Esihistorian taide ja Korkeakulttuurit Aigeian ja Kreikan taide Etruskit ja Rooman taide

Transkriptio

1 1 UYLE0303 ESIHISTORIAN, ANTIIKIN JA KESKIAJAN TAIDE Ohjelmaluonnos: To klo , paikka: LS10 Pe Ke To Ke To Esihistorian taide Esihistorian taide ja Korkeakulttuurit Aigeian ja Kreikan taide Etruskit ja Rooman taide Keskiajan taide Keskiajan taide UYLE0303 kokonaisuus 5 op, joka jakautuu: Suoritus (3 op): luentojen kuuntelu + kirjoitelma vähintään 4 liuskaa, jostain luennoilla esitellystä asiasta syventäen. Palautus paperitulosteena Suoritus (2 op): 1) tentti, valitse opsin sivulta 143 kirjallisuutta 2 op:n verran TAI 2) kirjoitelmat (yhteensä 6 8 liuskaa) aiheista:varhaiskeskiajan taide ja Bysantin taide Palautus paperitulosteena kevään, kesä tai alku syksyn aikana ESIHISTORIALLINEN AIKA KIVIKAUSI (n ekr 1500/1200 ekr) jaetaan paleoliittiseen, mesoliittiseen ja neoliittiseen Esihistoriallinen =ei kirjoitusta, kun ei ole dokumentteja tarvitaan arkeologisia ajoitusmenetelmiä Historiallinen = kirjoitettuja dokumentteja TAITEEN SYNTY ensimmäiset esineet: kivityökalut, nyrkki iskurit, kaapimet, veitset noin ekr vainajien hautaus yksinkertaiset koristekuviot miksi taidetta :kultti, uskonto, ilo, yhteiskunnan kiinteyden säilyttäjä, uskonnon tulkki, maaginen apuväline, visuaalinen leikki, piilotajunnan heijastus Paleoliittinen aika (Vanhempi kivikausi ) n ekr 9000/8000 ekr. elinkeinot: keräily, metsästys ja kalastus esineet: iskemällä tehdyt kivityökalut vallitsevia paleolliittinen kausi jakautuu neljää kauteen 1. Auriqnac kausi: käsisiluetit, luiset nuolenkärjet 2. Gravette kausi: ns.venus patsaat: kivestä tai luusta tehdyt naisfiguurit, hedelmällisyyskultti, äitijumalatar, kotijumalatar, matriarkaalisuus, yksilölliset piirteet kasvoista puuttuvat 1. Willendorfin Venus, kalkkikivi, 11 cm, n ekr., Gravette, Naturhistorisches Museum, 1

2 2 Wien. 2. Lausselin Venus eli Sarvinainen, kallioreliefi, 42 cm, n ekr., Madeleine,Musée d Aquitance, Bordeaux 3. Solutree viimeinen pakkaskausi = luolamaalausten syntymisaika 3. Esihistoriallinen Eurooppa 4. Madeleine kausi: metsästäjät, shamaani kalliomaalausten synty: makaroniviivat yksivärinen ääriviiva muodon tavoittelu 4. Altamiran makaroniviivat, Gravette kausi. 5. Mammutit, kalliomaalaus, 1,27 cm, Niaux, Ranska, n ekr. 6. Ns. kiinalaishevonen eli Hevonen, nuolia ja ansa, franko kantabrialainen monivärinen kalliomaalaus, 1,40 cm, Lascaux, Ranska, Madeleine kausi, n ekr. Franco kantabrialaiset eli 1. metsästäjätyylin luolamaalaukset Altamira Pohjois Espanja ja Lascaux Etelä Ranska säilyvyyden syyt: suojaisuus, maavärit ja pimeys naturalismi ja ilmaisullisuus, suurriista 7. Suuri sali, yleiskuva, Madeleine kausi, n ekr, Lascaux Ranska 8. Suuri härkä, pituus 4 m, Madeleine kausi, n ekr, Lascaux Ranska 9. Shakkilautakuvioita (ansoja?), maalattu ja uurrettu 24x22 cm, Madeleine kausi, n ekr, Lascaux Ranska 10. Lepäävä tai hyökkäävä biisoni, monivärinen, Madeleine kausi, n ekr., Altamira, Espanja 11. Parittelevia biisoneita, savi kallionpinnalla, Madeleine kausi, n ekr., Le Tuc D'Audoubert, Ranska. Suomesta ei ole löytynyt paleoliittiseen aikaan liittyvää esineistöä 12. Mannerjäätikkö ja kasvillisuusvyöhykkeet Euroopassa viimeisen jäätiköitymisen aikana (paleoliittinen aika) Mesoliittinen aika (keskinen kivikausi) n ekr. Espanjan Levantin 2. metsästäjätyylin luolamaalaukset liikkuvat ihmisfiguurit, tyylittely, pienriista 13. Uurrettuja ihmisiä, cm, II metsästäjätyylin siirtymävaihe n ekr. Monte Pellegrino, Sisilia 14. Tanssija, seinämaalaus, n ekr., Catal Hüyük, Turkki II metsästäjätyylin mahdollinen lähtökohta 15. Hunajan kerääjät, II metsästäjätyyli ekr. Gueva del Arana, Espanja Suomeen muutti keräilijä metsästäjä kalastaja ihmisiä, n ekr jään reuna oli nykyisen Salpasselän kohdalla Lahdessa, ns. kantauralilainen kieli n ekr selviä merkkejä asutuksesta ASKOLAN KULTTUURI ekr paikallisuus kvartsityökalut, kvartsi yleisin raaka aine 16. Echineismeri ja sen aikaiset kulttuurit P Euroopassa n ekr. sekä tärkeitä löytöpaikkoja Suomess., Karjalassa ja Virossa 17. Kvartsityökaluja (kivikauden yleisin raaka aine) SUOMUSJÄRVEN KULTTUURI 6500/ ekr 2

3 3 levinnyt pallonuijat, vuolukiveä, (Tanskan ja Eestin mesoliittisissa luuesineissä samanlaista koriste1ua, suom. maaperä hapan luuesineet hävinneet) kourutaltat, keihäänkärjet 18. Litorinameri n ekr. sekä esikeraamisen asutuksen levinneisyys ja löytöpaikkoja Suomessa (mesoliittinen kivikausi, Suomusjärven kulttuuri) 19. Pallonuija, Suomusjärven kulttuuri, n ekr. 20. Mäntypuinen hirvenpää, 37 cm, Rovaniemi, mesoliittinen kivikausi, n ekr. Neoliittinen aika (nuorempi kivikausi) n ekr. maanviljelyksen alku (Lähi itä n. 7000eKr) ja saven valannan keksiminen 20. Maalattu maljakko. Liparin Akropolis. Italia. megaliittikulttuuri: Bretagne ja Stonehenge / maanviljelys ja/vai hautaukset? Afrikan kalliotaide n ekr ekr. ja arktinen röntgentyyli n ekr 22. Härkiä kootaan katoksen alle, n.5000/ ekr. Tassili, Sahara 23. Arktinen röntgentyyli, ekr Pää Jerikosta, n ekr., pääkallo, väritettyä kipsiä ja simpukankuoria Stonehenge, Englanti, Megaliittikulttuuri, ekr. SUOMEN KAMPAKERAAMINEN KULTTUURI n ekr n ekr suomalaisugrilainen kantakieli itäinen, Siperiasta Baltian maihin ja Ahvenanmaalle kotimaiset materiaalit: kivi, kvartsi ja puu tuontitavaraa: pii ja meripihkaesineet eläinaiheet: karhun ja hirven päät, löydetty noin 30 eläinpäistä esinettä, tavattu Pohjois Skandinaviasta Uralille, samanl. luonnonolot +kultt. Suomusjärven kulttuurista pronssikaudelle n ekr pyöreäpohjaiset saviastiat, paksut seinät, kampamainen koristelu savi idolit, po1tettua savea, viivoitus (=vaatetus?), merkkejä punamullasta (=e1ämän ja veren väri), ei ole löytynyt Ruotsista Ahvenanmaalta 28. Kampakeraamisen kulttuurin levinneisyys (neoliittinen eli nuorin kivikausi) 29. Kourutaltta, ekr, Äänisen vihreäliuskaa, käyttämätön, valtikka? (löydetty Kiuruvedeltä), 30. Savi idoleja, poltettua savea (löydetty vas. Kymi ja oik. Luopioinen, korkeus n. 4 cm) n ekr. 31. Saviastia,koko noin cm, Säämingin Pääskylahti, n ekr. 32. Meripihkariipus, 3,3 cm, ekr, Metsäpirtti SUOMEN VASARAKIRVESKULTTUURI n / 1600 ekr (vrt. Mesopotamina ja Egyptin taiteen ajat) veneenmutoiset vasarakirveet, sotakirveet?, valuviiva (mallina valetut pronssikirveet), Sveitsistä löydetty vastaavanlaisia väestön lisäys n ekr mahdollisesti indoeurooppalainen kansa läntinen kultt. vaikutus, mm. Kölin punaliuske kiinteä asutus, maanviljelyn alku Suomessa nuorakeramiikkaa, tasapohjainen, ohuet seinät, profiloitu suu ei ole jatke kampakeraamiselle vaan uudet tulokkaat, joihin kampaker. sulautui 3

4 4 33. Vasarakirveitä n ekr. 34. Nuorakeramiikkaa, vasarakirveskulttuuri ekr. 35. Huittisten hirvenpää, vuolukiveä, n,. 15 cm, ekr. ja Paltamon karhunpääkirrves, vuolukiveä n. 19 cm, ekr. 36. Hirvenpäänuija, Äänisen vihreäliuske, n. 13 cm, Säkkijärvi, ekr 37. Hirvenpäätikari, Kölin punaliuske, n. 22 cm, Tervola, ekr. 38. Eläinpääkoristeisia lusikoita: karhunpäälusikka Laukaasta ja sorsanpää Pielisjärveltä itäistä sembramäntyä ja hirvenpää Sodankylästä kotoista mäntyä, neoliittinen kausi/pronssikausi 39. Ihmisen muotoinen reikäkirves, uraliittiporfyriitti, n. 16 cm, (harvinainen koko maailmassa), neoliittinen kausi, Kiuruvesi, ekr. 41. Mäntypuinen ihmispääveistos, ns. Pohjankurun puujumalainen, mänty, n. 25 cm, neoliittinen kivikausi, ehkä kampakeraaminen, ekr. SUOMEN PRONSSIKAUSI ekr (vrt. Aigeian taide, Kreikan taiteen varhaiset kaudet arkaaiseen aikaan saakka ja Etruskien taide) n ekr saamen kieli ja suomalainen kantakieli erkanevat n.1000 ekr germaanisten heinojen muuttoja pronssikauden alussa yksittäisiä muuttoja + pieniä ryhmiä Virosta ja Balttiasta rautakauden aikana Suomenruotsalaiset muuttivat 1000/1100 luvulla eli keskiajan alussa hiidenkiukaat Etelä ja Länsi Suomen rannikkoalueella, kiviröykkiöt, löytynyt kivipaasista ladottu arkku, vanhempi: isoja ruumishautaus, nuorempi: pienempiä polttohautaus, Ahvenanmaalta veneenmuotoisia hautoja, hautaustapa tullut lännestä (Ruotsin BohusIän, Itä ja Etelä Norja, Tanska piirroksia suojelu.), idästä ei tunneta hautoja maanviljelys, suurimmat asumukset hallitaloja (15 x 4 Nakkila), pienemmät neliöitä tai ympyrän muotoisia majoja esineistöä noin 130 kpl: miekkoja, tikareita, kirveitä, partaveitsiä, koruja, tuontitavaraa valinmuottilöydöt pronssin valu tunnettiin keramiikka yksink. koristelu, tekstiilipainanne, spiraalikoristeet, geometrisuus, symmetrisyys 42. Neljä pronssikirvestä, vas. kaksi koristeellista skandinaavista olkakirvestä (Hki, Perniö), oik. ylh. sisämaan pronssikulttuuriin kuuluva Maaningan tyypin putkikirves (Tottijärvi), alh. keskiruotsalainen putkikirves (Lieto) 43.Läntisiä pronssiesineitä, vas. Dragsfjärdin tikari, keihään kärki (Pertteli), oik. miekan kahva (Kokemäki), koristeuurteita. 44. Ns. silmälasisolkia (huom. rengasornamentiikka), Kokemäki, n ekr. ja korunapit SUOMEN RAUTAKAUSI 500 ekr 1050 jkr (vrt. Rooman antiikin ja Bysantin taide) Jaetaan seuraaviin kausiin : Vanhempi roomalainen rautakausi 500 ekr 20 jkr Nuorempi roomalainen rautakausi 20 jkr 400 jkr Kansainvaellusaika , Merovingiaika Viikinkiaika , Ristiretkiaika / 1300 polttohautaus röykkiöihin, uutena ns. tarhakalmisto (Virossa vastaavia, 100 jkr asutusta Eestin kautta) asumukset jopa 24 x 6 Ahvenanmaalla, mantereelta ei tunneta mahd. hirsisalvostekniikka tunnettiin 4

5 5 muinaislinnat ns. linnavuoret (palataan keskiajan linnojen yhteydessä) viikinkiaikana kiinteä asutus ulottui Savoon rautamalmia järvistä, muut raaka aineet tuotiin, vilkkaat kauppasuhteet lasinen juomasarvi, viinikauha, lukuisat rahalöydöt, bysanttilaisten rahojen jäljitelmät, aseet tuontitavaraa korut keskeisiä olkasoljet, rintasoljet, rannerenkaat keramiikka yksinkertaista ja koristelematonta 45. Työkaluja ja aseita, Pernaja, esiroomalainen rautakausi, 100 ekr. 50 jkr. 46. Lasinenjuomasarvi ja viinikauha (valmistettu Rooman valtakunnan alueella Keski Euroopassa 200 luvulla, löydetty Laitilasta) 47. Lasinenjuomasarvi ja eläinpääkoristeinen kultainen kaularengas löydetty Nousiaisista. 48. Oksasolki, 400 luku jkr, kansainvaellusaika, pronssia, n. 7 cm, Laihialta Käärmesolki Euran Pappilanmäestä, merovingiaika, pronssia, silmät emalia, n. 8 cm Hevosenkenkäsolki, l. nuor. roomalainen rautakausi, pronssi, emali, Nokialta 49. EläinornamentiikaIla koristeltu miekankahva, Eura, merovingiaika, jkr., kullattua pronssia 50. Kuparisolkien käyttö puvun kiinnittämisessä, Euran viikinkiaikaisen naisenpuvun rekonstruktio 51. Metsoriipus Uhtulta, n jkr., ristiretkiaika, pronssi, n. 8 cm x n. 6 cm 52. Hopeinen risti (hautalöytö Maarian Taskulasta), ristiretkiaika 1000 luku, hopea, n. 6 cm x n. 5 cm 53. Halikon aarre: kullattu krusifiksi ketjuineen, 2 enkolpioristiä ketjuineen ja 36 filigraanikoristeista helmeä. KALLIOMAALAUKSET SUOMESSA n ekr 500 jkr ajoittaminen vaikeaa, luode kaakkoissuuntaiset kalliojyrkänteet, tihein keskittymä Kymijoen ja Lappeenrannan välisellä alueella ja Saimaan alue, pyyntikulttuuri, punamulta + sideaineeksi vettä, verta, rasvaa, kalanrasvaa tai mätiä, ominaista: tapahtumien ja liikkeen puuttuminen, kuvat irrallisia, yleisimmät aiheet hirvi ja/tai ihminen (70 %), muut aiheet: veneet, kämmenet, epäm.eläinhahmot, geom. kuviot, vuoteen 1994 mennessä löytynyt 61 kalliomaalausta, metsästysmagia vai hedelmällisyyskultti 54. Ristiinan Yöveden Astuvansahnen rantakallio, jossa esihistoriallisia kalliomaalauksia 55. Hirvi, naishahmo ja samaani, Astuvansalmen maalauksia 56. Hossan värikallio, n ekr. 500 jkr., Suomussalmi VARHAISET KORKEAKULTTUURIT muodostuivat seuraaviin suuriin jokilaaksoihin: Eufrat Tigris, Niili, Indus ja Keltainen joki perustuivat: riittävästi ruokaa taloudellinen ylijäämä perustuotannosta voimia muihin ammatteihin erikoistuminen työvälineiden paraneminen uudet keksinnöt yhä enemmän vapautuu ihmisiä kaupungistuminen sosiaaliset rakenteet hallinto verot kirjanpito kirjoitustaito rahatalous MESOPOTAMIAN ALUEEN TAIDE = pääosin Irakin alue, Eufrat ja Tigris virran kaukalomainen laakso vaikea puolustaa epävakaisuus ja sotaisuus 1. Mesopotamian alueen kartta ja tärkeimmät taidekeskukset SUMERIT tai sumerialaiset tulivat idempää ehkä Persiasta n ekr., asuivat savitiili + puu taloissa muodostivat itsenäisiä kaupunkivaltiota rak.aineet:savitiilet+puu teokraattinen sosialismi=kaupunkivaltion jumala omisti kaiken, temppeli oli keskus 5

6 6 2. Urukin Valkean temppelin rekonstruktio, 17,5 m x 22,3 m, n luku ekr verotus nuolenpääkirjoitus Gilgames eepos n ekr jumalat luontoa tuhoavia tai luovia voimia ei kuoleman jäkeistä elämää kuvataiteessa taiteessa pelistävä geometrisyys, kartiomainen vartalo, hypnoottinen katse Uruk kulttuuri eli esidynastinen kausi ekr 3. Warkan nainen, marmori, 21,5 cm, Uruk, n.3100 ekr Irakin museo, Bagdad Varhaisdynastinen aika ekr 4. Abun temppelin kalkkikiviveistoksia Tell Asmarista, n ekr, Irakin museo, Bagdad 5. Abu jumala ja jumalatar (72 cm ja 59 cm), Tell Asmarista, n ekr, alabasteria, bitumia ja helmiäisupotuksia, Irakin museo, Bagdad 6. Rukoileva nainen, kalkkikiveä, 36,7 cm, Irakin museo, Bagdad 7. Härän pää, lyyran etupuoli, kullattua puuta, lapis lazuli ja simpukankuoriupotuksia, n. 43 cm (koko harpun korkeus yleensä n. 120 cm) n ekr, Pennysylvian yliopiston museo, Philadelphia. 8. Uhriteline, Elämänpuusta lehtiä hamuava pukki, kullattua puuta,, lapis lazulia, helmiäistä ja punaista kalkkikiveä, Urin aarteisto, n ekr, British Museum, Lontoo 9. Urin standardi, n luvun alku ekr, pituus n. 48 cm, bitumi, helmiäiset, lasuuri, British Museum, Lontoo, kuvaa sotaa ja rauhaa teokrattiinen sosialismi alkaa mureta kauden lopulla, kauden lopulla sotapäälliköt pappien tilalle osissa kaupunkivaltiota SEEMILÄISET AKKADIT / AKKARDILAISET alistivat sumerit Sargon muodosti yhden valtion, jota hänen pojan poikansa Naram Sin laajensi Akkad kausi ekr monarkia, soturikuningas,taiteen funktion muutos hallitsijan ylistäminen 7. Sargon I:n pää, Ninive, pronssia, ekr, 36 cm, Irakin museo, Bagdad 8. Naram Sinin voittosteela, hiekkakivi, Susa. n ekr, noin 2 m, 9. Akkadilainen sinettirulla. n ekr, 3 5 cm (Egyptissä sinettirormus) Uussumerilainen aika ekr sumerilaiset, Gudea, kansan ja jumalan harras palvelija 10. Urin Zikkurat ja sen rekonstruktio, n ekr, 56x 52 m, korkeus 21 m, pyhä vuoren symboli 11. Gudean patsas, 105 cm, doloriittia, ekr.louvre, Pariisi. 12.Gudean pää, Tello, Irak, dioriittia, n.23 cm, n ekr, Museum of Fine Arts, Boston. Gudean kuvia säilynyt n. 30, koko 23 cm 158 cm, Gudea iältään noin vuotias Gilgames eepos Hammurabin Babylonia ekr laki, pääkaupunki, laitokset, kalenteri 13. Hammurabin lakisteela, basaltti, n ekr., 225 cm, Louvre, Pariisi 14. Hammurabin lakisteelan yläosa Välivaihe heettiläiset ekr Anatoliassa kassiitit hallitsevat aluetta n ekr Assyrialaisten aika ekr kukoistuskausi ekr, hallitsijan mahtavuus 15. Sargon II:n palatsi, Khorsabad, ekr., 421 cm, Louvre, Pariisi 16. Kuningas Assurnasirpal II, Nimrud, n. 865, Louvre, Pariisi 17. Assyrialaisten metsästysreliefi, 600 luvulta, British Museum, Lontoo 6

7 7 Uusbabylonialainen aika ekr BabyloninIstar portti ja temppelialue Babylonin Istar jumalattaren portti (ennallistus), n. 575 ekr, lasitettua tiiltä, 557 pyhää eläintä, Staatliche Museum, Berliini PERSIAN TAIDE ekr persialaiset valloittivat Babylonian 593 ekr Kyyros II persialaisten ja meedialaisten herraksi 553 ekr ekr mahtavimmillaan, Vähä Aasia ja Egypti mukana Makedoniasta kotoisin oleva Aleksanteri Suuri valloitti Persian 312 ekr uskonto: dualismi =hyvän ja pahan välinen taistelu, tulien polttaminen pahan karkoittamiseksi ei temppeleitä palatsit valtavat mittasuhteet, Dareisos I:n palatsi Persepolisissa (esim. vastaanottosali 760m m:n korkuiset pylväät) 19. Dareios I:n palatsin rauniot Persepoliissa, n. 500 ekr. 20. Palatsin härkäkapiteeli veistokset ja reliefit seremoniallisia 21. Persepoliin palatsin reliefejä, Paraatiportaat vastaanottosaliin, n. 490 ekr. 22. Kyyros II:n hauta, n. 530 ekr. EGYPTIN TAIDE Niili,lootuskukka, musta maa tulva padot kastelu yhteistyö kauppa kaupungit elinkeinojen eriytyminen hieroglyfikirjoitus Niilin aluksi toistuvat ja hallitsemattomat tulvat vaikuttivat pelko kaaosta kohtaan Faarao=jumalallinen olento, joka piti kosmoksen järjestyksessä, kaaos kammotti faaraon hyvinvointi ja tyytyväisyys takasivat onnen kaikille muille 42 jumalaa asuivat tähtikuvioissa ottaen tilapäisesti eläinten hahmon kuolemankultti iänkaikkisuuteen vaikea päästä ns. punnitsemiseremonia 23. Kuolleitten kirja, Huneferia papyrus, n ekr. Anubis punnitsee ja kuolleiden syöjä Ammit seuraa, kokeen läpäisseet saivat palan maata Vihannoivilta (Ialun) kentiltä, ei läpäisseet Ammit nieli ja näiden sielut kummittelivat pahoina henkinä ruumiin hajoamattomuus takasi ikuisen elämän, toinen kuolema eli sielun pysyvä häviäminen tarkoitti vainajan maallisen muiston katoaminen eli ruumiin hajoaminen ruumiin hajoamattomuuteen auttoivat palsamointi ja taide palveli kuoleman takaista elämää taiteilija=hän, joka luo elämää ja/tai hän, joka pitää, taidekoulutus temppelien ja palatsien yhteydessä reliefit, patsaat ja seinämaalaukset, puu ja kalkkiveistokset maalattuja taiteen tyypillisiä piirteitä:frontaalius, juhlallisuus, geometrinen säännönmukaisuuus, simultaani ja arvoperspektiivi, symmetrisyys, ei syvyysvaikutelmaa, ankarat ja muuttumattomat lait Varhaisdynastinen eli thiniittikausi n ekr Sakkara ja Abydos hautapaikkoja, haudat ns. mastaba sisälsi kulttitilan ja arkkukammion, paljon hauta anteja 24. Kuningas Nannerin ihomaalipaletti, 3000 ekr., 64 cm "Faarao on kukistanut suistomaan ja ottanut siltä kuusituhatta vankia." hieroglyfiteksti, sama asia toistetaan symbolisin kuvailmaisuin, faarao kuvataan Horuksena ihmisviholliset voittaneena jumalana 7

8 8 Vanha valtakunta ekr faaraokeskeisyys, keskitetty talous, pyramidin rakentajien kausi pyramidi (pyramis kr.=terävään huippuun päättyvä kakku) symbolisoi alkumerestä nousutta alkukumpua ja näkyvän yhtymistä näkymättömyyteen 25. Hesiren muotokuvareliefi, n , puuta, 115 cm, Egyptiläinen museo, Kairo. 26. Mastabahauta, piirros 27. Zoserin porraspyramidi, Sakkara, n ekr., 62 m 28. Gizan pyramidit: Mykerinoksen (65 m), Khefren (143 m) ja Kheopsin (146m) n ekr. 29. Khefren sfinksi ja pyramidi, n ekr. 30. Gizan pyramidialue ja pyramidien rakenne 31. Faarao Khefren Horuksen suojeluksessa, dioriittai, 168 cm, Egyptiläinen museo, Kairo. 32.Mykerinoksen triadi: Faarao Hathor jumalattaren ja Musta koira jumalattaren välissä, grauvakkaa ja graniittia 124 cm ja 96 cm, n ekr. Egyptiläinen museo, Kairo 33. Kirjuri, Sakkara, maalattukalkkikivi, 53,3 cm, n ekr., 53 cm, Louvre, Pariisi. 34. Prinssi Rahotep ja Nofret, maalattu kalkkikivi, n ekr., 120 cm, Egyptiläinen museo, Kairo 35. Ruhtinaan varapää tai korvikepää, kalkkikivi, 27,8 cm, Giza, n ekr., Kunsthistorischen museum, Wien Sisällissota Keskivaltakunta ekr valta Ylä Egyptille, sekasortoinen aika, pyramidit savitiilistä, kuvanveistossa sääntöjen löystyminen 36. Kuninkaan kasvot (Sesostris III), kvartsiittia, n ekr. Metropolitanin museo, New York. 37. Sinetinhaltija Nakhti, puu, 177 cm, n ekr. Louvre, Pariisi. Uusi valtakunta ekr kalliotemppelit muutos uskonnossa pyrkimys pimeyteen, pyhin=pimein, muutos temppeleissä, ns. pyloni=porttitornitemppeli, Luxor ja Karnak Amon keskeisin palvonnan kohde pappisvalta 38. Hatsepsutin kalliotemppeli (hautatemppeli), 1480 ekr., Deir el Bahri 39. Theban kuninkaitten laakson kalliohaudat. 40. Luxorin temppelin pohjapiirros ja Amenofis III:n pylväikkö, graniittia, Luxor, Theba, n ekr. 41. Amen Ran temppelin pyloni, graniittia, Karnak, Theba, n ekr. 42. Amonin suuren temppelin sfinksit, obeliski ja ensimmäinen pyloni ja oinaskuja Karnak, Theba 43. Interkhau tyttärentyttärineen, hautamaalaus, Theba. Amarna tyyli ns. pehmeä tyyli Ekhnatonin aikana ekr Amenofis IV =Ahenate=Ekhnaton, faaraon vallankaappaus kuvataiten vapautuminen 44. Ekhnaton, kalkkikivireliefi, n ekr., 14 cm, Staatliche museum, Berliini. 45. Nefertiten muotokuvapää, kalkkikivi, 50 cm, n ekr.(kuvaveistäjä: Tuthmosis?), Staatliche museum, Berliini 46. Ekhnaton ja Nefertite, kalkkikivireliefi, 33 cm x 34 cm, n ekr, Staatliche museum, Berliini Tutankhamon valtaan paluu aiempiin jumaliin ja tapoihin 47. Tutankhamon ja hänen vaimonsa, n ekr, ykistyiskohta valtaistuimesta, Egyptiläinen museo, Kairo 48. Tutankhamonin kultainen naamio, kultaa emali ja jalokiviupotuksin, 54 cm, n ja sarkofagi sisäelimiä varten, kultalevyin ja upotekoristein päällystettyä puuta, Egyptiläinen museo, Kairo 8

9 9 viimeinen suuruuden aika Ramses faaraoiden aikana 49. Ramses II, dioriittia, 194 cm, n , Museo Egiziano, Torino. 50. Kuningatar Nefertarin, Ramses II:n puolison kalliotemppeli, n ekr, Abu Simbel, siirretty Assuanin padon rakentamisen takia 51. Abu Simbelin temppeli, syvyys 55 m, n ekr. Ramseksen kolossaaliveistokset 18,3 m 52. UNESCO:n Nuubia aktio 1960 ja 1970 luvulla, pelastusoperaation Assuanin padon takia Myöhäiskausi ekr. 53. Papin tai vanhuksen, ns. vihreä pää, liuskekiveä, 21 cm, Staatliche museum, Berliini Aleksanteri Suuren aika ekr. Ptolemaiolainen kausi ekr. 54. Isiksen temppeli, 200 luku ekr. Siirretään Philaen saarelle Assuanin padon takia. Rooman kausi 30eKr 345 jkr. Kleopatra (68eKr 30 ekr) vietteli Cesarin ja Antoniuksen muttei Octavianusta (myöh. Augustus) 55. Faijumin muumioarkun kansimuotokuva, Museo Archeologico, Firenze. Bysantin kausi jkr. Islamin aika jkr. AIGEIAN TAIDE 1. Aigeian alueen kartta Kykladinen taide ekr Kykladien saaret, pienet saaret Kreikan ja Lähi Idaän välillä vaatimattomat kiviset hautakammiot, kuolleiden mukana esineitä keramiikkaa 2. Kyklaidista keramiikka:eläimen muotoinen vaasi, 10,8 cm (Syros), ekr, Nokallinen kannu, 21,3 cm (Thera), ekr ja Kahden ankan muotoinenvaasi, 16 cm (Kos), ekr, Arkeologinen kansallismuseo, Ateena. kiinnostavimmat marmoriset figurit eli kykladiset marmori idolit: ruumis litteä, kiilamainen, koko 1 cm180 cm, ei yksilöllisiä piirteitä, hedelmällisyyskultti vai votiivilahja? marmoria uurrettiin teräksen kovalla smirgelillä ja smirgelirouheella viimeisteltiin marmorin pinta, pohjana kreikkalaisten marmorin käsittelytaidolle 3. Kykladinen hahmo, marmori, 76,2 cm, (Amorgos), ekr ekr, Arkeologinen kansallismuseo, Ateena 4. Kykladisen idolin pää, marmori, n. 25 cm (Amorgos), n ekr. Arkeologinen kansallismuseo, Ateena 5. Kykladinen harpunsoittaja tai Lyyran soittaja, marmori, 22,5 cm, (Karos), 2700 ekr 2300 ekr, Arkeologinen kansallismuseo, Ateena 6. Huilua soittava mies, marmoria, n ekr, Arkeologinen kansallismuseo, Ateena Minolainen taide ekr kuningas Minos Kreetan saari keskus, minolaiset tulivat idästä, Anatoliasta n ekr ja toivat mukanaan pronssin ja kirjoitusjärjestelmän kaupunkikulttuuri keskittyi muutamiin palatseihin Knossos, Faistos ia Mallia, jotka tuhoutuivat 1700 ekr ja rakennettiin uudelleen 9

10 10 rauhaisa ja elämän iloinen kulttuuri taiteen luonne: iloisuus, vilkkaus, liikkuvuus ja rytmisyys Vanhoien palatsien aika (n ekr) keramiikkataide kehittynyttä, tekninen täsmällisyys, dynaaminen ornamentiikka Kamares maljakot: nokkakannuja ja Faistos keramiikka: kala aiheet nimi maljakoille Kamares luolasta, joka on Ida vuoristossa lähellä Faistosta monivärisiä (punainen, tummansininen, valkoinen, ruskean erisävyt), spiraalit, palmut, viivoitukset Faistos maljakko ja Kamares maljakoita, n ekr. Irakleionin arkeologinen museo, Kreeta Uusien palatsien aika (n ekr) hallintopalatsien uudelleen rakentaminen Sir Arthur Evans kaivoi ja rekonsturoi Knossoksen palatsin Knossoksen raunoiden, pohjakaavan ja rekonstrution kuvat Knossoksen palatsin rekonstruoituportaikko, valtaistuinhuone ja kunimgattaren huone ei temppeleitä ja uskonnolliset aiheet vähäisiä härällä ollut keskeinen asema: härkätaistelufresko ja härän pää rhyton uhriastia merityylistä ja palatsityylistä keramiikkaa 23. Merityylin keramiikka astia, Knossos, n. 1500eKr. Irakleionin arkeologinen museo, Kreeta 24. Palatsityylin maljakko, Knossos, n ekr. Irakleionin arkeologinen museo, Kreeta Uusien palatsien keramiikka. Irakleionin arkeologinen museo, Kreeta ei monumentaaliveistotaidetta: käärmeen jumlatar veistokset votiivi vai kulttikuva? Sadonkorjaajien maljakko ja osa reliefeistä, Hagia Triada, vuolukiveä, n ekr. Irakleionin arkeologinen museo, Kreeta 29. Rhyton uhriastia, Knossos, steatiitti, n ekr. Irakleionin arkeologinen museo, Kreeta Käärmejumalattaria, fajanssi, cm, Knossos, n ekr. Irakleionin arkeologinen museo, Kreeta sinetit löydetty eri puolilta Kreetaa haudoista, käytetty kirjeenvaihdossa, todistuksena ja maagisina amuletteina, kuva aiheina: luonto, eläimet sekä myyttiset hahmot 32. Sinettejä. Irakleionin arkeologinen museo, Kreeta freskomaalaukset, voimakkaat ja kirkaat värit, punainen ja sininen hallitsevia, aiheina: uhrimenot, ylhäistö, kalastajat, fantasiaeläimet, kasvit Knossoksen palatsin freskoja, härkäakrobaatti ja muita n ekr. ja naisen pää, n. 25 cm, n ekr. Irakleionin arkeologinen museo, Kreeta Hagia Triadan hauta, uhrimenot ja juhlakulkue, maalattu kalkkikivisarkofagi,n. 140 cm n ekr. Irakleionin arkeologinen museo, Kreeta 40. Kalastaja, fresko eräästä Theran talosta, n ekr, Arkeologinen kansallismuseo, Ateena. Mykenen taide ekr ilmeisesti ensimmäisiä kreikkalaisheimoja, jatkoi minolaista perinnettä itsenäiset kaupungit kuten Mykene, Tirys, Pylos, Argos linnoituksia mm. Ateena Akropolis kukkulla mykeneläisten muuria, tunnetuimmat Mykenen ia Tirynsin linnoitukset Mykene ja leijonaportti, n ekr. korkokuva noin 3 m masiivisessa kyklooppimuurissa, erillinen kivireliefi, pohjana kreikkalaiselle arkkitehtuurikuvanveistolle 47. Tirynsin palatsia ja sen pohjakaava kylmämuuraus, ekr ekr alkoivat haudata kuiluhautoihin (=kupuhauta=mehiläiskekohauta), huipussaan n ekr Atreuksen aarrekammio 10

11 Mykeneläinen kupuhauta, ns. Atreuksen aarrekammio, n uvulla ekr., pohjapiirros keramiikkaa kylmämuuraus, ekr Hauta anteja: juoma astioita, koruja, aseita, vainajan kasvot usein peitettynä kultaisella kuolinnaamiolla, Tikarin terä, Mykene, n ekr., pronssia kulta ja hopeaupotuksin, Arkeologinen kansallismuseo, Ateena 53. Mykeneläinen kuolinnaamio, kultaa, 26 cm, ekr., "Agamemnonin naamio", Arkeologinen kansallismuseo, Ateena Vafion kultapikari, Villihärkien pyydystys ja Mykenen pikarit, n luku ekr. Arkeologinen kansallismuseo, Ateena 56. Leijonan pää rython Mykenestä, 1500 ekr Vafion kultapikari, Villihärkien pyydystys ja Mykenen pikarit, n luku ekr. Arkeologinen kansallismuseo, Ateena 57. Kellokraateri, sotilaat, 40 cm, maalattu terrakotta, Mykene, 1100 ekr, Arkeologinen kansallismuseo, Ateena KREIKAN TAIDE tietolähteet: monumentit, kirjalliset lähteet, roomalaisajalla tehdyt kopiot asutus: n ekr indoeurooppalainen kansainvaellus päättyi, doorilaiset Kreikan mantere ja joonialaiset saaret ja Vähä Aasia, siirtokuntia Sisiliaan ja Etelä Italiaan uskonto: aluksi usko demoneihin ns. esihomeerinen uskonto olympolainen uskonto: jumalat ihmishahmoja, keskeiset: Zeus, Hera, Athene, Apollon ja Poseidon, kuolleiden valtakunta=unenomainen, passiivinen olotila kaupungit itsenäisiä kaupunkivaltioita (polis), jotka välillä liittoutuivat ja välillä sotivat keskenään herrakansan demokratiaa, ns. vapaat miehet päättivät asiat orjayhteisö miehen paikka julkisuus, naisen koti Protogeometrinen kausi n ekr talous ja hautajaiskäyttöön esineitä, vaasimaalauksen alkua 1. Spiraalikoristeinen astia, n ekr (Kypros), Victor and Albert Museum, Lontoo 2. Mykeneläisvaikutteinen protogeometrinen astia, n ekr Geometrinen kausi ekr ei monumentaalitaidetta, ihmis ja eläinhahmot tyyliteltyjä taiteelle tyypilliset piirteet: suhteiden taju, symmetria, harmonia, selkeys ja täsmällisyys ei tiedetä tarkalleen milloin ensimmäiset temppelit rakennettiin, mutta aluksi olleet savitiilirakennuksia joissa puukatto, megaron pohjakaava mm. Argoksen Hera temppeli vaasimaalauksessa koristeaiheet lisääntyvät: polvekkeet, vinoneliöt ja meanderit, ihmis ja eläinhahmoja 700 ekr siluetteina, dipylon maljakot, suurikokoisia, haudoilla 3. Geometrisesti koriteltu ateenalismaljakko, 700 luku ekr Dipylon hauta amfora, 155 cm, 700 1uku ekr. Arkeologinen kansallismuseo, Ateena 6. Hautakraateri, jossa vaunukulkueaihe, 122 cm, 700 luku ekr. Arkeologinen kansallismuseo, Ateena Itämaisten vaikutteiden aika ekr taloudell. vaurastuminen, vaikutteita Egyptistä ja Lähi Idästä, uudenlaiset koristeaiheet naturalistisuus lisääntyy, mielikuvituseläimet 11

12 12 siirtymä ja kokeiluvaihe, mustakuvioinen tekniikka kehittyy (=kuviot tummina, yksityiskohdat uurtoviivoin, siluettimaisuutta kevennettiin lisävärein), mutta saavuttaa huippunsa seuraavalla kaudella Sfinksiaiheinen maljakko, Arkeologinen museo, Tarquina ja Korinttilainen kannu, 29 cm (Rhodos),British Museu, Lontoo, molemmat ekr. 9. Nessos amfora eli Juoksevan gorgon maljakko, n. 620 ekr. Arkeologinen kansallismuseo, Ateena Arkaainen kausi ekr marmorikuvanveiston kehitys alkaa, pohjana egyptiläinen "kuutiomaisuus", kuitenkin kreikkalainen veistos vapaasti seisova vaatetettu naisfiguuri=kore alaston miesfiguuri=kouros tyypillistä: pehmeät, joustavat linjat, anatomisten yksitysikohtien taju, kasvoilla ns. "arkaainen hymy" olivat votiivilahjoja? eräässä veistoksessa teksti naksoslainen nainen Nikandre lahjoitti Delokselle 10. Arkaainen kore, nk. Peplops kore, marmori, 117 cm, 530 ekr. Akropolis museo, Ateena 11. Tenean kouros, marmoria, 153 cm, n. 560 ekr. Glyptothek, Munchen Kore n. 500 ekr, Khioksen emäntä kore n. 510 ekr, Kore n. 510 ekr ja Kore n. 500 ekr, marmoria, n cm. Akropolis museo, Ateena Kouros, 525 ekr ja Kouros (Aristodikos nimi jalustassa), 500 ekr, marmoria n cm. Arkeologinen kansallismuseo, Ateena. 18. Arkaainen Rampinin ratsastaja, marmoria, pään koko 27 cm, 560 ekr., Louvre, Pariisi 19. Vasikankantaja, marmoria, (luonnollinen koko) n. 570 ekr., Akropolis museo, Ateena Arkkitehtuurikuvanveisto kehittyy, yleensä reliefit olleet osa seinää. Mykenen Leijonaportissa erillinen reliefi=kreikkalaisen päätykolmioveistosten esi isä. Aluksi korkokuvina, myöhemmin reliefit hylättiin ja alettiin käyttää vierekkäin asetettuja veistoksia. 20. Korfun Artemis temppelin päätykolmioreliefi, Gorgo, kalkkituffia, n. 580 ekr, Korfun museo. 21. Ateenan arkaaisen kauden temppelin päätykolmio, vasen:herakles taistelee Tritonin kanssa ja oikea: kolmipäinen demoni, n. 570 ekr, Akropolis museo, Ateena 22. Aiginan temppelin päätykolmioveistos: kuoleva soturi, marmoria, n. 160 cm, 480 ekr, Glyptothek, Munchen maljakkomaalauksen huippukausi 520 ekr syntyi punakuvioinen tekniikka(=tausta tumma, kuviot saven värisiä, yksityiskohdat siveltimellä) monimutkaiset asennot, lyhennykset ja liikkeiden anatomia yksilölliset taideteokset, signeerattuja 500 ekr: Eksekias, Adrokides, Kleities, Psiksia Amasis, 23. Eksekias:Akhilleus ja Aias pelaavat lautapeliä, mustakuvioinen maljakko, 61 cm, 530 ekr, Vatikaanin museot, Rooma, 24. Laulajia esittävä punakuvioinen maljakko, 500 ja 400 luvun ekr vaihde Klassinen kausi ekr pyrkimys inhimillisen ja jumalaisen kauneuden ihanteeseen, joka pohjautuu luontoon, mutta jota hallitsee symmetria, suhteiden ja tasapainon taju Ateena johtava kaupunki Ankara tyyli ekr kontraposto aluillaan, juhlavuus ja symmetria hallitsevat 25. Kritios nuorukainen (attikalainen), marmoria, 86 cm, 485 ekr. Akropolis museo, Ateena plastisempi kuin kouros veistokset, kontraposto iduillaan Delfoin vaununajaja,, Delfoin Apollonin temppeli, pronssi, luonnollinen koko, 478 tai 474 ekr, Delfoin museo "juhlava jäykkyys" 25. Artemisionin Poseidon (tai Zeus?), ekr, pronssi, luonnollista kokoa kookkaampi, Arkeologinen kansallismuseo, Ateena, attribuutti kadonnut: kolmipiikki vai salama? 12

13 13 Täysklassinen aika ekr kontraposto (=asento, jossa ihmisruumiin vastakkaiset osat etenkin käsivarret ja jalat tasapainotetaan rytmisesti), matemaattiset suhteet, harmonian tavoittelu Polykleitos kehitti kontrapostoa, pronssiveistoksia pääasiassa tehnyt roomal. ajan kopioita, Polykleitoksen "Kaanon" yhteenveto ihmisruumiin suhteista, ei ole täysin säilynyt 26. Atleettipatsas Doryforos eli Keihäänkantaja, marmori, 198 cm, 440 ekr, ( room. kopio), Museo Arceologico Nazionae, Napoli (vaahteraton) ja Vatikaanin museot, Rooma (vaahterallinen). Polykleitoksen kerrotaan tehneen veistoksen havainnollistaakseen kaanoniaan, toteuttaa Polykleitoksen ideaa: pään on oltava 1/7 vartalon koko pituudesta ja jalkojen 3/7 kreikkalaisen figuurikuvanveiston ohje 27. Polykleitos: Diadumenos (=nuorukainen joka sitoo päähänsä voitonnauhaa), marmoria, 186 cm, n. 430 ekr, Arkeologinen kansallismuseo, Ateena. 28. Myron: Diskopolos eli Kiekonheittäjä, marmori, 152 cm, 440 ekr.,( room. kopio), marmori, Museo Nazionale Romano, Rooma (vaahteraton) ja Vatikaanin museot, Rooma (vaahterallinen). Myronilta säilynyt kaksi roomalaisajan kopiota, käytti vain pronssia hetkellisyys Hopliitit eli Riacen soturit, 400 luku ekr, pronssi, lasimassa, hopea ja kupariupotuksia, 200cm, Museo Nazionale di Reggio Calabria, löydetty merestä 1972 Feidias tehnyt Parthenonin koristelun ja tehnyt myös tuhoutuneet veistokset Akropoliilla sijainneet Athena Promakos, Athena Lemina ja valtava kullasta sekä norsunluusta tehty Athena Parthenos, Olympian kulta norsunluisen Zeus veistoksen 36. Feidias:Parthenonin läntinen päätykolmio, marmoria, 230 cm, ekr, British Museum, Lontoo Feidias: Parthenonin friisejä: läntinen friisi, ratsumies (ykistyiskohta) ja itäinen friisi: Artemis (yksityiskohta), marmoria, noin 100 cm, ekr. Akropolis museo, Ateena. 39. Kuoleva niobidi eli Nioben tytär, marmoria, 149 cm, n. 440 ekr., Museo Nazionale Romano, Rooma käsittelee kohtalon määräämää kärsimystä, tuskan tyyneys, vrt. stoalaisuus ja epikurolaisuus pyrkimys vapautua kärsimyksestä 40. Sandaalia riisuvajumalatar, marmoria, 105 cm, ekr., Athene Nike temppelin kaiteesta, Akropolis museo, Ateena Hautakivet: Sureva Athene ja Hegeon hautasteel, marmoria, n. 150 cm, n ekr, Arkeologinen kansallismuseo, Ateena Myöhäisklassinen eli esihellenistinen ekr Ateenan suuruuden aika ohi, Spartan voitto jumalien merkitys alkoi vähetä tunteiden ja alkavan liikkeen kuvausta Praksiteles kehitti kontraposton pohjalta kiasman (=ristiasento, jossa aktiivisen ja passiivisen välillä voimakkaampi vastakohtaisuus) 43. Praksiteles: Hermes ja Dionysos lapsi, marmoria, 213 cm ( roomal. kopio), Olympian museo 44. Praksiteles: Knidoksen Afrodite, marmoria, 215 cm, ( roomal. kopio), Vatikaanin museot, Rooma kylpevä jumalatar alastomana skandaali, jumalatar kuvattu kuin kuka tahansa kuolevainen 45. Lysippos: Apoksyomenos (Kaapija), marmoria 205 cm, (roomal. kopio), Museo Arceologico Nazionae, Napoli Plinius: Lysippos kuvasi atleetit sellaisina kuin näki. 46. Leokhares?: Belvederen Apollo, marmoria 224 cm, 350 ekr. ( roomal. kopio), Vatikaanin museot, Rooma 1700 ja 1800 luvun vaihteessa veistos oli monien hallitsijakuvien esikuvana vrt. Ruotsin kuningas 13

14 14 Kustaa III ja Amerikan presidentti Georges Washington 47. Hautalekythoksia, 49 cm, 400 luvun loppu ekr. Arkeologinen kansallismuseo, Ateena Hellenistinen kausi ekr 48. Lysippos: Aleksanteri Suuren muotokuva, marmoria, 41 cm, n ekr. ( roomal. kopio), Arkeologinen museo, Istanbul Aleksanteri Suuri ( ekr) muodosti suurvallan, jossa Kreikka osana hellenismi levisi koko laajaan valtioon liike, dynamiikka, dramaattisuus, tunne, voimakas pateettisuus 49. Lysippos?: Milon Venus, marmoria, 202 cm, 300 luku ekr, Louvre, Pariisi. 50. Kuoleva gallialainen, marmoria, luonnollinen koko, n ekr. ( roomal. kopio), Capitoliumin museo, Rooma. 51. Pergamonin Zeus alttari, n. 175 ekr, Athenen ja Alkyonus gigantin taistelu, (ennallistettu) Staatliche Museen, Berliini 52. Hagesandros, Polydoros ja Athanadoros: Laokoon ryhmä tai Laokoo ja hänen poikansa, marmoria, 242 cm, n luku ekr ( roomal. kopio), Vatikaanin museot, Rooma 53. Samothrakeen Nike, marmoria, 328 cm, n. 190 ekr, Louvre, Pariisi 54. Afrodite ja Pan, marmoria, n. 100 ekr, Arkeologinen kansallismuseo, Ateena 55. Artemisionin ratsastaja, pronssia, pojan koko 84 cm, ekr, Arkeologinen kansallismuseo, Ateena 56. Haavoittunut gallialainen, marmoria, 100 luku ekr, Louvre, Pariisi. 57. Miehen muotokuva, pronssia, n ekr, Arkeologinen kansallismuseo, Ateena KREIKAN ARKKITEHTUURI ulkoa koettavaa, jumalan kuva cellassa, kulttimenot suoritettiin ulkona, jossa alttari lepää pylväiden ja palkistojen varassa keskeiset rakennukset: temppelit ja teatterit Geometrinen ja itämaisten vaikutteiden kausi: temppelin kehityksen alku, suorakaiteen muotoinen rakennus + satulakatto + edessä pylväshalli, aluksi puusta (oletus) Arkaainen kausi: doorinen ja joonialainen pylväsjärjestelmä sekä megaroniin pohjautuva pohjakaava 58. Kreikkalaiset pylväsjärjestelmät: doorinen ja jooninen 59. Kreikkalaisen temppelin pohjakaavamuoto 60. Doorinen Korfun Artemis temppeli, ekr. 61. Poseidonin / Neptunuksen temppeli, 460 ekr. ja "Basilika", n. 550 ekr., doorinen, Paestum, Italia Agrigento, Sisilia: Concordin temppeli (n. 500 luku ekr) ja Heran temppelin ( ekr) pylväitä Klassinen kausi: keskeiset kulttipaikat rakennettiin: Olympia, Delfoi ja Ateenan Akropolis korinttilainen pylväs 64. Ateenan Akropolis 65. Ateenan Akropolis (rekonstruktio) 66. Mnesikles: Propylaiat, portaikkorakennelmat, ekr. 67. Iktinos ja Kallikrates: Parthenon, ekr., doorinen Mnesikle: Erektheion ja sen karyatidihalli, ekr., jooninen 71. Kallikrates: Niken temppeli, ekr., jooninen Delfoin alue (n ekr) ja Athena Pronaian tholos (=pyrötemppeli) Myöhäisklassinen ja hellenistinen kausi: teatteri kehittyi, temppelit korkea perutaisimmiksi ja syvempi, katoksellinen sisäänkäynti (vrt. roomalainen), temppeleiden kunnostus 74. Siracusan (Sisilia) teatteri, 400 luku ekr, katsojaa. 75. Epidauroksen teatteri, al. 350 ekr., yli katsojaa 14

15 Kaupunkien keskustat: Ateenan agora(rekonstruktio), Pergamonin ja Pireuksen kaavat ETRUSKIEN TAIDE 800eKr 200 ekr ydinalue Toscana tärkeimmät kaupungit: Cerveteri, Tarquinia, Vulci ja Veji, etruskit tulleet Vähästä Aasiasta vai olleet alkuperäisväestöä? roomalaisten mukaan ollut kirjallisuutta mutta vain hautakirjoituksia on säilynyt, kieli alkoi kadota Augustuksen aikoina kauppakansaa, huippukausi 600/500 ekr, alue Po joelta Napoliin, ei yhtenäinen valtio, vaan kaupunkivaltioiden löysä liitto, kaupungit joutuivat yksitellen Rooman alaisuuteen itsenäiset kaupunkivaltiot (12 kpl), joilla löyhä liittouma orjia paljon kauppa ja merenkulkukansa, jolla yhteyksiä kreikkalaisiin, foinikialaisiin ja egyptiläisiin uskonto: tuonpuoleinen, enteet, jumalia kuten Tinia, Futlus, Turms, Turan, Uni ja Menrva, enteet ja ennustukset tärkeitä hautaus uurniin, 700 ekr haudat alkoivat jäljitellä asuntoa uurnat ihmisten muotoisiksi tuhkauurna eli kasvouurna (polttohautaus), 600/500 ekr (ruumishautaus) haudat suuremmiksi sarkofagit ja hautamaalaukset, nekropolis pronssinvalajia temppelit puuta, kiviperustukset jäljellä ja joitain terrakottakoristeita, pylväiden kannattama syvä eteiskäytävä, ahtaita ei tiloja veistoksille mm. Vejin Apollo (vaikutteita kreikan arkaaisesta kuvanveistosta, poikkeus liikkeen ilmavuus) sijainnut temppelin katolla hallitsivat holvikaaren (ensimmäisen kerran monumentaalisessa rakenteessa Porta Augusta perugiassa), jonka roomalaiset omaksuivat roomalaiset lähteet: etruskeilla ollut korkeatasoinen rakennustekniikka, kaupunkisuunnittelu ja maanmittaus roomalaiset oppineet heiltä linnoitusten siltojen ja viemäreiden rakentamisen sekä omaksuneet paljon muutakin mm. gladiaattoritaistelut, triumfikulkuee, realistisen muotoluvperinteen, kreikkalaisen taiteen ihailun, temppeli, holvauksen kuvanveisto: tuffi, kalkkikivi, alabasteri, terrakotta (=poltettu savi) ja pronssi kultakorut 1. Etruskilainen ja roomalainen Italia 2. Kaiverrettu peili, jossa ennustava pappi, pronssia, 400 ekr. Peilit läpimitaltaan noin 15 cm tehty ekr ja maksan pronssivalos 3. Ihmispäinen tuhkauurna (=kanooppi), ekr., terrakotta, Chiusin kansallismuseo Aviopari, sarkofagi, terrakotta, 200 cm, 520 ekr. (arkaainen tyyli), Villa Giulian museo, Rooma 6. Seinämaalaus, Tomba dei Triclinio (huilunsoittajahauta), Tarquinia, n. 500 ekr. 7. Seinämaalaus, Leopardin hauta, Tarquinia, n. 500 ekr. 8. Torin Mars, pronssia, 140 cm, 300 luku ekr, Vatikaanin museot, Rooma 9. Pojan muotokuvapää, pronssi, ekr 10. Capitoliumin naarassusi, pronssia, 115 cm, 500 ekr, Capitoliumin museo, Rooma (nykyisin suden alla olevat kaksosopoja: Romulus ja Remus lisätty joskus välillä) 11. Arezzon Khimaira, pronssia, 138 cm, n. 450 ekr, Firenzen arkeologinen museo Temppelin rekonstruktio ja pohjakaava sekä Vejin temppelin rekonstruktio 14. Portonaccion temppelin antefiksi (Vejistä), Gorgo, terrakotta, n. 30 cm, Villa Giulian museo, Rooma 15

16 Vejin Apollo, terrakotta175 cm, ekr. Villa Giulian museo, Rooma 16. Porta Augusta, holvattu kaupungin portti, 100 l ekr., Perugia ROOMAN TAIDE 500 ekr 400/500 jkr Rooma nimen alkuperä on tuntematon, mutta roma=joki, Ruma= etruskisukunimi, rhomé (kr.)=voima, Roma=troijalaisnaisen nimi, Romulus aurasi kaupungin rajat suurkaupunki vuosina jkr noin miljoona asukasta antiikin viimeinen vaihe, roomalaisuus=maailman valta, joka säilytti ja levitti antiikin perintöä uusi keksintö=sementti talous: suurtilat, kauppa, markkinointi ja välitys uskonto: aluksi epäm., omaksuivat etruskeilta Jupiterin, Junon ja Minervan + Kreikan jumaltarustot + keisarin palvonta, 313 jkr kristinusko tasa arvoiseksi muiden kanssa Kuningasvalta ekr Romulus ia Remus perustivat Rooman 753 ekr (Titus Livius: Rooman synty ks. sivut 36 42) vallalla oli säätyjako, keskeisiä olivat patriisit ja plebeijit 17. Via Appia 312eKr, censori Appius Claudius Caecus rakennutti. (Tuija Via Appialla marraskuussa 1994). Rooman ja Napolin kautta Beneventoon kulkenut tie, jota käyttivät kauppiaat, posti ja erityisen tärkeä (kuten muutkin tiet) tie oli sotajoukoille Tasavalta aika ekr valta senaatille, virkamiehistölle ja kansankokoukselle 265 ekr Apenniinien niemimaa roomalaisille ekr kolme puunilaissotaa, Rooma kukisti Karthagon 100 ekr Rooma hallitsi Välimeren piiriä kansalaissodat: Maurius vs. Sulla Pompeius vs. Caesar Octavianus vs. Antonius Octavianus voitti nimeksi Augustus 18. Fortuna Primigenian temppeli, Palestrina, n. 80 ekr., Sulla rakennutti FortunalIe ja oman maineensa muistomerkiksi (Sulla oli saanut Palestrinassa suuren voiton kansalaisodassa) 19. Forum Boariumin pyöreä temppeli, 142 ekr, Rooma, todennäköisesti kreikkalaiset arkkitehdit 20. "Maison Carrée", 16 ekr., roomalainen temppeli, 25 x 12 m, Nimes, Ranska 21. Roomalainen akvedukti, Pont du Gard, 1. vs. ekr., Vers, Ranska vesijohtoja löytyy hyvin laajalta alueelta Eurooppaa, vanhin Aqua Appia 312 ekr Roomassa 22. Barberini patsa, roomalainen patriisi esi isineen, marmori, 165 cm, n. 30 ekr. Capitoliumin museot, Rooma. 23. Patriisin muotokuva, marmori, noin 25 cm, 80 ekr., realismi 24. Aulus Metellus, (tunnetaan myös nimellä Puhuja) pronssia, 170 cm, 1. vs. alku ekr.firenzen arkeologinen museo. veistoksilla kysyntää, muotokuvat keskeisin, ansioituneille kansalaisille pystytettiin patsaita, realismi Keisariaika 27 ekr 235 jkr Augustus otti kaikki virat itselleen, Rooma laajimmillaan Trajanuksen aikana ( jkr) taidetta ja rakennuksia tehtiin keisarin kunniaksi betoni=muurilaasti+kivimurska, levitettiin kerroksittain, muuri peitettiin tiilillä tai kivillä, marmoria käytettiin päällysteenä ja koristeena, loiston ja suuruuden symboli uutuus= valumuuri+kaaret+holvet, mahdollisti uudenlaisen tilan, roomalainen arkkitehtuuri lepää kaarien varassa ja on sisältä koettava Forum Romanum, rekonstruktio ja pohjakaava 16

17 Roomalainen kaupunkiasemakaava, Timgard, Algeria, n. 100 jkr 29. Tuija syö omenaa Timgardissa syyskuussa 1987 seuranaan Loukkolan sisarukset Anne ja Jukka vuonna 79 Vesuvius purkautui Pompeiji, Herculaneum ja Stabiae tuhoutuivat 30. Roomalainen talo, atrium, Pompeiji Roomalainen kerrostalo (rekonstruktio)ja yleinen käymälä, Ostia Ara Pacis Augustae, Augustuksen rauhanalttari, 10x11x7 m ja sen reliefejä, 160 cm, klassismi, 13 9 ekr., Rooma Augustuksen aikaansaaman rauhan ja hänen paluunsa kunniaksi, kuvattu juhlakulkue 35. Tituksen triumfikaari, 81 jkr., Forum Romanum, Rooma keisarin voitokkaan juutalaissodan kunniaksi pystytetty, riemu ja eli triumfikaaria ollut Roomassa 19 vanhin säilynyt, korkeus 5,40m, leveys 13,50 ja syvyys 4, Septimus Severuksen riemukaari, 203 jkr., Forum Romanum, Rooma keisarin voittokkaiden sotien (v. 195 ja 197) parthialaisia (nyk. iranailaisia) vastaan kunniaksi pystytetty korkeus 20m, leveys 25 m ja syvyys 11m Trajanuksen pylväs, marmoria n. 40 m, jkr., Trajanuksen Forum, Rooma ja pylvään reliefiä, alempia veistosnauhoja Trajanuksen pylväs = sarjakuvin kerrottu keisarin Daakian (nykyinen Romania) sotaretki, koristeena marmorinen reliefi nauha (91 cm korkea, 183 m pitkä), joka sisältää 150 eri tapahtumaa ja mukana noin 2500 henkilöhahmoa ja joka lienee ollut värillinen huipulla kullattu Trajanuksen patsas (korvattu 1588 apostoli Pietarin patsaalla) 39. Primaportan Augustus, marmoria, 203 cm, 1. vs alku jkr, Vatikaanin museot, Rooma klassisimi vrt. Polykleitos: Keihäänkantajan 40. Claudius Jupiterina, marmoria, propagandistinen, 43 jkr. Vatikaanin museot, Rooma Trajanuksen muotokuva, 100 jkr., marmori, etruskilaisvaik. tyyli ja roomalainen nainen, marmori, n. 90 jkr., realismi 43. Marcus Aureliuksen ratsastajapatsas, jkr., pronssia, luonnollista kokoa isompi, Capitoliumin museot, Rooma Rooman Colosseum (Amphiteatrum Flavium), jkr. mitat: 188 m x 156 m istumapaikkoja :lle seisomapaikat mukaan lukien n katsojaa Flavius sukuiset keisarit: Vespasianus, Titus ja Domitianus Titus vihki 80 jkr 100 päivää kestävin huvein Rooman Colosseum: ilmakuva ja ennallistus 49. Huvit amfiteatterissa 50. Amfiteatterin rauniot Syracusassa 51. Kilpa ajot pidettiin Roomassa Circus Maxentiuksessa 52. Roomalainen teatteri, 100 luvun alku jkr, L'Orange, Provence, Ranska ja kreikkalais roomalainen teatteri Taormina, Sisilia, rakennettu hellenistisellä kaudella,mutta roomalaiset muuttivat 100 jkr 53. Pantheon ja sen pohjaleikkaus jkr., Rooma paikalla ollut temppeli, jonka Marcus Agrippa oli rakennuttanut ekr, tulipalon jälkeen Domituan korjautti 80 jkr, paloi uudelleen ja Hadrianus rakennutti uudelleen Pantheon = kaikkien jumalien temppeli muita pyörörakennuksia oli mm. Hadrainuksen mauseoleum = Rooman Castel Sant Angelon alaosan runkona Myöhäisantiikki /500 17

18 18 epävakaat ajat,18 km pitkä muuri Rooman ympärille Diocletianuksen aikana keskitetty hallinto, kiristynyt verotus ja muuttokielto Konstantinus Suuri rakennutti uuden pääkaupungin Konstantinopolin, jakoi valtakunnan neljän caesarin hallittavaksi, kristinusko hyväksyttiin 54. Caracallan termin eli kylpylän pohjakaava jkr., Rooma Caracallan termi kylpylät keskeisiä kohtaamispaikkoja ja hygienian kannalta tärkeitä 57. Antoniuksen termi, Karthago, Tunisia 58. Konstantinuksen triumfikaari, marmoria, 21 m, jkr., Colosseumin vieressä, Rooma Konstantinus voitti Milviuksen sillalla saadun voiton kunniaksi, löi Maxentiuksen triumfissa veistoksia Trajanuksen, Hadrainuksen ja Marcus Aureliuksen ajoilta, halusi korostaa asemaansa heidän seuraajana Konstantinuksen basilika ja sen ennallistuspiirros Maxentius aloitti rakentamisen 308, 3 laivainen, keisarin kolossaalipatsas sijaitsi länsipäässä basilikasta tuli katolisen kirkon perusmuoto 61. Filippus Arabialainen, marmori, jkr., realismi 62. Konstantinus Suuren muotokuvapää, marmori, idealismi, alkujkr kuvanveistossa aluksi realismi+psvkoloqisuus, sitten realismi+idealismi ja lopuksi idealismi vuonna 395 valtakunnan jako Länsi ja Itä Roomaan vuonna 476 Länsi Rooman hajoaminen, mitä ennen länsigootit tulleet 410 Roomaan, vandaalit ryöstivät 455 Rooman, turkkilaiset valloittivat 1453 Itä Rooman eli Bysantin Hannu Laaksonen: Rooman valtakunna hajoamiseen johtaneet kriisit: 1. talouskriisi inflaatio, rankka verotus 2. yhteiskunnallinen kriisi haluttomuus julkisiib tehtäviin, riippuvuus julkisesta viljan jakelusta, väestön kehitys laskeva, palkka armeija 3. yhtenäisyyden kriisi ulkoiset uhat: germaanit ja Persian ssanidit, jatkuvat rajasodat, palkkaarmeija 4. ympäristökriisi jatkuva metsien hakkuu johti erroosioon ja viljelysmaiden heikkouteen, lyijy ja sodat, kansalaisten mukavuuden halu 5. henkinen kriisi eri uskonnot KESKIAIKA luku (Skandinavia n. 1530) renessanssihumanistit: pimeä keskiaika, lähinnä oman ajan paremmuuden korostaminen varhaiskeskiaika n. vuoteen 1000 asti : germaanien ja Rooman antiikin instituutiot vallalla sydän keskiaika (taidetyyleissä ns. romaaninen tyyli / varhaisgotiikka) Tuomas Akvinolainen, filosofia, islamilaisuuden vaikutus myöhäiskeskiaika (taidetyyleissä täys ja myöhäisgotiikka) talouden kehitys keskeisiä vaikuttajia: katolinen kirkko, luostarit, feodalismi loivat kollektiivisuuden ja turvallisuuden tunteen maailmankuva: mystiikkaa, astrologiaa, numerologiaa, magiaa tie Jumalan luo tunteen ei järjen avulla, mikä näkyy eläytymisenä Kristuksen ja pyhimysten kärsimyksiin ROMAANINEN TAIDE keskiajalla kristinuskon voitto ja paavilla hengellinen valta: kirkkojen ja luostareiden rakentaminen 18

19 19 kaupunkien elpyminen: kaupungin talojen ja linnojen rakentaminen romaaninen tyyli eli pyörökaarityyli sai nimensä italialaisten kiertelevien rakentajien mukaan levisi Länsi Eurooppaan ja syntyi paikallisia tyylejä, oma aikaisempi traditio + paikalliset materiaalit lainasi piirteitä eri puolilta: karolinkis ottolaisuudesta, myöhäisantiikista, varhaiskristillisestä ja bysanttilaisesta, islamilaisuudesta ja kelttiläis germaanisesta rakennusperinteestä arkkitehtuurille tyypillistä: basilika kirkkotyyppi, roomalainen holvaustapa, pyörökaaret, tynnyriholvi, ristiholvi, tukevat pylväät, masiivisuus ja horisontaalisuus, kirkkoja Pohjois Espanjasta ReinilIe ja Skotlannin ja Englannin rajalta Keski Italiaan 1. Romaanisen kauden Eurooppa 2. Pyhiinvaellusreitit Santiago de Compostelaan 3. 4.C lunyn luostarikirkon fasadipiirros ja pohjakaava, , kaiverrus 1700 luvulta ja Clunyn luostarikirkko, poikkilaivan eteläinen ristivarsi sekä rekonstruktiopiirros Toulousen Saint Sernin, eksterööri ja interiööri, keskilaiva Pisan babtisterio eli kastekirkko ( ) ja duomo ( ) 8. Firenzen babtisterio, Firenzen San Miniato al Monte, al Toscanassa marmoria keveämpi vaikutelma, erillinen campanille, kellotorni 10.Cefaun katedraali, aloitettu 1131, Sisilia Sisiliassa vaikutteita normanneilta 11. Autunin St. Lazare kirkon portaali, n Romaaninen kirjamaalaus, Kristus valtaistuimella, Stavelotin raamattu, Bayeux'n seinäverhon kuvitusta., Wilhelm Valloittajan Englannin sotaretki, Hastingsin taistelu, Profeetta, lasimaalaus, Augsburgin tuomiokirkko, alusta kuvataiteelle tyypillistä: arvokkuus, frontaalius, jäykkyys, seremoniallisuus ja massiivisuus maalaustaiteessa ei äkillisiä muutoksia, etupäässä kirjamaalausta, monumentaalinen kivikuvanveisto alkaa elpyä, usein kirkkorakennuksen osana GOOTTILAINEN TAIDE /1500 gotiikka, aluksi haukkumanimi, jolla tarkoitettiin kehittymätöntä, raakaa, antiikin harmonian vastaista, barbaaristen goottien jälkeläisten kehittämää leviäminen: syntyi n.1150 Ile de Francessa n.1250 levinnyt suurimpaan osaan Eurooppaa 1450 alkoi kutistuminen 1550 hävinnyt 15. Gotiikan ajan Eurooppa arkkitehtuurille tyypillisiä piirteitä: suippokaaret, tukijärjestelmä, ruodeholvaus ja kimppupilarit, vertikaalisuus, pyrkimys maalauksellisuuteen, hienostuneisuus, runollisuus alkoi Ranskasssa Saint Denisin luostarikirkon jälleen rakentaminen : apotti Suger, vanhat jo tunnetut elementit uudella tavalla: suippokaari+ruodeholvaus holvinpaino ulkotilaan yhtäjaksoinen kuoritila+keveys+valoisuus, PYHIINVAELLUSKUORI + SUIPPOKAARI + RUOTEIN VARUSTETTU RISTIHOLVI henkinen tausta: harmonia = kaikenkauneuden alkulähde, edustaa lakeja, joiden mukaan jumalainen järki on luonut maailmankaikkeuden valo = tulviessaan pyhien ikkunoiden läpi kirkkosaliin muuttuu jumalliseksi, pyhäksi valoksi numerologiaa: l = Jla, 2 = Kristuksen kaksinainen olemus, 3 = Pyhä Kolminaisuus, 4 = evankelistat, 5 = Kristuksen haavat, 6 = luominen, 7 = kuolemansyntien lukumäärä 19

20 20 Varhaisgotiikka: 16. St. Denis, Pariisin lähistöllä, kuoriosa, varhaisgotiikka, Apotti Sugerin suunnittelema, Pariisin Notre Dame, länsifasadi, varhaisgotiikka, , täysgotiikka ja keskilaiva Täysgotiikka (rayonnant tyyli) 19.Reimsin katedraalin länsifasadi, täysgotiikka, Myöhäisgotiikka (flamboyant tyyli) 20.Rouenin St. Maclou, myöhäisgotiikka, Englanti: vastaanottavainen gotiikan suhteen: Early English Style , Decorated Style , Perpendicular Saksa: hidas juurtuminen, tiili, hallikirkko Italia: marmori, kehittyi oman romaanisen tyylinsä pohjalta 21. Firenzen duomo, Milanon duomo, ai Firenzen Palazzo Vecchio, al Venetsian Palazzo Ducale, Dogen palatsi, (fasadi ) kaupunkielämän elpyminen maallinen kaupunkiarkkitehtuuri 26. Chartres'n katedraalin, eteläportaalin apostoliveistokset, Reimsin katedraalin länsiportaaliveistokset, Maria ja Elisabet, Bonnin Pietá, Saksa, uvun alku 29. Pariisin Madonna, Notre Dame, uvun alku 30. Maria ja lapsi, St. Denis, Pariisi, Chartresin katedraalin lasimaalaukset, varhaisimmat ja myöhemmät kuvataiteet: lasimaalaukset, arkkitehtuurikuvanveisto, vapaat veistokset, tyypillistä: ideaalikauneuden tavoittelu, henkisyys, eloisuus, liike ja s kaari SUOMEN KESKIAJAN KIRKKOARKKITEHTUURI ROMAANINEN KAUSI SUOMESSA n ristiretket: 1155 Pyhä Erik ja Pyhä Henrik, Lounais Suomi 1249 Birger Jaarli, Häme 1293 Tyrgils Knuutin poika, Karjala kristinusko oli tullut kauppiaiden myötä, saksalaiset, dominikaanien käännytystyö vanhimmat kirkot lienee olleet skandinaavistyyppisiä yksinkertaisia sauvakirkkoja, 1100 luvulla salvotut hirsikirkot, yksilaivainen runkohuone, idässä kapeampi ja matalampi kuori sakaristoja alettiin rakentaa kivestä, aarteiden ja ka1leuksien turvallinen säilyttäminen syynä, mannermaan kirkot tornittomia ja Ahvenanmaan tornillisia keskiaikaiset harmaakivikirkot olivat joko 1, 2 tai 3 laivaisia + puinen tynnyriholvi, risti tai tähtiholvi, pääsisäänkäynti lännessä, alttari tai kuori idässä, sakaristo pohjoispuolella ja asehuone eteläpuolella, tiili kallista koristelumateriaali, nimike harmaakivi on vakiintunut, vaikka pääosa kirkoista on rakennettu punaisesta tai punaruskeasta graniitista, rakennuksen runko tehtiin luonnonkivestä, yksityiskohdat tiilestä (toisinpäin kuin Euroopassa runko tiilestä ja yksityiskohdat veistetty kalkki tai hiekkakivestä), graniitti koettiin halvaksi ja kirkot kalkittiin valkoisiksi, eikä luonnonmateriaali ollut näkyvissä, harmaakivikirkko on 1800 luvun harha kalkki oli kulunut pois. 32. Kirkkojen jäännökset ja pohjakaavan rekonstruktio, Koroinen 33. Lemlandin kirkko, eksteriööri etelästä ja interiööri, Pyhän Birgitan kirkko, Hammarlandin kirkko lounaasta, 1200 luvun loppu (kuori 1300 ja 1400 luvun vaihde) Pyhän Katariinan kirkko, tornit palvelleet puolustusta, jonkilainen kastaali 20