kirahviposti järjestöt viestivät kuuleeko kukaan? 5/2006 Järjestölinjauksen kurssi muuttuu kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti

Transkriptio

1 kirahviposti kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti > 5/2006 toukokuu esa salminen > etelän köyhyyttä ei voida poistaa ilman muutoksia pohjoisen politiikassa. Muutokset edellyttävät kansalaisten hyväksyntää. Esimerkiksi legendaarinen 0,7 prosentin tavoite karkaa aina, jos se on suomalaisille yhdentekevä. Mikä on järjestöjen viestinnän rooli tässä kuviossa? Järjestötoiminta voidaan nähdä ympäröivään yhteiskuntaan vaikuttava viestintänä, vaikka perinteisesti järjestöviestintä on tarkoittanut omista hankkeista tai kampanjoista tiedottamista ja varainkeruuta. Niissäkin riittää tekemistä ja parannettavaa. Myös kehitysmaiden sisällä kukoistavan eriarvoisuuden kukistamiseen tarvitaan viestintää. Ilman vapaata tiedonvälitystä ei synny oikeudenmukaisia ratkaisuja: mitään ongelmia ei ole, jos niistä ei kerrota. > Teemana viestintä sivut 5 15 Christian Sundgren hoputti järjestöjä monipuolisempaan viestintään seminaarissa 6.4. järjestöt viestivät kuuleeko kukaan? Järjestölinjauksen kurssi muuttuu > ulkoministeriön kansalaisjärjestölinjauksen valmistelussa on tehty kurssinmuutos niin valmistelutavan kuin sisällön osalta. Valmistelussa otetaan siksi aikalisä, sillä paperin piti olla alun perin valmis kesäkuun alussa. Linjauksessa on nyt tarkoitus pohtia esimerkiksi, mikä on järjestöjen tekemän työn lisäarvo Suomen viralliselle kehitysyhteistyölle ja mikä on sen vaikutus asenneilmapiiriin Suomessa. Usein todetaan, että suomalaisjärjestöjen roolina on tukea etelän kansalaisyhteiskuntaa, mutta samalla valtaosa järjestöjen toiminnasta etelässä on perinteistä hanketyötä. Miten siis hankkeiden tukea kansalaisyhteiskunnalle pitäisi mitata tai tuoda näkyväksi? Kurssinmuutokseen vaikuttivat Kepan ja muiden järjestöjen vaatimus niiden paremmasta kuulemisesta itseään koskevassa asiassa sekä ministeri Paula Lehtomäen kansalaisjärjestöseminaarissa 6. huhtikuuta järjestökentälle esittämä haaste luovaan itsetutkiskeluun. Monet ovat varmasti miettineet tahoillaan, ettei asioita tarvitsisi tehdä aina samalla sapluunalla maailman tappiin asti, totesi Lehtomäki. > Lisätietoja: Kepan järjestökoordinaattori Auli Starck (09) , auli.starck@kepa.fi sekä ulkoministeriön ylitarkastaja Matti Lahtinen (09) , matti.lahtinen@formin.fi > Katsaus järjestöjen kehitysyhteisyöhön sivulla 3

2 johtajat toiminnanjohtaja Timo Lappalainen > kehitysyhteistyön palvelukeskus servicecentralen för utveclingssamarbete service centre for development cooperation töölöntorinkatu 2 a fin helsinki tel fax info@kepa.fi ohjelmajohtaja Maija Seppo > hallintojohtaja Anne Romar > järjestöpalvelut järjestökoordinaattori Auli Starck > järjestökoordinaattori Kaisu Tuominen > tilavaraukset / hallintoassistentti Heli Mäki-Hakola > koulutus ja neuvonta koulutussuunnittelija Suvi Halttula > hankeneuvoja Helena Nevalainen > kurssisihteeri Kristina Oleng > koulutussuunnittelija Antti Turakka > tiedotus tiedottaja Esa Salminen > tiedottaja Pasi Nokelainen > tiedottaja Mika Railo > lehtien tilaukset ja osoitteenmuutokset hallintoavustaja Jarkko Kippilä > kansainvälisyyskasvatus verkostokoordinaattori Pauliina Saares > kampanjat ja vaikuttaminen kehityspoliittinen sihteeri / kauppa ja kehitys Tytti Nahi > kehityspoliittinen sihteeri Janne Sivonen > kehityspoliittinen sihteeri / ruokaturva Miia Toikka > kirjasto informaatikko Timo Kovanen > kirjastoapulainen Pekka Posio > taloustoimisto kirjanpitäjä Sirkku Pallasmaa > maailma kylässä -festivaali festivaalituottaja Kai Artes > promoottori Johanna Eurakoski > tuotantoassistentti Mika Marttila > mahdollisuuksien torit järjestökoordinaattori Kaisu Tuominen > eu-projektikoordinaattori Terhi Summa > kumppani-lehti päätoimittaja Ilkka Lehdonmäki > toimitussihteeri Eira Serkkola > toimittaja Pia Laine > etelän vapaaehtoisohjelma etvo koordinaattori Sari Markkanen > ohjelma-avustaja Mikko Toivonen > eu-aasia -kansalaisfoorumi 2006 Anu Juvonen > tutkimus ohjelmasuunnittelija Outi Hakkarainen > ohjelmasuunnittelija Anja Onali > kepan verkkosivut päätoimittaja / verkkojulkaisut Jukka Aronen > toimitussihteeri / verkkojulkaisut Sanna Jäppinen > rekrytointi henkilöstösuunnittelija Heli Engdahl > tutustumisvierailut kepaan järjestökoordinaattori Kaisu Tuominen > yhteyspalvelut etelän maissa laatukoordinaattori Kaisu Österinen > kepan työntekijöiden, kenttätoimistojen työntekijöiden sekä yhteystoimitsijoiden henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@kepa.fi kepa mosambik c.p. 4441, maputo, mozambique katuosoite: rua joão de barros 322, sommershield, maputo tel: fax: koordinaattori Soila Hirvonen ohjelmatyöntekijät Ilídio de Sagres Paulo Cuinica Frederico João sihteeri Helena Chivite tiedottaja Niina Pitkänen yhteystoimitsija Katja Kari kepa nicaragua colonial los robes octava etapa, monte los olivas 3c 1/2 arriba mano derecha casa no 44 managua, nicaragua tel: fax: koordinaattori Matti Tyynelä ohjelmatyöntekijät Carla Bush Rene Hooker tiedottaja Kimmo Lehtonen kepa sambia p.o.box 36524, 1010 lusaka, zambia katuosoite: roan road, kabulonga tel: / fax: koordinaattori Seppo Karppinen ohjelmatyöntekijät Evans Hanampota Kaputo Chenga sihteeri Sabina Luputa informaatikko Benson Njobvu tiedottaja Kirsi Salonen hankeneuvoja Senja Väätäinen tansania p.o.box 1835 morogoro, tanzania puhelin: , fax: sähköposti: kepa.tanzania@cats-net.com ohjelmatyöntekijä Gertrude Mmbaga yhteystoimitsija Anne Tarvainen (1.7. alkaen) hallintosihteeri Sabina Jalli indonesia yhteystiedottaja Henri Myrttinen insist sawitsari b yogyakarta, indonesia sähköposti: insist@insist.or.id k i r a h v i p o s t i 5 /

3 Hankkeet järjestötyypin mukaan Ulkoministeriön tuen jakautuminen Kumppanuusjärjestöt Säätiöt Muut järjestöt * Kansalaisjärjestöyksikön tuki kansainvälisille kansalaisjärjestöille oli viime vuonna 1.6 miljoonaa, kuluvana vuonna INGO-rahoitusta on tarkoitus keskittää ministeriön eri yksiköistä yhteen paikkaan. ** Muun muassa EU-tuen kansalliset osuudet, uudet kumppanuussopimukset, mahdollinen järjestöjen kautta kanavoitava katastrofiapu sekä hankevalmistelu- ja konferenssimatkat. lähde: ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksikkö Hanketuki (vuosina 2004 ja 2005 tehdyt päätökset yhteensä, 8.4 milj.) Kumppanuusjärjestöt yhteensä (31.1 milj.) Tiedotustuki (1.8 milj.) Kepa (4.8 milj.) Säätiöt (Abilis, Siemenpuu ja Kios yhteensä 3 milj.) Kansainväliset järjestöt (INGOt, 4 milj.) * Ennakoimattomat menot (13.7 milj.) ** yhteensä 66.8 miljoonaa euroa Järjestökentässä jako kolmeen järjestöjä on ministerin suulla kehotettu miettimään rohkeasti uusia avauksia koskien rooliaan kehitysyhteistyössä sekä työnjakoa ministeriön kanssa. pohjaksi tälle työlle on hyvä luoda katsaus nykytilanteeseen. > järjestöjen saama rahoitus on kasvanut viime vuosina ja suuntaus tulee ministeri Paula Lehtomäen mukaan jatkumaan. Esimerkiksi kuluvalle vuodelle järjestöjen kehitysyhteistyö- ja tiedotushankkeiden tukeen on budjetoitu 66,8 miljoonaa, kun vastaava summa oli viime vuonna 51,5 miljoonaa. Ulkoministeriön ylitarkastaja Matti Lahtisen laskelmien mukaan parhaillaan on meneillään yli 760 erilaista järjestöhanketta, joista iso osa on aloitettu ennen vuotta Hankkeet voidaan tyypitellä niitä hallinnoivien tahojen mukaan kolmeen luokkaan: erityissäätiöiden, kumppanuus- sekä pienten ja keskisuurten järjestöjen hankkeisiin. säätiöiltä paljon pieniä puroja Ulkoministeriön terminologiassa kansalaisjärjestöjen muodostamia Abilis- Kios- ja Siemenpuu-säätiöitä kutsuttiin aikaisemmin piensäätiöiksi; ehkä siksi, että niiden yhteenlaskettu tuki on huomattavasti kumppanuusjärjestöjä saamaa avustusta pienempi, yhteensä noin 3 miljoonaa. Hankkeiden lukumäärällä, noin 300, mitattuna ne ovat kuitenkin suomalaisessa mittakaavassa varsin suuria. Säätiöt eivät toteuta omia hankkeita, vaan kanavoivat tukea suoraan vastaavanlaista työtä etelässä tekeville järjestöille, kansalaisliikkeille ja tutkimuslaitoksille. Vammaisjärjestöjen Abilis-säätiö, Ihmisoikeusalan Kios sekä ympäristö- ja kehitysjärjestöjen Siemenpuu tekivät uudet kolmivuotiset rahoitussopimukset ulkoministeriön kanssa viime vuonna. puolet tuesta kumppanuusjärjestöille Ulkoministeriön tavoitteena on, että noin puolet julkisesta tuesta menee kymmenelle kumppanuusjärjestölle, joista pienin on Frikyrlig Samverkan noin euron vuosittaisella osuudella ja suurin helluntaiseurakuntien Fida reilun kuuden miljoonan osuudella ulkoministeriön kansalaisjärjestörahoista. Kumppanuusjärjestöjen vuosittaisten osuuksien laskeminen ei tosin ole yksiselitteistä, koska ne eivät ole mukana hanketukirumbassa, vaan niiden rahoitus perustuu kolmivuotisiin sopimuksiin. Myös kumppanuusjärjestöjä koskee vaatimus 15 prosentin omavastuuosuudesta. Siten niiden kehitysyhteistyöhön käyttämät rahat ovat suuremmat kuin julkinen tuki. Esimerkiksi Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK käyttää kehitysyhteistyöhön tänä vuonna noin neljä miljoonaa, joista ulkoministeriön tukea on noin 3,4 miljoonaa. Loput rahat tulevat ammattiliitoilta. Kaikille kumppanuusjärjestöille ulkoministeriö ei ole suurin rahoituksen lähde, koska niillä on muutakin toimintaa kuin varsinainen kehitysyhteistyö. Esimerkiksi Suomen Lähetysseura sai viime vuonna ministeriöltä tukea 4,5 miljoonaa euroa, kun seurakunnilta, muilta yhteisöiltä ja yksityisiltä lahjoittajilta saadut kannatustuotot olivat yhteensä 18,8 miljoonaa euroa. alle euron hankkeet tyypillisimpiä Muiden järjestöjen toteuttamista noin 200 hankkeesta tyypillisimpiä ovat vuositasolla suuruusluokaltaan alle euron hankkeet, joita on noin kolmasosa. Näistäkin valtaosa jää alle euron. Ryhmä muut järjestöt on kuitenkin varsin sekalainen seurakunta. Joukossa on puolenkymmentä järjestöä, joiden yhteenlaskettu hankesalkku on suuruusluokaltaan euroa ja toiset viisi joiden salkun koko on euroa. Näitä melkein kumppanuusjärjestöjä ovat ainakin lähetysyhdistys Kylväjä, Kuurojen Liitto, WWF, Suomen Pakolaisapu, Taksvärkki ja UFF. pasi nokelainen k i r a h v i p o s t i 5 /

4 järjestökoordinaattorin palsta tällä palstalla järjestökoordinaattorit kertovat vuorotellen kepan ajankohtaisista asioista, kuten lähestyvistä tapahtumista ja kampanjoista. kepan kautta kannanottoja kansalaisjärjestölinjaukseen Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyössä tapahtuu. Määrärahat kasvavat ja ulkoministeriö valmistelee historiansa ensimmäistä kansalaisjärjestölinjausta määrittämään järjestöjen roolia kehitysyhteistyönkentällä. Kauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki on haastanut järjestöt vaikuttamaan linjaukseen ja ministeriö peräänkuuluttaa aloitteellisuutta järjestökentältä muun muassa ulkoministeriön nettisivuilla käytävässä keskustelussa. Ideoita ja kannanottoja linjaukseen voi esittää myös Kepan järjestökoordinaattori Auli Starckin välityksellä. Nyt kannattaa olla aktiivinen! maailmankuvat kiertoon mahdollisuuksien toreilla Kansalaisjärjestöjen kehityspoliittinen työ ja kehitysyhteistyö näkyvät myös Mahdollisuuksien toreilla. Haluatteko saada äänenne kuuluviin ja toimintanne näkyväksi? Kulttuuri- ja kansalaistoiminta esittäytyy tänäkin keväänä toreilla Oulusta Oolantiin. Vielä ehditte mukaan jakamaan tietoa toiminnastanne, hankkimaan uusia aktiiveja ja vaikka kartuttamaan hankkeenne omavastuuosuutta. Löydä lähin torisi osoitteessa terveisiä jostakin suomesta Mahdollisuuksien toreilla ja muissa yleisötapahtumissa kerätään korttiterveisiä päättäjille. Viesteissä vaaditaan kansanedustajia toimimaan aktiivisemmin globaalin köyhyyden poistamiseksi. Kortit viedään uudelle eduskunnalle toukokuussa 2007 suuressa Massaglobbauksessa, jossa kansalaiset tapaavat henkilökohtaisesti oman vaalipiirinsä uudet edustajat. Tämän lehden sivulla kuusi kerrotaan, miten järjestönne voi osallistua tempaukseen. Lisätietoa myös globbariverkoston nettisivuilla osoitteessa extranet avattu koekäyttöön Kepa avasi maaliskuun alussa jäsenjärjestöilleen tunnuksin ja salasanoin suojatun extranet-sivuston. Extranet palvelee ennen kaikkea Kepan järjestötiedotusta, mutta on samalla virtuaalinen kohtauspaikka, jossa järjestöt voivat viestiä ja verkottua keskenään. Vielä kehitysvaiheessa olevilla sivuilla voi muun muassa lukea Kepan jäsentiedotteita ja käyttää keskustelupalstaa. Tilaa tunnus, tutustu ja kommentoi osoitteessa extranet.kepa.fi kaisu tuominen kysy hankeneuvojalta > Suunnitteleeko järjestösi kehitysyhteistyöhanketta? Kepan hankeneuvoja Helena Nevalainen ja Kehyksen EU-hankeneuvoja Eija Mustonen vastaavat tällä palstalla hankkeiden suunnittelua ja toteutusta koskeviin kysymyksiin. Kysy lisätietoja tai lähetä lyhyt ja selkeä kysymys sähköpostilla osoitteeseen tai Olemme kuulleet, että EU-rahoituksen hakeminen on työläs ja aikaa vievä prosessi. Haettavat minimisummat ovat myös kuulemma aika korkeita. Miten suomalaiset järjestöt ovat pärjänneet EU-rahoituksen haussa? On totta, että rahoituksen hakeminen Euroopan unionilta on suhteellisen vaativa prosessi, mutta suomalaisella sisulla ja taidolla pärjää kyllä. Suomalaiset järjestöt tekevät yleensä hyvin huolellista työtä ja hakemukset ovat laadukkaita, joten läpimenoprosentti on ollut parempi kuin keskimäärin. Esimerkiksi yhteisrahoituslinjalla keskimäärin vain 30 prosenttia hakemuksista hyväksytään, mutta suomalaisten hakemuksista noin puolet on hyväksytty. Viime vuosi oli oikein hyvä EU-rahoituksen suhteen. Suomalaisille järjestöille myönnettiin noin 3,8 miljoonan potti, joka jakautui seitsemän hankkeen kesken. Yhteisrahoituslinjan kansainvälisyyskasvatushankkeita hyväksyttiin neljä ja kehitysyhteistyöhankkeita kaksi. Lisäksi Pelastakaa lapset sai rahoituksen vesihankkeelleen Keniassa. Projektien yhteenlaskettu loppusumma nousee yli viiteen miljoonaan euroon, kun mukaan lasketaan järjestöjen omavastuu sekä ulkoministeriön osuus. Hakemusten minimisummat ovat siis melko isoja. Ensi syksynä avautuu kuitenkin erikoishaku kansainvälisyyskasvatushankkeille, joita toteutetaan uusissa jäsenmaissa (Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tshekki, Slovakia, Unkari, Slovenia, Malta ja Kypros). Tässä haussa minimisumma tulee olemaan euroa. Jos teillä on suhteita uusien jäsenmaiden järjestöihin, kannattaa pohtia yhteistyömahdollisuuksia. Kehys tiedottaa haun avautumisesta nettisivuillaan ( Voit myös ottaa yhteyttä allekirjoittaneeseen ja kysyä lisää. eija mustonen > Hulvattomat hankepäivät Kepassa Tehostettua hankeneuvontaa ennen hakemusten jättöpäivää. Koko toukokuun ajan Kepassa on myös lisäresursseja sähköpostitse tapahtuvaan neuvontaan. k i r a h v i p o s t i 5 /

5 teema: Viestintä kalle korhonen ja esa salminen Viestinnän veteraanit uudistusmielisinä Juha Rekola (vas.) ja Christian Sundgren ovat aktiivisia suomalaisen kehitysmaaviestinnän puolestapuhujia. Kuvaa on käsitelty. ensi vuonna järjestöille saattaa avautua uusi viestinnän tukimuoto. christian sundgrenin unelmoimassa mallissa vaikuttavuutta haetaan järjestöjen yhteistyöstä ja hankkeiden moni- vuotisuudesta. viestinnän ja kehityksen suhdetta aletaan meillä vasta pikkuhiljaa ymmärtää, naapurimaissa on oltu työn touhussa jo vuosikymmeniä, säestää puolestaan juha rekola. > on meillä nytkin hienoja hankkeita, kuten Aasiaan! -kampanja ja Maailma kylässä -festivaali. Silti voisimme tehdä enemmän, kannusti ulkoministeriön viestintä- ja kulttuuriosaston apulaisosastopäällikkö Christian Sundgren ministeriön järjestöseminaarissa Helsingissä 6. huhtikuuta. Sundgren esitteli visionsa kehityskasvatustuesta, jolla järjestöt voisivat jo vuonna 2008 alkaa toteuttaa monivuotisia tiedotushankkeita. Uudistuksesta voidaan kuitenkin päättää vasta kansalaisjärjestölinjauksen valmistuttua. Vaikka aidstyötä tekevät järjestöt voisivat kampanjoida yhdessä. Pitää myös miettiä, miten saamme mukaan sellaisia, jotka eivät ennen ole tehneet kehitysyhteistyötä, Sundgren pohti. lapsenkengissä Viestintä ja kehitys -säätiön toiminnanjohtaja Juha Rekolalle uudistus ei tule hetkeäkään liian aikaisin. Meillä on viime vuosina lopulta herätty siihen, että globaaleista asioista täytyy kertoa suomalaisille, selittää sähköpostilla tavoitettu Rekola. Tätä on alettu kutsua kehitysviestinnäksi ja kansainvälisyyskasvatukseksi. Tiedotus on erittäin tärkeää, vaikka siinäkin ollaan vielä monessa suhteessa lapsenkengissä. Järjestöjen toiminnasta niin suuri osa on viestintää, että ne eivät itsekään sitä oikein tiedotustuet 2007 jaossa nyt > ulkoministeriö julkaisee tiedotustuen hakuilmoituksen toukokuussa ja hakemukset pitää jättää mennessä. Tukea myönnetään Suomessa tapahtuvaan kehitysmaita ja kehityskysymyksiä käsittelevään tiedotustoimintaan kuten erilaisiin kampanjoihin, näyttelyihin ja julkaisuihin. Tuessa ei ole alueellista tai temaattista painotusta, mutta järjestöjen toivotaan nostavan esille hallituksen kehityspoliittisen ohjelman teemoja. Tuki pysyy pääsääntöisesti ennallaan, mutta osa rahasta varataan pilottiluonteisesti 1 2 vuotiseen järjestöjen yhteistyössä toteuttamaan mittavampaan kansainvälisyyskasvatushankkeeseen. > Lisätietoja: global.finland.fi ja Eliisa Vuorensola, (09) > Kepa ja UM järjestävät infotilaisuuden tiedotustuesta vuodelle 2007 maanantaina 5. kesäkuuta kello Kepassa. tajua ja jäävät helposti oman järjestötiedotusajattelunsa jalkoihin, Rekola harmittelee. Rekola toivoisi toisaalta järjestöviestintään journalistista ajattelua ja osaamista sekä toisaalta ammattitoimittajilta parempaa järjestöjen toiminnan tuntemusta ja tunnustamista. Sundgren myöntää, että järjestöjen kyvyissä on parantamisen varaa. Tarvitaan kunnon tiedotusosaamista, että viestit saadaan mediassa kunnolla läpi, hän opastaa. Sundgrenin mielestä suomalaisjärjestöjen kumppanit olisi hyvä valjastaa kasvatustyön tueksi. Näin hankkeet voisivat tarjota kokonaisvaltaisen kuvan köyhien maiden todellisuudesta. Ei ole hyötyä kertoa lapsille koulussa kuinka apua etelään pitää lisätä, jos kotona vanhemmat ovat jääneet työttömiksi siksi, että työpaikat ovat siirtyneet samaiseen etelään, Sundgren miettii. Rekola haikailee myös viestintäalan kehitysyhteistyötä. Sananvapaus ja kansalaisten oikeus tietoon ovat avainasemassa demokratian kehityksessä, Rekola summaa. esa salminen > Tiedotustuen uudistuksesta keskustellaan Kehys ry:n kvk-seminaarin yhteydessä Helsingissä ja ulkoministeriön järjestöseminaarissa syksyllä. k i r a h v i p o s t i 5 /

6 Viestintä vaatii vaikeita valintoja tiedotus on keskeinen ja tärkeä osa järjestötoiminnan arkipäivää. se on myös hyvä tapa vaikuttaa ja edistää omaa asiaa. tehokas tiedottaminen on yksinkertaista ja ytimekästä. > tiedotuksen a ja o on viestin saaminen riittävän yksinkertaiseksi. Esille pitää tuoda vain olennainen, kertoo Maailman luonnonsäätiö WWF:n viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist. Rosqvist on työskennellyt vuosia järjestöviestinnän parissa ja opettanut järjestöille viestintää kursseilla. Hänen mukaansa järjestöviestinnän helmasyntejä on koko agendan syytäminen yleisölle yhdellä hengenvedolla. Asioihin perehtymätöntä tietotulva hämmentää, eikä viestistä välttämättä jää mitään mieleen. Pääviesti on tiivistettävä muutamaan virkkeeseen. Järjestöille tämä on usein hankalaa, sillä sanottavaa on paljon, ja asioiden saattaminen typistettyyn muotoon saattaa tuntua siltä, ettei mitään lopulta tule sanotuksi, Rosqvist selvittää ja jatkaa, rajattu viesti menee kuitenkin paremmin perille. ajoissa ja asiaa Kiinnostavuuden tähden tiedotteen on sisällettävä kohdeyleisön kannalta relevantteja aineksia. Tällaisia ovat esimerkiksi uusi tieto, vaikuttavuus omaan elämään, ajankohtaisuus, tai mielenkiintoinen henkilö. Samasta aiheesta voi kirjoittaa monin eri tavoin ja monista eri näkökulmista. Esimerkiksi kehitysyhteistyöhankkeesta voi pelkän asiatekstin sijaan kertoa asianosaisen henkilön kautta, Rosqvist neuvoo. Visuaalisuus on niin ikään yksi tiedotuksen avaintekijöistä. Paitsi että kuvat kertovat ja kiinnittävät katsojan huomion, hyvät kuvat ovat myös valttikortti päästä läpi virallisissa viestimissä. Toimittajat yksinkertaisesti valitsevat paremmin kuvitettua materiaalia julkaistavaksi. Median suhteen Rosqvistilla on muitakin neuvoja. Aineisto on toimitettava medialle ajoissa, jotta siihen ehditään reagoida. Tiedotteessa otsikko ja ingressi ovat merkittäviä, sillä toimittajiin on tehtävä vaikutus heti. Tiedotuksessa järjestön on tärkeää kiinnittää huomiota myös omaan profiiliin. Ei ole viestin kannalta lainkaan sama kuka sen esittää esillä ei ole koskaan pelkkä asia, vaan myös sen esittäjä. Maine on suoraan verrannollinen sen kanssa, miten järjestöön suhtaudutaan mediassa. Maineesta riippuvat myös järjestön uskottavuus, luotettavuus ja rahoitus. Tietoinen arvojen ja toi-mintatapojen kartoitus ei ole pahitteeksi, sillä edukseen erottautuvien toimijoiden sanomiset otetaan aina vakavammin. sanna rekola markkinoinnilla tungosta toreille > viime vuonna Turun Mahdollisuuksien torin tehokkaimmat markkinointikanavat olivat ympäri kaupunkia levitetyt mainokset sekä tapahtuma itse. Mahdollisuuksien tori oli esillä erityisen tehokkaasti kadunvarsimainoksissa. Järjestöt olivat levittäneet julisteet kaupungille ennen kuin ehdin itse viedä yhtäkään, tapahtumaa vuonna 2005 koordinoinut Saila Tykkyläinen selvittää. Turussa myös itse tapahtuma oli mainos, sillä sijainti kauppatorilla keskellä kaupunkia houkutteli hyvin ohikulkijoita. Lisäksi ajankohta oli hyvä. Tori järjestettiin toukokuisena sunnuntaina, jolloin kaupat sattuivat olemaan auki ja ihmisiä oli liikkeellä. Mikäli tapahtuma olisi järjestetty syrjemmässä tai sisällä, vastaavaa yleisömäärää olisi ollut turha odottaa, Tykkyläinen arvio. Myös tänä vuonna Mahdollisuuksien tori pidetään kauppatorilla. Tiedotusvälineitä houkuteltiin yhteistyöhön lehdistötiedotteella ja -tilaisuudella. Tapahtumalle saatiin julkisuutta muutamassa keskeisessä paikallismediassa. Tänä vuonna on pyrkimys parempaan. Nyt toritiedotuksessa keskitytään uusiin näkökulmiin, esimerkiksi artistivieraiden esittelyyn. sanna rekola 6 k i r a h v i p o s t i 5 /

7 maailmankuvat kiertoon! mahdollisuuksien tori kulttuuri-ja kansalaistoiminta esittäytyy keväällä Oulusta Ålantiin. Löydä omasi Hyvinkää 25.5., Hämeenlinna 10.6., Jyväskylä 2.6., Kajaani 20.5., Kuopio , Lahti 23.4., Lappeenranta 13.5., Länsi-Uusimaa 30.7., Maarianhamina 13.5., Mikkeli 3.6., Oulu 20.5., Savonlinna 20.5., Seinäjoki 19.5., Tampere 25.5., Turku 28.5., Vaasa k i r a h v i p o s t i 5 /

8 janne sivonen Nuotiolta Viestinnän välineet ovat Sambiassa periaatteessa samat kuin Suomessa: radio, TV ja sanomalehdet näyttelevät isoa osaa. Harvalla sambialaisella vain liikenee rahaa lehtiostoksiin. tietokoneen ääreen viestintä sambiassa on etupäässä paikallista. esimerkiksi omaa puhelinlinjaa käyttävät järjestöt joutuvat laskemaan minuutteja pysyäkseen budjetissa. tekniikkaakin enemmän tiedonvälitykseen vaikuttaa kulttuuri, joka hidastaa välillä kansainvälistä kommunikointia. > kun sähköt katkeavat illallisaikaan, sambialainen ei vaivu synkkyyteen vaan siirtyy kokkaamaan ulkosalle tulen loimuun. Tämä on hyvä tilaisuus päivän uutisten vaihtoon, istua hetki yhdessä uurastuksen jälkeen. Yli puolet sambialaisista asuu maaseudulla, heistä vain kahdella prosentilla on käytössään sähköuuni. Kaupunkilaisistakin uuni on vain alle 20 prosentilla, joten sähkölaitoksen jatkuva ryppyily ei juuri ruuanlaittoa haittaa. Sähkö on kuitenkin tärkeä osa viestintää, jos päivän uutisia halutaan vaihtaa hieman naapuria kauemmas. Viestinnän välineet ovat Sambiassa samat kuin Suomessa: radio, televisio, sanomalehdet, sähköposti ja puhelin, erityisesti kännykkä. Mahdollisuudet käyttää niitä ovat kuitenkin huomattavan erilaiset. Sähkökatkojen lisäksi puhelin on vähän väliä kiinni maksamattomien laskujen tai puhelinfirman virheiden tähden. Tai linja on muuten vaan huono. Länsimaalaiset rahoittajat eivät yleensä halua kustantaa juoksevia kuluja, joten vaikkapa puhelinkuluissa joudutaan säästämään. kännykät yleistyvät rajusti Sähköpostimahdollisuuksia on Sambian kaupungeissa tuttuun tapaan, mutta tietokoneen ääressä ei istuta kahdeksasta neljään. Pääkaupungissa Lusakassa sähköposti on viidenkymmenen sentin bussimatkan päässä, jos haluaa halvan nettikahvilan tai vaikka Kepan ilmaisen koneen käyttöönsä. Omaa puhelinlinjaa käyttävät järjestöt joutuvat laskemaan minuutteja pysyäkseen budjetissa. Matkapuhelinverkko laajenee Sambiassa kovaa vauhtia ja kapulat yleistyvät erittäin nopeasti: viime vuonna kasvua oli televiestintämarkkinoita seuraavan Informa Telecoms & Media -yhtiön mukaan lähes 140 prosenttia. Suomen lukuihin on silti kirittävää, sillä Sambian kymmenmiljoonaisesta väestöstä k i r a h v i p o s t i 5 /

9 teema: Viestintä tuomas milonoff vasta oli kännykkä vuonna Taajamien kadunkulmia koristavatkin punakeltaiset vanerikojut. Niissä kännykän omistaja tarjoaa pientä korvausta vastaan puhelintaan muidenkin käyttöön. > näkökulma janne sivonen teatteri tiedotusvälineenä Poliittiset päätökset vaikuttavat luonnollisesti tiedon kulkuun. Sambian sanomalehdet uhkasi-vat tänä vuonna ensimmäistä kertaa joutua arvonlisäveron piiriin. Yli euron maksavat päivälehdet olisivat varmasti houkutelleet yhä harvempia lukijoita. Verouudistus kuitenkin kaatui kansanjoukkojen kritiikkiin. Välineet eivät yksin tee viestintää, tapa kommunikoida on kulttuurissa. Sambiassa on jotain, mitä Suomessa ei ole. Yhteisöteatterit ovat jokamiehen viestinnän muoto, jolla tieto saadaan leviämään koulutustasosta riippumatta. Usein kyse onkin teatterin keinoin jaettavasta valistuksesta, vaikkapa aidsiin liittyen. Maaseudulla ja kaupunkien slummeissa teatteriryhmät ovat elävä tuulahdus ulkomaailmasta. Ne ovat myös konkreettisempi tapa tiedottaa kuin esimerkiksi radio, vaikka sellainenkin löytyy melkein joka toiselta kylän kasvatilta. Suurin ero Suomeen tuntuu kuitenkin olevan siinä kulttuurisessa piirteessä, joka saa ihmiset sitoutumaan tähän hetkeen ja vie ajatukset pois siitä, mikä jää tekemättä. Kaikki aika ja energia uhrataan sille, mitä ollaan tekemässä, keskustelemassa tai hoitamassa. Usein se tarkoittaa, että joku suunniteltu ja sovittu asia joutuu väistymään. Keskittymisen kääntöpuoli onkin suunnittelun puute. Suomalaiset kansalaisjärjestö-aktiivit ovat huomanneet sen ehkä viipyvinä sähköpostivastauksina ja vuosiraportteina. senja väätäinen kuka ostaisi surullisia uutisia? > vuosia sitten olin mukana järjestössä, joka tuki opiskelijalehden julkaisemista Afrikassa. Projektimme oli siitä harvinainen, että sen päätarkoitus oli tuottaa konkreettisia myyntiartikkeleita, lehtiä. Ajattelimme, että lehti nousisi jaloilleen parissa vuodessa mainostuloilla ja irtonumeromyynnillä. Toisin kuitenkin kävi. Kun saavuin Kepan Sambian-toimistoon reilut kolme vuotta sitten, odotti pöydälläni Sambian eläkeläisten uusi lehti. Kepa oli maksanut sen pilottinumeron olettaen, että lehti pärjäisi pian omillaan myynnillä ja mainostuloilla. Mainostajia ei kuitenkaan ollut löytynyt eivätkä lehdet olleet menneet kaupaksi. Myöhemmin samaa yrittivät ympäristöjärjestöt. Sambian ensimmäistä, kieltämättä kiinnostavaa ja hyvin tehtyä ympäristöalan lehteä tehtiin suomalaistuella pari vuotta. Järjestö yritti sopia lehden muuttamisesta erään päivälehden kuukausittain ilmestyväksi ympäristöliitteeksi. Yhteistyö jäi kuitenkin alkumetreille. Lehdet törmäsivät samaan ongelmaan: mainostajat eivät uskoneet, että harvakseltaan ilmestyvään lehteen kannatti panostaa, tai että erityislehtien lukijoilla olisi varaa ostaa mainostajien tuotteita. Suurta yleisöä ei puolestaan kiinnostanut lukea, kuinka surkeasti toisilla menee tai kuinka heikossa jamassa ympäristöasiat ovat. Yhteiskunnalliselle viestinnälle ja kansalaiskasvatukselle olisi kyllä tarvetta. Eräänä vuonna koulutimme seurantamatkan yhteydessä maaseudun järjestöjä kirjanpidossa ja hankehallinnossa. Havaitsimme, että hankkeiden vetäjät eivät tienneet oman maansa menosta juuri mitään ei edes se ollut tuttua, miksi valtiolle maksetaan veroja. Paljon on silti saatu aikaankin. Esimerkiksi suomalaisten vammaisjärjestöjen kärsivällinen työ Sambiassa on myötävaikuttanut siihen, että asenteet vammaisia kohtaan ovat parantuneet. Tämä johtuu muun muassa vammaishankkeiden saamasta hyvästä näkyvyydestä sambialaisessa lehdistössä. Mitä muita tapoja on levittää hyvää sanomaa kuin lehden perustaminen? Nyt jo monet ulkomaiset rahoittajat sponsoroivat TV- ja radio-ohjelmia sekä juttuja valtalehtiin. Tämä saattaa vaarantaa tiedotusvälineiden riippumattomuuden, mutta ilman tukea toimittajia on vaikeaa saada paikalle. Myös toimittajien kouluttaminen olisi tärkeää. Kehitystä palveleva tiedonvälitys tarvitsee ikävä kyllä tukea vielä pitkään. esa salminen Kirjoittaja on Kepan tiedottaja, joka toimi aiemmin yhteystoimitsijana Sambiassa. Kolumneissa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien henkilökohtaisia.

10 Kouluvierailut ovat opettajille tutuin kansainvälisyyskasvatuksen toteuttamistapa. Kuvassa tansanialainen Modesta Kokwenda Männäisten ala-asteella Kalannissa. mikko toivonen Kansainvälisyys koulun penkille Environment Development Werde. Hanke rahoitetaan ulkoministeriön kansalaisjärjestöille myöntämällä tiedotustuella. Toiminta alkoi huhtikuun alussa ja hanke jatkuu kuluvan vuoden loppuun saakka. Tarve materiaalien kokoamiseen ja jalkautkymmenet järjestöt tuottavat omilla tahoillaan materiaalia kansainvälisyyskasvatukseen. miten ne kaikki saataisiin tehokkaasti käyttöön koulumaailmassa? haasteeseen tarttuu huhtikuun alussa käynnistynyt viiden järjestön maailmankoulu-pilottihanke. > oulun alueella toimiva Maailmankoulu pyrkii tuomaan järjestöjen tuottamaa kehitys- ja globaalikasvatusmateriaalia koulujen käyttöön. Hankkeen toisena tavoitteena on luoda järjestöjen välille vastavuoroiseen oppimiseen perustuva verkosto, jotta tiedotusmateriaalien arvoa kasvatustyön välineinä saadaan tehostettua. Maailmankoulun taustalla vaikuttaa Kasvattajat Rauhan Puolesta ry. Yhteistyökumppaneita ovat Ihmisoikeusliitto, Suomen Pakolaisapu, Taksvärkki ja World maailmanparantajilla opittavaa maanpuolustusjärjestöiltä? lukioiden ja muiden oppilaitosten tilaamat turvakurssit ovat levinneet reilussa viidessä vuodessa kokeiluasteelta koko maahan. yksi menestyksen salaisuus on se, että turvallisuus- ja varautumiskoulutusta annetaan vain yhden luukun kautta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. kehitysyhteistyöjärjestöt vasta aloittelevat vastaavaa koordinointia. > maanpuolustuskoulutus ry:n (MPK ry:n) tiedotuspäällikkö Asta Ruuskanen oli itse vapaaehtoisena junailemassa yhtä aivan ensimmäisistä nuorille suunnattua kurssia Kauniaisten lukiossa 1990-luvun lopussa. En ole koskaan nähnyt vuotiaita nuoria niin kiinnostuneina sellaisesta aiheesta kuin huoltovarmuus, kertoo Ruuskanen nauraen. Nykyisin opiskelijoiden turvakurssia järjestetään vuosittain kaikissa MPK ry:n 19:sta alueellisessa piirissä. Kursseilla perehdytään muun muassa poliisin, pelastuslaitoksen ja puolustusvoimien toimintaan sekä opitaan ensiapu-, alkusammutus-, itsepuolustus- ja suunnistustaitoja. Ensiapukoulutuksesta vastaa ensisijaisesti terveydenhuollon ammattilainen tai SPR:n kouluttaja, pelastusalan koulutuksesta palomies tai vapaapalokuntalainen ja kursseihin sisältyvästä maastoviikonlopusta vapaaehtoiset reserviläiset. Turvakurssien pitämisestä päätetään koulukohtaisesti ja ne ovat oppilaille vapaaehtoisia. Kursseja kyllä myös markkinoidaan, mutta paljon riippuu siitä, kuinka kiinnostuneita koulujen historian ja yhteiskuntaopin opettajat ovat turvallisuuskasvatuksesta. Monet ovat itse aktiivisia kurssin tilaamisessa, kertoo Ruuskanen. ei enää salatietoa Maanpuolustuskoulutus ry:n perustaminen vuonna 1993 ja kaiken koulutuksen siirtäminen vähitellen sen siipien suojiin herätti aluksi närää perinteissä maanpuolustusjärjestöissä. Kurssien vapaaehtoiskouluttajat tulivat kuitenkin valtaosin esimerkiksi eri aselajikilloista tai paikallisista reserviupseeriyhdistyksistä. 10 k i r a h v i p o s t i 5 /

11 teema: Viestintä mikko toivonen tamiseen nousee opettajien kokemuksista. Kasvattajat Rauhan Puolesta on pohtinut jo useamman vuoden ajan, miksi järjestöjen materiaali ei rantaudu tarpeeksi hyvin koulumaailmaan ja miksi materiaaleja ei osata käyttää riittävästi. Nyt asialle päätettiin tehdä jotain konkreettista, kertoo hankkeen koordinaattori Hanna Kuuluvainen. käsikirjasto ja työpajoja Keräämme nyt ensin kaikille kasvattajille avoimen käsikirjaston toimipisteeseemme Myllytullin kouluun, sen oman kirjaston yhteyteen. Materiaaleja kerätään oululaisten opettajien käyttöön laajasti kaikilta kansainvälisyyskasvatusta tekeviltä järjestöiltä, kertoo Kuuluvainen kevään toiminnasta. Elokuusta lähtien järjestämme myös peruskouluille suunnattuja työpajoja, joissa järjestöjen materiaaleja käsitellään. Kouluille on tarkoitus tarjota erilaisia teemoja ja he voivat sitten valita mieleisensä, hän jatkaa. Hanke on saanut innostuneen vastaanoton. Opettajilta on tullut paljon koulutuspyyntöjä ja yhteydenottoja. Kouluvierailut ovat opettajille tutuin kansainvälisyyskasvatuksen toteuttamistapa. Pyrimme näiden lisäksi antamaan myös opettajille itselleen suunnitteluapua ja vinkkejä materiaalien käytössä. Näin kansainvälisyyskasvatukselle saavutetaan pysyvyyttä kouluissa, toteaa Kuuluvainen. Kansainvälisyyskasvatuksella on yhä suurempi painotus nykyisissä opetussuunnitelmissa. Kuuluvaisen mukaan tämä tarjoaa hyvän lähtökohdan pilottihankkeen tulosten laajemmalle käytölle. Ideaalitilanteessa Maailmankoulu saataisiin pysyväksi toiminnaksi Oulussa, ja idea toimisi epäilemättä myös muualla. Näillä näkymin jatkuvuutta takaa ainakin se, että käsikirjasto jää tänne hankkeen päätyttyäkin, Kuuluvainen summaa. pauliina saares > Onko järjestölläsi kansainvälisyyskasvatusmateriaalia? Lähetä ne Maailmankoulun käsikirjastoon, materiaalien keruu on käynnissä! > Lisätietoja ja materiaalitoimitukset: Hanna Kuuluvainen, Maailmankoulu-opettaja/projektikoordinaattori, Kirkkokatu 1, Oulu, järjestöt globalisaatiolähetteinä > viime syksyn aikana neljää eri järjestöä edustaneet vapaaehtoiset kouluvierailijat kertoivat lähes lähes 3000 nuorelle siitä, miten globalisaatio vaikuttaa jokaisen päivittäiseen elämään ja miten he itse voivat omilla teoillaan vaikuttaa. Globalisaation monet kasvot -yhteishankkeen taustalla oli huoli globalisaation kulttuuristen, sosiaalisten, poliittisten ja viestinnällisten ulottuvuuksien jäämisestä taloudellisen näkökulman jalkoihin. Mukana hankkeessa ovat Reilun kaupan puolesta, Attac, Maan ystävät ja Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto. Perusasteen luokkien, lukioiden ja ammattikoulujen opettajat pystyivät tilaamaan kouluvierailijat Nuorten Akatemian ylläpitämän verkkopalvelun kautta. Vapaaehtoisten pitämiä oppitunteja tilattiinkin yli sadalle ryhmälle. Oppituntien lisäksi vapaaehtoiset pyrkivät antamaan ideoita nuorten omille hankkeille ja jakoivat globalisaatiota käsittelevää materiaalia. Myös kuluvana keväänä kouluvierailijoita tilattiin Espoon, Helsingin, Jyväskylän, Lahden, Heinolan, Tampereen, Turun ja Vantaan kouluihin. UM:n tiedotustuella käynnistettyä hanketta on tarkoitus jatkaa myös ensi syksynä, mutta sen laajuus riippuu toistaiseksi avoinna olevasta rahoituksesta. > Lisätietoja kouluvierailusta Nuorten Akatemiasta: Tiina Varis p tai Nykyään näillä järjestöjen jäsenyyksillä ei ole enää hirveän paljon merkitystä. Yhä enemmän kurssilaisina ja kouluttajina on ihmisiä, jotka eivät kuulu mihinkään perinteiseen maanpuolustusjärjestöön, Ruuskanen kertoo. Internet vaikuttaa varmasti paljon. Tämä ei ole enää mitään salatietoa, jota järjestöaktiivit koulutavat toisilleen, kuten ehkä oli toiminnan alkuvaiheessa. MPK ry on joutunut neuvottelemaan reviiristään muiden varautumiskoulutusta antavien tahojen kanssa, mutta nyt sillä on jo toista vuotta voimassa oleva kumppanuussopimus Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kanssa ja SPR-yhteistyön tiivistämistä suunnitellaan. > pasi nokelainen Turvakursseilla tutustutaan eri viranomaisten toimintaan. Kuvassa rajavartiolaitos. mpk ry k i r a h v i p o s t i 5 /

12 teema: Viestintä Lisää tietoa, reilumpaa kauppaa kahdeksan vuotta suomessa toiminut reilun kaupan edistämisyhdistys on kasvattanut räjähdysmäisesti suomalaisten tietoja maailmankaupan epäreiluudesta. kuluttajien kiinnostus on saanut myös yritykset tarkistamaan toimiaan kehitysmaissa ja markkinoimaan itseään vastuullisina. reilun kaupan edistämisyhdistys > yli puolet suomalaisista tuntee nykyään Reilun kaupan merkin, suitsuttaa edistämisyhdistyksen tiedottaja Heidi Korva. Suomesta tuli viime vuonna reilun kaupan nopeimmin kasvava markkina. Reilua kauppaa voidaankin sanoa järjestöjen kehitysmaatiedotuksen lippulaivaksi. Kymmenen vuotta sitten Reilun kaupan tuotteita oli tarjolla vain maailmankaupoissa, joita silloin vielä kutsuttiin kehitysmaakaupoiksi. Vuonna 1998 perustettiin Reilun kaupan edistämisyhdistys, joka alkoi markkinoida reilun kaupan kahvia. Pian sen jälkeen seurasivat banaanit. Nyt merkin alla on yli kolmekymmentä tuotetta, ja neljä suomalaiskauppaa viidestä pitää Reilun kaupan kahvia valikoimissaan. isoista yrityksistä reilumpia Välillä kuulee sanottavan, että Reilu kauppa saa volyymiinsa nähden suhteettomasti julkisuutta, sanoo Korva, mutta voidaan kysyä kuinka eettistä yritystoiminta tänään olisi ilman meitä. Korvan mielestä järjestöjen tiedotustyö on saanut aikaan merkittäviä epäsuoria vaikutuksia. Kuluttajat ovat yhä enemmän alkaneet miettiä kaupan vaikutuksia kehitysmaihin. Myös suuret yritykset ovat joutuneet tarkistamaan toimintatapojaan, tai ainakin miettimään sitä, miten toiminnasta tiedotetaan, Korva lataa. Chiquita Nordicin maajohtaja Heidi Zühlke ei niele Korvan vihjausta järjestöjen vaikutuksesta yritystoimintaan. Chiquita aloitti yhteistyönsä Rainforest Alliancen kanssa jo vuonna 1992 Better Banana ympäristöprojektin merkeissä. Alun perin Rainforest Alliance otti yhteyttä Chiquitaan ja muihin banaanintuottajiin jo parisenkymmentä vuotta sitten ja ehdotti yhteistyötä, Zühlke selvittää. Heidi Korva myöntää, että keskustelu kaupankäynnin etiikasta olisi saattanut syttyä ilmankin Reilua kauppaa. Mutta Reilun kaupan hienous on siinä, että tavalliset kuluttajat on saatu ymmärtämään, että omilla valinnoilla voi vaikuttaa. Reilu kaupankäynti on saatu lähelle ihan tavallista kaupassa taapertajaa. On kansalaiskeskustelulla ollut vaikutusta yritysmaailmankin mielestä. Siinä mielessä Reilu kauppa on kirittänyt Chiquitaa, että Chiquita haluaa kommunikoida toiminnastaan ja siitä, että Chiquita on vastuullinen ja eettinen banaaninviljelijä, Heidi Zühlke myöntää. vihollisen kanssa vuoteeseen? Reilun kaupan alkuvuosina edistämisyhdistystä arvosteltiin kehitysmaakauppojen käytävillä siitä, että se kannusti kulutuskulttuuria ja teki yhteistyötä yritysten kanssa. Nyt vastustus on Korvan mukaan vaipunut historiaan. Saamme maailmankaupoilta rakentavaa kritiikkiä, josta otamme opiksi. Välit ovat oikein lämpimät, Korva kehuu. Edistämisyhdistyksen liepeille syntynyt vapaaehtoisjärjestö Reilun kaupan puolesta tuo Suomeen kesän korvilla Reilun kaupan jalkapalloja yhdessä Palloliiton ja Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen kanssa. Pallot on tehty Pakistanin Sialkotin laaksossa, jossa tehdään suurin osa maailman jalkapalloista. Reilun kaupan tehtailla lapsi- ja pakkotyö on kielletty. Reilun kaupan muita uusia tuotteita ovat mehut ja viinit. Tämän vuoden tulevia uutuuksia Korva ei vielä suostu vielä paljastamaan. esa salminen > > Reilun kaupan merkin alla myydään yli kolmeakymmentä tuotetta. Kahvi ja banaanit ovat vanhimmat ja edelleen suosituimmat. akuliina saarikoski 12 k i r a h v i p o s t i 5 /

13 heikki karjalainen Kukaan ei synny köyhänä, vaan talouden rakenteet tekevät toisista köyhiä ja toisista rikkaita. Esimerkiksi kansainvälisen kaupan säännöt suosivat rikkaita maita ja köyhdyttävät köyhiä. Päättäjien on aika pistää töpinäksi näiden rakenteiden muuttamiseksi. Tätä mieltä ovat ne tuhannet suomalaiset, jotka osallistuivat kasvoillaan Poseeraa parempi maailma -kampanjaan. Entistä vahvempi vaatimus välitetään juuri käynnistyneellä Terveisiä jostakin Suomesta -tempauksella. Vaikka Suomi on pieni maa, emmekä voi yksin poistaa maailman köyhyyttä, tulee meidän yhdessä muiden kanssa toimia aktiivisesti ja tukea köyhien ihmisten ja valtioiden omia pyrkimyksiä parempaan elämään. Muuten olemme osasyyllisiä köyhyyden jatkumiseen. Kerro päättäjille, että heidän tehtävänsä on muuttaa Suomen toimintaa globaaleissa kysymyksissä. Jotta jokainen kansanedustaja saisi viestin potentiaalisilta äänestäjiltään, tarvitaan kortteja kaikista vaalipiireistä. Parempi maailma postimerkin hinnalla > Korttiterveisiä kerätään toukokuuhun 2007 saakka > Kuka tahansa voi järjestää keruutempauksen tai kerätä kortteja vaikkapa oman järjestönsä kokouk- sen yhteydessä > Kortit kootaan Kepaan ja ne luovutetaan uudelle eduskunnalle Massaglobbauksessa Maailma Kylässä -festivaalin yhteydessä > Ohjeita ja materiaalit saat Kepasta osoitteesta > Lähde mukaan globbaamaan oikeudenmukaisemman maailman puolesta ja liity globbarien sähkö- postilistalle osoitteessa k i r a h v i p o s t i 5 /

14 Tässäkin saattaisi olla kyse hopotuksesta. Ohjatulla puskaradiolla Interpedialle kummeja t. taipale järjestöjen markkinoinnissa kokeillaan rohkeasti uusia keinoja. interpedian kummilapsitoiminta on nimittäin emätinkapselin ja kolesterolia alentavan luontaistuotteen ohella yksi ensimmäisistä tavaroista, joita on suomessa markkinoitu tuotteistetulla puskaradiolla eli hopotuksella. > viime vuodenvaihteessa 45 vapaaehtoista hopottajaa levitti vajaan kahden kuukauden ajan sanaa Interpedian toiminnasta kirjallisten ohjeiden ja valmiiksi mietittyjen argumenttien mukaisesti niin sukulaisille, tuttaville kuin tuiki tuntemattomille. Kampanja poiki jonkin verran kummitietopakettien tilauksia ja uusia kummeja sekä kertalahjoituksia. Noin tuhat uutta ihmistä tietää nyt Interpediasta, sillä yksi hopottaja kertoi järjestöstä keskimäärin 20 ihmiselle. Normaalisti hopottajat ostetaan lahtelaiselta mainostoimistolta silkalla rahalla omaa tuotetta kauppaamaan, mutta Interpedia sai hopottajat ilmaiseksi käyttöönsä, koska mainostoimiston copywriter oli aiemmin toiminut yhdistyksen tiedottajana. Hopottajien ideaa on arvosteltu siitä, että siinä ystävyys- ja sukulaissuhteet välineellistetään. Kyllä tämäkin puoli nousi esille, mutta meidän kaltaiselle pienelle järjestölle, jolla ei ole isoa markkinointibudjettia, tämä oli erittäin hyvä mahdollisuus eikä kieltäytymistä tosissaan mietitty, kertoo Interpedian nykyinen tiedottaja Terhi Collin. vaarana tyrkyttäminen Interpedian kampanjan aktiivisin hopottaja oli 20-vuotias opiskelija Marjasirkka Marru Koski Vantaalta. Hän koki toiminnan aluksi vaikeaksi, koska ei halunnut tyrkyttää asiaa, vaan saada aikaan keskustelua, jonka kautta voisi kertoa enemmän ja tarjota esitettä. Jos keskustelun sai alkuun, se oli usein hedelmällistä. Isosiskoni oli miettinyt, miten saisi kurittomat ja rahaa vonkaavat lapsensa ymmärtämään enemmän maailmaa ja rahankäyttöä. Juttelimme kummitoiminnasta ja siskoni mietti, että se voisi olla hyvä idea, kuvaili Marru yhtä onnistunutta hopotustilannetta Interpedian omassa lehdessä. Lapsetkin saisivat osallistua, lukea ja kirjoittaa kirjeitä. Ehkä he niin oppisivat näkemään maailmaa eri tavalla ja arvostamaan pienempiäkin asioita, Marru tarkentaa. palaute pääsääntöisesti positiivista Orimattilalainen Kia-Maria Hyle, 39, kertoi Marrun tavoin Interpedian kummitoiminnasta yli 30:lle ihmiselle. Hän kertoili kummitoiminnasta muun muassa harrastusten parissa, sukulaisten luona, pikkujouluissa, lasten päiväkodissa ja jopa kotona käyneelle kiinteistövälittäjälle. Sekä Marrun että Kia-Marian mukaan hopottaminen sai aikaan monenlaisia reaktioita, mutta pääsääntöisesti palaute oli positiivista. Osa oli hieman epävarmoja. Heitä vaivasi se, etteivät he tunteneet Interpediaa nimeltä. Viime aikoina kun on ollut niitä 14 k i r a h v i p o s t i 5 /

15 teema: Viestintä huijauksia ja muita, niin eivät olleet varmoja miten suhtautua. Kaikki kuitenkin kuuntelivat ystävällisesti, olivatpa kiinnostuneita tai ei, kertoi Kia-Maria kokemuksistaan Interpedian-lehdessä. pasi nokelainen / kaisaniemen puisto / rautatientori / vapaa pääsy t. taipale > Hopottaja-palvelun esikuva on amerikkalainen kuiskaaja-agentit -palvelu: com. Sivujen NonProfits-osiossa voittoa tavoittelemattomat tahot voivat ilmoittaa tietojaan yritykselle, joka toteuttaa kolme ei-kaupallista kampanjaan vuodessa ilmaiseksi. > Lahtelainen MBE-mainostoimisto suunnittelee myös toteuttavansa yhden Hyvän Mielen Hopotuskampanjan ilmaiseksi vuosittain. mikä ihmeen hopotus? > hopotuskampanjoiden lähtökohta on hyvin yksinkertainen: toisten ihmisten suositukset vaikuttavat nykyään kulutuspäätöksiin joidenkin tutkimusten mukaan paljon enemmän kuin perinteinen mainonta. Lahtelainen mainostoimisto on amerikkalaisen esimerkin mukaisesti keksinyt tehdä tästä tavallisten ihmisten puskaradiosta tuotteen, jonka se on rekisteröinyt hopottamiseksi. Yrityksen verkkosivuilla itsensä hopottajiksi rekisteröineille henkilöille lähetettiin Interpedian tapauksessa kummitietopaketti, ohjeet hopottamiseen sekä ns. hopotusargumentit. Argumenteilla pyrittiin tekemään nimenomaan Interpedian kummitoiminnasta luotettavaa ja ainutlaatuista kiristyvillä kummimarkkinoilla. Hopottajat saivat myös pinkan Kummi on lapsen mahdollisuus - kortteja jaettavaksi. Interpedian tapauksessa järjestöön tutustuminen vastasi normaalisti tapahtuvaa uutuustuotteen testausvaihetta, sillä suurimmalle osalle hopottajista Interpedia oli ennalta tuntematon. Hopottajat raportoivat käymistään keskusteluista, joista kertyi pisteitä rekisteriin. Rahapalkkaa hopottajat eivät koskaan saa, mutta Interpedia muisti kummikampanjaan osallistuneita pienin lahjoin. Normaalisti palkaksi saa esimerkiksi hopotettavia tuotteita. kassandra ry / johnny korkman Elämyksiä neljältä mantereelta Seitsemättä kertaa järjestettävä Maailma kylässä -festivaali saa tänäkin vuonna kymmeniä mielenkiintoisia vieraita eri puolilta maailmaa. Kutsuttujen joukossa on yksi kansainvälisen solidaarisuusliikkeen johtohahmoista, tohtori Vandana Shiva, ja Nepalin tunnetuimpiin popyhtyeisiin lukeutuva Nepathya. Viikonlopun aikana kuullaan kymmeniä musiikkiesityksiä. Lauantaina lavalle nousevat legendaarinen reggae-kokoonpano Fully Fullwood s Peter Tosh Celebration Tour sekä huhtikuussa uuden albumin julkaissut Don Johnson Big Band. Sunnuntaina Nepathyan lisäksi esiintyvät Trio Töykeät sekä monikulttuurinen Ndioba & Topoto Band. Paikalla myös yli 250 näytteilleasettajaa ja myyjää. Osastoilla voi kansalaisjärjestöjen lisäksi tutustua vaikka kummilapsi- ja vapaaehtoistoimintaan, maailmankauppaan ja kehitysyhteistyöhön. la kinky beat otteita ohjelmistosta musiikki Fully Fullwood s Peter Tosh Celebration Tour (Jamaika) Don Johnson Big Band (Suomi) Nepathya (Nepal) La Kinky Beat (Espanja) tanssi Alpo Aaltokoski: Deep (Suomi) Aki Suzuki ja Otzir Godot (Japani) lapset Paukkumaissi (Suomi) Moottorin Jyrinä (Suomi) iltaklubit La Nosturi klo 21 04: La Kinky Beat, Talvin Singh (DJ set), DJ Borzin, DJ Soma. Liput 12/16 Su Ravintola Kaisaniemi klo 21 02: Ghetto Blaster. Liput 7 pasi nokelainen k i r a h v i p o s t i 5 /

16 tapahtumakalenteri kalenteri myös osoitteessa koulutus living library II Allianssi kutsuu kaikki nuorten parissa toimivat Living Library -kampanjakoulutukseen. Koulutus on osa Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia -kampanjaa, jonka tarkoituksena on edistää moniarvoisuutta ja erilaisuuden arvostamista. Koulutuksessa valmistellaan kirjoja Maailma kylässä -festivaalin Elävään kirjastoon. > Allianssi, Asemapäällikönkatu 1, Helsinki > Kello 9 12 > Lisätietoja ja ilmoittautumiset 8.5. mennessä: riikka.jalonen@alli.fi, puh luento nuori kohtaa ristipaineen Espoon nuorisovaltuutettu Habiba Ali ja Tyttöjen talon johtaja Mari Uusitalo alustavat Kassandran luentosarjassa Hiekkalaatikosta kohti elämää. Luentosarjan teemana on kasvatus monikulttuurisessa Suomessa. > Kulttuurikeskus Stoa, Turunlinnantie 1, Itäkeskus, Helsinki > Kello > maailma kylässä -festivaali Tarjolla Rautatientorilla ja Kaisaniemen puistossa on musiikkia, taidetta, toimintaa, maailmankuvia ja mahdollisuuksia. Esiintyjäkaartissa muiden muassa jamaikalainen Fully Fullwood s Peter Tosh Celebration Tour, espanjalainen La Kinky Beat ja nepalilainen Nepathya. > aasia-eurooppa kansalaisfoorumi (aepf) EU ja joukko Aasian maita kokoontuu Asem-huippukokoukseen Helsinkiin syyskuussa Sadat kansalaisjärjestöt ja muut toimijat järjestävät ennen huippukokousta oman fooruminsa AEPF:n. Varjokokouksen pääteemoina ovat globalisaatio, rauha ja turvallisuus sekä ihmisoikeudet ja demokratia. > kepa on kiinni heinäkuun > kepan toimiston ovet Töölöntorinkadulla sekä puhelinvaihde pysyvät kiinni heinäkuun ajan. Kampanjat, jäsenpalvelut ja globbaus jatkuvat entistä virkeämpinä jälleen elokuussa. kepan koulutus kesälomalle > köyhdyttämiseen ja hankesykliin liittyvät kurssit palaavat Kepan ohjelmaan syksyllä. Kurssikalenteri valmistuu keväällä ja se julkaistaan toukokuun aikana osoitteessa monta myyttiä köyhyydestä > melkein kaikilla on mielipide kehitysyhteistyöstä ja siitä, miten maailman köyhyyttä tulisi vähentää. Kepa kokosi sitkeimpiä köyhyys- ja kehitysmyyttejä ja yritti vastata niihin. Onko köyhyys minun vikani? kauppa poistaa köyhyyden, ei apu Epäreilu maailmankauppa on suuri syy sille, että kehitysmaat eivät pääse pakenemaan köyhyydestä. Yksin maatalouden tukemi- seen käytetään teollisuusmaissa yli kuusi kertaa enemmän rahaa kuin kehitysyhteistyöhön, mikä tekee länsimaiden tuotteista keinotekoisesti halvempia kuin kehitysmaiden tuotteet, jopa kehitysmaiden omilla markkinoilla. Maailmanmarkkinoilla kehitysmaan tuottaja saa vastaansa keskimäärin kaksi kertaa niin suuret kaupan esteet kuin kilpailija teollisuusmaasta. Reilukaan kauppa ei yksin ole tie ulos köyhyydestä maille, joilla on tällä hetkellä hyvin vähän myytävää kansainvälisillä markkinoilla. Saharan eteläpuolisen Afrikan, jossa asuu lähes 700 miljoonaa ihmistä, osuus maailman viennistä on pienempi kuin 10 miljoonan asukkaan Belgian. > Tämä ja monta muuta myyttiä osoitteessa > Sivustossa myös tietokilpailu: Perustuuko mielipiteesi luuloihin vai tietoihin? päätoimittaja pasi nokelainen (09) to i m itussihteeri esa salminen (09) ta itto sanna ylitensiö painopaikka uusimaa, porvoo tilaukset heli mäki-hakola (09) tai info@kepa.fi toimituksen osoite töölöntorinkatu 2 a, helsinki julkaisija kehitysyhteistyön palvelukeskus ry kepa. kepan toimintaa tuetaan julkisin varoin ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen osaston kansalaisjärjestömäärärahoista. issn k i r a h v i p o s t i 5 / Päivitä tietosi: