TYKO SALLINEN -TEHTÄVÄMATERIAALI

Transkriptio

1 TYKO SALLINEN -TEHTÄVÄMATERIAALI TYKO SALLINEN Turun taidemuseossa Tyko Sallinen ( ) tunnetaan suomalaisen modernismin ja ekspressionismin airuena, jonka taiteen keskiössä olivat ihmiset ja maisemat. Etenkin taiteilijan ensimmäinen vaimo Helmi Vartiainen, lempinimeltään Mirri, toimi usein mallina. Tyko Sallisen elinvoimaisin kausi taiteilijana rajoittui runsaan kymmenen vuoden mittaiseen ajanjaksoon vuodesta 1909 lähtien. Sen puitteissa hän ehti tuoda ja luoda maahamme kansainvälistä tasoa olevan ekspressionismin. Tämä tehtävämateriaali on suunniteltu yläkoulujen ja 2. asteen oppilaitosten käyttöön. Materiaalissa tarkastellaan Turun taidemuseon Tyko Sallinen näyttelyssä ja Toteutuneita unelmia ja toteutumattomia kokoelmanäyttelyssä esillä olevia teoksia eri näkökulmista, ja sisältö herättelee kysymysten ja tehtävien avulla pohtimaan maalauksia. Materiaalin tehtäviä voi käyttää kokonaisuudessaan tai valikoivasti. KATSO JA KUVAILE -tehtävät voi tehdä joko museokäynnin aikana tai sen jälkeen. KATSOtehtävät syventävät kuvan katsomista. Ne toimivat hyvänä pohjana KUVAILE-tehtäville. Koululaisopastuksen voi varata soittamalla numeroon (02) (ti pe 11 19, la su 11 17) tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen Koululaisopastuksen hinta on 35. Alle 16-vuotiailla sekä turkulaisilla 2. asteen opiskelijoilla on ilmainen sisäänpääsy museoon.

2 KATSO Modernismi tarkoitti taidemaailmassa vanhojen perinteiden murtamista, uudenlaista aiheiden käsittely- ja maalaustapaa sekä uuden taiteilijasukupolven esille astumista. Tämä muutos näkyi Suomessa 1900-luvun alussa. Taiteilijat olivat aiemmin ylä- tai keskiluokasta, mutta nyt työläistaustaisilla (kuten räätäli Tyko Sallisella) oli myös mahdollisuus opiskella taidetta. Tämä toi uusia näkemyksiä taidemaailmaan, eikä aina niin hienovaraisesti. Varhainen modernismi oli usein värikästä eikä keskittynyt todellisuuden tarkkaan kuvaamiseen. Sallinen oli yksi suomalaisen modernismin keskeisimmistä hahmoista, kiistelty ihminen ja taiteilija. Sallisen taide kohautti aikanaan niin paljon että se taidepiireissä johti myrskyisiin Sallis-sotiin. Tyko Sallinen, Räätäli Bergman, Turun taidemuseo. Ekspressionismi on yksi modernismin tyyleistä. Se kehittyi Ranskassa ja tarkoittaa ilmaisua. Tunnettuja ekspressionistitaiteilijoita olivat Vincent van Gogh, Paul Gauguin ja Edvard Munch. Ekspressionistiset teokset ovat usein voimakkaasti maalattuja, maalipinta rouhea ja aiheen käsittely tunteikas. Ekspressionistiseen taiteeseen liittyy usein myös taiteilijan persoonallisuus. Tähän aikaan syntyi termi boheemitaiteilija, joka aikansa normien mukaisesti käyttäytyi huonosti (liiallinen juhliminen ja juominen muun muassa). Sallinen loi itselleen tällaisen boheemitaiteilijaroolin kun aloitti taideopintonsa 1902 Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Tyko Sallinen, Jytkyt, Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo. KUVAILE Miten kuvailisit Sallisen tyyliä? Mikä on ensivaikutelmasi Sallisen taiteesta?

3 Tyko Sallinen, Kääpiö, Pohjanmaan museo. Akseli Gallen-Kallela, Akka ja kissa, Turun taidemuseo. KATSO Erityisen iskukykyinen Sallisen sivellin oli 1910-luvulla, jolloin hän myös aiheutti ensimmäiset modernismiin liittyneet kiistat maassamme. Sallisen teokset loukkasivat ja kuohuttivat katsojia suorasukaisen ja primitiivisen esitystapansa vuoksi. Tämä koski erityisesti kansankuvausta ja muotokuvia, kuten kuvaus helsinkiläisestä tupakkakauppiaasta Kääpiö teoksessa ( ). Samalla tavalla oli noin 30 vuotta aiemmin reagoitu Akseli Gallen-Kallelan maalaukseen, Akka ja kissa (1885), joka oli yksi ensimmäisistä realistisista kansankuvauksista Suomessa. Realismissa kuvataan arkea ja aihe perustuu todellisuuteen. Teos salolaisesta lammasmummusta kohautti oman aikansa taidepiirejä brutaalilla realismillaan ja tavallaan kuvata tavallista kansaa kaunistelematta. Gallen-Kallela nousi myöhemmin Suomen taidekentän johtoasemaan mihin Sallinenkin pyrki, onnistumatta. Sallisen ja Gallen-Kallelan välille syntyi samanlaisuuksista huolimatta elinikäisiä erimielisyyksiä ja riitoja. KUVAILE Mitä yhteistä ja mitä eroja näet Sallisen ja Akseli Gallen-Kallelan teoksissa? Yritä keksiä yhteensä neljä.

4 KATSO Taiteilijan omakuva voi sanoa paljon hänen persoonastaan ja näkemyksistään. Perinteisesti taiteilijaomakuva yritti välittää arvokkuutta ja taiteilijan työvälineet olivat usein kuvassa näkyvissä. Nämä kaksi omakuvaa ovat samoihin aikoihin tehty, mutta keskenään hyvin erilaisia. Gallen-Kallelan maalaus oli tilaustyö Firenzen Uffizi-omakuvagalleriaa varten (ensimmäisen maailmansodan alkamisen takia teos kuitenkin jäi Suomeen). Sallinen matkusti 1914 paljon Ranskassa, ja vuotta myöhemmin hän maalaisi kohua aiheuttaneen Kääpiö teoksen. Tyko Sallinen, Omakuva krapulassa, Pohjanmaan museo. Akseli Gallen-Kallela, Omakuva Firenzen Uffizi-galleriaa varten, Gallen-Kallelan museo. KUVAILE Nimeä ainakin kolme eroa kuvien välillä. Minkälaisen käsityksen saat taiteilijoista henkilöinä? Minkälaisen kuvan luulet että Sallinen on halunnut antaa itsestään "Omakuva krapulassa"-teoksellaan? Miten vaatetus, asento, tyyli ja tunnelma vaikuttavat tulkintaasi omakuvista?

5 KATSO Sallinen maalasi kahteen otteeseen vaimonsa synnyinseudulla Riekkalassa lähellä Sortavalaa 1910-luvun alussa. Siellä syntyi joukko suurpiirteisesti nähtyjä ja toteutettuja maisemia, joista voi aistia atmosfäärin nopean vaihtelun ilman, valon ja tuulen. Jotkin tämän kauden maisemista ovat pelkistyneisyydessään lähellä abstraktiota (ei-esittävä taide on abstraktia, eli joistain Sallisen maisemista ei pysty melkein tunnistamaan aihetta maisemaksi). Tyko Sallinen, Tuulinen huhtikuun päivä, HAM Helsingin taidemuseo. KUVAILE Mitä maisemassa näkyy? Mikä tunnelma teoksessa on? Mitä tuoksuja, mikä lämpötila ja mikä aika päivästä?

6 KATSO Sallinen oli 1910-luvulla Suomen taiteen kauhukakara, jota eivät sitoneet vanhemman taiteilijapolven sovinnaisuus- ja kauneuskäsitykset. Sallinen maalasi usein vaimoaan, taiteilija Helmi Vartiaista (lempinimeltään Mirri). Muotokuvat saivat paljon kritiikkiä osakseen, koska eivät olleet kauniita. Sallisella ja Vartiaisella oli onneton avioliitto joka loppui avioeroon 1916, ja Vartiaisen omakuva on luultavasti maalattu avioeron jälkeen. Vanhempaa taiteilijasukupolvea edustava Elin Danielson-Gambogin ( ) omakuva vuodelta 1903 on maalattu todellisuutta ja luonnollisuutta mukailevalla tyylillä (realismi). Vertaa alla olevia teoksia toisiinsa. KUVAILE seuraavalla sivulla. Tyko Sallinen, Mirri, Amos Andersonin taidemuseo. Tyko Sallinen, Mirri, HAM Helsingin taidemuseo. Helmi Vartiainen ( ), Omakuva. Yksityiskokoelma. Elin Danielson-Gambogi ( ), Omakuva, Turun taidemuseo.

7 KUVAILE Valitse ainakin kaksi asiaa jota mietit tarkemmin: 1) Mistä teoksesta pidät eniten? Miksi? 2) Ovatko Tyko Sallisen muotokuvat vaimostaan mielestäsi kauniita vai rumia ja miksi? Miksi luulet, että Sallinen on kuvannut häntä tällä tavalla? 3) Millä tavalla Helmi Vartiaisen omakuva eroaa tavasta, jolla Sallinen kuvasi häntä Mirrinä? 4) Miten Vartiaisen omakuva eroaa Danielson-Gambogin omakuvasta? Minkälaisen käsityksen saat näistä kahdesta taiteilijasta omakuvien perusteella ja miksi? 5) Mitä eroja näet Sallisen Mirri -kuvissa verrattuna Danielson-Gambogin omakuvaan, ja mitä luulet että sen kertovan tyylin muuttumisesta 1900-luvun alussa?