Tämän lehden sisällöstä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tämän lehden sisällöstä"

Transkriptio

1 KOKEMUS & KOULUTUS

2 2 TAMPEREEN OHJAUSRYHMÄ PIIRROS HEIKKI HJELT ROVANIEMI KEMI Tämän lehden sisällöstä OULU Näillä sivuilla on tietoa kokemuskoulutuksesta niin toiminnassa mukana oleville kuin siihen vasta tutustuville. Kokemuskoulutus pohjautuu sosiaali- ja terveysalan opetusyksiköiden ja järjestöjen sekä kokemuskouluttajien yhteistyöhön. Perustyö tehdään alueellisissa ohjausryhmissä. Kolmetoista ryhmää on jo vakiinnuttanut toimintansa. Löydät niiden esittelyt sivuilta Toimintaansa käynnistävistä ryhmistä saat lisätietoa sivulta 22. Kokemuskoulutuksen sydän ovat kokemuskouluttajat. Heistä yhden pitkään toimineen tapaat seuraavalla aukeamalla ja muutaman hänen noin 360 kollegastaan sivuilla Valtakunnallisen ohjausryhmän esittely on sivuilla ja mukana olevien liittojen ja yhdistysten yhteystiedot sokerina pohjalla sivulla 23. Mukavia lukuhetkiä! VAASA SEINÄJOKI PORI TURKU YLIVIESKA KOKKOLA TAMPERE HÄMEENLINNA HELSINKI KUOPIO JYVÄSKYLÄ MIKKELI KOKEMUS & KOULUTUS toimitus LAPPEENRANTA JOENSUU Kokemuskoulutuksen alueellisia ohjausryhmiä on 18. Viidellä kartassa vihreällä merkityllä toiminta on vasta käynnistymässä. Lapin ryhmä toimii Kemissä ja Rovaniemellä. Satakunnan ryhmä toimii Porista ja Kanta-Hämeen ryhmä Hämeenlinnasta käsin. Pääkaupunkiseudun ryhmä toimii Uudenmaan alueella. Vaasassa toimii sekä suomen- että ruotsinkielinen ryhmä. Jaana Hirvonen puh Taitto Heikki Hjelt, Markkinointipörssi Oy, Helsinki Henkilö- ja ryhmäkuvat Heikki Hjelt, ellei kuvien yhteydessä muuta mainita. Eri paikkakuntia kuvaavat kuvituskuvat on saatu käyttöön paikkakunnan matkailu-/turistitoimistolta, mistä lehden toimitus esittää lämpimät kiitokset.

3 TAMPEREEN OHJAUSRYHMÄ 3 HYVÄ LUKIJA, Muutama vuosi sitten eurooppalaisessa lääkärikongressissa järjestäjät olivat saaneet radikaalin idean. Perus- ja kaksoissokkotutkimustulosten raportoinnin keskellä oli ilmielävä australialainen potilas kertomassa, miten sairaus on vaikuttanut hänen elämäänsä ja arkeensa. Kongressin osallistujat olivat haltioissaan. Huomasin olevani joukon keskellä hiukan yllättänyt. Johtuiko innostus vieraan kaukaisesta kotimaasta vai tämän maagisesta äänestä? Potilaitahan voisi kohdata ja heidän tarinoitaan kuulla omalla vastaanotolla joka päivä. Miksi pitäisi lähteä merta edemmäksi kalaan? Sitten oivalsin, että välillä tarvitaan etääntymistä omasta kiireestä, työpöydästä, potilashallintajärjestelmästä ja testituloksista, jotta voisi oikeasti keskittyä siihen, mitä potilailta voi oppia. Parhaimmillaan oppi heijastuu takaisin työpöydän ääreen omien potilaiden kohtaamiseen. Kokemuskoulutus palvelee tätä samaa tarkoitusta. Se on toimintaa, jossa sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa käytetään kokemustietoa opetusta täydentämässä. Eri tavoin sairastuneet ja vammautuneet ihmiset sekä heidän läheisensä jalkautuvat kertomaan, miten sairastuminen tai vammautuminen on vaikuttanut kokijansa arkeen. Kokemuskoulutus perustuu sosiaali- ja terveysalan opetusyksiköiden ja järjestöjen sekä kokemuskouluttajien yhteistyöhön. Yhteinen työkalu on hyvin toimivat alueelliset ohjausryhmät, joissa sovitaan käytännöistä ja koordinoidaan toimintaa. Toiminnan sydän ovat kokemuskouluttajat, joita ilman ei toimintaakaan olisi. Kukaan kokemuskouluttaja ei kuitenkaan toimi yksin, vaan hänellä on joku taustajärjestöistä tukenaan. Valtakunnallinen kokemuskoulutuksen ohjausryhmä luotsaa toimintaa, antaa suosituksia ja linjaa käytäntöjä, jotta toiminta pysyisi strukturoituna ja laadukkaana koko maassa. Toiminta on todettu hyväksi. Siitä hyötyvät kaikki, mutta haasteitakin on. Kokemuskoulutusta ei vieläkään tunneta tai osata hyödyntää riittävästi. Niukkenevat taloudelliset resurssit järjestöissä ja opetusyksiköissä uhkaavat sen käyttöä. Myös ammattikorkeakoulu-uudistus voi pahimmillaan vähentää mahdollisuuksia kokemuskoulutukseen tuntiopetuksessa, mutta samanaikaisesti lisätä sen mahdollisuuksia yhteistyöprojekteissa. Toimintaympäristön muuttuessa myös kokemuskoulutusta tulee päivittää, jotta se vastaisi muuttuvaan tarpeeseen, kuitenkaan unohtamatta ydintä kokemuksellisuutta. Kokemustieto otetaan nyt vakavasti. Se on miltei trendikästä. Meillä on kokemuskouluttajien ja -asiantuntijoiden lisäksi kokemustiedottajia, -arvioijia ja -tutkijoita. Onko rakkaalla lapsella monta nimeä? Kaikki perustuu kokemukselle, mutta toimenkuva suuntaa kokemustiedon käyttöä. Kokemustoiminnan rikkaus kannattaa hyödyntää ja kokemuskentällä toimivien yhdistää voimansa, kokemustiedon arvostuksen ja käytön vakiinnuttamiseksi. Kokemuskoulutusverkosto on siihen halukas ja valmis. Kokemuskoulutus on kova juttu! Jaana Hirvonen Päätoimittaja, KOKEMUS & KOULUTUS

4 4 YKSI ENSIMMÄISISTÄ JO 25 VUOTTA KOKEMUSKOULUTTAJANA Hän oli 22-vuotias, kun ensimmäiset oireet tulivat: nivelarkuutta, kipua ja väsymystä. Kun oireet olivat kestäneet aikansa, hän hakeutui lääkäriin. Tämä arveli, että kysymyksessä voisi olla nivelreuma. Oli vuosi Mutta sitten tuli rakkaus, muutto pohjoiseen ja uusi lääkäri, joka epäili oireita enemmänkin psyykkisiksi. Marke Martimo pystyy vieläkin palauttamaan tarkasti mieleensä, miltä se tuntui, kun ei tullut kuulluksi. Vanhainkodin johtajana häneen luotettiin ja hänellä oli vastuu monen ihmisen hyvinvoinnista, mutta kun hän kertoi omista vaivoistaan, niitä ei otettu todesta. Diagnoosi viivästyi ja oireille, nivelreumalle, saatiin nimi vasta vuonna Silloin Markella kävi jo ensimmäistä kertaa mielessä, että lääkärit ja terveydenhuollon ammattilaiset pitäisi saada paremmin kuulemaan potilaita. Hän osallistui aktiivisesti Keminseudun reumayhdistykseen toimintaan ja oli pian mukana myös Reumaliiton luottamusjohdossa.

5 TAMPEREEN OHJAUSRYHMÄ 5 KUVA RIITTA KATKO osahankkeena oli potilasluennoijien kouluttaminen sairaanhoito-oppilaitoksiin. Rahoitus saatiin vuonna Marke oli mukana kouluttajana, kun ensimmäiset potilasluennoijat koulutettiin. Kalevi Lampinen ja Marke ja Olavi Martimo Suomen Reumaliiton kesäpäivillä Marke ja Olavi Martimo ja Kirsti Yli-Korkala Keminseudun Reuma ry:n toimiston avajaisissa. Elettiin 1980-lukua ja ajatus potilaiden kokemuksien hyödyntämisestä ammattilaisten koulutuksessa ja hoidon kehittämisessä voimistui. Järjestötyötä voisi ehkä käyttää kanavana kokemustiedon välittämiseen, Marke mietti. Marke puhui ajatuksistaan silloisille Reumaliiton järjestöpäällikölle Sirpa Aallolle ja toimitusjohtaja Kaarina Laine-Häikiölle. Molemmat innostuivat asiasta. Liitossa puhuttiin yhteishoidosta, jonka ytimessä oli, että potilaan pitäisi saada osallistua hoidon suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Lääkintöhallitukselta haettiin rahoitusta yhteishoitoa edistävään projektiin. Yhtenä Kuin urheilusuoritus Välillä Marke on pitänyt taukoa puhuttuaan itsensä tyhjäksi erilaisissa koulutustilaisuuksissa tai kun sairaus on vaatinut keskittymistä oman toimintakyvyn muutosten jäsentämiseen, mutta ura kokemuskouluttajana on jatkunut 25 vuotta. Kaikkien näiden vuosien jälkeenkin kokemuskoulutuksessa on jotain erityistä, aivan omalla tavallaan virittävää. Moni muu asia on jäänyt jo taakse, mutta kokemuskoulutuksessa on yhä kipinää. Kokemuksellisuus on edelleen kova juttu opiskeli joille ja tunnelma on usein käsikosketeltava. Se velvoittaa toimimaan. Hyvin sujunut alustus on kuin urheilusuoritus. Siinä ylittää itsensä, ja se on hyvin palkitseva kokemus, Marke summaa. KUVA RIITTA KATKO Kokemus elää Kun ura kokemuskouluttajana on kestänyt useamman vuosikymmenen, niin toimintaympäristö on ehtinyt muuttua, samoin oma tarina. Marken kohdalla sairaus on ollut ärhäkkä vaikeavammaisuuteen asti. Oma tarinani on kasvanut elämänkokemusteni myötä. Aluksi puheenvuoroni liittyivät hoitotilanteiden vuorovaikutukseen ja asiakkaan kohtaamiseen. Vaikeavammaisuuden myötä näkökulmani on myös avartunut avustettavana olemiseen, Marke kertoo. Marken kokemuksista ovat kuulleet tuhannet sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät. Uskon sen vaikuttaneen heihin ja heidän tapaansa kohdata asiakas. Kiitos Marken, minäkin olen hänen ansiostaan parempi ammattilainen.

6 6 JOENSUUN ALUEELLINEN OHJAUSRYHMÄ YKSISSÄ TUUMIN JOENSUUSSA Järjestöjen yhteistyötä kokemuskoulutustoiminnassa kokeiltiin Joensuussa ensimmäistä kertaa Polku-projektin käynnistyessä vuonna Yhteinen toiminta hiipui projektin loppuessa, kuten monella muullakin paikkakunnalla. Osa kokemuskouluttajista jatkoi silti sinnikkäästi ja useissa järjestöissä asiaa pidettiin esillä. Toiminta käynnistettiin uudestaan vuonna 2009 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ammatti- ja aikuisopistoissa sekä ammattikorkeakouluissa. Toimintaa koordinoivan ohjausryhmän puheenjohtajana toimii koulutussuunnittelija Lea Lihavainen OK-opintokeskuksesta. Toiminta on tuttua hänelle jo Polku-projektin alkuajoilta Pohjois-Suomesta, jolloin hän toimi silloisten tutorien kouluttajana viestinnässä ja vuorovaikutuksessa. Pidin toimintaa heti hyvin tärkeänä toimintamuotona, Lea kertoo. Joensuun ohjausryhmän tavoitteena on tukea ja auttaa kokemuskouluttajia heidän tehtävässään, välittää tietoa valtakunnallisesta toiminnasta ja järjestää kokemuskouluttajatoimintaa esittelevää toimintaa. Ajankohtainen haaste kokemuskouluttajatoiminnan kehittämisessä Lean mielestä on kokemuskouluttajien jaksamisen tukeminen. Kokemuskouluttajat voisivat lisätä omaa jaksamistaan esimerkiksi keskinäisellä sähköisellä yhteydenpidolla tai kokoontumalla vertaisopintoryhmänä, jossa he voisivat jakaa niin hyviä kuin haasteellisiakin kokemuksiaan. Kun Leaa pyytää kiteyttämään käsityksensä toiminnasta, vastaus tulee kuin Apteekin hyllyltä: Pohjois-Karjalan ohjausryhmällä on hyvä ja mukava yhteinen fiilis. Toiminta halutaan yksissä tuumin laajentaa ja kehittää. Kokemuskoulutus on parhaimmillaan, kun tulevat ammattilaiset ymmärtävät, miten sairaus tai vamma vaikuttaa elämään kokonaisvaltaisesti. Toiminta pähkinänkuoressa Ohjausryhmä kokoontuu 2 4 kertaa vuodessa 15 kokemuskouluttajaa Mukana 8 järjestöä Vuosittainen yhteinen virkistystapaaminen Aikajana 1997 Toiminnan käynnistyminen 2002 Ensimmäiset tutorit koulutettiin 2009 Uusien kokemuskouluttajien koulutus ja alueellisen ohjausryhmän perustaminen 2011 Toiminnan vakiintuminen 2013 Esittäytyminen Karelia-ammattikorkeakoulussa ja kokemuskouluttajien jatkokoulutus Lisätietoa Joensuun alueellisesta toiminnasta: puh

7 KANTA-HÄMEEN ALUEELLINEN TAMPEREEN OHJAUSRYHMÄ 7 YKSIVUOTISSYNTTÄRIT KANTA-HÄMEESSÄ Alueellisten ohjausryhmien kuopuksiin lukeutuvan Kanta-Hämeen ryhmän toiminta kattaa Hämeenlinnan, Forssan ja Riihimäen seudut, vaikka toiminta onkin vielä aluksi keskittynyt Hämeenlinnaan. Ohjausryhmän alueella toimivat Hämeen ammattikorkeakoulu, Koulutuskeskus Tavastia Hämeenlinnassa, Forssan ammatti-instituutti Forssassa sekä Hyrian toimipiste Riihimäellä. Ensimmäisen toimintavuoden aikana toiminta on edennyt ripeästi aina huhtikuussa 2012 pidetystä ohjausryhmän perustamiskokouksesta jo vuoden kuluttua järjestettyyn hakuun kokemuskouluttajakoulutukseen. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimiva Minna Hotta Omaiset mielenterveystyön tukena Kanta- Häme ry:stä kertoo kiinnostuneensa kokemuskoulutustoiminnasta, kun kuuli siitä keskusliitosta. Hän pyysi kokemuskouluttajaa Kanta-Hämeen yhdistyksen luennoille tuomaan omaisnäkökulman lääkärin osuuden rinnalle. Siitä se sitten lähti. Halusin lähteä edistämään kokemuskouluttajien käyttöä laajemminkin alueellamme. Järjestötyöntekijänä koen, että tehtäväni on edistää jäsenten äänen kuulumista niin oman järjestön sisällä kuin laajemmin yhteiskunnassa. Tähän kokemuskouluttajatoiminta tarjoaa hyvän mahdollisuuden, Minna sanoo. Koska toiminta on nuorta, ei ohjausryhmälläkään ole vielä vakiintuneita toimintatapoja. Tarkoituksena on edistää kokemuskoulutusta ja lisätä sen tunnettuutta niin oppilaitoksissa, alue- ja paikallisjärjestöissä kuin suuren yleisönkin keskuudessa. Tavoitteena on laatia aina vuosisuunnitelma, jossa kokemuskouluttajille, oppilaitoksille sekä aluejärjestöille/paikallisyhdistyksille suunnataan omia tilaisuuksia. Käytännön järjestelyt jaetaan ohjausryhmäläisten kesken. Parhaimmillaan kokemuskoulutus on yksittäisen ihmisen kokemuksen muuntumista vaikuttamisen välineeksi, jolla edistetään isomman väestöryhmän asiaa. Toiminta pähkinänkuoressa Ohjausryhmä kokoontuu kuusi kertaa vuodessa 10 kokemuskouluttajaa ja noin 25 luentoa vuodessa Mukana 8 järjestöä Ensimmäinen vuosi 4/12 Ohjausryhmä perustettiin 5/12 Ensimmäinen tapaaminen paikallisyhdistyksille 8/12 Kysely liitoille kokemuskouluttajien tarpeesta Kanta-Hämeessä 9/12 Info kokemuskoulutuksesta Koulutuskeskus Tavastian opettajille 11/12 Ensimmäinen kokemuskouluttajien tapaaminen 01/13 Toinen tapaaminen paikallisyhdistyksille 02/13 Kokemuskoulutuksen esittely järjestöpäivässä Hämeen ammattikorkeakoulussa 04/13 Tilaisuus kokemuskouluttajatoiminnasta kiinnostuneille 04/13 Haku koulutukseen 09/13 Kokemuskouluttajien peruskoulutuksen käynnistyminen Lisätietoja Kanta-Hämeen alueellisesta toiminnasta: puh

8 8 VAASAN TAMPEREEN KUOPION ALUEELLINEN OHJAUSRYHMÄ OHJAUSRYHMÄ KONKARITOIMIJA KUOPIOSTA Kuopion alueellinen ohjausryhmä on yksi pisimpään toimineista. Toiminta käynnistyi vuonna 1999 Pohjois-Savossa, erityisesti Kuopiossa ja Iisalmessa. Toimintaa on viritelty myös Varkaudessa. Vuosien mittaan on syntynyt monenlaisia toistuvia tapahtumia ja uusia malleja mm. markkinointiin ja verkostoitumiseen. Kuopiossa on perinteitä ja toiminta on arvostettua. Kokemuskouluttajia on peräti 41 viidestätoista järjestöstä. Tiettävästi Kuopiossa toimii myös ainoa kokemuskouluttajien itseohjautuva työnohjausryhmä. Erilaisia kokemuskoulutustilaisuuksia on vuosittain keskimäärin 90. Niihin osallistuu noin 1600 opiskelijaa, kertoo ohjausryhmän puheenjohtaja Annukka Tuovinen. Hän toimii Suomen Parkinson-liiton aluetyöntekijänä ja liiton valtakunnallisena vastuuhenkilönä kokemuskoulutustoiminnassa. Ohjausryhmän sitoutunut ja ahkera toiminta on mahdollistanut Kuopion alueen vahvan kokemuskoulutustoiminnan. Alueelle on siunaantunut myös hurjan hyviä ja kehittämisintoisia kokemuskouluttajia, hän jatkaa. Mutta haasteitakin vielä on, kuten entistäkin tehokkaampi markkinointi sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Töitä riittää kaikkien opettajien saamisessa tietoisiksi asiasta, sillä yhteysopettajien resurssit eivät riitä toiminnan markkinoimiseen kaikkiin yksiköihin. Yksi uusi kohde on Itä-Suomen yliopisto, jonka kanssa on käynnistetty yhteistyötä. Myös OPM pitää saada mukaan toimintaan, Annukka peräänkuuluttaa. Toiminta on parhaimmillaan, kun tarina herättää opiskelijat pohtimaan asioita sairastavan tai omaisen näkökulmasta. Toiminta pähkinänkuoressa Ohjausryhmä kokoontuu keskimäärin neljä kertaa vuodessa 41 kokemuskouluttajaa Mukana 15 järjestöä Keväinen virkistystapahtuma ja pikkujoulu Poimintoja vuosien varrelta 1999 Toiminta alkaa, järjestöpäivät oppilaitoksissa 2002 Ensimmäiset vuosittaiset Kokemuskoulutuspäivät ja Pestuumarkkinat 2003 Yhdessä uusille poluille -seminaari 2004 Polku-päivät käynnistyvät 2005 Kuopion Polku-toimintamallin kehittäminen 2006 Kokemuskouluttajien peruskoulutus, Tietoiskuviikkoja oppilaitoksissa vuotisjuhlavuosi, juhlaseminaari ja muita tapahtumia 2010 Yhteistyö Elävän kirjaston kanssa alkoi, KOKO-vertaistukiryhmän toiminnan kokeilu 2011 Kokemuskouluttajat mukana KYS:ssä potilasohjauksen kehittämisryhmässä ja kotiuttamishankkeessa 2012 Kokemuskouluttajien peruskoulutus, yhteistyön käynnistyy Itä-Suomen yliopiston kanssa Lisätietoa Kuopion alueellisesta toiminnasta: puh

9 LAPPEENRANNAN ALUEELLINEN VAASAN TAMPEREEN OHJAUSRYHMÄ SAIRAAN KAUNIS ELÄMÄ LAPPEENRANNASSA Kun Kaakkois-Suomen MS-yhdistykselle tuli kutsu ensimmäiseen Polku-projektin kokoukseen Lappeenrannassa, niin juuri yhdistyksen puheenjohtajaksi valittu Sirkku Perttula osallistui kokoukseen. Siitä käynnistyi Lappeenrannan alueellisen ohjausryhmän toiminta vuonna Siitä asti Sirkku on ollut mukana toiminnassa. Taustansa ansiosta asia tuntui hänestä heti mielekkäältä, olihan hän ollut ammattikoulussa ravintotalousalan opettajana. Aluksi hän toimi järjestön edustajana ja yhteyshenkilönä, mutta kun kokemuskouluttajia kaivattiin lisää, ryhtyi hän itsekin kokemuskouluttajaksi. 9 Ohjausryhmä toimii Lappeenrannan ja Imatran alueilla. Mukana on kuusi kokemuskouluttajaa, yksi kustakin mukana olevasta järjestöstä. Vilkkaimmillaan kokemuskoulutustilaisuuksia on ollut 40 vuodessa, mutta vuonna 2012 niitä oli yhdeksän. Tällä hetkellä alueellisen ohjausryhmän yhteyshenkilönä toimiva Sirkku kertoo, että ammattikorkeakoulu, jossa he toimivat, ei ole enää muutamaan vuoteen järjestänyt opiskelijoille vapaasti valittavia kursseja. Se on vähentänyt toimintaa ratkaisevasti. Aikaisemmin meillä oli moniammatillinen opintokokonaisuus Sairaan kaunis elämä, johon pystyi osallistumaan opiskelijoita kaikilta opintoaloilta niin fysioterapiasta ja toimintaterapiasta kuin sairaanhoito- ja terveydenhoito- sekä sosiaalialalta, Sirkku kertoo. Opintokokonaisuus oli yksi ensimmäisiä, johon kokemuskouluttajat osallistuivat aktiivisesti Suomessa. Se herätti kiinnostusta laajemminkin. Tällä hetkellä olemme suoraan sanoen huolestuneita toiminnan jatkosta, hän lisää. Olemme katsoneet tärkeäksi muistuttaa opettajia olemassaolostamme, koska opettajat voisivat käyttää meitä nykyistä enemmän. KUVA SEIJA VÄRTÖ Sirkulla onkin ainutlaatuinen sekä opetuksellinen että kokemuksellinen näkökulma kokemuskoulutuksen mahdollisuuksiin. Paras kokemani tilanne oli niin sanottu tutoriaalinen opiskelu, jossa kävin ensin kertomassa pienelle ryhmälle opiskelijoita oman tilanteeni pääpiirteittäin. Opiskelijoilla heräsi lisää kysymyksiä. Viikon aikana he hakivat vastauksia kysymyksiinsä ja miettivät, mistä minulle olisi seuraavaksi hyötyä. Sitten tapasimme uudestaan. Opiskelijat kertoivat, mitä olivat löytäneet ja minä täydensin heidän kertomaansa omien kokemusteni pohjalta. Kaikki osapuolet, opettajaa myöten, olivat tyytyväisiä, Sirkku korostaa. Lappeenrannan ohjausryhmä Kokoontuu 3 4 kertaa vuodessa Suunnittelee, toteuttaa ja seuraa toimintaa Kehittää uusia toimintatapoja Kokoonpano neljä kokemuskouluttajaa ja kaksi opettajaa Puheenjohtajaa ja sihteeriä ei ole, jokainen laatii muistion vuorollaan Yhdyshenkilö, joka pitää yhteyttä kokemuskouluttajiin Muistiot lähetetään myös kokemuskouluttajille Kuvassa vasemmalta alueellisen ohjausryhmän aktiiveja: Lappeenrannan ammattikorkeakoulun nyttemmin eläkkeelle jäänyt fysioterapian opettaja Anneli Hartikainen ja sairaanhoidon opettaja Piia Halonen, kokemuskouluttaja Seija Värtö Suomen Nivelyhdistyksestä ja alueellisen ohjausryhmän puheenjohtaja Sirkku Perttula. Lisätietoa Lappeenrannan alueellisesta toiminnasta: puh

10 10 LAPIN TAMPEREEN ALUEELLINEN OHJAUSRYHMÄ OHJAUSRYHMÄ LUOVALLA OTTEELLA LAPISSA KUVA MIRA KARHU Järjestöjen kokemuskoulutustoimintaa aikoinaan virittäneen Polku-projektin yhdeksi hankepaikkakunnaksi valittiin Rovaniemi. Siellä koulutettiin kokemuskouluttajia, joista osa on toiminut tähän päivään asti, kuten Timo Korva Parkinson-liitosta. Kun Kokemuskoulutuksesta pätevää -hankkeessa etsittiin vuonna 2009 paikkakuntia uusimuotoisen kokemuskoulutuksen pilotointiin, Kemi Tornio -alue halusi mukaan. Koulutuksen myötä perustettu alueellinen ohjausryhmä otti viime vuonna kopin koko Lapin läänin kokemuskoulutuksen luotsaamisesta. Lapin alueellisessa ohjausryhmässä toimii puheenjohtajana Marke Martimo ja yhteyshenkilönä vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Mira Karhu Pohjoisen Yhteisöjen tuki Majakka ry:stä, joka on toiminnallaan tukenut kokemuskoulutuksen organisointia alueella. Käytännön työhön on osallistunut aktiivisesti myös sosionomiopiskelija Tarja Mäyrä, joka on ollut tekemässä opinnäytetyötä kokemuskouluttajuudesta Pohjois-Suomen alueella ja järjestänyt kokemuskouluttajille vertaistapaamisia. Tärkeä yhteistyökumppani Rovaniemellä on ollut Neuvokas ry., joka on koordinoinut sikäläisten kokemuskouluttajien toimintaa. Toiminnassa on mukana noin 28 kokemuskouluttajaa. Mira Karhu tutustui toimintaan pari vuotta sitten hypähdettyään Kemi-Tornion kokemuskouluttajapilottiin koordinaattoriksi vain muutama kuukausi töiden alkamisesta. Olipahan shokkialoitus, mutta sille tielle jäin, Mira muistelee huvittuneena. Lapin kokemuskoulutustoimintaa leimaa luovuus ja ennakkoluulottomuus sekä verkostoituminen eri suuntiin. Esimerkiksi keväällä 2012 kokemuskouluttajat jalkautuivat esteettömyystapahtumaan Kemin teknilliseen ammattikorkeakouluun muistuttamaan opiskelijoita ihmisten erilaisista tarpeista ympäristön suhteen. Koulutus ja vertaistuki painottuvat työssämme, jotta kokemuskouluttajat jaksaisivat tehtävässään, Mira kertoo. Syksyllä toteutetaan kokemuskouluttajien peruskoulutus, jossa vanhat kokemuskouluttajat toimivat mentoreina uusille. Kivalojen seutuopistossa järjestetään lukukautena luentosarja Täyttä elämää sairaudesta huolimatta, jossa kokemuskouluttajat kertovat elämästään sairauden kanssa. Lisäksi kokemuskouluttajille on suunniteltu vuodelle 2014 jatkokoulutusta, joka voitaisiin toteuttaa vertaistapaamisten yhteydessä. Toiminta on mielettömän tärkeää kaikille osapuolille. Kokemuskouluttajat ovat oikeita ihmisiä, jotka opiskelijat tulevat muistamaan aina. Kokemuskouluttajat ovat myös esimerkkinä muille ihmisille, jotka saavat rohkeutta tulla omilla kasvoillaan ja tarinallaan mukaan rakentamaan yhteiskuntaa kaikille sopivaksi, tiimi toteaa yhteen ääneen. Lisätietoa Lapin alueellisesta toiminnasta: majakkatalo.fi, puh

11 OULUN ALUEELLINEN TAMPEREEN OHJAUSRYHMÄ OHJAUSRYHMÄ 11 OULUSSA KEHITETÄÄN KOKEMUKSELLA Oulu on yksi kokemuskoulutuksen konkaritoimijoista. Alueella on ollut toimintaa vuodesta Ohjausryhmä toimii Oulun lisäksi Kempeleen, Muhoksen, Haapaveden ja Ylivieskan alueilla. Ohjausryhmä on peräti viisitoistahenkinen ja sen jäsenistä on koottu myös viestintä- ja koulutustyöryhmät. Tällä hetkellä ohjausryhmää luotsaa järjestösuunnittelija Anne Savuoja, Psoriasisliiton Pohjois- Suomen aluetoimistosta. Ohjausryhmän keskeisiä tehtäviä Oulun alueella ovat toiminnan koordinointi, sopimusten tekeminen ja yhteydenpito oppilaitosten ja yhdistysten kanssa, markkinointi, koulutusten järjestäminen ja kokemuskouluttajien jaksamisen tukeminen, Anne listaa. Annella on juhlavuosi, sillä hän on työskennellyt Psoriasisliitossa 20 vuotta. Se antaa perspektiiviä yhteistyöhön ja kehittämiseen. Hän on ollut mukana alusta asti mm. kehittämässä Oulun Kumppanuuskeskusta, jossa toimii 30 sosiaali- ja terveysalan järjestöä. Kumppanuuskeskus antaa luontevan alustan järjestöjen yhteistyölle myös kokemuskoulutuksessa. Kokemuskoulutushan perustuu laajalle kumppanuusverkostolle ja meillä on täällä ihana tiimi, jolla on yhteinen tahtotila, Anne kuvaa toiminnan vahvuuksia. Haasteitakin on. Resurssit niukkenevat niin järjestöissä kuin opetusyksiköissä. Miten näissä olosuhteissa varmistetaan kokemuskoulutuksen jatkuvuus, kun opettajat eivät aina muista pyytää kokemuskouluttajia mukaan silloinkaan, kun se olisi mahdollista. Kumppanuuskeskus antaa kokemuskoulutukselle rakenteellisesti ja toiminnallisesti kiinteämmän pohjan. Konkreettinen kanava keskinäisen viestinnän kehittämiselle on puolestaan alueellisen järjestötyön verkkosivu Kehittyvä yhteistyö järjestöjen kesken luo resursseja, näkyvyyttä ja iloa toimintaan, Anne muistuttaa. Ajassa olevista haasteista huolimatta hänen visionsa kokemuskoulutuksen tulevaisuudesta on vankka. 10 vuoden kuluttua kokemuskoulutus on arvostettu ja itsestään selvä osa opetusta ja kokemuskouluttajat ovat jalkautuneet opetusyksiköiden lisäksi työpaikoille, Anne vakuuttaa. Kokemuskouluttajan tarina on elävästä elämästä. Sitä saa kuunnella hiirenhiljaa. Toiminta pähkinänkuoressa Ohjausryhmä kokoontuu 6 10 kertaa vuodessa 59 kokemuskouluttajaa Mukana 26 järjestöä/yhdistystä Seitsemän oppilaitosta on tehnyt kokemuskoulutussopimuksen Vuosittainen Polku-tapaaminen toiminnassa mukana oleville oppilaitoksille ja yhdistyksille Vuosittainen täydennys- ja jatkokoulutustapaaminen kokemuskouluttajille Lisätietoa Oulun alueellisesta toiminnasta: puh. (09)

12 12 PÄÄKAUPUNKISEUDUN JOENSUUN OHJAUSRYHMÄ ALUEELLINEN OHJAUSRYHMÄ PÄÄKAUPUNKISEUTU UUDENMAAN KOKEMUSKOULUTTAJIEN KOKOAJANA TAUSTAKUVA HEIKKI HJELT Pääkaupunkiseudun alueellinen ohjausryhmä on toiminut kolme vuotta. Yhtenä pontimena sen perustamiselle oli osana Kokemuskoulutuksesta pätevää -hanketta Helsingissä syksyllä 2009 järjestetty kokemuskouluttajien pilottikoulutus. Nimestään huolimatta Pääkaupunkiseudun ohjausryhmän toimintaan voivat osallistua kaikki Uudenmaan alueen kokemuskouluttajat. Ohjausryhmä on määritellyt pääasialliseksi tehtäväkseen kokemuskoulutustoiminnan näkyvyyden edistämisen opetusyksiköissä pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa. Toiminnan tavoitteita ollaan päivittämässä ensi vuoden alussa. Ohjausryhmässä on mukana kolme järjestöjen edustajaa, kaksi opetusyksiköiden edustaja ja kaksi kokemuskouluttajaa. Järjestöedustajia ja kokemuskouluttajia mahtuisi enemmänkin ohjausryhmään mukaan, vinkkaa puheenjohtajana toimiva Mira Airola. Mira toimii Iholiitossa järjestösuunnittelijana ja vastaa liiton kokemuskoulutustoiminnasta. Kokemuskoulutusverkoston suunnittelijana toimiva Lauri Honkala on myös osallistunut ohjausryhmän kokouksiin. Alueellisten ohjausryhmien toiminnan tukeminen on kokemuskoulutusverkoston keskeisiä tehtäviä etenkin silloin, kun niiden toiminta käynnistyy. Siksi on ollut hyödyllistä ja opettavaista osallistua käytännössäkin muutamien alueellisten ohjausryhmien toimintaan, jotta saisin kuvan siitä, mitä haasteita, mutta myös mahdollisuuksia toiminnassa on, Lauri kertoo. Kaikki voittavat Kokemuskoulutus on win win win -toimintaa. Siinä voittavat kaikki. Kokemuskouluttajille tilaisuudet ovat palkitsevia ja innostavia. Opiskelijoille ne ovat ainutlaatuisia oppimistilanteita ja oppilaitoksille mahdollisuus monimuotoistaa opetusta. Lähitulevaisuuden kehittämistyössä Mira pitää erityisesti markkinointia yhtenä painopisteenä. Kokemuskouluttajat ja opettajat voisivat yhdessä suunnitella, missä kaikessa kokemuskouluttajia voitaisiin käyttää. Sitten se pitäisi tehdä näkyväksi markkinoinnilla, jota ei voi koskaan tehdä liika, Mira muistuttaa. Toiminta pähkinänkuoressa Ohjausryhmän toimikausi on kaksi vuotta Ohjausryhmä kokoontuu 3 4 kertaa vuodessa Noin 55 kokemuskouluttajaa Mukana 15 järjestöä Lisätietoa pääkaupunkiseudun alueellisesta toiminnasta: puh. (09)

13 SATAKUNNAN ALUEELLINEN OHJAUSRYHMÄ AVOIMIN MIELIN SATAKUNNASSA Satakunnan alueen ohjausryhmä on toiminut muutaman vuoden ajan Porin, Rauman, Kankaanpään ja Harjavallan alueilla. Ohjausryhmä koostuu viidestä järjestöedustajasta, kahdesta kokemuskoulutta - jasta ja neljästä opetusyksiköiden edustajasta. KUVA JAAKKO VIITALA TAUSTAKUVA ESA KYYRÖ 13 Kun Jaakko Viitala tuli vuoden 2012 lopussa Omaiset mielenterveystyön tukena Länsi-Suomen yhdistyksen toiminnanohjaajan sijaiseksi, hän hyppäsi myös kokemuskoulutuksen maailmaan. Sain samalla pestin alueellisen ohjausryhmämme puheenjohtajaksi ja kokoonkutsujaksi, Jaakko muistelee. Jaakon kokemuksen mukaan, monissa opetusyksiköissä on otettu avoimin mielin vastaan informaatiota kokemuskoulutustoiminnasta ja kokemuskouluttajia myös hyödynnetään Satakunnassa lisääntyvässä määrin. Olen ollut seuraamassa oman järjestömme kokemuskouluttajaa oppilaitoksessa. Opiskelijat kuuntelivat häntä todella keskittyneesti. Jos on kyynel joskus herkässä kokemuskouluttajalla hänen muistellessaan selviytymistään, ei se kaukana ole kuulijoiltakaan, Jaakko kuvaa. Kokemuskoulutusta aiotaan markkinoida Satakunnan alueen opetusyksiköille muun muassa opinnäytetoreilla, jotka keräävät kävijöitä eri yksiköistä. Ohjausryhmän pohdinnassa ovat olleet myös uudenlaiset kokemustiedon hyödyntämisen mahdollisuudet esimerkiksi ammattilaisten täydennyskoulutuksessa. Kokemuskoulutus ja kokemustiedon hyödyntäminen nimikkeellä tai toisella on noussut ajankohtaiseksi monella taholla. Jaakko on todennut, että kokemustiedon ympärille syntyneet erilaiset toiminnot ja toimintatavat muodostavat mielenkiintoisen, jopa tunteita nostattavan verkoston. Olisi hyvä, että erilaiset kokemustiedon hyödyntämisen tavat ja hankkeet saataisiin yhteisen pöydän ääreen, jotta muun muassa nimitysten kirjavuus saataisiin jotenkin selkeytettyä, hän toivoo. Jaakon mielestä kokemustiedolla tulee olla keskeinen asema uusien ammattilaisten kouluttamisessa. Sen lisäksi sitä voisi entistä enemmän hyödyntää uusien palvelujen suunnittelussa ja vanhojen kehittämisessä. Kokemuskoulutus on hyvä juttu! Kokemuskouluttaja edustaa sellaista kokemuspääomaa, jota ei kirjoja lukemalla saa. Toiminta pähkinänkuoressa Ohjausryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa 13 kokemuskouluttajaa ja parisenkymmentä luentoa vuodessa Mukana 9 järjestöstä Lisätietoa Satakunnan toiminnasta: puh

14 14 TAMPEREEN ALUEELLINEN OHJAUSRYHMÄ LOISTOPORUKKA TAMPEREELLA Tampereen alueella on hyödynnetty kokemuksellista tietoa jo pitkään osana opetusta. Polkuprojektin ajoista lähtien Tampereen yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on käyttänyt kokemuskouluttajia omassa opetuksessaan. Muotialan asuin- ja toimintakeskus on kouluttanut kokemusasiantuntijoita vuodesta Pirkanmaalla toimiva kokemuskoulutuksen alueellinen ohjausryhmä on kuitenkin verkoston nuoriso-osastoa, sillä alueella toimivat kokemuksellisuutta hyödyntävät tahot yhdistivät voimansa elokuussa Tampereen ohjausryhmä syntyi. Tampereen alueelliseen ohjausryhmään kuuluvat mm. takarivistä vasemmalta Kirsti Mäkelä (Tampereen Parkinson-yhdistys ry), Anne Mäenpää (TAMK), Petri Karoskoski (TAKK) ja eturivistä vasemmalta Rita Järvinen (Kynnys ry), Carita Sinkkonen (Aivoliitto ry), Leena Peltola (Pirko) ja Marja Sundström-Pullinen (Pirkanmaan AVH-yhdistys ry). Kuvasta puuttuu viisi ryhmän jäsentä. KUVA MIKKO VÄISÄNEN Ohjausryhmän tehtävänä on koordinoida Pirkanmaan alueen kokemuskoulutustoimintaa, ylläpitää asiaa mediassa ja pitää huolta koulutetuista kokemuskouluttajista. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen Aivoliitosta. Hän kertoo, että ohjausryhmä on melko suuri. Siinä on neljä järjestöedustajaa, neljä opetusyksiköiden sekä viisi yhdistysten edustajaa. Ryhmä toimii demokraattisesti, vaikka puheenjohtaja ja sihteeri tulevatkin järjestöpuolelta Carita naurahtaa. Alueella toimii miltei sata kokemuskouluttajaa ja -asiantuntijaa. Ajankohtainen tavoite on välittää tietoa kokemuskoulutuksesta mediassa. Carita näkee toiminnan markkinoinnin myös valtakunnan tasolla tärkeäksi. Kokemuskoulutustoimintaa pitäisi tarjota voimakkaasti valtakunnalliseen mediaan, upeita tarinoita lehtiin sekä haastatteluja radioon ja televisioon, Carita visioi. Meillä on aivan loistoporukka kasassa täällä Tampereella! Puhetta ja mielipiteitä piisaa, mutta aina hyvässä hengessä pääsemme yhteisymmärrykseen. Mikä siinä silloin on toimiessa. Kokemustiedon avulla voi syventää omaa ammatillista osaamistaan ja vastata entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Toiminta pähkinänkuoressa Ohjausryhmä kokoontuu 4 5 kertaa vuodessa, tarvittaessa alatyöryhmiä 97 kokemuskouluttajaa ja -asiantuntijaa Vuosittainen yhteinen tapaaminen Lisätietoa Pirkanmaan alueellisesta toiminnasta: puh

15 TURUN ALUEELLINEN TURUN OHJAUSRYHMÄ 15 AKTIIVISTA TOIMINTAA MOLEMMILLA PUAL JOKKE Turku on yksi niistä neljästä paikkakunnasta, joilla on ollut kokemuskoulutustoimintaa Polkuprojektista lähtien. Tällä hetkellä Turun alueellisesta ohjausryhmästä on vetovastuussa opetushoitaja Helena Haapanen Turun yliopiston Lääketieteellisen koulutuksen tutkimus- ja kehittämisyksiköstä. Ohjausryhmä toimii yhdyslinkkinä kokemuskouluttajien ja oppilaitosten välillä. Esimerkiksi palaute kulkee molempiin suuntiin. Olen ollut mukana vuodesta 2005 ja näppituntuma on, että kokemuskouluttajien käyttö on tänä aikana lisääntynyt, Helena kertoo. Turussa sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten lisäksi on mukana myös Helenan edustama Turun yliopisto. Ohjausryhmä on toiminut Turun lisäksi Porissa, Harjavallassa ja Salossa. Nyt vastuuta on tullut jakamaan Satakunnan alueella muutama vuosi sitten aloittanut ohjausryhmä, jonka syntymisessä turkulaiset toimivat kätilöinä. Kouluttamisen ammattilaisena Helena kantaa erityistä huolta kokemuskouluttajien koulutuksen tasalaatuisuudesta. Olisi tärkeää, että kokemuskouluttajien koulutus olisi eri puolilla Suomea yhdenmukaista, yhtä laadukasta. Silloin voisimme luottaa siihen, että kaikki kokemuskouluttajat ovat päteviä toimimaan tärkeässä tehtävässään. Turun alueellisen ohjausryhmän lähitulevaisuuden suunnitelmana on saada uusia opetusyksiköitä mukaan toimintaan ja järjestää myös kokemuskouluttajien peruskoulutus. Toiminta pähkinänkuoressa Ohjausryhmä kokoontuu 2 3 kertaa vuodessa 28 kokemuskouluttajaa Mukana 14 järjestöä Vuosittainen kaksi virkistystapaamista Aikajana 1998 Polku-projekti käynnistyi yhtenä pilottipaikkakuntana Turku 1999 Polku-projektissa ensimmäiset kokemuskouluttajat Turun alueelle 2002 Polku-projekti päättyi 2005 Ohjausryhmä perustetaan 2006 Uusi koulutus kokemuskouluttajiksi ja uusia oppilaitoksia mukaan toimintaan 2009 Turun toiminnan 10-vuotisjuhla 2011 Porilaiset mukaan yhteistyöhön 2013 Suunnitteilla uusi koulutus Lisätietoa Turun alueellisesta toiminnasta: Helena Haapanen puh

16 16 PORIN VAASAN OHJAUSRYHMÄ SUOMENKIELINEN JA RUOTSINKIELINEN ALUEELLINEN OHJAUSRYHMÄ MENOA JA MEININKIÄ VAASASSA KUVA JESSICA ÅHMAN Vaasassa toimii ruotsinkielisinä kokemuskouluttajina vasemmalta Bjarne Siffrén, Ruth Lawast, Sofi Djupsjöbacka, Carita Andersson ja Mats-Erik Klockars Vaasassa toimitaan kaksikielisesti myös kokemuskoulutuksessa ainoana paikkakuntana Suomessa. Suomenkielinen ohjausryhmä perustettiin vuonna 2010 ja ruotsinkielinen vuonna Suomenkielisen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii järjestösuunnittelija Marjo Luomanen Lihastautiliitosta. Työni puolesta olen itse luennoinut paljon oppilaitoksissa. Muualla Suomessa oli Polku -projektin ajoilta jäänyt elämään kokemuskouluttajatoimintaa, joten sitä oli saatava Vaasaankin. Kutsuin ihmisiä koolle ja siitä se ajatus sitten lähti, Marjo kertoo. Vuoden kuluttua toiminnan käynnistymisestä ensimmäiset omat kokemuskouluttajat olivat koulutettu. Osa heistä on kaksikielisiä, osa toimii myös Elävien Kirjojen lailla kokemuskirjoina. Käynnistysvuoden jälkeen toiminnassa vedettiin hiukan henkeä, mutta sinäkin aikana tavattiin kokemuskouluttajia. Kun toimintaa käynnistetään, tärkeätä on miettiä, miten rakenteet saadaan toimintaa edistäviksi. Ohjausryhmän keskeinen tavoite on ollut lisätä toiminnan markkinointia ja saada kokemuskouluttajille lisää töitä. Tämä on loistavaa toimintaa. Olisi hienoa, että toiminta vielä lisääntyisi ja eri oppilaitokset sitoutuisivat siihen. Vähitellen toimintaa voisi laajentaa myös muiden yhteistyötahojen, kuten sairaalan ja kaupungin kanssa, Marjo ideoi. Tämän vuoden puolella on käynnistynyt yhteistyö ruotsinkielisen ohjausryhmän kanssa. Sen yhteyshenkilönä toimii koordinaattori Jessica Åhman Vaasan seudun yhdistykset ry:stä (VSY, Vasanedjens Föreningar rf.). VSY on vuonna 2009 perustettu sosiaali- ja terveysalan yhdistysten yhteenliittymä, jonka tavoitteena on edistää jäsentensä yhteistyötä ja Vaasan seudun väestön hyvinvointia. Yhdistys haluaa tuoda ihmisiä yhteen ja on luonteva yhteistyökumppani paitsi kokemuskoulutuksessa Vaasan alueella myös ruotsinkielisen kokemuskoulutustoiminnan edistäjänä koko maassa. Kun Jessica aloitti työnsä yhdistyksen koordinaattorina, työtehtävä sisälsi ruotsinkielisen kokemuskoulutuksen suunnittelun ja toteuttamisen. Siitä aloitin ja mitä pidemmälle pääsin, sitä enemmän innostuin, Jessica muistelee toiminnan käynnistymistä.

17 LAPPEENRANNAN TAMPEREEN OHJAUSRYHMÄ 17 Ruotsinkielisen ohjausryhmän toiminta-aluetta ei ole määritelty tiukasti, vaan ensimmäiseen ruotsinkieliseen koulutukseen olivat tervetulleita ihmiset eri puolilta Suomea. Olemme todella ylpeitä tästä ensimmäisestä ruotsinkielisestä kokemuskouluttajien koulutuksesta (Expertutbildning), Jessica hehkuttaa. Tämän kokemuksen pohjalta voimme kehittyä edelleen seuraavaa koulutusta silmälläpitäen, hän jatkaa. KUVAT KARI TERÄS Koulutuksen jälkeen seuraava tärkeä etappi oli saada käännettyä Jessica Åhman ja Marjo Luomala koulutusmateriaali ruotsiksi. Se helpottaa ruotsinkielisten koulutusten järjestämistä muuallakin Suomessa. Näin palvelemme koko maata, Jessica kertoo. Kahden ohjausryhmän rinnakkaiselo on rikkautta Vaasassa. Aina voi oppia uutta ja kehittää toimintaa muiden jo hyviksi toteamien käytäntöjen pohjalta toteavat Marjo ja Jessica yhteen ääneen. Pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan, mutta siitä voi tehdä paremman. Parhaimmillaan kokemuskouluttajan tarina koskettaa ihmisiä ja avaa silmiä, silloin maailmasta tulee hiukkasen parempi paikka. Toiminta pähkinänkuoressa Molemmat ohjausryhmät kokoontuvat 2 4 kertaa vuodessa 12 suomenkielistä ja 5 ruotsinkielistä kokemuskouluttajaa Yhteinen tapaaminen kokemus - kouluttajille 1 2 kertaa vuodessa Aikajana 2010 Suomenkielisen ohjausryhmän perustaminen 2011 Kaksi kokemuskouluttajien koulutusta 2012 Kokemuskouluttajien virkistyspäivä 2012 Ruotsinkielisen ohjausryhmän perustaminen ja ruotsinkielinen kokemuskouluttajien koulutus (Expertutbildning) 2013 Tiivistä yhteistyötä suomen- ja ruotsinkielisellä ohjausryhmällä sekä yhteinen kokemuskouluttajien virkistyspäivä Lisätietoa: puh (suomenkielinen ryhmä) puh (ruotsinkielinen ryhmä)

18 18 TREFFIT KOLMEN SEPÄN PATSAALLA Vapun jälkeisenä torstaina seisomme valokuvaajan kanssa Kolmen sepän patsaalla odottamassa meille tuntemattomia ihmisiä. Tuntomerkeiksemme olin kertonut kädessäni olevan kokemuskouluttajakyltin ja valokuvaajan kameran. Kohta meitä ympäröikin viisi kokemuskouluttajaa. Hätistelimme turistit patsaan edestä pois, jotta pääsimme ottamaan kuvia. Ilmassa on kevään lisäksi ehkä hivenen vaivautuneisuutta poseeraa siinä kaiken kansan nähtävillä itsellesi tuntemattomien ihmisten kanssa. Kummasti jokainen kuitenkin otti paikkansa ja katsoi määrätietoisesti kohti kameraa osa tosin aurinkolasit päässä onhan meillä tärkeä yhteinen tehtävä tehdä kokemuskoulutusta tutuksi. Irrotteluakin oli jo ilmassa, mutta lähdimme jatkamaan matkaa ennen kuin tilanne tallentuisi turistienkin kameroihin ja kännyköihin. Pääkaupunkiseudulla toimivat kokemuskouluttajat paistattelemassa päivää Kolmen sepän patsaalla ylärivissä Yrjö Puhakka Omaiset ja Läheiset -Liitosta, Seija Peltonen Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitosta, Maarit Fredlund Suomen Reumaliitosta ja patsaan jalustalla istumassa Mami Tuura Aivovammaliitosta ja Risto Blomster Munuais- ja maksaliitosta. Vakaa linja kokemuksellisuudesta Pienellä kävelylenkillä kohti Suomen Reumaliittoa kielenkannat aukeavat jo kohtuullisesti ja taival taittuu huomaamatta. Vielä muutama kuva sisätiloissa ja pääsemme kunnolla juttelemaan siitä, miksi kokemuskoulutus on tärkeää. Kokemuskoulutuksessa pitkäaikaissairas tai vammainen tai heidän läheisensä antaa oman kokemuksellisen tietonsa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten käyttöön, jotta ammattilaisten tietoisuus sairauden ja vammautumisen vaikutuksesta ihmisen arkeen lisääntyisi. Vankka yhteinen käsitys on, että se lisää ammattitaitoa ja kykyä ottaa potilas tai asiakas paremmin huomioon eri tilanteissa. Kokemuskoulusta voi toteuttaa esimerkiksi puheenvuorona tai alustuksena opetuksen yhteydestä. Kokemuskouluttaja Yrjö Puhakka Omaiset ja Läheiset -Liitosta kuvaa asiaa omaisen näkökulmasta: Kun isäni kuoli, niin äitini kertoi isän vieneen hänen muistinsa mennessään. Äskettäin eläkkeelle jääneenä huomasinkin hyppääväni muistisairaan omaishoitajan ja tulkin rooliin, Yrjö muistelee. Yksi Yrjön ensimmäisiä tärkeitä havaintoja oli, miten muistisairaita kohdellaan, esimerkiksi usein puhutaan ohi omaiselle. Hän toivoo voivansa omalla kokemustiedollaan edistää hienotunteisuutta muistisairaita kohtaan ja sitä, että asiat hoidetaan ja tehdään heidän kanssaan niin pitkälle kuin mahdollista. Yrjöä kuunnellessaan Seija Peltosen kasvoille leviää hymy, moni asia kuulostaa niin tutulta. Seija toimii aktiivisesti Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitossa tyttärensä vaikean sairauden takia ja on käynyt monissa paikoissa kertomasta, mitä se tuo paitsi lapsen myös vanhempien elämään.

19 TAMPEREEN OHJAUSRYHMÄ 19 Vastaanotto on ollut hyvin positiivinen. Seija toivoo, että joskus tulevaisuudessa tytär voisi lähteä hänen mukaansa ja kertoa oman tarinansa, jota Seijan tarina täydentäisi omaisen näkökulmasta. Sairas vaikuttaa koko lähipiiriin Harvoin sairastuminen on yhden ihmisen asia, vaan se vaikuttaa koko perheen elämään tavalla tai toisella, muistuttaa myös Risto Blomster, joka on Munuais- ja maksaliiton kokemuskouluttaja. Hän on käynyt muutaman kerran kertomassa omista kokemuksistaan munuaissiirron läpikäyneenä. Kerran alustuspyyntö koski myös hänen vaimoaan. Asiaa perusteellisesti harkittuaan he suostuivat siihen. Kokemus oli hyvä. Erja Johansson liittyi seuraamme liiton keskustoimistossa. Hän on Aivoliiton kokemuskouluttaja. Häntä ja Aivovammaliitossa toimivaa Mami Tuuraa yhdistää kokemus siitä, kuinka aivoperäinen vammautuminen muuttaa elämän hetkessä. Erjan saatua aivoinfarktin oli hänelle luonteenomaista, että kuntouduttuaan hän oli valmis tätä kokemaansa ja siitä oppimaansa jakamaan opiskelijoille. Hän on toiminut aiemmin rehtorina ja kontaktit oppilaitoksiin olivat olemassa. Erjalla onkin jo parisenkymmentä kokemuskoulutuspuheenvuoroa takana. Mamin aivovamma mullisti koko elämän, mutta aina vain hetkeksi kerrallaan, sillä läheiset ja arki vievät elämää eteenpäin. Kokemuskoulutus sopii teatterissa ja näyttelemisestä pitävälle naiselle, sillä esiintyminen eri areenoilla on lähellä sydäntä. Mamilla on kuitenkin myös hyvin tärkeää kerrottavaa siitä, kun vammautuminen ei näy päällepäin: Minkälaisia asioita ja asenteita ihminen joutuu silloin toimintakyvyn muutoksensa, esimerkiksi väsymisen, takia kohtaamaan. Kuulosta tutulta. Yksi hankalasti muille välitettävä asia on, kuinka elää pitkäaikaisen kivun kanssa. Se kun ei näy päällepäin kuten vaikkapa kipsattu jalka tai paketissa oleva käsi, kertoo paljon omakohtaista tietoa omaava Maarit Fredlund. Hän sairastaa fibromyalgiaa ja on Suomen Reumaliiton kokemuskouluttaja. Maarit halusi kokemuskouluttajaksi ja antaa kokemuksellisen näkökulmaa ammattilaisten käyttöön: Vielä ei ole varsinaisia kokemuskouluttajakutsuja tullut, mutta olen valmiina kun kutsu käy, vieläpä molemmilla kotimaisilla, Maarit naurahtaa. Selviytyminen yhdistää Kuusi upeaa ihmistä ja kuusi selviytymistarinaa, kaikilla omanlaisensa, mutta myös paljon yhdistäviä kokemuksia siitä, mitä pitkäaikaissairaus tai vammautuminen tuo elämään. Erilaiset asenteet, ymmärtämättömyys, haasteet ihmissuhteissa ja työpaikalla sekä talouden kanssa pärjääminen. Nopeasti keskustelussa nousivat nämäkin asiat esiin. Kaikki olivat esimerkiksi sote-keskustelua seuratessaan voineet todeta, että vaikka sanotaan olevan lottovoitto syntyä suomalaiseksi, niin kunpa voisi vielä valita mille paikkakunnalle. Esimerkiksi hoito- ja sosiaalipalvelut vaihtelevat asuinpaikkakunnan mukaan. Tästä voisi muutaman kokemuksellisen sanan kertoa myös päättäjille. Kuvaussession jälkeen on aika rentoutua ja vaihtaa ajatuksia kokemuskouluttajia yhdistävistä asioista. Kuvassa vasemmalta Erja Johansson, Maarit Fredlund, Risto Blomster, Yrjö Puhakka, Seija Peltonen ja Mami Tuura. Oli ilo tavata! Kokemuskoulutusverkostossa toimii noin 360 koulutettua kokemuskouluttajaa. Lisätietoa sekä kokemuskoulutusverkostoon kuuluvista järjestöistä (luettelo sivulla 23).

20 20 ILMOITUKSIA TAMPEREEN OHJAUSRYHMÄ KOKEMUSKOULUTUKSEN OH Kurt Jäntti, Vaasan Psoriasisyhdistyksen puheenjohtaja Olen järjestöaktiivi kymmenien vuosien kokemuksella ja Vaasan alueellisen Koko-ohjausryhmän jäsen. Minulla on myös joitakin kunnallisia luottamustehtäviä. Olin vuosia kokemuskoulutusprojektin postituslistalla seuraten sen etenemistä ja kehittymistä. Oivallus hankkeen erinomaisuudesta ja tarpeellisuudesta vei mennessään. Haluan yhtenäiset valtakunnalliset käytännöt koskien toiminnan sujuvuutta ja lisää alueellista ja järjestöllistä kattavuutta. Arjen asiantuntijuus, kokemuskoulutuksen muodossa, olisi saatava kiinteäksi osaksi opiskelua ja mm. henkilöstön täydennyskoulutusta. Pia Hytönen, ohjausryhmän puheenjohtaja, Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliiton toiminnanjohtaja Osallistuin Kokemuskoulutuksesta pysyvää -hankkeen pilottikoulutuksen toteutukseen vuonna Oli vaikuttavaa kuulla yli kahdenkymmenen kokemuskouluttajan tarinat. Vakuutuin toiminnan tärkeydestä. Nyt olen vielä vakuuttuneempi! Haluan edistää kokemuskoulutustoiminnan valtakunnallista ja paikallista näkyvyyttä ja tunnettuutta. Kokemuskoulutuksen tulee saada vahva sija opetuksessa. Toimintaa tulee kehittää pitkäjänteisesti, eikä koulutuksen laadusta saa tinkiä. Kokemuskouluttajien jatkokoulutuksesta täytyy pitää huolta ja heidän jaksamistaan tukea. Kiitos kaikille toiminnassa mukana oleville tähänastisesta työstä! Petri Karoskoski, Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen opettaja Päätyöni on mielenterveysasioiden opettaminen. Kokemusasiantuntijatoiminnassa olen ollut mukana vuodesta Kouluttautumisella ja kokemustoiminnalla on suuri vaikutus kuntoutujan toimintakykyyn ja itsetuntoon. Perinteisen hoidollisen kuntoutuksen rinnalle on kaivattu voimakkaammin yhteiskuntaan ja normaaliin elämään suuntautuvaa toimintaa. Konkreettisimpia tavoitteita ovat kokemusasiantuntijoiden koulutuksen kehittäminen ja linjaaminen koko Suomessa sekä kokemusyhteistyön saaminen näkyvämmin mukaan sote-ammattilaisten kouluttamiseen ja työhön. Toiminnasta hyötyvät kaikki. Olemme suuren läpimurron kynnyksellä!! Suvi Nousiainen, Muotialan asuin ja toimintakeskuksen kansalaistoiminnan vastaava koordinaattori Olen toiminut kokemusasiantuntijatoiminnassa vuodesta Innostuin varmaan samalla tavalla kuin useimmat: kuuntelemalla kokemuskouluttajaa. Se pysähdyttää joka kerta. Kokemustieto on ainutlaatuinen kehittämisen ja muutoksen väline, joka voimaannuttaa puhujan ja vaikuttaa kuulijaan. Tärkeää on kokemuskouluttajien aseman vakiinnuttaminen. Kokemustiedolle on myös tärkeää hakea uusia käyttömahdollisuuksia ja kokemuskouluttajille entistä monipuolisempia tapoja hyödyntää osaamistaan. Kokemustietoa tarvitaan palvelujärjestelmän kehittämistyössä. Mielenterveys- ja päihdetyössä tämä alkaa jo toteutua. Sama on mahdollista myös muiden alojen kokemuskouluttajille. Nyt on kokemustiedon aika! Sirkku Lindstam, ohjausryhmän varapuheenjohtaja, Aivovammaliiton toiminnanjohtaja Olen ollut mukana kokemuskoulutuksen projektien johtoja ohjausryhmissä vuodesta Koulutukseltani olen sosiaali-, terveys-, diakonia- ja työnohjauksen ammattilainen. Kokemuskouluttajatoiminta tuntui heti mielekkäältä toiminnalta aivovammakuntoutujille. Se onkin otettu strategiseksi ja rakenteelliseksi osaksi Aivovammaliiton toimintaa. Haluan jäntevöittää kokemuskoulutustoiminnan kokonaisuutta ja varmistaa kokemuskoulutuksen tulevaisuuden. Yhteistyötä niin kokemuskoulutuksen lähitoiminta-alueiden kuin eri toimijatahojen kanssa tulee tiivistää ja kehittää. Kokemusasiantuntijuus on otettu oleelliseksi osaksi hyvää sotealan koulutusta. Paluuta ei ole. Järjestöjen roolia kokemuskouluttajien taustatukena tulee vaalia.

Järjestöjen yhteinen kokemuskoulutustoiminta

Järjestöjen yhteinen kokemuskoulutustoiminta Järjestöjen yhteinen kokemuskoulutustoiminta Kokemuskoulutuksen historiaa Kokemustietoa käytetty kautta aikojen opiskelijoiden opetuksessa Potilasluennoitsija-projekti 1988-1991 Sosiaalihallituksen rahoituksella

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Kokemuskoulutusverkoston kumppanuussopimus ja toimintaperiaatteet

Kokemuskoulutusverkoston kumppanuussopimus ja toimintaperiaatteet Kokemuskoulutusverkoston kumppanuussopimus ja toimintaperiaatteet Kokemuskouluttajina toimivat tehtävään peruskoulutuksen saaneet eri sairaus- ja vammaisryhmiä edustavat henkilöt ja heidän läheisensä.

Lisätiedot

Kokemuskoulutuksesta pätevää ja pysyvää. Tärkeitä päivämääriä

Kokemuskoulutuksesta pätevää ja pysyvää. Tärkeitä päivämääriä KOko-tiedote KOKEMUSKOULUTUKSESTA PYSYVÄÄ -HANKE 1 2011 Kokemuskoulutuksesta pätevää ja pysyvää Kokemuskoulutuksesta pätevää -hankkeesta on nyt siirrytty Kokemuskoulutuksesta pysyvää -hankkeeseen. Mikä

Lisätiedot

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina OPASTAVA HANKE 2012-2016

Lisätiedot

Kokijasta asiantuntijaksi

Kokijasta asiantuntijaksi Kokijasta asiantuntijaksi Kokemuskouluttaja Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Opastava hankkeen seminaari Työväenmuseo Werstas auditorio 29.5.2013 Kokija asiantuntija? Kuka on

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Aivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille

Aivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille Aivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille Aivovammaliiton toimintaan kuuluu muun muassa Neuvonta, ohjaus ja vertaistuki Tiedotus ja Aivoitus-lehden julkaiseminen Aivovammoihin liittyvä koulutus Aivovammaliitto

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

Pidämme puolta pidämme huolta

Pidämme puolta pidämme huolta Pidämme puolta pidämme huolta Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea 22.10.2013 Pia Järnstedt Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Mihin yhdistykseen kuulut?

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä! Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 10.11.2014 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena

Lisätiedot

Kokemuksia kokemusasiantuntijatoiminnasta

Kokemuksia kokemusasiantuntijatoiminnasta Kokemuksia kokemusasiantuntijatoiminnasta Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry. KAVERI projekti 2001-2004 Kokemus tiedoksi projekti 2004-2009 Kokemusasiantuntijatoiminta 2010 Suvi Nousiainen Seinäjoella

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja.

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja. Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja Mikko Vähäniitty Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii SoveLi 20 vuotta - Liiku

Lisätiedot

KOORDINOIJAN TILANNEKATSAUS

KOORDINOIJAN TILANNEKATSAUS hyvinvointiteknologian koulutuskokeilut 2014-2018 KOORDINOIJAN TILANNEKATSAUS Verkostopäivä 21.11.2014 Marja Veikkola, koulutuskokeilujen koordinaattori (Osekk) Koulutuskokeilujen koordinointi Opetushallitus

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011 LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011 VAJAALIIKKEISTEN KUNTO RY. WWW.VLKUNTO.FI 15.11.2007 HKI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ EEVA SEPPÄLÄ 1. PROJEKTIN VISIO Lasten

Lisätiedot

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Aluefoorumi Tornio 3.10.2015 EHYT ry:n strategiasta 2014-2020 Yhdistämme vapaaehtoistoiminnan voiman ja asiantuntijoidemme osaamisen Vapaaehtoistoiminta

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Järjestötoiminta vrt. kehittäjäasiakastoiminta

Järjestötoiminta vrt. kehittäjäasiakastoiminta Järjestötoiminta vrt. kehittäjäasiakastoiminta Levi 25.8.2011 Hallituskatu 7, 96100 ROVANIEMI Lapin järjestötoiminnan kehittämisrakenne Hallituskatu 7, 96100 ROVANIEMI Toiminnan päämäärä Lisätä kansalaisten

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY TAPAHTUMAKALENTERI 2011

OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY TAPAHTUMAKALENTERI 2011 OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY TAPAHTUMAKALENTERI 2011 Ajankohta Tilaisuus Paikka Ilmoitt. viim. Alueell./ valtak. kutsu TAMMIKUU 13.1. Työvaliokunta kokoontuu, eduskunta Helsinki 25.1. Hankepoliklinikka

Lisätiedot

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto Ohjelmassa toteutetaan uusi kehitys- ja koulutuskonsepti, jossa kehitetään sekä yritysten liiketoimintaa että henkilöstön osaamista ja tutkintotasolta toiselle opiskelua. Ohjelman ytimen muodostaa pitkä

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa yhdistysten vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Ryhmätyöt 1. Puheenjohtajan tärkein tehtäväon uuden puheenjohtajan löytäminen, jatkon varmistaminen,

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden

Lisätiedot

JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014. Jaana Lerssi-Uskelin. Työterveyslaitos www.ttl.

JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014. Jaana Lerssi-Uskelin. Työterveyslaitos www.ttl. JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014 Jaana Lerssi-Uskelin 9.10.2014 Ohjelma Klo 12.00 Tervetuloa ja kahvi Klo 12.30 Verkostokuulumisia valtakunnallisesti

Lisätiedot

Erilaiset oppijat teematyöryhmän tapaaminen. Erilaisen oppimisen keskuksessa 6.9.2011 airi valkama

Erilaiset oppijat teematyöryhmän tapaaminen. Erilaisen oppimisen keskuksessa 6.9.2011 airi valkama Erilaiset oppijat teematyöryhmän tapaaminen Erilaisen oppimisen keskuksessa 6.9.2011 airi valkama Erilaisten oppijoidenliitto ry www.erilaistenoppijoidenliitto.fi Valtakunnallinen oppimisvaikeuksisten

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011)

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) OMAISHOITAJA - RESURSSI VAI YHTEISTYÖKUMPPANI? Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa - kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013 ALUEELLINEN KOULUTUSKALENTERI (tilanne 24.6.2010) Teemapäivät on suunnattu toimiville hevosyrityksille; ravi-, ratsastus-, kasvatus-, siittola-, ym. yrittäjille. Aiheet soveltuvat hyvin myös toimintaa

Lisätiedot

Verkostotapaaminen 5.6.2014 Joensuu

Verkostotapaaminen 5.6.2014 Joensuu Verkostotapaaminen 5.6.2014 Joensuu Jaana Lerssi-Uskelin 6.6.2014 - Työhyvinvointifoorumin mahdollistamana - Verkosto työpaikan työhyvinvointitoimijoille - Verkosto jonka toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Koulutettuja hammashoitajia, suun terveydenhoitoalan lähihoitajia ja suuhygienistejä sekä alan opiskelijoita edustava

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa?

Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa? Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa? Avoin keskustelutilaisuus Pikkuparlamentin kansaliasinfo 21.10.2015 Sari Tervonen POTKA-verkoston pj, Epilepsialiiton toiminnanjohtaja Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen

Lisätiedot

kouluyhteisössä Oulu 13-14.3.2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos www.edu.fi

kouluyhteisössä Oulu 13-14.3.2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos www.edu.fi Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Oulu 13-14.3.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Väliraportointi tammikuun lopussa 2008 - kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän?

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? Hyvän hoidon puolesta maailmanennätyskävely oli Suomen Reumaliiton ja Roche Oy:n yhteinen hanke Hanke koostui Suomen Reumaliiton paikallisyhdistysten liikuntavastaavien

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Suomen Silmähoitajat r.y. Finlands Ögonskötare rf

Suomen Silmähoitajat r.y. Finlands Ögonskötare rf Suomen Silmähoitajat r.y. Finlands Ögonskötare rf 20 v. Luento Koulutuspäivillä Oulussa 1.10.2010 6.10.2010 Riitta Lindelöf 1 YHDISTYS Perustettu 08 12 90 perustamiskokous Tampereella Kotipaikka Tampere

Lisätiedot

Lounais-Suomen SYLI ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Lounais-Suomen SYLI ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma 2016, sivu 2/10 Sisällysluettelo 1 LYHYESTI - TOIMINTAVUODEN PAINOPISTEET... 3 2 LOUNAIS-SUOMEN SYLI ry... 3 3 TUKIPALVELUT... 4 3.1 Vertaistukitoiminta...

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Vertaisuus ja kokemus = inhimillisen toiminnan perusasioita Hoito- ja kuntoutusjärjestelmissä

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus järjestävät yhteistyössä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa kuusi samansisältöistä ammatillisen

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Nätverk för närståendevård i Finland. The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

Nätverk för närståendevård i Finland. The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Nätverk för närståendevård i Finland The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring MIKSI VERKOSTO? Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti ESITYSLISTA Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Edellisen pöytäkirjan (kokous nro

Lisätiedot

VETERAANIAVUSTA TYÖELÄMÄÄN - hanke. Keuruun kaupunki 10.1.2013 VETERAANINEUVOTTELU

VETERAANIAVUSTA TYÖELÄMÄÄN - hanke. Keuruun kaupunki 10.1.2013 VETERAANINEUVOTTELU VETERAANIAVUSTA TYÖELÄMÄÄN - hanke Keuruun kaupunki 10.1.2013 VETERAANINEUVOTTELU Hankkeen taustaa Sotainvalidien Veljesliitto on hallinnoinut avustajatoiminnan projektia vuodesta 1998 Sotainvalidien Veljesliiton

Lisätiedot

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueilla tapahtuu, Etelä-Savo (2013) 19.2.Työhyvinvoinnin peruskäsitteet ja siitä saatu hyöty

Lisätiedot

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää?

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Keskustelukahvila 14.10.-16.12.201310 16 12 2013 Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Työryhmä kehittäjätyöntekijä suunnittelija kokemusasiantuntija Sosiaalityönopiskelija Alkutilanne: suunnittelussa

Lisätiedot

Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö

Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö Valtakunnallinen Harvinaisten sairauksien osaamis- ja resurssikeskus Palvelua harvinaisten parhaaksi Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö, Launeenkatu 10, 15100 Lahti invalidiliitto.fi/harvinaiset

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

KOko-tiedote. Vaikuttaa ja vaikuttua. KOko-tiedotteen toimitus. Tärkeitä päivämääriä

KOko-tiedote. Vaikuttaa ja vaikuttua. KOko-tiedotteen toimitus. Tärkeitä päivämääriä KOko-tiedote KOKEMUSKOULUTUKSESTA PÄTEVÄÄ -HANKE 5 2009 Vaikuttaa ja vaikuttua Viime viikolla se sitten oli, helmikuussa peruspalveluministerin ja kokemuskoulutuksen johtoryhmän tapaamisessa alkunsa saanut

Lisätiedot

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Yhdessä ain rinnakkain. Harry Forsblom

Yhdessä ain rinnakkain. Harry Forsblom Yhdessä ain rinnakkain 1 Forssan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n toiminta käynnistyi 7.10.2004. Yhdistyksen toiminta-alueena ovat tällä hetkellä kaupungeista Forssa ja Somero sekä kunnista Jokioinen,

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö :n toimintasuunnitelma vuodelle 2016 :n toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksemme Yhdistyksemme on aktiivinen jäsenistönsä edunvalvonnassa, seuraamalla tarkoin

Lisätiedot

Yhteinen omaishoidon kenttä Verkostotyön mahdollisuuksia

Yhteinen omaishoidon kenttä Verkostotyön mahdollisuuksia Yhteinen omaishoidon kenttä Verkostotyön mahdollisuuksia Taina Laakso 10.10. 2008 Laatinut Maria Malmi Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry 2008 Verkostoyhteistyö =

Lisätiedot

Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry. Takana 20 vuotta toimintaa

Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry. Takana 20 vuotta toimintaa + Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry Takana 20 vuotta toimintaa + Miten kaikki alkoi? 1993 Syömishäiriöisten lasten vanhempien tukiyhdistys perustettiin Turussa 31.3.1993. Valtakunnallinen yhdistys,

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Salli osallisuus! 24.11.2011 Anne Pyykkönen projektipäällikkö osallisuushanke Salli Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry - Hallinnointi

Lisätiedot

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? Läheiseni on sairastunut, tulevaisuus huolestuttaa minua, mistä saisin tietoa? Tuetko ja avustatko läheistäsi arjessa? Ethän jää pohtimaan asioita yksin, vaan tule

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK www.vlkunto.fi Eeva Seppälä projektipäällikkö 29.10.2008 VLK ry Perustettu vuonna 1953 Arkkiatri Arvo Ylppö ja hänen vaimonsa Lea Ylppö olivat mukana

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmaprosessin tukihanke/tukikoulutus

OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmaprosessin tukihanke/tukikoulutus OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmaprosessin tukihanke/tukikoulutus Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ulla Ilomäki-Keisala ulla.ilomaki-keisala@helsinki.fi 040-189 8959 MIKÄ ON? OPStuki

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot