YLEISEN TAIDEHISTORIAN PERUSTUNTEMUKSEN KURSSI RUNKOMONISTE

Transkriptio

1 YLEISEN TAIDEHISTORIAN PERUSTUNTEMUKSEN KURSSI RUNKOMONISTE Helsingin yliopiston taidehistorian oppiaine Selaaminen ja omaan käyttöön tulostaminen sallittu. Kaikki muut käyttötavat kielletty.

2 SISÄLLYS YLEISEN TAIDEHISTORIAN YLEISESITYKSISTÄ ESIHISTORIALLINEN TAIDE MESOPOTAMIAN TAIDE EGYPTI TAIDETTA MUISTA MAANOSISTA KREIKKA ETRUSKIEN TAIDE ROOMAN TAIDE VARHAISKRISTILLINEN TAIDE BYSANTIN TAIDE KESKIAIKA RENESSANSSI BAROKKI ROKOKOO (1700 ) ARKKITEHTUURIN ILMIÖITÄ UUSKLASSISMIN JA ROMANTIIKAN KUVATAIDE ULKOILMAMAALAUKSESTA IMPRESSIONISMIIN 1800-LUVUN LOPUN KUVATAIDE 1900-LUVUN ALUN TAIDE TAIDE 1900-LUVUN PUOLIVÄLISSÄ 1960-LUVUSTA NYKYTILANTEESEEN ARKKITEHTUURI n ARKKITEHTUURI TOISEN MAAILMANSODAN JÄLKEEN SUOSITELTAVAA OHEISKIRJALLISUUTTA Helsingin yliopiston taidehistorian oppiaine Selaaminen ja omaan käyttöön tulostaminen sallittu. Kaikki muut käyttötavat kielletty.

3 YLEISEN TAIDEHISTORIAN YLEISESITYKSISTÄ Yleinen taidehistoria on oma erityinen historiallisesti kehittynyt ilmiönsä. Nykyään yleisesitysten erottaminen varsinaisista tutkimuksista on useimmiten helppoa. Vanhempien teosten kohdalla ero voi hämärtyä. Jokaisen opiskelijan kannattaa tutustua kirjastossa erilaisiin vanhoihin yleisiin taidehistorian kokonaisesityksiin. Silloin huomaa, että niissä näkyy sekä se, mitä siihen mennessä on yksityiskohtaisesti tutkittu, että se, mitä kulloinkin ajankohtaisessa tutkimuksessa on menossa. Tärkeimmiksi valittujen teosten joukko, ns. kaanon, on historiallisesti määrittyvä ilmiö. Yleisesityksissä kiteytyvät kirjoitusajankohdan historialliset tiedot ja esteettiset arvot, kirjoittajan henkilökohtainen ja taidemaailman hallitseva maku. Taiteen ja tutkimuksen instituutioiden, ennen muuta museoiden ja professuurien historian ymmärtäminen selkiinnyttää käsitystä tutkimuksen historiasta. Tärkeimpiä tutkijoita ja teoksia aikajärjestyksessä: Giorgio Vasari: Taiteilijaelämäkertoja Giottosta Michelangeloon. Pia Mänttärin suomennoksen pohjalta toim. Altti Kuusamo ja Raija Petäjäinen. Taide (orig. Le vite de' più eccellenti pittori, scultori e architettori nelle redazioni del ) Johann Joachim Winckelmann: Jalosta yksinkertaisuudesta. Kirjoituksia antiikin taiteesta ja arkkitehtuurista. Suomentaneet sekä esipuheella ja selityksillä varustanut Vesa Oittinen. VAPK Kustannus. Kuvataideakatemia. Helsinki (orig. Gedanken über die Nachahmung der griechischen Werke in der Malerei und Bildhauerkunst 1755) Saksan ensimmäinen taidehistorian professori oli vuodesta 1813 Johann Dominicus Fiorillo Göttingenin yliopistossa. Gustav Friedrich Waagen oli Berliinin Gemäldegalerien johtaja ja Berliinin yliopiston 1. taidehistorian professori pohjoisen Euroopan taiteen nousu yleisesitykseen - romanttinen filosofia kansoista. Carl Friedrich Rumohr: Italienische Forschungen, 3 vol. Berlin "objektiivinen analyysi" - Altes Museum Berliiniin. Franz Theodor Kugler ( ): Handbuch der Kunstgeschichte. Stuttgart käsikirjojen perinteen aloittaja - 1. painos kuvittamaton, myöhempiin lisätty kuva-atlas - formalismi. Carl Schnaase ): Geschichte der bildenden Künste. 7 vol. Düsseldorf johdantona filosofista estetiikkaa - taiteen uskonnollinen konteksti keskeiseksi - der Volksgeistbegriff (kansansielukäsite). Anton Heinrich Springer ( ): Handbuch der Kunstgeschichte 1855.

4 Kunsthistorische Briefe: Die bildenden Künste in ihrer weltgeschichtlichen Entwicklung. Prag Textbuch zu den kunsthistorischen Bilderbogen, 2. ed. Leipzig taidehistoria metodeiltaan ja kohteiltaan oma tieteenalansa - taideteosten yksityiskohtainen tuntemus yleisen maailmanhistoriallisen kehityskertomuksen tilalle: tieteellinen faktojen kokoaminen - kiisti Volksgeistin. Wilhelm Lübke ( ): Grundriss der Kunstgeschichte Yht. 17 painosta, viimeinen Ruotsinnos 1872, suomennos 1893 Perusasiat Metodit: - Kuglerin ja Schnaasen oppilas. Kirjoitti paljon, kehuttu, käytetty, sitten kritikoitu ja unohdettu. 1) kontekstuaaliset 2) formalistiset Keskeiset teoreettiset kysymykset: 1) Mitä on kehitys? 2) Mille perustuvat arvoarvostelmat, hierarkiat, kaanon? TOISEN MAAILMANSODAN JÄLKEISET YLEISESITYKSET: E. H. Gombrich: The Story of Art, (Maailman taiteen historia. Suom. Sakari Saarikivi 1955) - kirjoitettu sodan aikana, 15 painosta vuoteen 1991, käännetty 19 kielelle, myyty yli miljoona kpl. H. W. Janson: History of Art: A Survey of the Major Visual Arts from the Dawn of Time to the Present Day (Suuri taidehistoria. Suom. Juhani Peltonen ja Pekka Suhonen 1965) Gregor Paulsson: Konstens världshistoria I IV, (uudistettu laitos ) - Suomessa pitkään aineopintojen tasolla luettu yleisesitys, jolle ominaista vahva sosiaalihistoriallinen ote. Hugh Honour & John Fleming, A World History of Art, (Maailman taiteen historia, suom. Marja Itkonen Kaila, Jyri Kokkonen, Raija Mattila, Seppo Sauri, sanaston suom. ja toim. Tutta Palin, 1992) - nyt kautta maailman suosituin yleisesitys. AIHEESTA LISÄÄ: Donald Preziosi (toim.): The Art of Art History: A Critical Anthology. Oxford University Press Vernon Hyde Minor: Art History's History. Prentice Hall Inc Mitchell Schwarzer: Origins of the Art History Survey Text. Art Journal No. 3 Vol. 54, Fall 1995, s (Huom. koko numeron teema Rethinking the Introductory Art History Survey) Dan Karlholm, Handböckernas konsthistoria. Uppsala Universitet 1996.

5 ESIHISTORIALLINEN TAIDE PALEOLIITTINEN KIVIKAUSI ( eaa.) VARHAISPALEOLIITTI ( ) Homo habilis (kätevä ihminen; ) - tärkeä löytöpaikka Olduvainrotko Tansaniassa - alkoi valmistaa karkeita työkaluja kivestä ehkä jo noin vuotta sitten. Homo erectus (pystyihminen; ) - levisi ilmeisesti vuoden vaiheilta lähtien Afrikan ulkopuolellekin Eurooppaan ja Aasiaan - keksi käsikirveen yli vuotta sitten; se on muodoltaan yleensä mantelimainen (toinen pää pyöreä, toinen terävä). KESKIPALEOLIITTI ( /35 000) Neandertalin ihminen ( ) - oli levinnyt Eurooppaan, Pohjois Afrikkaan ja Aasiaan Iraniin asti jotkut pitävät neandertalin ihmistä nykyihmisen alalajina (Homo sapiens neanderthalensis) jotkut taas omana ihmislajinaan (Homo neanderthalensis) - käytti edelleen perinteisellä tekniikalla valmistettuja käsikirveitä uusi iskentätekniikka, ns. Levalloisin tekniikka ( ). Moustierin kulttuuri ( ) liittyy Neandertalin ihmiseen - hautausrituaalit yli vuotta sitten (löydöt kyllä tulkinnanvaraisia). MYÖHÄISPALEOLIITTI ( /8 000) Homo sapiens sapiens (meidän välittömät edeltäjämme) - levisi koko maailmaan erilaisina tyyppeinä tai ryhminä; ehkä tunnetuin varhainen tyyppi oli länsi-euroopassa, erityisesti ns. franko-kantabrialaisella alueella esiintynyt Cro-Magnonin ihminen. Châtelperronin kulttuuri ( ) - siirtymäkausi Moustierin kulttuurin ja nuoremman paleoliittisen kivikauden välillä.

6 Aurignacin kulttuuri ( ) - iskentätekniikka kehittyi tarkemmaksi - monenlaisia luutyökaluja - paljon koruja (rei'itettyjä hampaita, simpukan/kotilon kuoria) - 'taiteen' alku (sukupuolielinten kuvia, kaavamaisia, katkelmallisia eläinkuvia; Leroi- Gourhanin I tyyli) - asumusten jäännöksiä tunnetaan jo melko paljon. Gravetten kulttuuri ( ) - naista esittäviä pienoisveistoksia norsunluusta, luusta tai kivestä (ns. 'Venus'- veistokset) laajalta alueelta (mm. Ranskasta: Lespugue; Italiasta: Savignano; Itävallasta: Willendorf) - luolataiteessa eläinkuvat olivat edelleen melko kaavamaisia; korostettiin niska selkäviivaa, kolmiulotteisuuden esitystä ei hallittu: vain kaksi jalkaa näkyvissä, sarvet edestä, vaikka pää sivulta jne. (Leroi-Gourhanin II tyyli) - pienoistaiteen määrä kasvoi (kaiverruksia kivissä, luulaatoissa yms.). Solutrén kulttuuri ( ) - laakerinlehden muotoiset kärjet - luolataiteessa kolmiulotteisuuden ja liikkeen kuvaus (Leroi-Gourhanin III tyyli). Madeleinen kulttuuri ( ) - kiviesineistölle tyypillistä oli kaivertimien yms. pienten esineiden runsaus; myös monimuotoisia luuesineitä paljon - luolataiteen huippukausi: tunnetaan yli 150 maalauksin tai piirroksin varustettua luolaa - varhaisen Madeleine-kulttuurin ajalta erityisen merkittäviä maalattuja luolia (esim. Lascaux ja Le Gabillou; edelleen Leroi-Gourhanin III tyyli) - keski- ja myöhäis-madeleinen kauden luolamaalauksissa 'realismi' lisääntyi (esim. yksityiskohdat teknillisten mahdollisuuksien puitteissa), usein dynaaminen liike, aikaisempaa voimakkaampi ja runsaampi väritys (Leroi-Gourhanin IV tyyli) - keskeisiä alueita Lounais-Ranska (luolia: Font-de-Gaume, Les Combarelles, Rouffignac), Pyreneiden vuoristo (Niaux) ja Espanjan Cantabria (Altamira) - savesta muovaillut biisonit Le Tuc d'audoubert'n luolassa (Ranska)

7 pienoistaide myös erityisen huomattavaa (tyypillisiä luupalasta veistämällä ja kaivertamalla täydennetyt eläinhahmot). Kulttuurien nimitykset ja ajoitukset eroavat usein eri tutkijoilla erityisesti varhaisimpien aikojen kohdalla. Luolataiteen tyylijaotteluun liittyy paljon ongelmia ja siihen on suhtauduttava erityisen kriittisesti.

8 MESOPOTAMIAN TAIDE KRONOLOGIA Protohistoriallinen aika ( eaa.), Historiallinen aika, Sumerilaisen kulttuurin kukoistus ( ), Akkadilainen aika ( ), Sumerilainen renessanssi ( ), Muinaisbabylonialainen aika ( ), Muinaisassyrialainen aika ( ), Keskibabylonialainen aika ( ), Keskiassyrialainen aika ( ), Uusassyrialainen aika ( ), Uusbabylonialainen aika ( ) Akhemenidien aika (persialaiset) (539 kreikkalaiset, parthialaiset (persialaiset) (331 eaa. 100 jaa.) ARKKITEHTUURI Rakennusmateriaali: polttamaton, poltettu ja lasitettu savitiili - linnoitetut kaupungit, palatsit, temppelit - arkkitehtuurin vallitsevia piirteitä monumentaalisuus, horisontaalisuus. Zikkurat muodostui päällekkäin asetetuista terasseista siten, että ylempi terassi oli pintaalaltaan alempaa pienempi, ylimmällä terassilla sijaitsi temppelirakennus Päätyypit: 1) suorakaiteen muotoinen zikkurat, sisäänkäynti portaikon kautta (etelässä esim.ur, Uruk, Nippur) 2) neliön muotoinen zikkurat, portaikkojen tilalla luiskat (pohjoisessa esim. Assur, Nimrud, Khorsabad) 3) yhdistetty tyyppi: portaat alempiin kerroksiin ja luiskat ylempiin (Babylon) Palatsit levittäytyivät horisontaalisesti; vaikeasti lähestyttäviä linnoituksia KUVATAITEET Reliefit, vapaasti seisovat veistokset Materiaalit: savi, kivi, metalli - savifiguurien muovailu luonteenomaista, mm. pastellage-tekniikka (lisäystekniikka) - kivestä tehdyt vapaasti seisovat veistokset yleensä melko pieniä, yhtä henkilöä esittäviä; figuurien perusmuoto kartio - reliefitaiteessa suuret taistelukohtaukset; propaganda, valta. Glyptiikka, kultasepäntyö, mosaiikit, intarsiat AKHEMENIDIEN arkkitehtuuri: palatsiarkkitehtuurin tyypilliset rakenteet

9 1) suljetulle alueelle johtava monumentaaliportti 2) vastaanottoihin varattu pylvässali 3) kuninkaan asunto Reliefit persialaisen kuvataiteen huomattavin saavutus EGYPTI KRONOLOGIA Varhaisdynastinen/thiniittiaika ( eaa.), Vanha valtakunta ( ), I Välikausi ( ), Keskimmäinen valtakunta ( ), II Välikausi/hyksojen kausi ( ), Uusi valtakunta ( ), III Välikausi ( ), Myöhäiskausi ( ), Kreikkalais-roomalainen kausi (332 eaa. 395 jaa.), Bysanttilainen kausi ( jaa.) (Lähde: Baines, Atlas of ancient Egypt. Oxford 1980.) ARKKITEHTUURI Rakennusmateriaali: kivi, savitiili VANHAN VALTAKUNNAN PYRAMIDIT 1) Farao Djeserin porraspyramidi Sakkarassa, arkkitehti lmhotep; 2) Gizan suuret pyramidit: Kheops, Khefren, Mykerinos - pyramideihin liittyvät hauta- ja laaksotemppelit UUDEN VALTAKUNNAN TEMPPELIARKKITEHTUURI 1) Pyloni- eli porttitemppelit, mm. Luxor, Kamak 2) Kalliotemppelit, mm. Deir EI-Bahr, Abu Simbel KUVATAITEET Kuvataiteen kaanon läpi faraonisen ajan myöhäiskaudelle asti KUVANVEISTO Veistokset osittain tai kokonaan maalattuja 1. Vanha valtakunta: tyyli realistinen, majesteettinen, yksilöllisten piirteiden kuvaaminen; hierarkia materiaalin käytössä 2. Keskimmäinen valtakunta: tyyli realistinen, mahtipontinen, ilmeiden, mielialojen kuvaaminen; uutta paketti/kuutioveistos; korkea taiteellinen taso 3. Uusi valtakunta: tyyli ihanteellinen, kuvattavan idealisointi; poikkeuksena Akhenatenin kauden naturalismi

10 RELIEFI- JA MAALAUSTAIDE Jo Vanhan valtakunnan haudoissa ja temppeleissä reliefejä ja maalauksia; materiaali kalkkikiveä, myös puuta, reliefit maalattiin tempera-värillä 1. Matala kohoreliefi 2. Upotettu reliefi Maalauskoristelu valtaa alaa Uuden valtakunnan aikana, syynä seinämateriaalin hauraus ainakin kuninkaiden ja kuningatarten laaksojen haudoissa; Tempera-väri kuivalle pinnalle (secco-tekniikka) Vähittäinen vapautuminen kaanonista profaaneissa kuvauksissa. TAIDETTA MUISTA MAANOSISTA KLASSINEN ISLAM: esimerkkejä 900 ja 1000-luvuilta Cordoban moskeija - rakennustyöt al. 784; viimeinen muslimien rakentama osa on v avopihatyyppi: 175 x 128 m; avopiha 120 x 58 m ja sitä ympäröi kolmelta suunnalta pylväskäytävä. Minareetti Mihrab - arab. manara, alkuaan majakka - mielletään yleisesti torniksi, josta muezzin kuuluttaa rukoushetket. - rukoussyvennys, joka osoittaa rukoussuunnan. Maqsura, dikka ja kursi Minbar - vain pääkaupunkien suurimmissa moskeijoissa oli maqsura, mihrabin lähelle rakennettu hallitsijan aitio - eräissä suurissa moskeijoissa on keskeiselle paikalle rakennettu dikka, tilava koristeellinen lava, jolta muezzin toistaa rukousta johtavan imaamin sanat toistaen samalla myös tämän ruumiin liikkeet - dikkan vieressä on tavallisesti Koraanin resitoija leikkauksin koristeltu puinen tuoli, kursi (+ X:n muotoinen pöytä, jolla pidetään koraania). - saarnatuoli: kuuluu vain kaupunkien suuriin perjantaimoskeijoihin al Madinat al Zahra, 900-luvun palatsi Cordoban ulkopuolella

11 al-azhar moskeija, Kairo, 972 al-hakim moskeija, Kairo, KIINA Neoliittiset kulttuurit (n eaa.): jade-esineet, keramiikka Shang (n eaa.): pronssi, lakka ja oraakkeliluut -> kirjoituksen muodostuminen Zhou (n eaa.): erittäin kehittynyt jaden ja pronssin käsittely, lasitettu keramiikka, esi-isien palvonta, konfutselaisuuden ja taolaisuuden muodostuminen (n eaa. lähtien), kalligrafiasta alkaa kehittyä eri tyylejä -> taiteen korkein muoto (+ työhuoneen neljä aarretta ) Qin ( eaa.): Kiinan yhdistyminen keisarikunnaksi - Keisari Qin Shi Huang ( eaa.) -> Terrakotta armeija, Xi an Han (206 eaa. 220 jaa.): buddhalaisuuden saapuminen Kiinaan (n jaa.) -> suuri vaikutus sekä kuvataiteisiin että arkkitehtuuriin (esim. pagoda) Ns. Hajaannuksen kausi ( ): maalaustaiteen kehittyminen, ensin ihmisten kuvaaminen, - Gu Kaizhi (n ): Opettajattaren ohjeita hovinaisille, kopio 700-luvulta (BM) - Xie He (akt. n ): Kuusi Periaatetta Tang ( ): taiteiden kulta-aikaa, buddhalaisuuden vainot, posliini - Vairocana Buddha ( ), Longmen - Timanttisutra (868), ensimmäinen painettu kirja - Yan Liben (n ) : Eri dynastioiden hallitsijoita Song ( ): maisemamaalauksen kehittyminen - Guo Xi (n ) Varhainen kevät, Mi Fu ( ), Kirjain korallipuusta Yuan ( ): mongolidynastia - Ni Zan( ), Rongxi Studio, 1372 Ming ( ): kulttuurin monimuotoisuus ja vaurastuminen, oppineiden runomaalaukset - Suzhoun puutarhat: epäsymmetria, vesi ja kivet, illuusiot, lainatut näkymät - Kielletty kaupunki, Peking: symmetria, keskiakseli, punaiset seinät, keltaiset katot - Shen Zhou ( ): Runoilija vuorella, Ylevä Lu-vuori - Dong Qichang ( ): maalaustradition jako Eteläiseen ja Pohjoiseen koulukuntaan Qing ( ): manchudynastia; länsimaiset vaikutteet alkavat saapua: valokuvaus, mainokset, länsimaiset rakennukset (et. Shanghai)

12 - Zhu Da/Bada Shanren ( ): Ankkoja ja Lootuksia Tasavalta ( ): länsimaalaiset vaikutukset kasvavat: elokuvateollisuus, öljyvärimaalaus, länsimainen taideopetus, puupainokuvat Kansantasavalta (1949 ): Sosialistinen taide nousee merkittävään asemaan (et. Kulttuurivallankumouksen aikana), juliste- ja talonpoikaistaiteen kukoistus. Merkittävät yhteiskunnalliset muutokset 1980-luvulta alkaen -> taidemaailman totaalinen muutos, länsimaisten tyylien ja tekniikoiden modifiointi yhdessä omien traditioiden kanssa JAPANI Kyoto - Japanin kulttuurin keskus Heian kaudella ( ) - Byôdôin temppeli - Fujiwara-suku ; Fujiwara Yorimichi ( ) - Ki no Tsurayuki, c , runo kokoelmasta Sanjurokunin Kashu - Osa Genjin tarina (Murasaki Shikibu) -maalausrullasta, 1100-l. alku > Yamato-e maalaus; fukinuki yatai - Onna-e, feminiinen maalaus; sisäänpäin kääntynyt emootio - Otoko-e, maskuliinen maalaus; ulospäinsuuntautunut fyysinen liike - Kana kalligrafia: onnade VÄLI AMERIKKA Tolteekit > pääkaupunki Tollan (Tula) Chich'en Itza Chacmool (veistokset)

13 KREIKKA KYKLADIEN TAIDE eaa. (VARHAINEN PRONSSIKAUSI) KREETAN MINOLAINEN KULTTUURI (KESKINEN PRONSSIKAUSI) - Knossos, Faistos, Mallia Vanhojen palatsien aika ( ) - palatsiarkkitehtuuri hävinnyt - Kamares-keramiikka (dreijattu keramiikka). Uusien palatsien aika ( ) - palatsit - seinämaalaukset - meri- ja palatsityylinen keramiikka - pienoisveistokset. MYKENELÄINEN KULTTUURI (MYÖHÄINEN PRONSSIKAUSI) - Mykene, Tiryns ( ) - Atreuksen aarrekammio (hauta) - hautanaamiot - Mykenen akropolis ja Leijonaportti - Tirynsin Linnavuori ja megaron - kultapikarit. PIMEÄT VUOSISADAT ( ) - Lefkandi - submykeneläinen keramiikka - protogeometrinen keramiikka. GEOMETRINEN AIKA ( ) - Dipylon-vaasit. ORIENTALISOIVA AIKA ( ) - korinttilainen keramiikka, mustakuviotekniikan syntyminen - monumentaalikuvanveiston ja arkkitehtuurin syntyminen

14 - ruutukaavan synty läntisissä kolonioissa. ARKAAINEN AIKA ( ) - mustakuvioinen keramiikka (Lydos, Amasis, Eksekias) vaihtuu 530 punakuvioiseksi - kuros- ja kore-veistokset - temppeleiden päätykolmioveistokset: Korfun Artemiksen temppelin Gorgo Aiginan Afaian temppelin taistelukuvaukset - Länsi-Kreikka: doorilainen pylväsjärjestelmä, Paestum - Itä-Kreikka: joonialainen pylväsjärjestelmä, Efesos ja Samos, kolossaalikoko. VARHAISKLASSINEN AIKA ( ) - punakuvioinen keramiikka - kuvanveistossa vakava tyyli - Polykleitos: Keihäänkantaja (kontraposto, kanon) - Myron: Kiekonheittäjä - Delfoin vaununajaja. TÄYSKLASSINEN AIKA ( ) - punakuvioinen ja valkopohjainen keramiikka - Akropolis: Parthenon (Kallikrates, Iktinos) Propylaia (Mnesikles) Athene Niken temppeli (Kallikrates) Erekhtheion , karyatidit - Akropoliin kuvanveisto: Feidias (naturalismi, draperian käsittely) - Kaupunkisuunnittelu, Hippodamos (Miletos 466, Pireus 334). MYÖHÄISKLASSINEN AIKA ( ) Kuvanveisto: - Praksiteles: Hermes ja Dionysos lapsi, Knidoksen Afrodite - Lysippos: Kaapija (uusi kanon) - Leokhares: Belvederen Apollo Arkkitehtuuri:

15 - Epidauroksen teatteri - pyörötemppelit eli tholokset - Halikamassoksen mausoleumi - Didyman Apollonin temppeli HELLENISTINEN AIKA (330 30) Kuvanveisto: - Samothrakeen Nike - ryhmäveistoksia, Pergamonin gallit, Laokoon - Pergamonin alttarin reliefit - muotokuvaveistokset Monumentaalimaalaustaide Pompejin seinämaalaustyylit: 1. tyyli, kivi-imitaatiot 2. arkkitehtoninen tyyli Pergamonin asemakaava

16

17 ETRUSKIEN TAIDE VILLANOVA-KULTTUURI ( ) = VARHAINEN ETRUSKIKULTTUURI - varhainen rautakausi - metalliset uurnankannet - pronssiset fibulat ja partaveitset - impasto-keramiikka bikoniset uurnat capanna-uurnat (myös terrakottaisia) bikoniset uurnat capanna-uurnat - primitiiviset ihmisfiguurit ORIENTALISOIVA KAUSI ( ) - kultasoljet, korut granulointi- ja pakottamistekniikat - kuvanveisto Castellani-veistokset - kanooppi-uumat - Korintin keramiikan tuonti - impasto- ja bucchero-keramiikka - talojen ja temppelityypin kehitys - tumulushaudat, Regolini Galassi -hauta ARKAAINEN KAUSI ( ) - Kreikan taiteen vaikutus voimistuu - hautamaalaukset (juhlat, tanssi, rituaalit) - kuvanveisto Vejin Apollo Capitoliumin naarassusi sarkofagit (Caeren sarkofagi) - caerelaiset hydriat, tyrrhenalaiset amforat - temppeli-kaanon 500-I - Kilpien ja istuinten hauta KLASSILLINEN KAUSI ( ) - bankettiaihe hautamaalauksissa kanonisoidaan - toisaalta ikonografian muutos (melankolia) - kuvanveisto

18 - Brutus naturalismi - Todin Mars - peilit - Leopardien hauta HELLENISTINEN KAUSI (300 90) Kuvanveisto - Aule Metellan muotokuva - tuhkauumat - sarkofagit Volumnusten hauta ROOMAN TAIDE - Rooman perustaminen 753 eaa eaa. etruskidynastia Roomaan Tarquinius Priscus TASAVALLAN AIKA eaa. - etruskitaiteen vaikutus - plebeiji- eli kansantaiteen kehittyminen - kreikkalaisen taiteen vaikutus Maalaustaide 1. pompejilainen tyyli eaa. 2. pompejilainen tyyli n eaa. - Mysteeri-huvila n. 50 eaa. - Livian talo Muotokuvissa realismi, kuolinnaamiot - Pompeiuksen muotokuva Mosaiikit (mytologia, arkielämä, asetelmat) - Faunin talo Terra sigillata -keramiikka Arkkitehtuuri

19 Fortuna Viriliksen temppeli (Forum Boarium) Forum Iulium KEISARIAIKA Augustus 27 eaa. 14 jaa. - propagandistinen taide - kreikkalainen klassismi - plebeijitaide. Maalaustaide 3. pompejilainen tyyli n. 30 eaa. 50/62 jaa. - Fronton talo Kuvanveisto - Augustuksen muotokuvat, kreikkalainen klassismi - Ara Pacis Augustae (Rauhan alttari) -reliefit - Eurysacen haudan reliefit, plebeijitaide Arkkitehtuuri - Augustuksen forum - Maison Carrée - Pont du Gard, akvedukti - Marcelluksen teatteri Mosaiikit, lasiesineet, kameet > Gemma Augustea MUUT CLAUDIUS-JULIUS -SUVUN KEISARIT jaa. (tästä eteenpäin kaikki vuosiluvut jaa.) Maalaustaide 4. pompeijilainen tyyli (50 79) Kuvanveisto - Claudiuksen muotokuva (42 43) - klassismi ja tasavaltalainen taide Arkkitehtuuri

20 - Domus Aurea (Nero 54 68), valumuuritekniikka FLAVIUKSET tasavallan ajan vaikutteet - barokki-tyyli Maalaustaide 4. pompejilainen tyyli, Vettiusten talo (62 63) Kuvanveisto - Vespasianuksen muotokuva karu tasavaltalainen tyyppi jälleen - reliefit, syvät varjot (poran käyttö) Arkkitehtuuri - Colosseum (Vespasianus) - Forum Pacis ja Rauhan temppeli (Vespasianus) - Nervan forum ja Minervan temppeli (Domitianus), barokki - Tituksen triumfikaari (Domitianus) TRAJANUS Keisarimuotokuvissa Augustuksen ajan klassismi Kuvanveisto Trajanuksen pylväs (113) - reliefeissä yhdistyneenä klassillinen kompositio, barokkityyli, plebeijitaiteen symbolinen tilakäsitys Arkkitehtuuri - Trajanuksen forum (112) - Trajanuksen kauppahallit - kylpylät HADRIANUS Kreikkalainen traditio taiteessa viimeisen kerran Kuvanveisto - parrakas keisari muotokuvissa: viittaus kreikkalaisiin filosofeihin

21 Arkkitehtuuri - Villa Adriana - Pantheon Forum Romanum aloitettu tasavallan ajalla, jatkettiin keisariajalla Vestan temppeli, Concordian temppeli, Dioskuurien temppeli, Basilica Aemilia, Basilica lulia, Tabularium, Curia Hostilia, Templum Divi lulli, Rostra, Basilica Nova MYÖHEMPI KEISARIAIKA alueelliset tyylierot Mosaiikit - itäisissä provinsseissa hellenistinen vaikutus, mytologiset aiheet - Saksan alueella geometrisuus - Pohjois-Afrikassa arkielämän kuvaukset Lasi - häkkikoristeinen vaasi 300-l (diatreetti-lasi) Kuvanveisto - Marcus Aureliuksen ratsastajapatsas realismi Marcus Aureliuksen pylväs Konstantinuksen kolossaalinen veistos symboliikka, keisarin valta, yli-inhimillinen voima, majesteettisuus Arkkitehtuuri - Caracallan kylpylät (keisariajan suuret kylpylät) - Konstantinuksen triumfikaari Konstantinuksen basilika

22 VARHAISKRISTILLINEN TAIDE Varhaisimmat kristityt kuvat ovat säilyneet Rooman katakombien eli maanalaisten hautausmaiden käytävissä. Katakombit otettiin käyttöön, koska ylösnousemuksen toivossa käytettiin ruumishautausta ja haluttiin välttää pakanallisille jumalille pyhitettyjä hautausmaita. Katakombien maalaukset noudattavat roomalaista tekniikkaa ja tyyliä, ja ainakin osa niistä on ammattitaiteilijoiden tekemiä. Vanhin kristitty taide oli symbolistista. XP (khi-rho), kreikan Khristos-sanan kaksi ensimmäistä kirjainta on vanhimpia käytettyjä Kristus-symboleita. Khi-rho, kalat, toivon ankkurit jne. maalattiin katakombien seiniin, kattoihin ja hautasyvennyksiin. Merkit kyetään tulkitsemaan, vaikka ne jäävätkin usein avoimeksi useammalle tulkinnalle. Symbolien lisäksi käytettiin jo varhain kirjallisia metaforia. Johannes kastaja vertasi Kristusta Jumalan Karitsaan. Kristillisessä taiteessa karitsasta ja paimenesta tuli pelastettujen sielujen ja Kristuksen vertauskuva. Kristuksen inhimillinen kuvaus alkaa vasta luvun vaihteessa Dura Europoksessa Syyriassa on säilynyt kristillisiä maalauksia asuinrakennuksissa ja jumalanpalveluspaikaksi järjestetyssä yksityistalossa. Maalaukset poikkeavat roomalaisista katakombimaalauksista. Näiden n. 250 jaa. tehtyjen maalausten tyyli on kaavamainen ja symbolinen ja muistuttaa kaupungin synagogasta löytyneitä maalauksia. Kristillinen kuvataide kehittyi 300-luvulla nopeasti. Sarkofageissa näkyy tuolloin klassinen kuvanveiston perinne ja kivenkäsittelyn taito, joita nyt käytetään Raamatun aiheiden kuvaamiseen. Sarkofagitaiteen kanssa samanaikaisesti syntyi kristillinen mosaiikkitaide. Kummassakaan taidemuodossa ei aluksi tehdä tiukkaa rajaa roomalaisen ja kristillisen aineiston välillä vaan ne esiintyvät rinnan toistensa kanssa. Kristus kuvattiin parantajana, opettajana tai lain antajana, ei vielä kärsivänä ristiinnaulittuna. 430-luvulla tehdyt Rooman Santa Sabinan kirkon puisten ovien reliefissä kuvattu ristiinnaulitseminen on aiheen vanhin tunnettu versio. Siinä Kristus on pää pystyssä ja silmät auki. Tapahtuma on kuvattu voittoisana ja vertauskuvallisena. Kristillisiä kirkkoja alettiin rakentaa vuoden 313 jälkeen, jolloin kristinusko sai keisari Konstantinuksen aikana laillisen aseman. Konstantinuksen aikana rakennettujen suurten kirkkojen esikuvana olivat maallisiin tarkoituksiin tehdyt basilikat. Jerusalemin Pyhä hauta ympäröitiin pyörörakennuksella. Tätä muotoa käytettiin sittemmin kristillisissä martyriumeissa ja Keisari Konstantinuksen tyttären Constantian hautakirkossa Roomassa - Pyhän Pietarin basilika, Rooma, 320-luku jaa., Santa Sabina, Rooma, jaa., Santa Maria Maggiore, Rooma, jaa., Santa Costanza, Rooma, n. 350 jaa. RAVENNA Ravennasta tuli vuonna 402 Länsi-Rooman pääkaupunki. Ravennaan rakennettiin 400 ja 500- luvulla kirkkoja ja hautamuistomerkkejä, jotka koristeltiin taidokkain ja suurimuotoisin mosaiikkikoristeluin. 400-luvun mosaiikit heijastavat roomalaisen maalaustaiteen illusoristista näkemystä, mutta 500-luvulla mosaiikkien tyyli muuttui tyylitellymmäksi. - Galla Placidian mausoleumi, n. 425, San Vitale, n. 547, San Apollinaire in Classe, n. 549

23 BYSANTIN TAIDE Konstantinopoli perustettiin vuonna 330 jaa. kreikkalaisen Byzantionin kaupungin paikalle. Konstantinopolista tehtiin Rooman valtakunnan pääkaupunki ja siitä muodostui Bysanttilaisen kulttuurin keskus, jonka vaikutus kesti yli tuhat vuotta. Bysanttilaisen kirkon perusmalliksi kehittyi neliömuodon sisään rakennettu ristikirkko, jota kattoi keskuskupoli. Rakennustyypin loistavaksi esimerkiksi tuli Konstantinopolin Hagia Sofia. Kirkko rakennettiin keisari Justinianuksen käskystä ja vihittiin vuonna Hagia Sofia, Konstantinopoli, rakennettu jaa. KUVATAIDE Bysanttilainen taide oli tiukasti sidoksissa keisarihovin taiteeseen. Kirkkotaide jatkoi varhaiskristillisen ajan taiteen perinnettä, mutta sulautti siihen hovitaiteen ihanteita. Monumentaalisen kirkkokoristelujen lisäksi bysantissa yleistyi luvulla mukanakuljetettavien ikonien (kreikaksi eikon) kunnioitus. Kuvien kunnioitukseen liittyvä teologinen kiista kuvien palvonnasta kulminoitui vuonna 730 keisari Leo III:n ediktiin, jossa määrättiin hävitettäväksi kaikki ihmishahmossa esitetyt Kristuksen, Neitsyt Marian, pyhimysten tai enkeleiden kuvat. Taistelu ikonoklastien (kuvainraastajat) ja iknoduulien (kuvien puolustajat) välillä päättyi vuonna 843 kuvien arvon tunnustavien voittoon. Bysantin taiteen vaikutus oli merkittävä myös valtakunnan rajojen ulkopuolella. Venetsian San Marco, Pyhän Markuksen kirkko on bysanttilainen rakennus. Sen piirsi kreikkalainen arkkitehti vuoden 1063 tienoilla. Arkkitehdin mallina oli 900-luvulla Konstantinopoliin rakennettu Pyhien apostolien kirkko. San Marcon mosaiikkikoristelu toteutettiin bysanttilaisten mallien mukaisesti. Normannihallitsijat teettivät Sisilialaisiin kirkkoihin ja palatseihinsa loisteliaita mosaiikkikoristeluja bysanttilaisten taiteilijoiden johdolla 1100-luvun kopussa. - Monrealen tuomiokirkko - Cefalùn tuomiokirkko - Normannien palatsikappeli, Palermo

24 KESKIAIKA POHJOIS-EUROOPAN TAIDE VARHAISKESKIAJALLA ( ) Brittein saarilla oli 500 ja 800-lukujen välillä kelttiläisestä taiteesta vaikutteita saaneen taiteen keskuksia. Tämä insulaarinen kulttuuri tuotti kirjakuvitusta ja esineitä, joille on tyypillistä mielikuvituksellinen punos-, köynnös- ja eläinornamentiikka. - Sutton Hoon laivahauta, 600-luku - Anglo-iiriläinen kirjamaalaus: Durrow'n kirja, n. 680 Lindisfarnen evankeliumikirja, ennen vuotta 698 Kellsin kirja, 800-luvun alku KAROLINGINEN TAIDE (n ) Frankkien hallitsija Kaarle Suuri ryhtyi elvyttämään valtakuntansa kulttuuria. Esikuvina pidettiin myöhäisantiikin ja Bysantin varhaiskristillistä kulttuuria, ja taiteita sekä teologiaa kehitettiin siltä pohjalta. Kaarlen Aachenissa ollut palatsi ja sen palatsikoulu olivat merkittäviä tyylin keskuksia. KUVATAIDE: - kirjamaalaus: Kruunajaisevankeliumit - Ada-koulun evankeliumikirja (700-l.) - Ebbo Reimsiläisen evankeliumikirja ( ) - Utrechtin psalttari (n ) - mosaiikit (Rooma), kultasepäntyö, norsunluuveistokset. ARKKITEHTUURI: Kaarle Suuren palatsikappeli on karolingisen arkkitehtuurin merkittävin esimerkki. Se rakennettiin frankkilaisen arkkitehdin Odo Metziläisen suunnitelmien mukaan. Odon suunnitelman malli otettiin Ravennan San Vitalen oktogonin muotoisesta kirkosta. - Aachenin palatsikappeli ( ) - Centulan (Saint-Riquerin) luostarikirkko (tuhoutunut) - Gallenin luostari (tuhoutunut) - Prassede, Rooma

25 OTTOLAINEN TAIDE Hildesheimin Mikaelinkirkko (n. 1000) ja sen pronssiovet, Bernvardin pylväs - Geron krusifiksi - kirjamaalaus (Bysantin vaikutus, esim. Otto III:n evankeliumikirja n. 1000) - kultasepäntyö. ROMAANINEN TYYLI ARKKITEHTUURI - pyhiinvaelluskirkot - sidottu järjestelmä ja tukivaihtelu - arkadi-, empore- ja klerestorio-kerros - additiivisuus Ranska: - Auvergne: Saint-Sernin, Toulouse - Burgundi: III luostarikirkko, Cluny Saint-Lazare, Autun Sainte-Madeleine, Vézelay - Poitou: Notre-Dame-la-Grande, Poitiers Saint-Pierre, Moissac - Normandia: Saint-Etienne, Caen Englanti: - Durhamin katedraali - Elyn katedraali

26 Italia: - Sant' Ambrogio, Milano - Duomo (tuomiokirkko), baptisterio (kastekappeli) ja campanile (kellotorni), Pisa - San Michele, Lucca - Baptisterio (San Giovanni), Firenze - San Miniato al Monte, Firenze - Rooman romaaninen kirkkoarkkitehtuuri: Santa Maria in Trastevere ym. Saksa: - tuomiokirkko, Speyer - tuomiokirkko, Worms - tuomiokirkko, Maria Laach Espanja: - katedraali, Santiago de Compostela - San Juan de la Peñan luostari, Huesca - San Isidor, León Profaania arkkitehtuuria - Carcassonne, Ranska - Aigues Mortes, Ranska - Siena, Italia - Castello Sforzesco, Milano - Marienplatz ja kaupungintalo, München - Schöner Brunnen, Hauptmarkt, Nürnberg - kaupungintalo ja tori, Lyypekki - New Salisbury, Englanti KUVATAITEET - arkkitehtuuriin liittyvä kivikuvanveisto vars. länsifasadeissa: portaalien yläpuolella olevassa ympanonissa ja portaalin sivuilla; kapiteeleissa

27 - epäplastisuus, lineaarisuus, deformointi ja arkkitehtuuriin mukauttaminen (esim. Moissac, utun, Vézelay) - myöhäisantiikin vaikutus (esim. Saint Sernin, Toulouse) - Benedetto Antelami (Italia) - veistokoristelun lisäksi avoimet kaarisarjat eli galleriat ja ns. lombardialainen nauhakaarifriisi (esim. Lucca, Pisa) - mosaiikit (Rooma), muraalimaalaus, kirjamaalaus, lasimaalaus. GOTIIKKA ARKKITEHTUURI Ranska a) Varhaisgotiikka Saint-Denis (kuori ja länsiosa); Apotti Suger - Notre-Dame, Pariisi - Laon b) Täysgotiikka Chartres (länsiportaalin veistokset varhaisgotiikkaa, muut täysgotiikkaa; lasimaalaukset) - Amiens - Reims (veistokset) - Sainte-Chapelle (lasimaalaukset) c) Myöhäisgotiikka Englanti a) Early English Lincoln - Salisbury - Wells b) Decorated Style Exeter - York

28 - Westminster Abbey - Bristol c) Perpendicular Style Gloucester - Winchester - Henrik VII:n kappeli Westminster Abbeyssa - Kings College Chapel, Cambridge Saksa - Marburgin Elisabetin kirkko (hallikirkko) - Strassburg - Köln - Lyypekin Mariankirkko (tiili) - Bambergin ja Naumburgin veistokset; alttarikaapit Italia - Santa Croce, Firenze - Santa Maria Novella, Firenze - Duomo (Santa Maria del Fiore), Firenze - Duomo, Orvieto - Duomo, Milano - Santi Giovanni e Paolo, Venezia - Santa Maria Gloriosa del Frari, Venezia Espanja - katedraali, Leon (erit. San Juanin portaalin veistokset) - katedraali, Burgos - katedraali, Toledo

29 Profaania arkkitehtuuria - Palazzo Vecchio, Firenze - Venetsia: mm. Palazzo Ducale Ca' d'oro KUVANVEISTÄJIÄ Claus Sluter (1340/ ), Ranska Nicola Pisano (1215/20 k välillä), Italia Giovanni Pisano ( ), Italia Andrea Pisano (oik. Andrea da Pontedera, ), Italia MAALAREITA Limburgin veljekset: Paul, Jan, Herman, Ranska Bonaventura Berlinghieri ( ), Italia Cimabue (oik. Cenni di Pepo, tietoja: ), Italia Giotto (1267? 1337), Italia Taddeo Gaddi (1295/ ), Italia Maso di Bianco (tietoja: ), Italia Pietro Cavallini ( ), Italia Jacopo Torriti (elinaik. ei tunneta), Italia Duccio di Buoninsegna ( /19), Italia Simone Martini ( ), Italia Ambrogio ( ?)ja veli Pietro (1280/ ) Lorenzetti, Italia Orcagna (oik. Andrea di Cione, tietoja: ), Italia

30 ITÄMEREN PIIRI Itämeren alue kaksipoolinen: - lännen (Tanska, Ruotsi) sisäinen kehitys - idän (Puolan pohjoisosa, Liettua, Latvia, Viro) valloitusalueet Tanska - Lund, kaupunki, tuomiokirkko - Kööpenhaminan linna - Roskilden tuomiokirkko - Adam van Dfiren Ruotsi - Alvastran sistersiläisluostari - Gamla Upsala - Linköpingin tuomiokirkko - Upsalan tuomiokirkko - Sigtunan S. Maria - Vadstenan kuninkaanpalatsi - Dädesjön maalaukset

31 - Glimmingehus - Vadstenan birgittalaisluostari - Visby - Tukholma - Tenstan maalaukset - Tukholman Nikolainkirkon alttarikaappi Puola - Malbork (ent. Marienburg) ritarikuntalinna ja kaupunki - Krakovan tuomiokirkko - Feitstosz-alttari - Breslaun keskusta Latvia ja Liettua - Riian tuomiokirkko ja S. Petri, linna - Glättenbergin mestarin Madonna, Riian linna Viro - Tallinnan Nikolauksen kirkko (Niguliste) - Valjala, Saarenmaa - Tarton Johanneksenkirkko (Jaani) - Kuressaaren linna - Haapsalun linna - Tallinnan raatihuone ja Grosse Gilde - Karjan kirkon veistokset - Hermann Roden aittarikaappi - Kuolemantanssi, Bernt Notke, Nigulisten kirkko - Pyhän Hengen kirkko, Tallinna, Bernt Notken triptyykki - Tallinnan kaupunki ja kaupunginmuuri

32 RENESSANSSI VARHAISRENESSANSSI 1400-LUKU KESKI-ITALIASSA Maalaustaide: Brunelleschin kehittämän keskeisperspektiivin käyttöönottaminen maalaustaiteessa Masaccio ( ), Masolino da Panicale ( ), Paolo Uccello ( ), Fra Beato Angelico ( ), Domenico Veneziano ( ), Fra Filippo Lippi ( ), Piero della Francesca (1415/ ), Benozzo Gozzoli ( ), Antonio Pollaiolo ( ) ja veli Piero ( ), Andrea Mantegna ( ), Botticelli ( ), Perugino (1445/ ), Domenico Ghirlandaio ( ) Kuvanveisto: Lorenzo Ghiberti ( ), Jacopo della Quercia (n ), Donatello ( ), Luca Della Robbia ( ), Andrea Della Robbia ( ), Antonio Pollaiolo ( ), Andrea Verrocchio ( ) Arkkitehtuuri: Filippo Brunelleschi ( ): Firenzen Duomon kupoli, S. Lorenzo, S. Spirito, Cappella Pazzi, Löytölastenkoti Michelozzo Michelozzi ( ): Palazzo Medici Riccardi Leon Battista Alberti ( ): Palazzo Ruccellai (Firenze), S. Maria Novellan julkisivu (Firenze), S. Francescon julkisivu (Rimini) Tempio Malatestiano (Rimini), S. Andrea (Mantova), De Pictura, De statua, De re aedificatoria 1400-LUKU VENETSIASSA Maalaustaide: Jacopo Bellini (1396? 1470?), Gentile Bellini ( ), Giovanni Bellini ( ), Antonio Vivarini (1420 ennen 1484), Bartolomeo Vivarini ( ), Alvise Vivarini ( ), Antonello da Messina ( ): sisilialainen, useaan otteeseen Venetsiassa, Vittore Carpaccio (n ), Giovanni Battista Cima da Conecliano ( ) Kuvanveisto: Giovanni ( ) ja Bartolomeo Bon ( ) Giambattista ja Lorenzo Bregno (molemmat k. ennen 1523) Pietro ( ) Tullio ( ) ja Antonio Lombardo (1458 n.1516) Arkkitehtuuri:

33 Mauro Codussi (n ) San Michele in Isola San Zaccaria Pietro Lombardo (n ) Santa Maria dei Miracoli TÄYSRENESSANSSI KESKI-ITALIASSA Maalaustaide: Leonardo da Vinci ( ), Michelangelo Buonarroti ( ), Sebastiano del Piombo, Rafael ( ), Baldassare Peruzzi ( ), Fra Bartolomeo ( ), Andrea del Sarto ( ) Kuvanveisto: Michelangelo Buonarroti ( ) Arkkitehtuuri: Donato Bramante ( ): il Tempietto (Rooma), Pietarin kirkon suunnitelma, S. Marja presso San Satiro (Milano) Antonio da Sangallo nuorempi ( ): Palazzo Farnese (Rooma) Baldassare Peruzzi ( ): Villa Farnesina (Rooma) Palazzo Massimo alle Colonne (Rooma) Michelangelo Buonarroti ( ): Piazza del Campidoglio (Rooma) Pietarinkirkko MANIERISMI (MYÖHÄISRENESSANSSI) KESKI-ITALIASSA Maalaustaide: Correggio ( ), Dosso Dossi ( ), Polidoro da Caravagggio (1490/ ?), Jacopo Pontormo ( ), Rosso Fiorentino ( ), Giulio Romano ( ), Perin del Vaga ( ), Parmigianino ( ), Bronzino ( ), Francesco Primaticcio ( ), Daniele da Volterra ( ), Francesco Salviati ( ), Jacopino Del Conte ( ), Giorgio Vasari ( ), Taddeo Zuccari ( ), Federico Zuccari (1542/ ), Cavalier d'arpino ( ) Kuvanveisto: Benvenuto Cellini ( ), Giambologna (Jean de Boulogne, ) Arkkitehtuuri: Giulio Romano ( ): Palazzo del Té (Mantova), Villa Lante (Rooma)

34 Bartolomeo Ammannati ( ): Collegio Romano (Rooma) Giorgio Vasari ( ): Uffizi (Firenze). Le vite de' più eccellenti pittori, scultori e architettori Giacomo (Jacopo) Barozzi da Vignola ( ): II Gesùn pohjakaava (Rooma), Regole delli cinque ordini d'architettura Giacomo della Porta (1532/ ): II Gesù:n julkisivu (Rooma) 1500-LUKU VENETSIASSA Maalaustaide: Giovanni Bellini ( ), Giorgione (n. 1476/ ), Tizian (1488/ ), Sebastiano del Piombo ( ), Lorenzo Lotto ( ), Andrea Schiavone( ), Jacopo Bassano ( ), Jacopo Tintoretto (1518/ ), Paolo Veronese ( ), El Greco ( ), toimi pääas. Espanjassa Kuvanveisto: Jacopo Sansovino ( ), Alessandro Vittoria ( ) Arkkitehtuuri: Sebastiano Serlio ( ): Il Trattato di architettura (I Sette libri dell'architettura) Michele Sanmicheli ( ): Fortezza di sant'andrea, Palazzo Grimani Jacopo Sansovino ( ): Biblioteca Marciana, Rahapaja, Fabbriche Nuove Andrea Palladio ( ): S. Giorgio Maggiore, Il Redentore, Villa Rotonda (Vicenza), Palazzo Chiericati (Vicenza), I Quattro Libri dell'architettura KESKI-EUROOPPA 1400-LUKU - Öljymaalaustekniikan kehittäminen Flanderissa (van Eyckit) - kirjapainotaidon ja grafiikan kehitys saksalaisella alueella ALANKOMAAT/FLANDERI Jan van Eyck (n ) Gentin alttaritaulu 1432, Kansleri Rolinin madonna 1435 Hubert van Eyck (k.1426) Robert Campin / Flémallen mestari (1375/ ) Meroden alttaritaulu n Rogier van der Weyden (n ) Ristiltäotto n Petrus Christus (k. 1472/3)

35 Hugo van der Goes (k. 1482) Portinarin alttaritaulu n Dirc Bouts (n. 1415/ ) Dieric Bouts Pyhän Erasmuksen triptyykki 1458 Geertgen tot Sint Jans (n ) Jeesuksen syntymä 1484 Bruggeläiset Hans Memling (n ) Jan Memlinc Moreelin triptyykki, 1484 Gerard David (n ) Cambysesin tuomio 1488 SAKSA Conrad Witz (n ) Martin Schongauer ( ) Pyhän Antoniuksen kiusaukset Mestari Francke (toimi Hampurissa 1400 luvun alussa) Barbaraalttarikaappi, n Kansallismuseo Bernt Notke (n ) > kuvanveistäjä Triumfikrusifiksi 1477 Lyypekin tuomikirkko Tilman Riemensneider ( ) > kuvanveistäjä Veit Stoss (n ) RANSKA Jean Fouquet (n n. 1481) Melunin diptyykki, n LUKU ALANKOMAAT/FLANDERI Hieronymus Bosch (n ) Himojen puutarha, n Joos van Cleve (n n.1540) Joachim Patinir (n ) Pyhä Hieronymos erämaassa Quentin Metsys (1465/ ) Quinten Massys Rahanvaihtaja ja hänen vaimonsa 1514 Jan Gossaert (1478/ ) Pieter Brueghel vanh. (n ) Vuodenajat / Kuukaudet sarja 1565 SAKSA Albrecht Dürer ( ) Melankolia 1514 Albrect Altdorfer (n ) Matthis Grünewald (n. 1470/ ) Isenheimin alttaritaulu n Hans Baldung Grien ( )

36 Lucas Cranach vanh. ( ) Hans Holbein nuor. ( ) Suurlähettiläät 1533 BAROKKI ITALIA ARKKITEHTUURI Carlo Mademo ( ), Francesco Borromini ( ), Gianlorenzo Bernini ( ) myös kuvanveistäjä MAALAUSTAIDE Caravaggio ( ), Annibale Carracci ( ), Guido Reni ( ), Pietro da Cortona ( ) ESPANJA MAALAUSTAIDE Diego Velázquez ( ), Francisco de Zurbaran ( ), Bartolomé Esteban Murillo ( ), José de Ribera ( ) FLANDERI MAALAUSTAIDE Peter Paul Rubens ( ), Anton van Dyck ( ), Jacob Jordaens ( ) HOLLANTI MAALAUSTAIDE Rembrandt Harmensz van Rijn ( ), Frans Hals ( ), Jan Vermeer van Delft ( ), Jan van Goyen ( ), Gerard Ter Borch ( ), Judith Leyster ( ), Jacob van Ruisdael ( ), Jan Steen ( ), Willem Claesz Heda ( /82) ITÄVALTA JA SAKSA ARKKITEHTUURI Jacobus Prandthauer ( ), Dominikus Zimmermann ( ), Johann Fisher von Erlach ( ), J. Balthasar Neumann ( ), Matthäus Daniel Pöppelmann ( ) RANSKA ARKKITEHTUURI Francois Mansart ( ), Claude Perrault ( ), Jules Hardouin-Mansart ( ), Louis Le Vau ( ) MAALAUSTAIDE

37 Nicolas Poussin (1593/ ), Claude Lorrain ( ), Le Nain -veljekset: Antoine ( ), Louis ( ), Mathieu ( ), Georges de la Tour ( ) ENGLANTI ARKKITEHTUURI Inigo Jones ( ), Sir Christopher Wren ( ) RUOTSI ARKKITEHTUURI Jean De la Vallée (n ), Nicodemus Tessin vanhempi ( ), Nicodemus Tessin nuorempi ( ) MAALAUSTAIDE David Klöcker Ehrenstrahl ( ), David von Krafft ( ) ROKOKOO (1700 ) RANSKA MAALAUSTAIDE Antoine Watteau ( ), Fracois Boucher ( ), Jean Honoré Fragonard ( ), Jean Baptiste Siméon Chardin ( ), Jean Baptiste Greuze ( ) KUVANVEISTO Etienne Maurice Falconet ( ) ITALIA MAALAUSTAIDE Giovanni Battista Tiepolo ( ), Rosalba Carriera ( ) ENGLANTI MAALAUSTAIDE William Hogart ( ), Sir Joshua Reynolds ( ), Thomas Gainsborough ( ) RUOTSI ARKKITEHTUURI Carl Hårleman ( ), Carl Fredrik Adelcrantz ( ), Jean Erich Rehn ( ) MAALAUSTAIDE Carl Gustaf Pilo ( ), Alexander Roslin ( )

38 ARKKITEHTUURIN ILMIÖITÄ UUSKLASSISMI, ROMANTIIKKA, MUUT KERTAUSTYYLIT, GOTHIC REVIVAL - klassismi - historismi - eklektismi - kertaustyylit - Johan Joachim Winckelmann ( ) - James Stuart & Nicholas Revett RANSKA Ecole des Beaux-Arts ja arkkitehtuuri (Jacques-Francois Blondel ) Ecole Polytechnique ja arkkitehtuuri (Jean Nicolas Louis Durand ) Jacques-Germain Soufflot ( ), Etienne-Louis Boullée ( ), Claude-Nicolas Ledoux ( ), Pierre Vignon ( ), Charles Percier ( ) Rakennustekniikka: Sillat, näyttelyrakennukset Joseph Paxton ( ) ENGLANTI Lord Burlington (Richard Boyle ), Robert Adam ( ) & James Adam, John Soane ( ), John Nash ( ), Charles Robert Cockerell ( ), Charles Barry ( ), Augustus Welby Pugin ( ), George Gilbert Scott ( ), George Edmund Street ( ) SAKSA Karl Friedrich Schinkel ( ), Friedrich Gilly ( ), Leo von Klenze ( ) ITÄVALTA Theophil von Hansen ( ) TANSKA Christian Frederik Hansen RUOTSI Jean Desprez ( ), Erik Palmstedt ( ), Christoffer Gjörwell ( ), Axel Nyström ( ) USA

39 Benjamin Henry Latrobe ( ) ARKKITEHTUURI Rakennustekniikka: teollisuusrakennukset, asemat, hallit Gustave Eiffel, Pariisin maailmannäyttely 1889 Labrouste: Bibliothéque St. Genevieve RANSKA Henri Labrouste ( ), Eugene-Emmanuel Viollet-le-Duc ( ), Charles Garnier ( ), Paroni Georges-Eugène Haussmann ( ), Jacques-lgnace Hittorff ( ) ENGLANTI Richard Norman Shaw ( ), Philiph Webb ( ), John Ruskin ( ) Arts and Crafts -liike William Morris ( ) SAKSA Gottfried Semper ( ) ITÄVALTA Wienin asemakaava/ Ludvig Förster ( ) Ring-kadut Heinrich von Ferstel ( ), Friedrich von Schmidt ( ), Karl von Hasenauer ( ) TANSKA M. Gottlieb B. Bindesboll ( ) RUOTSI Fredrick Wilhelm Scholander ( ), Helgo Zettervall ( ) USA Henry Hobson Richardson ( ), William Le Baron Jenney ( ), Daniel Burnham ( ), John Wellbom Root ( ), Toimisto McKim, Mead & White 1879, Charles McKim , William R. Mead ( ), Stanford White ( )

40 UUSKLASSISMIN JA ROMANTIIKAN KUVATAIDE MAALAUSTAIDE Uusklassismi RANSKA Jean-Baptiste Greuze ( ), Jacques-Louis David ( ), Pierre Guérin ( ), Jean-August-Dominique Ingres ( ), Pierre-Henri de Valenciennes ( ): Elèments de la perspecrive pratique (1800) ITALIA Giovanni Battista Piranesi ( ) ENGLANTI Thomas Gainsborough ( ), Joshua Reynolds ( ) SAKSA Anton Rafael Mengs ( ), Angelica Kauffmann ( ) Romantiikka RANSKA Antoine-Jean Gros ( ), Théodore Géricault ( ), Eugène Delacroix ( ), Paul Delaroche ( ), Thomas Couture ( ) ESPANJA Francesco Goya y Lucientes ( ) ENGLANTI Joseph Mallord William Tumer ( ), John Constable ( ), William Blake ( ) Prerafaeliitit: Dante Gabriel Rossetti ( ), John Everett Millais ( ), William Holman Hunt ( ) SAKSA Caspar David Friedrich ( ) Philipp Otto Runge ( ) Nazareenit: Friedrich Overbeck ( ), J.S. von Carolsfeld, Franz Pforr ( ), Peter von Cornelius ( ) TANSKA Christoffer Wilhelm Eckersberg ( ), Christen Köbke ( ), Johan Christian Dahl ( ), norjalainen RUOTSI Pehr Hilleström ( ), Elias Martin ( ), Carl Fredrik von Breda ( )

41 UUSKLASSISMIN JA ROMANTIIKAN KUVANVEISTO Antonio Canova ( ), italialainen, J.T. Sergel ( ), ruotsal., Bertel Thorwaldsen ( ), tanskalainen, Jean Antoine Houdon ( ), ranskal., Francois Rude ( ), ranskal., Jean Baptiste Carpeaux ( ), ranskal. ULKOILMAMAALAUKSESTA IMPRESSIONISMIIN BARBIZONIN KOULUKUNTA : ulkoilmamaalaus Charles-Francois Daubigny ( ), Théodore Rousseau ( ), Jean-Baptiste-Camille Corot ( ) REALISMI Gustave Courbet ( ), Jean-Francois Millet ( ), Honore Daumier ( ), Jean-Louis-Ernest Meissonier ( ), Jules Adolphe Aimé Louis Breton ( ), Jules Bastien-Lepage ( ) MUITA Puvis de Chavannes ( ), Gustave Moreau ( ), Arnold Böcklin ( ) IMPRESSIONISMI Edouard Manet ( ), Claude Monet ( ), Auguste Renoir ( ), Camille Pisarro ( ), Alfred Sisley (1839/ ), Edgar Degas ( ), Berthe Morisot ( ), Auguste Rodin ( ), kuvanveistäjä 1800 LUVUN LOPUN KUVATAIDE NEOIMPRESSIONISMI 1880-LUKU (uusimpressionismi, pointillismi, divisionismi) Georges Seurat ( ), Paul Signac ( ), Henri Edmond Cross ( ), Camille Pissarro ( ) IMPRESSIONISTIEN AIKALAISIA JA SEURAAJIA Paul Cézanne ( ), Vincent van Gogh ( ), Henri de Toulouse-Lautrec ( ) SYMBOLISMI JA SYNTETISMI 1890 luku Pont Avenin koulu: Paul Gauguin ( ) Les Nabis -ryhmä: Paul Sérusier ( ), Pierre Bonnard ( ), Edouard Vuillard ( ), Maurice Denis ( ) Edvard Munch ( ), norjalainen

42 1900-LUVUN ALUN TAIDE Modernismin keskeisiä piirteitä: - Taiteen autonomisuus, yksilöllisyys, autenttisuus, originaalisuus (toteutuksen ainutlaatuisuus) - Jatkuvan uusiutumisen ja aiemman ylittämisen vaatimus Kuvataiteen kysymyksiä: - Mikä on taiteen suhde todellisuuteen? - Miten tätä todellisuutta kuvataan, kuinka näkeminen ja havainto toimivat? - Miten tavoittaa liike staattisessa taideteoksessa? Taiteen avantgarde ja antitaide: - Kaiken aikaisemman kyseenalaistamista, ylittämistä, muutosta - Suurin osa 1900-luvun alun taidesuuntauksista luetaan avantgarden piiriin, avantgarden ulkopuolella mm. Neue Sachlichkeit Saksassa 20 ja 30-luvuilla, sosialistinen realismi Neuvostoliitossa, 20-luvun klassismi. - Maalauksellisuus, tunteiden ilmaisu, värin ja muodon vapautuminen - Värin ja muodon ongelmat taideteoksessa - Taiteen, arkkitehtuurin ja muotoilun yhdistämispyrkimyksiä - Ei-rationaalisen, mielikuvituksen, alitajunnan ja unien visualisoiminen - Anti-taide luvun alun merkittäviä taiteilijoita, joiden vaikutus voidaan nähdä koko luvun taiteessa: Matisse, Cézanne, Picasso, Kandinsky, Duchamp FAUVISMI - Jatkoa impressionismille, syntetismille ja varhaiselle ekspressionismille Henri Matisse ( ), André Derain ( ), Georges Rouault ( ), Kees van Dongen ( ), Othon Friesz ( ), Henri Manguin ( ), Maurice de Vlaminck ( ) Myöhemmin myös: Georges Braque ( ), ennen kubismia, Albert Marquet ( ), Raoul Dufy ( ) EKSPRESSIONISMI - Taiteilijan sisäisen maailman kuvaaminen keskeistä