3. Työjärjestyksen hyväksyminen Lisätty kohdat 12. Työelämäpäivät, 16. Kevätkokous, 11. Opintotukikannanotto ja 7. Ruutisalaliiton tuomitseminen. TIIMA RY PÖYTÄKIRJA HALLITUKSEN KOKOUS 06/2013 4.3.2013 klo 12.00 Tiimahuone, Linnanmaa Läsnäolijat: Ilkka Peuna Noora Alatainio Anton Kurttila Taneli Sihvonen Riku Yliviuhkola Aleksi Oja Tuomas Timonen

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

MAAILMA KYLÄSSÄ Subject. PETS 14.3.2015 Lauttasaari Pertti Huitu

MAAILMA KYLÄSSÄ Subject. PETS 14.3.2015 Lauttasaari Pertti Huitu MAAILMA KYLÄSSÄ Subject PETS 14.3.2015 Lauttasaari Pertti Huitu OSALLISTUMISEN LÄHTÖKOHDISTA 2014 ROTARYA EI TUNNETA ROTARY NÄKYVÄKSI - TEEMA TULOSSA MITEN SAADA NÄKYVYYTTÄ? HYVIN ETABLOITUNUT, RENTOHENKINEN

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Liikkeelle! - kuntokampanja

Liikkeelle! - kuntokampanja Liikkeelle! - kuntokampanja Syyskuun mittainen Kohderyhmänä koko perhe Starttitapahtuma 1.9. joka piirissä piirin ja seurojen yhteistyössä Halisko- perheliikuntapäivä Osallistujapassi (yksi leima oikeuttaa

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Matkaraportin kirjoitti Heini Maijanen MontEri-hanke järjesti tutustumismatkan Jyväskylän Kansalaistoiminnankeskus Mataraan tiistaina 4.2.2014.

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Aika 11.5.2015 klo 17:00 1/5 Paikka Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto, Tuijussuontie 10, Raisio LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Läsnäolo-oikeutetut - Esittelijä ja sihteeri Tervakangas Matti Tenhunen

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Rauhankasvatusinstituutti ry

Rauhankasvatusinstituutti ry Rauhankasvatusinstituutti ry Poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö. Perustettu 1981 Yrjö Kallisen rauhanopiston kannatusyhdistys ry:n nimellä. Nimi vaihdettu Rauhankasvatusinstituutiksi

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Aineopettajaliiton syysseminaari. Yleissivistävä koulutus ja tulevaisuuden Suomi. 13. marraskuuta 2010 Tikkurilan lukio, Valkoisenlähteentie 53 Vantaa

Aineopettajaliiton syysseminaari. Yleissivistävä koulutus ja tulevaisuuden Suomi. 13. marraskuuta 2010 Tikkurilan lukio, Valkoisenlähteentie 53 Vantaa Aineopettajaliitto AOL ry Aineopettajaliiton syysseminaari Yleissivistävä koulutus ja tulevaisuuden Suomi 13. marraskuuta 2010 Tikkurilan lukio, Valkoisenlähteentie 53 Vantaa Ohjelma: Tulevaisuuden opettajuus

Lisätiedot

SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004

SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004 26.3.2004 SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004 PELISSÄ ELÄMÄ TAPAHTUMA 3.-4.4. VANTAALLA! KEVÄTKOKOUS 18.4. KUTSU, ESITYSLISTA JA VALTAKIRJA PELISÄÄNTÖPALAUTE Varaa aikaa ihmisille, jotka ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl. Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.fi 1 Tekijänoikeuden ratio Tekijänoikeuden avulla tavoitellaan yhteiskunnallista

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

peukaloi sinäkin suomen politiikkaa 6/2006 Kirahviposti in memoriam kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti

peukaloi sinäkin suomen politiikkaa 6/2006 Kirahviposti in memoriam kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti kirahviposti kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti > www.kepa.fi/kirahviposti 6/2006 elokuu davide guglielmo esa salminen peukaloi sinäkin suomen politiikkaa > epäoikeudenmukaisuuden poistaminen

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 Konkreettisia ideoita koulun ja paikallistoimijoiden yhteistyön rakentamiseen uuden opetussuunnitelman hengessä Tarja Jukkala ja Sanna Lukkarinen

Lisätiedot

Marjut Martin, Varainhankinnan koordinaattori

Marjut Martin, Varainhankinnan koordinaattori Marjut Martin, Varainhankinnan koordinaattori 2 Agenda - Mikä Kirkon Ulkomaanapu? - Mikä Toisenlainen Lahja? - Toimintamalli - Joulukampanja - Sosiaalisen median käyttö - Mitä opimme & analyysi 3 Kirkon

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

kenen ehdoilla kehitysyhteistyötä? 9/2005 Tule linjaamaan maataloutta ja kauppaa lapset ja köyhyys 19.10. klo 15 19

kenen ehdoilla kehitysyhteistyötä? 9/2005 Tule linjaamaan maataloutta ja kauppaa lapset ja köyhyys 19.10. klo 15 19 kirahviposti kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti > www.kepa.fi/kirahviposti Ilaimuna Sanugo Kanicon kylästä Malista on mukana naisten ryhmässä, jossa hän opettelee tekemään parempilaatuista pyykkisaippuaa

Lisätiedot

VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS

VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta - taustat (kohdennettu/yleisö)

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

HINKU-aurinkopaneelien yhteishankinta. Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus

HINKU-aurinkopaneelien yhteishankinta. Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus HINKU-aurinkopaneelien yhteishankinta Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus FAQ Yksityishenkilöiden hanke, joten täysin vapaamuotoinen tarjouspyyntö Muutama kuntakin mahtui mukaan HINKU-toimijat tekivät työn

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot