kirahviposti 11/2004 joulukuu

Transkriptio

1 kirahviposti kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti > 11/2004 joulukuu maailman enemmistön asialla > valtaosa maailman ihmisistä ei kuulu viralliseen talousjärjestelmään, vaan elää sen laitamilla tai täysin sen ulkopuolella. Monesti tätä ei oteta huomioon, kun köyhyyttä pyritään vähentämään. Köyhyydenvähentämisstrategiat toimivat usein ylhäältä alas ilman että ihmisten enemmistöllä on mahdollisuuksia osallistua niihin. Toisenlaista lähestymistapaa testataan muun muassa Intiassa, jossa kerätään pienimuotoisesti köyhdytettyjen ryhmien näkemyksiä elämänsä edellytyksistä sekä ratkaisumalleista. Makrotasolla puolestaan yritetään vaikuttaa rakenteisiin, jotka aiheuttavat köyhyyttä. teemanumero köyhdyttämisestä > sivut 8-13 kaisu tuominen pienviljelijät järjestäytyvät... 3 hankeneuvoja... 5 kepan koulutuskalenteri tapahtumat...16

2 kehitysyhteistyön palvelukeskus servicecentralen för utveclingssamarbete service centre for development cooperation sörnäisten rantatie 25 fin helsinki tel fax info@kepa.fi johtotiimi toiminnanjohtaja Ville Luukkanen > ohjelmajohtaja Maija Seppo > hallintojohtaja Anne Romar > ohjelmayksikkö julkaisutiimi päätoimittaja / verkkojulkaisut Jukka Aronen > toimitussihteeri/verkkojulkaisut Sanna Jäppinen > tiedottaja Sini Kuvaja > tiedottaja Ilona Niinikangas > toimittaja / verkkojulkaisut Tuomas Paukku > graafikko Iiro Törmä > koulutus- & neuvontatiimi laatukoordinaattori Eija Mustonen > kurssisihteeri Kristina Oleng > koulutussuunnittelija Antti Turakka > koulutussuunnittelija Kaisu Österinen > kumppani-tiimi päätoimittaja Ilkka Lehdonmäki > toimitussihteeri Anna Berghäll > toimittaja Tuomo Tarvas > maailma kylässä-tiimi festivaalituottaja Kai Artes > promoottori Aila Kinnunen > järjestöavustaja Sampo Löf > resurssitiimi informaatikko Heikki Niemelä > ohjelmasuunnittelija Anja Onali > ohjelmasuunnittelija Outi Hakkarainen > tuottaja Juha Rekola > kirjastoapulainen Anthony Baltzar > vaikuttamistiimi kehityspoliittinen sihteeri / kauppa ja kehitys Matti Hautsalo > tiedottaja Mika Railo > verkostotiimi järjestökoordinaattori/kampanjat Outi Hannula > järjestökoordinaattori/ edunvalvonta Johanna Arponen > koordinaattori / kansainvälisyyskasvatus Anisa Doty > projektisihteeri / kansainvälisyyskasvatus Pauliina Koponen > koordinaattori / etvo Suvi Halttula > ohjelma-avustaja Paavo Hirn > hallintoyksikkö atk-tiimi järjestelmäsuunnittelija Kalle Korhonen > webmaster Kristian Kouvo > atk-tuki Mari Vallius > atk-avustaja Henri Kosonen > taloustiimi taloussuunnittelija Pekka Ahonen > pääkirjanpitäjä Kirsti Koho > kirjanpitäjä Sirkku Pallasmaa > toimistosihteeri Jaana Vesalainen > hallintotiimi henkilöstösuunnittelija Heli Engdahl > hallintoassistentti Heli Mäki-Hakola > hallintosihteeri Anja-Maija Palmu> hallintoavustaja Simo Perttala > kehityspoliittinen sihteeri / eu Maria Suoheimo > kehityspoliittinen sihteeri / ruokaturva Miia Toikka > kehityspoliittinen sihteeri Carla Bush > kepan työntekijöiden, kenttätoimistojen työntekijöiden sekä yhteystoimitsijoiden henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@kepa.fi kepa etelässä kepa mosambik c.p. 4441, maputo, mozambique katuosoite: rua joao de barros 322, sommershield, maputo tel: fax: koordinaattori Leena Vaaranmaa ohjelmatyöntekijät Severino Ngole Sergio Gómez Frederico Joáo sihteeri Helena Chivite tiedottaja Lotta Valtonen yhteystoimitsija Katja Kari kepa nicaragua clinica tiscapa 1 c. ariba plaza san ramón módulo 9,apto 1093 managua, nicaragua tel: fax: kirahviposti 11/2004 vs. koordinaattori Rene Hooker tiedottaja Kimmo Lehtonen yhteystoimitsija Riku Laukkanen kepa sambia p.o.box 36524, 1010 lusaka, zambia katuosoite: roan road, kabulonga tel: / fax: koordinaattori Seppo Karppinen ohjelmatyöntekijä Gregory Haambik sihteeri Sabina Luputa informaatikko Chama Nambega tiedottaja Sharon Sichilongo tiedottaja Janne Sivonen yhteystoimitsija Esa Salminen tansania p.o.box 1835 morogoro, tanzania puhelin: , fax: sähköposti: kepa.tanzania@cats-net.com ohjelmatyöntekijä Gertrude Mmbaga yhteystoimitsija Tiina Kukkamaa hallintosihteeri Sabina Jalli thaimaa yhteystiedottaja Timo Kuronen per, 409 soi rohitsuk, pracharatbampen road huay khwang, bangkok 10320, thailand puhelin: , fax: indonesia yhteystiedottaja Henri Myrttinen insist skip blok t-7/ ct. iv/38 blimbingsari-depok-sleman yogyakarta, indonesia sähköposti: insist@insist.or.id

3 Kepa tukee pienviljelijöiden kampanjaa Sambiassa kinoille pääsyn helpottaminen ei kuitenkaan ala EU:n tuontitullien rukkaamisesta. Kyse on paljon maanläheisemmistä ongelmista, ennen kaikkea kulkuyhteyksien heikkoudesta. Pientuottajat ovat altavastaajan asemassa omilla lähimarkkinoillaan. Mitä syrjäisemmästä paikasta on kysymys, sitä suurempi valta ostajalla on sanella itselleen sopiva kauppahinta. viljelijät tyhjän päällä Sambiassa valtiolla oli 1990-luvun alkuvuosiin asti erittäin suuri rooli maataloudessa siementen ja lannoitteiden jakelusta markkinointiin. Kupari oli talouden tukipilari, ja hallituksen päämääränä oli turvata riittävä edullisen maissin saanti kuparivyöhykkeen kaupunkiväestölle. Vaikka järjestelmässä oli ongelmansa, takasi se kuitenkin suurelle osalle viljelijöistä suhteellisen turvatun mahdollisuuden harjoittaa elinkeinoaan. Tilanne muuttui ratkaisevasti, kun taloutta alettiin vapauttaa. Valtiovetoinen järjestelmä romahti ja viljelijät jäivät selviämään omillaan. Kuilu ei ole umpeutunut, sillä yksityisen sektorin edustajat eivät halua käydä kauppaa rutiköyhien pienviljelijöiden kanssa. Viljelijät ovat kehittäneet monenlaisia tapoja selviytyä muutoksesta. Osa tavoista on haitannut ekologista ja sosiaalista kehitystä, toiset taas ovat vahvistaneet viljelijän riippumattomuutta. Esimerkiksi lannoitteiden puutteessa osa viljelijöistä on siirtynyt takaisin kaskeamiseen, osa taas on kansalaisjärjestöjen avustamana opetellut parantamaan peltojen tuottavuutta peltometsäviljelyllä. > Pienviljelijät eri puolilta Sambiaa kokoontuivat marraskuussa Kepan toimistolle Lusakaan suunnittelemaan kampanjaa elinkeinonsa puolesta. Tarkoituksena on muodostaa koko maan kattava viljelijöiden verkosto ja painostaa hallitusta ottamaan paremmin pienviljelijöiden tarpeet huomioon. Sambiassa on noin maatilaa, joista kolme neljästä on keskimäärin kahden hehtaarin kokoisia perhetiloja. Nämä tilat tuottavat suurimman osan sambialaisten syömästä ruoasta. Viljelijän arki on kuitenkin koettelemuksia täynnä. Tuotantopanokset ovat kalliita ja niiden saatavuus epävarmaa, lainoja ja maatalousneuvontaa ei ole saatavilla ja tuotteiden markkinointi on hankalaa. markkinointi hiertää Parannuksia siis tarvitaan koko tuotantoketjuun, mutta erityisesti viljelijät painottivat markkinointiin liittyviä ongelmia. Hyväkään sato ei riitä turvaamaan viljelijäperheen toimeentuloa, jos tuotteita ei saa kaupaksi kohtuulliseen hintaan. Rahaa tarvitaan esimerkiksi suolaan, saippuaan, lääkkeisiin, vaatteisiin ja koulumaksuihin. Toisin kuin pohjoisessa käytävän globalisaatiokeskustelun perusteella saattaisi kuvitella, sambialaisten pienviljelijöiden mark- tiina-maria levamo kehityksen moottori? Kestävien, koko tuotantoketjun kattavien ratkaisumallien löytäminen edellyttää tietoista panostamista pienviljelijöihin. Sambian hallituksen huomio on näyttää kuitenkin keskittyneen suuriin tuottajiin ja heidän kilpailukykynsä varmistamiseen globaaleilla markkinoilla. Maan köyhyydenvähentämisstrategiassa maataloudesta puhutaan kasvun ja kehityksen moottorina. Käytännön toimenpiteissä pienviljelijät jäävät kuitenkin syrjään. Esimerkiksi hallituksen hiljattain tekemästä päätöksestä poistaa tuontitullit maatalouskoneilta ei ollut iloa pienviljelijöille, joiden tärkeimmät työkalut ovat kuokka ja omat lihakset. Varsinainen kaupallisen viljelyn sektori Sambiassa käsittää noin suurmaatilaa, jotka ovat lähes poikkeuksetta valkoisten viljelijöiden ja ulkomaisten investoijien omistuksessa. Muutamat pienviljelijät ovat päässeet osalliseksi vientisektorin imusta esimerkiksi tupakkaa, puuvillaa ja vihanneksia vientiin tuottavien firmojen sopimusviljelijöinä. Muuten vientisektorin yhteydet Sambian talouteen ovat vähäiset. Suurtilojen omistajat kuluttavat pääosan tuloistaan tuontitavaraan, ja ulkomaiset investoijat nauttivat viiden vuoden verovapaudesta. Sambialaisten pienviljelijöiden viesti hallitukselleen on selvä. He haluavat harjoittaa kannattavaa liiketoimintaa, mutta se ei onnistu niin kauan kuin maaseudun asiat ovat retuperällä. Pienviljelijöiden tuotantoedellytysten parantaminen vähentää myös köyhyyttä. Tätä päämäärää Kepa pyrkii edistämään Sambiassa tukemalla pienviljelijöiden kampanjaa. miia toikka kirahviposti 11/2004 3

4 järjestöt uudet jäsenjärjestöt indonesia-seura finnish indonesia society FIS Järjestö edistää Indonesian tuntemusta ja tutkimusta Suomessa sekä yhteiskunnallista kehitystä Indonesiassa. Yhdistys toimii erityisesti demokratian ja ympäristökysymysten parissa ja tekee kiinteää yhteistyötä indonesialaisten järjestöjen kanssa. järjestökoordinaattorin palsta tällä palstalla järjestökoordinaatorit kertovat vuorotellen kepan ajankohtaisista asioista, kuten lähestyvistä tapahtumista ja kampanjoista. maailmanlaajuinen kampanja köyhyyttä vastaan Kansainvälinen kauppakampanja Trade Justice Movement kutsuu järjestöt mukaan toimintaviikkoon, joka pidetään huhtikuuta Jubilee kampanjan innoittama kauppakampanja kokoaa yhteen järjestöt ja muut toimijat eri puolilla maailmaa. Tavoitteena on saada aikaan kaikkien aikojen suurin joukkoliike oikeudenmukaisemman maailmankaupan puolesta. Järjestöt voivat ilmaista mieltään omalla tavallaan, nostaa esille omia teemojaan ja toimia samalla osana maailmanlaajuista liikettä. Myös yksittäiset ihmiset voivat osallistua kampanjaan tukemalla sitä. Mukana on jo yli 50 maata Suomessa vasta muutama järjestö on ilmoittanut kiinnostuksensa. Lisätietoja sekä aasia-eurooppa -varjokokous suomeen Helsingissä järjestetään syyskuussa 2006 Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aikana Aasia-Eurooppa -huippukokous. Kokouksesta tulee todennäköisesti kaikkien aikojen suurin kehityspoliittinen tapahtuma Suomessa sekä hallitusten välisellä että kansalaisjärjestöjen tasolla. Järjestöt pitävät tavallisesti huippukokouksen yhteydessä oman varjotapahtumansa, ja Kepa on jo kutsunut koolle Aasiasta kiinnostuneita järjestöjä valmistelujen aloittamiseksi. Heti vuoden alussa on tarkoitus perustaa valmistelukomitea, johon kaikki halukkaat ovat tervetulleita. Tarkka ajankohta ja paikka selviävät myöhemmin. johanna arponen järjestökoordinaattoriksi Joulukuun alussa Kepa saa uuden työntekijän, kun Johanna Arponen aloittaa työnsä edunvalvonnasta vastaavan järjestökoordinaattorin Auli Starckin sijaisena. Johanna tuntee hyvin järjestöjen kehitysyhteistyön kuviot hän on työskennellyt aikaisemmin muun muassa Taksvärkissä, Kuurojen liitossa ja FIDIDAssa. outi hannula sini kuvaja 4 kirahviposti 11/2004

5 järjestöt kysy hankeneuvojalta > Suunnitteleeko järjestösi kehitysyhteistyöhanketta? Kepan hankeneuvoja Kehyksen EU-hankeneuvoja Saara Lehmuskoski vastaavat tällä palstalla hankkeiden suunnittelua ja toteutusta koskeviin kysymyksiin. Kysy lisätietoja tai lähetä lyhyt ja selkeä kysymys sähköpostilla osoitteeseen tai - Järjestömme etsii uusia rahoituskanavia kehitysyhteistyöhankkeillemme ulkoministeriön tuen lisäksi. Haluaisimme tietää lisää EU-rahoituksesta: minkälaiset järjestöt voivat hakea ja miten voisimme valmistautua hakemaan EU-rahoitusta? Minkälaisille hankkeille rahoitusta voi saada? - Kansalaisjärjestöt voivat hakea rahoitusta kehitysyhteistyöhankkeilleen monestakin eri lähteestä. Nämä lähteet ovat nk. budjettilinjoja EU:n budjetin sisällä, ja niitä hallinnoi komissiossa EuropeAid-yhteistyötoimisto. Suurin ja tunnetuin näistä budjettilinjoista lienee kansalaisjärjestöjen yhteisrahoituslinja, mistä komissio jakaa noin 180 miljoonaa euroa vuosittain kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeisiin. Muita temaattisia budjettilinjoja ovat muun muassa ihmisoikeuksien ja demokratian edistämiseen keskittyvä European Initiative for Democracy and Human Rights (EIDHR) ja ympäristön ja trooppisten metsien suojeluun tarkoitettu linja. Terveyden alalla rahoitusta voi hakea kahdelta budjettilinjalta: ensimmäinen on tarkoitettu köyhyyteen liittyvien sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon (hiv/aids, malaria ja tuberkuloosi) ja toinen lisääntymisterveyttä edistäviin hankkeisiin. Eri temaattisia linjoja on parikymmentä. Hakukäytännöt, - säännöt ja -kriteerit vaihtelevat linjoittain, mutta tiettyä samankaltaisuutta löytyy. EU ei rahoita aivan pieniä tai kokemattomia kansalaisjärjestöjä. Yleensä vaaditaan vähintään kolmen vuoden kokemus kehitysyhteistyöhankkeiden pyörittämisestä. Kilpailu EU-rahoituksesta on kovaa, ja mitä vankempi tausta järjestöllä on, sitä paremmat mahdollisuudet on pärjätä kisassa, jossa noin prosenttia hankkeista saa rahoitusta. On myös mahdollista tehdä hankehakemus yhdessä yhden tai useamman järjestön kanssa. EU:n tuki hankkeille vaihtelee yhteisrahoituslinjan 75 prosentista esimerkiksi terveyslinjan 90 prosenttiin. Suomen ulkoministeriö on perinteisesti tukenut yhteisrahoituslinjan kautta rahoitettavia hankkeita kattamalla 10 prosenttia hankkeen kuluista. Kansalaisjärjestön omavastuuosuudeksi jää tällöin 15 prosenttia. Se on katettava rahalla, vapaaehtoistyötä ei voi laskea mukaan. EU:n tuen vähimmäiskoko vaihtelee: yhteisrahoituslinjalla se on euroa, EIDHR-hankkeissa euroa ja köyhyyteen liittyvissä sairauksissa euroa. Maksimit taas vaihtelevat yhteisrahoituslinjan eurosta lisääntymisterveyslinjan euroon. Hankkeen kesto vaihtelee kolmesta viiteen vuoteen. EU:n rahoitushakemuksissa on aina kaksi osaa, ensimmäisessä esitellään hanke ja toisessa kuvaillaan hakijan taloudellista ja hallinnollista kokemusta ja kapasiteettia. Hankehakemuskaavake perustuu loogiseen viitekehykseen (LFA), ja sen hallitseminen helpottaa kaavakkeen täyttämistä. Parhaiten EU-rahoitukseen voi valmistautua harjaantumalla LFA:n käytössä, ryhtymällä suunnittelemaan hyvissä ajoin etelän kumppanijärjestön kanssa yhteistä hanketta ja valmistautumalla täyttämään hakijan kuvauksen, eli hakemuksen toisen osion. > Kehys ry tukee EU-rahoitusta hakevia järjestöjä etsimällä sopivan budjettilinjan ja neuvomalla hankkeen valmistelussa ja hakemuksen täyttämisessä. Lisätietoja saa Kehys ry:n EU-hankeneuvojalta saara.lehmuskoski@kehys.fi liity verkostoon Kepan kolme vuotta koordinoima EU-rahoitteinen kansainvälisyyskasvatusprojekti on loppunut, mutta hankkeen aikana vahvistuneen kansainvälisyyskasvatusverkoston toimintaa kehitetään edelleen. Hanketta koordinoinut Anisa Doty jatkaa Kepan verkostosuunnittelijana ensi vuoden ajan. Myös uudet järjestöt ovat tervetulleita mukaan suunnittelemaan verkoston toimintaa ja tulevaisuutta. anisa.doty@kepa.fi kirahviposti 11/2004 3/2004 5

6 järjestöt Tietopaketti aidsista > Väestöliitto on julkaissut tietopaketin Aids Afrikassa. 32-sivuinen julkaisu kertoo tiiviisti Saharan eteläpuolisen Afrikan aids-tilanteesta, aidsin leviämisen syistä ja sairauden yhteiskunnallisista ja taloudellisista seurauksista. Katettu on myös hi-viruksen leviämisen ehkäisy sekä aidsin seurausten lievittäminen. Julkaisu on osa Väestöliiton Väestötietosarjaa. Samassa sarjassa ilmestyi tänä vuonna myös uusi painos tietolehtisestä Seksuaalioikeudet osana ihmisoikeuksia, jossa kerrotaan yksilöiden ja parien oikeuksista päättää tietoisesti omaan seksuaalisuuteensa liittyvistä asioista kuten suhteiden solmimisesta, avioitumisesta ja lasten saamisesta. Tietolehtiset voi noutaa internetistä Väestöliiton sivuilta osoitteesta: rakennesivut/julkaisut_frameset.htm Paperiversioita voi tiedustella Väestöliitosta tai lainata Kepan kirjastosta (kirjasto suljettu Kepan muuton vuoksi ). Sähköistä tasa-arvotietoutta > Suomalaiseen naistutkimukseen ja tasa-arvokysymyksiin erikoistunut web-portaali Minna avataan Sivusto on nyt koekäytössä ja tulevaisuudessa sen sisältöä aiotaan kasvattaa huomattavasti. Sivuston yhteyteen on rakennettu asiantuntijatietokanta, johon tutkijat ja tasa-arvotyön tekijät voivat jättää omat tietonsa. Minna-tietokannan tarkoitus on palvella niin mediaa, kansalaisjärjestöjä kuin naistutkimuksesta kiinnostuneita yksityishenkilöitäkin. Minna-portaali tarjoaa uutisia, artikkeleita, tilastoja ja linkkejä aihealueittain, joita ovat mm. koulutus, perhe, tiede ja tutkimus sekä väkivalta. Seksuaaliset vähemmistöt ja miehiin kohdistuva syrjintä saavat myös huomiota. Lisäksi portaali pyrkii toimimaan naistutkijoiden yhteisenä foorumina ja siten kehittymään asiantuntijoiden ideoiden pohjalta. Loppuvuodesta sivustoon liitetään suomenkielinen kalenteri pohjoismaisista tasa-arvotutkimukseen liittyvistä tapahtumista. Minna-portaalin nimi viittaa suomalaisen naisasialiikkeen tienraivaajaan Minna Canthiin. Hankkeen rahoittajana toimii sosiaali- ja terveysministeriö ja toteutuksesta vastaa erikseen kokoon pantu työryhmä. Kepa muuttaa Töölöön > Kepa muuttaa osoitteeseen Töölöntorinkatu 2, Helsinki. Toimisto on muuton takia suljettuna Kepan henkilökunnan puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet säilyvät ennallaan. Myös Kepan kirjasto on suljettuna uusia kepalaisia > Kepan ohjelmasuunnittelijana on syksystä lähtien työskennellyt Outi Hakkarainen. Verkkojulkaisujen toimitussihteerinä toimii Sanna Jäppinen. Järjestöavustajaksi valittiin Sampo Löf, kirjastoapulaiseksi Anthony Baltzar, ohjelma-avustajaksi Paavo Hirn, hallintoavustajaksi Simo Perttala, Kumppanin toimittajaksi Tuomo Tarvas ja ATK-avustajaksi Juho Vuori. Nettikirahvi - globaali uutispaketti suoraan sähköpostiisi! > Nettikirahvi tarjoaa tuoreita uutisia, taustoja ja näkökulmia globaaleihin asioihin. Teemoina ovat kehityspolitiikka, demokratia, ihmisoikeudet, talous, ympäristö ja kulttuuri. Kerran viikossa ilmestyvään sähköpostitiedotteeseen kootaan Kepan verkkosivujen uutiset ja kolumnit, globaali uutisseuranta, ajankohtaisia linkkivinkkejä sekä tapahtumakalenteri. Tilaa Nettikirahvi lähettämällä tyhjä viesti (tyhjällä otsikolla) osoitteeseen: nettikirahvi-l-join@kepa.fi 6 kirahviposti 11/2004

7 järjestöt Kuinka kasvaa kansainvälisyyteen? 1/2 Kansainvälisyyskasvatusverkosto järjesti syksyllä kilpailun hyvien kansainvälisyyskasvatuksen tapojen löytämiseksi. Tässä ja helmikuun Kirahvipostissa esitellään kilpailussa mukana olleita ja hyviksi havoittuja keinoja kasvattaa kansainvälisyyteen. Rauhankoulu Rauhankoulu on teemakokonaisuus, joka on tarkoitettu peruskoulujen, lukioiden tai ammatillisten oppilaitosten oppilaille. Lasten ja nuorten omia kokemuksia ja ajatuksia käsitellään rauhankoulussa osallistavien menetelmien, esimerkiksi draaman avulla. Opettajat ja ohjaajat räätälöivät kolmesta kuuteen tuntia kestävän oppikokonaisuuden ikäryhmää ja luokan tarpeita vastaavaksi. Esimerkiksi luokassa esiintynyttä syrjintää tai konflikteja voidaan käsitellä Rauhankoulun menetelmin. Rauhankoulun ohjaajat ovat kasvatusalan ammattilaisia tai alalle opiskelevia ja heidät on koulutettu tehtäväänsä varten. Rauhankoulu on syntynyt Rauhanliiton ja Sadankomitean yhteistyönä. Nykyään se on Rauhanliiton ja Rauhankasvatusinstituutin yhteistä toimintaa, jota koordinoi Rauhankasvatusinstituutti ry. Lisätietoja: ja Rauhankasvatusinstituutti puh ENO Environment Online ENO on maailmanlaajuinen verkkokoulu, joka yhdistää 68:n eri maan kouluja. ENOa koordinoidaan Joensuun Pataluodon koulusta. Verkkokoulun lukuvuosi sisältää neljä pääteemaa kestävän kehityksen eri ulottuvuuksista. Verkostoon kuuluvien koulujen opettajat suunnittelevat lukuvuoden teemat. Jokaiseen teemaan kuuluu viikottaisia tehtäviä, joiden oppimistulokset kootaan ENO: n verkkosivuille. Verkkokoulussa oppilaat käsittelevät monipuolisesti ympäristöteemoja ja tutustuvat eri maiden kouluihin ja koululaisiin. Esimerkiksi 21. syyskuuta ENO-koulut viettivät lukuvuoden aloituspäivää istuttamalla puita 50 eri maassa kello 12 paikallista aikaa. Tempauksella haluttiin havainnollistaa ympäristönsuojelua ja suvaitsevaisuutta ENO-kouluissa. Lisätietoja: Reilun kaupan kahvilakäyntikortit Kiitos! Ensi kerralla nauttisin täällä mielelläni kupin Reilun kaupan kahvia! Näin lukee käyntikortissa, joita Reilun kaupan puolesta ry:n vapaaehtoiset ovat jakaneet jo kappaletta. Kortin voi jättää vaikkapa kahvikuppinsa päälle, jos kahvilan valikoimissa ei ollut reilun kaupan kahvia. Käyntikortti kertoo myönteisellä tavalla henkilökunnalle, että heidän asiakkaansa nauttisivat kahvinsa mieluiten reiluna. Kampanjaan voi osallistua kuka tahansa, sillä käyntikortteja voi tilata ilmaiseksi Reilun kaupan edistämisyhdistyksestä. Idea kahvilakäyntikorttiin on tullut eräältä yhdistyksen vapaaehtoiselta ja se on herättänyt kiinnostusta myös muissa Euroopan maissa. Lisätietoja: Nuoret läheltä ja kaukaa -vaellus Porissa on järjestetty jo kolmena vuonna monikulttuurinen nuorisovaellus. Kahden päivänä aikana kuljetaan läheisen Joutsijärven ympäri. 25 kilometrin matkalla yövytään teltoissa tai autiotuvissa. Vaellukselle osallistuvat vuotiaat nuoret ovat olleet kaupungin erityisnuorisotyön, Satakunnan Monikulttuuriyhdistyksen tai Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin toiminnassa mukana. Vaellus on monikulttuurinen elämys: yhdessä toimiminen ja kulttuurirajojen ylittäminen edistävät suvaitsevaisuutta. Monelle suomalaiselle vaellus on ollut ensimmäinen mahdollisuus toimia maahanmuuttajanuoren kanssa. Yksinkertaiset olosuhteet ja luonnon rauha yhdistävät ja herättävät keskusteluja. Samalla nuoret oppivat luottamaan toisiinsa, toimimaan erilaisten ihmisten kanssa ja kunnioittamaan toistensa kulttuureja. Yhteistyössä toteutettu vaellus on ollut toteuttajilleen ja osallistujilleen merkityksellinen kokemus. Lisätietoja: minna.rauas@pori.fi pauliina koponen kirahviposti 11/2004 7

8 köyhyys Köyhdytetyt epävirallinen enemmistö kepan julkaisemassa köyhdytetyt-kirjassa analysoidaan köyhyyden syitä ja kerrotaan maailman epävirallisen enemmistön selviytymiskeinoista. > Haiti, Port Au Prince: kaupungin keskusta on kuin yhtä suurta toria. Kadut kuhisevat ihmispaljoudesta. Jokainen kynnelle kykenevä yrittää myydä jotakin, mutta harva on ostamassa mitään ehkä omenaviipaleen tai tilkan ruokaöljyä. Kaupustelijat saavat harvoin kokoon edes dollaria päivässä. Nämä ihmiset ovat todellisia yrittäjiä, sillä päivästä toiseen he selviävät monien mielestä mahdottomissa olosuhteissa. Tällaista toimintaa kutsutaan epäviralliseksi, lain ulkopuoliseksi tai näkymättömäksi taloudeksi. Silti se on arkipäivää valtaosalle maailman ihmisistä. Viralliseen kapitalistiseen talousjärjestelmään kuuluminen on harvojen etuoikeus. Päättäjät keskittyvät seuraamaan bruttokansantuotetta, vientilukuja ja muita virallisen talouden mittareita. Suurin osa köyhistä elää tämän todellisuuden reunamilla tai täysin sen ulkopuolella, eivätkä he näy päättäjien tutkassa. Niinpä monet hyvää tarkoittavat talousohjelmat ja köyhyydenvähentämisstrategiat on tuomittu epäonnistumaan. Nykyään painotetaan maailmanlaajuisesti kansalaisyhteiskunnan ja paikallisten toimijoiden merkitystä köyhyyden vähentämisessä. Köyhyydenvähentämisstrategiat toimivat kuitenkin edelleen ylhäältä alas - ilman että valtaosalla ihmisistä on todellisia mahdollisuuksia osallistua niihin. mitä vauraus ja kehitys tarkoittavat? Joka vuosi syntyy noin 50 miljoonaa lasta, joita ei rekisteröidä mihinkään. Virallisesti heitä ei ole olemassa. Ilman syntymätodistusta heillä ei välttämättä ole pääsyä koulu- ja terveydenhuoltojärjestelmän piiriin. Nämä lapset ovat kuitenkin vasta jäävuoren huippu, sillä miljardeilla ihmisillä ei ole edes virallista omistusoikeutta omaisuuteensa. Ihmisten sulkeminen virallisen talouden ja yhteiskunnan ulkopuolelle on esimerkki köyhdyttämisestä. Ilmiön tekee entistä monitasoisemmaksi se, etteivät kaikki edes halua olla osa modernia yhteiskuntaa. Kepan tänä syksynä ilmestyneessä Köyhdytetyt-kirjassa haastetaan lukijat miettimään, tarkoittavatko vauraus ja kehitys jotain muutakin kuin kasvavaa kulutusta. Kulutusyhteiskunnan laajeneminen merkitsee monille ihmisille sitä, että mahdollisuudet elää markkinatalouden tavoittamattomissa kapenevat entisestään: yhteiset maa-alueet aidataan, vesivarat yksityistetään, perinnetieto muuttuu jonkun omaisuudeksi ja kasvi- ja eläinlajit patentoidaan. Kirjan tekijät painottavat sitä, että köyhyyden vastainen taistelu ei ole kamppailua jonkin abstraktin päämäärän saavuttamiseksi. Köyhdyttäminen on aktiivista toimintaa tai toimimattomuutta. Siksi myös köyhdyttämisen lopettaminen tarkoittaa ihmisten tukemista heidän konkreettisissa yrityksissään saavuttaa parempi elämä. Köyhdytetyt-teos kertoo ihmisten jokapäiväisiä selviytymistarinoita Karibian alueelta, Mosambikista, Nicaraguasta, Thaimaasta ja Sambiasta. Teoreettisessa osassa selvitetään, kuinka ja miksi instituutiot ja rakenteet köyhdyttävät ihmisiä. kent wilska > Köyhdytetyt-kirjan voi tilata 20 euron hintaan Kepasta sähköpostitse osoitteesta kirjasto@kepa.fi tai puh. (09) kirahviposti 11/2004 kent wilska

9 köyhyys kaisu tuominen Köyhyyden kasvot > Nousevatko ihmiset köyhyydestä pienillä ruohonjuuritason projekteilla vai vaikuttamalla yhteiskunnallisiin rakenteisiin köyhyyden taustalla? Entä voiko nämä kaksi tasoa yhdistää? Tällaiset kysymykset puhuttivat osallistujia Kepan ensimmäisessä Köyhyyden kasvot - tilaisuudessa. Hankkeet ovat välittömien tarpeiden parantamista. Mutta jos makrotasoa ei huomioida lainkaan, ollaan pienen tipottaisen avun varassa, joka ei poista ongelmien syytä. Molempia tasoja tarvitaan, arvioi Kepan kehityspoliittinen sihteeri Kent Wilska. Kepan ohjelmasuunnittelija Outi Hakkarainen totesi, että ihmisten auttaminen on vaikeaa, jos apu jää hyvin paikalliseksi eikä linkity ympäröivään yhteiskuntaan. Hakkarainen kertoi, että Kepa kerää parhaillaan tietoa ihmisten selviytymismenetelmistä eri puolilla maailmaa. Tarkoituksena on pohtia pohjoisen kansalaisjärjestöjen roolia kerätyn aineiston pohjalta. osallistavaa köyhyystutkimusta Ensimmäisessä Köyhyyden kasvot -tilaisuudessa pohdittiin paljon köyhyyden käsitettä sekä mittareita. Hakkarainen sanoi, että perinteisesti köyhyyttä ovat määrittäneet muut kuin köyhät itse. Viime vuosina köyhyystutkimuksessa on otettu käyttöön osallistavat menetelmät. Kun afrikkalaisia ja aasialaisia ihmisiä pyydettiin listaamaan puutteita hyvinvoinnissaan, pitkältä listalta löytyi muun muassa vammaisuus, leskeys, maan tai karjan puute tai kykenemättömyys järjestää kunniallisia hautajaisia perheen jäsenille. Osallistava tutkimus on tuonut esiin uusia asioita. Esimerkiksi Bangladeshissa saatiin selville, että myötäjäiskäytännöllä on huomattavasti luultua suurempi vaikutus köyhyyteen ja naisten elämään: käytäntö ajaa perheitä vararikkoon ja nuoria naisia tapetaan. Köyhyyskeskustelussa ajan trendi on pelkkien tulojen huomioimisen sijaan moniulotteisempi ymmärrys köyhyydestä, kertoi Hakkarainen. Yksi esimerkki talousmittaa moniulotteisemmasta köyhyyden mittaustavasta ovat YK:n kehitysohjelman (UNDP) inhimillisen kehityksen raporteissa käytetyt yhdistelmämittarit, joissa tarkastellaan kansantulon lisäksi odotettavissa olevaa elinikää tai lukutaitoprosenttia. Köyhyyden yhteydessä käsitellään usein myös epätasa-arvoa, haavoittuvuutta, syrjäytymistä ja alikehitystä. Kukaan ei ole syntyessään köyhä tai rikas, vaan syntymänsä jälkeen ihminen tulee osaksi yhteisöllistä toimintaa, jonka tuloksena hän voi rikastua tai köyhtyä suhteessa muihin, määritteli Wilska. absurdi talous Wilska toi esille taloudellisen toiminnan roolin köyhyyden kasvattamisessa. Markkinataloudessa tulee absurdeja tilanteita, joissa 14 tuntia päivässä raatavan viljelijän työllä ei ole rahallista arvoa, Wilska totesi. Tilanteen taustalta löytyi heikkenevän vaihtosuhteen teoria. Perushyödykkeillä on ollut suhteessa teollisuustuotteisiin laskeva vaihtosuhde viimeisen sadan vuoden ajan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että on tuotettava vientiin yhä enemmän kahvia tuodakseen saman määrän traktoreita. Maissa kuten Nicaraguassa tai Tansaniassa, joissa perushyödykkeitä on vientituotteista yli 75 prosenttia, tämä on valtava ongelma. sini kuvaja > Köyhyyden kasvot keskiviikkoiltaisin klo , ja 9.3. Hinta 20 euroa (10 euroa Kepan jäsenjärjestöiden jäseniltä, 15 euroa muiden järjestöjen edustajilta sekä opiskelijoilta). Lisätietoja: kaisu.osterinen@kepa.fi Ilmoittautumiset: kurssisihteeri@kepa.fi. kent wilska kirahviposti 11/2004 3/2004 9

10 köyhyys Miten köyhyyttä vähennetään? > Köyhyyden ja köyhdyttämisen vähentäminen on yksi Kepan päätavoitteista. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Yksi Kepan lobbareista, Ruoka-aikakampanjan koordinaattori Miia Toikka vastaa. Mitä yritetään muuttaa? - Yritämme vaikuttaa kansainvälisessä toimintaympäristössä niihin asioihin, jotka vaikuttavat köyhyyteen. Päätoiminta-alueita ovat kauppa, kehitysapu, lainat ja suorat sijoitukset. Viime aikoina esiin ovat nousseet myös siirtolaisten kotimaahansa lähettämät rahat, jotka ovat kokonaisuudessaan suurempi summa kuin kehitysapu. Tähän asiaan meillä ei vielä ole linjausta, mutta mietimme, pitäisikö meidän vaikuttaa myös siihen, että Suomi avaa ovensa köyhimpien maiden siirtolaisille. Mainitse kouriintuntuva onnistuminen köyhyyden vastaisessa taistelussa. - Yleensä kyse on hitaasta muutoksesta siitä, että tietyt teemat otetaan mukaan keskusteluun. Yksi esimerkki oli presidentti Halosen puheenvuoro tänä syksynä Helsingin tuomiokirkossa pidetyssä globalisaatiokeskustelussa. Halosen argumentit nälän vähentämiseksi olivat lähes täsmälleen samoja kuin Ruoka-aika-kampanjan esiin nostamat pointit. sanna jäppinen Mihin suuntaan lobbaustyötä tehdään? - Tärkeimpiä kohteita ovat Suomen poliittiset päätöksentekijät: eduskunta, hallitus ja virkamiehet. Yritämme saada nämä tahot näkemään Suomen roolin globaalisti muutenkin kuin kilpailukyvyn kannalta. Kampanjoilla yritämme vaikuttaa suoraan tavallisiin ihmisiin sekä mediaan. Niissä etelän maissa, joissa Kepalla on toimintaa, yritämme auttaa paikallisia järjestöjä vaikuttamaan oman maansa hallituksiin. Millaiset ovat pienen maan kansalaisjärjestön mahdollisuudet muuttaa kansainvälistä järjestelmää? - Yhtä lailla voi kysyä, mikä on yksilön vaikutus. Suomi tai Kepa ei yksin pysty tekemään mitään, vaan tarvitaan verkostoitumista. EU-maissa meillä on paljon yhteistyötä, mutta edelleenkin tärkeimmät päätökset tehdään kansallisissa parlamenteissa. Rohkaisevia esimerkkejä pienten maiden painoarvosta ovat antaneet esimerkiksi Ruotsi ja Norja, jotka ovat tehneet monia merkittäviä aloitteita kehitysyhteistyön piirissä. tuomo tarvas 10 kirahviposti 11/2004

11 köyhyys Mahdottoman yhtälön hetkelliset ratkaisut suomalaisesta näkökulmasta miezen kylän asukkaiden selviäminen vaikuttaa järjenvastaiselta. kaisu tuominen Adolfon vanhempi vaimo Mama Juliana on selvitymisen mestari > Adolfo Simopon lyhyt matka pienviljelijäyhdistyksen toimistolta kotitalolle kestää kauan. Toisen vaimon sukulainen on sairastunut ja hänet tulisi saada kotiseudulle tapaamaan parantajaa. Matka on niin pitkä, että se pitää taittaa julkisen liikenteen virkaa toimittavilla lava-autoilla. Yhdistystoveri haluaa keskustella siitä, miten tänä vuonna vihdoin onnistutaan myytäväksi tarkoitettujen vihannesten viljelyssä. Miten saadaan hankittua siemenet ja työkalut? Entä mistä rahaa polttoainekäyttöisen kastelupumpun pyörittämiseen? Jostain pitäisi saada traktorikin vuokrattua. Pohjoismosambikilaisessa miezen kylässä elämä pyörii yhä enemmän rahan ehdoilla.kun Adolfo oli nuori, Mosambik oli vielä Portugalin siirtomaa. Vapautta ei silloin ollut, mutta puuvillayhtiöt työllistivät maan pohjoisten osien asukkaita. Adolfo asui tuolloin vielä synnyinseudullaan pienessä kylässä, jossa saatavilla oli kaikkea mitä tarvitsi. Mosambikin itsenäistyttyä hallitus alkoi toteuttaa Miezessä mittavaa maatalousohjelmaa ja armeija suojasi kylää sissiliikkeen iskuilta. Maanviljelykseen sai tukea ja puolivaltiollinen osuuskunta työllisti ihmisiä. Silloin Adolfokin muutti Miezeen, lähelle maan pohjoisimman läänin pääkaupunkia luvulle tultaessa Mosambik siirtyi paitsi rauhaan ja demokratiaan myös markkinatalouteen. Nyt kaikkeen tarvitaan rahaa. Vettä on nykyisin aina saatavissa ja se on puhtaampaa kiitos kehitysyhteistyöprojektin asentaman vesipumppujärjestelmän. Polttopuusta on tullut harvinaisuus ja kauppatavara tiheään asutulla alueella. Kylän torilla on myytävänä kulutustavaroita muovikulhoista ja kankaista jalkapallosukkiin. Lasten koulusta ja terveysasemakäynnistä peritään maksu. Kassavaa ja hirssiä voi viljellä oman perheen tarpeiksi. Mutta rahaa saadakseen pitäisi viljellä myyntikasveja, kuten seesaminsiementä tai vihanneksia. Muuta työtä ei juuri ole. Suomalaisessa hyvinvointivaltiossa kasvaneesta miezeläisten selviytyminen tuntuu lähes järjenvastaiselta. Tarpeet ylittävät jatkuvasti tulot. Pätkätyö on pieni stressi verrattuna siihen, että Adolfo ja hänen vaimonsa Mama Juliana harvoin aamulla herätessään tietävät, miten kyseisestä päivästä selviävät. Selviytyminen koostuu lukemattomista sukulaisuuden, toveruuden, velvollisuuksien ja oikeuksien sekä raha- ja vaihdantatalouden kanavista ja verkostoista. Viljeltävät tuotteet on mietitty tarkoin satokausien ja tarvittavan työpanoksen mukaan. Adolfolla on naapuriensa tavoin useita eri peltotilkkuja, osa jopa kymmenien kilometrien päässä sääolosuhteiden monipuolistamiseksi. Tilkuilla kasvaa maissia, kassavaa, papuja, hirssiä, mangoja, tomaattia, sipulia, kaalia ja seesaminsiementä. Pienviljelijäyhdistyksessä toimiminen vie paljon aikaa eikä ole toistaiseksi tuottanut kuin harmia. Muut luulevat yhdistysten alueellisen liiton puheenjohtajan olevan rikas mies, kun liiton toimistolla pörrää valkoisilla jeepeillään kehitysyhteistyöntekijöitä. Asema on herättänyt kateutta, mutta silti Adolfo on mukana toiminnassa. Adolfon ja Mama Julianan selviytyminen päivästä toiseen on kuluttavaa. Silti he ovat kotikylänsä pärjääjiä ja sankareita. kaisu tuominen Teksti on lyhennelmä kirjassa Köyhdytetyt ilmestyneestä artikkelista. Kirjoittaja asui viisi kuukautta Adolfon perheen luona Miezen kylässä, Cabo Delgadon läänissä, Pohjois-Mosambikissa kerätessään aineistoa pro gradu -tutkielmaansa varten syystalvella kirahviposti 3/

12 köyhyys ääni köyhdytetyille alkuperäiskansoille > Intiassa aletaan pienimuotoisesti etsiä malleja alkuperäiskansojen ja köyhien maaseutuyhteisöjen äänen esiin tuomiselle. Alkamassa on hanke, jossa dokumentoidaan muun muassa alkuperäiskansojen käsitystä heidän elinehdoistaan ja keinoista, joilla he voivat säilyttää elämäntapansa. Arvokkaista ja helposti saatavilla olevista mineraaleista suurin osa sijaitsee alkuperäiskansojen mailla. Eräs adivasien naisryhmä koittaa saada säilytettyä alueensa ennallaan. He ovat protestoineet ja olleet vankilassa. Nyt he miettivät oman kaivoskooperatiivin perustamista. Se on kiinnostava ajatus reilun kaupan kannalta: voisiko kaivostuotantoa tehdä reilulla ja ympäristöystävällisellä tavalla? kertoo Ville-Veikko Hirvelä yhden esimerkin paikallisten selviytymiskeinojen etsimisestä. Hirvelä tutustui alkuperäiskansojen elämään Chhattishgarhissa vuoden alkupuolella. Oli yllättävää, miten innokkaasti ihmiset ajoivat oikeutta omaan maahansa. He huusivat iskulauseita tullessamme paikalle ja kävelivät jopa 60 kilometrin päästä kokouksiin. Alkuperäisväestö oli siirretty mailtaan tiikerien suojelualueen tieltä uuteen ympäristöön, jossa heidän elämäänsä rajoitettiin jatkuvasti. Metsähallinnon ja hallituksen virkailijat käyvät katsomassa heitä harva se päivä ja kieltävät jatkuvasti esimerkiksi viljelemästä maata jossakin tietyssä paikassa. Ihmisillä ei ole enää keinoa hankkia elantoa ja he päätyvät muuttamaan kaupunkien slummeihin. elämän ehtojen puolustaminen Hirvelällä on suuri unelma, jonka pohjana on kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin kirjattu lause: Missään tapauksessa ei kansalta voida riistää sen omia elinehtoja. Jos dokumentoitaisiin, mitkä näitä elinehtoja ovat, voitaisiin osoittaa, että niitä ei saa viedä. Ajatuksena on, että alkuperäiskansat määrittelevät itse elinehtonsa ja esittävät ehdotuksia, miten ne voidaan turvata. Dokumentoinnissa otetaan ensiaskelia. Tarkoitus on saada kerättyä kokemuksia Helsinki Prosessille, jonka johtoryhmä kokoontuu Delhissä helmikuussa. Hanke on osa Kansalaisten maailmannäyttämöä. Helsinki Prosessi voisi rakentaa mekanismin sille, miten tällaista dokumentointia tuotaisiin esiin päätöksenteossa, Hirvelä toivoo. haasteet ovat suuria Länsimainen oikeusjärjestelmä on kriisissä, sillä kaupalliset oikeudet ovat sitovampia kuin perusoikeudet. Kaupallisia oikeuksia ja niiden globaalia täytäntöönpanoa tulisi pystyä valvomaan siten, että niillä edistettäisiin ihmisten perustavia oikeuksia. Ideaalisti olisi mahdollista luoda YK:hon mekanismi, jossa perusoikeuksista vastaavat elimet valvoisivat, etteivät kaupalliset päätökset loukkaa ihmisten elinehtoja, Hirvelä visioi. Hirvelän mukaan alkuperäiskansojen elinehtojen dokumentoinnista voi olla hyötyä myös länsimaille. Länsimainen perinne luonnontieteellisi- 12 kirahviposti 11/2004

13 köyhyys ne lähestymistapoineen on ainoa, mikä on aiheuttanut vakavaa globaalia ympäristötuhoa. Alkuperäiskansojen maasuhde on paljon kestävämpi, vaikkei heillä ole ekologista käsitteistöä. Dokumentointi tarjoaa aineistoa siitä, kuinka voisi huomioida ei-länsimaisia omistus- ja käyttöoikeuksien muotoja. Kulttuurierot tekevät projektista haastavan mutta myös mielenkiintoisen. Alkuperäiskansan maaoikeusliikkeen parissa kiertäessään Hirvelä kysyi miksi ja missä merkityksessä kansa, joka ei tuntenut omistusoikeuden käsitettä, kuitenkin puhui meidän maastamme. Vastaus kuului: Me kuulumme siihen maahan, siksi se on meidän maamme. Ennen kolonialismia maailman enemmistö eli alkuperäiskansojen elämää. Heidät on pakotettu länsimaisten ehtojen alaisuuteen. Nyt pitäisi pohtia, miten me päästämme heidät siitä alaisuudesta, Hirvelä sanoo. sini kuvaja jarkko korhonen Köyhyysloukku > köyhyys on vallitseva käsite kehitysyhteistyössä. Köyhyyden vähentäminen ja poistaminen on myös YK:n vuosituhattavoitteiden ja kansallisten kehitysyhteistyöohjelmien tärkein päämäärä. Köyhyyskeskustelun alle on kuitenkin joko aktiivisesti peitetty tai huomaamatta peittynyt köyhdytettyjen kannalta paljon tärkeämpiä ja länsimaille haasteellisempiakin tavoitteita. On turhauttavaa väitellä siitä, kuinka paljon maailmassa on köyhiä ja missä ajassa heidän määränsä pystytään puolittamaan. Raja köyhien ja ei-köyhien välillä on häilyvä. Mikäli puolet nykyisistä virallisesti köyhistä siirtyy nippa nappa ei-köyhien kategoriaan, niin heidän elämänsä ei mitenkään merkittävästi muutu. Lisäksi köyhyyden yleismaailmallinen määrittäminen on vaikeaa ellei mahdotonta, kun huomioidaan muitakin kuin pelkkiä taloudellisia mittareita. Paljon tärkeämpää ja haastavampaa on miettiä sitä, miten epäoikeudenmukaisuutta ylläpitäviä mekanismeja voidaan murtaa. Tähän näkökulmaan linkittyy vuosituhattavoitteiden kahdeksas ja viimeinen kohta, joka on jäänyt kansainvälisessä keskustelussa valitettavan vähälle huomiolle. Sen mukaan länsimaiden pitäisi auttamisen sijaan tarkentaa omaa, usein häkellyttävän itsekästä toimintaansa, joka näkyy esimerkiksi kansainvälisessä maatalouskaupassa. Teknistenkin vuosituhattavoitteiden toteuttaminen näyttää vaikealta. Syitä on monia ja osa niistä on vielä selvittämättä, mutta jotain voi jo tässä vaiheessa todeta. On odotettavissa, ettei rakenteellisia ongelmia pystytä ratkaisemaan pelkästään teknisellä lähestymistavalla. Kritiikkiä on herättänyt myös se, ettei rahoja saada kestävästi ja järkevästi käytettyä riittävien mekanismien ja kunnollisten suunnitelmien puutteessa. Seurauksena on hätiköityä ja vaikutuksiltaan kyseenalaista toimintaa. On tärkeää, että köyhdytetyillä itsellään on mahdollisuus kertoa, miten he oman tilanteensa kokevat ja millaista tulevaisuutta he haluavat itselleen rakentaa. outi hakkarainen Kirjoittaja on Kepan ohjelmasuunnittelija ja pitkän linjan kehitysmaatutkija ja -aktivisti. Kolumnissa esitetyt mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa. Santhal ja Kol-heimojen lapsia Biharissa Intiassa. kirahviposti 11/

14 kepan koulutus kevät la-su klo 9 16 Verkkosivujen suunnittelukurssi Kurssilla perehdytään verkkosivujen suunnittelusykliin, käsikirjoittamiseen ja sivuston käytettävyyteen. Kurssilla ei käsitellä sivuston rakentamista. Kurssi järjestetään KSL:n tiloissa. > hinta/50/67 euroa > ilmoittautumiset mennessä la klo 9 16 Järjestön varainhankinta pe klo 16-20, la klo 9 16 Miten aloitan kehitysyhteistyön? Kehitysyhteistyön vasta-alkajille. Kurssilla käydään läpi kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön perusasioita: mitä järjestöltä vaaditaan, miten hanketta valmistellaan, miten voi hakea rahoitusta ja mitkä ovat ulkoasiainministeriön hanketuen ehdot ja aikataulut. > hinta 25/30/40 euroa > ilmoittautumiset mennessä Tietopaketti erityisesti pienille järjestöille varainhankinnan suunnittelusta ja organisoinnista sekä menetelmistä ja taidoista. > hinta 33/25/34 euroa > ilmoittautumiset 2.2. mennessä Köyhyyden kasvot 3 > hinta 17/10/15/20 euroa > ilmoittautumiset 7.2. mennessä pe klo 9 17, la 9 16 Hankesuunnittelun peruskurssi Kehitysyhteistyöhankkeen suunnittelun perusteet: ongelma-analyysi, tavoitteiden laatiminen, tasa-arvo ja kestävyys hankkeessa. > hinta 33/50/67 euroa > ilmoittautumiset mennessä ke klo Köyhyyden kasvot 2 Koulutus- ja keskustelutilaisuuksien sarjassa tutustutaan maailman epävirallisen enemmistön todellisuuteen. Tilaisuuksissa pohditaan köyhyyden luonnetta, sen taustatekijöitä ja seurauksia. Tarkoituksena on oppia ymmärtämään ihmiskunnan enemmistön elämää yhteiskunnan laitamilla. Osallistujat etsivät keinoja köyhdyttämisen lopettamiseksi. > hinta 10/15/20 euroa > ilmoittautumiset mennessä pe klo 9 16 Yhteistyösopimukset Kurssi on tarkoitettu ulkoasiainministeriön hanketukea saaville kansalaisjärjestöille. Kurssilla käsitellään järjestöjen välisiä sopimuksia ja vastataan seuraaviin kysymyksiin: Mihin sopimusta tarvitaan? Mitä sopimukseen kannattaa kirjata? Mitä meidän tulisi tietää yhteistyökumppanin toiminnasta ja hallintokulttuurista, jotta yhteistyö sujuisi? Mihin järjestöt sitoutuvat allekirjoittaessaan hanketuen ehdot? > hinta 17/25/34 euroa > ilmoittautumiset mennessä 4.2. pe klo 9 17 Onnistuneen yleisötilaisuuden ABC Ammattilaiset kertovat onnistuneen tilaisuuden tai tapahtuman järjestämisestä. Päivän aikana käydään läpi tuottamisen perusteet suunnittelun eri vaiheista, taloudesta,ohjelman rakentamisesta ja tiedottamisesta. Koulutus sopii myös Mahdollisuuksien torien järjestäjille. > hinta 17/25/34 euroa > ilmoittautumiset 25.1 mennessä Hankesuunnittelun peruskurssi verkossa Verkkokurssilla käsitellään ongelma-analyysiä, tavoitteiden laatimista, tasa-arvoa ja hankkeen kestävyyttä. > hinta 33/50/67 euroa > ilmoittautumiset mennessä 28.2 ma klo Globalisaatio, eriarvoisuus ja kestävä kehitys Yhteistyössä Suomen Lähetysseuran kansainvälisen työn koulutuspalveluiden kanssa. Kurssit pidetään Lähetysseuran tiloissa. > hinta 17/25/34 euroa. > ilmoittautumiset 18.2 mennessä. 9.3 Köyhyyden kasvot 4 > hinta 10/15/20 euroa > ilmoittautumiset mennessä la klo 9 16 Hankkeen budjetointi Kurssilla opetellaan käytännön esimerkein laatimaan kehitysyhteistyöhankkeen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma. Kurssi on tarkoitettu järjestöille, jotka hakevat ulkoasiainministeriön hanketukea. > hinta 17/25/34 euroa > ilmoittautumiset 2.3. mennessä ma klo Latinalaisen Amerikan päivä Johdatus Latinalaisen Amerikan ajankohtaisiin kysymyksiin, vapautuksen teologiaan ja kirkkojen haasteisiin. Yhteistyössä Suomen Lähetysseuran kansainvälisen työn koulutuspalveluiden kanssa. Kurssi pidetään Lähetysseuran tiloissa. > hinta 17/25/34 euroa > ilmoittautumiset 4.3 mennessä. 14 kirahviposti 11/2004

15 Gender-peruskurssi verkossa Mitä on gender? Mitä sen valtavirtaistaminen hankkeisiin tarkoittaa? Kurssi keskittyy tasa-arvonäkökulman huomioimiseen hankesuunnittelussa ja järjestöissä itsessään. Kurssimateriaalina käytetään ulkoasianministeriön internetpohjaista gender-koulutuspakettia. Kurssin ohjaus tapahtuu englanniksi. > hinta 33/50/67 euroa > ilmoittautumiset mennessä ke klo Tietoa hankesuunnittelumatkasta Järjestöille, joilla on alustava kehitysyhteistyöidea, mutta hankehakemuksen teko, taustaselvitykset ja suunnittelu on vielä kesken. Tilaisuudessa käydään läpi hankesuunnittelumatkalla huomioon otettavia asioita sekä kerrotaan ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöjen valmistelumatkatuesta. > hinta 10/15/20 euroa > ilmoittautumiset 6.3. mennessä ti klo 9.00 > Ihmisoikeudet ja kirkon missio -seminaari Näkökulmia ihmisoikeuskysymyksiin Suomen kirkossa sekä sisarkirkoissa: ihmisoikeudet ja missio, naisen asema ja kirkon tulevaisuus, etniset kysymykset kumppanuuden haasteena. Yhteistyössä Suomen Lähetysseuran kansainvälisen työn koulutus-palveluiden kanssa. Kurssi pidetään Lähetysseuran tiloissa. > hinta 17/25/34 euroa > ilmoittautumiset 4.3 mennessä Looginen viitekehys, verkkokurssi Kurssi on tarkoitettu hankesuunnittelun peruskurssin käyneille. Loogisen viitekehyksen avulla voi kehittää taitojaan hankkeen tavoitteiden ja mittareiden laatimisessa. Looginen viitekehys tarjoaa myös välineitä hankkeen seurantaan. Kurssin aikana työstetään ohjattuna etätyönä oman järjestön kehitysyhteistyöhankkeen suunnitelmaa. > hinta 33/50/67 euroa > ilmoittautumiset mennessä Tulossa maaliskuussa Kulttuurikokemukset Mietityttääkö vieraaseen kulttuuriin sopeutuminen tai paluukokemukset? Miten omaksua monikulttuurinen identiteetti? Kuinka kansainvälinen toimintaympäristö vaikuttaa yksilön identiteettiin? Tule mukaan pohtimaan kulttuurien kohtaamiseen liittyviä kysymyksiä sekä monikulttuurista oppimista. Yyhteistyössä Suomen Lähetysseuran kansainvälisen työn koulutuspalveluiden kanssa. Kurssi pidetään Lähetysseuran tiloissa. > hinta 17/25/34 euroa 1.4. & 4.6. pe ja la klo 9 16 Järjestön mediaviestintä Kurssi lisää valmiuksia toteuttaa ja kehittää järjestöjen mediaviestintää ja yhteistyötä erityisesti alueellisten lehtien ja radioiden kanssa. Kurssilla opiskellaan tiedottamista eri tilanteissa, haastateltavana oloa ja mediasuhteiden suunnitelmallista hoitoa. Kurssiin kuuluu välitehtävä. > hinta 33/50/67 euroa > ilmoittautumiset 22.3 mennessä Ilmoittautuminen & hinnat > ilmoittaudu sähköpostitse kurssisihteeri@kepa.fi, osoitteessa tai puhelimitse kurssisihteerille Ilmoittautuessasi kerro kurssin nimi ja ajankohta, yhteystietosi sekä järjestösi tai yhteisösi nimi. > kurssihinnat on ilmoitettu muodossa: Kepan jäsenjärjestöjen jäsenet / muista järjestöistä tulevat ja opiskelijat / muut. Kurssimaksut laskutetaan jälkikäteen. Peruutukset tulee tehdä viimeistään kolme päivää ennen kurssia, muussa tapauksessa perimme osallistumismaksun. Kepa korvaa Suomen rajojen sisällä osallistujien matkakulut pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tuleville 17 euroa ylittävältä osalta halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan. > kurssit järjestetään Kepan koulutustiloissa osoitteessa Töölöntorinkatu 2, Helsinki ellei toisin ilmoiteta. > Lisätietoja koulutussuunnittelija Antti Turakka tai Kaisu Österinen (09) tai la klo 9 16 Maaseudun kehitys ja ympäristö Kokemusten vaihtoa onnistumisista ja kohdatuista ongelmista. Minkälaisia maaseudun ympäristö- ja luonnonvarahankkeita järjestöt ovat toteuttaneet? Miten järjestöjen maaseudunkehittämishankkeet ovat onnistuneet ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen edistämisessä? > hinta 17/25/34 euroa > ilmoittautumiset 23.3 mennessä 8.4. pe klo 9-16 Eväitä hankeraportointiin Ulkoasiainministeriöltä hanketukea saavat järjestöt raportoivat hankkeistaan. Tule kuulemaan ja miettimään, mitä vuosiraportissa tulee huomioida. Kurssilla käydään läpi vuosiraportin rakenne ja vaatimukset sekä keskustellaan raportoinnin ongelmakohdista. > hinta 17/25/34 euroa > ilmoittautumiset mennessä 9.4. la klo 9 16 Hankkeen talousraportointi Kurssilla opetellaan käytännön esimerkein seuraamaan hankkeen taloutta ja laatimaan talousraportti. Kurssi on tarkoitettu erityisesti pienille kehitysyhteistyötä tekeville järjestöille. > hinta 17/25/34 euroa > ilmoittautumiset mennessä pe ja la klo 9 16 Indikaattorit ja hankkeen seuranta Kurssilla tutustutaan hankkeen seurannan, arvioinnin ja hankesuunnittelun keskinäisiin linkkeihin, indikaattoreihin, seuranta- ja arviointimenetelmiin ja seurantamatkan valmisteluun. > hinta 33/50/67 euroa > ilmoittautumiset mennessä kirahviposti 11/

16 tapahtumakalenteri kalenteri myös osoitteessa näyttely. Silkkiä ja shebekeä Kaukasuksen vuoristosta. Azerbaidzanilaisten käsityöläisten tuotteita on esillä Showroom Pintaden näyteikkunassa. Tarjolla on myös tietoa Azerbaidzanista ja Shekin käsityöläisistä. > Jääkärinkatu 7, Helsinki, puh.(09) >Lisätietoja: Satu Miettinen, Seminaari Arki Suomessa maahanmuuttajien silmin. Seminaari on Vihreä Sivistys- ja Opintokeskuksen IDA-projektin päätöstapahtuma, joka on tarkoitettu maahanmuuttajanaisille sekä maahanmuuttaja asioista kiinnostuneille. Hankkeen tarkoituksena on ollut tarjota maahanmuuttajanaisille mahdollisuuksia opiskella omien yhdistystensä kautta ja lisätä heidän sopeutumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Keskustelua mm. perheenjäsenten muuttuvista rooleista, lapsen koulunkäynnin tukemisesta sekä rasismista. > Kello: > Paikka: Naisasialiitto Unionin Maikki Friberg - tila, Bulevardi 11 A 1 > Lisätietoja ja ilmoittautumiset: kurssit@kaapeli.fi, p tai koulutus Lahjoittajan näkökulmaa varainhankinnassa käsitellään Vastuullisen Lahjoittamisen seuraavassa aamiaiskoulutuksessa Helsingissä. Järjestöjen varain- ja jäsenhankintapalveluihin erikoistunut Nonprofit-palvelut Oy esittelee tilaisuudessa teettämänsä hyväntekeväisyystutkimuksen, joka valottaa organisaation imagon merkitystä lahjoitustapahtumaan, lahjoitusmotiiveja ja -käyttäytymistä sekä lahjoituskanavia. >Lisätietoja: aki_temiseva@wvi.org p. (09) joulubasaari Tervetuloa tekemään edullisia jouluostoksia ja nauttimaan joulun tunnelmasta > Kello: (pe) (la) > Paikka: Kulttuurikeskus Caisa, Mikonkatu 17c, Helsinki matka Suomi-Chile-seuran kulttuurimatka Santiago de Chileen. Chilessä vieraillaan mm. Pablo Nerudan kaikissa kotimuseoissa, Chascona Santiagossa, La Sebastiana Valparaísossa, Isla Negrassa Tyynen valtameren rannalla sekä toisen vaimon Delia del Carrillin kotimuseossa Michoacán Santiagossa. Lisäksi käydään myös muutamilla viinitiloilla, ja tehdään matka Mendozaan Argentiinaan puolelle Andien yli. Lisäksi paljon muuta ohjelmaa. > Hinta: 2-hengen huone hengen huone 3190 > Lisätietoja: Eila Belila, , eilabelila@hotmail.com päätoimittaja ilona niinikangas (09) toimitussihteeri sini kuvaja (09) taitto kari markkanen (09) painopaikka hannun tasapaino, espoo tilaukset heli mäki-hakola (09) tai info@kepa.fi toimituksen osoite sörnäisten rantatie 25 B, helsinki julkaisija kehitysyhteistyön palvelukeskus ry kepa. kepan toimintaa tuetaan julkisin varoin ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen osaston kansalaisjärjestömäärärahoista. issn kirahviposti 11/2004 Päivitä tietosi: