kirahviposti 7/2004 elokuu Laki vaikeuttaa järjestötyötä Tansaniassa Mitä kansainvälisyyskasvatushankkeella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kirahviposti 7/2004 elokuu Laki vaikeuttaa järjestötyötä Tansaniassa Mitä kansainvälisyyskasvatushankkeella"

Transkriptio

1 kirahviposti kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti > Sauli Ingman kalasti Maailman luonnonsäätiölle tukijäseniä Helsingin Kampissa. 7/2004 elokuu Laki vaikeuttaa järjestötyötä Tansaniassa > tansanian uusi kansalaisjärjestölaki on alkanut aiheuttaa ongelmia. Järjestöjen vastustamaa, pari vuotta sitten voimaan tullutta lakia toteutaan nyt käytännössä. Järjestöjen toimintaa tarkkaillaan ja kontrolloidaan entistä tiiviimmin. Esimerkiksi kunnallishallinto on vaatinut järjestöiltä tietoa näiden toiminnasta sekä edellyttänyt hallinnon edustajien kutsumista järjestön tilaisuuksiin. Tansanian kansalaisjärjestöjen kampanja lakia vastaan jatkuu. Järjestöt kritisoivat lakia siitä, että se rajoittaa kansalaisten oikeutta muodostaa yhdistyksiä. Järjestöt ovat erityisen huolissaan siitä, että laki vaatii niitä toimimaan kansallisten kehityssuunnitelmien mukaisesti, minkä pelätään estävän järjestöjen poliittista vaikuttamistyötä. Lain mukaan järjestöjen tulee kunnioittaa paikallista kulttuuria ja traditioita alueilla, joilla he toimivat. Äärimmillään esimerkiksi tyttöjen sukupuolielinten silpominen voidaan katsoa tällaiseksi paikalliseksi traditioksi. > Lue lisää sivulta 13 ammattimainen varainhankinta lisääntyy > suurten järjestöjen lisäksi myös keskikokoiset keräävät varoja Suomessa yhä ammattimaisemmin. Kehitykselle löytyy myös kritisoijia etenkin pienistä järjestöistä, joiden resurssit eivät riitä suurimuotoiseen varainhankintaan. Alan kehittyminen voi kuitenkin hyödyttää myös pieniä yhdistyksiä. Varainhankinnasta järjestetään kursseja ja järjestöille on syntynyt uusi yhteistyöorganisaatio Vastuullinen Lahjoittaminen (VaLa). > Tämä teemanumero tarjoaa vinkkejä varainhankintaan sekä pohdintaa yritysyhteistyöstä: sivut 6-11 Mitä kansainvälisyyskasvatushankkeella on saavutettu? Tule kuulemaan hankkeen loppuraportin tuloksista klo Kepan Puhveli-auditorioon (Sörnäisten rantatie 25 B). Ilmoittautumiset: kunnat voivat muuttaa maailmaa.. 3 aika hakea tiedotustukea...4 kumppanuus-palkinto...12 kepan koulutuskalenteri tapahtumakalenteri... 16

2 kehitysyhteistyön palvelukeskus servicecentralen för utveclingssamarbete service centre for development cooperation sörnäisten rantatie 25 fin helsinki tel fax johtotiimi toiminnanjohtaja Ville Luukkanen > ohjelmajohtaja Maija Seppo > hallintojohtaja Anri Kyöstilä > ohjelmayksikkö julkaisutiimi päätoimittaja / verkkojulkaisut Jukka Aronen > tiedottaja Sini Kuvaja > tiedottaja Ilona Niinikangas > toimittaja / verkkojulkaisut Tuomas Paukku > graafikko Iiro Törmä > koulutus- & neuvontatiimi hankeneuvoja Saara Kalaluka > kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen > kehyksen eu-hankeneuvoja Saara Lehmuskoski > laatukoordinaattori Eija Mustonen > kurssisihteeri Kristina Oleng > koulutussuunnittelija Antti Turakka > koulutussuunnittelija Kaisu Österinen > kumppani-tiimi päätoimittaja Ilkka Lehdonmäki > toimitussihteeri Anna Berghäll > toimittaja Tuomas Lehto > maailma kylässä-tiimi festivaalituottaja Kai Artes > kepa etelässä kepa mosambik c.p. 4441, maputo, mozambique katuosoite: rua joao de barros 322, sommershield, maputo tel: fax: koordinaattori Leena Vaaranmaa ohjelmatyöntekijät Severino Ngole Sergio Gómez Frederico Joáo sihteeri Helena Chivite tiedottaja Lotta Valtonen yhteystoimitsija Katja Kari kepa nicaragua clinica tiscapa 1 c. ariba plaza san ramón módulo 9,apto 1093 managua, nicaragua tel: fax: kirahviposti 7/2004 promoottori Aila Kinnunen > järjestöavustaja Alonzo Heino > resurssitiimi informaatikko Heikki Niemelä > ohjelmasuunnittelija Anja Onali > tuottaja Juha Rekola > kirjastoapulainen Esko Virtanen > vaikuttamistiimi kehityspoliittinen sihteeri / kauppa ja kehitys Matti Hautsalo > tiedottaja Mika Railo > kehityspoliittinen sihteeri / eu Maria Suoheimo > kehityspoliittinen sihteeri / ruokaturva Miia Toikka > kehityspoliittinen sihteeri Kent Wilska > verkostotiimi järjestökoordinaattori/kampanjat Outi Hannula > järjestökoordinaattori/edunvalvonta Auli Starck > koordinaattori / kansainvälisyyskasvatus Anisa Doty > projektisihteeri / kansainvälisyyskasvatus Pauliina Koponen > koordinaattori / etvo Suvi Halttula > ohjelma-avustaja Jari Laukka > vs. koordinaattori Rene Hooker ohjelmatyöntekijä Carla Bush tiedottaja Kimmo Lehtonen yhteystoimitsija Riku Laukkanen kepa sambia p.o.box 36524, 1010 lusaka, zambia katuosoite: roan road, kabulonga tel: / fax: koordinaattori Seppo Karppinen ohjelmatyöntekijä Jack Kalipenta sihteeri Sabina Luputa informaatikko Nyangu Nyoni tiedottaja Sharon Sichilongo tiedottaja Janne Sivonen yhteystoimitsija Esa Salminen hallintoyksikkö atk-tiimi järjestelmäsuunnittelija Kalle Korhonen > webmaster Kristian Kouvo > atk-tuki Mari Vallius > atk-avustaja Juho Vuori > taloustiimi taloussuunnittelija Pekka Ahonen > palkanlaskija Marika Heikkinen > pääkirjanpitäjä Kirsti Koho > kirjanpitäjä Sirkku Pallasmaa > toimistosihteeri Jaana Vesalainen > hallintotiimi henkilöstösuunnittelija Heli Lantta > hallintoassistentti Heli Mäki-Hakola > hallintosihteeri Anja-Maija Palmu> hallintokoordinaattori Anne Romar > hallintoavustaja Tomas Toro > kepan työntekijöiden, kenttätoimistojen työntekijöiden sekä yhteystoimitsijoiden henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat muotoa tansania p.o.box 1835 morogoro, tanzania puhelin: fax: sähköposti: ohjelmatyöntekijä Gertrude Mmbaga yhteystoimitsija Tiina Kukkamaa hallintosihteeri Sabina Jalli thaimaa yhteystiedottaja Timo Kuronen per, 409 soi rohitsuk pracharatbampen road huay khwang, bangkok 10320, thailand puhelin: fax: indonesia yhteystiedottaja Henri Myrttinen insist skip blok t-7/ ct. iv/38 blimbingsari-depok-sleman yogyakarta, indonesia sähköposti:

3 ida pimenoff Tulisiko kunnassanne toimia maailmankaupan muuttamiseksi oikeudenmukaisemmaksi? No totta kai pitäisi, sehän on itsestään selvää, naurahti eräskin Mahdollisuuksien tori -vieras, jota houkuteltiin osallistumaan Caffè latte -äänestykseen. Kunnat voivat muuttaa maailmaa > yleisöä ei ollut vaikea saada vaaliuurnille, eikä se johtunut vain äänestäjille tarjotusta ilmaisesta kahvista. Kaupunkilaiset pitivät selvästi asiaa tärkeänä, ja äänestystulokset puhuivat puolestaan: kyllä-äänten osuus nousi 99 prosentin kieppeille jokaisella torilla, jossa leikkimielinen kansanäänestys järjestettiin. Ei kuitenkaan ole mitenkään itsestään selvää, että kunnat toimisivat oikeudenmukaisemman maailmankaupan puolesta. Se johtuu osittain myös siitä, ettei kunnilla mielletä olevan roolia globaalissa taloudessa. Syksyn kunnallisvaalien alla Ruoka-aika-kampanja nostaa esille kuntien vastuun ja toimintamahdollisuudet köyhyyden ja nälän poistamisessa maailmassa. vastuullisempaa hankintapolitiikkaa Kunnat ovat merkittäviä taloudellisen vallan käyttäjiä. Julkisten hankintojen arvioidaan muodostavan jopa 16 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta. Hankintatoimi onkin kuntien tärkeimpiä kosketuspintoja globaaleihin ongelmiin. Kunnat ostavat keskitetysti suuret määrät elintarvikkeita esimerkiksi koulujen, päiväkotien ja vanhainkotien ruokailuja varten. Jos näissä alettaisiin käyttää lähiruokaa, luomuruokaa ja reilun kaupan tuotteita, sillä olisi huomattava vaikutus ruokatalouden kehitykseen Suomessa ja viljelijöiden elinolojen paranemiseen kehitysmaissa. Vaikka kunnat eivät pääse päättämään maailmankaupan säännöistä, ne voivat omalla hankintapolitiikallaan edistää vastuullista kulutusta. Myös kulutusvalinnoilla on merkitystä siinä, millaiseksi globaali ruoan tuotanto ja kauppa muodostuu. kohteina kunnallisvaaliehdokkaat Koska globaalien kysymysten kytkeminen kunnan julkisiin hankintoihin on uusi asia, kannattaa varautua siihen, ettei tuloksia synny yhdessä yössä. Kunnan luottamusmiesten näkemys on usein ratkaiseva vastuullisempaan hankintapolitiikkaan siirtymisessä. Siksi vaalivuosi on otollinen aika viedä asiaa eteenpäin. Kunnallisvaalit pidetään tänä syksynä 24. lokakuuta. Vaalien alla järjestöjen kannattaa hankkia valtuutetuilta ja ehdokkailta lupauksia lähiruoan, luomuruoan ja reilun kaupan tuotteiden käytöstä kunnan ruokahankinnoissa. Caffè latte -äänestyksen tulosta voi käyttää hyväksi kampanjoinnissa. Kepa tarjoaa tukea kampanjointiin toimintavinkkien, materiaalien ja valtakunnallisen tiedotuksen muodossa. samat periaatteet kotona ja kaukana Kampanjoijat saattavat törmätä väitteeseen, että EU-direktiivi julkisista hankinnoista kieltäisi muiden kuin puhtaan taloudellisten seikkojen huomioimisen hankinnoista päätettäessä. Se on kuitenkin väärä luulo. Nykyisen hankintalainsäädännön puitteissa on mahdollista edellyttää esimerkiksi luomutuotettua tai reilun kaupan kriteerit täyttävää tuotetta. Määrittelemällä tarjouspyynnössä tarkat kriteerit halutulle tuotteelle myös lähiruoan suosiminen onnistuu. Kyse on siis ennen kaikkea poliittisesta tahdosta, lisäksi tarvitaan jonkin verran teknistä osaamista. Lähiruoan käyttö kuntien ruokahankinnoissa on jo paikoin lyömässä itseään läpi, sillä lähiruoan välitön merkitys seudun työllisyydelle ja paikallistaloudelle on helppo mieltää kunnan kokonaisetuna. Luomu- ja reilun kaupan tuotteiden kohdalla haaste on sikäli suurempi, että niiden käyttäminen merkitsee yleensä myös suurempaa ruokalaskua. Tässä tullaan arvokeskusteluun: onko moraalisesti oikein käyttää niin halpaa kahvia, ettei sen tuottaja ole saanut siitä edes omiaan takaisin? Haasteena on saada kunnan päättäjät ja kuntalaiset mieltämään itsensä osana laajempaa yhteisöä kuin omaa kotiseutuaan. Reilun kaupan tuotteiden käyttö edistää kehitysmaissa samoja periaatteita, joita kunta pyrkii toteuttamaan omassa ympäristössään lähiruokaa suosimalla. > Ruoka-ajan kuntavaalikampanjointia suunnitellaan Kepan Puhveli-auditoriossa torstaina 2.9. klo Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Miia Toikka, puh. (09) kirahviposti 7/2004 3

4 järjestöt uudet jäsenjärjestöt globaali sosiaalityö > Yhdistys lisää sosiaalialalla toimivien tietämystä ja vastuuntuntoa ihmiskunnan hyvinvoinnista ja maailmanlaajuisen eriarvoisuuden tasoittamisesta. Yhdistyksellä on harjoittelijavaihtoa Tansaniassa ja suunnitteilla on myös kehitysyhteistyöhanke Mosambikiin sekä kummikoulutoimintaa. Yhdistys myös välittää Reilun kaupan tuotteita Suomessa. sahed > Somali Association of Health Care & Education Development in the Middle Regions (Sahed) - yhdistys tekee terveys- ja sosiaalialan kehitysyhteistyötä Keski-Somaliassa. Seura myös aktivoi Suomessa asuvia somalialaisia ja auttaa heitä pääsemään kouluihin ja töihin. sos-lapsikylä > Yhdistyksen tarkoituksena on huolehtia avun tarpeessa olevista lapsista ja nuorista sekä kasvattaa heitä kristillisten ja eettisten arvojen hengessä. Suomessa on viisi SOSlapsikylää, joissa asuu noin 170 lasta. Yhdistys kuuluu kansainväliseen SOS-Kinderdorf International -järjestöön, jolla on toimintaa 131 maassa. Yhdistyksen kautta voi ryhtyä kummiksi lapsikylien lapsille. Kepa naisistuu > anja onali aloitti toukokuun alusta työnsä ohjelmasuunnittelijana. Hän on aikaisemmin työskennellyt muun muassa Nicaraguassa ja Kepan kenttätoimistossa Mosambikissa. Mosambikin koordinaattoriksi valittiin Leena Vaaranmaa, pitkän linjan kehitysyhteistyökonsultti. järjestökoordinaattorin palsta tällä palstalla järjestökoordinaatorit kertovat vuorotellen kepan ajankohtaisista asioista, kuten lähestyvistä tapahtumista ja kampanjoista. lomien jälkeen monella järjestöllä on edessään uuden avustushakemuksen teko vuoden 2005 tiedotus- ja kehityskasvatushankkeita varten. Ulkoasiainministeriön tiedotustuen hakuaika päättyy Tällä hakukierroksella korostetaan erityisesti järjestöjen välistä yhteistyötä sekä tiedotusta YK:n vuosituhatjulistuksen päämääristä. Jaossa on yhteensä 1,5 miljoonaa euroa. Vuodelle 2004 sai tiedotustukea 78 järjestöä, kun hakijoita oli 124 ja haettu summa kaksinkertainen määrärahaan nähden. Lisätietoja ja hakulomakkeita: global.finland.fi. Muistathan, että Kepan hankeneuvoja auttaa myös tiedotushankkeiden suunnittelussa! kilpailu hanketuesta kiristyy edelleen Hanketuen osalta hyväksymisprosentti on viime vuosina huomattavasti pienentynyt samalla kun hakijamäärät ovat kasvaneet. Viime vuonna 199 hakemuksesta hylättiin yli puolet. Toukokuussa 128 järjestöä haki ensi vuotta varten UM:n avustusta yhteensä 216 hankkeelle ja 15 miljoonan euron edestä. Rahaa on jaossa noin neljä miljoonaa euroa. Hakijoista 27 on uusia kehitysyhteistyön toteuttajina. Vammaishankkeet, joita esityksissä oli 23, käsitellään tänä vuonna kokeilumuotoisesti Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA:ssa. Ulkoasiainministeriö tekee lopulliset päätökset joulukuussa. maahanmuuttajat mukaan toimintaan Toukokuun lopulla Kepa järjesti tilaisuuden maahanmuuttajajärjestöille, jotka ovat kiinnostuneet toimimaan kehitysyhteistyön ja monikulttuurisuuden parissa. Noin 30 hengen joukko keskusteli uussuomalaisten mahdollisuuksista hyödyntää kokemuksiaan ja taitojaan kehitysmaatietouden ja kulttuurin edistämiseksi. Lisätietoja järjestökoordinaattoreilta. osallistu järjestökartoitukseen Elo-syyskuun aikana Kepan jäsenjärjestöjen postiluukkuun tipahtaa Kepan jäsenjärjestökysely. Sen tavoitteena on selvittää jäsenistön näkemyksiä Kepan roolista ja tarjoamista palveluista. Kyselyn avulla Kepa pyrkii paremmin vastaamaan jäsentensä tarpeisiin. Vastaamalla voit vaikuttaa! auli starck 4 kirahviposti 7/2004

5 kehitysyhteistyön palvelukeskus ry kysy hankeneuvojalta > Suunnitteleeko järjestösi kehitysyhteistyöhanketta? Kepan hankeneuvoja Saara Kalaluka ja Kehyksen EU-hankeneuvoja Saara Lehmuskoski vastaavat tällä palstalla hankkeiden suunnittelua ja toteutusta koskeviin kysymyksiin. Kysy lisätietoja tai lähetä lyhyt ja selkeä kysymys sähköpostilla osoitteeseen tai Järjestömme suunnittelee terveyskasvatushanketta malarian vähentämiseksi eteläisessä Afrikassa. Olemme ajatelleet hakea hankkeelle EU-rahoitusta joko kansalaisjärjestöjen yhteisrahoitusbudjettilinjalta tai terveyslinjalta. Kumpaan linjaan meidän kannattaisi panostaa vai voimmeko hakea rahoitusta molemmilta budjettilinjoilta? Rahoitusta voi hakea molemmilta linjoilta. Komissio tarkistaa ennen päätöksen tekoa, onko hankkeelle haettu rahoitusta muilta linjoilta ja miten hanke on siellä edennyt. Jos hanke on menossa läpi kahdelta eri linjalta, projektin rahoitus tulee siltä linjalta, jonka edustajat ehtivät ensimmäiseksi tehdä rahoituspäätöksen. Hakemuksessa on hyvä mainita, mikäli aikoo hakea rahoitusta eri linjoilta. EU:ssa on lukuisia budjettilinjoja, joilta kansalaisjärjestöt voivat hakea tukea hankkeilleen. Tunnetuin on niin kutsuttu yhteisrahoituslinja ( , ent. B7-6000), missä hankkeen teema on jätetty avoimeksi ja aloitteen tekemisen vapaus järjestöille. Toinen rypäs budjettilinjoja muodostuu niin kutsutuista temaattisista rahoituslinjoista, joita ovat esimerkiksi ihmisoikeus-, terveys-, gender- ja ympäristölinjat. Terveyskasvatushanke malarian vähentämiseksi voisi temaattisesti sopia esimerkiksi budjettilinjalle , joka on tarkoitettu hankkeille, jotka tähtäävät köyhyyteen liittyvien sairauksien kuten hiv/aidsin, malarian ja tuberkuloosin ehkäisemiseen. Kun suunnittelette hankehakemuksen jättämistä, kannattaa kiinnittää huomiota kunkin linjan hakukriteereihin kuten budjetin vähimmäis- ja enimmäiskokoon, hakukelpoisiin järjestöihin sekä siihen, mitä kumppanuusjärjestöiltä vaaditaan. Jokaisella linjalla on haku pääsääntöisesti kerran vuodessa, vaikka poikkeuksiakin on. Linjat noudattavat omia aikataulujaan, ja niitä avautuu pitkin vuotta. Tänä vuonna yhteisrahoituslinjan odotetaan aukeavan kesäkuun puolivälissä. Terveyslinjat avautuvat seuraavan kerran vuoden 2005 alussa. Mikäli kaipaat lisätietoja erilaisten temaattisten linjojen aikatauluista tai muista yksityiskohdista, ota yhteyttä Kehys ry:n EU-hankeneuvojaan: > Kehys järjestää koulutustilaisuuden terveyshankkeiden EU-rahoitusmahdollisuuksista loka-marraskuussa Ilmoittautumiset osoitteeseen kirahviposti 7/2004 5

6 teema: varainhankinta Tommi Koivula etsii Greenpeacelle lahjoittajia, jotka haluavat sitoutua kuukausittaisen tukimaksun veloittamiseen suoraan pankkitililtä. Ammattimainen varainhankinta lisääntyy > suomalaisten järjestöjen varainhankinta on moniin muihin maihin verrattuna vielä lapsenkengissään. Ala muuttuu kuitenkin koko ajan ammattimaisemmaksi. Muutamalla isolla järjestöllä on jo pitkät perinteet varainhankinnassa, mutta nyt ovat myös keskikokoiset järjestöt heränneet kehittämään varainkeruuta. Kehityssuuntaa myös kritisoidaan etenkin pienissä järjestöissä. Rahan kerääminen vaatii investointeja, joihin pienillä järjestöillä ei riitä resursseja, kuvaa KEHYS ry:n pääsihteeri Rilli Lappalainen, joka kouluttaa järjestöjä varainhankintaan Kepan kursseilla. Varainhankinnan ammattimaistuminen ei kuitenkaan välttämättä kovenna kilpailua rajallisista resursseista. Kun yksi järjestö saa lisää kannattajia, nämä lahjoittavat todennäköisemmin myös johonkin toiseen kohteeseen, Lappalainen arvioi. Lappalainen ehdottaa, että järjestöjen kannattaisi useimmiten yhdistää voimavarat ja tehdä yhdessä suuria keräyksiä. Silloin saadaan suurempi hyöty pienemmällä panoksella ja myös lisää tiedotuskanavia. Yhteistyöstä olisi hyötyä myös julkisten avustusten hakemisessa esimerkiksi EU:lta. Myöskään järjestön sisällä ei kannata hajottaa voimavaroja liian moneen suuntaan. Jos järjestöllä on hyvä, toimiva varainkeruutapa, kannattaa keskittyä sen hiomiseen. Kymmenen erilaista varainhankintakeinoa ei hyödytä mitään, Lappalainen neuvoo. mielessä ihmiset, ei raha Varainhankinnassa on kyse ihmisistä. Se ei ole koskaan vain rahan nyhtämistä euronkuvat silmissä, korostaa Planin ohjelmajohtaja Marja Jörgensen. Varainhankinnan erottaa markkinoinnista tukijajoukon sitouttaminen. Jörgensenin mukaan varainhankinta on järjestön ytimeen menevää toimintaa: tukijoille on viestittävä miksi järjestö on olemassa. Tuki voi olla rahan lisäksi myös esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Suomen kaltaisissa maissa, joissa väestö vanhenee, yksi yleistyvä tukimuoto on testamenttilahjoitus. Monet iäkkäät ihmiset haluavat antaa ainakin osan omaisuudestaan yleishyödylliseen toimintaan. Silloin on luonnollista, että nämä ihmiset ajattelevat järjestöä, johon heillä on ollut jo pitkä lahjoittajasuhde. Isoissa järjestöissä saattaa olla palkattu työntekijä luomassa sitouttamisohjelmaa testamenttilahjoitusten saamiseksi, Jörgensen kuvaa varainhankinnan kansainvälisiä uusia painotuksia. varainkeruun vastuu Lappalaisen mukaan varainhankinta voi kääntyä myös itseään vastaan, jos se ei noudata järjestön arvoja. Esimerkiksi auto pääpalkintona ympäristöjärjestön arpajaisissa herättää helposti kysymyksiä ja kritiikkiä. Ylipäänsä varainkeruulta puuttuu Suomessa eettiset säännöt. Sellaiset aiotaan kuitenkin laatia vasta perustetussa varainhankinnan yhteistyöorganisaatiossa nimeltä Vastuullinen Lahjoittaminen (VaLa). Pelisäännöille on tarve, sillä vaikka Suomi onkin maailman vähiten korruptoitunut maa, myös täällä on väärinkäytöksiä, ja ikävät yksittäistapaukset syövät uskottavuutta koko alalta. Jörgensenin mukaan vastaava eettinen järjestelmä toimii Ruotsissa hyvin. Se pudottaa pois esimerkiksi sellaiset järjestöt, joiden tuloista 80 prosenttia menee varainhankintaan. Yhteistyötä tarvitaan muuhunkin. Järjestöt aikovat vaatia yhdessä verohelpotuksia lahjoittajille, niin yksityisihmisille kuin yrityksillekin. Monissa Euroopan maissa valtio kannustaa yrityksiä verohelpotuksin sitoutumaan yleishyödylliseen toimintaan. On kaikkien hyöty, että järjestöt hankkivat varoja eettisesti ja ammatillisesti oikein. VaLa on yksi mahdollisuus taitojen kehittämiseen kaikille, ei vain isoille ammattimaisille järjestöille, Jörgensen korostaa. sini kuvaja > Kepa järjestää varainhankintakurssin järjestöille. Lisätietoa koulutuskalenterissa sivulla kirahviposti 7/2004

7 Vinkkejä varainhankintaan teema: varainhankinta > omarahoitusosuuden kerääminen on monelle pienelle järjestölle kehitysyhteistyöhankkeen kokoa eniten rajoittava tekijä. Vapaaehtoistyön lisäksi vähintään 10 prosenttia ulkoministeriön rahoittaman hankkeen kokonaisbudjetista on oltava järjestön itsensä Suomesta keräämää rahaa. Varainhankinta linkittyy usein tiedotustoimintaan lahjoittajalle on perusteltava mihin hyvään tarkoitukseen hän lanttinsa antaa. Jottei kaikkea joutuisi kaivamaan omasta lompakostaan, on järjestöjen piirissä kehitetty luovia ideoita varojen hankkimiseksi. Tässä niistä muutamia: hanna tattari > Hyväntekeväisyyskonsertit, -elokuvanäytökset ja -illalliset ovat nostamassa suosiotaan myös Suomessa. Pääsylipputulot tai illalliskortin hinta ohjataan järjestön hankkeisiin samalla kun nautitaan hyvästä ruuasta tai ohjelmasta. Kohteesta voi kertoa aina sopivin väliajoin. Isojen järjestöjen lisäksi tämä on mahdollista myös pienille järjestöille, jos talkooväkeä riittää. Tilaisuuden kokokin voi vaihdella. Tulosta parantaa, jos esimerkiksi esiintyjät ja tarjoilijat lupautuvat paikalle ilmaiseksi. > Uusi Tuuli ry pyörittää polkupyöräkirppistä Aurinkotehtaalla Turussa. Yhdistys kerää ihmisten ylijäämäfillarit, jotka muuten joutuisivat kaatopaikoille, kunnostaa ne ja myy kohtuuhinnalla eteenpäin. Näin kerätyt varat käytetään reilun kaupan purjelaiva Estellen ylläpitoon ja samalla tehdään hyvä työ ympäristön hyväksi. > Jos järjestö tuntee taiteilijoita, voi lahjoituksena saaduista töistä järjestää taidehuutokaupan. Vielä parempi, jos teokset liittyvät tuettavaan maahan tai hankkeeseen tai ovat peräti hankkeesta hyötyvien lasten tekemiä. > Yritysyhteistyö tuo mukanaan lisää mahdollisuuksia. Tavaraa on yleisesti ottaen helpompi saada lahjoituksena kuin puhdasta rahaa tai sponsoria mainoksineen. Arpajaiset ovat yleinen ja helpohko tapa kerätä varoja, varsinkin jos voitot ovat hyviä tai lähes jokainen arpa voittaa. Monet järjestöt myyvät tukkutavaraa kuten wc-paperia ja saavat näin varoja toimintaansa. > Omien tuotteiden tekeminen myyntiin vaatii jo enemmän vaivaa. Järjestön työstä kertovat seinäkalenterit, T-paidat, rintanapit, pelikortit, postikortit ja kohdemaasta tuodut kauniit esineet ovat nekin keino tiedottaa ja samalla kerätä kassaan euroja. > Tie lahjoittajan sydämeen käy vatsan kautta? Eksoottinen ruoka on yksi suosituimpia myyntiartikkeleita esimerkiksi Mahdollisuuksien toreilla. auli starck Suomen UNICEF on tehokas varainhankkija > suomen unicef hankkii varoja lahjoituksilla, korttimyynnillä, koulu- ja yritysyhteistyöllä sekä vapaaehtoisten avulla toteutettavilla keräyksillä. Viime vuonna nuo keinot tuottivat maailman lapsille lähes viisi miljoonaa euroa, mikä on Suomen kokoiselle, pienelle markkina-alueelle hyvä saavutus. Olimme viidenneksi tehokkain UNICEF-komitea koko maailmassa. Tehokkuuden takuuna on luotettavuus, sillä ohjelmien seuranta ja raportointi on systemaattista. Lisäksi UNICEF on Suomessa hyvin tunnettu, kertoo UNICEFin varainhankintapäällikkö Liisa Susiluoto. Susiluoto vastaa Suomen UNICEFin keräyskampanjoista ja niiden arvioinnista. Vaikka suurin osa työpäivästä kuluukin kokouksissa tai näyttöpäätteen ääressä, on varainhankintapäällikön seurattava myös projektien edistymistä kohdemaissa, osallistuttava kansainväliseen suunnitteluun ja tietysti välitettävä kaikin tavoin viestiä lapsen oikeuksien toteutumisesta. Kansainvälisen UNICEFin ohjelmatoiminnan sisältöön Susiluoto ei voi vaikuttaa, mutta varainhankinnan painotuksiin hän kyllä saa sanoa sanottavansa. Neljäsosa rahoista menee omiin kohdemaihimme, joiden valintaan pystyn vaikuttamaan. Olen lähiaikoina lähdössä Nepaliin, jossa meillä on käynnissä Maailman tytöt kouluun! -projekti. Arvioin miten rahoittamamme ohjelma etenee ja samalla saamme myös arvokasta viestiä lahjoittajille, 19 vuotta UNICE- Filla työskennellyt Susiluoto selvittää. yritykset tiukan seulan läpi Yhä useammat suomalaisyritykset tukevat UNICEFia osana sosiaalista vastuutaan. Kansainvälisesti UNICEFilla on erittäin tiukat säännöt yrityksille, joiden kanssa tehdään yhteistyötä. Kaikki yhteistyökumppanit joutuvat käymään läpi kansainvälisen tutkinnan. Tutkinnassa selvitetään, ettei yritys ole missään tekemisissä ase-, huume- tai tupakkateollisuuden kanssa ja myös kytkökset lapsityövoimaan tutkitaan tarkoin. Tarkan valvonnan vuoksi tunnemme yritykset hyvin ja me yleensä otamme yhteyttä yrityksiin, kun saamme jonkin toimivan idean. Esimerkiksi Nestlén kanssa emme suostu yhteistyöhön, Susiluoto kertoo. hanna tattari kirahviposti 7/2004 7

8 Julkiset avustukset teema: varainhankinta Ulkoasianministeriö Kehitysyhteistyöhanketuki Valmistelumatkatuki Tiedotustuki > global.finland.fi/jarjestoille/ Lähialueyhteistyötuki > formin.finland.fi/lahialue Opetusministeriö Tuki rauhantyön edistämiseen Tuki vähemmistökulttuurien tukemiseen ja rasismin vastaiseen työhön Avustus nuorisotyötä tekeville järjestöille > Ympäristöministeriö Tuki kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista sekä ympäristökasvatusta ja -valistusta edistäville hankkeille > Sosiaali- ja terveysministeriö Tuki terveyden edistämiseen tarkoitetuille kokeilu-, kehittämis- ja tiedottamishankkeille sekä tutkimuksille > tem Raha-automaattiyhdistys Avustuksia terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi yleishyödyllisille sosiaali- ja terveysalan järjestöille > CIMO Stipendi- ja vaihto-ohjelmia > Henkilökohtaiset apurahat > apurahat.html Säätiöt > katso oheinen artikkeli linkkeineen Euroopan unioni Järjestöille avoimia rahoituslinjoja kestävän kehityksen hankkeisiin on noin 70. > europa.eu.int/comm/europeaid/cgi/ frame12.pl > eu-rahoitusoppaasta. Suomen vientiluotot kuriin säätiörahalla > kansalaisjärjestöjen Vientiluottokampanja polkaistiin käyntiin yhdysvaltalaisen säätiön rahoituksella. Kampanja pyrkii kääntämään Suomen vientiluottolaitosten toimintaa kestävämpään suuntaan tiedotuksen ja vaikuttamistyön keinoin. Kampanjan koordinaattori Tove Selin oli mukana tekemässä hakemusta C. S. Mott Foundationille. Säätiön kanssa sovittiin aluksi dollarin vuosittaisesta tuesta kolmen vuoden ajaksi. Nyt haetaan jatkoa vielä vuodeksi. Kuulimme säätiöstä kansainvälisen vientiluottokampanjan ECA Watchin kautta, Selin muistelee. Kansainväliset verkostot ovat hänen mielestään hyvä tietolähde. Muissa maissa ei yleensä ole valtiollista rahoitusta kuten Suomessa, joten tutustumalla eurooppalaisten tai amerikkalaisten järjestöjen toimintaan saa tietää, mitkä säätiöt niitä tukevat. Suuret amerikkalaiset, brittiläiset ja saksalaiset säätiöt voivat olla kiinnostuneita rahoittamaan suomalaisjärjestöjä, jos sopiva hanke löytyy. Mottin lisäksi ainakin Ford Foundation on tukenut joitakin suomalaisten järjestöjen projekteja. Säätiöillä on usein tarkat ohjeet ja linjaukset siitä, millaista ja kenen tekemää toimintaa ne haluavat tukea. Selin kertoo, että alussa Vientiluottokampanjaa varten oli vaikeuksia löytää Mottsäätiötä tyydyttävä, kooltaan riittävän suuri hakijajärjestö. Myös hakemuksen sanamuodot piti hioa tarkkaan. Vientiluottokampanjan kokemukset yhteistyöstä amerikkalaissäätiön kanssa ovat Selinin mukaan olleet pääosin positiivisia. Kampanjan puitteissa voi toimia varsin vapaasti. Vain talousraportointi tuottaa harmaita hiuksia Yhdysvaltain verolainsäädännön ja erilaisen kirjanpitotavan takia. > Lisätietoja ulkomaisista säätiöistä löytyy esimerkiksi: > Myös suomalaiset säätiöt jakavat avustuksia järjestöprojekteille. Tietoa niistä on koottu Säätiöpalvelu-sivuille outi hannula 8 kirahviposti 7/2004

9 teema: varainhankinta Myös järjestöjen kannattaa selvitellä toimintatapojaan, ettei yhteistyöyritys yhtäkkiä joudu tilanteeseen, jossa järjestön varainhankintaprosentti onkin 80, eikä 10 kuten julkisuudessa on kerrottu, SPR:n viestintäjohtaja Hannu-Pekka Laiho muistuttaa. tuulikki rautio Raha ei ratkaise yritysyhteistyössä > yritysyhteistyö herättää suomalaisten järjestöjen keskuudessa kuumia tunteita. Kaupallinen kumppanuus on monille merkki idealismin rappiosta ja markkinatalouden voittokulusta. Mieleen nousee kuvia ylikansallisten yritysten viherpesusta ja järjestöjen tärveltyneistä imagoista. Julkisen rahoituksen väheneminen ja tukijoiden hupeneminen on kuitenkin saanut monet järjestöt pitämään yritysyhteistyötä varteenotettavana varainhankintakeinona. SPR tekee yhteistyötä S-ryhmän, partiolaiset Haltin, Suunnon ja sijoituslaitos FIMin kanssa. Pelastakaa Lapset järjestön kumppaneita ovat Suomalainen Kirjakauppa, Ikea ja SAS ja listaa voisi hyvin jatkaa. Yritysyhteistyön aloittaminen vaatii asiantuntemusta. Järjestöjen kannattaa leikata vain sen kokoinen pala kakusta kuin mitä voivat syödä, neuvoo SPR:n viestintäjohtaja Hannu-Pekka Laiho. Kaikkein parasta on rakentaa selkeä paketti, jossa myyjät tietävät mitä ovat myymässä ja ostajat tietävät, mitä saavat. Kaupallinen yhteistyö tuo rahaa, mutta vaatii myös paljon. Sopimukset ovat työläitä ja niiden hallinnoiminen jää järjestöille, Laiho muistuttaa. Järjestöt ovat projektin vetureita: jos yritys ei saa vastiketta rahalleen niin yhteistyö loppuu pian. Yhteistyökumppaneiden valinnassa kannattaa olla erityisen tarkka. Järjestöjen tärkein myyntiartikkeli on niiden maine, eikä sen menetystä korvaa mikään. Viisas valitsee rahakkaimman tarjouksen sijaan firman, jolla ei ole luurankoja kaapissa. On hyvä valita yritys, joka edustaa samanlaista arvomaailmaa tai tekee samantyyppistä työtä, neuvoo konsultti Taina Marjanen. Neuvotteluissa kannattaa olla valpas ja keskeyttää palaveri heti, jos alkaa tuntua siltä. Järjestön hintaa ei pidä arvioida alakanttiin. Monet yritykset käyttävät esimerkiksi lehti-ilmoitteluun pienen järjestön vuosibudjetin verran rahaa. Yritysyhteistyöstä haaveilevien kannattaa myös pitää varansa, ettei järjestö muutu jakelukanavaksi yrityksen ylimääräisille tuotteille. Yritysyhteistyö voi myös olla vaikuttamistoimintaa. Järjestöt kouluttavat työntekijöitä esimerkiksi lasten oikeuksista ja saavat palkkioksi näkyvyyttä. Pelastakaa Lapset -järjestön ja Ikean välillä ei liiku rahaa, vaan vaihdamme asiantuntijuuttamme näkyvyyteen, kertoo yritysyhteistyön suunnittelja Sanna Heimala. Meillä on myös perinteistä yhteistyötä, mutta vaikuttamistoiminta on kyllä se suunta, mihin tälläkin alalla ollaan menossa. ilona niinikangas kirahviposti 7/2004 9

10 teema: varainhankinta Kokki-tarjoilija Sandra on työskennellyt Famodin ajanviettokeskuksessa jo kaksi kuukautta. Varsinkin loppukuusta, kun ihmiset ovat saaneet palkkansa, täällä on vilskettä, hän kuvailee. Varoja ajanviettokeskuksesta sandra latoo lautasillemme maissipuuroa ja lihaisaa tomaattikastiketta. Istumme vammaisfoorumin Xai-Xain läänin koordinaattorin Helderin kanssa lounaalla heidän uudessa ajanviettokeskuksessaan. Keskuksen tavoitteena on tuottaa järjestölle rahaa koulutus- ja valistustyöhön. Talo on hieno ja uusi, vasta kuusi kuukautta sitten avattu. Myös vammaisfoorumi Famodin toiminta Etelä-Mosambikin Xai-Xaissa on uutta. Järjestö aloitti toimintansa maaliskuussa Kun Famod perustettiin, mietimme myös eri keinoja, joilla voisimme rahoittaa toimintaamme, Helder kertoo. Siitä syntyi idea ajanviettokeskuksesta. Keskus tarjoaisi nälkäisille ruokaa, janoisille juomaa ja musiikinystäville paikan esiintyä. Vammaiset muusikot voisivat opettaa ei-vammaisia ja toisin päin, Helder kuvailee. Itse hän soittaa kitaraa ja lupaa opettaa minullekin kun seuraavan kerran satun kylään. Alkuun päästiin Abilis-säätiön rahoituksella. Abiliksen avulla remontoitiin tulvien jälkeen raunioina oleva talo, jossa nyt on baari ja keittiö sekä Famodin tuleva toimisto. Rahoilla rakennettiin myös pieni ulkokatos, jossa voi nauttia kesäilloista. Kalusteita ei vielä ole kuin baaripöytä ja -tuolit, mutta Helder on luottavainen. Kohta pystymme ostamaan toimistopöydän ja muutaman hyllyn, hän vakuuttaa. Myös keskuksen suhteen hän vaikuttaa tyytyväiseltä ja kertoo että tavoitteissa ollaan pysytty. Abiliksen rahoituksen loputtua rahaa on vielä kokin ja vahtien palkkoihin pariksi kolmeksi kuukaudeksi. Sinä aikana pystymme keräämään rahaa seuraavia kuukausia varten, Helder sanoo. Tuloilla katetaan myös sähkö ja vesilaskut. Osan työstä Famodin jäsenet tekevät vapaaehtoisvoimin. Keskus ei ole vielä tuottanut paljoa ylimääräistä rahaa, mutta ainakin se pystyy ylläpitämään itsensä. Näin alussa emme enempää odottaneetkaan, Helder sanoo. Ihmisten on ensin löydettävä tänne ja vasta sitten voimme saada suurempia voittoja ja taata hankkeen kestävyyden. Helder esittelee myös muita varainhankintaideoita. Aiomme ottaa yhteyttä paikalliseen jalkapallojoukkueeseen ja ehdottaa sopimusta, jonka mukaan kerran kuussa osa lipputuloista menisi vammaisten toimintaan. Myös kunnalle ollaan ehdottamassa, että tulot kunnallisarvoista laitettaisiin kerran vuodessa vammaistoimintaan. Juomme vielä lasin olutta ja Helder kiittelee suomalaisia ja etenkin Abilis-säätiötä. Samalla hän toivoo tulevaa yhteistyötä, ei vain rahoituksen vaan myös tiedonvaihdon merkeissä. Tarvitsemme kokemuksianne, hän sanoo. lotta valtonen 10 kirahviposti 7/2004

11 teema: varainhankinta kestävää kehitystä bisnestä tekemällä? > milloin kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö on kestävää? Usein olen törmännyt näkemykseen, että ainakin etelän järjestöjen osalta kestävyys on sama asia kuin omarahoitteisuus. Kun projektimaailman ehdoilla elävät pohjoisen järjestöt ryhtyvät yhteistyöhön etelän järjestöjen kanssa, tavoitteena on että jossain vaiheessa avun vastaanottaja jatkaa toimintaansa ilman ulkopuolista tukea. Siksi ei olekaan ihme, että järjestöjen varainhankinta ammattimaistuu pohjoisen lisäksi myös etelässä. Paikallisille rikkaille ja kasvavalle keskiluokalle järjestetään varainkeruutapahtumia suuren maailman tyyliin illalliskonserteista hyväntekeväisyysgolfturnauksiin. Gaaloja ja muuta suuren volyymin varainhankintaa tekevät etelässä lähinnä vakavaraiset järjestöt, joiden pääkonttori on pohjoisessa ja joiden paikalliset työntekijät ovat pääkaupungin koulutettua keskiluokkaa. Entäs köyhien itsensä perustamat järjestöt slummeissa ja maaseudulla? Ne eivät voi turvautua lahjoitus- tai jäsenmaksutuloihin, sillä ne toimivat alueilla, joilla ihmisillä ei ole rahaa hyväntekeväisyyteen. Ruohonjuuritason järjestöillä ei ole myöskään paikallisen eliitin rahastamiseen tarvittavia kontakteja, osaamista ja pääomaa. Kun köyhiltä ei voi saada rahaa lahjaksi, monet järjestöt ovat ryhtyneet hankkimaan tuloja perustamalla erilaisia pienbisneksiä. Sambiassa järjestöt hankkivat rahaa muun muassa pyörittämällä yhden pakettiauton bussifirmaa, vierasmajaa, valokopiopalvelua ja myymällä kaikkea mahdollista puutöistä pyörätuoleihin. Kestävyydestä (lue omarahoitteisuudesta) innostuneet avunantajat ovat yleensä tukeneet innokkaasti ruohonjuuritason järjestöjen bisneksiä. Hyvä niin, sillä ulkopuolisella rahalla toimivat järjestöt joutuvat elämään ainaisessa epävarmuudessa. yritystoiminta ei ole kuitenkaan kaikkialla toimiva patenttiratkaisu järjestöjen omavaraisuusongelmiin. Sambiassa on paljon järjestöjä, jotka ovat lopettaneet varsinaisen toimintansa kokonaan jatkaakseen bisneksiään, joilla kerätään rahaa vain työntekijöiden palkkoihin. Jos hyvin toimineesta järjestöstä tulee ulkopuolisen rahoituksen loppuessa juuri ja juuri hengissä pysyvä pikkufirma, on selvää että jotain on mennyt pieleen. Kyse ei ole siitä, että nämä järjestöt olisivat luonnostaan korruptoituneita. Jos rahoitus on saatava yritystoiminnalla, niin toki siihen on keskityttävä tosissaan varsinkin jos bisnestä pyörittävät kouluttamattomat köyhät, joiden pitää kerätä rahansa muilta köyhiltä. Viime kädessä järjestön työntekijät saattavat olla tilanteessa, jossa on pakko joko keskittyä pelkkään bisnekseen tai lopettaa koko järjestö ja jäädä työttömäksi. Jos sosiaaliturvaa ei ole ja muita työpaikkoja ei ole näköpiirissä, on ymmärrettävää että useimmat valitsevat bisneksen. jos pysyvää ulkopuolista rahoitusta vaativat hankkeet eivät ole kestävää kehitysyhteistyötä, niin olisi kai loogista lopettaa kokonaan projektit, jotka eivät pysty itsenäistymään. Valitettavasti suuri osa pienistä järjestöhankkeista on juuri sellaisia. Silti en usko, että kukaan haluaa tosissaan lopettaa ruohonjuuritason järjestöhankkeet, joilla köyhät kohentavat itse omia elinolojaan. Voidaan tietysti kysyä, että onko järjestöjen kehitysyhteistyössä pakko liikutella rahaa alun alkaenkaan. Varmasti olisi hyvä, jos etelän ja pohjoisen järjestöjen yhteistyö pyörisi nykyistä vähemmän rahan ympärillä, mutta käytännössä on olemassa paljon hyviä ruohonjuuritason hankkeita, jotka eivät voi toimia ilman rahaa. Näissä hankkeissa omavaraisuus ei ole kovin hyvä kestävyyden mittari eihän huonoosaisimpien oleteta tulevan Suomessakaan toimeen omillaan. janne sivonen 11

12 Kumppanuus-palkinto 2/3 Kumppanuuspalkintoehdokkaat 2004 Kepa palkitsee tänä vuonna ensimmäistä kertaa suomalaisen järjestön laadukkaasta kehitysyhteistyöstä Kumppanuus-palkinnolla. Tunnustus myönnetään hyvästä hankkeesta, jossa yhteistyö on tuloksellista ja pitkäjänteistä. Palkinnosta kisaa seitsemän ehdokasta, joista jokainen ansaitsisi tulla palkituksi. Esittelemme kaikki ehdokkaat Kirahvipostin numeroissa. > suomalaisilla lähetysjärjestöillä on ollut vuosikymmeniä yhteistyötä Tansanian luterilaisen kirkon ja Tansanian helluntailaisten kirkkojen kanssa. Monet suomalaiset lääkärit ovat työskennelleet näiden kirkkojen ylläpitämissä maaseutusairaaloissa lähetyslääkäreinä. Näihin sairaaloihin on ollut hyvin vaikea saada ammattitaitoista työvoimaa. Niinpä Suomen Kristillinen Lääkäriseura aloitti vuonna 1995 hankkeen sairaaloiden työntekijöiden ammattitaidon kehittämiseksi. Sairaaloiden johtoryhmät arvioivat lisätyövoiman ja koulutuksen tarpeen. He valitsevat koulutettavat ja oppilaitokset Tansaniassa. Puutteisiin vastataan nopeasti. Jos esimerkiksi sairaala tarvitsee pätevän talouspäällikön, muutamassa vuodessa kyetään kouluttamaan sopiva henkilö tehtävään. Hankkeen ansiosta sairaaloiden henkilökunnan pätevyys on kohentunut paljon, ja maaseudun köyhän väestön terveyspalvelut ovat parantuneet. Myös köyhillä tansanialaisilla on ollut mahdollisuus hankkia koulutus ammattiin. Sekä miehiä että naisia on koulutettu muun muassa sairaanhoitajiksi, kätilöiksi, laboratoriotyöntekijöiksi ja farmaseuteiksi. Alkuvuosina suomalaisilla lääkäreillä oli tärkeä rooli hankkeen suunnittelussa, toteutuksessa ja valvonnassa. Silloin luodut hyvät toimintamallit jatkuvat edelleen mutta nyt vastuu hankkeen toteutumisesta on tansanialaisilla. Suomalaisten ja tansanialaisten terveyden ammattilaisten välillä vallitsee toisen toisensa kunnioittaminen. Vaikka hankkeeseen kuuluukin edelleen se, että rikkaampi rahoittaa köyhempää, ei hanke perustu ylhäältäpäin ohjaamiseen vaan mahdollisimman tasaarvoisen kumppanuuden pohjalta toimimiseen. suomen kristillinen lääkäriseura lääkärit tukevat tansanian terveystyötä maailman sarjakuvat seinäsarjakuvia intiassa > maailman sarjakuvat on yhdessä intialaisen World Comics India -järjestön kanssa kehittänyt uuden, toimivan ja edullisen ruohonjuuritason tiedotusmuodon. Järjestöt ovat työpajoissaan opettaneet intialaisia kansalaisjärjestöjen aktivisteja tekemään seinäsarjakuvia. Seinäsarjakuvia on käytetty kampanjoissa aiemminkin, mutta uutta on se, että sarjakuvat ovat aktivistien itsensä tekemiä. Tällöin kuvakieli ja aiheet ovat paikallisia. Aloitekin tulee intialaiselta yhdistykseltä, kyläneuvostolta tai vastaavalta ryhmältä, joka päättää tiedottaa tärkeästä asiasta kylätasolla. Viesti välitetään eteenpäin piirtämällä seinäsarjakuva, jota monistetaan ja levitetään esimerkiksi bussipysäkille, temppelin seinälle ja klinikan ilmoitustaululle. Kuvien ansiosta viesti tavoittaa myös lukutaidottomat. Yhteistyö World Comics Indian kanssa alkoi vuonna Suomalaiset sarjakuvapiirtäjät Jussi (Juba) Tuomola, Tarmo Koivisto, 12 kirahviposti 7/2004

13 Katja Tukiainen ja Matti Hagelberg ovat osallistuneet ohjaajina työpajoihin Intiassa ja saaneet vaikutteita omaan työhönsä. Katja Tukiainen julkaisi kokemustensa innoittamana vuonna 2002 sarjakuvaalbumin Postia Intiasta. Sarjakuvanäyttelyitä on pidetty kummassakin maassa. Intiasta on saatu niin hyviä kokemuksia, että viime vuonna myös Tansaniassa on alettu opettaa kansalaisjärjestöaktiiveja tuottamaan seinäsarjakuvia. Maailman sarjakuvat ry:n hanke on innovatiivinen ja rohkeasti uusia yhteistyömuotoja kokeileva. Hankkeessa on huomioitu hienosti kulttuuriset tekijät, tasa-arvo ja ympäristö. Kasvatukselliset elementit ovat vahvasti mukana, ja hanke on onnistunut jalkautumaan myös suuren yleisön pariin Suomessa. oulun diakonissalaitoksen säätiö tyttökoulu ja opiskelijavaihtoa keniassa > oululais-kenialainen Karibuni-projekti tukee monipuolisesti Sirisian kylää Keniassa. Hankkeessa tuetaan kylän tyttökoulua ja edistetään alueen sosiaali- ja terveydenhoitoa. Tavoitteena on ollut myös molemminpuolinen kulttuurinen oppiminen, jota edistää opiskelija- ja asiantuntijavaihto. Yhteistyön perusfilosofiana on ollut alusta asti päättää kaikesta yhdessä. Työ alkoi 1990-luvulla vaihto-ohjelman luomisella suomalaisille ja kenialaisille terveysalan opiskelijoille ja opettajille. Vaihto-ohjelmassa suomalaisilla opiskelijoilla on ollut mahdollisuus toimia käytännön kehitysyhteistyössä syrjäisen kyläyhteisön kehittämisessä. Myös kenialaiset sosiaali- ja terveysalan opiskelijat ovat opiskelleet ja työskennelleet Oulussa ja sen lähiympäristössä. Karibuniprojekti yhdistää Oulussa peruskouluja, kahta ammattikorkeakoulua, yliopiston opettajankoulutusyksikköä, seurakuntia sekä useita sosiaali- ja terveysalan harjoittelupaikkoja. Esimerkiksi Oulun vanhainkodeissa moni vanhus muistaa kaivaten iloisia kenialaisia opiskelijoita. Yksi hankkeen pitkäaikainen tavoite on ollut tyttökoulun perustaminen. Sirisian tytöillä ei ollut mitään mahdollisuuksia jatkaa koulunkäyntiä peruskoulun jälkeen. Asian korjaamiseksi alueelle rakennettiin vuonna 2001 tyttöjen jatko-opiskelun mahdollistava koulu Karibuni Girl Secondary School. Viime vuonna koulussa opiskeli jo noin 250 tyttöä, ja koulu oli ylioppilaskirjoituksissa tuloksiltaan yksi maan parhaita. < Uusi järjestölaki kuohuttaa Tansaniassa > tansaniassa hyväksyttiin uusi kansalaisjärjestölaki vuonna Laki astui voimaan viime toukokuussa, mutta sen toimeenpano on edennyt hitaasti. Järjestöt ovat pitkään kampanjoineet uutta lakia vastaan, sillä se kaventaa perustuslain suojaamaa yhdistymisvapautta ja vaikeuttaa järjestöjen toimintaa. Hallitus on kuitenkin pyytänyt järjestöjä odottamaan lain toimeenpanoa, jolloin sen puutteet tulevat paremmin näkyviin. Lain mukaan jokaisen rekisteröidyn kansalaisjärjestön tulee raportoida toiminnastaan vuosittain. Järjestöjen tulee kunnioittaa paikallista kulttuuria ja perinteitä alueilla, joilla ne toimivat. Kansainvälisten kansalaisjärjestöjen tulee vahvistaa tansanialaisten järjestöjen toimintakykyä ja toimia niin, etteivät ne aiheta kilpailua tai väärinkäsityksiä paikallisten järjestöjen keskuudessa. Lain rikkominen voi johtaa sakkoihin tai jopa vuoden vankeusrangaistukseen ja kieltoon toimia järjestöissä. Tansanialaisjärjestöjen kattojärjestön TANGOn pääsihteeri Mary Mwingiran mukaan laki on perustuslain vastainen, sillä se rajoittaa kansalaisten oikeutta muodostaa yhdistyksiä ja erilaisia yhteenliittymiä. Laki on myös hallituksen aikaisemman kansalaisjärjestölinjauksen vastainen. Sen toimeenpano vaatii uutta byrokratiakoneistoa ja uudelleenrekisteröityminen aiheuttaa kohtuuttomia hankaluuksia ja kustannuksia erityisesti maaseudun pienille järjestöille. Lisäksi järjestöt ovat erityisen huolissaan siitä, että laki vaatii niitä toiminaan kansallisten kehityssuunnitelmien mukaisesti mikä saattaa vaikeuttaa järjestöjen poliittista vaikuttamistoimintaa. Lain hyviin puoliin kuuluu se, että järjestöjen rekisteröitymistä on yksinkertaistettu ja ns. salkkujärjestöjen toimintaa rajoitettu vaatimalla todisteita aktiivisuudesta. Laki koskee myös kansainvälisiä järjestöjä ja vaatii niiden paikallista rekisteröitymistä. Kepa-Tansania on rekisteröitynyt Tansaniassa ja solminut sopimuksen Tansanian hallituksen kanssa. Lain toimeenpanon astuttua voimaan ongelmia on ilmennyt erityisesti paikallistasolla. Morogoron alueen kansalaisjärjestöverkoston UNGOn puheenjohtaja Modest Mkude kertoo kunnallishallinnon lähestyneen heitä kirjeellä, jossa vaaditaan lähettämään tietoa järjestön toiminnasta ja kunnallishallinnon edustajien kutsumista UNGOn tilaisuuksiin. Valtakunnalliselta tasolta ei vielä ole tullut ohjeita lain toimeenpanosta, joten paikallisviranomaiset ovat ottaneet ohjat omiin käsiinsä. The Guardian lehti kertoi, että eräs ruotsalainen järjestö oli toiminut vuosia maassa rekisteröitymättä ja viranomaiset olivat nyt tarttuneet asiaan. Varapresidentin toimiston kansalaisjärjestöyksikkö lupasi lehdessä kurinpidollisia toimia järjestöä vastaan. Merkit viittaavat siihen, että järjestöjen toimintaa tarkkaillaan tiiviisti ja hallitus haluaa kontrolloida tiukasti järjestösektoria. Tansanialaisjärjestöjen kampanja lakia vastaan jatkuu, ja tavoitteena on saada aikaan muutoksia. Myös Kepa Tansania seuraa tilanteen kehittymistä aktiivisesti. tiina kukkamaa kirahviposti 7/

14 kepan koulutus syksy Miten aloitan kehitysyhteistyöhankkeen? Kurssi kehitysyhteistyön vasta-alkajille. Kurssilla käydään läpi kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön perusasiat: mitä järjestöltä vaaditaan, miten voi hakea rahoitusta ja mitkä ovat ulkoasiainministeriön hanketuen ehdot ja aikataulut. Lisäksi pohditaan, miten löytää kumppanijärjestö etelästä, mitä kuuluu hankkeen alkuvalmisteluihin sekä esitellään hankemuotoisen yhteistyön peruskäsitteistöä ja toimintatapoja. > hinta 33/50/67 euroa. > ilmoittautumiset mennessä Hankesuunnittelun peruskurssi Tule oppimaan kehitysyhteistyöhankkeen suunnittelun perusteita. Kurssilla käsitellään mm. ongelma-analyysiä, tavoitteiden laatimista, tasa-arvoa ja hankkeen kestävyyttä. > hinta 33/50/67 euroa. > ilmoittautumiset mennessä Taloushallinnon pieni iltakoulu Kurssilla opetellaan käytännön esimerkein suunnittelemaan ja seuraamaan hankkeen taloutta. Miten kustannusarvio, rahoitussuunnitelma ja talousraportti laaditaan? Miten niiden toteutumista voi seurata? Kurssi on tarkoitettu erityisesti pienille järjestöille, jotka saavat tai hakevat ulkoasiainministeriön hanketukea. Kurssi toteutaan kahtena iltana. > hinta 17/25/34 euroa. > ilmoittautumiset mennessä Mitä matkalaukkuun hankkeen suunnittelumatkalle? Suunnitteletko kehitysyhteistyöhanketta? Alustava idea on, mutta hankehakemus on vielä levällään ja taustaselvitykset ja osallistava suunnittelu etelän kumppanin kanssa kesken. Iltapäivätilaisuudessa käydään läpi hankesuunnittelumatkalla huomioitavia asioita: hanketta, kumppania ja hankkeen kestävyyttä sekä ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöjen valmistelumatkatuen hakemista. > hinta 10/15/20 euroa. > ilmoittautumiset mennessä Hankkeen seuranta ja arviointi Kurssin painopiste on seuranta ja arviointi osana hankekokonaisuutta. Kurssilla tutustutaan arvioinnin peruskäsitteisiin, arvioinnin ja hankesuunnittelun keskinäisiin linkkeihin, indikaattoreihin, seuranta- ja arviointimenetelmiin sekä arvioinnin valmisteluun ja toimeksiantoon. > hinta 33/50/67 euroa. > ilmoittautumiset mennessä huom! uusi päivämäärä! Eväitä järjestöjen varainhankintaan Kahden illan tietopaketti järjestöille varainhankinnan suunnittelusta ja organisoinnista sekä menetelmistä ja taidoista. > hinta 17/25/34 euroa. > ilmoittautumiset mennessä Gender ja osallistaminen Kurssilla käsitellään kahta kehitysyhteistyön keskeistä teemaa ja niiden linkittymistä. Kuinka voimme edistää sitä, että ihmiset pääsevät vaikuttamaan omaa elämäänsä koskeviin asioihin (osallistaminen) ja ottaa siinä sukupuoliroolit (gender) huomioon? Miten sukupuoli vaikuttaa osallistumiseen ja miten osallistava kehitys voi edistää myös sukupuolten tasa-arvoistumista? Harjoitellaan osallistavia menetelmiä ja gender-työkalujen käyttöä. > hinta 33/50/67 euroa. > ilmoittautumiset mennessä Gender järjestöjen hankkeissa kokemusten vaihtoa ja verkostoitumista Päivän aikana pohdimme genderiä (sosiaalinen sukupuoli) ja tasa-arvon edistämistä järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeissa. Käsitteitä selvennetään todellisten hanke-esimerkkien avulla. Järjestöillä on tilaisuus kertoa omista onnistumisistaan ja epäonnistumisistaan. Jaamme kokemuksia ja opimme niistä. Etsimme vastauksia kysymykseen Miten genderiä voi käsitellä läpileikkaavana teemana kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankeessa? > hinta 17/25/34 euroa. > ilmoittautumiset mennessä. 14 kirahviposti 7/2004

15 Kaikille kursseille ilmoittaudutaan joko sähköpostitse tai puhelimitse Kristina Olengille Ilmoittautuessasi kerro kurssin nimi ja ajankohta, osoitteesi ja sähköpostiosoitteesi, puhelinnumerosi sekä sen järjestön tai yhteisön nimi josta tulet. Kurssihinnat on ilmoitettu muodossa: hinta Kepan jäsenjärjestöjen jäsenille / hinta muista järjestöistä tuleville sekä opiskelijoille / hinta muille, esimerkiksi 33/50/67 euroa. Kurssimaksut laskutetaan jälkikäteen. Peruutukset tulee tehdä viimeistään kolme päivää ennen kurssia. Peruuttamattomista ilmoittautumisista perimme osallistumismaksun Päivä hankkeen taloushallintoa Kurssilla opetellaan käytännön esimerkein suunnittelemaan ja seuraamaan hankkeen taloutta. Miten kustannusarvio, rahoitussuunnitelma ja talousraportti laaditaan? Miten niiden toteutumista voi seurata? Kurssi on tarkoitettu erityisesti pienille järjestöille, jotka saavat tai hakevat ulkoasiainministeriön hanketukea. > hinta 17/25/34 euroa. > ilmoittautumiset mennessä Hankesuunnittelun peruskurssi verkossa Kurssin sisältö vastaa hankesuunnittelun peruskurssia. Kolmen viikon aikana verkkokurssilla käsitellään ongelma-analyysia, tavoitteiden laatimista, tasa-arvoa ja hankkeen kestävyyttä. > hinta 33/50/67 euroa. > ilmoittautumiset mennessä Syventävä hankearvioinnin kurssi Hankkeen seuranta ja arviointi -kurssin käyneille. Kurssilla syvennytään järjestöjen arvioinnissa kohtaamiin ongelmiin sekä tarkastellaan pitkän aikavälin vaikutusten arviointia ja arvioinnin tulosten hyödyntämistä. > hinta 33/50/67 euroa. > ilmoittautumiset mennessä Yhteisöteatterin ABC, Viittakiven opisto Kurssin painopiste on yhteisöteatterillisissa menetelmissä. Yhteisöteatteri on kehitysyhteistyössä laajalti käytetty osallistamiskeino. Kurssilla käydään läpi erilaisia yhteisöteatterimenetelmiä ja kurssi itsessään muodostaa pienimuotoisen teatterillisen prosessin. Kurssin keskeisiä käsitteitä ovat voimaantuminen, kunnioittava kohtaaminen sekä osallistaminen: kuka, ketä, missä ja mihin?kouluttajina kurssilla toimivat Olli-Pekka Ahtiainen ja Kaarina Karjula. > hinta 33/50/64 euroa. > ilmoittautumiset mennessä. Tarkempia tietoja kursseista saat myös: > Koulutussuunnittelija Antti Turakalta tai Kaisu Österiseltä (09) > Kepan www-sivun tapahtumakalenterista: > Kepa-l -sähköpostilistalta. liittymisohjeet: Kurssit pidetään Kepan koulutustilassa, Sörnäisten rantatie 25 B (1. kerros), Helsinki. Mikäli koulutuspaikka on toinen, siitä mainitaan erikseen. Kepa korvaa osallistujien matkakulut pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tuleville 17 euroa ylittävältä osalta halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan. Korvaus myönnetään vähintään koko päivän mittaiselle kurssille osallistuville Looginen viitekehys hankesuunnittelun välineenä Ensimmäinen lähioppimispäivä Ohjatun etätyön tekeminen Toinen lähioppimispäivä Loogisen viitekehyksen avulla voit kehittää taitojasi hankkeen tavoitteiden ja mittareiden laatimisessa ja saat välineitä hankkeesi seurantaan. Kurssin kahden lähioppimispäivän välillä työstetään ohjattuna etätyönä oman järjestön kehitysyhteistyöhankkeen suunnitelmaa. Ota siis hankesuunnitelma-aihiosi mukaan. Kurssi on tarkoitettu hankesuunnittelun peruskurssin käyneille. > hinta 33/50/67 euroa. > ilmoittautumiset mennessä Projektikirjanpidon alkeet Kurssilla opitaan kirjanpidon perusteita, harjoitellaan kirjanpitoa helppojen käytännön esimerkkien avulla sekä opetellaan lukemaan hankkeen raharaportteja. Kurssi on tarkoitettu erityisesti pienille kehitysyhteistyötä tekeville järjestöille. Kurssi toteutetaan kahtena peräkkäisenä iltana klo Kepan koulutustiloissa. > hinta 17/25/34 euroa. > ilmoittautumiset mennessä. kirahviposti 7/

16 tapahtumakalenteri kalenteri myös osoitteessa Afrikkalainen nainen tanssii ja elää -esitys klo Kulttuurikeskus Caisan juhlasalissa (Mikonkatu 17 C/Vuorikatu 14), Helsinki. Tanssin ja musiikin ammattilaisten ohjelmisto koostuu viidentoista eri etnisen ryhmien perinteisestä tansseista (mm. jola, mandinka, susu, serer ja wolof). Osa yolilaisista on esiintynyt aikaisemmin mm. Ranskassa, Sveitsissä ja Ruotsissa. Tule nauttimaan upeista tansseista, rytmeistä ja inkiväärijuomasta! Liput: aikuiset 7e, opiskelijat 6 e, lapset 3, 5 e. Lisätietoja: 27.8 Info-ilta vapaaehtoistyöstä etelässä Kulttuurikeskus Caisa, Helsinki, klo Lisätietoja: Rovaniemen Mahdollisuuksien tori. Tapahtuma järjestetään Rovaniemi-päivien yhteydessä. Luvassa on muun muassa työpajoja sekä iltaklubi. Torilla järjestetään myös Ruoka-aika -kampanjan Caffè latte -vaalitilaisuus. Torivieraat pääsevät äänestämään reilunkaupan, lähiruoan ja luomutuotteiden puolesta. Kansanäänestyksen ohella keitetään kahvia ja keskustellaan kahvista ja maidosta sekä niiden maailmankaupan vaikutuksista kehitysmaissa. Lisätietoja: Elisa Lahti, Polynesialainen ilta Kulttuurikeskus Caisa, Mikonkatu 17 C, Helsinki klo Mana o laka, Taurua, Hula Tahine -tanssiryhmät ja Havaji-bändi esittävät Tyynenmeren saarten tansseja. Lippujen hinnat: 7 aikuiset, 5 opiskelijat ja lapset, ja lapset alle 5-v. ilmaiseksi. Tervetuloa! Lisätietoja: Tyynenmeren Saarten Ystävyysseura, Kepan kirjaston kokoelmat verkossa Kepan kirjaston kokoelmat ovat jälleen nähtävissä netin välityksellä Osoitteessa on linkki hakulomakkeeseen, jonka avulla voit tutustua Kepan kirjaston aineistotarjontaan. Tällä hetkellä kehitysalan kirjallisuutta globalisaatioteorioista kaunokirjallisuuteen on kokoelmissa yli nimekettä. Uusin kirjastoon hankittu aineisto löytyy linkin uutuudet kautta, ja linkki lehtiluettelo avaa listan kirjastoon tulevista alan aikakauslehdistä, joita tällä hetkellä on toista sataa. Paikan päällekin kirjastoon olet edelleen tervetullut. Aukioloaika on ma-ti klo 10-18, ke ja to 9-16 osoitteessa Sörnäisten rantatie 25, 3. krs. päätoimittaja ilona niinikangas (09) toimitussihteeri sini kuvaja (09) taitto iiro törmä (09) painopaikka hannun tasapaino, espoo tilaukset heli mäki-hakola (09) tai toimituksen osoite sörnäisten rantatie 25 B, helsinki julkaisija kehitysyhteistyön palvelukeskus ry kepa. kepan toimintaa tuetaan julkisin varoin ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen osaston kansalaisjärjestömäärärahoista. issn kirahviposti 7/2004 Päivitä tietosi:

LIITE 8B Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Talousarvio 2009

LIITE 8B Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Talousarvio 2009 LIITE 8B Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Talousarvio 2009 1 Jäsenten toimintaedellytysten turvaaminen Toiminnan tulot 2 Kansainvälisyyskasvatus Toiminnan tulot 3 Kehityspoliittinen vaikuttaminen

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Kepan tavoite ja tehtävät

Kepan tavoite ja tehtävät www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Korkeakoulujen kevätpäivät 23.5.2012 Lahti Järjestökoordinaattori Sanna Rekola / Kepa 09 584 23 271, sanna.rekola@kepa.fi

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014. Vastuullinen lahjoittaminen ry

Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014. Vastuullinen lahjoittaminen ry Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014 Vastuullinen lahjoittaminen ry KESKEISET TULOKSET 1(2) 2 23.4.2014 T- 12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi» Varainhankinta kuuluu useimmin (73 %) osana

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

kirahviposti 5/2004 toukokuu Järjestöt pohtivat yhteistyön laatukriteereitä kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti

kirahviposti 5/2004 toukokuu Järjestöt pohtivat yhteistyön laatukriteereitä kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti kirahviposti kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti > www.kepa.fi/kirahviposti 5/2004 toukokuu vapaaehtoistyö velvoittaa > SUOMALAISET käyttävät keskimäärin 18 tuntia kuussa vapaaehtoistyöhön. Määrä

Lisätiedot

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA.

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA. pari pari 1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. POHTIKAA...miten niiden toteutuminen vaikuttaa Naomin/Dain elämään....mitä tapahtuu, jos tavoitteet eivät toteudukaan....miten tavoitteiden

Lisätiedot

kirahviposti 11/2004 joulukuu

kirahviposti 11/2004 joulukuu kirahviposti kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti > www.kepa.fi/kirahviposti 11/2004 joulukuu maailman enemmistön asialla > valtaosa maailman ihmisistä ei kuulu viralliseen talousjärjestelmään,

Lisätiedot

kirahviposti vastuullisuuden kasvattajat 9/2004 lokakuu Köyhyyden kasvot Reilun kaupan tuotteet kunnallisiin ruokapöytiin!

kirahviposti vastuullisuuden kasvattajat 9/2004 lokakuu Köyhyyden kasvot Reilun kaupan tuotteet kunnallisiin ruokapöytiin! kirahviposti kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti > www.kepa.fi/kirahviposti 9/2004 lokakuu Köyhyyden kasvot > kuka määrittää köyhyyden? Mitä tarkoittaa köyhdyttäminen? Mitä sinä voit tehdä köyhdyttämisen

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

Joukkorahoitus eli crowdfunding

Joukkorahoitus eli crowdfunding Joukkorahoitus eli crowdfunding Joukkorahoitus on vaihtoehtoinen tapa yritykselle löytää rahoitusta Ideana on esitellä yrityksen tuotteet ja palvelut suurelle joukolle ja saada heidät kiinnostuneiksi yrityksestä

Lisätiedot

Kepan jäsenanomuslomake

Kepan jäsenanomuslomake Kepan jäsenanomuslomake Haemme varsinaiseksi jäseneksi kannatusjäseneksi Yhteystiedot: (*-merkityt tiedot tulevat näkyviin Kepan verkkosivuille) 1. Järjestönne virallinen nimi*: 2. Lyhennelmä nimestä*:

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Kepa ry ESITYSLISTA 11/2015 1 (5) Elimäenkatu 25-27 Hallituksen kokous 16.12.2015 00260 Helsinki 8.12.2015

Kepa ry ESITYSLISTA 11/2015 1 (5) Elimäenkatu 25-27 Hallituksen kokous 16.12.2015 00260 Helsinki 8.12.2015 Kepa ry ESITYSLISTA 11/2015 1 (5) HALLITUKSEN KOKOUS 11/2015 Aika 16.12.2015 klo 15.00 Paikka Huom! Kepan toimisto, kokoushuone Vallila, 5. krs Hallituksen ja henkilökunnan yhteinen glögihetki klo 14.30-15.00

Lisätiedot

Ainejärjestöt ja kehitysyhteistyö. Noora Luukka Anni Loukaskorpi

Ainejärjestöt ja kehitysyhteistyö. Noora Luukka Anni Loukaskorpi Ainejärjestöt ja kehitysyhteistyö Noora Luukka Anni Loukaskorpi Koulutuksen sisältö Esittelykierros JYY:n kehysektori Avaintoimijat ja -tehtävät Kehy-valiokunta Päähankkeet Kehitysyhteistyöprojekti Intiassa

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo 15.2.2012

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo 15.2.2012 Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö Hakijainfo 15.2.2012 Grundtvig Senior Volunteering project Tarkoituksena: Tarjota senioreille uusia vaihtoehtoja aktiiviseen elämään ja yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi?

Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi? Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi? Veera Hämäläinen 7.11.213 2 Tunnettuudesta brändiin Jotta voi rakentaa brändiä, järjestö pitää tuntea. Paranna siis järjestösi tunnettuutta. Rakenna

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

TEEMANA KOULUTUS SISÄLTÖ: ALOITTELIJAT KENTÄLLE, JÄRJESTÖVETERAANIT KURSSILLE. sivu 9. sivut 5-9

TEEMANA KOULUTUS SISÄLTÖ: ALOITTELIJAT KENTÄLLE, JÄRJESTÖVETERAANIT KURSSILLE. sivu 9. sivut 5-9 1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY HELMIKUU 2003 2/03 ALOITTELIJAT KENTÄLLE, JÄRJESTÖVETERAANIT KURSSILLE Kepan yhteystoimitsijat toivovat, että myös kehitysyhteistyön konkarit päivittäisivät tietojaan

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

kirahviposti 3/2004 maaliskuu Järjestöjä kuultava hankehallinnon uudistuksessa kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti

kirahviposti 3/2004 maaliskuu Järjestöjä kuultava hankehallinnon uudistuksessa kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti kirahviposti kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti > www.kepa.fi/kirahviposti Reilun kaupan edistämisyhdistys on tuonut viime vuosina onnistuneesti esiin arkipäiväisten ostospäätösten poliittisuutta.

Lisätiedot

Esitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014. Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015

Esitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014. Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015 Esitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015 Toimintavuosi 2014 pähkinänkuoressa Maailma myllerryksessä: turvallisuus Suomen hallitus myllerryksessä:

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Aasia-ohjelma koulutusyhteistyö

Aasia-ohjelma koulutusyhteistyö Aasia-ohjelma koulutusyhteistyö Hakukuulutus 2016: Kiina ja Intia 1. Yleistä CIMOn Aasia-toimintojen koulutusyhteistyötä koskeva ohjelma rahoittaa korkeakoulujen koulutusyhteistyöhankkeita Suomelle erityisen

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN JA JÄRJESTÖN YHTEISTYÖ

PK-YRITYKSEN JA JÄRJESTÖN YHTEISTYÖ Tuula Antola, Kaipaus Finland Oy Tuula Colliander, Suomen Punainen Risti ry 17.9.2009 PK-YRITYKSEN JA JÄRJESTÖN YHTEISTYÖ PK-YRITYS & JÄRJESTÖ MIKSI MITÄ MITEN Kaipauksen kumppaneita! Logonet B2C!

Lisätiedot

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.!

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.! HAKUOHJEET 2014 Tiina ja Antti Herlinin säätiön ensimmäinen hakuaika järjestetään 1.-30.11.2014. Säätiö vastaanottaa avustushakemuksia sekä yhteisöiltä että yksityishenkilöiltä. Avustuksia myönnetään säätiön

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Yhdistystoiminnan rahoitus Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry - toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Aluefoorumi Tornio 3.10.2015 EHYT ry:n strategiasta 2014-2020 Yhdistämme vapaaehtoistoiminnan voiman ja asiantuntijoidemme osaamisen Vapaaehtoistoiminta

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

VETY-hanke. Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä. Vapaaehtoistoiminnan kulujen ja hyötyjen laskeminen. Jenni Sademies, 12.11.

VETY-hanke. Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä. Vapaaehtoistoiminnan kulujen ja hyötyjen laskeminen. Jenni Sademies, 12.11. VETY-hanke Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Vapaaehtoistoiminnan kulujen ja hyötyjen laskeminen Jenni Sademies, 12.11.2013!"#$%&%!'('')*+,-.+/0%/1)-.*/02/11-.)..3%/*+)-.0..3%4%5336'7(786-.)7278%9-)::3+/.6).67.%;/%4%

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Mannerheimin Lastensuojeluliiton Toijalan yhdistys ry Hallituksen kokous Laaksola 8.9.2014 klo 17.30 PÖYTÄKIRJA nettiversio PÖYTÄKIRJA 1. Kokouksen avaaminen Yhdistyksen puheenjohtaja ilmaisi kokouksen

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Ulkomaille lähtevä vapaaehtoistyöntekijä. Anni Vihriälä Etvo-koordinaattori 13/02/2012

Ulkomaille lähtevä vapaaehtoistyöntekijä. Anni Vihriälä Etvo-koordinaattori 13/02/2012 Ulkomaille lähtevä vapaaehtoistyöntekijä Anni Vihriälä Etvo-koordinaattori 13/02/2012 Miksi lähettää vapaaehtoisia? Mikä on järjestäjän motiivi? Kenen tarpeeseen halutaan vastata? Mitkä ovat tavoitteet?

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk v. 2011 Tausta ja hakukelpoisuus Tunnettiin aikaisemmin nimellä tiedotustuki On jaettu jo 30 vuotta kansalaisjärjestöille

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015 Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Malliyhdistys Ry Puh. 040 123 4567 Y-tunnus 12345-6 Tiekatu 23 A 15 00120 PAIKKAKUNTA www.malliyhdistys.fi

Lisätiedot

Yhdistystiedote 3/2015

Yhdistystiedote 3/2015 Yhdistystiedote 3/2015 Tervehdys yhdistysaktiivi, Kevät etenee hyvää vauhtia. Useimpien kanssa tapasimmekin jo liittokokouksessa. Tässä yhdistystiedotteessa on koottu tärkeimpiä liiton kuulumisia teille

Lisätiedot

kirahviposti 11/2003 joulukuu Hyvää joulua! Hankehakemukset nyt ministeriön pohdittavina > sivu 5 > sivut 9-13 toivottavat kepalaiset

kirahviposti 11/2003 joulukuu Hyvää joulua! Hankehakemukset nyt ministeriön pohdittavina > sivu 5 > sivut 9-13 toivottavat kepalaiset kirahviposti kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti > www.kepa.fi/kirahviposti 11/2003 joulukuu Hankehakemukset nyt ministeriön pohdittavina > Järjestöjen hankehakemusten esikäsittely Kepassa on

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Kepa ry ESITYSLISTA 1 (5) Elimäenkatu 25-27 8.1.2016 00510 Helsinki Hallituksen kokous 20.1.2016 puh. (09) 584 233

Kepa ry ESITYSLISTA 1 (5) Elimäenkatu 25-27 8.1.2016 00510 Helsinki Hallituksen kokous 20.1.2016 puh. (09) 584 233 Kepa ry ESITYSLISTA 1 (5) HALLITUKSEN KOKOUS 1/2016 Aika 20.1.2016 klo 15.00 Paikka Kokouksen osanottajat Kepa, kokoushuone Dialogi Elimäenkatu 25-27, 6. krs. 00510 Helsinki Puheenjohtaja Majanen Pertti

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA. Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku.

OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA. Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku. 1 OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku.fi/nuoriso 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä avustuksista 2. Mihin tarkoituksiin

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Hankevalmistelumatkatuki Infotilaisuus Kepassa 10.10.2013

Hankevalmistelumatkatuki Infotilaisuus Kepassa 10.10.2013 Hankevalmistelumatkatuki Infotilaisuus Kepassa 10.10.2013 Kuka voi hakea? Suomessa rekisteröity, oikeustoimikelpoinen, voittoa tavoittelematon järjestö tai säätiö (väh. 1 vuosi rekisteröitymisestä) Järjestöllä

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2010

TOIMINTAKERTOMUS 2010 TOIMINTAKERTOMUS 2010 Ohjelman ensimmäinen toteutusvuosi Keskeistä v. 2010: * Better Aid/Open Forum -prosessit * YK:n ilmastoprosessit * kehitysyhteisvarojen lisäys Suomessa * edunvalvonnan onnistumiset

Lisätiedot

LÄÄKÄRISEURA COCCYX ry Sihteeri. Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3)

LÄÄKÄRISEURA COCCYX ry Sihteeri. Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3) Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3) Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Hallitus, c/o Riitta Soinola PL 713, 00101 Helsinki YHDISTYSJÄSENYYS Lääkäriseura Coccyx ry (Association médicale Coccyx) on Ranskassa opiskelleiden

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu ry

Suomen Pakolaisapu ry Suomen Pakolaisapu ry Kansainvälistyvä kansanopisto 27. 28.11.2007 Pia Lindfors pia.lindfors@pakolaisapu.fi Taustaa Perustettu 1965 Varainkeruu Tiedotus Kouluyhteistyö ja kv-kasvatus Omat kehy-hankkeet

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Järjestöt ja monikulttuurisuus Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Mikä tuo Pohjois-Karjalaan TYÖ OPIS- KELU PERHE PAKO

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

3. Työjärjestyksen hyväksyminen Lisätty kohdat 12. Työelämäpäivät, 16. Kevätkokous, 11. Opintotukikannanotto ja 7. Ruutisalaliiton tuomitseminen.

3. Työjärjestyksen hyväksyminen Lisätty kohdat 12. Työelämäpäivät, 16. Kevätkokous, 11. Opintotukikannanotto ja 7. Ruutisalaliiton tuomitseminen. TIIMA RY PÖYTÄKIRJA HALLITUKSEN KOKOUS 06/2013 4.3.2013 klo 12.00 Tiimahuone, Linnanmaa Läsnäolijat: Ilkka Peuna Noora Alatainio Anton Kurttila Taneli Sihvonen Riku Yliviuhkola Aleksi Oja Tuomas Timonen

Lisätiedot

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 Tekijä: Åsa Fredriksson Laadittu: 24. helmikuuta 2013 Tarkistettu: 10. syyskuuta 2014 Versio:

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010. Koulutustilaisuus 10.3.2010

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010. Koulutustilaisuus 10.3.2010 Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010 Click to edit Master subtitle style Koulutustilaisuus 10.3.2010 Tuen tarkoitus tarkoitettu Suomessa tapahtuvaan viestintään

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

Pirkanmaan CP-yhdistys ry

Pirkanmaan CP-yhdistys ry Pirkanmaan CP-yhdistys ry SÄÄNNOT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE 1. Yhdistyksen nimi on Pirkanmaan CP-yhdistys ry 2. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere ja sen toimialueena on Pirkanmaa. 2 TARKOITUS, TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

NAISTEN PANKKI Satu Mehtälä PwC 6.3.2009

NAISTEN PANKKI Satu Mehtälä PwC 6.3.2009 NAISTEN PANKKI Satu Mehtälä PwC 6.3.2009 Naisten Pankki sai alkunsa 12 suomalaisnaisen Liberian matkasta 1/2007: Ellen Sirleaf Johnson I would like You to tell the Story of hope Liberialaisen naisyhteisön

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011. Vaasan Ekonomit Vasa Ekonomer ry

Toimintasuunnitelma 2011. Vaasan Ekonomit Vasa Ekonomer ry Toimintasuunnitelma 2011 Vaasan Ekonomit Vasa Ekonomer ry Yleistä 2 Yhdistyksemme on perustettu 9.5.1937, vuosi 2011 on yhdistyksemme 74. toimintavuosi. Jäsenmäärämme 1.1.2010 oli 786. Toiminta-ajatuksemme

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 Kestävän kehityksen asiantuntijaseminaari Leena Saloheimo 17.4.2015 VASTAAJAT, edustavuus - vastaajia 117 (*) osa vastasi

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Tuusulan järjestöfoorumi 16.02.2011 Hanna Falck & Mika Väisänen Taustaa Perustettu 23.04.2007 Järvenpäässä Kolme järjestöä perustamassa Kotipaikka Järvenpää ja toimialue

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia,

Lisätiedot

TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS

TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS 2015 OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiö Kyösti Haatajan säätiö SÄÄTIÖIDEN SYNTY JA TOIMINTA OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiö ja Kyösti Haatajan säätiö ovat tukeneet tieteellistä

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011

Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011 Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011 9:30 Johdanto Mikko Utriainen, teknologia-asiantuntija, Tekes 9:40 Uudistuva julkisen tutkimuksen rahoitus Asko

Lisätiedot