kirahviposti 7/2004 elokuu Laki vaikeuttaa järjestötyötä Tansaniassa Mitä kansainvälisyyskasvatushankkeella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kirahviposti 7/2004 elokuu Laki vaikeuttaa järjestötyötä Tansaniassa Mitä kansainvälisyyskasvatushankkeella"

Transkriptio

1 kirahviposti kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti > Sauli Ingman kalasti Maailman luonnonsäätiölle tukijäseniä Helsingin Kampissa. 7/2004 elokuu Laki vaikeuttaa järjestötyötä Tansaniassa > tansanian uusi kansalaisjärjestölaki on alkanut aiheuttaa ongelmia. Järjestöjen vastustamaa, pari vuotta sitten voimaan tullutta lakia toteutaan nyt käytännössä. Järjestöjen toimintaa tarkkaillaan ja kontrolloidaan entistä tiiviimmin. Esimerkiksi kunnallishallinto on vaatinut järjestöiltä tietoa näiden toiminnasta sekä edellyttänyt hallinnon edustajien kutsumista järjestön tilaisuuksiin. Tansanian kansalaisjärjestöjen kampanja lakia vastaan jatkuu. Järjestöt kritisoivat lakia siitä, että se rajoittaa kansalaisten oikeutta muodostaa yhdistyksiä. Järjestöt ovat erityisen huolissaan siitä, että laki vaatii niitä toimimaan kansallisten kehityssuunnitelmien mukaisesti, minkä pelätään estävän järjestöjen poliittista vaikuttamistyötä. Lain mukaan järjestöjen tulee kunnioittaa paikallista kulttuuria ja traditioita alueilla, joilla he toimivat. Äärimmillään esimerkiksi tyttöjen sukupuolielinten silpominen voidaan katsoa tällaiseksi paikalliseksi traditioksi. > Lue lisää sivulta 13 ammattimainen varainhankinta lisääntyy > suurten järjestöjen lisäksi myös keskikokoiset keräävät varoja Suomessa yhä ammattimaisemmin. Kehitykselle löytyy myös kritisoijia etenkin pienistä järjestöistä, joiden resurssit eivät riitä suurimuotoiseen varainhankintaan. Alan kehittyminen voi kuitenkin hyödyttää myös pieniä yhdistyksiä. Varainhankinnasta järjestetään kursseja ja järjestöille on syntynyt uusi yhteistyöorganisaatio Vastuullinen Lahjoittaminen (VaLa). > Tämä teemanumero tarjoaa vinkkejä varainhankintaan sekä pohdintaa yritysyhteistyöstä: sivut 6-11 Mitä kansainvälisyyskasvatushankkeella on saavutettu? Tule kuulemaan hankkeen loppuraportin tuloksista klo Kepan Puhveli-auditorioon (Sörnäisten rantatie 25 B). Ilmoittautumiset: kunnat voivat muuttaa maailmaa.. 3 aika hakea tiedotustukea...4 kumppanuus-palkinto...12 kepan koulutuskalenteri tapahtumakalenteri... 16

2 kehitysyhteistyön palvelukeskus servicecentralen för utveclingssamarbete service centre for development cooperation sörnäisten rantatie 25 fin helsinki tel fax johtotiimi toiminnanjohtaja Ville Luukkanen > ohjelmajohtaja Maija Seppo > hallintojohtaja Anri Kyöstilä > ohjelmayksikkö julkaisutiimi päätoimittaja / verkkojulkaisut Jukka Aronen > tiedottaja Sini Kuvaja > tiedottaja Ilona Niinikangas > toimittaja / verkkojulkaisut Tuomas Paukku > graafikko Iiro Törmä > koulutus- & neuvontatiimi hankeneuvoja Saara Kalaluka > kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen > kehyksen eu-hankeneuvoja Saara Lehmuskoski > laatukoordinaattori Eija Mustonen > kurssisihteeri Kristina Oleng > koulutussuunnittelija Antti Turakka > koulutussuunnittelija Kaisu Österinen > kumppani-tiimi päätoimittaja Ilkka Lehdonmäki > toimitussihteeri Anna Berghäll > toimittaja Tuomas Lehto > maailma kylässä-tiimi festivaalituottaja Kai Artes > kepa etelässä kepa mosambik c.p. 4441, maputo, mozambique katuosoite: rua joao de barros 322, sommershield, maputo tel: fax: koordinaattori Leena Vaaranmaa ohjelmatyöntekijät Severino Ngole Sergio Gómez Frederico Joáo sihteeri Helena Chivite tiedottaja Lotta Valtonen yhteystoimitsija Katja Kari kepa nicaragua clinica tiscapa 1 c. ariba plaza san ramón módulo 9,apto 1093 managua, nicaragua tel: fax: kirahviposti 7/2004 promoottori Aila Kinnunen > järjestöavustaja Alonzo Heino > resurssitiimi informaatikko Heikki Niemelä > ohjelmasuunnittelija Anja Onali > tuottaja Juha Rekola > kirjastoapulainen Esko Virtanen > vaikuttamistiimi kehityspoliittinen sihteeri / kauppa ja kehitys Matti Hautsalo > tiedottaja Mika Railo > kehityspoliittinen sihteeri / eu Maria Suoheimo > kehityspoliittinen sihteeri / ruokaturva Miia Toikka > kehityspoliittinen sihteeri Kent Wilska > verkostotiimi järjestökoordinaattori/kampanjat Outi Hannula > järjestökoordinaattori/edunvalvonta Auli Starck > koordinaattori / kansainvälisyyskasvatus Anisa Doty > projektisihteeri / kansainvälisyyskasvatus Pauliina Koponen > koordinaattori / etvo Suvi Halttula > ohjelma-avustaja Jari Laukka > vs. koordinaattori Rene Hooker ohjelmatyöntekijä Carla Bush tiedottaja Kimmo Lehtonen yhteystoimitsija Riku Laukkanen kepa sambia p.o.box 36524, 1010 lusaka, zambia katuosoite: roan road, kabulonga tel: / fax: koordinaattori Seppo Karppinen ohjelmatyöntekijä Jack Kalipenta sihteeri Sabina Luputa informaatikko Nyangu Nyoni tiedottaja Sharon Sichilongo tiedottaja Janne Sivonen yhteystoimitsija Esa Salminen hallintoyksikkö atk-tiimi järjestelmäsuunnittelija Kalle Korhonen > webmaster Kristian Kouvo > atk-tuki Mari Vallius > atk-avustaja Juho Vuori > taloustiimi taloussuunnittelija Pekka Ahonen > palkanlaskija Marika Heikkinen > pääkirjanpitäjä Kirsti Koho > kirjanpitäjä Sirkku Pallasmaa > toimistosihteeri Jaana Vesalainen > hallintotiimi henkilöstösuunnittelija Heli Lantta > hallintoassistentti Heli Mäki-Hakola > hallintosihteeri Anja-Maija Palmu> hallintokoordinaattori Anne Romar > hallintoavustaja Tomas Toro > kepan työntekijöiden, kenttätoimistojen työntekijöiden sekä yhteystoimitsijoiden henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat muotoa tansania p.o.box 1835 morogoro, tanzania puhelin: fax: sähköposti: ohjelmatyöntekijä Gertrude Mmbaga yhteystoimitsija Tiina Kukkamaa hallintosihteeri Sabina Jalli thaimaa yhteystiedottaja Timo Kuronen per, 409 soi rohitsuk pracharatbampen road huay khwang, bangkok 10320, thailand puhelin: fax: indonesia yhteystiedottaja Henri Myrttinen insist skip blok t-7/ ct. iv/38 blimbingsari-depok-sleman yogyakarta, indonesia sähköposti:

3 ida pimenoff Tulisiko kunnassanne toimia maailmankaupan muuttamiseksi oikeudenmukaisemmaksi? No totta kai pitäisi, sehän on itsestään selvää, naurahti eräskin Mahdollisuuksien tori -vieras, jota houkuteltiin osallistumaan Caffè latte -äänestykseen. Kunnat voivat muuttaa maailmaa > yleisöä ei ollut vaikea saada vaaliuurnille, eikä se johtunut vain äänestäjille tarjotusta ilmaisesta kahvista. Kaupunkilaiset pitivät selvästi asiaa tärkeänä, ja äänestystulokset puhuivat puolestaan: kyllä-äänten osuus nousi 99 prosentin kieppeille jokaisella torilla, jossa leikkimielinen kansanäänestys järjestettiin. Ei kuitenkaan ole mitenkään itsestään selvää, että kunnat toimisivat oikeudenmukaisemman maailmankaupan puolesta. Se johtuu osittain myös siitä, ettei kunnilla mielletä olevan roolia globaalissa taloudessa. Syksyn kunnallisvaalien alla Ruoka-aika-kampanja nostaa esille kuntien vastuun ja toimintamahdollisuudet köyhyyden ja nälän poistamisessa maailmassa. vastuullisempaa hankintapolitiikkaa Kunnat ovat merkittäviä taloudellisen vallan käyttäjiä. Julkisten hankintojen arvioidaan muodostavan jopa 16 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta. Hankintatoimi onkin kuntien tärkeimpiä kosketuspintoja globaaleihin ongelmiin. Kunnat ostavat keskitetysti suuret määrät elintarvikkeita esimerkiksi koulujen, päiväkotien ja vanhainkotien ruokailuja varten. Jos näissä alettaisiin käyttää lähiruokaa, luomuruokaa ja reilun kaupan tuotteita, sillä olisi huomattava vaikutus ruokatalouden kehitykseen Suomessa ja viljelijöiden elinolojen paranemiseen kehitysmaissa. Vaikka kunnat eivät pääse päättämään maailmankaupan säännöistä, ne voivat omalla hankintapolitiikallaan edistää vastuullista kulutusta. Myös kulutusvalinnoilla on merkitystä siinä, millaiseksi globaali ruoan tuotanto ja kauppa muodostuu. kohteina kunnallisvaaliehdokkaat Koska globaalien kysymysten kytkeminen kunnan julkisiin hankintoihin on uusi asia, kannattaa varautua siihen, ettei tuloksia synny yhdessä yössä. Kunnan luottamusmiesten näkemys on usein ratkaiseva vastuullisempaan hankintapolitiikkaan siirtymisessä. Siksi vaalivuosi on otollinen aika viedä asiaa eteenpäin. Kunnallisvaalit pidetään tänä syksynä 24. lokakuuta. Vaalien alla järjestöjen kannattaa hankkia valtuutetuilta ja ehdokkailta lupauksia lähiruoan, luomuruoan ja reilun kaupan tuotteiden käytöstä kunnan ruokahankinnoissa. Caffè latte -äänestyksen tulosta voi käyttää hyväksi kampanjoinnissa. Kepa tarjoaa tukea kampanjointiin toimintavinkkien, materiaalien ja valtakunnallisen tiedotuksen muodossa. samat periaatteet kotona ja kaukana Kampanjoijat saattavat törmätä väitteeseen, että EU-direktiivi julkisista hankinnoista kieltäisi muiden kuin puhtaan taloudellisten seikkojen huomioimisen hankinnoista päätettäessä. Se on kuitenkin väärä luulo. Nykyisen hankintalainsäädännön puitteissa on mahdollista edellyttää esimerkiksi luomutuotettua tai reilun kaupan kriteerit täyttävää tuotetta. Määrittelemällä tarjouspyynnössä tarkat kriteerit halutulle tuotteelle myös lähiruoan suosiminen onnistuu. Kyse on siis ennen kaikkea poliittisesta tahdosta, lisäksi tarvitaan jonkin verran teknistä osaamista. Lähiruoan käyttö kuntien ruokahankinnoissa on jo paikoin lyömässä itseään läpi, sillä lähiruoan välitön merkitys seudun työllisyydelle ja paikallistaloudelle on helppo mieltää kunnan kokonaisetuna. Luomu- ja reilun kaupan tuotteiden kohdalla haaste on sikäli suurempi, että niiden käyttäminen merkitsee yleensä myös suurempaa ruokalaskua. Tässä tullaan arvokeskusteluun: onko moraalisesti oikein käyttää niin halpaa kahvia, ettei sen tuottaja ole saanut siitä edes omiaan takaisin? Haasteena on saada kunnan päättäjät ja kuntalaiset mieltämään itsensä osana laajempaa yhteisöä kuin omaa kotiseutuaan. Reilun kaupan tuotteiden käyttö edistää kehitysmaissa samoja periaatteita, joita kunta pyrkii toteuttamaan omassa ympäristössään lähiruokaa suosimalla. > Ruoka-ajan kuntavaalikampanjointia suunnitellaan Kepan Puhveli-auditoriossa torstaina 2.9. klo Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Miia Toikka, puh. (09) kirahviposti 7/2004 3

4 järjestöt uudet jäsenjärjestöt globaali sosiaalityö > Yhdistys lisää sosiaalialalla toimivien tietämystä ja vastuuntuntoa ihmiskunnan hyvinvoinnista ja maailmanlaajuisen eriarvoisuuden tasoittamisesta. Yhdistyksellä on harjoittelijavaihtoa Tansaniassa ja suunnitteilla on myös kehitysyhteistyöhanke Mosambikiin sekä kummikoulutoimintaa. Yhdistys myös välittää Reilun kaupan tuotteita Suomessa. sahed > Somali Association of Health Care & Education Development in the Middle Regions (Sahed) - yhdistys tekee terveys- ja sosiaalialan kehitysyhteistyötä Keski-Somaliassa. Seura myös aktivoi Suomessa asuvia somalialaisia ja auttaa heitä pääsemään kouluihin ja töihin. sos-lapsikylä > Yhdistyksen tarkoituksena on huolehtia avun tarpeessa olevista lapsista ja nuorista sekä kasvattaa heitä kristillisten ja eettisten arvojen hengessä. Suomessa on viisi SOSlapsikylää, joissa asuu noin 170 lasta. Yhdistys kuuluu kansainväliseen SOS-Kinderdorf International -järjestöön, jolla on toimintaa 131 maassa. Yhdistyksen kautta voi ryhtyä kummiksi lapsikylien lapsille. Kepa naisistuu > anja onali aloitti toukokuun alusta työnsä ohjelmasuunnittelijana. Hän on aikaisemmin työskennellyt muun muassa Nicaraguassa ja Kepan kenttätoimistossa Mosambikissa. Mosambikin koordinaattoriksi valittiin Leena Vaaranmaa, pitkän linjan kehitysyhteistyökonsultti. järjestökoordinaattorin palsta tällä palstalla järjestökoordinaatorit kertovat vuorotellen kepan ajankohtaisista asioista, kuten lähestyvistä tapahtumista ja kampanjoista. lomien jälkeen monella järjestöllä on edessään uuden avustushakemuksen teko vuoden 2005 tiedotus- ja kehityskasvatushankkeita varten. Ulkoasiainministeriön tiedotustuen hakuaika päättyy Tällä hakukierroksella korostetaan erityisesti järjestöjen välistä yhteistyötä sekä tiedotusta YK:n vuosituhatjulistuksen päämääristä. Jaossa on yhteensä 1,5 miljoonaa euroa. Vuodelle 2004 sai tiedotustukea 78 järjestöä, kun hakijoita oli 124 ja haettu summa kaksinkertainen määrärahaan nähden. Lisätietoja ja hakulomakkeita: global.finland.fi. Muistathan, että Kepan hankeneuvoja auttaa myös tiedotushankkeiden suunnittelussa! kilpailu hanketuesta kiristyy edelleen Hanketuen osalta hyväksymisprosentti on viime vuosina huomattavasti pienentynyt samalla kun hakijamäärät ovat kasvaneet. Viime vuonna 199 hakemuksesta hylättiin yli puolet. Toukokuussa 128 järjestöä haki ensi vuotta varten UM:n avustusta yhteensä 216 hankkeelle ja 15 miljoonan euron edestä. Rahaa on jaossa noin neljä miljoonaa euroa. Hakijoista 27 on uusia kehitysyhteistyön toteuttajina. Vammaishankkeet, joita esityksissä oli 23, käsitellään tänä vuonna kokeilumuotoisesti Vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöyhdistys FIDIDA:ssa. Ulkoasiainministeriö tekee lopulliset päätökset joulukuussa. maahanmuuttajat mukaan toimintaan Toukokuun lopulla Kepa järjesti tilaisuuden maahanmuuttajajärjestöille, jotka ovat kiinnostuneet toimimaan kehitysyhteistyön ja monikulttuurisuuden parissa. Noin 30 hengen joukko keskusteli uussuomalaisten mahdollisuuksista hyödyntää kokemuksiaan ja taitojaan kehitysmaatietouden ja kulttuurin edistämiseksi. Lisätietoja järjestökoordinaattoreilta. osallistu järjestökartoitukseen Elo-syyskuun aikana Kepan jäsenjärjestöjen postiluukkuun tipahtaa Kepan jäsenjärjestökysely. Sen tavoitteena on selvittää jäsenistön näkemyksiä Kepan roolista ja tarjoamista palveluista. Kyselyn avulla Kepa pyrkii paremmin vastaamaan jäsentensä tarpeisiin. Vastaamalla voit vaikuttaa! auli starck 4 kirahviposti 7/2004

5 kehitysyhteistyön palvelukeskus ry kysy hankeneuvojalta > Suunnitteleeko järjestösi kehitysyhteistyöhanketta? Kepan hankeneuvoja Saara Kalaluka ja Kehyksen EU-hankeneuvoja Saara Lehmuskoski vastaavat tällä palstalla hankkeiden suunnittelua ja toteutusta koskeviin kysymyksiin. Kysy lisätietoja tai lähetä lyhyt ja selkeä kysymys sähköpostilla osoitteeseen tai Järjestömme suunnittelee terveyskasvatushanketta malarian vähentämiseksi eteläisessä Afrikassa. Olemme ajatelleet hakea hankkeelle EU-rahoitusta joko kansalaisjärjestöjen yhteisrahoitusbudjettilinjalta tai terveyslinjalta. Kumpaan linjaan meidän kannattaisi panostaa vai voimmeko hakea rahoitusta molemmilta budjettilinjoilta? Rahoitusta voi hakea molemmilta linjoilta. Komissio tarkistaa ennen päätöksen tekoa, onko hankkeelle haettu rahoitusta muilta linjoilta ja miten hanke on siellä edennyt. Jos hanke on menossa läpi kahdelta eri linjalta, projektin rahoitus tulee siltä linjalta, jonka edustajat ehtivät ensimmäiseksi tehdä rahoituspäätöksen. Hakemuksessa on hyvä mainita, mikäli aikoo hakea rahoitusta eri linjoilta. EU:ssa on lukuisia budjettilinjoja, joilta kansalaisjärjestöt voivat hakea tukea hankkeilleen. Tunnetuin on niin kutsuttu yhteisrahoituslinja ( , ent. B7-6000), missä hankkeen teema on jätetty avoimeksi ja aloitteen tekemisen vapaus järjestöille. Toinen rypäs budjettilinjoja muodostuu niin kutsutuista temaattisista rahoituslinjoista, joita ovat esimerkiksi ihmisoikeus-, terveys-, gender- ja ympäristölinjat. Terveyskasvatushanke malarian vähentämiseksi voisi temaattisesti sopia esimerkiksi budjettilinjalle , joka on tarkoitettu hankkeille, jotka tähtäävät köyhyyteen liittyvien sairauksien kuten hiv/aidsin, malarian ja tuberkuloosin ehkäisemiseen. Kun suunnittelette hankehakemuksen jättämistä, kannattaa kiinnittää huomiota kunkin linjan hakukriteereihin kuten budjetin vähimmäis- ja enimmäiskokoon, hakukelpoisiin järjestöihin sekä siihen, mitä kumppanuusjärjestöiltä vaaditaan. Jokaisella linjalla on haku pääsääntöisesti kerran vuodessa, vaikka poikkeuksiakin on. Linjat noudattavat omia aikataulujaan, ja niitä avautuu pitkin vuotta. Tänä vuonna yhteisrahoituslinjan odotetaan aukeavan kesäkuun puolivälissä. Terveyslinjat avautuvat seuraavan kerran vuoden 2005 alussa. Mikäli kaipaat lisätietoja erilaisten temaattisten linjojen aikatauluista tai muista yksityiskohdista, ota yhteyttä Kehys ry:n EU-hankeneuvojaan: > Kehys järjestää koulutustilaisuuden terveyshankkeiden EU-rahoitusmahdollisuuksista loka-marraskuussa Ilmoittautumiset osoitteeseen kirahviposti 7/2004 5

6 teema: varainhankinta Tommi Koivula etsii Greenpeacelle lahjoittajia, jotka haluavat sitoutua kuukausittaisen tukimaksun veloittamiseen suoraan pankkitililtä. Ammattimainen varainhankinta lisääntyy > suomalaisten järjestöjen varainhankinta on moniin muihin maihin verrattuna vielä lapsenkengissään. Ala muuttuu kuitenkin koko ajan ammattimaisemmaksi. Muutamalla isolla järjestöllä on jo pitkät perinteet varainhankinnassa, mutta nyt ovat myös keskikokoiset järjestöt heränneet kehittämään varainkeruuta. Kehityssuuntaa myös kritisoidaan etenkin pienissä järjestöissä. Rahan kerääminen vaatii investointeja, joihin pienillä järjestöillä ei riitä resursseja, kuvaa KEHYS ry:n pääsihteeri Rilli Lappalainen, joka kouluttaa järjestöjä varainhankintaan Kepan kursseilla. Varainhankinnan ammattimaistuminen ei kuitenkaan välttämättä kovenna kilpailua rajallisista resursseista. Kun yksi järjestö saa lisää kannattajia, nämä lahjoittavat todennäköisemmin myös johonkin toiseen kohteeseen, Lappalainen arvioi. Lappalainen ehdottaa, että järjestöjen kannattaisi useimmiten yhdistää voimavarat ja tehdä yhdessä suuria keräyksiä. Silloin saadaan suurempi hyöty pienemmällä panoksella ja myös lisää tiedotuskanavia. Yhteistyöstä olisi hyötyä myös julkisten avustusten hakemisessa esimerkiksi EU:lta. Myöskään järjestön sisällä ei kannata hajottaa voimavaroja liian moneen suuntaan. Jos järjestöllä on hyvä, toimiva varainkeruutapa, kannattaa keskittyä sen hiomiseen. Kymmenen erilaista varainhankintakeinoa ei hyödytä mitään, Lappalainen neuvoo. mielessä ihmiset, ei raha Varainhankinnassa on kyse ihmisistä. Se ei ole koskaan vain rahan nyhtämistä euronkuvat silmissä, korostaa Planin ohjelmajohtaja Marja Jörgensen. Varainhankinnan erottaa markkinoinnista tukijajoukon sitouttaminen. Jörgensenin mukaan varainhankinta on järjestön ytimeen menevää toimintaa: tukijoille on viestittävä miksi järjestö on olemassa. Tuki voi olla rahan lisäksi myös esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Suomen kaltaisissa maissa, joissa väestö vanhenee, yksi yleistyvä tukimuoto on testamenttilahjoitus. Monet iäkkäät ihmiset haluavat antaa ainakin osan omaisuudestaan yleishyödylliseen toimintaan. Silloin on luonnollista, että nämä ihmiset ajattelevat järjestöä, johon heillä on ollut jo pitkä lahjoittajasuhde. Isoissa järjestöissä saattaa olla palkattu työntekijä luomassa sitouttamisohjelmaa testamenttilahjoitusten saamiseksi, Jörgensen kuvaa varainhankinnan kansainvälisiä uusia painotuksia. varainkeruun vastuu Lappalaisen mukaan varainhankinta voi kääntyä myös itseään vastaan, jos se ei noudata järjestön arvoja. Esimerkiksi auto pääpalkintona ympäristöjärjestön arpajaisissa herättää helposti kysymyksiä ja kritiikkiä. Ylipäänsä varainkeruulta puuttuu Suomessa eettiset säännöt. Sellaiset aiotaan kuitenkin laatia vasta perustetussa varainhankinnan yhteistyöorganisaatiossa nimeltä Vastuullinen Lahjoittaminen (VaLa). Pelisäännöille on tarve, sillä vaikka Suomi onkin maailman vähiten korruptoitunut maa, myös täällä on väärinkäytöksiä, ja ikävät yksittäistapaukset syövät uskottavuutta koko alalta. Jörgensenin mukaan vastaava eettinen järjestelmä toimii Ruotsissa hyvin. Se pudottaa pois esimerkiksi sellaiset järjestöt, joiden tuloista 80 prosenttia menee varainhankintaan. Yhteistyötä tarvitaan muuhunkin. Järjestöt aikovat vaatia yhdessä verohelpotuksia lahjoittajille, niin yksityisihmisille kuin yrityksillekin. Monissa Euroopan maissa valtio kannustaa yrityksiä verohelpotuksin sitoutumaan yleishyödylliseen toimintaan. On kaikkien hyöty, että järjestöt hankkivat varoja eettisesti ja ammatillisesti oikein. VaLa on yksi mahdollisuus taitojen kehittämiseen kaikille, ei vain isoille ammattimaisille järjestöille, Jörgensen korostaa. sini kuvaja > Kepa järjestää varainhankintakurssin järjestöille. Lisätietoa koulutuskalenterissa sivulla kirahviposti 7/2004

7 Vinkkejä varainhankintaan teema: varainhankinta > omarahoitusosuuden kerääminen on monelle pienelle järjestölle kehitysyhteistyöhankkeen kokoa eniten rajoittava tekijä. Vapaaehtoistyön lisäksi vähintään 10 prosenttia ulkoministeriön rahoittaman hankkeen kokonaisbudjetista on oltava järjestön itsensä Suomesta keräämää rahaa. Varainhankinta linkittyy usein tiedotustoimintaan lahjoittajalle on perusteltava mihin hyvään tarkoitukseen hän lanttinsa antaa. Jottei kaikkea joutuisi kaivamaan omasta lompakostaan, on järjestöjen piirissä kehitetty luovia ideoita varojen hankkimiseksi. Tässä niistä muutamia: hanna tattari > Hyväntekeväisyyskonsertit, -elokuvanäytökset ja -illalliset ovat nostamassa suosiotaan myös Suomessa. Pääsylipputulot tai illalliskortin hinta ohjataan järjestön hankkeisiin samalla kun nautitaan hyvästä ruuasta tai ohjelmasta. Kohteesta voi kertoa aina sopivin väliajoin. Isojen järjestöjen lisäksi tämä on mahdollista myös pienille järjestöille, jos talkooväkeä riittää. Tilaisuuden kokokin voi vaihdella. Tulosta parantaa, jos esimerkiksi esiintyjät ja tarjoilijat lupautuvat paikalle ilmaiseksi. > Uusi Tuuli ry pyörittää polkupyöräkirppistä Aurinkotehtaalla Turussa. Yhdistys kerää ihmisten ylijäämäfillarit, jotka muuten joutuisivat kaatopaikoille, kunnostaa ne ja myy kohtuuhinnalla eteenpäin. Näin kerätyt varat käytetään reilun kaupan purjelaiva Estellen ylläpitoon ja samalla tehdään hyvä työ ympäristön hyväksi. > Jos järjestö tuntee taiteilijoita, voi lahjoituksena saaduista töistä järjestää taidehuutokaupan. Vielä parempi, jos teokset liittyvät tuettavaan maahan tai hankkeeseen tai ovat peräti hankkeesta hyötyvien lasten tekemiä. > Yritysyhteistyö tuo mukanaan lisää mahdollisuuksia. Tavaraa on yleisesti ottaen helpompi saada lahjoituksena kuin puhdasta rahaa tai sponsoria mainoksineen. Arpajaiset ovat yleinen ja helpohko tapa kerätä varoja, varsinkin jos voitot ovat hyviä tai lähes jokainen arpa voittaa. Monet järjestöt myyvät tukkutavaraa kuten wc-paperia ja saavat näin varoja toimintaansa. > Omien tuotteiden tekeminen myyntiin vaatii jo enemmän vaivaa. Järjestön työstä kertovat seinäkalenterit, T-paidat, rintanapit, pelikortit, postikortit ja kohdemaasta tuodut kauniit esineet ovat nekin keino tiedottaa ja samalla kerätä kassaan euroja. > Tie lahjoittajan sydämeen käy vatsan kautta? Eksoottinen ruoka on yksi suosituimpia myyntiartikkeleita esimerkiksi Mahdollisuuksien toreilla. auli starck Suomen UNICEF on tehokas varainhankkija > suomen unicef hankkii varoja lahjoituksilla, korttimyynnillä, koulu- ja yritysyhteistyöllä sekä vapaaehtoisten avulla toteutettavilla keräyksillä. Viime vuonna nuo keinot tuottivat maailman lapsille lähes viisi miljoonaa euroa, mikä on Suomen kokoiselle, pienelle markkina-alueelle hyvä saavutus. Olimme viidenneksi tehokkain UNICEF-komitea koko maailmassa. Tehokkuuden takuuna on luotettavuus, sillä ohjelmien seuranta ja raportointi on systemaattista. Lisäksi UNICEF on Suomessa hyvin tunnettu, kertoo UNICEFin varainhankintapäällikkö Liisa Susiluoto. Susiluoto vastaa Suomen UNICEFin keräyskampanjoista ja niiden arvioinnista. Vaikka suurin osa työpäivästä kuluukin kokouksissa tai näyttöpäätteen ääressä, on varainhankintapäällikön seurattava myös projektien edistymistä kohdemaissa, osallistuttava kansainväliseen suunnitteluun ja tietysti välitettävä kaikin tavoin viestiä lapsen oikeuksien toteutumisesta. Kansainvälisen UNICEFin ohjelmatoiminnan sisältöön Susiluoto ei voi vaikuttaa, mutta varainhankinnan painotuksiin hän kyllä saa sanoa sanottavansa. Neljäsosa rahoista menee omiin kohdemaihimme, joiden valintaan pystyn vaikuttamaan. Olen lähiaikoina lähdössä Nepaliin, jossa meillä on käynnissä Maailman tytöt kouluun! -projekti. Arvioin miten rahoittamamme ohjelma etenee ja samalla saamme myös arvokasta viestiä lahjoittajille, 19 vuotta UNICE- Filla työskennellyt Susiluoto selvittää. yritykset tiukan seulan läpi Yhä useammat suomalaisyritykset tukevat UNICEFia osana sosiaalista vastuutaan. Kansainvälisesti UNICEFilla on erittäin tiukat säännöt yrityksille, joiden kanssa tehdään yhteistyötä. Kaikki yhteistyökumppanit joutuvat käymään läpi kansainvälisen tutkinnan. Tutkinnassa selvitetään, ettei yritys ole missään tekemisissä ase-, huume- tai tupakkateollisuuden kanssa ja myös kytkökset lapsityövoimaan tutkitaan tarkoin. Tarkan valvonnan vuoksi tunnemme yritykset hyvin ja me yleensä otamme yhteyttä yrityksiin, kun saamme jonkin toimivan idean. Esimerkiksi Nestlén kanssa emme suostu yhteistyöhön, Susiluoto kertoo. hanna tattari kirahviposti 7/2004 7

8 Julkiset avustukset teema: varainhankinta Ulkoasianministeriö Kehitysyhteistyöhanketuki Valmistelumatkatuki Tiedotustuki > global.finland.fi/jarjestoille/ Lähialueyhteistyötuki > formin.finland.fi/lahialue Opetusministeriö Tuki rauhantyön edistämiseen Tuki vähemmistökulttuurien tukemiseen ja rasismin vastaiseen työhön Avustus nuorisotyötä tekeville järjestöille > Ympäristöministeriö Tuki kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista sekä ympäristökasvatusta ja -valistusta edistäville hankkeille > Sosiaali- ja terveysministeriö Tuki terveyden edistämiseen tarkoitetuille kokeilu-, kehittämis- ja tiedottamishankkeille sekä tutkimuksille > tem Raha-automaattiyhdistys Avustuksia terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi yleishyödyllisille sosiaali- ja terveysalan järjestöille > CIMO Stipendi- ja vaihto-ohjelmia > Henkilökohtaiset apurahat > apurahat.html Säätiöt > katso oheinen artikkeli linkkeineen Euroopan unioni Järjestöille avoimia rahoituslinjoja kestävän kehityksen hankkeisiin on noin 70. > europa.eu.int/comm/europeaid/cgi/ frame12.pl > eu-rahoitusoppaasta. Suomen vientiluotot kuriin säätiörahalla > kansalaisjärjestöjen Vientiluottokampanja polkaistiin käyntiin yhdysvaltalaisen säätiön rahoituksella. Kampanja pyrkii kääntämään Suomen vientiluottolaitosten toimintaa kestävämpään suuntaan tiedotuksen ja vaikuttamistyön keinoin. Kampanjan koordinaattori Tove Selin oli mukana tekemässä hakemusta C. S. Mott Foundationille. Säätiön kanssa sovittiin aluksi dollarin vuosittaisesta tuesta kolmen vuoden ajaksi. Nyt haetaan jatkoa vielä vuodeksi. Kuulimme säätiöstä kansainvälisen vientiluottokampanjan ECA Watchin kautta, Selin muistelee. Kansainväliset verkostot ovat hänen mielestään hyvä tietolähde. Muissa maissa ei yleensä ole valtiollista rahoitusta kuten Suomessa, joten tutustumalla eurooppalaisten tai amerikkalaisten järjestöjen toimintaan saa tietää, mitkä säätiöt niitä tukevat. Suuret amerikkalaiset, brittiläiset ja saksalaiset säätiöt voivat olla kiinnostuneita rahoittamaan suomalaisjärjestöjä, jos sopiva hanke löytyy. Mottin lisäksi ainakin Ford Foundation on tukenut joitakin suomalaisten järjestöjen projekteja. Säätiöillä on usein tarkat ohjeet ja linjaukset siitä, millaista ja kenen tekemää toimintaa ne haluavat tukea. Selin kertoo, että alussa Vientiluottokampanjaa varten oli vaikeuksia löytää Mottsäätiötä tyydyttävä, kooltaan riittävän suuri hakijajärjestö. Myös hakemuksen sanamuodot piti hioa tarkkaan. Vientiluottokampanjan kokemukset yhteistyöstä amerikkalaissäätiön kanssa ovat Selinin mukaan olleet pääosin positiivisia. Kampanjan puitteissa voi toimia varsin vapaasti. Vain talousraportointi tuottaa harmaita hiuksia Yhdysvaltain verolainsäädännön ja erilaisen kirjanpitotavan takia. > Lisätietoja ulkomaisista säätiöistä löytyy esimerkiksi: > Myös suomalaiset säätiöt jakavat avustuksia järjestöprojekteille. Tietoa niistä on koottu Säätiöpalvelu-sivuille outi hannula 8 kirahviposti 7/2004

9 teema: varainhankinta Myös järjestöjen kannattaa selvitellä toimintatapojaan, ettei yhteistyöyritys yhtäkkiä joudu tilanteeseen, jossa järjestön varainhankintaprosentti onkin 80, eikä 10 kuten julkisuudessa on kerrottu, SPR:n viestintäjohtaja Hannu-Pekka Laiho muistuttaa. tuulikki rautio Raha ei ratkaise yritysyhteistyössä > yritysyhteistyö herättää suomalaisten järjestöjen keskuudessa kuumia tunteita. Kaupallinen kumppanuus on monille merkki idealismin rappiosta ja markkinatalouden voittokulusta. Mieleen nousee kuvia ylikansallisten yritysten viherpesusta ja järjestöjen tärveltyneistä imagoista. Julkisen rahoituksen väheneminen ja tukijoiden hupeneminen on kuitenkin saanut monet järjestöt pitämään yritysyhteistyötä varteenotettavana varainhankintakeinona. SPR tekee yhteistyötä S-ryhmän, partiolaiset Haltin, Suunnon ja sijoituslaitos FIMin kanssa. Pelastakaa Lapset järjestön kumppaneita ovat Suomalainen Kirjakauppa, Ikea ja SAS ja listaa voisi hyvin jatkaa. Yritysyhteistyön aloittaminen vaatii asiantuntemusta. Järjestöjen kannattaa leikata vain sen kokoinen pala kakusta kuin mitä voivat syödä, neuvoo SPR:n viestintäjohtaja Hannu-Pekka Laiho. Kaikkein parasta on rakentaa selkeä paketti, jossa myyjät tietävät mitä ovat myymässä ja ostajat tietävät, mitä saavat. Kaupallinen yhteistyö tuo rahaa, mutta vaatii myös paljon. Sopimukset ovat työläitä ja niiden hallinnoiminen jää järjestöille, Laiho muistuttaa. Järjestöt ovat projektin vetureita: jos yritys ei saa vastiketta rahalleen niin yhteistyö loppuu pian. Yhteistyökumppaneiden valinnassa kannattaa olla erityisen tarkka. Järjestöjen tärkein myyntiartikkeli on niiden maine, eikä sen menetystä korvaa mikään. Viisas valitsee rahakkaimman tarjouksen sijaan firman, jolla ei ole luurankoja kaapissa. On hyvä valita yritys, joka edustaa samanlaista arvomaailmaa tai tekee samantyyppistä työtä, neuvoo konsultti Taina Marjanen. Neuvotteluissa kannattaa olla valpas ja keskeyttää palaveri heti, jos alkaa tuntua siltä. Järjestön hintaa ei pidä arvioida alakanttiin. Monet yritykset käyttävät esimerkiksi lehti-ilmoitteluun pienen järjestön vuosibudjetin verran rahaa. Yritysyhteistyöstä haaveilevien kannattaa myös pitää varansa, ettei järjestö muutu jakelukanavaksi yrityksen ylimääräisille tuotteille. Yritysyhteistyö voi myös olla vaikuttamistoimintaa. Järjestöt kouluttavat työntekijöitä esimerkiksi lasten oikeuksista ja saavat palkkioksi näkyvyyttä. Pelastakaa Lapset -järjestön ja Ikean välillä ei liiku rahaa, vaan vaihdamme asiantuntijuuttamme näkyvyyteen, kertoo yritysyhteistyön suunnittelja Sanna Heimala. Meillä on myös perinteistä yhteistyötä, mutta vaikuttamistoiminta on kyllä se suunta, mihin tälläkin alalla ollaan menossa. ilona niinikangas kirahviposti 7/2004 9

10 teema: varainhankinta Kokki-tarjoilija Sandra on työskennellyt Famodin ajanviettokeskuksessa jo kaksi kuukautta. Varsinkin loppukuusta, kun ihmiset ovat saaneet palkkansa, täällä on vilskettä, hän kuvailee. Varoja ajanviettokeskuksesta sandra latoo lautasillemme maissipuuroa ja lihaisaa tomaattikastiketta. Istumme vammaisfoorumin Xai-Xain läänin koordinaattorin Helderin kanssa lounaalla heidän uudessa ajanviettokeskuksessaan. Keskuksen tavoitteena on tuottaa järjestölle rahaa koulutus- ja valistustyöhön. Talo on hieno ja uusi, vasta kuusi kuukautta sitten avattu. Myös vammaisfoorumi Famodin toiminta Etelä-Mosambikin Xai-Xaissa on uutta. Järjestö aloitti toimintansa maaliskuussa Kun Famod perustettiin, mietimme myös eri keinoja, joilla voisimme rahoittaa toimintaamme, Helder kertoo. Siitä syntyi idea ajanviettokeskuksesta. Keskus tarjoaisi nälkäisille ruokaa, janoisille juomaa ja musiikinystäville paikan esiintyä. Vammaiset muusikot voisivat opettaa ei-vammaisia ja toisin päin, Helder kuvailee. Itse hän soittaa kitaraa ja lupaa opettaa minullekin kun seuraavan kerran satun kylään. Alkuun päästiin Abilis-säätiön rahoituksella. Abiliksen avulla remontoitiin tulvien jälkeen raunioina oleva talo, jossa nyt on baari ja keittiö sekä Famodin tuleva toimisto. Rahoilla rakennettiin myös pieni ulkokatos, jossa voi nauttia kesäilloista. Kalusteita ei vielä ole kuin baaripöytä ja -tuolit, mutta Helder on luottavainen. Kohta pystymme ostamaan toimistopöydän ja muutaman hyllyn, hän vakuuttaa. Myös keskuksen suhteen hän vaikuttaa tyytyväiseltä ja kertoo että tavoitteissa ollaan pysytty. Abiliksen rahoituksen loputtua rahaa on vielä kokin ja vahtien palkkoihin pariksi kolmeksi kuukaudeksi. Sinä aikana pystymme keräämään rahaa seuraavia kuukausia varten, Helder sanoo. Tuloilla katetaan myös sähkö ja vesilaskut. Osan työstä Famodin jäsenet tekevät vapaaehtoisvoimin. Keskus ei ole vielä tuottanut paljoa ylimääräistä rahaa, mutta ainakin se pystyy ylläpitämään itsensä. Näin alussa emme enempää odottaneetkaan, Helder sanoo. Ihmisten on ensin löydettävä tänne ja vasta sitten voimme saada suurempia voittoja ja taata hankkeen kestävyyden. Helder esittelee myös muita varainhankintaideoita. Aiomme ottaa yhteyttä paikalliseen jalkapallojoukkueeseen ja ehdottaa sopimusta, jonka mukaan kerran kuussa osa lipputuloista menisi vammaisten toimintaan. Myös kunnalle ollaan ehdottamassa, että tulot kunnallisarvoista laitettaisiin kerran vuodessa vammaistoimintaan. Juomme vielä lasin olutta ja Helder kiittelee suomalaisia ja etenkin Abilis-säätiötä. Samalla hän toivoo tulevaa yhteistyötä, ei vain rahoituksen vaan myös tiedonvaihdon merkeissä. Tarvitsemme kokemuksianne, hän sanoo. lotta valtonen 10 kirahviposti 7/2004

11 teema: varainhankinta kestävää kehitystä bisnestä tekemällä? > milloin kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö on kestävää? Usein olen törmännyt näkemykseen, että ainakin etelän järjestöjen osalta kestävyys on sama asia kuin omarahoitteisuus. Kun projektimaailman ehdoilla elävät pohjoisen järjestöt ryhtyvät yhteistyöhön etelän järjestöjen kanssa, tavoitteena on että jossain vaiheessa avun vastaanottaja jatkaa toimintaansa ilman ulkopuolista tukea. Siksi ei olekaan ihme, että järjestöjen varainhankinta ammattimaistuu pohjoisen lisäksi myös etelässä. Paikallisille rikkaille ja kasvavalle keskiluokalle järjestetään varainkeruutapahtumia suuren maailman tyyliin illalliskonserteista hyväntekeväisyysgolfturnauksiin. Gaaloja ja muuta suuren volyymin varainhankintaa tekevät etelässä lähinnä vakavaraiset järjestöt, joiden pääkonttori on pohjoisessa ja joiden paikalliset työntekijät ovat pääkaupungin koulutettua keskiluokkaa. Entäs köyhien itsensä perustamat järjestöt slummeissa ja maaseudulla? Ne eivät voi turvautua lahjoitus- tai jäsenmaksutuloihin, sillä ne toimivat alueilla, joilla ihmisillä ei ole rahaa hyväntekeväisyyteen. Ruohonjuuritason järjestöillä ei ole myöskään paikallisen eliitin rahastamiseen tarvittavia kontakteja, osaamista ja pääomaa. Kun köyhiltä ei voi saada rahaa lahjaksi, monet järjestöt ovat ryhtyneet hankkimaan tuloja perustamalla erilaisia pienbisneksiä. Sambiassa järjestöt hankkivat rahaa muun muassa pyörittämällä yhden pakettiauton bussifirmaa, vierasmajaa, valokopiopalvelua ja myymällä kaikkea mahdollista puutöistä pyörätuoleihin. Kestävyydestä (lue omarahoitteisuudesta) innostuneet avunantajat ovat yleensä tukeneet innokkaasti ruohonjuuritason järjestöjen bisneksiä. Hyvä niin, sillä ulkopuolisella rahalla toimivat järjestöt joutuvat elämään ainaisessa epävarmuudessa. yritystoiminta ei ole kuitenkaan kaikkialla toimiva patenttiratkaisu järjestöjen omavaraisuusongelmiin. Sambiassa on paljon järjestöjä, jotka ovat lopettaneet varsinaisen toimintansa kokonaan jatkaakseen bisneksiään, joilla kerätään rahaa vain työntekijöiden palkkoihin. Jos hyvin toimineesta järjestöstä tulee ulkopuolisen rahoituksen loppuessa juuri ja juuri hengissä pysyvä pikkufirma, on selvää että jotain on mennyt pieleen. Kyse ei ole siitä, että nämä järjestöt olisivat luonnostaan korruptoituneita. Jos rahoitus on saatava yritystoiminnalla, niin toki siihen on keskityttävä tosissaan varsinkin jos bisnestä pyörittävät kouluttamattomat köyhät, joiden pitää kerätä rahansa muilta köyhiltä. Viime kädessä järjestön työntekijät saattavat olla tilanteessa, jossa on pakko joko keskittyä pelkkään bisnekseen tai lopettaa koko järjestö ja jäädä työttömäksi. Jos sosiaaliturvaa ei ole ja muita työpaikkoja ei ole näköpiirissä, on ymmärrettävää että useimmat valitsevat bisneksen. jos pysyvää ulkopuolista rahoitusta vaativat hankkeet eivät ole kestävää kehitysyhteistyötä, niin olisi kai loogista lopettaa kokonaan projektit, jotka eivät pysty itsenäistymään. Valitettavasti suuri osa pienistä järjestöhankkeista on juuri sellaisia. Silti en usko, että kukaan haluaa tosissaan lopettaa ruohonjuuritason järjestöhankkeet, joilla köyhät kohentavat itse omia elinolojaan. Voidaan tietysti kysyä, että onko järjestöjen kehitysyhteistyössä pakko liikutella rahaa alun alkaenkaan. Varmasti olisi hyvä, jos etelän ja pohjoisen järjestöjen yhteistyö pyörisi nykyistä vähemmän rahan ympärillä, mutta käytännössä on olemassa paljon hyviä ruohonjuuritason hankkeita, jotka eivät voi toimia ilman rahaa. Näissä hankkeissa omavaraisuus ei ole kovin hyvä kestävyyden mittari eihän huonoosaisimpien oleteta tulevan Suomessakaan toimeen omillaan. janne sivonen 11

12 Kumppanuus-palkinto 2/3 Kumppanuuspalkintoehdokkaat 2004 Kepa palkitsee tänä vuonna ensimmäistä kertaa suomalaisen järjestön laadukkaasta kehitysyhteistyöstä Kumppanuus-palkinnolla. Tunnustus myönnetään hyvästä hankkeesta, jossa yhteistyö on tuloksellista ja pitkäjänteistä. Palkinnosta kisaa seitsemän ehdokasta, joista jokainen ansaitsisi tulla palkituksi. Esittelemme kaikki ehdokkaat Kirahvipostin numeroissa. > suomalaisilla lähetysjärjestöillä on ollut vuosikymmeniä yhteistyötä Tansanian luterilaisen kirkon ja Tansanian helluntailaisten kirkkojen kanssa. Monet suomalaiset lääkärit ovat työskennelleet näiden kirkkojen ylläpitämissä maaseutusairaaloissa lähetyslääkäreinä. Näihin sairaaloihin on ollut hyvin vaikea saada ammattitaitoista työvoimaa. Niinpä Suomen Kristillinen Lääkäriseura aloitti vuonna 1995 hankkeen sairaaloiden työntekijöiden ammattitaidon kehittämiseksi. Sairaaloiden johtoryhmät arvioivat lisätyövoiman ja koulutuksen tarpeen. He valitsevat koulutettavat ja oppilaitokset Tansaniassa. Puutteisiin vastataan nopeasti. Jos esimerkiksi sairaala tarvitsee pätevän talouspäällikön, muutamassa vuodessa kyetään kouluttamaan sopiva henkilö tehtävään. Hankkeen ansiosta sairaaloiden henkilökunnan pätevyys on kohentunut paljon, ja maaseudun köyhän väestön terveyspalvelut ovat parantuneet. Myös köyhillä tansanialaisilla on ollut mahdollisuus hankkia koulutus ammattiin. Sekä miehiä että naisia on koulutettu muun muassa sairaanhoitajiksi, kätilöiksi, laboratoriotyöntekijöiksi ja farmaseuteiksi. Alkuvuosina suomalaisilla lääkäreillä oli tärkeä rooli hankkeen suunnittelussa, toteutuksessa ja valvonnassa. Silloin luodut hyvät toimintamallit jatkuvat edelleen mutta nyt vastuu hankkeen toteutumisesta on tansanialaisilla. Suomalaisten ja tansanialaisten terveyden ammattilaisten välillä vallitsee toisen toisensa kunnioittaminen. Vaikka hankkeeseen kuuluukin edelleen se, että rikkaampi rahoittaa köyhempää, ei hanke perustu ylhäältäpäin ohjaamiseen vaan mahdollisimman tasaarvoisen kumppanuuden pohjalta toimimiseen. suomen kristillinen lääkäriseura lääkärit tukevat tansanian terveystyötä maailman sarjakuvat seinäsarjakuvia intiassa > maailman sarjakuvat on yhdessä intialaisen World Comics India -järjestön kanssa kehittänyt uuden, toimivan ja edullisen ruohonjuuritason tiedotusmuodon. Järjestöt ovat työpajoissaan opettaneet intialaisia kansalaisjärjestöjen aktivisteja tekemään seinäsarjakuvia. Seinäsarjakuvia on käytetty kampanjoissa aiemminkin, mutta uutta on se, että sarjakuvat ovat aktivistien itsensä tekemiä. Tällöin kuvakieli ja aiheet ovat paikallisia. Aloitekin tulee intialaiselta yhdistykseltä, kyläneuvostolta tai vastaavalta ryhmältä, joka päättää tiedottaa tärkeästä asiasta kylätasolla. Viesti välitetään eteenpäin piirtämällä seinäsarjakuva, jota monistetaan ja levitetään esimerkiksi bussipysäkille, temppelin seinälle ja klinikan ilmoitustaululle. Kuvien ansiosta viesti tavoittaa myös lukutaidottomat. Yhteistyö World Comics Indian kanssa alkoi vuonna Suomalaiset sarjakuvapiirtäjät Jussi (Juba) Tuomola, Tarmo Koivisto, 12 kirahviposti 7/2004

13 Katja Tukiainen ja Matti Hagelberg ovat osallistuneet ohjaajina työpajoihin Intiassa ja saaneet vaikutteita omaan työhönsä. Katja Tukiainen julkaisi kokemustensa innoittamana vuonna 2002 sarjakuvaalbumin Postia Intiasta. Sarjakuvanäyttelyitä on pidetty kummassakin maassa. Intiasta on saatu niin hyviä kokemuksia, että viime vuonna myös Tansaniassa on alettu opettaa kansalaisjärjestöaktiiveja tuottamaan seinäsarjakuvia. Maailman sarjakuvat ry:n hanke on innovatiivinen ja rohkeasti uusia yhteistyömuotoja kokeileva. Hankkeessa on huomioitu hienosti kulttuuriset tekijät, tasa-arvo ja ympäristö. Kasvatukselliset elementit ovat vahvasti mukana, ja hanke on onnistunut jalkautumaan myös suuren yleisön pariin Suomessa. oulun diakonissalaitoksen säätiö tyttökoulu ja opiskelijavaihtoa keniassa > oululais-kenialainen Karibuni-projekti tukee monipuolisesti Sirisian kylää Keniassa. Hankkeessa tuetaan kylän tyttökoulua ja edistetään alueen sosiaali- ja terveydenhoitoa. Tavoitteena on ollut myös molemminpuolinen kulttuurinen oppiminen, jota edistää opiskelija- ja asiantuntijavaihto. Yhteistyön perusfilosofiana on ollut alusta asti päättää kaikesta yhdessä. Työ alkoi 1990-luvulla vaihto-ohjelman luomisella suomalaisille ja kenialaisille terveysalan opiskelijoille ja opettajille. Vaihto-ohjelmassa suomalaisilla opiskelijoilla on ollut mahdollisuus toimia käytännön kehitysyhteistyössä syrjäisen kyläyhteisön kehittämisessä. Myös kenialaiset sosiaali- ja terveysalan opiskelijat ovat opiskelleet ja työskennelleet Oulussa ja sen lähiympäristössä. Karibuniprojekti yhdistää Oulussa peruskouluja, kahta ammattikorkeakoulua, yliopiston opettajankoulutusyksikköä, seurakuntia sekä useita sosiaali- ja terveysalan harjoittelupaikkoja. Esimerkiksi Oulun vanhainkodeissa moni vanhus muistaa kaivaten iloisia kenialaisia opiskelijoita. Yksi hankkeen pitkäaikainen tavoite on ollut tyttökoulun perustaminen. Sirisian tytöillä ei ollut mitään mahdollisuuksia jatkaa koulunkäyntiä peruskoulun jälkeen. Asian korjaamiseksi alueelle rakennettiin vuonna 2001 tyttöjen jatko-opiskelun mahdollistava koulu Karibuni Girl Secondary School. Viime vuonna koulussa opiskeli jo noin 250 tyttöä, ja koulu oli ylioppilaskirjoituksissa tuloksiltaan yksi maan parhaita. < Uusi järjestölaki kuohuttaa Tansaniassa > tansaniassa hyväksyttiin uusi kansalaisjärjestölaki vuonna Laki astui voimaan viime toukokuussa, mutta sen toimeenpano on edennyt hitaasti. Järjestöt ovat pitkään kampanjoineet uutta lakia vastaan, sillä se kaventaa perustuslain suojaamaa yhdistymisvapautta ja vaikeuttaa järjestöjen toimintaa. Hallitus on kuitenkin pyytänyt järjestöjä odottamaan lain toimeenpanoa, jolloin sen puutteet tulevat paremmin näkyviin. Lain mukaan jokaisen rekisteröidyn kansalaisjärjestön tulee raportoida toiminnastaan vuosittain. Järjestöjen tulee kunnioittaa paikallista kulttuuria ja perinteitä alueilla, joilla ne toimivat. Kansainvälisten kansalaisjärjestöjen tulee vahvistaa tansanialaisten järjestöjen toimintakykyä ja toimia niin, etteivät ne aiheta kilpailua tai väärinkäsityksiä paikallisten järjestöjen keskuudessa. Lain rikkominen voi johtaa sakkoihin tai jopa vuoden vankeusrangaistukseen ja kieltoon toimia järjestöissä. Tansanialaisjärjestöjen kattojärjestön TANGOn pääsihteeri Mary Mwingiran mukaan laki on perustuslain vastainen, sillä se rajoittaa kansalaisten oikeutta muodostaa yhdistyksiä ja erilaisia yhteenliittymiä. Laki on myös hallituksen aikaisemman kansalaisjärjestölinjauksen vastainen. Sen toimeenpano vaatii uutta byrokratiakoneistoa ja uudelleenrekisteröityminen aiheuttaa kohtuuttomia hankaluuksia ja kustannuksia erityisesti maaseudun pienille järjestöille. Lisäksi järjestöt ovat erityisen huolissaan siitä, että laki vaatii niitä toiminaan kansallisten kehityssuunnitelmien mukaisesti mikä saattaa vaikeuttaa järjestöjen poliittista vaikuttamistoimintaa. Lain hyviin puoliin kuuluu se, että järjestöjen rekisteröitymistä on yksinkertaistettu ja ns. salkkujärjestöjen toimintaa rajoitettu vaatimalla todisteita aktiivisuudesta. Laki koskee myös kansainvälisiä järjestöjä ja vaatii niiden paikallista rekisteröitymistä. Kepa-Tansania on rekisteröitynyt Tansaniassa ja solminut sopimuksen Tansanian hallituksen kanssa. Lain toimeenpanon astuttua voimaan ongelmia on ilmennyt erityisesti paikallistasolla. Morogoron alueen kansalaisjärjestöverkoston UNGOn puheenjohtaja Modest Mkude kertoo kunnallishallinnon lähestyneen heitä kirjeellä, jossa vaaditaan lähettämään tietoa järjestön toiminnasta ja kunnallishallinnon edustajien kutsumista UNGOn tilaisuuksiin. Valtakunnalliselta tasolta ei vielä ole tullut ohjeita lain toimeenpanosta, joten paikallisviranomaiset ovat ottaneet ohjat omiin käsiinsä. The Guardian lehti kertoi, että eräs ruotsalainen järjestö oli toiminut vuosia maassa rekisteröitymättä ja viranomaiset olivat nyt tarttuneet asiaan. Varapresidentin toimiston kansalaisjärjestöyksikkö lupasi lehdessä kurinpidollisia toimia järjestöä vastaan. Merkit viittaavat siihen, että järjestöjen toimintaa tarkkaillaan tiiviisti ja hallitus haluaa kontrolloida tiukasti järjestösektoria. Tansanialaisjärjestöjen kampanja lakia vastaan jatkuu, ja tavoitteena on saada aikaan muutoksia. Myös Kepa Tansania seuraa tilanteen kehittymistä aktiivisesti. tiina kukkamaa kirahviposti 7/

14 kepan koulutus syksy Miten aloitan kehitysyhteistyöhankkeen? Kurssi kehitysyhteistyön vasta-alkajille. Kurssilla käydään läpi kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön perusasiat: mitä järjestöltä vaaditaan, miten voi hakea rahoitusta ja mitkä ovat ulkoasiainministeriön hanketuen ehdot ja aikataulut. Lisäksi pohditaan, miten löytää kumppanijärjestö etelästä, mitä kuuluu hankkeen alkuvalmisteluihin sekä esitellään hankemuotoisen yhteistyön peruskäsitteistöä ja toimintatapoja. > hinta 33/50/67 euroa. > ilmoittautumiset mennessä Hankesuunnittelun peruskurssi Tule oppimaan kehitysyhteistyöhankkeen suunnittelun perusteita. Kurssilla käsitellään mm. ongelma-analyysiä, tavoitteiden laatimista, tasa-arvoa ja hankkeen kestävyyttä. > hinta 33/50/67 euroa. > ilmoittautumiset mennessä Taloushallinnon pieni iltakoulu Kurssilla opetellaan käytännön esimerkein suunnittelemaan ja seuraamaan hankkeen taloutta. Miten kustannusarvio, rahoitussuunnitelma ja talousraportti laaditaan? Miten niiden toteutumista voi seurata? Kurssi on tarkoitettu erityisesti pienille järjestöille, jotka saavat tai hakevat ulkoasiainministeriön hanketukea. Kurssi toteutaan kahtena iltana. > hinta 17/25/34 euroa. > ilmoittautumiset mennessä Mitä matkalaukkuun hankkeen suunnittelumatkalle? Suunnitteletko kehitysyhteistyöhanketta? Alustava idea on, mutta hankehakemus on vielä levällään ja taustaselvitykset ja osallistava suunnittelu etelän kumppanin kanssa kesken. Iltapäivätilaisuudessa käydään läpi hankesuunnittelumatkalla huomioitavia asioita: hanketta, kumppania ja hankkeen kestävyyttä sekä ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöjen valmistelumatkatuen hakemista. > hinta 10/15/20 euroa. > ilmoittautumiset mennessä Hankkeen seuranta ja arviointi Kurssin painopiste on seuranta ja arviointi osana hankekokonaisuutta. Kurssilla tutustutaan arvioinnin peruskäsitteisiin, arvioinnin ja hankesuunnittelun keskinäisiin linkkeihin, indikaattoreihin, seuranta- ja arviointimenetelmiin sekä arvioinnin valmisteluun ja toimeksiantoon. > hinta 33/50/67 euroa. > ilmoittautumiset mennessä huom! uusi päivämäärä! Eväitä järjestöjen varainhankintaan Kahden illan tietopaketti järjestöille varainhankinnan suunnittelusta ja organisoinnista sekä menetelmistä ja taidoista. > hinta 17/25/34 euroa. > ilmoittautumiset mennessä Gender ja osallistaminen Kurssilla käsitellään kahta kehitysyhteistyön keskeistä teemaa ja niiden linkittymistä. Kuinka voimme edistää sitä, että ihmiset pääsevät vaikuttamaan omaa elämäänsä koskeviin asioihin (osallistaminen) ja ottaa siinä sukupuoliroolit (gender) huomioon? Miten sukupuoli vaikuttaa osallistumiseen ja miten osallistava kehitys voi edistää myös sukupuolten tasa-arvoistumista? Harjoitellaan osallistavia menetelmiä ja gender-työkalujen käyttöä. > hinta 33/50/67 euroa. > ilmoittautumiset mennessä Gender järjestöjen hankkeissa kokemusten vaihtoa ja verkostoitumista Päivän aikana pohdimme genderiä (sosiaalinen sukupuoli) ja tasa-arvon edistämistä järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeissa. Käsitteitä selvennetään todellisten hanke-esimerkkien avulla. Järjestöillä on tilaisuus kertoa omista onnistumisistaan ja epäonnistumisistaan. Jaamme kokemuksia ja opimme niistä. Etsimme vastauksia kysymykseen Miten genderiä voi käsitellä läpileikkaavana teemana kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankeessa? > hinta 17/25/34 euroa. > ilmoittautumiset mennessä. 14 kirahviposti 7/2004

15 Kaikille kursseille ilmoittaudutaan joko sähköpostitse tai puhelimitse Kristina Olengille Ilmoittautuessasi kerro kurssin nimi ja ajankohta, osoitteesi ja sähköpostiosoitteesi, puhelinnumerosi sekä sen järjestön tai yhteisön nimi josta tulet. Kurssihinnat on ilmoitettu muodossa: hinta Kepan jäsenjärjestöjen jäsenille / hinta muista järjestöistä tuleville sekä opiskelijoille / hinta muille, esimerkiksi 33/50/67 euroa. Kurssimaksut laskutetaan jälkikäteen. Peruutukset tulee tehdä viimeistään kolme päivää ennen kurssia. Peruuttamattomista ilmoittautumisista perimme osallistumismaksun Päivä hankkeen taloushallintoa Kurssilla opetellaan käytännön esimerkein suunnittelemaan ja seuraamaan hankkeen taloutta. Miten kustannusarvio, rahoitussuunnitelma ja talousraportti laaditaan? Miten niiden toteutumista voi seurata? Kurssi on tarkoitettu erityisesti pienille järjestöille, jotka saavat tai hakevat ulkoasiainministeriön hanketukea. > hinta 17/25/34 euroa. > ilmoittautumiset mennessä Hankesuunnittelun peruskurssi verkossa Kurssin sisältö vastaa hankesuunnittelun peruskurssia. Kolmen viikon aikana verkkokurssilla käsitellään ongelma-analyysia, tavoitteiden laatimista, tasa-arvoa ja hankkeen kestävyyttä. > hinta 33/50/67 euroa. > ilmoittautumiset mennessä Syventävä hankearvioinnin kurssi Hankkeen seuranta ja arviointi -kurssin käyneille. Kurssilla syvennytään järjestöjen arvioinnissa kohtaamiin ongelmiin sekä tarkastellaan pitkän aikavälin vaikutusten arviointia ja arvioinnin tulosten hyödyntämistä. > hinta 33/50/67 euroa. > ilmoittautumiset mennessä Yhteisöteatterin ABC, Viittakiven opisto Kurssin painopiste on yhteisöteatterillisissa menetelmissä. Yhteisöteatteri on kehitysyhteistyössä laajalti käytetty osallistamiskeino. Kurssilla käydään läpi erilaisia yhteisöteatterimenetelmiä ja kurssi itsessään muodostaa pienimuotoisen teatterillisen prosessin. Kurssin keskeisiä käsitteitä ovat voimaantuminen, kunnioittava kohtaaminen sekä osallistaminen: kuka, ketä, missä ja mihin?kouluttajina kurssilla toimivat Olli-Pekka Ahtiainen ja Kaarina Karjula. > hinta 33/50/64 euroa. > ilmoittautumiset mennessä. Tarkempia tietoja kursseista saat myös: > Koulutussuunnittelija Antti Turakalta tai Kaisu Österiseltä (09) > Kepan www-sivun tapahtumakalenterista: > Kepa-l -sähköpostilistalta. liittymisohjeet: Kurssit pidetään Kepan koulutustilassa, Sörnäisten rantatie 25 B (1. kerros), Helsinki. Mikäli koulutuspaikka on toinen, siitä mainitaan erikseen. Kepa korvaa osallistujien matkakulut pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tuleville 17 euroa ylittävältä osalta halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan. Korvaus myönnetään vähintään koko päivän mittaiselle kurssille osallistuville Looginen viitekehys hankesuunnittelun välineenä Ensimmäinen lähioppimispäivä Ohjatun etätyön tekeminen Toinen lähioppimispäivä Loogisen viitekehyksen avulla voit kehittää taitojasi hankkeen tavoitteiden ja mittareiden laatimisessa ja saat välineitä hankkeesi seurantaan. Kurssin kahden lähioppimispäivän välillä työstetään ohjattuna etätyönä oman järjestön kehitysyhteistyöhankkeen suunnitelmaa. Ota siis hankesuunnitelma-aihiosi mukaan. Kurssi on tarkoitettu hankesuunnittelun peruskurssin käyneille. > hinta 33/50/67 euroa. > ilmoittautumiset mennessä Projektikirjanpidon alkeet Kurssilla opitaan kirjanpidon perusteita, harjoitellaan kirjanpitoa helppojen käytännön esimerkkien avulla sekä opetellaan lukemaan hankkeen raharaportteja. Kurssi on tarkoitettu erityisesti pienille kehitysyhteistyötä tekeville järjestöille. Kurssi toteutetaan kahtena peräkkäisenä iltana klo Kepan koulutustiloissa. > hinta 17/25/34 euroa. > ilmoittautumiset mennessä. kirahviposti 7/

16 tapahtumakalenteri kalenteri myös osoitteessa Afrikkalainen nainen tanssii ja elää -esitys klo Kulttuurikeskus Caisan juhlasalissa (Mikonkatu 17 C/Vuorikatu 14), Helsinki. Tanssin ja musiikin ammattilaisten ohjelmisto koostuu viidentoista eri etnisen ryhmien perinteisestä tansseista (mm. jola, mandinka, susu, serer ja wolof). Osa yolilaisista on esiintynyt aikaisemmin mm. Ranskassa, Sveitsissä ja Ruotsissa. Tule nauttimaan upeista tansseista, rytmeistä ja inkiväärijuomasta! Liput: aikuiset 7e, opiskelijat 6 e, lapset 3, 5 e. Lisätietoja: 27.8 Info-ilta vapaaehtoistyöstä etelässä Kulttuurikeskus Caisa, Helsinki, klo Lisätietoja: Rovaniemen Mahdollisuuksien tori. Tapahtuma järjestetään Rovaniemi-päivien yhteydessä. Luvassa on muun muassa työpajoja sekä iltaklubi. Torilla järjestetään myös Ruoka-aika -kampanjan Caffè latte -vaalitilaisuus. Torivieraat pääsevät äänestämään reilunkaupan, lähiruoan ja luomutuotteiden puolesta. Kansanäänestyksen ohella keitetään kahvia ja keskustellaan kahvista ja maidosta sekä niiden maailmankaupan vaikutuksista kehitysmaissa. Lisätietoja: Elisa Lahti, Polynesialainen ilta Kulttuurikeskus Caisa, Mikonkatu 17 C, Helsinki klo Mana o laka, Taurua, Hula Tahine -tanssiryhmät ja Havaji-bändi esittävät Tyynenmeren saarten tansseja. Lippujen hinnat: 7 aikuiset, 5 opiskelijat ja lapset, ja lapset alle 5-v. ilmaiseksi. Tervetuloa! Lisätietoja: Tyynenmeren Saarten Ystävyysseura, Kepan kirjaston kokoelmat verkossa Kepan kirjaston kokoelmat ovat jälleen nähtävissä netin välityksellä Osoitteessa on linkki hakulomakkeeseen, jonka avulla voit tutustua Kepan kirjaston aineistotarjontaan. Tällä hetkellä kehitysalan kirjallisuutta globalisaatioteorioista kaunokirjallisuuteen on kokoelmissa yli nimekettä. Uusin kirjastoon hankittu aineisto löytyy linkin uutuudet kautta, ja linkki lehtiluettelo avaa listan kirjastoon tulevista alan aikakauslehdistä, joita tällä hetkellä on toista sataa. Paikan päällekin kirjastoon olet edelleen tervetullut. Aukioloaika on ma-ti klo 10-18, ke ja to 9-16 osoitteessa Sörnäisten rantatie 25, 3. krs. päätoimittaja ilona niinikangas (09) toimitussihteeri sini kuvaja (09) taitto iiro törmä (09) painopaikka hannun tasapaino, espoo tilaukset heli mäki-hakola (09) tai toimituksen osoite sörnäisten rantatie 25 B, helsinki julkaisija kehitysyhteistyön palvelukeskus ry kepa. kepan toimintaa tuetaan julkisin varoin ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen osaston kansalaisjärjestömäärärahoista. issn kirahviposti 7/2004 Päivitä tietosi:

Kepan sopeutettu ohjelma

Kepan sopeutettu ohjelma Kepan sopeutettu ohjelma 2016-2018 Esitys Kepan syyskokoukselle 20.11.2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kehy ja järjestöt kritiikin kohteena Ennen eduskuntavaaleja: Matti Kääriäinen ja Kehitysavun kirous

Lisätiedot

KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo

KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA 2016 VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo KESKEISET TULOKSET 1(2) Varainhankinta kuuluu nyt aiempaa useammin (73 %! 84 %) osana jonkun toimenkuvaan.

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina

Säätiöt rahoittajina Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Kepa ry ESITYSLISTA 11/2015 1 (5) Elimäenkatu 25-27 Hallituksen kokous 16.12.2015 00260 Helsinki 8.12.2015

Kepa ry ESITYSLISTA 11/2015 1 (5) Elimäenkatu 25-27 Hallituksen kokous 16.12.2015 00260 Helsinki 8.12.2015 Kepa ry ESITYSLISTA 11/2015 1 (5) HALLITUKSEN KOKOUS 11/2015 Aika 16.12.2015 klo 15.00 Paikka Huom! Kepan toimisto, kokoushuone Vallila, 5. krs Hallituksen ja henkilökunnan yhteinen glögihetki klo 14.30-15.00

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

Järjestöjen rahoituslähteitä Yleiskatsaus Tiina Sivonen, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry PÄHKINÖITÄ PUSSIIN KOULUTUS

Järjestöjen rahoituslähteitä Yleiskatsaus Tiina Sivonen, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry PÄHKINÖITÄ PUSSIIN KOULUTUS Järjestöjen rahoituslähteitä Yleiskatsaus Tiina Sivonen, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry PÄHKINÖITÄ PUSSIIN KOULUTUS 13.2.2014 Rahoituslähteitä kehittämishankkeisiin ja toiminnan toteuttamiseen Kansalliset

Lisätiedot

HELSINGIN KEHITYSVAMMATUKI 57 RY:N SÄÄNNÖT

HELSINGIN KEHITYSVAMMATUKI 57 RY:N SÄÄNNÖT HELSINGIN KEHITYSVAMMATUKI 57 RY:N SÄÄNNÖT Hyväksytty 26.11.2009 Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry ja kotipaikka

Lisätiedot

EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle. Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle. Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Ketkä voivat osallistua? Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaan voivat osallistua kaikki Euroopan kansalaisuutta

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004 1 2 Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa.. 04 Esitysluonnos Koulujen Musiikinopettajat ry:n syyskokoukselle Riihimäellä.. 14 4 5 6 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 Tekijä: Åsa Fredriksson Laadittu: 24. helmikuuta 2013 Tarkistettu: 10. syyskuuta 2014 Versio:

Lisätiedot

OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA. Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku.

OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA. Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku. 1 OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku.fi/nuoriso 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä avustuksista 2. Mihin tarkoituksiin

Lisätiedot

Kepa ry ESITYSLISTA 1 (5) Elimäenkatu 25-27 8.1.2016 00510 Helsinki Hallituksen kokous 20.1.2016 puh. (09) 584 233

Kepa ry ESITYSLISTA 1 (5) Elimäenkatu 25-27 8.1.2016 00510 Helsinki Hallituksen kokous 20.1.2016 puh. (09) 584 233 Kepa ry ESITYSLISTA 1 (5) HALLITUKSEN KOKOUS 1/2016 Aika 20.1.2016 klo 15.00 Paikka Kokouksen osanottajat Kepa, kokoushuone Dialogi Elimäenkatu 25-27, 6. krs. 00510 Helsinki Puheenjohtaja Majanen Pertti

Lisätiedot

Ikäihmisten osallisuus käytännön esimerkkejä Aijjoos-hankkeesta

Ikäihmisten osallisuus käytännön esimerkkejä Aijjoos-hankkeesta Ikäihmisten osallisuus käytännön esimerkkejä Aijjoos-hankkeesta Marja-Liisa Nevala Aijjoos-kumppanuushanke Kampa III -seminaari Yhteisöllisyys ja osallisuus voimavara ja tuki 25.10.2011, Kokkola Aijjoos-kumppanuushanke

Lisätiedot

3. Työjärjestyksen hyväksyminen Lisätty kohdat 12. Työelämäpäivät, 16. Kevätkokous, 11. Opintotukikannanotto ja 7. Ruutisalaliiton tuomitseminen.

3. Työjärjestyksen hyväksyminen Lisätty kohdat 12. Työelämäpäivät, 16. Kevätkokous, 11. Opintotukikannanotto ja 7. Ruutisalaliiton tuomitseminen. TIIMA RY PÖYTÄKIRJA HALLITUKSEN KOKOUS 06/2013 4.3.2013 klo 12.00 Tiimahuone, Linnanmaa Läsnäolijat: Ilkka Peuna Noora Alatainio Anton Kurttila Taneli Sihvonen Riku Yliviuhkola Aleksi Oja Tuomas Timonen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE 12940-2011 Liite 1 TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE HUOM! Lomakkeiden kenttien välillä tulee liikkua F11-näppäimellä HAKIJAN PERUSTIEDOT Rahoituksen hakija Turun Seudun Työttömät TST

Lisätiedot

kirahviposti 11/2004 joulukuu

kirahviposti 11/2004 joulukuu kirahviposti kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti > www.kepa.fi/kirahviposti 11/2004 joulukuu maailman enemmistön asialla > valtaosa maailman ihmisistä ei kuulu viralliseen talousjärjestelmään,

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Aasia-ohjelma koulutusyhteistyö

Aasia-ohjelma koulutusyhteistyö Aasia-ohjelma koulutusyhteistyö Hakukuulutus 2016: Kiina ja Intia 1. Yleistä CIMOn Aasia-toimintojen koulutusyhteistyötä koskeva ohjelma rahoittaa korkeakoulujen koulutusyhteistyöhankkeita Suomelle erityisen

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 18.9.2015 1 PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN VALTIONAVUSTUS VUONNA 2015 LAPIN ALUEHALLINTOVIRASTO 2 Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustus Valtio tukee lasten ja nuorten

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina. Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014

Säätiöt rahoittajina. Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014 Säätiöt rahoittajina Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014 Aluksi Yksi ajatus on tarjota teille lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen kokoon nähden ainoana

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Pirkanmaan CP-yhdistys ry

Pirkanmaan CP-yhdistys ry Pirkanmaan CP-yhdistys ry SÄÄNNOT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE 1. Yhdistyksen nimi on Pirkanmaan CP-yhdistys ry 2. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere ja sen toimialueena on Pirkanmaa. 2 TARKOITUS, TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/ Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 15 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelmasta toteutettavan hankkeen "Hankinnoista duunia" toteuttamiseen HEL 2015-002023 T 02 05 02 Päätös Päätöksen

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Suomen Kylätoiminta ry, Pohjois- Savon Kylät ry ja Maaseutuverkostopalvelut ovat

Lisätiedot

Miten perustamme Naapuruuspiirin?

Miten perustamme Naapuruuspiirin? Miten perustamme Naapuruuspiirin? Naapuruuspiiri-idea Pyritään luomaan Verkosto, jossa olisi eri toimijoita asuinalueilta esim. asukasyhdistykset, koulut, seurakunnat, sosiaali- ja terveystoimi, yksityiset

Lisätiedot

ДЕНЬГИ - HAKEMUSVIIDAKOSSA

ДЕНЬГИ - HAKEMUSVIIDAKOSSA ДЕНЬГИ - HAKEMUSVIIDAKOSSA Peurunka 29.1.2017 Marja Malmi, toiminnanjohtaja, SVS Pohjois-Suomen piirijärjestö ry Mervi Väisänen, projektikoordinaattori, SVS Pohjois-Suomen piirijärjestö ry TEHTÄVÄ Jakaudutaan

Lisätiedot

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset Tuusulan sosiaali- ja terveyslautakunta PL 60 04301 Tuusula

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Tässä esitellään hankehakemusten arviointia ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikössä.

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

TYYn avustukset järjestöille

TYYn avustukset järjestöille TYYn avustukset järjestöille 23.03.2016 Universitas Turku TYY & TY yhteistyössä Opetusta tukevan tai muuten akateemisen toiminnan järjestämiseen Esimerkiksi kurssien tai seminaarien järjestämiseen ja julkaisujen

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Tilaisuus välityömarkkinatoimijoille Pohjois-Pohjanmaalla 15.12.2015 Palveluesimies Virpi Niemi 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus

Lisätiedot

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Tämä on alueellinen mahdollisuus. Silmukka kerrallaan kutoen, paikalliset mahdollisuudet huomioiden alueellisten toimijoiden

Lisätiedot

Lakeuden Bioanalyytikot

Lakeuden Bioanalyytikot Lakeuden Bioanalyytikot LaBit ry. järjestää jäsenilleen opintotapahtumia sekä vapaaajan virkistäytymistilaisuuksia. 1 Yhdistyksen historiaa Kaikki sai alkunsa ajatuksesta perustaa oma yhdistys Seinäjoen

Lisätiedot

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele 22.3.2016 Muistio Kunnanjohtaja Harri Anttila avasi tilaisuuden ja toivotti osallistujat tervetulleiksi Kunnanhallituksen puheenjohtaja Taina Lonka toimi tilaisuuden puheenjohtajana Tilaisuuteen osallistui

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

ERITYISAVUSTUS Hakemuslomake. HUOM! Avustuksenhakijan on täytettävä vähintään *-merkityt kohdat hakemuksesta.

ERITYISAVUSTUS Hakemuslomake. HUOM! Avustuksenhakijan on täytettävä vähintään *-merkityt kohdat hakemuksesta. 1 HUOM! Avustuksenhakijan on täytettävä vähintään *-merkityt kohdat hakemuksesta. Saapumismerkinnät Saapumisleima Diaarinumero 1 Tiedot hakijasta* a) Hakijan yhteystiedot: Nimi* Jakeluosoite* Postinumero*

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt 1 Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Äänekoski ja toiminta-alueena

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa.

Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa. Suomen työnohjaajat ry SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa. 2. Toiminnan tarkoitus ja toiminnan laatu Suomen

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Vesi ja yhdyskuntien kehitys-seminaari, 17.2.2012, Tampere Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto TkT Riina Liikanen 17.2.2012 1 Esiintyjän nimi Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Perustettu v. 2003

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS

TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS 2015 OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiö Kyösti Haatajan säätiö SÄÄTIÖIDEN SYNTY JA TOIMINTA OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiö ja Kyösti Haatajan säätiö ovat tukeneet tieteellistä

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

LAMPPU2015-hanke Ohjauryhmän 1. kokous klo 13:00 Lync verkkokokous TERVETULOA!

LAMPPU2015-hanke Ohjauryhmän 1. kokous klo 13:00 Lync verkkokokous TERVETULOA! LAMPPU2015-hanke Ohjauryhmän 1. kokous 16.5.2013 klo 13:00 Lync verkkokokous TERVETULOA! 1. Kokouksen avaus Tervetuloa LAMPPU2015-hankkeen ohjausryhmän 1. kokoukseen! 2. Läsnäolijoiden toteaminen Ohjausryhmän

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa 6AIKA - AVOIMET JA ÄLYKKÄÄT PALVELUT-STRATEGIA KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa Muistio Ohjausryhmän kokous 6/2014 Aika: 17.10.2014, 10.00-13.00 Paikka: Tampereen kaupungintalo,

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

POLKUJA- KOREOGRAFIAKILPAILU

POLKUJA- KOREOGRAFIAKILPAILU POLKUJA- KOREOGRAFIAKILPAILU Kuopiossa 21.11.2015 Tapahtuman taustaa Polkuja- koreografiakilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2013. Järjestäjien suureksi yllätykseksi 33 koreografiaa ilmoittautui

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

SEURAPOSTI 1 / 2013. Seurapostissa tällä kertaa

SEURAPOSTI 1 / 2013. Seurapostissa tällä kertaa SEURAPOSTI 1 / 2013 Seurapostissa tällä kertaa Ansiomerkit 2013 haku viimeistään 28.2.2013 Ringeten Tukirahaston avustukset vuodelle 2013 Hae seuratoiminnan kehittämistukea 15.3. mennessä Lähde ringetteleirille!

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 4/2013 4.6.2013 --------------------------------------------------------------------------------------------------------------

PÖYTÄKIRJA 4/2013 4.6.2013 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 4/2013 4.6.2013 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------- SIVU 30 ILMOITUSASIAT 2 31 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5.

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5. Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere Mikä Diakonia-ammattikorkeakoulu? Osa eurooppalaisten diakonia-alan korkeakoulujen

Lisätiedot

Humanitaarisen Global Grant hankkeen hakuprosessi piirissä 1420

Humanitaarisen Global Grant hankkeen hakuprosessi piirissä 1420 Humanitaarisen Global Grant hankkeen hakuprosessi piirissä 1420 Global Grant hankkeiden haku piirissä 1420 Oikeus hakea Global Grant apurahoja edellyttää piiriin 1420 kuuluvalta klubilta että, se on rekisteröity

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 4/2016 PUHEENJOHTAJALTA. Hienoa on ollut kokea, miten hyvällä vireellä ja fiiliksellä yrittäjät ovat olleet liikkeellä!

JÄSENTIEDOTE 4/2016 PUHEENJOHTAJALTA. Hienoa on ollut kokea, miten hyvällä vireellä ja fiiliksellä yrittäjät ovat olleet liikkeellä! Raastuvankatu 12-14 D 65100 VAASA info@vaasanyrittajat.com 15.12.2016 PUHEENJOHTAJALTA Sinulle jäsenyrittäjämme, haluan puheenjohtajana tuoda vuoden viimeisen tervehdyksen. Ensinnäkin kiitän saamastani

Lisätiedot

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki TYÖPAJATYÖSKENTELY Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki 4.10.2016 Sini Männistö ja Juha Mieskolainen 1 TYÖPAJATYÖSKENTELY: TEEMA Palautetaan mieleen

Lisätiedot

Aika: Keskiviikko klo Turku-sali, Yo-talo A, 2. krs. Esityslista. 143 Kokouksen avaus. 144 Laillisuus ja päätösvaltaisuus

Aika: Keskiviikko klo Turku-sali, Yo-talo A, 2. krs. Esityslista. 143 Kokouksen avaus. 144 Laillisuus ja päätösvaltaisuus EDUSTAJISTON JOULUKUUN KOKOUS Aika: Keskiviikko 10.12.2014 klo 18.15 Paikka: Turku-sali, Yo-talo A, 2. krs. Esityslista 143 Kokouksen avaus 144 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 145 Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Päätösseminaari

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Päätösseminaari Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Päätösseminaari DI Noora Airaksinen, Sito Oy Kahden vuoden aikana on kokeiltu lukuisia toimenpiteitä toimivia ja vähemmän toimivia Yhteistyöverkosto on laajentunut ja tiivistynyt.

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (5) Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet...2 Toiminnalliset avaintavoitteet...2 Ryhmätoiminta...2 Nuorten kurssit ja koulutukset...2

Lisätiedot

Kehitysyhteistyön ABC

Kehitysyhteistyön ABC Kehitysyhteistyön ABC järjestöille Oletko kiinnostunut kansainvälisistä asioista? Vaikuttamisesta? Yhteiskunnallisista kysymyksistä? Oletko miettinyt, mikä on roolisi globaalissa maailmassa? Millainen

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot