YLEISEN TAIDEHISTORIAN PERUSTUNTEMUKSEN KURSSI RUNKOMONISTE: LUKUVUOSI

Transkriptio

1 YLEISEN TAIDEHISTORIAN PERUSTUNTEMUKSEN KURSSI RUNKOMONISTE: LUKUVUOSI

2 SISÄLLYS OHJELMA...3 YLEISEN TAIDEHISTORIAN YLEISESITYSTEN HISTORIASTA..4 ESIHISTORIALLINEN TAIDE. 6 MESOPOTAMIAN TAIDE....8 EGYPTIN TAIDE..10 TAIDETTA MUISTA MAANOSISTA AIGEIAN TAIDE ( ekr.).. 16 KREIKAN TAIDE.. 17 ETRUSKIEN TAIDE.. 20 ROOMAN TAIDE...22 VARHAISKRISTILLINEN TAIDE BYSANTINTAIDE KESKIAIKA RENESSANSSI BAROKKI ROKOKOO (1700-) ARKKITEHTUURIN ILMIÖITÄ UUSKLASSISMIN JA ROMANTIIKAN KUVATAIDE..50 ULKOILMAMAALAUKSESTA IMPRESSIONISMIIN LUVUN LOPUN KUVATAIDE luku ennen toista maailmansotaa: "ILMAISUN SUURI SEIKKAILU"..54 MODERNISMI VAKIINTUU: Euroopan ja Amerikan taide II maailmansotavedenjakajana...60 MODERNISMIN MURTUMIA; 1960-LUVUSTA NYKYTILANTEESEEN..63 ARKKITEHTUURI n TOISEN MAAILMANSODAN JÄLKEINEN ARKKITEHTUURI..72 Suositeltavaa oheiskirjallisuutta Helsingin yliopiston taidehistorian oppiaine Digitointi: Opiskelijakirjasto Verkossa selaaminen ja omaan käyttöön tulostaminen sallittu. Kaikki muut käyttötavat kielletty. Kannen kuva: Massa Marittiman tuomiokirkon romaaninen julkisivu, yksityiskohta. Kuva Jukka Ervamaa 2004.

3 YLEISEN TAIDEHISTORIAN PERUSTUNTEMUKSEN KURSSI Tiistaisin ja torstaisin klo 10 12, tai 10 14, auditorio XV Kurssin vastuuhenkilö: yliopistonlehtori (mvs) Elina Räsänen Jakso 1 (TTA110.1.E) To 9.9. Johdanto, (MH ja ER) Ti Esihistoriallinen taide; Lähi-idän ja Egyptin varhaiset korkeakulttuurit; Kreikan antiikki, (MH) To Rooman antiikki; varhaiskeskiaika, (MH) Ti Taidetta muista maanosista, (MT) To Sydän- ja myöhäiskeskiaika, (MH) Ti Italian renessanssi: 1400 luku, (JV) To Italian renessanssi: 1500 luku, (JV) Ti Alppien pohjoispuolinen Eurooppa ja 1500-luvuilla, (MV) To luku Etelä-Euroopassa, (ER) Ti luku Pohjois-Euroopassa, (ER) To luku, (JHT) Ti [ei opetusta] To Jakson 1 kuulustelu, (Uusintakuulustelu perjantaina klo opintosalissa) Jakso 2 (TTA110.2.E) Ti luvun kuvataide, (VL) To luvun kuvataide, (VL) Ti Arkkitehtuuri , (VL) To luvun alkupuolen kuvataide, (HJ) Ti Kuvataide luvuilla, (HJ) To Nykytaide, (HJ)

4 Ti Arkkitehtuuri , (PM) To Arkkitehtuuri , (PM) Ti Arkkitehtuuri 1950, (PM) To Jakson 2 kuulustelu, (Uusintakuulustelu perjantaina klo opintosalissa) OPETTAJAT MH: Yliopistonlehtori Markus Hiekkanen markus.hiekkanen@helsinki.fi HJ: Tutkijatohtori Hanna Johansson hanna.johansson@kuva.fi VL: Professori Ville Lukkarinen ville.lukkarinen@helsinki.fi PM: FM Pinja Metsäranta pinja.metsaranta@helsinki.fi ER: Ylisopistonlehtori (mvs) Elina Räsänen elina.rasanen@helsinki.fi JHT: Yliopistonlehtori (mvs) Juha-Heikki Tihinen juha-heikki.tihinen@helsinki.fi MT: Dosentti Minna Törmä mktorma@gmail.com JV: Dosentti Johanna Vakkari johanna.vakkari@helsinki.fi MV: FM Marja Väätäinen marja.vaatainen@helsinki.fi

5 Riitta Nikula YLEISEN TAIDEHISTORIAN YLEISESITYSTEN HISTORIASTA Yleinen taidehistoria on oma erityinen historiallisesti kehittynyt ilmiönsä. Nykyään yleisesitysten erottaminen varsinaisista tutkimuksista on useimmiten helppoa. Vanhempien teosten kohdalla ero voi hämärtyä. Jokaisen opiskelijan kannattaa tutustua kirjastossa erilaisiin vanhoihin yleisiin taidehistorian kokonaisesityksiin. Silloin huomaa, että niissä näkyy sekä se, mitä siihen mennessä on yksityiskohtaisesti tutkittu, että se, mitä kulloinkin ajankohtaisessa tutkimuksessa on menossa. Tärkeimmiksi valittujen teosten joukko, ns. kaanon, on historiallisesti määrittyvä ilmiö. Yleisesityksissä kiteytyvät kirjoitusajankohdan historialliset tiedot ja esteettiset arvot, kirjoittajan henkilökohtainen ja taidemaailman hallitseva maku. Taiteen ja tutkimuksen instituutioiden, ennen muuta museoiden ja professuurien historian ymmärtäminen selkiinnyttää käsitystä tutkimuksen historiasta. Tärkeimpiä tutkijoita ja teoksia aikajärjestyksessä: Giorgio Vasari: Taiteilijaelämäkertoja Giottosta Michelangeloon. Pia Mänttärin suomennoksen pohjalta toim. Altti Kuusamo ja Raija Petäjäinen. Taide (orig. Le vite de' più eccellenti pittori, scultori e architettori nelle redazioni del ) Johann Joachim Winckelmann: Jalosta yksinkertaisuudesta. Kirjoituksia antiikin taiteesta ja arkkitehtuurista. Suomentaneet sekä esipuheella ja selityksillä varustanut Vesa Oittinen. VAPK-Kustannus. Kuvataideakatemia. Helsinki (orig. Gedanken über die Nachahmung der griechischen Werke in der Malerei und Bildhauerkunst 1755) Saksan ensimmäinen taidehistorian professori oli vuodesta 1813 Johann Dominicus Fiorillo Göttingenin yliopistossa. Gustav Friedrich Waagen oli Berliinin Gemäldegalerien johtaja ja Berliinin yliopiston 1. taidehistorian professori pohjoisen Euroopan taiteen nousu yleisesitykseen. romanttinen filosofia kansoista. Carl Friedrich Rumohr: Italienische Forschungen, 3 vol. Berlin "objektiivinen analyysi" - Altes Museum Berliiniin Franz Theodor Kugler ( ): Handbuch der Kunstgeschichte. Stuttgart käsikirjojen perinteen aloittaja painos kuvittamaton, myöhempiin lisätty kuva-atlas. - formalismi Carl Schnaase ): Geschichte der bildenden Künste. 7 vol. Düsseldorf johdantona filosofista estetiikkaa. - taiteen uskonnollinen konteksti keskeiseksi. - der Volksgeistbegriff (kansansielukäsite) Anton Heinrich Springer ( ): Handbuch der Kunstgeschichte Kunsthistorische Briefe: Die bildenden Künste in ihrer weltgeschichtlichen Entwicklung. Prag

6 Textbuch zu den kunsthistorischen Bilderbogen, 2. ed. Leipzig taidehistoria metodeiltaan ja kohteiltaan oma tieteenalansa. - Taideteosten yksityiskohtainen tuntemus yleisen maailmanhistoriallisen kehityskertomuksen tilalle: tieteellinen faktojen kokoaminen - kiisti Volksgeistin Wilhelm Lübke ( ): Grundriss der Kunstgeschichte Yht. 17 painosta, viimeinen Ruotsinnos 1872, suomennos Kuglerin ja Schnaasen oppilas. Kirjoitti paljon, kehuttu, käytetty, sitten kritikoitu ja unohdettu. Perusasiat Metodit: 1) kontekstuaaliset 2) formalistiset Keskeiset teoreettiset kysymykset: 1) mitä on kehitys? 2) mille perustuvat arvoarvostelmat, hierarkiat, kaanon? TOISEN MAAILMANSODAN JÄLKEISET YLEISESITYKSET: E. H. Gombrich: The Story of Art (Maailman taiteen historia. Suom. Sakari Saarikivi 1955) - kirjoitettu sodan aikana, 15 painosta vuoteen 1991, käännetty 19 kielelle, myyty yli miljoona kpl. H. W. Janson: History of Art: A Survey of the Major Visual Arts from the Dawn of Time to the Present Day (Suuri taidehistoria. Suom. Juhani Peltonen ja Pekka Suhonen 1965) Gregor Paulsson: Konstens världshistoria I-IV, (uudistettu laitos ). - Suomessa pitkään aineopintojen tasolla luettu yleisesitys, jolle ominaista vahva sosiaalihistoriallinen ote. Hugh Honour & John Fleming, A World History of Art (Maailman taiteen historia, suom. Marja Itkonen-Kaila, Jyri Kokkonen, Raija Mattila, Seppo Sauri, sanaston suom. ja toim. Tutta Palin, 1992). - nyt kautta maailman suosituin yleisesitys. AIHEESTA LISÄÄ: Donald Preziosi (toim.): The Art of Art History: A Critical Anthology. Oxford University Press Vernon Hyde Minor: Art History's History. Prentice-Hall Inc Mitchell Schwarzer: Origins of the Art History Survey Text. Art Journal No. 3 Vol. 54, Fall 1995, s (Huom. koko numeron teema Rethinking the Introductory Art History Survey) Dan Karlholm, Handböckernas konsthistoria. Uppsala Universitet

7 Jukka Ervamaa ESIHISTORIALLINEN TAIDE PALEOLIITTINEN KIVIKAUSI ( ekr) VARHAISPALEOLIITTI ( ) Homo habilis (kätevä ihminen; ) tärkeä löytöpaikka Olduvainrotko Tansaniassa alkoi valmistaa karkeita työkaluja kivestä ehkä j~o noin vuotta sitten Homo erectus (pystyihminen; ) levisi ilmeisesti vuoden vaiheilta lähtien Afrikan ulkopuolellekin Eurooppaan ja Aasiaan keksi käsikirveen yli vuotta sitten; se on muodoltaan yleensä mantelimainen (toinen pää pyöreä, toinen terävä) KESKIPALEOLIITTI ( /35 000) Neandertalin ihminen ( ) oli levinnyt Eurooppaan, Pohjois-Afrikkaan ja Aasiaan Iraniin asti -jotkut pitävät neandertalin ihmistä nykyihmisen alalajina (Homo sapiens neanderthalensis) jotkut taas omana ihmislajinaan (Homo neanderthalensis) käytti edelleen perinteisellä tekniikalla valmistettuja käsikirveitä -uusi iskentätekniikka, ns. Levalloisin tekniikka ( ) Moustierin kulttuuri ( ) liittyy Neandertalin ihmiseen hautausrituaalit yli vuotta sitten (löydöt kyllä tulkinnanvaraisia) MYÖHÄISPALEOLIITTI ( /8 000) Homo sapiens sapiens (meidän välittömät edeltäjämme) levisi koko maailmaan erilaisina tyyppeinä tai ryhminä; ehkä tunnetuin varhainen tyyppi oli länsi-euroopassa, erityisesti ns. franko-kantabrialaisella alueella esiintynyt Cro-Magnonin ihminen Châtelperronin kulttuuri ( ) siirtymäkausi Moustierin kulttuurin ja nuoremman paleoliittisen kivikauden välillä Aurignacin kulttuuri ( ) iskentätekniikka kehittyi tarkemmaksi -monenlaisia luutyökaluja -paljon koruja (rei'itettyjä hampaita, simpukan/kotilon kuoria) -'taiteen' alku (sukupuolielinten kuvia, kaavamaisia, katkelmallisia eläinkuvia; Leroi-Gourhanin I tyyli) asumusten jäännöksiä tunnetaan -jo melko paljon 6

8 Gravetten kulttuuri ( ) naista esittäviä pienoisveistoksia norsunluusta, luusta tai kivestä (ns. 'Venus'-veistokset) laajalta alueelta (mm. Ranskasta: Lespugue; Italiasta: Savignano; Itävallasta: Willendorf) luolataiteessa eläinkuvat olivat edelleen melko kaavamaisia; korostettiin niska-selkäviivaa, kolmiulotteisuuden esitystä ei hallittu: vain kaksi jalkaa näkyvissä, sarvet edestä, vaikka pää sivulta jne. (Leroi-Gourhanin II tyyli) pienoistaiteen määrä kasvoi (kaiverruksia kivissä, luulaatoissa yms.) Solutrén kulttuuri ( ) laakerinlehden muotoiset kärjet luolataiteessa kolmiulotteisuuden ja liikkeen kuvaus (Leroi-Gourhanin III tyyli) Madeleinen kulttuuri ( ) kiviesineistölle tyypillistä oli kaivertimien yms. pienten esineiden runsaus; myös monimuotoisia luuesineitä paljon luolataiteen huippukausi: tunnetaan yli 150 maalauksin tai piirroksin varustettua luolaa varhaisen Madeleine-kulttuurin ajalta erityisen merkittäviä maalattuja luolia (esim. Lascaux ja Le Gabillou; edelleen Leroi-Gourhanin III tyyli) keski- ja myöhäis-madeleinen kauden luolamaalauksissa 'realismi' lisääntyi (esim. yksityiskohdat teknillisten mahdollisuuksien puitteissa), usein dynaaminen liike, aikaisempaa voimakkaampi ja runsaampi väritys (Leroi- Gourhanin IV tyyli) keskeisiä alueita Lounais-Ranska (luolia: Font-de-Gaume, Les Combarelles, Rouffignac), Pyreneiden vuoristo (Niaux) ja Espanjan Cantabria (Altamira) savesta muovaillut biisonit Le Tuc d'audoubert'n luolassa (Ranska) pienoistaide myös erityisen huomattavaa (tyypillisiä luupalasta veistämällä ja kaivertamalla täydennetyt eläinhahmot) Kulttuurien nimitykset ja ajoitukset eroavat usein eri tutkijoilla erityisesti varhaisimpien aikojen kohdalla. - Luolataiteen tyylijaotteluun liittyy paljon ongelmia ja siihen on suhtauduttava erityisen kriittisesti. 7

9 Virpi Huhtala MESOPOTAMIAN TAIDE KRONOLOGIA protohistoriallinen aika ( eaa.), historiallinen aika, sumerilaisen kulttuurin kukoistus ( ), akkadilainen aika ( ), sumerilainen renessanssi ( ), muinaisbabylonialainen aika ( ), muinaisassyrialainen aika ( ), keski~babylonialainen aika ( ), keskiassyrialainen aika ( ), uusassyrialainen aika ( ), uusbabylonialainen aika ( ) Akhemenidien aika (persialaiset) (539kreikkalaiset, parthialaiset (persialaiset) (331 eaa.-100 jaa.) ARKKITEHTUURI Rakennusmateriaali: polttamaton, poltettu ja lasitettu savitiili Linnoitetut kaupungit, palatsit, temppelit Arkkitehtuurin vallitsevia piirteitä monumentaalisuus, horisontaalisuus Zikkurat muodostui päällekkäin asetetuista terasseista siten, että ylempi terassi oli pinta-alaltaan alempaa pienempi, ylimmällä terassilla sijaitsi temppelirakennus Päätyypit: 1) suorakaiteen muotoinen zikkurat, sisäänkäynti portaikon kautta (etelässä esim.ur, Uruk, Nippur) 2) neliön muotoinen zikkurat, portaikkojen tilalla luiskat (pohjoisessa esim. Assur, Nimrud, Khorsabad) 3) yhdistetty tyyppi: portaat alempiin kerroksiin ja luiskat ylempiin (Babylon) Palatsit levittäytyivät horisontaalisesti; vaikeasti lähestyttäviä linnoituksia KUVATAIDE Reliefit, vapaasti seisovat veistokset materiaalit: savi, kivi, metalli savifiguurien muovailu luonteenomaista, mm. pastellage-tekniikka (lisäystekniikka) kivestä tehdyt vapaasti seisovat veistokset yleensä melko pieniä, yhtä henkilöä esittäviä; figuurien perusmuoto kartio reliefitaiteessa suuret taistelukohtaukset; propaganda, valta glyptiikka, kultasepäntyö, mosaiikit, intarsiat 8

10 AKHEMENIDIEN arkkitehtuuri: palatsiarkkitehtuurin tyypilliset rakenteet 1) suljetulle alueelle johtava monumentaaliportti 2) vastaanottoihin varattu pylvässali 3) kuninkaan asunto Reliefit persialaisen kuvataiteen huomattavin saavutus 9

11 Virpi Huhtala EGYPTIN TAIDE KRONOLOGIA Varhaisdynastinen/thiniittiaika ( eaa.), Vanha valtakunta ( ), I Välikausi ( ), Keskimmäinen valtakunta ( ), II Välikausi/hyksojen kausi ( ), Uusi valtakunta ( ), III Välikausi ( ); Myöhäiskausi ( ); Kreikkalais-roomalainen kausi (332 eaa jaa.); Bysanttilainen kausi ( jaa.) (Lähde: Baines, Atlas of~ancient Egypt. Oxford 1980.) ARKKITEHTUURI rakennusmateriaali: kivi, savitiili VANHAN VALTAKUNNAN PYRAMIDIT 1) Farao Djeserin porraspyramidi Sakkarassa, arkkitehti lmhotep; 2) Gizan suuret pyramidit: Kheops, Khefren, Mykerinos pyramideihin liittyvät hauta- ja laaksotemppelit UUDEN VALTAKUNNAN TEMPPELIARKKITEHTUURI 1) Pyloni- eli porttitemppelit, mm. Luxor, Kamak 2) Kalliotemppelit, mm. Deir EI-Bahr, Abu Simbel KUVATAITEET Kuvataiteen kaanon läpi faraonisen ajan myöhäiskaudelle asti KUVANVEISTO Veistokset osittain tai kokonaan maalattuja 1. Vanha valtakunta: tyyli realistinen, majesteettinen, yksilöllisten piirteiden kuvaaminen; hierarkia materiaalin käytössä 2. Keskimmäinen valtakunta: tyyli realistinen, mahtipontinen, ilmeiden, mielialojen kuvaaminen; uutta paketti/kuutioveistos; korkea taiteellinen taso 3. Uusi valtakunta: tyyli ihanteellinen, kuvattavan idealisointi; poikkeuksena Akhenatenin kauden naturalismi 10

12 RELIEFI- JA MAALAUSTAIDE Jo Vanhan valtakunnan haudoissa ja temppeleissä reliefejä ja maalauksia; materiaali kalkkikiveä, myös puuta, reliefit maalattiin tempera-värillä 1) Matala kohoreliefi 2) Upotettu reliefi Maalauskoristelu valtaa alaa Uuden valtakunnan aikana, syynä seinämateriaalin hauraus ainakin kuninkaiden ja kuningatarten laaksojen haudoissa; Tempera-väri kuivalle pinnalle (secco-tekniikka) Vähittäinen vapautuminen kaanonista profaaneissa kuvauksissa. 11

13 12

14 Minna Törmä TAIDETTA MUISTA MAANOSISTA Tämä luentoni on tarkoitettu täydentämään MAAILMAN TAITEEN HISTORIA teosta - antamaan hieman erilaista näkökulmaa Euroopan ulkopuolella tehtyyn taiteeseen. Kuulustelua varten teidän tulee silti lukea luvut 2, 3, 6, 8, 12, 16 ja 18. Vastaan näiden osien alueista - I-osan kuulustelussa. 1. KLASSINEN ISLAM: esimerkkejä 900- ja 1000-luvuilta Cordoban moskeija rakennustyöt al. 784; viimeinen muslimien rakentama osa on v. 988 avopihatyyppi: 175 x 128 m; avopiha 120 x 58 m ja sitä ympäröi kolmelta suunnalta pylväskäytävä Minareetti arab. manara, alkuaan majakka se mielletään yleisesti torniksi, josta muezzin kuuluttaa rukoushetket Mihrab eli rukoussyvennys (osoittaa rukoussuunnan) Maqsura, dikka ja kursi vain pääkaupunkien suurimmissa moskeijoissa oli maqsura, mihrabin lähelle rakennettu hallitsijan aitio eräissä suurissa moskeijoissa on keskeiselle paikalle rakennettu dikka, tilava koristeellinen lava, jolta muezzin toistaa rukousta johtavan imaamin sanat toistaen samalla myös tämän ruumiin liikkeet dikkan vieressä on tavallisesti Koraanin resitoija leikkauksin koristeltu puinen tuoli, kursi (+ X:n muotoinen pöytä, jolla pidetään koraania) Minbar saarnatuoli: kuuluu vain kaupunkien suuriin perjantaimoskeijoihin al Madinat al Zahra 900-luvun palatsi Cordoban ulkopuolella al-azhar moskeija Kairo, 972 al-hakim moskeija Kairo,

15 2. KIINA Kaifeng pääkaupunki Viiden dynastian ( ) ja Pohjoisen Song dynastian ( ) aikana Longxing temppeli, Zhending, Hebein maakunta, 971 Lohan Yuan pagodi (Kaksoistornit), Jiangsun maakunta, 982 Rautapagodi, Youguo temppeli, Kaifeng, Henanin maakunta, 982 maalauksia Keväisen hautojen lakaisu juhlan aikaan joen varrella, Zhang Zeduan, vaakarulla, tussi ja väri silkillä tuntematon, Mies puhdistaa korvaansa, vaakarulla, tussi ja väri silkillä Han Xizain iltajuhla, yksityiskohta Guo Xi, Varhainen kevät, 1072 Fan Kuan, Matkaajia vuorilla ja joilla Yan Wengui, Paviljonkeja vuorilla ja joilla 3. JAPANI Kyoto Japanin kulttuurin keskus Heian kaudella ( ) Byôdôin temppeli Fujiwara-suku ; Fujiwara Yorimichi ( ) Ki no Tsurayuki, c , runo kokoelmasta Sanjurokunin Kashu osa Genjin tarina (Murasaki Shikibu) -maalausrullasta, 1100-l. alku > Yamato-e maalaus; fukinuki yatai onna-e, feminiinen maalaus; sisäänpäin kääntynyt emootio otoko-e, maskuliinen maalaus; ulospäinsuuntautunut fyysinen liike kana kalligrafia: onnade 4. VÄLI-AMERIKKA Tolteekit > pääkaupunki Tollan (Tula) Chich'en Itza chacmool (veistokset) 14

16 Leena Pietilä-Castrén AIGEIAN TAIDE ( EKR.) Kykladien taide ekr.( varhainen pronssikausi) Kreetan minolainen kulttuuri (keskinen pronssikausi) Knossos, Faistos, Mallia Vanhojen palatsien aika ( ) palatsiarkkitehtuuri hävinnyt Kamares-keramiikka (dreijattu keramiikka) Uusien palatsien aika ( ) palatsit seinämaalaukset meri- ja palatsityylinen keramiikka pienoisveistokset Mykeneläinen kulttuuri (myöhäinen pronssikausi): Mykene, Tiryns ( ) Atreuksen aarrekammio (hauta) hautanaamiot Mykenen akropolis ja Leijonaportti Tirynsin Linnavuori ja megaron kultapikarit 16

17 Leena Pietilä-Castrén KREIKAN TAIDE Pimeät vuosisadat ( ) Lefkandi submykeneläinen keramiikka protogeometrinen keramiikka Geometrinen aika ( ) Dipylon-vaasit Orientalisoiva aika ( ) korinttilainen keramiikka, mustakuviotekniikan syntyminen monumentaalikuvanveiston ja arkkitehtuurin syntyminen ruutukaavan synty läntisissä kolonioissa Arkaainen aika ( ) mustakuvioinen keramiikka (Lydos, Amasis, Eksekias) vaihtuu 530 punakuvioiseksi kuros- ja kore-veistokset temppeleiden päätykolmioveistokset: Korfun Artemiksen temppelin Gorgo Aiginan Afaian temppelin taistelukuvaukset Länsi-Kreikka: doorilainen pylväsjärjestelmä, Paestum Itä-Kreikka: joonialainen pylväsjärjestelmä, Efesos ja Samos, kolossaalikoko Varhaisklassinen aika ( ) punakuvioinen keramiikka kuvanveistossa vakava tyyli Polykleitos: Keihäänkantaja (kontraposto, kanon) Myron: Kiekonheittäjä Delfoin vaununajaja Täysklassinen aika ( ) punakuvioinen ja valkopohjainen keramiikka Akropolis: Parthenon (Kallikrates, Iktinos) Propylaia (Mnesikles) Athene Niken temppeli (Kallikrates) Erekhtheion , karyatidit Akropoliin kuvanveisto: Feidias (naturalismi, draperian käsittely) Kaupunkisuunnittelu, Hippodamos (Miletos 466, Pireus 334) Myöhäisklassinen aika ( ) Kuvanveisto: Praksiteles: Hermes ja Dionysos-lapsi, Knidoksen Afrodite Lysippos: Kaapija (uusi kanon) 17

18 Leokhares: Belvederen Apollo Arkkitehtuuri: Epidauroksen teatteri pyörötemppelit eli tholokset Halikamassoksen mausoleumi Didyman Apollonin temppeli Hellenistinen aika (330-30) Kuvanveisto: Samothrakeen Nike ryhmäveistoksia, Pergamonin gallit, Laokoon Pergamonin alttarin reliefit muotokuvaveistokset Monumentaalimaalaustaide Pompejin seinämaalaustyylit: 1. tyyli, kivi-imitaatiot 2. arkkitehtoninen tyyli Pergamonin asemakaava 18

19 19

20 Tiina Tuukkanen ETRUSKIEN TAIDE Villanova-kulttuuri ( ) = varhainen etruski-kulttuuri varhainen rautakausi metalliset uurnankannet pronssiset fibulat ja partaveitset impasto-keramiikka bikoniset uurnat capanna-uurnat (myös terrakottaisia) primitiiviset ihmisfiguurit Orientalisoiva kausi ( ) kultasoljet, korut granulointi- ja pakottamistekniikat kuvanveisto Castellani-veistokset kanooppi-uumat Korintin keramiikan tuonti impasto- ja bucchero-keramiikka talojen ja temppelityyp~in kehitys tumulushaudat - Regolini Galassi -hauta Arkaainen kausi ( ) Kreikan taiteen vaikutus voimistuu hautamaalaukset (juhlat, tanssi, rituaalit) kuvanveisto Vejin Apollo Capitoliumin naarassusi sarkofagit (Caeren sarkofagi) caerelaiset hydriat, tyrrhenalaiset amforat temppeli-kaanon 500-I Kilpien ja istuinten hauta Klassillinen kausi ( ) bankettiaihe hautamaalauksissa kanonisoidaan toisaalta ikonografian muutos (melankolia) kuvanveisto Brutus - naturalismi Todin Mars peilit Leopardien hauta 20

21 Hellenistinen kausi (300-90) kuvanveisto Aule Metellan muotokuva tuhkauumat sarkofagit Volumnusten hauta 21

22 Tiina Tuukkanen ROOMAN TAIDE Rooman perustaminen 753 ekr. 616 ekr. etruskidynastia Roomaan Tarquinius Priscus Tasavallan aika ekr. etruskitaiteen vaikutus plebeiji- 1. kansantaiteen kehittyminen kreikkalaisen taiteen vaikutus Maalaustaide 1. pompejilainen tyyli ekr. 2. pompejilainen tyyli n ekr. Mysteeri-huvila n. 50 ekr. Livian talo 1. vs. loppupuoli muotokuvissa realismi, kuolinnaamiot Pompeiuksen muotokuva mosaiikit (mytologia, arkielämä, asetelmat) Faunin talo Terra sigillata -keramiikka Arkkitehtuuri Fortuna Viriliksen temppeli (Forum Boarium) Forum Iulium Keisariaika Augustus 27 ekr.- 14 jkr. propagandistinen taide kreikkalainen klassismi plebeiji-taide maalaustaide 3. pompejilainen tyyli n. 30 ekr. - 50/62 jkr. Fronton talo kuvanveisto Augustuksen muotokuvat - kreikkalainen klassismi Ara Pacis Augustae (Rauhan alttari) - reliefit Eurysacen haudan reliefit - plebeijitaide arkkitehtuuri Augustuksen forum 22

23 Maison Carr6e Pont du Gard, akvedukti Marcelluksen teatteri mosaiikit, lasiesineet, kameet - Gemma Augustea Muut Julius-Claudius -suvun keisarit jkr. (tästä eteenpäin kaikki vuosiluvut jkr.) Maalaustaide 4. pompeijilainen tyyli (50-79) Kuvanveisto: Claudiuksen muotokuva (42-43) klassismi ja tasavaltalainen taide Arkkitehtuuri Domus Aurea (Nero 54-68) - valumuuritekniikka Flaviukset tasavallan ajan vaikutteet barokki-tyyli Maalaustaide 4. pompejilainen tyyli - Vettiusten talo (62-63) Kuvanveisto Vespasianuksen muotokuva - karu tasavaltalainen tyyppi jälleen reliefit - syvät varjot (poran käyttö) arkkitehtuuri Colosseum (Vespasianus) Forum Pacis ja Rauhan temppeli (Vespasianus) Nervan forum ja Minervan temppeli (Domitianus) - barokki Tituksen triumfikaari (Domitianus) Trajanus keisarimuotokuvissa Augustuksen ajan klassismi kuvanveisto Trajanuksen pylväs (1 13) reliefeissä yhdistyneenä klassillinen kompositio, barokkityyli, plebeijitaiteen symbolinen tilakäsitys 23

24 arkkitehtuuri Trajanuksen forum (112) Trajanuksen kauppahallit kylpylät Hadrianus kreikkalainen traditio taiteessa viimeisen kerran Kuvanveisto parrakas keisari muotokuvissa - viittaus kreikkalaisiin filosofeihin Arkkitehtuuri Villa Adriana Pantheon Forum Romanum aloitettu tasavallan ajalla, jatkettiin keisariajalla Vestan temppeli Concordian temppeli Dioskuurien temppeli Basilica Aemilia Basilica lulia Tabulaium Curia Templum Divi lulli Rostra Basilica Nova Myöhempi keisariaika alueelliset tyylierot Mosaiikit Lasi itäisissä provinsseissa hellenistinen vaikutus, mytologiset aiheet Saksan alueella geometrisuus Pohjois-Afrikassa arkielämän kuvaukset häkkikoristeinen vaasi (diatreetti-lasi) Kuvanveisto Marcus Aureliuksen ratsastajapatsas - realismi 165 Marcus Aureliuksen pylväs Konstantinuksen kolossaalinen veistos 313 symboliikka, keisarin valta, yli-inhimillinen voima, majesteettisuus arkkitehtuuri Caracallan kylpylät (keisariajan suuret kylpylät) Konstantinuksen triumfikaari

25 Konstantinuksen basilika 25

26 26

27 Heikki Saros VARHAISKRISTILLINEN TAIDE Varhaisimmat kristityt kuvat ovat säilyneet Rooman katakombien eli maanalaisten hautausmaiden käytävissä. Katakombit otettiin käyttöön, koska ylösnousemuksen toivossa käytettiin ruumishautausta ja haluttiin välttää pakanallisille jumalille pyhitettyja hautausmaita. Katakombien maalaukset noudattavat roomalaista tekniikkaa ja tyyliä, ja ainakin osa niistä on ammattitaiteilijoiden tekemiä. Vanhin kristitty taide oli symbolistista. XP (khi-rho), kreikan Khristos-sanan kaksi ensimmäistä kirjainta on vanhimpia käytettyjä Kristus-symboleita. Khi-rho, kalat, toivon ankkurit jne maalattiin katakombien seiniin, kattoihin ja hautasyvennyksiin. Merkit kyetään tulkitsemaan, vaikka ne jäävätkin usein avoimeksi useammalle tulkinnalle. Symbolien lisäksi käytettiin jo varhain kirjallisia metaforia. Johannes kastaja vertasi Kristusta Jumalan Karitsaan. Kristillisessä taiteessa karitsasta ja paimenesta tuli pelastettujen sielujen ja Kristuksen vertauskuva. Kristuksen inhimillinen kuvaus alkaa vasta luvun vaihteessa Dura Europoksessa Syyriassa on säilynyt kristillisiä maalauksia asuinrakennuksissa ja jumalanpalveluspaikaksi järjestetyssä yksityistalossa. Maalaukset poikkeavat roomalaisista katakombimaalauksista. Näiden n. 250 jkr. tehtyjen maalausten tyyli on kaavamainen ja symbolinen ja muistuttaa kaupungin synagogasta löytyneitä maalauksia. Kristillinen kuvataide kehittyi 300-luvulla nopeasti. Sarkofageissa näkyy tuolloin klassinen kuvanveiston perinne ja kivenkäsittelyn taito, joita nyt käytetään Raamatun aiheiden kuvaamiseen. Sarkofagitaiteen kanssa samanaikaisesti syntyi kristillinen mosaiikkitaide. Kummassakaan taidemuodossa ei aluksi tehdä tiukkaa rajaa roomalaisen ja kristillisen aineiston välillä vaan ne esiintyvät rinnan toistensa kanssa. Kristus kuvattiin parantajana, opettajana tai lain antajana, ei vielä kärsivänä ristiinnaulittuna. 430-luvulla tehdyt Rooman Santa Sabinan kirkon puisten ovien reliefissä kuvattu ristiinnaulitseminen on aiheen vanhin tunnettu versio. Siinä Kristus on pää pystyssä ja silmät auki. Tapahtuma on kuvattu voittoisana ja vertauskuvallisella. Kristillisiä kirkkoja alettiin rakentaa vuoden 313 jälkeen, jolloin kristinusko sai keisari Konstantinuksen aikana laillisen aseman. Konstantinuksen aikana rakennettujen suurten kirkkojen esikuvana olivat maallisiin tarkoituksiin tehdyt basilikat. Jerusalemin Pyhän hauta ympäröitiin pyörörakennuksella. Tätä muotoa käytettiin sittemmin kristillisissä martyriumeissa ja Keisari Konstantinuksen tyttären Constantian hautakirkossa Roomassa Pyhän Pietarin basilika, Rooma, 320-luku jkr. Santa Sabina, Rooma, jkr Santa Maria Maggiore, Rooma, jkr Santa Costanza, Rooma, n. 350 jkr 27

28 RAVENNA Ravennasta tuli vuonna 402 Länsi-Rooman pääkaupunki. Ravennaan rakennettiin ja 500-luvulla kirkkoja ja hautamuistomerkkejä, jotka koristeltiin taidokkain ja suurimuotoisin mosaiikkikoristeluin. 400-luvun mosaiikit heijastavat roomalaisen maalaustaiteen illusoristista näkemystä, mutta 500-luvulla mosaiikkien tyyli muuttui tyylitellymmäksi. Galla Placidian mausoleumi, n San Vitale, n. 547 San Apollinaire in Classe, n

29 Heikki Saros BYSANTIN TAIDE Konstantinopoli perustettiin vuonna 330 jkr. kreikkalaisen Byzantionin kaupungin paikalle. Konstantinopolista tehtiin Rooman valtakunnan pääkaupunki ja siitä muodostui Bysanttilaisen kulttuurin keskus, jonka vaikutus kesti yli tuhat vuotta. Bysanttilaisen kirkon perusmalliksi kehittyi neliömuodon sisään rakennettu ristikirkko, jota kattoi keskuskupoli. Rakennustyypin loistavaksi esimerkiksi tuli Konstantinopolin Hagia Sofia. Kirkko rakennettiin keisari Justinianuksen käskystä ja vihittiin vuonna 537. Hagia Sofia, Konstantinopoli, rakennettu jkr. KUVATAIDE Bysanttilainen taide oli tiukasti sidoksissa keisarihovin taiteeseen. Kirkkotaide jatkoi varhaiskristillisen ajan taiteen perinnettä, mutta sulautti siihen hovitaiteen ihanteita. Monumentaalisen kirkkokoristelujen lisäksi bysantissa yleistyi luvulla mukanakuljetettavien ikonien (kreikaksi eikon) kunnioitus. Kuvien kunnioitukseen liittyvä teologinen kiista kuvien palvonnasta kulminoitui vuonna 730 keisari Leo III:n ediktiin, jossa määrättiin hävitettäväksi kaikki ihmishahmossa esitetyt Kristuksen, Neitsyt Marian, pyhimysten tai enkeleiden kuvat. Taistelu ikonoklastien (kuvainraastajat) ja iknoduulien (kuvien puolustajat) välillä päättyi vuonna 843 kuvien arvon tunnustavien voittoon. Bysantin taiteen vaikutus oli merkittävä myös valtakunnan rajojen ulkopuolella. Venetsian San Marco, Pyhän Markuksen kirkko on bysanttilainen rakennus. Sen piirsi kreikkalainen arkkitehti vuoden 1063 tienoilla. Arkkitehdin mallina oli 900-luvulla Konstantinopoliin rakennettu Pyhien apostolien kirkko. San Marcon mosaiikkikoristelu toteutettiin bysanttilaisten mallien mukaisesti. Normannihallitsijat teettivät Sisilialaisiin kirkkoihin ja palatseihinsa loisteliaita mosaiikkikoristeluja bysanttilaisten taiteilijoiden johdolla 1100-luvun kopussa. Monrealen tuomiokirkko Cefalùn tuomiokirkko Normannien palatsikappeli, Palermo 29

30 Erkki Anttonen / Markus Hiekkanen /Heikki Saros KESKIAIKA POHJOIS-EUROOPAN TAIDE VARHAISKESKIAJALLA ( ) Brittein saarilla oli 500- ja 800-lukujen välillä kelttiläisestä taiteesta vaikutteita saaneen taiteen keskuksia. Tämä insulaarinen kulttuuri tuotti kirjakuvitusta ja esineitä, joille on tyypillistä mielikuvituksellinen punos-, köynnös- ja eläinomamentiikka. Sutton Hoon laivahauta, 600-luku Anglo-iiriläinen kirjamaalaus: Durrow'n kirja, n. 680 Lindisfarnen evankeliumikirja, ennen vuotta 698 Kellsin kirja, 800-luvun alku KAROLINGINEN TAIDE (n ) Frankkien hallitsija Kaarle Suuri ryhtyi elvyttämään valtakuntansa kulttuuria. Esikuvina pidettiin myöhäisantiikin ja Bysantin varhaiskristillistä kulttuuria, ja taiteita ja teologiaa kehitettiin siltä pohjalta. Kaarlen Aachenissa ollut palatsi ja sen palatsikoulu olivat merkittäviä tyylin keskuksia. KUVATAIDE: Kirjamaalaus: Kruunajaisevankeliumit Ada-koulun evankeliumikirja (700-l.) Ebbo Reimsiläisen evankeliumikrja ( ) Utrechtin psalttari (n ) Mosaiikit (Rooma), kultasepäntyö, norsunluuveistokset ARKKITEHTUURI: Kaarle Suuren palatsikappeli on karolingisen arkkitehtuurin merkittävin esimerkki. Se rakennettiin frankkilaisen arkkitehdin Odo Metziläisen suunnitelmien mukaan. Odon suunnitelman malli otettiin Ravennan San Vitalen oktogonin muotoisesta kirkosta. Aachenin palatsikappeli ( ) Centulan (Saint-Riquerin) luostarikirkko (tuhoutunut) St. Gallenin luostari (tuhoutunut) S. Prassede, Rooma 33

31 OTTOLAINEN TAIDE Hildesheimin Mikaelinkirkko (n. 1000) ja sen pronssiovet, Bernvardin pylväs Geron krusifiksi Kirjamaalaus (bysantin vaikutus, esim. Otto III:n evankeliumikirja n. 1000) Kultasepäntyö ROMAANINEN TYYLI ARKKITEHTUURI pyhiinvaelluskirkot sidottu järjestelmä ja tukivaihtelu arkadi-, empore- ja klerestorio-kerros additiivisuus Ranska: Auvergne: Saint-Sernin, Toulouse Burgundi: III luostarikirkko, Cluny Saint-Lazare, Autun Sainte-Madeleine, Vézelay Poitou: Notre-Dame-la-Grande, Poitiers Saint-Pierre, Moissac Normandia: Saint-Etienne, Caen Englanti: Italia: Durhamin katedraali Elyn katedraali Sant' Ambrogio, Milano Duomo (tuomiokirkko), baptisterio (kastekapp.) ja campanile (kellotorni), Pisa San Michele, Lucca Baptisterio (San Giovanni), Firenze San Miniato al Monte, Firenze Rooman romaaninen kirkkoarkkitehtuuri: Santa Maria in Trastevere ym. Saksa: Tuomiokirkko, Speyer Tuomiokirkko, Worms Tuomiokirkko, Maria Laach 34

32 Espanja: Katedraali, Santiago de Cornpostela San Juan de la Peñan luostari, Huesca San Isidor, León Profaania arkkitehtuuria Carcassonne, Ranska Aigues Mortes, Ranska Siena, Italia Castello Sforzesco, Milano Marienplatz ja kaupungintalo, München Schöner Brunnen, Hauptmarkt, Nürnberg Kaupungintalo ja tori, Lyypekki New Salisbury, Englanti KUVATAITEET arkkitehtuuriin liittyvä kivikuvanveisto vars. länsifasadeissa: portaalien yläpuolella olevassa ympanonissa ja portaalin sivuilla; kapiteeleissa epäplastisuus, lineaarisuus, deformointi ja arkkitehtuuriin mukauttaminen (esim. Moissac, utun, Vézelay) myöhäisantiikin vaikutus (esim. Saint-Sernin, Toulouse) Benedetto Antelami (Italia) veistokoristelun lisäksi avoimet kaarisarjat eli galleriat ja ns. lombardialainen nauhakaarifriisi (esim. Lucca, Pisa) mosaiikit (Rooma), muraalimaalaus, kirjamaalaus, lasimaalaus 35

33 GOTIIKKA ARKKITEHTUURI Ranska Englanti a) Varhaisgotiikka Saint-Denis (kuori ja länsiosa); Apotti Suger Notre-Dame, Pariisi Laon b) Täysgotiikka Chartres (länsiportaalin veistokset varhaisgotiikkaa, muut täysgotiikkaa; lasimaalaukset) Amiens Reims (veistokset) Sainte-Chapelle (lasimaalaukset) c) Myöhäisgotiikka a) Early English Lincoln Salisbury Wells b) Decorated Style Exeter York Westminster Abbey Bristol c) Perpendicular Style Gloucester Winchester Henrik VII:n kappeli Westminster Abbeyssa Kings College Chapel, Cambridge Saksa Italia Marburgin Elisabetin kirkko (hallikirkko) Strassburg Köln Lyypekin Mariankirkko (tiili) Bambergin ja Naumburgin veistokset; alttarikaapit Santa Croce, Firenze Santa Maria Novella, Firenze Duomo (Santa Maria del Fiore), Firenze Duomo, Orvieto Duomo, Milano 36

34 Santi Giovanni e Paolo, Venez~ia Santa Maria Gloriosa del Frari, Venezia Espanja Katedraali, Leon (erit. San Juanin portaalin veistokset) Katedraali, Burgos Katedraali, Toledo Profaania arkkitehtuuria Palazzo Vecchio, Firenze Venetsia: mm. Palazzo Ducale Ca' d'oro KUVANVEISTÄJIÄ MAALAREITA Claus Sluter (1340/ ), Ranska Nicola Pisano (1215/20 - k välillä), Italia Giovanni Pisano ( ), Italia Andrea Pisano (oik. Andrea da Pontedera, ), Italia Limburgin veljekset: Paul (), Jan (), Herman (), Ranska Bonaventura Berlinghieri ( ), Italia Cimabue (oik. Cenni di Pepo, tietoja: ), Italia Giotto (1267? ), Italia Taddeo Gaddi (1295/ ), Italia Maso di Bianco (tietoja: ), Italia Pietro Cavallini ( ), Italia Jacopo Torriti (elinaik. ei tunneta), Italia Du~ccio di Buoninsegna ( /19), Italia Simone Martini ( ), Italia Ambrogio ( ?)ja veli Pietro (1280/ ) Lorenzetti, Italia Orcagna (oik. Andrea di Cione, tietoja: ), Italia 37

35 ITÄMEREN PIIRI MH Itämeren alue kaksipoolinen: lännen (Tanska, Ruotsi) sisäinen kehitys idän (Puolan pohjoisosa, Liettua, Latvia, Viro) valloitusalueet Tanska Ruotsi Puola Lund, kaupunki, tuomiokirkko Kööpenhaminan linna Roskilden tuomiokirkko Adam van Dfiren Alvastran sistersiläisluostari Gamla Upsala Linköpingin tuomiokirkko Upsalan tuomiokirkko Sigtunan S. Maria Vadstenan kuninkaanpalatsi Dädesjön maalaukset Glimmingehus Vadstenan birgittalaisluostari Visby Tukholma Tenstan maalaukset Tukholman Nikolainkirkon alttarikaappi Malbork (ent. Marienburg) rita ~. rikuntalinna ja kaupunki Krakovan tuomiokirkko Feitstosz - alttari Breslaun keskusta Latvia ja Liettua Riian tuomiokirkko ja S. Petri, linna Glättenbergin mestarin Madonna, Riian linna Viro Tallinnan Nikolauksen kirkko (Nigul~iste) Val~jala, Saarenmaa Tarton Johanneksenkirkk-o (Jaani) Kuressaaren linna Haapsalun linna Tallinnan raatihuone ja Grosse Gilde Ka~@an kirkon veistokset Hermann Roden aittarikaappi Kuolemantanssi, Bernt Notke, Nikuliste Pyhän Hengen kirkko, Tallinna, Bernt Notken triptyykki Tallinnan kaupunki ja kaupunginmuuri 38

36 Johanna Vakkari ITALIAN RENESSANSSI VARHAISRENESSANSSI 1400-LUKU KESKI-ITALIASSA Maalaustaide Brunelleschin kehittämän keskeisperspektiivin käyttöönottaminen maalaustaiteessa Masaccio ( ) Masolino da Panicale ( ) Paolo Uccello ( ) Fra Beato Angelico ( ) Domenico Veneziano ( ) Fra Filippo Lippi ( ) Piero della Francesca (1415/ ) Benozzo Gozzoli ( ) Antonio Pollaiolo ( ) ja veli Piero ( ) Andrea Mantegna ( ) Botticelli ( ) Perugino (1445/ ) Domenico Ghirlandaio ( ) Kuvanveisto Lorenzo Ghiberti ( ) Jacopo della Quercia (n ) Donatello ( ) Luca Della Robbia ( ) Andrea Della Robbia ( ) Antonio Pollaiolo ( ) Andrea Verrocchio ( ) Arkkitehtuuri Filippo Brunelleschi ( ): Firenzen Duomon kupoli, S. Lorenzo, S. Spirito, Cappella Pazzi, Löytölastenkoti Michelozzo Michelozzi ( ): Palazzo Medici-Riccardi Leon Battista Alberti ( ): Palazzo Ruccellai (Firenze) S. Maria Novellan julkisivu (Firenze) S. Francescon julkisivu (Rimini) Tempio Malatestiano (Rimini) S. Andrea (Mantova) De Pictura, De statua, De re aedificatoria 39

37 1400-LUKU VENETSIASSA Maalaustaide Jacopo Bellini (1396? 1470?) Gentile Bellini ( ) Giovanni Bellini ( ) Antonio Vivarini (1420 ennen 1484) Bartolomeo Vivarini ( ) Alvise Vivarini ( ) Antonello da Messina ( ): sisilialainen, useaan otteeseen Venetsiassa Vittore Carpaccio (n ) Giovanni Battista Cima da Conecliano ( ) Kuvanveisto Giovanni ( )ja Bartolomeo ( ) Bon Giambattista ja Lorenzo Bregno (molemmat k. ennen 1523) Pietro ( ) Tullio ( ) ja Antonio (1458 n.1516) Lombardo Arkkitehtuuri Mauro Codussi (n ) San Michele in Isola San Zaccaria. Pietro Lombardo (n ) Santa Maria dei Miracoli TÄYSRENESSANSSI KESKI-ITALIASSA Maalaustaide Leonardo da Vinci ( ) Michelangelo Buonarroti ( ) Sebastiano del Piombo Rafael ( ) Baldassare Peruzzi ( ) Fra Bartolomeo ( ) Andrea del Sarto ( ) Kuvanveisto: Michelangelo Buonarroti ( ) Arkkitehtuuri Donato Bramante ( ): il Tempietto (Rooma) Pietarin kirkon suunnitelma S. Marja presso San Satiro (Milano) 40

38 Antonio da Sangallo nuorempi ( ): Palazzo Farnese (Rooma) Baldassare Peruzzi ( ): Villa Farnesina (Rooma) Palazzo Massimo alle Colonne (Rooma) Michelangelo Buonarroti ( ): Piazza del Campidoglio (Rooma) Pietarinkirkko MANIERISMI (MYÖHÄISRENESSANSSI) KESKI-ITALIASSA Maalaustaide Correggio ( ) Dosso Dossi ( ) Polidoro da Caravagggio (1490/ ?) Jacopo Pontormo ( ) Rosso Fiorentino ( ) Giulio Romano ( ) Perin del Vaga ( ) Parmigianino ( ) Bronzino ( ) Francesco Primaticcio ( ) Daniele da Volterra ( ) Francesco Salviati ( ) Jacopino Del Conte ( ) Giorgio Vasari ( ) Taddeo Zuccari ( ) Federico Zuccari (1542/ ) Cavalier d'arpino ( ) Kuvanveisto Benvenuto Cellini ( ) Giambologna (Jean de Boulogne, ) Arkkitehtuuri Giulio Romano ( ): Palazzo del Té (Mantova) Villa Lante (Rooma) Bartolomeo Ammannati ( ): Collegio Romano (Rooma) Giorgio Vasari ( ): Uffizi (Firenze) Le vite de' più eccellenti pittori, scultori e architettori 41

39 Giacomo (Jacopo) Barozzi da Vignola ( ): II Gesùn pohjakaava (Rooma) Regole delli cinque ordini d'architettura Giacomo della Porta (1532/ ): II Gesù:n julkisivu (Rooma) 1500-LUKU VENETSIASSA Maalaustaide Giovanni Bellini ( ) Giorgione (n. 1476/ ) Tizian (1488/ ) Sebastiano del Piombo ( ) Lorenzo Lotto ( ) Andrea Schiavone( ) Jacopo Bassano ( ) Jacopo Tintoretto (1518/ ) Paolo Veronese ( ) El Greco ( ), toimi pääas. Espanjassa Kuvanveisto Jacopo Sansovino ( ) Alessandro Vittoria ( ) Arkkitehtuuri Sebastiano Serlio ( ): Il Trattato di architettura (I Sette libri dell'architettura) Michele Sanmicheli ( ): Fortezza di sant'andrea Palazzo Grimani Jacopo Sansovino ( ): Biblioteca Marciana Rahapaja Fabbriche Nuove Andrea Palladio ( ): S. Giorgio Maggiore Il Redentore Villa Rotonda (Vicenza) Palazzo Chiericati (Vicenza) I Quattro Libri dell'architettura 42

40 Marja Väätäinen KESKI-EUROOPPA 1400-LUKU - Öljymaalaustekniikan kehittäminen Flanderissa (van Eyckit) - kirjapainotaidon ja grafiikan kehitys saksalaisella alueella Alankomaat / Flanderi Jan van Eyck (n ) Gentin alttaritaulu 1432; Kansleri Rolinin madonna 1435 Hubert van Eyck (k.1426) Robert Campin / Flémallen mestari (1375/ ) Meroden alttaritaulu n Rogier van der Weyden (n ) Ristiltäotto n Petrus Christus (k. 1472/3) Kartuusimunkin muotokuva 1446 Hugo van der Goes (k. 1482) Portinarin alttaritaulu n Dirc Bouts (n. 1415/ ) Dieric Bouts Pyhän Erasmuksen triptyykki 1458 Geertgen tot Sint Jans (n ) Jeesuksen syntymä 1484 Bruggeläiset Hans Memling (n ) Jan Memlinc Moreelin triptyykki, 1484 Gerard David (n ) Cambysesin tuomio 1488 Saksa Conrad Witz (n ) Martin Schongauer ( ) Pyhän Antoniuksen kiusaukset Mestari Francke (toimi Hampurissa 1400-luvun alussa) Barbaraalttarikaappi, n Kansallismuseo Bernt Notke (n ) > kuvanveistäjä Triumfikrusifiksi 1477 Lyypekin tuomikirkko Tilman Riemensneider ( ) > kuvanveistäjä Veit Stoss (n ) Marian alttari Krakowa Ranska Jean Fouquet (n n. 1481) Melunin diptyykki, n LUKU Alankomaat/Flanderi Hieronymus Bosch (n ) Himojen puutarha, n Joos van Cleve (n n.1540) Pyhä perhe, n. 1530, Sinebrychoff Joachim Patinir (n ) Pyhä Hieronymos erämaassa Quentin Metsys (1465/ ) Quinten Massys Rahanvaihtaja ja hänen vaimonsa 1514 Jan Gossaert (1478/ ) Pieter Brueghel vanh. (n ) Vuodenajat / Kuukaudet-sarja 1565 Saksa Albrecht Dürer ( ) Melankolia 1514 Albrect Altdorfer (n ) Pyhä Yrjö ja lohikäärme1510 Matthis Grünewald (n. 1470/ ) Isenheimin alttaritaulu n Hans Baldung Grien ( ) Lucas Cranach vanh. ( ) Hans Holbein nuor. ( ) Suurlähettiläät

41 Renja Suominen-Kokkonen BAROKKI ITALIA ARKKITEHTUURI Carlo Mademo ( ) Francesco Borromini ( ) Gianlorenzo Bernini ( ) myös kuvanv. MAALAUSTAIDE Caravaggio ( ) Annibale Carracci ( ) Guido Reni ( ) Pietro da Cortona ( ) ESPANJA MAALAUSTAIDE Diego Velázquez ( ) Francisco de Zurbaran ( ) Bartolomé Esteban Murillo ( ) José de Ribera ( ) FLANDERI MAALAUSTAIDE Peter Paul Rubens ( ) Anton van Dyck ( ) Jacob Jordaens ( ) HOLLANTI MAALAUSTAIDE Rembrandt Harmensz van Rijn ( ) Frans Hals ( ) Jan Vermeer van Delft ( ) Jan van Goyen Gerard Ter Borch ( ) Judith Leyster ( ) Jacob van Ruisdael ( ) Jan Steen ( ) Willem Claesz Heda ( /82) ITÄVALTA JA SAKSA ARKKITEHTUURI Jacobus Prandthauer ( ) 44

42 Dominikus Zimmermann ( ) Johann Fisher von Erlach ( ) J. Balthasar Neumann ( ) Matthäus Daniel Pöppelmann ( ) RANSKA ARKKITEHTUURI Francois Mansart ( ) Claude Perrault ( ) Jules Hardouin-Mansart ( ) Louis Le Vau ( ) MAALAUSTAIDE Nicolas Poussin (1593/ ) Claude Lorrain ( ) Le Nain -veljekset: Antoine ( ), Louis ( ), Mathieu ( ) Georges de la Tour ( ) ENGLANTI ARKKITEHTUURI Inigo Jones ( ) Sir Christopher Wren ( ) RUOTSI ARKKITEHTUURI Jean De la Vallée (n ) Nicodemus Tessin vanh. ( ) Nicodemus Tessin nuor. ( ) MAALAUSTAIDE David Klöcker Ehrenstrahl ( ) David von Krafft ( ) David von Krafft ( ) 45

43 Renja Suominen-Kokkonen ROKOKOO ( ) RANSKA MAALAUSTAIDE Antoine Watteau ( ) Fracois Boucher ( ) Jean-Honoré Fragonard ( ) Jean-Baptiste-Siméon Chardin ( ) Jean Baptiste Greuze ( ) KUVANVEISTO Etienne-Maurice Falconet ( ) ITALIA MAALAUSTAIDE Giovanni Battista Tiepolo ( ) Rosalba Carriera ( ) ENGLANTI MAALAUSTAIDE William Hogart ( ) ~' Sir Joshua Reynolds ( ) Thomas Gainsborough ( ) RUOTSI ARKKITEHTUURI Carl Hårleman ( ) Carl Fredrik Adelcrantz ( ) Jean Erich Rehn ( ) MAALAUSTAIDE Carl Gustaf Pilo ( ) Alexander Roslin ( ) 46

44 Renja Suominen-Kokkonen ARKKITEHTUURIN ILMIÖITÄ UUSKLASSISMI, ROMANTIIKKA, MUUT KERTAUSTYYLIT, GOTHIC REVIVAL klassismi historismi eklektismi kertaustyylit Johan Joachim Winckelmann ( ) James Stuart & Nicholas Revett RANSKA Ecole des Beaux-Arts ja arkkitehtuuri (Jacques-Francois Blondel ) Ecole Polytechnique ja arkkitehtuuri (Jean-Nicolas-Louis Durand ) Jacques-Germain Soufflot ( ) Etienne-Louis Boullée ( ) Claude-Nicolas Ledoux ( ) Pierre Vignon ( ) Charles Percier ( ) Rakennustekniikka: sillat, näyttelyrakennukset Joseph Paxton ( ) ENGLANTI Lord Burlington (Richard Boyle ) Robert Adam ( ) & James Adam John Soane ( ) John Nash ( ) Charles Robert Cockerell ( ) Charles Barry ( ) Augustus Welby Pugin ( ) George Gilbert Scott ( ) George Edmund Street ( ) SAKSA Karl Friedrich Schinkel ( ) Friedrich Gilly ( ) Leo von Klenze ( ) ITÄVALTA Theophil von Hansen ( ) 47

45 TANSKA Christian Frederik Hansen RUOTSI USA Jean Desprez ( ) Erik Palmstedt ( ) Christoffer Gjörwell ( ) Axel Nyström ( ) Benjamin Henry Latrobe ( ) ARKKITEHTUURI Rakennustekniikka: teollisuusrakennukset, asemat, hallit Gustave Eiffel, Pariisin maailmannäyttely 1889 Labrouste: Bibliothéque St. Genevieve RANSKA Henri Labrouste ( ) Eugene-Emmanuel Viollet-le-Duc ( ) Charles Garnier ( ) Paroni Georges-Eugène Haussmann ( ) Jacques-lgnace Hittorff ( ) ENGLANTI Richard Norman Shaw ( '912) Philiph Webb ( ) John Ruskin ( ) Arts and Crafts-liike William Morris ( ) SAKSA Gottfried Semper ( ) ITÄVALTA Wienin asemakaava/ Ludvig Förster ( ) Ring-kadut Heinrich von Ferstel ( ) Friedrich von Schmidt ( ) Karl von Hasenauer ( ) 48

46 TANSKA M. Gottlieb B. Bindesboll ( ) RUOTSI USA Fredrick Wilhelm Scholander ( ) Helgo Zettervall ( ) Henry Hobson Richardson ( ) William Le Baron Jenney ( ) Daniel Burnham ( ) John Wellbom Root ( ) Toimisto McKim, Mead & White Charles McKim William R. Mead ( ) Stanford White ( ) 49

47 Jukka Ervamaa UUSKLASSISMIN JA ROMANTIIKAN KUVATAIDE MAALAUSTAIDE Uusklassismi RANSKA Jean-Baptiste Greuze ( ) Jacques-Louis David ( ) Pierre Guérin ( ) Jean-August-Dominique Ingres ( ) Pierre-Henri de Valenciennes ( ): Elèments de la perspecrive pratique (1800) ITALIA Giovanni Battista Piranesi ( ) ENGLANTI Thomas Gainsborough ( ) Joshua Reynolds ( ) SAKSA Anton Rafael Mengs ( ). Angelica Kauffmann ( ) Romantiikka RANSKA Antoine-Jean Gros ( ) Théodore Géricault ( ) Eugène Delacroix ( ) Paul Delaroche ( ) Thomas Couture ( ) 50

48 ESPANJA Francesco Goya y Lucientes ( ) ENGLANTI Joseph Mallord William Tumer ( ) John Constable ( ) William Blake ( ) Prerafaeliitit: Dante Gabriel Rossetti ( ) John Everett Millais ( ) William Holman Hunt ( ) SAKSA Caspar David Friedrich ( ) Philipp Otto Runge ( ) Nazareenit: Friedrich Overbeck ( ) J.S. von Carolsfeld Franz Pforr ( ) Peter Comelius ( ) TANSKA Christoffer Wilhelm Eckersberg ( ) Christen Köbke ( ) Johan Christian Dahl ( ), norjalainen RUOTSI Pehr Hilleström ( ) Elias Martin ( ) Carl Fredrik von Breda ( ) UUSKLASSISMIN JA ROMANTIIKAN KUVANVEISTO Antonio Canova ( ), italialainen J.T. Sergel ( ), ruotsal. Bertel Thorwaldsen ( ), tanskalainen Jean-Antoine Houdon ( ), ranskal. Francois Rude ( ), ranskal. Jean-Baptiste Carpeaux ( ), ranskal. 51

49 Jukka Ervamaa ULKOILMAMAALAUKSESTA IMPRESSIONISMIIN BARBIZONIN KOULUKUNTA : ulkoilmamaalaus Charles-Francois Daubigny ( ) Théodore Rousseau ( ) Jean-Baptiste-Camille Corot ( ) REALISMI Gustave Courbet ( ) Jean-Francois Millet ( ) Honore Daumier ( ) Jean-~Louis-Emest Meissonier ( ) Jules-Adolphe-Aim6-Louis Breton ( ) Jules Bastien-Lepage ( ) MUITA Puvis de Chavannes ( ) Gustave Moreau ( ) Amold Böcklin ( ) IMPRESSIONISMI Edouard Manet ( ) Claude Monet ( ) Auguste Renoir ( ) Camille Pisarro ( ) Alfred Sisley (1839/ ) Edgar Degas ( ) Berthe Morisot ( ) Auguste Rodin ( ), kuvanveistäjä 52

50 1800-LUVUN LOPUN KUVATAIDE NEOIMPRESSIONISMI LUKU (uusimpressionismi, pointillismi, divisionismi) Georges Seurat ( ) Paul Signac ( ) Henri-Edmond Cross ( ) Camille Pissarro ( ) IMPRESSIONISTIEN AIKALAISIA JA SEURAAJIA Paul Cézanne ( ) Vincent van Gogh ( ) Henri de Toulouse-Lautrec ( ) SYMBOLISMI JA SYNTETISMI luku Pont Avenin koulu: Paul Gauguin ( ) Les Nabis-ryhmä: Paul Sérusier ( ) Pierre Bonnard ( ) Edouard Vuillard ( ) Maurice Denis ( ) Edvard Munch ( ), norjalainen 53

51 Marja Sakari 1900-LUKU ENNEN TOISTA MAAILMANSOTAA: "ILMAISUN SUURI SEIKKAILU" Modernismin keskeisiä piirteitä: taiteen autonomisuus, yksilöllisyys, autenttisuus, originaalisuus (toteutuksen ainutlaatuisuus) jatkuvan uusiutumisen ja aiemman ylittämisen vaatimus kuvataiteen kysymyksiä: Mikä on taiteen suhde todellisuuteen? Miten tätä todellisuutta kuvataan, kuinka näkeminen ja havainto toimivat? Miten tavoittaa liike staattisessa taideteoksessa? Taiteen avantgarde ja antitaide: kaiken aikaisemman kyseenalaistamista, ylittämistä, muutosta suurin osa 1900-luvun alun taidesuuntauksista luetaan avantgarden piiriin, avantgarden ulkopuolella mm. Neue Sachlichkeit Saksassa 20 - ja 30-luvuilla, sosialistinen realismi Neuvostoliitossa, 20-luvun klassismi maalauksellisuus, tunteiden ilmaisu, värin ja muodon vapautuminen värin ja muodon ongelmat taideteoksessa taiteen, arkkitehtuurin ja muotoilun yhdistämispyrkimyksiä ei-ratiönaalisen, mielikuvituksen, alitajunnan ja unien visualisoiminen anti-taide 1900-luvun alun merkittäviä taiteilijoita, joiden vaikutus voidaan nähdä koko 1900-luvun taiteessa: Matisse, Cézanne, Picasso, Kandinsky, Duchamp FAUVISMI jatkoa impressionismille, syntetismille ja varhaiselle ekspressionismille Henri Matisse ( ) André Derain ( ) Georges Rouault ( ) Kees van Dongen ( ) Othon Friesz ( ) Henri Manguin ( ) Maurice de Vlaminck ( ) Myöhemmin myös: Georges Braque ( ), ennen kubismia Albert Marquet ( ) Raoul Dufy ( ) 54