kirahviposti 5/2004 toukokuu Järjestöt pohtivat yhteistyön laatukriteereitä kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti

Transkriptio

1 kirahviposti kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti > 5/2004 toukokuu vapaaehtoistyö velvoittaa > SUOMALAISET käyttävät keskimäärin 18 tuntia kuussa vapaaehtoistyöhön. Määrä on kansainvälisestikin korkea tutkija Anne Birgitta Yeungin parin vuoden takaisen selvityksen mukaan suomalaiset tekevät enemmän vapaaehtoistyötä kuin vapaaehtoisuuden kärkimaissa Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Vapaaehtoisuus on arkipäivää myös kehitysmaaliikkessä. Monet pienet toimivat täysin vapaaehtoisten varassa ja myös suuret järjestöt tarvitsevat vapaaehtoisia varainkeruuseen ja kampanjointiin. Esimerkiksi Suomen Caritas teki viime vuonna yli euron arvosta vapaaehtoistyötä tiedotushankkeensa puitteissa. Kansalaisjärjestömäärärahojen kiristyessä järjestöjen työ muuttuu ammattimaisemmaksi. Miten käy vapaaehtoiselle maailmanparannukselle tulevaisuudessa? > lisää vapaaehtoisuudesta sivuilla 6-11 kepa Järjestöt pohtivat yhteistyön laatukriteereitä > Kun tehdään yhteistyötä etelän kanssa, pitäisikö myös pohjoisessa tapahtua jotakin? Muistavatko suomalaiset kuunnella tarpeeksi etelän kumppaniaan siitä, millainen työ olisi mielekästä? Tällaisia kysymyksiä on talven ja kevään aikana kokoontunut miettimään seitsemän järjestöä, jotka pohtivat mitä laatu tarkoittaa kansalaisjärjestöjen työssä. Järjestöjen yhteinen laatutyöryhmä syntyi viime vuonna osana Kepan pilottihanketta, jossa Kepa antoi ulkoasiainministeriölle lausunnot 28 järjestön tukihakemuksista. Toivomme että järjestöt ottavat ohjat omiin käsiinsä laadun määrittelyssä. Ulkoministeriön Hanketuen käsikirja määrittelee rahoittajan kriteerit. Ei ole tarkoitus luoda mitään, mikä olisi sen kanssa ristiriidassa, vaan löytää sisältöä sille, mitä tarkoitetaan kun puhutaan laadusta järjestöjen näkökulmasta, sanoo laatutyöryhmän puheenjohtaja Anne Pönni World Vision -järjestöstä. Työryhmä puhuu kehitysyhteistyön sijaan etelä-pohjoinen-yhteistyöstä, koska työtä ei haluta rajata pelkkiin hankkeisiin. Laadun tunnusmerkiksi työryhmä on tunnistanut kumppanuuden, johon liittyy aito vuorovaikutus, arvot, yleiset periaatteet työlle ja kaikki käytännön yhteistyö. Tärkeänä nähtiin myös pohjoinen ulottuvuus, yhteistyön näkyminen Suomessa. Olemme puhuneet myös yhteistyön haasteista. Usein suomalaisella järjestöllä on paljon hyvää tahtoa, mutta työhön lähdetään pohjoisen näkökulmasta. Pitäisi pyrkiä yhteistyöhön, joka on mielekästä myös etelän kumppanin kannalta, Pönni muistuttaa. osallistu keskusteltuun laatukysymyksistä! ensimmäinen keskustelutilaisuus on klo kepan auditoriossa osoitteessa sörnäisten rantatie 25 B, helsinki. Lisätietoja: tai mahdollisuuksien torit tulevat taas...4 kumppanuuspalkintoehdokkaat valittu...13 kepan koulutuskalenteri tapahtumat... 16

2 kehitysyhteistyön palvelukeskus servicecentralen för utveclingssamarbete service centre for development cooperation sörnäisten rantatie 25 fin helsinki tel fax info@kepa.fi johtotiimi toiminnanjohtaja Ville Luukkanen > ohjelmajohtaja Maija Seppo > hallintojohtaja Anri Kyöstilä > ohjelmayksikkö julkaisutiimi päätoimittaja / verkkojulkaisut Jukka Aronen > toimitussihteeri/verkkojulkaisut Sanna Jäppinen > toimittaja / verkkojulkaisut Tuomas Paukku > tiedottaja Sini Kuvaja > tiedottaja Ilona Niinikangas > graafikko Iiro Törmä > koulutus- & neuvontatiimi kurssisihteeri Kristina Oleng > kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen > hankeneuvoja Saara Kalaluka > kehyksen eu-hankeneuvoja Saara Lehmuskoski > laatukoordinaattori Eija Mustonen > koulutussuunnittelija Kaisu Österinen > koulutussuunnittelija Antti Turakka > kumppani-tiimi päätoimittaja Ilkka Lehdonmäki > toimitussihteeri Anna Berghäll > toimittaja Tuomas Lehto > maailma kylässä-tiimi festivaalituottaja Kai Artes > kepa etelässä kepa mosambik c.p. 4441, maputo, mozambique katuosoite: rua joao de barros 322, sommershield, maputo tel: fax: koordinaattori Bodil Wikman ohjelmatyöntekijät Severino Ngole Sergio Gómez Frederico Joáo sihteeri Helena Chivite tiedottaja Lotta Valtonen yhteystoimitsija Katja Kari kepa nicaragua clinica tiscapa 1 c. ariba plaza san ramón módulo 9,apto 1093 managua, nicaragua tel: fax: kirahviposti 5/2004 promoottori Aila Kinnunen > järjestöavustaja Alonzo Heino > resurssitiimi kehitysyhteistyö- ja kulttuurisihteeri Matti Lahtinen > informaatikko Heikki Niemelä > tuottaja Juha Rekola > kirjastoapulainen Esko Virtanen > vaikuttamistiimi kehityspoliittinen sihteeri / kauppa ja kehitys Matti Hautsalo > kehityspoliittinen sihteeri Kent Wilska > tiedottaja Mika Railo > kehityspoliittinen sihteeri / eu Maria Suoheimo > kehityspoliittinen sihteeri / ruokaturva Miia Toikka > verkostotiimi järjestökoordinaattori/edunvalvonta Auli Starck > järjestökoordinaattori/kampanjat Outi Hannula > koordinaattori / kansainvälisyyskasvatus Anisa Doty > projektisihteeri / kansainvälisyyskasvatus Pauliina Koponen > koordinaattori / etvo Suvi Halttula > ohjelma-avustaja Jari Laukka > vs. koordinaattori Rene Hooker ohjelmatyöntekijä Carla Bush tiedottaja Kimmo Lehtonen yhteystoimitsija Riku Laukkanen kepa sambia p.o.box 36524, 1010 lusaka, zambia katuosoite: roan road, kabulonga tel: / fax: koordinaattori Seppo Karppinen ohjelmatyöntekijä Jack Kalipenta sihteeri Sabina Luputa informaatikko Nyangu Nyoni tiedottaja Sharon Sichilongo tiedottaja Janne Sivonen yhteystoimitsija Esa Salminen hallintoyksikkö atk-tiimi järjestelmäsuunnittelija Kalle Korhonen > atk-avustaja Juho Vuori > webmaster Kristian Kouvo > atk-tuki Mari Vallius > taloustiimi taloussuunnittelija Pekka Ahonen > pääkirjanpitäjä Kirsti Koho > palkanlaskija Marika Heikkinen > kirjanpitäjä Sirkku Pallasmaa > toimistosihteeri Jaana Vesalainen > hallintotiimi henkilöstösuunnittelija Heli Lantta > hallintoassistentti Heli Mäki-Hakola > hallinto- ja henkilöstösihteeri Anja-Maija Palm> hallintoavustaja Tomas Toro > hallintokoordinaattori Anne Romar > kepan työntekijöiden, kenttätoimistojen työntekijöiden sekä yhteystoimitsijoiden henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@kepa.fi tansania p.o.box 1835 morogoro, tanzania puhelin: fax: sähköposti: kepa.tanzania@cats-net.com ohjelmatyöntekijä Gertrude Mmbaga yhteystoimitsija Tiina Kukkamaa hallintosihteeri Sabina Jalli thaimaa yhteystiedottaja Timo Kuronen per, 409 soi rohitsuk pracharatbampen road huay khwang, bangkok 10320, thailand puhelin: fax: indonesia yhteystiedottaja Henri Myrttinen insist skip blok t-7/ ct. iv/38 blimbingsari-depok-sleman yogyakarta, indonesia sähköposti: insist@insist.or.id

3 Äänestä parempi kahvi Tule antamaan ääni reilummalle maitokahville ja siinä sivussa oikeudenmukaisemmalle kauppajärjestelmälle. Tule Mahdollisuuksien toreille ja osallistu Caffè Latte -tempaukseen. Sekä kahvia että maitoa tuotetaan maailmassa liikaa. Ja kumma kyllä, molemmissa tapauksissa eniten kärsivät köyhien maiden pientuottajat. Ruoka-aika-kampanjassa mukana olevat järjestöt järjestävät 12 paikkakunnalla tempauksen, jolla viestitään päättäjille ja kuluttajille, että myös paikallisesti voi toimia kaukaisilta tuntuvien ongelmien ratkaisemiseksi. Caffè Latte tempaus järjestetään seuraavissa kaupungeissa: Vaasa, Helsinki, Maarianhamina, Kuopio, Mikkeli, Oulu, Rovaniemi, Tampere, Kajaani, Karjaa, Jyväskylä ja Hämeenlinna. Lisätietoja oman paikkakuntasi toiminnasta saat torijärjestäjiltä, joiden kontaktitiedot löydät osoitteesta: Kahvin ja maidon tuotannon ja kaupan ongelmista lisätietoja osoitteessa kirahviposti 5/2004 3

4 järjestöt järjestökoordinaattorin palsta tällä palstalla järjestökoordinaatorit kertovat vuorotellen kepan ajankohtaisista asioista, kuten lähestyvistä tapahtumista ja kampanjoista. järjestöt vaativat säätiömallille vaihtoehtoja > Kepan kevätkokouksen yhteydessä keskusteltiin ulkoministeriön tilaamasta niin sanotusta säätiöselvityksestä, joka suosittaa erillisen säätiön perustamista kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön hanketuen hallinnointiin. Kahdessa työryhmässä pohdittiin selvityksen merkitystä järjestöille. Hyvään hallintoon keskittynyt ryhmä huomautti, että säätiömalli olisi uudistus ulkoasiainministeriön kannalta eikä poistaisi järjestöjen kokemia ongelmia. Malli ei anna varsinaisesti lisäresursseja kansalaisjärjestöjen hanketuen hallinnointiin. Myönteinenä ryhmä näki jatkuvuuden paranemisen hallinnossa, mutta epäselvää on, millainen asiakassuhde säätiön ja järjestöjen välille syntyisi. Säätiö ei voi olla riippumaton tyhjiö, kiteytti ryhmän puheenjohtaja Lauri Peltonen Taksvärkki ry:stä. Kansalaisyhteiskunnan osallistumisesta ja vuorovaikutuksesta keskustellut ryhmä piti tärkeänä, että järjestöjen osallistuminen päätöksentekoon ja vuorovaikutus hanketukihallinnossa mahdollistettaisiin. Tämä liittyy läheisesti oppimiseeen, joka on edellytys järjestöjen kehitysyhteistyön laadun paranemiselle, raportoi ryhmän puheenjohtaja Jonna Haapanen Kansainvälisestä solidaarisuussäätiöstä. Järjestöt vaativat avoimuutta ja selkeitä kriteerejä rahanjakoon sekä parempaa oikeusturvaa niin etelän kuin pohjoisen järjestöille. Järjestöt voivat esittää kantojaan ulkoasiainministeriön järjestämässä keskustelutilaisuudessa. Järjestöt näkevät säätiön vain yhtenä vaihtoehtona ja toivovat, että ministeriö esittelisi myös malleja, joissa järjestöjen osallisuus on vahvemmin mukana. kepa kasvaa > Varsinaisessa kevätkokouksessa oli 49 jäsenjärjestöä edustettuna. Kokous hyväksyi vuoden 2003 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Vuoden lopussa Kepalla oli 229 varsinaista jäsentä, kasvua oli 11 prosenttia. Uusien jäsenten joukossa on paljon maahanmuuttajien perustamia yhdistyksiä. Kepa järjestää 26.5 oman tilaisuuden maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuusjärjestöille kehittäkseen palvelujaan näiden tarpeisiin. auli starck Mahdollisuuksien torit lähestyvät > Mahdollisuuksien torien sesonkiaika alkaa olla käsillä. Touko-kesäkuussa pidetään 17 toria ympäri Suomen, ja Rovaniemellä toritunnelmasta pääsee nauttimaan vielä syyskuussa. Muutamalla paikkakunnalla tori järjestetään jonkin toisen tapahtuman yhteydessä. Tampereen tori on osa laajempia globalisaatiomarkkinoita ja Jämsässä tori yhdistyy paikallisiin Jokikarnevaaleihin. Jämsän ja Oulut torit järjestetään tänä vuonna iltatapahtumana ja monilla muilla paikkakunnilla on varsinaisen toripäivän lisäksi luvassa myös iltabileet. Mahdollisuuksien torien ohjelmatarjonta on jälleen monenkirjavaa. Burkinafasolainen Sababougnouma-rumpuryhmä kiertää kuudella torilla. Helsingin lisäksi heidät nähdään Hyvinkäällä, Karjaalla, Hämeenlinnassa, Maarianhaminassa ja Jyväskylässä. Luvassa on myös vieraita itärajan takaa, sillä pietarilainen Iva Nova esiintyy Mikkelin torilla ja petroskoilainen Myllärit puolestaan Turussa. Viihteen lisäksi puhutaan myös asiaa. Turussa pohditaan köyhyyskysymyksiä ja Tampereella tuodaan globaalisaatiokeskustelua lähemmäksi tavallista ihmistä. Ruoka-aika kampanjan Caffè Latte -tempaus, jossa torivieraat pääsevät äänestämään reilun kaupan, lähiruoan ja luomutuotteiden puolesta, näkyy kymmenellä paikkakunnalla. kepa 4 kirahviposti 5/2004

5 kepa järjestöt Parempaa varainhankintaa yhteistyöllä > Suomalaiset järjestöt lisäävät varainhankintaan liittyvää yhteistyötä. Suunnitteilla on organisaatio nimeltä Vastuullinen Lahjoittaminen eli VaLa. Organisaation tarkoituksena on eettisen ohjeiston määritteleminen avoimeen ja rehelliseen varainhankintaan sekä varainhankinnan edistäminen yhteistyöllä ja lobbaamisella. Lisäksi VaLa aikoo parantaa yleistä mielipidettä varainkeruusta ja kouluttaa järjestöjä varainhankinnassa. VaLa vaihtaa myös tutkimustietoa vastaavien kansainvälisten organisaatioiden kanssa. VaLan perustamiskokous on Helsingissä Perustajajäseniksi ovat ilmoittautuneet muun muassa Plan Suomi Säätiö, WWF, Suomen World Vision, Patmos Lähetyssäätiö ja Greenpeace Pohjola ry. Lisätietoja: uusia tuulia kepan toimistolla Kevät on tuonut muutoksia myös Helsingin toimistolle. Suvi Halttula siirtyi Etvo-koordinaattoriksi ja Kristina Oleng paikkaa häntä kurssisihteerinä. Väliaikaiseksi hallintosihteeriksi palkattiin Anja- Maija Palmu. Uutena kehityspoliittisena sihteerinä aloitti Matti Hautsalo ja hankeneuvojana Saara Kalaluka. Kehyksen hankeneuvojaksi valittiin Saara Lehmuskoski ja pääsihteeriksi Rilli Lappalainen. kysy hankeneuvojalta > Suunnitteleeko järjestösi kehitysyhteistyöhanketta? Kepan hankeneuvoja Saara Kalaluka ja Kehyksen EU-hankeneuvoja Saara Lehmuskoski vastaavat tällä palstalla hankkeiden suunnittelua ja toteutusta koskeviin kysymyksiin. Kysy lisätietoja tai lähetä lyhyt ja selkeä kysymys sähköpostilla osoitteeseen tai Järjestömme suunnittelee parhaillaan ihmisoikeushanketta. Olemme kuulleet, että EU:lla olisi tähän rahoitusmahdollisuuksia. Miten voimme hakea EU-rahoitusta ja mistä saamme lisätietoja? EU rahoittaa kansalaisjärjestöjen demokratia, konfliktin ehkäisy- ja ihmisoikeushankkeita EIDHR:n kautta (European Initiative for Democracy and Human Rights). Rahaa on vuosittain jaossa noin 100 miljoonaa euroa. EIDHR:n tarjouspyynnöt (calls for proposals) on tarkoitettu yli euron hankkeille, mikroprojektit alle euron hankkeille ja kohdennetut projektit yhteistyöhankkeille, joissa on mukana kansainvälisiä ja alueellisia organisaatioita. Mikroprojektit on suunnattu ruohonjuuritasolla työskenteleville kansalaisjärjestöille. Niitä hallinnoidaan suoraan komission delegaatiossa kyseisessä kohdemaassa. Mikroprojektirahoituksesta ilmoitetaan komission EIDHR-nettisivuilla (europa.eu.int/ comm/europeaid/projects/eidhr/cfp_en.htm). Myös Kehyksen ylläpitämälle EU-rahoitussähköpostilistalla välitetään tietoa avoinna olevista rahoitusmahdollisuuksista. Listalle voi liittyä lähettämällä sähköpostia Kehyksen EU-hankeneuvojalle. EIDHR-varat kohdennetaan ensisijaisesti komission valitsemiin kohdemaihin, joita on yhteensä 32. Lisäksi painotetaan hankkeita, joka vahvistavat demokratiaa, hyvää hallintoa ja oikeusvaltiota sekä sellaista toimintaa, joka tähtää kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, rasismin, muukalaisvihamielisyyden ja vähemmistöjen syrjinnän poistamiseen. Kehys järjestää ihmisoikeushankkeiden EU-rahoitusmahdollisuuksista infotilaisuuden maanantaina klo Kepan koulutustiloissa osoitteessa Sörnäisten rantatie 25 B, 1. krs. Ilmoittautumiset osoitteeseen mennessä. kirahviposti 5/2004 5

6 vapaaehtoistyö Järjestöjen vapaaehtoistyö: Ammattimaista solidaarisuutta > Vapaaehtoistyö kuuluu olennaisena osana etenkin pienten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön. Omalla vapaa-ajalla virkataan tilkkupeittoja Äiti Teresalle, kerätään rahaa Afrikan nälkäisille ja matkustetaan maan ääriin opettamaan naisille käsityötaitoja. ammattimaistumisen haasteet Samalla kun kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyömäärärahat ovat lisääntyneet, myös kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen määrä on kasvanut. Kilpailu rahasta on kiristynyt ja vaatimukset tuen saamiseksi ovat koventuneet: taloushallinnossa on oltava ammattimainen ote ja monisivuisiin hakemuslomakkeisiin on osattava kirjata niin hankkeen vaikutukset sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja ympäristöön kuin ongelma-analyysit ja indikaattoritkin. Vaatimuksilla ajetaan parempaa laatua järjestöjen kehitysyhteistyöhön. Monet pienet järjestöt ovat kuitenkin ilmaisseet huolensa järjestöjen kehitysyhteistyön ammattimaistumisesta. Suuret kumppanuushankkeet toimivat aivan eri volyymilla kuin pienten, täysin vapaaehtoisvoimin pyörivien järjestöjen hankkeet. Kumppanuushankkeita toteuttaa suuri palkkatyöläisten armeija, jolla on aikaa ja mahdollisuuksia paneutua hankesuunnittelun kiemuroihin, sanoo Suomi-Nicaragua-seuran puheenjohtaja Antti Pelttari. onko auttamishalulla enää merkitystä? Rahapussin avaaminen ei ole ainoa keino auttaa. Omalla vapaa-ajallaan voi tehdä paljon järjestöissä, ja kaikki työ on yhtä arvokasta meille, oli se sitten postitusta tai erityisosaamista, kertoo Suomen Unicefin projektisuunnittelija Mari Hakojärvi, joka aloitti työuransa Unicefissa vapaaehtoisena. Palkkatyötä tekevien ja vapaaehtoisten yhteistyö sujuu Hakojärven mielestä Unicefissa erittäin hyvin. Suomi-Vietnam-seura taas pyörii täysin vapaaehtoisvoimin. Seuran kehitysyhteistyöhankkeen hallinnoinnin ja tiedotuksen lisäksi vapaaehtoiset järjestävät tapahtumia ja ovat kirjoittaneet kirjoja Vietnamiin liittyvistä asioista, kertoo yhdistyksen sihteeri Susanna Kariluoto. Vapaaehtoisten motiivina on yleensä puhdas auttamisen halu. Hakojärvi ja Kariluoto muistuttavat, että vapaaehtoisena myös oppii paljon ja saa kavereita. Kiinnostuneita on runsaasti, mutta sellaisia vapaaehtoisia ei ole helppo löytää, joilla olisi aikaa osallistua aktiivisesti seuran toimintaan, Kariluoto harmittelee. Unicef panostaa vapaaehtoistyön organisointiin. Meillä pyritään siihen, että vapaaehtoiset saavat itse vaikuttaa työtapoihinsa, Hakojärvi selittää vapaaehtoisten sitoutumista. auli starck vapaaehtoistyötä hyvinvointivaltiossa > Vapaaehtoistyön asemaan Suomessa on vaikuttanut se, että valtio ja kunta ovat perinteisesti pitäneet heikoimmistaan huolta. Ilmaiset kansakoulut, neuvolat, lastentarhat, vanhainkodit ja muut hyvinvointivaltion tukipilarit ovat taanneet köyhillekin hyvän elämän ja mahdollisuuden sosiaaliseen nousuun tai ansaittuun lepoon. Muualla maailmassa tilanne on ollut toinen - hyväntekeväisyydellä ja vapaaehtoistyöllä on paikattu aukkoja, joita sosiaaliseen turvaverkkoon on jäänyt. Myös Suomessa on lamavuosien seurauksena pohdittu, voiko julkisten palveluiden säästöjä korvata vapaaehtoisten työpanoksella luvun puolivälin jälkeen on alettu puhua erityisestä kolmannesta sektorista, joka jää valtioiden ja markkinatalouden väliin, ja joka on ottanut vastuulleen monia kuntien entisiä tehtäviä. Vapaaehtoistyöllä ja perinteisellä talkooavulla on Suomessa pitkät perinteet. Monien järjestöjen juuret ulottuvat 1800-luvun lopulle. Ihmisiä innosti erityisesti kansallisuusaate, kielikysymys, naisten aseman parantaminen sekä työväenliike. Vapaaehtoisuus on edelleen suosittua. Tutkija Anne Birgitta Yeungin parin vuoden takaisen selvityksen mukaan noin kolmannes suomalaisista tekee vapaaehtoistyötä. Eniten vapaaehtoistyötä tehdään urheilun ja liikunnan parissa. Toiseksi eniten ihmisiä kiinnostavat terveys- ja sosiaaliala. ilona niinikangas 6 kirahviposti 5/2004

7 vapaaehtoistyö osallistan ja osallistun. -vapaaehtoisesti, mutta miksi? > Kehitysyhteistyössä osallistaminen on vakiintunut termi. Osallistamalla sidosryhmät hankkeiden suunnitteluun, päätöksentekoon ja toteutukseen luomme paremmat edellytykset hankkeiden onnistumiselle ja kestävyydelle. Olen itsekin opiskellut ja kouluttanut osallistavien menetelmien käyttöä. Kiinalaisten ja etiopialaisten kanssa olen piirtänyt karttoja, laatinut ongelmapuita ja hahmottanut maaseudun vuosisykliä. Ulkopuoliset fasilitaattorit osallistavat työkseen, mutta tavalliset köyhät miehet ja naiset osallistuvat vapaaehtoisesti, ilman muuta korvausta kuin tieto siitä, että ovat mukana vaikuttamassa omiin asioihinsa. Suomen päässä olen huomannut osallistamisen olevan lapsenkengissä. Jos osallistamista ajattelee kolmiportaisella tiedotus kuulemis-osallistumis-akselilla, olemme edelleen tiedotus- ja kuulemistason välimaastossa. Aito vuorovaikutus on harvinaista. Uudet suunnitelmat tulevat kansalaisille annettuina, vaikka näennäisiä keskustelutilaisuuksia järjestetäänkin nekin usein virka-ajalla muussa palkkatyössä olevien aktiivien ulottumattomissa. Suomen perustuslain 14. pykälän mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon eli kehitysyhteistyötermiksi käännettynä osallistaa. Hallitus on käynnistänyt kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman, jonka tavoitteena on lisätä kansalaisten äänestysaktiivisuutta sekä parantaa kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia myös vaalien välillä. Eikö äänestysvilkkauden laimeneminen osoita, ettei edustuksellinen demokratia riitä enää kansalaisille ainoana osallistumiskanavana? Ympäristöhallinnossa osallistamiseen on jo saatu kokemusta uuden maankäyttö- ja rakennuslain myötä. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on järjestänyt lukuisia asukastilaisuuksia kaavoituksen yhteydessä ja viheralueiden suunnittelussa jopa asukaskävelyitä - suomalainen versio PRA-oppikirjan transect walkista. Osallistumismenetelmiä kehitetään siis meilläkin, mutta miksei haeta enemmän oppia kehitysyhteistyön osallistamiskokemuksista? Miten sitten osallistamme järjestökentän sisällä? Parantamista meillä varmasti on edelleen niin etelän kumppanin, omien jäsenten kuin toisten järjestöjenkin kanssa tehtävässä yhteistyössä. Osallistaminen ja yhteistyö vie aikaa ja on alussa vaivalloistakin, mutta jaettu työ ja ilo on useimmiten sen arvoista. Vapaaehtoistyön suosio osoittaa ihmisten halun toimia konkreettisesti yhteisen hyvän puolesta, joko kotimaassa tai etelässä. Mutta löytävätkö kaikki auttamishaluiset mielekästä tekemistä ja vaikuttamista janoavat väylänsä? Ei ole aina houkuttelevaa lähteä mukaan vuosikaudet toimineeseen yhdistykseen, jolla on vakiintuneet tavat toimia. Ehkäpä siksi niin monet, erityisesti nuoret, usein perustavat mieluummin omia kampanjaryhmiä, vaihtavat järjestöä mielenkiintoisimman projektin mukaan ja etsivät uusia vapaaehtoisuuden toimintamuotoja. Moninaisuus on rikkautta, ja uudet tavat tervettä kehitystä. Osallistuakseen ja sitoutuakseen tehtäväänsä vapaaehtoinen tarvitsee myös tukea ja onnistumisen kokemuksia. Jotta jaksaa osallistua, täytyy olla tietoa ja tunne siitä, että on oikeasti mukana luomassa parempaa maailmaa. Auli Starck Kirjoittaja on Kepan järjestökoordinaattori. Kolumnissa esitetyt mielipiteet ovat hänen omia näkemyksiään eivätkä edusta Kepan virallista linjaa. kirahviposti 5/2004 7

8 vapaaehtoistyö Eettisin eväin liike-elämän palvelukseen mitä järkeä on tehdä työtä, josta ei saa palkkaa? tämän kysymyksen juha ketola kuulee usein. hän tekee vapaaehtoistyötä reilun kaupan puolesta -yhdistyksen eli repun joensuun paikallisryhmässä. ryhmän yhteyshenkilön, oikeana kätenä. Hän ottaa selvää asioista ja hankkii tietoa. Samalla hän toimii ryhmän isoveljenä. Isoveli tai kummi on henkilö, jolla on kokemusta ja joka on ollut pitkään mukana yhdistyksen toiminnassa. Olen tavallaan elävä tietopankki, jonka puoleen yhdistyksen jäsenet voivat kääntyä, jos heillä on huolia tai jotakin kysyttävää, Juha kertoo vapaaehtoistyönsä käytännön toteutuksesta. Juha sai kimmokkeen vapaaehtoistyöhön vuonna 2001, jolloin hän opiskeli markkinointia Hämeen ammattikorkeakoulussa Riihimäellä. Tuolloin opinnoissa tuli esille myös reilu kauppa, joka herätti oitis Juhan kiinnostuksen. Eettinen keino käydä kauppaa tuntui omalta jutulta, mikä johtikin siihen, että hän suoritti työharjoittelunsa Reilun kaupan edistämisyhdistyksessä Helsingissä. Samalta saralta tuli myös lopputyönaihe. Tein Keskolle selvityksen sosiaalisesta vastuusta kaupankäynnissä. Joensuuhun Juha päätyi viime vuonna. Hän oli juuri valmistunut Riihimäeltä tradenomiksi ja halusi vielä jatkaa opintojaan yliopistossa. Koko ikänsä Etelä-Suomessa asuneena hän halusi välillä jonnekin muualle. Joensuu oli kaupunki, josta en tuntenut ketään. Se oli mielestäni myös tarpeeksi kaukana, joten päätin lähteä tänne, Juha kertoo. >Repu on yhdistys, jonka tarkoituksena on lisätä kuluttajien tietoisuutta reilusta kaupasta ja sitä kautta edistää reilun kaupan tuotteiden menekkiä Suomessa. Täytyyhän ihmisellä harrastuksia olla. Samalla tapaa mukavia ihmisiä ja pääsee järjestämään erilaisia tapahtumia, Juha vastaa utelijoille. Tietysti vapaaehtoisuus nojaa myös haluun edistää oikeudenmukaisempaa kaupankäyntiä. Ihmisten on tiedostettava, että liike-elämässäkin on pelattava reilujen pelisääntöjen mukaan. Juha tulee itsekin tulevaisuudessa työskentelemään liikemaailmassa. Hän on valmistunut tradenomiksi Hämeen ammattikorkeakoulusta ja suorittaa tällä hetkellä kauppatieteen opintoja Joensuun yliopistossa. Senkin vuoksi on hyvä tuntea kansalaisjärjestöjä ja niiden aktiiveja, koska siltä suunnalta saa aina hyvää ja rakentavaa kritiikkiä, Juha sanoo. isoveli ja oikea käsi riikka linnankoski Juha toimii Anu Apon, Joensuun paikallis- joensuussa aktiivista toimintaa Joensuuhun Reilun kaupan puolesta -yhdistyksen paikallisryhmä perustettiin tammikuussa Ryhmä on siis ollut kasassa vasta reilut kolme kuukautta, mutta Juhasta tuntuu kuin toiminta olisi jatkunut jo vuoden. Porukka on ollut täällä hämmästyttävän aktiivista. Ensimmäisessä kokouksessa oli mukana 15 ihmistä, eikä heistä kukaan ole jäänyt pois kelkasta. Kaikki ovat innolla mukana ja jokaisella on omat kiinnostuksen kohteensa, jonka parissa he toimivat. Joensuun yhdistyksessä on mukana kolme miestä, mikä kertoo toiminnan naisvaltaisuudesta. Juhan mielestä miehet haluavat usein, että heidän toiminnassaan on jokin hyötynäkökulma. Olen monta kertaa joutunut tilanteeseen, jossa ihmetellään isoon ääneen, että mitä järkeä on tehdä työtä, josta ei makseta palkkaa. Naisia niin sanotut pehmeät arvot kiinnostavat enemmän, Juha pohtii. reilua kauppaa ilosaaressa Joensuussa Repu järjestää paljon maistatustilaisuuksia ja kiertää kouluissa kertomassa reilun kaupan periaatteista. Myös seurakunnan kanssa on suunniteltu yhteistyötä. Merkittävin juttu tällä hetkellä on kuitenkin se, että repulaiset huolehtivat ensi kesän Ilosaarirockin kahvilasta. Alun perin tarkoituksena oli pystyttää vain alueella reilun kaupan teltta, mutta festivaalijärjestäjät ehdottivat, että Repu ottaisi vastuulleen Ilosaarirockin virallisen kahvilan. Festivaalivieraat voivat siis tänä kesänä nauttia kahvinsa hyvällä omatunnolla. hanna tattari 8 kirahviposti 5/2004

9 Meri-Tuuli Laitisen mielestä myös kuopiolaiset voivat tehdä osansa köyhyyden vähentämiseksi kehitysmaissa. vapaaehtoistyö Meri-Tuuli toivoo reiluja nyrkkeilyhanskoja > Pari viikkoa sitten Kuopion kirjaston luentosalissa järjestettiin yhdessä Kepan ja Reilun kaupan yhdistyksen kanssa koulutustilaisuus, jossa kummasteltiin voiko kahvia juomalla muuttaa maailmaa. Tilaisuuden tavoitteena oli perustaa kaupunkiin Reilun kaupan paikallisryhmä ja opastaa Mahdollisuuksien torin järjestäjiä Ruoka-aika-kampanjan Caffè Latte -tempauksen järjestelyissä. Mukana tilaisuudessa oli myös Meri-Tuuli Laitinen, joka vastaa tempauksen käytännönjärjestelyistä Mahdollisuuksien torilla. Nuori vapaaehtoinen ei tuntunut olevan vastuusta ja ylimääräisistä velvollisuuksista moksiskaan. Toiminta ympäristöjärjestöissä ja kehitysmaaliikkeessä on koulinut vastuuseen. Eduskunnan muutaman vuoden takainen ydinvoimaäänestys oli Meri-Tuulille käänteentekevä tapahtuma. En tiennyt energia-asioista sitä ennen mitään, mutta kun näin ilmoituksen kynttilämielenosoituksesta, päätin, että tänne minä menen, Meri-Tuuli kertoo. Mielenosoituksessa Meri-Tuuli tutustui Maan ystävissä toimiviin nuoriin ja hakeutui heidän innoittamanaan järjestön toimintaan mukaan. Nyt hän on Kuopion Maan ystävien puheenjohtaja. Viime marraskuusta lähtien Meri-Tuuli on työskennellyt puolipäiväisesti maailmankauppa Elämänlangassa. Hän vastaa kaupassa asiakaspalvelusta, tilausten tekemisestä, tavaroiden esillepanosta ja tuhannesta muusta arkipäiväisestä askareesta. Haluan vaikuttaa paikallisesti täällä Kuopiossa. Olen ehkä vähän jämähtänyt tähän kaupunkiin. Haluan kertoa ihmisille, mitä jokainen voi osaltaan tehdä maailman parantamiseksi, Meri-Tuuli selittää motiivejaan. Kirjastossa järjestettyyn tilaisuuteen osallistui tusinan verran kuulijoita, joista kaksi oli miehiä. Maailmanparannus on jäänyt Suomessa naisten kontolle. Meri-Tuuli toivookin toimintaan mukaan enemmän miehiä ja vanhempia ihmisiä. Nyt vapaaehtoistyössä mukana olevat saavat helposti nuorten huligaanien leiman. Kun kerroin reilusta kaupasta kuntonyrkkeilyporukassani, valmentajan kommentti oli: Saako mistään reilua kaljaa? kertoo Meri- Tuuli ja jatkaa: Ehkä markkinoilla pitäisi olla reiluja nyrkkeilyhanskoja, niin miehetkin kiinnostuisivat aiheesta. mika railo mika railo Tarvitaanko kehitysyhteistyöhön ajokortti? Kirahviposti kysyi asiaa Kepan ohjelmajohtajalta Maija Sepolta. Kepan koulutus on vapaaehtoista. Pitäisikö systeemiä muuttaa niin, että osa kursseista on pakollisia ja vasta sen jälkeen kun on läpäissyt ne, voi hakea ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestömäärärahoja? Ei. Monet ovat saattaneet opiskella kehitysmaa-asioita muuallakin kuin Kepan kursseilla. Ja vaikka ihmiset käyvätkin Kepan kursseilla, emme mitenkään voi taata, että juuri samat henkilöt täyttävät hanketukihakemuksia. Jos lähtee ilman opintoja kehitysmaita auttamaan, onko vaara, että saa aikaan enemmän harmia kuin hyötyä? On ehdottomasti. Kuinka suuri vaara on, riippuu jokaisen ihmisen sensitiivisyydestä ja siitä, kuinka hän pystyy tulkitsemaan ympäristöään. Opinnot eivät yksin riitä, mutta ne auttavat ymmärtämään, mitä kehitysyhteistyöllä voi tehdä. Ne antavat aika hyvän kuvan todellisuudesta. Mitä ihmisten pitäisi vähintään tietää kehitysyhteistyöstä ennen kuin he ryhtyvät siihen? Pitäisi tuntea vastapuoli, ihmisten tarpeet ja ja prioriteetit. Tavoitteiden pitäisi olla realistisia ja mukana olijoilla pitäisi myös olla realistinen käsitys suomalaisen osapuolen sitoutumisesta. Tekniikka ei ole niin tärkeää, mutta se auttaa löytämään oikeita asioita. Peräänkuuluttaisin siinäkin tervettä järkeä. Kulttuurin tuntemus on kyllä hirvittävän tärkeää, sitä voisi opiskella vaikka kuinka kauan. Raja ei tule koskaan vastaan. kirahviposti 5/ kirahviposti 3/2004 9

10 vapaaehtoistyö Mosambikilaisvanhemmat totuttelevat vapaaehtoistyöhön > Mosambikilainen Acrideme-järjestö työskentelee kehitysvammaisten lasten hyväksi. Järjestön kaikki työntekijät koordinaattoria lukunottamatta toimivat vapaaehtoispohjalta. Aina vapaaehtoistyö ei kuitenkaan suju kitkatta. Kaikki eivät ymmärrä, miksei vanhemmille ja jäsenille voida maksaa palkkaa ja joskus käymme asiasta kiivaitakin keskusteluja, järjestön koordinaattori Rogerio Manjante myöntää. riitaa rahasta Rogerion mielestä hyvä esimerkki siitä, miksei työstä pidä maksaa palkkaa on toisessa vammaisjärjestössä meneillään oleva valtataistelu. Vuosikokouksessa syrjäytetty pääsihteeri ei halua luopua asemastaan ja oikeuksistaan ja koko järjestö on kaaoksen partaalla. Suuret järjestökihot tappelevat ja muut kärsivät, Rogerio huokaa. Tarvitaan enemmän järjestöhenkeä. Mosambikissa ensin kolonialismi ja sen jälkeen kommunistinen hallinto kielsivät kaiken järjestötoiminnan. Myös pitkään jatkunut sota esti ihmisiä järjestäytymästä. Siksi Rogerion mielestä on ymmärrettävää, etteivät monet usko vapaaehtoistyöhön. Ongelmana on, etteivät vanhemmat aina pidä ei-rahallisia hyötyjä todellisina. Rogerion mukaan vapaaehtoistyö on kuitenkin monien järjestöjen ainoa mahdollisuus ja hän painottaa vanhempien vastuuta. vapaaehtoistyö kannattaa Rogerion mielestä suurin hyöty vanhemmille on se, että he tapaavat uusia ihmisiä ja saavat uusia ideoita, jotka helpottavat heidän arkeaan. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa käydessämme opimme paljon asioita, joita voimme hyödyntää. Vanhemmat huomaavat, että yhteistyöstä ja vapaaehtoistyöstä voi olla hyötyä, vaikkei siitä saakaan palkkaa, hän Oman maailmansa parantajat sambiassa sanalla vapaaehtoistyö ei tarkoiteta välttämättä sitä, että työ olisi palkatonta. > Yleensä ihmiset eivät usko tai ymmärrä, että minulle ei todellakaan makseta työstäni mitään, kertoo Lusakassa katulapsityötä tekevä Emma Räsänen. Ihmiset sanovat pitävänsä ilmaista auttamista hienona asiana, mutta samalla he tuntuvat ajattelevan, että pakko minun on jostain saada jonkinlainen korvaus työstäni, Räsänen sanoo. Syy sambialaisten suhtautumiseen on ymmärrettävä: ilmaista työtä tekevät ne, joilla on siihen varaa, ja jos oma tai perheen hengissäpysyminen ei ole itsestäänselvyys, ihmiset haluavat työstään korvauksen. Valtaosa sambialaisista elää köyhyysrajan alapuolella, joten käytännössä jokaisen tavallisen sambialaisen lähipiirissä on nälkäisiä suita ruokittavana. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö Sambiassakin tehtäisi työtä palkatta ja vapaaehtoispohjalta esimerkiksi maaseudun kylissä on paljon erilaisia kylä- ja viljelijäseuroja, jotka kohentavat yhteisöjensä oloja vapaaehtoistyöllä. Työstä saatavan hyödyn on kuitenkin tultava joko työtenkijälle itselleen tai hänen välittömälle lähipiirilleen. Joskus erilaiset käsitykset vapaaehtoistyöstä vaikeuttavat sambialaisten yhteistyötä pohjoisen kansalaisjärjestöjen kanssa. Suomalaiset liittyvät kansalaisjärjestöihin yleensä ideologisista syistä. Työ on vapaaehtoista ja toimeentulo tulee muualta. Täällä ihmisillä ei ole varaa tällaisiin vapaa-ajan harrastuksiin, sanoo Kepan Sambian-toimistossa työskennellyt Jack Kalipenta. Hänen mukaansa suomalaiset saattavat kuitenkin odottaa myös sambialaisilta yhteistyökumppaneiltaan ideologista vapaaehtoistyöpanosta. Pahimmillaan väärillä ennakko-odotuksilla saattaa olla ikäviä seurauksia, sillä pelkällä vapaaehtoistyöllä pyörivien hankkeiden työntekijöillä voi olla suuri kiusaus hankkia toimeentulonsa korruption avulla. Korruption vaara on olemassa myös silloin, kun työntekijöille maksetaan paikallisen mittapuun mukaan pientä palkkaa sillä perusteella, että työntekijältä odotetaan ideologista sitoutumista 10 kirahviposti 5/2004

11 vapaaehtoistyö paikallisyhteisöjen puolustajat vakuuttaa. Joskus kuulee sanottavan, ettei köyhällä ole varaa vapaaehtoistyöhön. Tämän näkemyksen Rogerio tyrmää täysin. On totta, että monet vanhemmat ovat köyhiä ja työttömiä - ja perheiden olosuhteet ovat ankeat. Heillä on kuitenkin aikaa, ja vapaaehtoistyöstä on monesti apua koko perheelle. Rogerion mukaan kyse on ajattelutavasta ja ymmärryksestä. Eiväthän vanhemmat ole perustaneet yhdistystä saadakseen palkkaa vaan ajaakseen kehitysvammaisten lastensa oikeuksia, hän pohtii. Järjestö myös auttaa vanhempia keräämään varoja muun muassa värjäämällä batiikkia ja myymällä kankaita. lotta valtonen hankkeen tavoitteisiin. Korruptiota ehkä tyypillisempää on kuitenkin se, että vapaaehtoisalennusta palkastaan antavat sambialaiset eivät sitoudu työhönsä sataprosenttisesti. Monet sambialaiset kohentavat toimeentuloaan tekemällä päivätyön ohella usein myös työajalla - omia pienbisneksiään. Kepan Sambian-yhteystoimitsija Esa Salminen ei kuitenkaan halua leimata paikallisten järjestöjen työntekijöitä oman edun tavoittelijoiksi. Apubisnes on Sambiassa lotta valtonen merkittävä työllistäjä ja yksi järjestötyön motiiveista on aina oman elannon hankkiminen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö sambialaisjärjestöihin liityttäisi myös eettisin perustein. Paikallisissa järjestöissä tehdäänkin pääasiassa hyvää ja ammattitaitoista työtä oman elinympäristön parantamiseksi, Salminen toteaa. janne sivonen > Kepan indonesialaisen partnerijärjestön Insistin (Indonesian Society for Social Transformation) toiminta on järjestön perustamisesta lähtien perustunut pitkälti vapaaehtoisuuteen. Alun perin Insistin perustajat rahoittivat osittain itse toimintansa. Nykyisin suurin osa projekteista saa ulkopuolista tukea. Ulkopuolisesta rahoituksesta huolimatta Insist pyrkii pitämään kiinni vapaaehtoisuuden aatteesta. Eräs tärkeimmistä Insistin ohjelmista on vapaaehtoisuuteen perustuva Involvement (Indonesian Volunteer for Social Movement) -niminen aktivistikoulu, jota Kepa on tukenut viimeiset kolme vuotta. Ohjelman aktivistit palaavat koulutuksensa jälkeen kotiseuduilleen ja auttavat paikallisyhteisöjä järjestäytymään. Alusta pitäen Involvement on kouluttanut nuoria aktivisteja, jotka haluavat toimia paikallisyhteisöjensä puolesta vaikeissakin olosuhteissa. Tähän mennessä ohjelman puitteissa on koulutettu noin 100 aktivistia eri puolilta Indonesiaa ja Itä-Timoria. Koulutuksen sisällössä korostetaan yhteisöjen järjestäytymistä ja vaikuttamista eri tilanteissa. Lisäksi kursseilla käydään läpi ihmisoikeuskysymyksiä ja maailman politiikkaa. Tavoitteena on antaa tietoa ja taitoa sosiaalisten muutosprosessien toteuttamiseen sekä eväitä taistella vapaakaupan ja globalisaation seurauksia vastaan. Jotta ohjelma ei tuottaisi pelkästään aktivistieliittiä, on Insist aloittanut Involvement-koulutuksen hajauttamisen. Insistin kouluttamat aktivistit kouluttavat paikallisia aktivisteja kuudessa eri maakunnassa. Lisäksi Sahe Institute for Liberation on Insistin avulla aloittanut oman koulutusohjelmansa Itä- Timorilla. Hajauttamisen tarkoituksena on vastata paremmin paikallistason tarpeisiin. Ruohonjuuritasolla teoriat ja menetelmät voidaan soveltaa olemassa oleviin ongelmiin. Seuraavaksi halutaan lisätä ohjelmaan osallistuvien naisten määrää. Vaikka naisia on aina ollut mukana koulutuksissa, on heidän määränsä ollut miehiä vähäisempi. saleh abdullah (kääntänyt englannin kielestä henri myrttinen) kirahviposti 5/

12 vapaaehtoistyö Miten mitata vapaaehtoistyön arvoa? -Osallistu tutkimukseen Agata Zumaeta Figueroa on tullut Suomeen puoleksi vuodeksi Etelän vapaaehtoisohjelman (Etvon) kautta. Työ on aina työtä > Ilman vapaaehtoistyötä toiminta olisi rajatumpaa Liman kotiapulaisille tarkoitetussa toimintakeskuksessa, kertoo Agata Zumaeta Figueroa. Kotimaassaan Perussa Agata työskentelee Casa de Panchita -nimisessä keskuksessa ja tukikodissa. Keskus tiedottaa, kouluttaa ja järjestää vapaa-ajanohjelmaa sekä pyrkii kaikin tavoin tukemaan kotiapulaisten elämää. Suurin osa kotiapulaisista on maaseudulta kaupunkiin muuttaneita nuoria naisia. Casa de Panchitassa on tällä hetkellä neljä kokoaikaista vapaaehtoistyöntekijää ja joukko osa-aikaisia, jotka työskentelevät sunnuntaisin, jolloin kotiapulaiset tulevat keskukselle. Vapaaehtoiset viettävät aikaa kotiapulaisten kanssa, vetävät ryhmäkeskusteluja, opettavat sekä luennoivat erilaisista aiheista. Agatan mielestä vapaaehtoistyö on samanlaista joka paikassa. Työ on aina työtä olisi se missä tahansa. Työtavat ja kulttuuri vain vaihtelevat. jari laukka jari laukka > Ulkoasiainministeriöltä kehitysyhteistyön hanketukea saavat kansalaisjärjestöt voivat korvata puolet omarahoitusosuudestaan eli 10 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista vapaaehtoistyöllä. Ministeriön ohjeiden mukaan vapaaehtoistyön arvoksi lasketaan enintään kolmasosa vastaavaa työtä tekevän ammattilaisen palkasta. Vapaaehtoistyönä tehdään kuitenkin usein enemmän kuin tuo 10 prosenttia ja paljon muutakin kuin kehitysyhteistyöhankkeeseen liittyvää hallinnointityötä. Esimerkiksi Suomen Caritas on laskenut, että sen jäsenet tekivät viime vuonna yli euron arvosta vapaaehtoistyötä hiv/aids - tiedotushankkeeseen liittyen. Tätä on kuitenkin mahdoton merkitä järjestön kirjanpitoon, vaikka vapaaehtoistyö on koko hankkeen onnistumisen edellytys, Sirpa Monteiro sanoo. Ulkoasiainministeriöstä saatu tiedotustuki Caritaksen hankkeelle oli euroa. Mitä vapaaehtoistyötä järjestössänne tehdään ja ketkä työtä tekevät? Miten vapaaehtoistyön arvoa on mitattu ja vaihteleeko se työtehtävien mukaan? Näkyykö vapaaehtoistyön arvo toimintakertomuksissa ja raporteissa? Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat kiinnostuneita muun muassa näistä kysymyksistä ja etsivät järjestöjä mukaan tutkimukseensa. Lisätietoja: antti.pelttari@humak.edu vapaaehtoistyövinkkejä maailma.net Haluatko tehdä vapaaehtoistyötä? Katso maailma.net vapaaehtoistyöllä parempi brandi? > Nokia on vuodesta 2001 rohkaissut työntekijöitään vapaaehtoistyön pariin. Ohjelmistosuunnittelijat, teleoperaattorit ja muut ammattilaiset voivat sopimuksen mukaan ja työajan puitteissa parantaa maailmaa päivän tai pari vuodessa joulukuussa kaikki tunnit lasketaan ylös ja kirjataan yhteisvastuuraporttiin. Työntekijöiden vapaaehtoisohjelma kulkee nimellä Nokia Helping Hands ja sen tarkoituksena on vahvistaa tiimihenkeä, parantaa työmotivaatiota ja kiillottaa samalla yrityksen julkisuuskuvaa. Nokia haluaa profiloitua dynaamisena ja ihmisläheisenä firmana, joka kantaa huolta lähiympäristöstä, kertoo vapaaehtoistyöohjelmasta vastaava Salla Saarinen Helsingistä. Viime vuonna ohjelmassa oli mukana työntekijöitä 28 eri maasta, ja vapaaehtoiset siivosivat öljytuhon jälkiä Espanjan rannikolla, antoivat tukiopetusta brasilialaislapsille ja auttoivat kodittomia lapsia. Suomalaiset ovat muun muassa luovuttaneet verta ja lajitelleet käytettyjä vaatteita SPR:n keskusvarastolla. Tänä vuonna ohjelman kokoa on tarkoitus kasvattaa ja mukaan houkutellaan työntekijöitä 35 maasta. Saarinen etsii parhaillaan uusia suomalaisia järjestöjä, joilla olisi mielekästä puuhaa vapaaehtoisille. Vapaaehtoistyö voi olla perinteisen talkootyön lisäksi myös konsultointia. Nokian työntekijät pystyvät auttamaan järjestöjä ongelmanratkaisussa, strategisessa suunnittelussa, markkinoinnissa, ideoinnissa ja muissa alan hommissa. Kiinnostuitko? Lisätietoja Helping Hands -ohjelmasta saa järjestökoordinaattori Auli Starckilta, auli.starck@kepa.fi ilona niinikangas 12 kirahviposti 5/2004

13 kampanjat & vaikuttaminen Kumppanuus-palkintoehdokkaat /3 kepa palkitsee tänä vuonna ensimmäistä kertaa suomalaisen järjestön laadukkaasta kehitysyhteistyöstä kumppanuus-palkinnolla. tunnustus myönnetään hyvästä hankkeesta, jossa yhteistyö on tuloksellista ja pitkäjänteistä. palkinnosta kisaa seitsemän ehdokasta, joista jokainen ansaitsisi tulla palkituksi. esittelemme kaikki ehdokkaat kirahvipostin numeroissa. Psykologien sosiaalinen vastuu palestiinalaispakolaisten mielenterveyshanke libanonissa > Psykologien sosiaalinen vastuu on tukenut 20 vuotta pakolaisleireillä Libanonissa eläviä palestiinalaisia yhdessä kumppaninsa Beit Atfal Assumoud -järjestön (BAS) kanssa. Työn tavoitteena on tukea pakolaisten psyykkisen tasapainon säilyttämistä ja lisätä psyykkisiä selviytymiskeinoja. Hankkeen suojelijana on Tellervo Koivisto. Yksi työn kohokohta oli, kun Libanoniin perustettiin ensimmäinen mielenterveyskeskus, joka antaa ammattiapua palestiinalaispakolaisille. Perhekeskeistä psykososiaalista työtä on koko yhteistyön ajan tuettu kymmenellä pakolaisleirillä eri puolilla Libanonia. Yksi yhteistyömuoto on ollut Satusilta. Sadutusmenetelmä on suomalaisen psykologin keksintö, joka nostaa esiin lasten omaa kulttuuria sekä edistää lasten ja aikuisten tasavertaista kohtaamista ja vuorovaikutusta. Palestiinalaiset, libanonilaiset ja suomalaiset lapset ovat tutustuneet toistensa satuihin. Suomalaisten päiväkotilasten luontoaiheista Metsämörritoimintaa linkitetään myös pakolaisleireille yhteistyössä Metsämörriohjaajat ry:n kanssa. Yhteistyötä on tehty monien muidenkin suomalaisten järjestöjen kanssa, muun muassa Sosiaalityöntekijöiden rauhanryhmän, World Comics Finlandin ja Vauvakassiyhdistys Vaaka ry:n. Libanonin palestiinalaispakolaisten erittäin heikon tilanteen takia leirillä tarvitaan jatkuvaa tukea. Traumaattisista kokemuksista ei selvitä ensiavulla, vaan elpyminen on pitkä ja monivaiheinen prosessi. psv Fida International ammatillista koulutusta tansaniassa > Lähetyksen Kehitysapu, nykyinen Fida International, tuki tansanialaista kirkkoa ammattikoulun pyörittämisessä Mwanzan kaupungissa vuosina Tarjolla oli opintoja puu-, metalli- ja tekstiilityönlinjalla sekä kotitaloudessa. Hankkeen alkuvuodet painottuivat yleisen länsimaisen kehitysmallin mukaisesti suomalaisten opettajien työhön ja laajaan rakentamiseen. Kehitysyhteistyöajattelu alkoi kuitenkin muuttua, ja myös Fida ryhtyi miettimään ammattikoulun toiminnan luovuttamista tansanialaisten kumppaneiden käsiin. Työ tuntui aluksi mahdottomalta. Useiden vuosien aikana Fida kuitenkin koulutti yhteistyökumppaninsa henkilöstöä ja siirsi hankkeen tansanialaisille Ammattikoulu on kyennyt taloudellisesti jatkamaan toimintaansa tähän päivään asti, vaikka Tansanian valtio ei ole kyennyt missään vaiheessa avustamaan oppilaitosta taloudellisesti. Fidan hanke on siis jäänyt elämään, vaikka kaiken järjen mukaan sen olisi pitänyt kuolla rahoituksen loputtua. Keskus on saavuttanut hyvän maineen ja on suosittu opiskelupaikka. Vuoden 2000 loppuun mennessä laitoksesta oli valmistunut 270 opiskelijaa. Metallialan opiskelijat ovat erittäin kysyttyjä työntekijöitä Mwanzan telakoilla ja yrityksissä, ja monet puu- ja tekstiilialan opiskelijoista ovat perustaneet oman yrityksen. fida fida kirahviposti 5/

14 kepan koulutus syksy Mitä matkalaukkuun hankkeen suunnittelumatkalle? Oletko suunnittelemassa järjestössäsi kehitysyhteistyöhanketta? Alustava idea on, mutta hankehakemus on vielä levällään ja taustaselvitykset ja osallistava suunnittelu etelän kumppanin kanssa kesken. Tässä iltapäivän infotilaisuudessa käydään läpi hankesuunnittelumatkalla huomioon otettavia asioita: itse hanketta, kumppania ja hankkeen kestävyyttä. Lisäksi kuulet ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöjen valmistelumatkatuesta, sen hakemisesta ja myöntämisen ehdoista. Kurssin hinta on 10/ 15/20 euroa. Ilmoittautumiset mennessä Miten aloitan kehitysyhteistyöhankkeen? Kurssi on tarkoitettu kehitysyhteistyön vasta-alkajille. Jos pohdit järjestössäsi kehitysyhteistyön aloittamista, mutta et tiedä mitä kaikkea se vaatii, tämä kurssi on sinulle! Kurssilla käydään läpi kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön perusasiat: mitä järjestöiltä vaaditaan, miten voi hakea rahoitusta ja mitkä ovat ulkoasiainministeriön hanketuen ehdot ja aikataulut. Lisäksi pohditaan, miten löytää kumppanijärjestö etelästä, mitä kuuluu kehitysyhteistyöhankkeen alkuvalmisteluihin sekä esitellään hankemuotoisen yhteistyön peruskäsitteistöä ja toimintatapoja. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. Ilmoittautumiset mennessä Hankesuunnittelun peruskurssi Tule oppimaan kehitysyhteistyöhankkeen suunnittelun perusteita. Kurssilla käsitellään muun muassa ongelma-analyysiä, tavoitteiden laatimista, tasa-arvoa ja hankkeen kestävyyttä. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. Ilmoittautumiset mennessä Hankkeen seuranta ja arviointi Kurssin painopiste on seurannassa ja arvioinnissa osana hankekokonaisuutta. Kurssilla tutustutaan arvioinnin peruskäsitteisiin, arvioinnin ja hankesuunnittelun keskinäisiin linkkeihin, indikaattoreihin, seuranta- ja arviointimenetelmiin sekä arvioinnin valmisteluun ja toimeksiantoon. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. Ilmoittautumiset mennessä Gender ja osallistaminen Kurssin aikana käsittellään kahta kehitysyhteistyössä keskeistä teemaa ja niiden linkittymistä toisiinsa. Kuinka voimme edistää sitä, että ihmiset pääsevät vaikuttamaan omaa elämäänsä koskeviin asioihin (osallistaminen) ja ottaa samalla sukupuoliroolit (gender) huomioon? Miten sukupuoli vaikuttaa osallistumiseen ja miten osallistava kehitys voi edistää sukupuolten tasa-arvoistumista? Harjoitellaan osallistavien menetelmien ja gender-työkalujen käyttöä. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. Ilmoittautumiset mennessä. Looginen viitekehys hankesuunnittelun välineenä Ensimmäinen lähioppimispäivä Ohjatun etätyön tekeminen Toinen lähioppimispäivä Hallitsetko jo hankesuunnittelun perustaidot? Onko hankesuunnitelmasi jo muotoutumassa? Loogisen viitekehyksen avulla voit kehittää taitojasi hankkeen tavoitteiden ja mittareiden laatimisessa ja saat välineitä hankkeesi seurantaan. Kurssin kahden lähioppimispäivän välillä työstetään ohjattuna etätyönä oman järjestön kehitysyhteistyöhankkeen suunnitelmaa. Ota siis alustava hankesuunnitelmasi mukaan kurssille tullessasi. Kurssi on tarkoitettu hankesuunnittelun peruskurssin käyneille. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. Ilmoittautumiset mennessä Taloushallinnon pieni iltakoulu Kurssilla opetellaan käytännön esimerkein suunnittelemaan ja seuraamaan hankkeen taloutta. Miten kustannusarvio, rahoitussuunnitelma ja talousraportti laaditaan? Miten niiden toteutumista voi seurata? Kurssi on tarkoitettu erityisesti pienille järjestöille, jotka saavat tai hakevat ulkoasiainministeriön hanketukea. Kurssi toteutetaan kahtena peräkkäisenä iltana klo Kepan koulutustiloissa Helsingissä. Kurssin hinta on 17/25/34 euroa. Ilmoittautumiset mennessä Money, money, money - makes me funny...? - Eväitä järjestöjen varainhankintaan Kahden illan tietopaketti järjestöille varainhankinnan suunnittelusta ja organisoinnista sekä menetelmistä ja taidoista. Kurssin hinta on 17/25/34. Ilmoittautumiset mennessä Päivä hankkeen taloushallintoa Kurssilla opetellaan käytännön esimerkein suunnittelemaan ja seuraamaan hankkeen taloutta. Miten kustannusarvio, rahoitussuunnitelma ja talousraportti laaditaan? Miten niiden toteutumista voi seurata? Kurssi on tarkoitettu erityisesti pienille järjestöille, jotka saavat tai hakevat ulkoasiainministeriön hanketukea. Kurssin hinta on 17/25/34 euroa. Ilmoittautumiset mennessä Syventävä hankearvioinnin kurssi Hankkeen seuranta ja arviointi -kurssin käyneille. Kurssilla syvennytään järjestöjen arvioinnissa kohtaamiin ongelmiin sekä tarkastellaan pitkän aikavälin vaikutusten arviointia ja arvioinnin tulosten hyödyntämistä. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. Ilmoittautumiset mennessä. 14 kirahviposti 5/2004

15 Projektikirjanpidon alkeet Kurssilla opitaan kirjanpidon perusteita, harjoitellaan kirjanpitoa helppojen käytännön esimerkkien avulla sekä opetellaan lukemaan hankkeen raharaportteja. Kurssi on tarkoitettu erityisesti pienille kehitysyhteistyötä tekeville järjestöille. Kurssi toteutetaan kahtena peräkkäisenä iltana klo Kepan koulutustiloissa Helsingissä. Kurssin hinta on 17/25/34 euroa. Ilmoittautumiset mennessä. kansainvälisyyskasvatusverkosto kouluttaa: yritysyhteistyö - avain onneen vai tie turmioon? Koulutus järjestöille tiistaina klo Kouluttajana KTM Taina Marjanen ja vierailijana mm. Salla Saarinen, Senior Specialist, Human Resources, Nokia sekä viestintäjohtaja Hannu-Pekka Laiho, SPR. Koulutus on tietopaketti yritysyhteistyöstä. Koulutuksessa selviää, miksi yritykset haluavat yhteistyötä järjestöjen kanssa, minkälaisia muotoja yritysyhteistyö voi saada, mitä yhteistyö edellyttää järjestöltä, mitä hyötyä yhteistyöstä on ja mitä riskejä siihen sisältyy. Koulutus pidetään Kepan auditoriossa, Sörnäisten rantatie 25 B, 1. krs, Helsinki. Osallistujien matkakulut korvataan 17 euroa ylittävältä osalta halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan. Ilmoittautumiset koulutukseen sähköpostitse osoitteeseen info@kepa.fi viimeistään kahta viikkoa ennen koulutusta. Ilmoita viestissä nimesi, postiosoitteesi, sähköpostiosoitteesi, puhelinnumerosi ja edustamasi järjestö. Koulutus maksaa 10 e/osallistuja. Etusijalla ovat kansainvälisyyskasvatusverkostoon kuuluvien järjestöjen edustajat. Samasta järjestöstä otetaan max. kaksi osallistujaa. Kaikille kursseille ilmoittaudutaan joko sähköpostitse info@kepa.fi tai puhelimitse Kepan keskukseen (09) Ilmoittautuessasi kerro kurssin nimi ja ajankohta, osoitteesi, puhelinnumerosi sekä mistä järjestöstä tulet. Kurssihinnat ovat: hinta Kepan jäsenjärjestöjen jäsenille / hinta muista järjestöistä tuleville sekä opiskelijoille / hinta muille, esimerkiksi 33/50/67 euroa. Peruutukset tulee tehdä viimeistään kolme päivää ennen kurssia. Peruuttamattomista ilmoittautumisista perimme osallistumismaksun. Tarkempia tietoja kursseista saat myös: > Koulutussuunnittelija Antti Turakalta tai Kaisu Österiseltä (09) > Kepan www-sivun tapahtumakalenterista: > Kepa-l -sähköpostilistalta. liittymisohjeet: Kurssit pidetään Kepan koulutustilassa, Sörnäisten rantatie 25 B, Helsinki. Poikkeuksista mainitaan erikseen. Osallistujien matkakulut korvataan 17 euroa ylittävältä osalta halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan vähintään koko päivän mittaisilla kursseilla. Kepan kirjaston kokoelmat verkossa Kepan kirjaston kokoelmat ovat jälleen nähtävissä netin välityksellä Osoitteessa linkki hakulomakkeeseen, jonka avulla voit tutustua Kepan kirjaston aineistotarjontaan. Tällä hetkellä kehitysalan kirjallisuutta globalisaatioteorioista kaunokirjallisuuteen on kokoelmissa yli nimekettä. Uusin kirjastoon hankittu aineisto löytyy linkin uutuudet kautta, ja linkki lehtiluettelo avaa listan kirjastoon tulevista alan aikakauslehdistä, joita tällä hetkellä on toista sataa. Paikan päällekin kirjastoon olet edelleen tervetullut. Aukioloaika on ma-ti klo 10-18, ke ja to 9-16 osoitteessa Sörnäisten rantatie 25, 3. krs. kirahviposti 5/

16 tapahtumakalenteri kalenteri myös osoitteessa Arabialaisen kulttuurin viikko Espoossa. Elokuvia, keskustelua, taidetta Vaasan Mahdollisuuksien tori Lappeenrannan Mahdollisuuksien tori Satamatorilla klo Tietoa Eu-rahoituksesta Maarianhaminan Mahdollisuuksien tori Hyvinkään Mahdollisuuksien tori Keskusaukiolla klo Turun Mahdollisuuksien tori Helsingin Mahdollisuuksien tori Rautatieasemalla klo Kajaanin Mahdollisuuksien tori 29.5.Jyväskylän Mahdollisuuksien tori 4.6. Oulun Mahdollisuuksien tori 5.6. Mikkelin Mahdollisuuksien tori 5.6. Hämeenlinnan Mahdollisuuksien tori Kauppatorilla klo Koulutusta yritysyhteistyöstä k.s Karjaan Mahdollisuuksien tori 5.6. Kuopion Mahdollisuuksien tori Jämsän Mahdollisuuksien tori Suomi-Kuuba-Seuran Espanjan kielen intensiivikurssi Vuorilahden kurssikeskuksessa. Kolme eri tasoa. Lisätietoja: Suomi-Kuuba-Seura, (09) , Rovaniemen Mahdollisuuksien tori päätoimittaja ilona niinikangas (09) toimitussihteeri sini kuvaja (09) taitto kari markkanen painopaikka hannun tasapaino, espoo tilaukset heli mäki-hakola (09) tai toimituksen osoite sörnäisten rantatie 25 B, helsinki julkaisija kehitysyhteistyön palvelukeskus kepa ry. kepan toimintaa tuetaan julkisin varoin ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen osaston kansalaisjärjestömäärärahoista. issn kirahviposti 5/2004 Tavataan torilla: