A*-- &:"fu'r^(/s. A liill --^ "rrik"id"n valinnasta arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin annetun valtioneuvoston asetuksen. Ympdristiiministerid

Transkriptio

1 Oriveden kaupunginva!.luusto Ja kaupunginhallitus --^ A liill Ympdristiiministerid.S Milioministeriet Ministrv of the Environment : YM8/600120t5 Arvoisa vastaanottaja vrite Luonnos valtioneuvoston asetukseksi asukkaiden valinnasta a rava- ja korkotukivuokra-asuntoihin "tnubnins "nnetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta LAUSUNTOPYYNTO Ymparist6ministerii'pywea ausuntoanneoheisesta uonnoksestava tioneuvostonasetukseksi "rrik"id"n valinnasta arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Luonnoksesta vorvat antaa lausuntoja muutkin kuin iakelussa mainitut tahot' Lausunto pyydetaiin toiiyiittamaan viimeisteen torstaina sdhkiiisesti osoitteeseerr &i! i""ro.urn@nrorrirto.fi tai postitse osoitteeseen ymperistdministeriit, rakennetun ymperistdn osasto, PL 35, OOO23 valtioneuvosto. Lisaksi kopio lausunnosta pyydetden l6hettameiin Ms wordmuodosga osoitteeseen anna.saa rinen@vmoaristo fi ' Lisitietoja luonnoksesta antaa tarvittaessa Anna Saarinen em. sehkopostiosoitteessa tai puh Asumisen ryhman Peellikkit, hallitusneuvos Hallitussihteeri &:"fu'r^(/s A*-- Anna Saarinen JAKELU Asukasliitto ry Asuntosaiitiai Avara Oy Espoon kaupunki Helsingin kaupunki HyvinkS6n kaupunki lsrvenpaan kaupunki Kangasalan kunta. Pt 35, 0ol)23 valtlontuvosto ' wt/v vmparkto ti. pb 35, fl -0m23 STAISRADEI, FINLAND ' wwwmlljori

2 :1. Kauniaisten kaudunki Keravan kaupunki Kirkkonummen kunta Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistejiit (KOVAI ry Kuntien asuntotoimen kehittiim isyhdistys ry LernpeelSn kunta MdntseEn kunta Nokian kaupunki Nurmierven kunta Oriveden kaupunki Pirkkalan kunta Pomaisten kunta RAKLI ry SATO Oyj Sipoon kunta Suom n Kuntallitto TA-ASunnot Oy Tampereen kaupunki Tuusulan kunta Valtiova rainministeri6 Vantaan kaupunkl Vesilahden kunta Vihdln kunta Vuokralaiset VKL ry Wo-yhtyme Oyj Yltiiiirven kaupunki LIITTEET Luonnos valuoneuvoston asetukseksi asukkaiden varinnasta arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin annetun valtionewoston asetuksen muuttamisesb Muistioluonnos 24,9.2015

3 Valtioneuvoston asetus asukkaiden valinnastr arsva- in korkotukivuokra-asuntoihin annetun valtioneuvoslon ase. tuksen muuttamisesta Valtioneuvoston Deetdken mukaisesti lriiitt"" a.rri.t*iiden valinnasta arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin ametun valtioneuvoston asetuken (166/2008) 6 $:n I momentin 3 ja 4-kohdat' muutetaan asei*sen 4 $, sekd /isdtadr asetukseen uusi 4 a $ seuraavasti: 4$ Tulot Hakiiaruokakururan tuloina otetaan huomioon ruokakuntaan kuuluvien pysyvdt tulot lasketrui* tirutuutt kohti (bruttokuukausitulot). Tuloksi ei lueta asumistukea eike yleisesla asumistuesta annetun lain (938/2014) l5 $:sse tukoitettuja tuloja. 4a0 Enimmaistulot erdis s d kunnis sa Asukkaaksi valitsemisen edellltyksena on, ettl ylden hen vr ruokakunnan_ tulot eiv6t ylitlt 3ii0-;**.1"r;;tut*tuan t,iuiuu kiin yksi aifuinen, kunkin aikuisen osalta tuij.ii"i" ii.lifi" i+g-o i..-a" ensi..iit".ta "nemman lapsesti tehddiln tulorajaan lislys 650 euroa ja kust-akin seuraavasta lapsesta 600 euroa. -Eiiiiltiiei.t"tri" i""iitirru" valittaessa asukkaita seuraavissa kunnissa sijaitseviin vuolcaasunto *ii'jffiuuountireutu tln: lfiialueineer! johon kuuluu Espoo. Helsinki,,Hyvinkea, J[rv npea, Kaunlainen-'Kerava, Kirkkonummi' Mantsela" Nurmijdrvi, Pomatnen' slpoo' I uusula' vanaa,'zl ia Vihti: sekd iurn#iln."ufi! johon kuuluu Tampere, Kangasal4 Lempadld, Nokig orivesi, Pirkkala" Vesilahti ia Yldiervi. 'Hffi.iirtirffi;i sovelteta valittaessa asukkaita erityist{ tukea asumisessaan tarvitseville henkil6ille tark6itetturm kohteeseen. Tema asetus tulee voimaan I p[iviine tarnmikuuta 2016' As tusta sovelletaan I peivtne huhtitcuuia ZOt O ja sen j6lkeen tehtiviin asukasvalintapaf,tiiksiin' Helsingissl plivdna kuuta 20

4 Maatalous- ja ympiiristdministeri Kimmo Tiilikainen Hallitussihteeri Anna Saarinen

5 YMPARIST6MII\tISTERI6 Hallitussihteeri Anna Saarinen Muistio VALTIONEUVOSTON ASETUS ASUKKAIDEN VALINNASTA ARAVA- JA KORKO- TUKIVTJOKRA-ASUNTOIHIN ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUT- TAMISESTA I Esityksen piiiiasiallinen sisiiltii Valtioneuvoston asetusta asukkaiden valinnasta arava- ja korkohrkivuokra-asuntoihin (166/2008), jeljemp[n[ asukasvalinta-asetus, ehdotetaan muutettavaksi siten, ette asukasvalinnassa otetaan keytt66n tulorajat. Tulorajat koskisivat sekii uusien asukkaiden valintaa ett?i asunnon vaihtotilanteita valtion tuella rakennetuissa vuoka- ja osaomistusasunnoissa. Tulorajojen soveltaminen olisi alueellisesti rajoitettu asetuksessa miieriteltyihin kuntiin. Liseksijatkossa myds asumon vaihtotilanteissa tarkistettaisiin hakijan tulojen lisiiksi asunnon tarve ja varallisuus. Muutoksilla toteutetaan piiiiministeri Juha Sipiliin hallituksen ohjelnaa. 2 Nvkvtila Valtion hrkemien asuntojen eli niin sanottujen ARA-asuntojen asukasvalinnassa sovelletaan wokra-asuntolainoj en j a asumisoikeustalolainoj en korkotuesta annetun lain, jiiljemplnii korkotukilaki, (604/2001) ja anvarajoituslain (1190/1993) asukasvalintaa koskevia sliiinn6ksili. Myits erityisryhmien keydsse olevia valtion tuella rakennettuja vuokra-asuntoja sekii osaomistusasuntoja koskevat samat asukasvalintasllnndkset kuin vuokra-asuntojakin. Korkotukilain I I d $:nja aravarajoituslain 4 d $:n mukaan kunta valvoo asukkaiden valintaperusteiden noudattamista. Asukasvalinta-asetuksessa seiidehiin tarkemmin asukasvalintaperusteista ja etusij a- j?irjestykseen asettamisesta. Edell[ mainittujen s?iiinndsten lislksi ARA on laatinut vuokatalojen omistajille ohjeen, Arava- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalintaoppaan, joka sisiiltiid tarkempia ohjeita asukasvalintaseenndsten soveltamisesta. Korkotukilain I I a $:n ja aravarajoituslain 4 a $:n mukaan asukasvalinnan tavoitteena on. etti valtion nrella rakermetut vuokra-asunnot osoitetaan vuokra-asuntoa eniten tarvitseville ruokakunnille ja samalla pyritiiiin talon monipuoliseen asukasrakenteeseen ja sosiaalisesti tasapainoiseen asuinalueeseen. Korkotukilain I I b $:n ja aravarajoituslain 4 b $:n mukaan asukkaiden valinta korkotukivuokra-asuntoihin perustuu sosiaaliseen tarkoituksenmukaisuuteenja taloudelliseen tarpeeseen. Asukkaaksi valittaessa otetaan huomioon hakijaruokakururan asunnontarve, varallisuus ja tulot. Asukasvalinnassa etusijalle on asetettava asunnottomatja muut kiireellisimm[ssl asunnon tarpeessa olevat, vihiivaraisimmat ja pienituloisimmat hakijaruokakunnat' Kaikki kolne kriteerie, asunnon tarve sekii hakijan tulotja varallisuus, otetaan siten asukasvalinnassa huomioon. Lehtdkohtana tulojen huomioimisessa asukasvalinnassa ovat ruokakunnan pysyviit bruttokuukausitulot. Neihin tuloihin ei lasketa joitakin asukasvalinta-asetuksen 4 $:n mukaan asumistukiasetuksen (949/1993) 1 $:sse tarkoitettuja tulolajeja, joista yleisimpiii ovat asumis-, toimeenfirlo-, opinto- ja elatustu-

6 2 ki sekii elatusapu ja lapsilisn. ARA:n asukasvalintaoppaassa suositellaan vertailemaan hakijoiden tulotasoa keyftiimiillii kulutusyksikkde kohti laskettuja tuloja. Niiin pyst),trien vertailemaan kooltaanja rakenteeltaan erilaisten ruokakuntien tulotasoa- Ruokakunnan kulutusyksikkdjen mii?irl lasketaan siten, ettii ensimmlinen jilsen on I kulutusyksikkd, muut aikuiset 0,7 kulutusyksikkiin ja lapset kukin 0,5 kulutusyksik- KOa. Hakija voidaan kuitenkin valita asukkaaksi vuokra-asuntoon varallisuuden ja tulojen miiitiistii riippumatta joissain asukasvalinta-asetuksen 6 g:ss?i mainituissa erityistilanteissa. Asukasvalinta-asetuksen 6 $:n I momentin 3 ja 4 kohtien mukaan tiillainen tilanne on kysymyksessl silloin, kun kyseessii on ruokakuntien keskiniiinen asuntojen vaihtaminen vuokra-asunnosta toiseen tai silloin kun kysymyksess?i on asunnon vaihtaminen saman tosiasiallisen omistajan omistamasta vuokra-asunnosta toiseen. Niiissii asuntojen vaihtotilanteissa ei siten tiilld hetkellii tarkisteta hakijan tuloja eniiii uudelleen. Tulo- ja varallisuusharkinta suoritetaan siten vain uusien asukkaiden kohdalla. Valtion tuella rakermettujen wokra-asuntojen asukasvalirurassa on aikaisemmin sovellettu tulorajoja. Tulorajat olivat kiinteiit, ruokakunnan koon mukaan porrastetut rajat, joihin valittujen ruokakuntien hrlojen piti mahtua. Ennen kuin ruokakunnan tuloja verrattiin tulorajoihin, niihin tehtiin erilaisia vzihennyksiii. Tulorajoista luowttiin vaiheittain rajaamalla esimerkiksi niiden alueellinen soveltaminen kasvukeskuksissa ja niiden ympiirist6kunnissa sijaitseviin valtion tukemiin vuokra-asuntoihin. hpullisesti tulorajoista luowttiin wonna Valtion tuella rakennetuissa vuokra-asunnoissa asuvia asuntokuntia oli Tilastokeshrksen tietojen mukaan vuoden 2013 lopussa noin , joista piiiikaupunkiseudulla oli (Espoo, Helsinki, Vanta4 Kauniainan). Valtion tuella rakennettujen vuokra-asuntojen asukasrakenteesta on tehty useita selvityksiii, joiden mukaan asunnot kohdistuvat varsin hyvin suurimmassa asumontarpeessa oleville pienituloisille henkil6ille. Viimeisimmiinkin tutkimuksen (Niikdkulmia ARA-vuokra-asumiseen, selvitys ARA-luokra-asuntojen asukasrakenteesta j a asukasvalinnasta ARA-ASOasuntoihin, ympiiristdministeri6n raportteja l5/2014) mukaan wokralaiset olivat selviisti pienituloisia. Lisiiksi esimerkiksi Helsingissii yksinasuvista hakijoista 66 prosenttia ja valituista 61 prosenttia mahtuu asumistukirajoihin. Edelleen pariskunnista 45 prosenttia hakijoista ja valituista 48 prosenttia mahtuu asumistukirajoihin. Edellii mainitun tutkimuksen mukaan koko maassa 67 prosenttia valtion tuella rakermettujen vuokra-asuntojen asuntokunnista kuului neliiiiin alimpaan tuloluokkaan. Asukkaista pieni osa on myd,s hy,v?ituloisia. sillii ylimmdn tuloluolan edusrajia oli l,g prosenttia ja toiseksi ylimmiin 4 prosenttia asuntokumista. Kahteen ylimpiiiin tuloluokkaan kuului siis yhteensii 5,8 prosenttia asukkaista. Lukumtiiiriiisesti ylimpii2in tuloluokkaan kuului runsaat asuntokuntaaja toiseksi ylimpitiin runsaat i4 000, yhteensa siten runsaat asuntokuntaa. Piiiikaupunkiseudulla vuokralaiset olivat jonkin verran parempituloisia, mutta kuitenkin pii?ikaupunkiseudullakin vuokralaisista 56 prosenttia kuului neljiiiin alimpaan tuloluokkaan. ylimpiiiin tuloluokkaan kuului piiakaupunkiseudun vuokralaisista 3 prosenttia (noin asuntokuntaa) ja toiseksi ylimpiiiin 6 prosenttia (noin asuntokuntaa), yhteensii vajaat l0 000 asuntokuntaa.

7 J Tutkimuksessa selvitettiin myds valtion tuella rakennethrjen vuokra-asuntojen asuntokuntien keskitulo. Keskitulo kulutusyksikkiiii kohti vuodessa oli vuokraasuntokunnilla tutkimuksen mukaan noin l7 000 euroa. Opiskelijat ovat yksi pienituloinen ryhm?i, joka kuitenkin laskee keskituloa. Piiiikaupunkiseudun yleinen tulotaso on selviisti muuta maata korkeampi. My6s asukkaat seudun valtion tuella rakennetuissa wokra-asunnoissa olivat keskim?i?irin hieman parempituloisia kuin muun Suomen. Niiiden vuokralaisten suhteellinen tulotaso alueen yleiseen tulotasoon n2ihden oli kuitenkin phiikaupunkiseudulla heikompi kuin muualla maassa. Kuuden vuoden aikavelillii ( l) wokalaisten tulojakaumassa on tapahtunut pieni siirtymii pienituloisempaan suuntaan sekii koko maan tasolla ettii piiiikaupunkiseudulla. Pitkiil16, parinkymmenen vuoden aikaviililln vuokralaisten keskim?iiiriiinen tulotaso on etiiiintynyt selvdsti yleisestii keskitulosta, minkii yhtenii selittiijiinii on yleinen tuloerojen kasw. Tu&imuksen mukaan pitkiiiin valtion tuella rakennetussa asunnossa asuneissa ei ollut sen suurempaa osaa hyrltuloisia kuin lyhyen aikaa asuneissakaan. Usein tulotason parantuessa riittiiviisti wokalaiset siirryvet omistusasuntoihin. Eriiiin aiemman tutkimuksen perusteella suurin alttius jiif,dii pysyviimmin asumaan valtion tuella rakennettuun vuokra-asuntokantaan oli pitknaikaistydttdmillii ja yhden tulonsaajan perheillii. Viimeisimmiin tutkimuksen mukaan valtion tuella rakennetuissa asunnoissa asuvien asuntokuntien viitehenkiliiist?i (asuntokunnan suurituloisin j iisen) 45 prosenttia oli ty6llisisja 55 prosenttia ty6eliim?in ulkopuolella. Kaikkiin asuntokuntiin verrattuna viitehenkilijissii olivat yliedustettuina opiskelijat, tydttdmiit sekii lievesti myds ty6ntekij?it. Aliedustettuina olivat selvimmin yrittiijiit ja ylemmiit toimihenkiliit, hieman myd,s alemmat toimihenkil6t. El5keliiisten osuus oli suunnilleen sama kuin kaikista asuntokunnista. 3 Ehdotetut muutokset Piiiiministeri Juha Sipiliin hallituksen ohjelman tavoitteina on muun muassa tydllisyyden ja kilpailuklwyn lisd?iminen seka kuntien tehtiivien ja velvoitteiden viihent?iminen. Hallituksen ohjelman liitteen 4, Asuntopolitiikan toimet, mukaan ARAwoba-asuntojen asukasvalintoja kehitetiiiin paremman kohtaannon saavuttamiseksi liittiimiillli asukasvalinnan sosiaaliseen tarveharkintaan tulorajat. Asukkaan tulot tarkistetaan ARA-asuntoon muuton ja asunnon vaihdon yhteydessl. Ehdotetuilla muutoksilla toteutettaisiin Sipilln hallituksen ohjelman liineen 4 kirjausta siten, ettii edesautettaisiin tuen oikeaa kohdentumista sellaisille pienituloisille henkiliiille, joiden asunnon tarve on suurin. Tydllisyyden ja kilpailukyvyn lisiiiimistii tavoiteltaisiin parantamalla pienituloisten mahdollisuuksia tydllistyii esimerkiksi piiiikaupunkiseudulle mahdollistamalla heille valtion tukeman asunnon saanti' Lisaksi otettaisiin huomioon tavoite kuntien tehtiivien vtihentemisestii asettamalla tulorajat koskemaan vain tiettyjii asuntomarkkinoiden kannalta keskeisiii ylikysynt?i-alueita- Asukasvalinta-asetuksen 4 $:?iii ehdotetaan muutettavaksi siten, ettii sen I momentin viittaus asumistukiasetuksen (949/1993) I $:Uiiin ajantasaistetaan koskemaan nykyisin voimassa olevaa yleisestii asumistuesta annetun lain (938/2014) I 5 $:iiii' Asetuksen 4 $:n I momanttia sovellettaisiin edelleenkin kaikissa asukasvalintatilanteissa. Niiin ollen I momentin mukaan meera)'tyvet eret jetetiien jatkossakin huomioirnatta kaikissa

8 4 tapauksissa eli riippumatta siitii, sovellekanko tulorajoja vai ei. Tulovertailu suoritetaan bruttotulosta, joka jiie jeljelle edellii mainittujen ns. etuoikeutettujen tulojen viihentiimisen j?ilkeen. Lisiiksi 4 $:n 2 momentti, jonka mukaan eri hakijaruokakuntien tuloja vertailtaessa otetaan huomioon ruokakunnan koko ja ruokakuntaan kuuluvien lasten meiira, ehdotetaan poistettavaksi. Jatkossa sellaisissakin tilanteissa, joissa tulorajat eiviit tule sovellettaviksi, tuloarvostelu voidaan suorittaa 4 $:n I momentin ja uuden 4 a $:n avulla. Ruokakunnan kokoja ruokakuntaan kuuluvien lasten miiera otettaisiin siis edelleen huomioon. Asukasvalinta-asetukseen ehdotetaan lisiittiivliksi uusi 4 a $. Sen I ja 2 momenteissa siiiidettiiisiin enimmiiistulorajat, niihin tehtevet lisiiykset ja miiiiriteltiiisiin ne kurmat, joissa neite tulorajoja sovellettaisiin. Uuden 4 a $:n I momentissa siiiidettiiisiin enimmiiistulorajasta yhden ja useamman aikuisen osalta sekii lapsimiilrdn mukaisesta lis?iyksestii. Vaikka esityksess?i ehdotetaan asetettavaksi tulorajat asukasvalintaperusteeksi, myds kaksi muuta, eli varallisuus ja asunnontarve olisivat edelleen tasavertaisia vertailuperusteitajatkossakin. Asukkaaksi on siten edelleen valittava se, jolla on pienimm?it tulot, viihiten varallisuutta ja suurin asunnontarve. Tulorajojen taso tulisi asettaa siten, ettii asumismenot ovat kohtuulliset suhteessa henkil6n kiiytettiivissii oleviin tuloihin. Asunto-olojen kehittimisestii ametun lain (919/1985) $:n 3 kohdan mukaan asumismenojen tulisi olla kohtuulliset suhteessa ruokakunnan kokoon ja kiiytettiivissii oleviin tuloihin sekii muihin viilttiimlttdmiin kulutusmenoihin. Tulorajoja asetettaessa tulee ottaa my6s huomion, ettii tydvoiman liikkuvuuden edistamiseksi tyiissiikiiyviillii keskituloisella pariskunnalla tulee olla mahdollisuus saada valtion tukema vuolra-asunto. Erityisesti palveluamnateissa toimivilla henkil6illii tulee olla mahdollisuus saada kohtuuhintainen vuokra-asunto. Tulorajat on siten syy?i asettaa tavalla, jossa yhdisqy ruokakunnan aikuisten kohdalla kulutusyksikktijen mfirli sekii lasten lukumiiiirl, jolloin lapsiperheen tuloihin tehdiiiin lapsiluvun mukainen korotus eli lapsilisiiys. Uuden 4 a $:n I momentin mukaan asukkaaksi valitsemisen edellytyksenii olisi, ette yhden hengen ruokakunnan tulot eiviit ylitii 3540 euroa. Jos ruokakuntaan kuuluu enemmiin kuin vksi aikuinen, kunkin aikuisen osalta tulorajaan lisiitii[n 2480 euroa. Ensimmlisestii lapsesta tehdaiin tulorajaan lisliyksenii 650 euroaja kustakin seuraavasta lapsesta 600 euroa. yhden ja kahden aikuisen tuloraja mii2iriiytyy siten kulutusyksikkdjen mukaan, eli ensimmiiinen aikuinen jiisen on I kulutusyksikkd ja seuraava aikuinen jiisen on 0,7 kulutusyksikkdii. Aikuisella tarkoitetaan yli l8 vuotta tiiyttiinytt?i ruokakuntaan kuuluvaa henkil6iija lapsella vastaavasti alle l8 vuotta tiiyttiinyttii ruokakunnan jesenta. Ikii lasketaan sen kalenterivuoden lopun mukaan, jolloin asukkaaksi valitsemista haetaan. Niiin ollen tuloraja yhden hengen raloudessa olisi 3540 euroa. Kahden hengen talouden tuloraja saataisiin lisiiiimlill?i alkuperliiseen tulorajaan 3540 euroa kenottuna 0,7:llii (pydristettynl 2480 euroa). Esimerkkejii tulorajoista: I aikuinen 2 aikuista I aikuinen ja lapsi 2 aikuistaja lapsi 2 aikuista ja 2lasta 2 aikuista ja 3 lasta ',10

9 ) Tilastokeskuksen tietojen perusteella palveluammateissa toimivat yksinasuvat henkildt mahtuisivat hyvin tulorajoihin, varsinkin alkupalkan osalta. Helsinkillisen poliisin 3540 euroa, espoolaisen bussinkuljettajan 3371 euroaja espoolaisen luokanopettajan 3504 euroa ovat korkeimpia keskiarvopalkkoja ja liihelll saman alueen ammattiryhmiin mediaanipalkkoj a. Alla on esimerkkej?i espoolaisten ammattiryhmien tuloista: Yhden heneen ruokakunnat alkupalkka keskiarvopalkka Luokanopettaja 2677 Sairaanhoitaja 2602 Poliisi 2785 Sosiaaliohjaaja 2282 Palomies 2472 Tarjoilija 1726 Bussinkuljettaja 2910 Myyje 20ls Talonrakennustytintekije 2685 Lehihoitaja 2146 Toimistotydntekije 2$4 Siivooja 1608 Teollisuustydntekijii 'l 2t2l )5tl ' ' Pariskunnat alkupalkka keskiarvopalkka Luokanopettaj apariskunta 5354 e 6514 e S airaanhoitaj apariskunta S airaanhoitaj a-poliisipariskunta 5204 e 5387 e 6536 e 6769 e Sosiaaliohj aaj a-palomies 4754 e 5510 e

10 Ta{ oilij a-bussinkulj ettaj a Myyjii-talonrakennustydntekijA Lehihoitaja-toimistotydntekij e Siivooja-teol I i suustydntekije 4636 e 4700 e 4180 e 3700 e 5492 e 5835 e 5325 e 4804 e Alkupalkkaa saavat pariskunnat mahtuvat edellii esitettyyn tulorajaan. Kolrnen ylimmiin esimerkkipariskunnan keskiarvopalkka ei mahtuisi asetettavaan tulorajaan. Lasten mydtii niiiden pariskuntien tilanne muuttuisi ja ne mahtuisivat paremmin tulorajoihin. Tulorajojen suuruutta arvioitaessa on muistettava, ettii hakijaruokakunnista olisi edelleen valittava suurimmassa asunnontarpeessa olevat, pienituloisimmat ja viihsvaraisimmat hakijat. Tulorajat muodostaisivat siis ik?iiin kuin katon etusijaperusteella tehteville asukasvalinnoille. Koskajo etusijajiirjestelmii ohjaa asukasvalinnan kohdistumaan kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin henkilitihin, ei tulorajoja ole syytii asettaa liian alhaisiksi, jotta ne eiviit muodostuisi esteeksi tarpeellisen tydvoiman saatawudelle. Uuden 4 a $:n 2 momentissa miieriteltiisiin ne kunnat,joissa nyt asetettavia tulorajoja sovellettaisiin. Niiillii alueilla tuloraja tarkistettaisiin aina asukkaita valittaessa, eli seke tehtaesse uusi vuokrasopimus etti asunnon vaihtamisen yhteydesse. Tulorajat asetettaisiin sellaisiin \al4;-r*i-uskuntiin, joissa asuntomarkkinatilanne on kireli. Tulorajat on perusteltua asettaa nimenomaan tiillaisille kasvuseuduille, joissa on todellista kilpailua kohtuuhintaisista wokra-asunnoista. Tulorajoja ei ole perusteltua asetaa sellaisiin kuntiin, joissa se ei asuntomarkkinatilanne huomioon ottaen ole tarpeen, ottaen huomioon myd's p?iiiministeri Juha Sipilan hallituksen ohjelman tavoitteen kuntien tehtlvien viihentlimisesh. Muissa kuin uuden 4 a $:n 2 momentissa tarkoitetuissa kunnissa sijaitsevissa vuokrataloyhteisitissii asukasvalinta valtion tuella rakennettuihin wokra-asuntoihin tehteisiin siten kuten nykyisinkin, eli vertailemalla varallisuutta, tulojaja tarvetta ja asuntoon valittaisiin se henkil6, jonka asunnontarve on suurin sekd tulot ja varallisuus pienimmiit, Asukasvalinta-asetuksen 4 a $:n 3 momentissa s?iiidettiiisiin siitii, ett?i tulorajoja ei sovellettaisi erityiste tukea tarvitseville ryhmille tarkoitetuissa kohteissa. Erityisryhmlikohteilla tarkoitetaan esimerkiksi vammaisille, piiihde- ja mielenterveyskuntoutujille, vanhuksille, opiskelijoille, tukea tarvitseville nuorille sekii asunnottomille tarkoitettujaja niiiden kiiytdssii olevia asuntoja. Erityisryhmiikohteet on voitu lainoittaa joko pelkiilli korkotuella, korkotuella ja erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi (1281/2004) annetun lain mukaisella investointiarustuksella taikka omaniiiiomaawstuksella ja aravalainalla. Enimmiiistulorajoja ei ole perusteltua soveitaa erityisryhmbkohteissa, koska erityisryhmiin kuuluvien henkildiden tulot ovat pii:bsiassa muutoinkin pienetja ne eiviit useinkaan nouse asumisaikana. Niiin ollen erityisryhmiikohteissa asukasvalinta tehtiiisiin kuten nykyisinkin eli vertailemalla asunnon tarvetta, tuloja ja varallisuutta.

11 I Lisiiksi asukasvalinta-asetuksen 6 $:ii5 ehdotetaan muutettavaksi siten, ettii pykiiliistii kumottaisiin I momentin 3 ja 4 kohdat. Niiin ollen jatkossa myds asunnon vaihtotilanteissa, eli ruokakuntien tehdessii keskiniiisen vaihdon wo}ra-asuffrosta toiseen tai ruokakunnan vaihtaessa asuntoa saman tosiasiallisen omistajan omistamasta vuokaasunnosta toisee& olisi tarkistettava hakijan asunnon tarve, tulot ja varallisuus. TAmA on perusteltua, sillii myds niiissii tilanteissa tehdiiiin uusi asukasvalintapiidttis ja uusi vuokrasopimus. Muita asukasvalintaa koskevia siiiinniiksiii ei muutettaisi. 4 Esityksen vaikutukset Va I t i o nt a I o ude I I i se t va i ku t u ks e t Hallitusohjelman liitteessii 6 on todettq ette ARA-vuokra-asuntojen kohdentuminen pienituloisimmille paranee, kun estetiiiin ylituloisten valinta asukkaiksi. Muutoksen on arvioitu viihentaviin asumistuki- ja toimeentulotukimanoja. Ya ik*uks et asukkaide n ase m aon Valtaosa valtion tuella rakennettujen wokra-asuntojen asukkaista onjo nyt nimenomaan pienituloisi4 joiden asunnontarve on suurin. On kuitenkin edelleen perusteltua varmistaa, ettli asunnot osoitetaan sellaisille henkildille, joiden asunnontarve on kaikkein suurin ja tulot pienimmtit. Ehdotetuilla muutoksilla edesautettaisiin valtion tuen kohdentumista asuntoa kaikkein eniten tarvitseville henkildryhmille. Tarkkojen tulorajojen asettamisella koskernaan sekii uusia asukkaita etfii asurmon vaihtotilanteita rajattaisiin pois sellaiset henkiltit, joilla ei katsota olevan tarvetta valtion hrkeen asumisensa jiirjest?imiseksi. Tulorajojen asettamisella siten varmistettaisiin kaikkein pienituloisirnpien, esimerkiksi asumis- ja toimeentulotuen saajien sekii pitkdaikaistydttiimien mahdollisuuksia asua valtion tuella rakennetussa ruokratalossa. Asukasvalintakriteerien tarkistaminen asunnon vaihtotilanteissa voi edesauttaa siti, ettii asumistarpeiden muuttuessaja mahdollisesti tulotason kasvaessa asukkaat muuttavat muualle valtion tuella rakennetusta vuokra-asunnosta. Toisaalta on myds mahdollista, ettii muuttoja ei tapahdu, jos tarjontaa sopivista kohteista ei vapaarahoitteisilla markkinoilla ole. On mahdollista, ettii vuokrataloista muodostuisi asukasrakenteeltaan nykyistii yksipuolisempiaja alueille piiiityisi samanlaisessa, mahdollisesti haastavassa eliimiintilanteessa olevia asukkaita. Segregaation eteneminen saattaisi vahvistu4 tydttdmyys lisii?intye, ostovoima hiipua ja palveluita kadota. N?iin ollen on tarpeen, etti asukasrakenteen kehitystii seurataan edelleen. Vaikutukset kunnallisiin ja yleishyddyllisiin vuolrrataloyhteisaihin sel(ti kuntiin Kaikissa asetuksessa m?i?iritellyissli kunnissa sijaitsevien vuokratalojen omistajille tulee aiheutumaan lisltyiitii ny ehdotettavista uusista siiiinndksistii. LisAtydfii sekii kustannuksia aiheutuu sekii tietojiirjestelmien muutoksista ettii henkil6st6n kouluttamisesta- Tulorajojen asettaminen saattaa hidastaa asuntojen vuokraamista ja vaikuttaa sitii kautta kohteiden keyftdasteisi in.

12 Lisiiksi koska kunnat valvovat asukasvalintoja, niille aiheutuisi lisetyitti siitii, etfi jatkossa myds asukasvalintojen valvonnassa tulisi ottaa huomioon uusi tulorajaarvostelu. 5 Asian valmistelu Esitys on valmisteltu ympiiristiiministerisssii yhteistydssd ARA:n kanssa. Esityksestii on pyydetty lausuntoja seuraavilta kunnilta: Espoo, Helsinki, Hyvinknii, JArvenpea, Kangasala, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lempiiiil5, Mantsele, Nokia, Nurmijiirvi, Orivesi, Pirkkala, Pomainen, Sipoo, Tampere, Tuusul4 Vantaa, Vesilahti, Vihti ja Yliijarvi. Lisiiksi lausuntoja on pyydetty Asukasliitto ry:lt?i, Asuntoseetidltii, Avara Oy:ltii, Kohtuuhintaisen wokra-asumisen edistajiit (KOVA) ry:lt?i, Kunticn asuntotoimen kehittiimisyhdistys ry:ltii, Rakli ry:lte, SATO Oyj:ltii, Suomen Kuntaliitolta, TAasunnot Oy:lte, Valtiovarainministeridlte, Vuokralaiset VKL ry:lt?i, Wo-yhtyme Oyj:lta. Asetusehdotus on ollut tarkastettavana oikeusministeritin lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikdssii. 6 Voimaantulo Asetuksen ehdotetaan tulevan voimaan I piiiviinii tammikuuta Asetusta sovellettaisiin ja senjiilkeen tehtaviin asukasvalintapii?it6ksiin. Yhtidille annettaisiin siten kolmen kuukauden mittainen siirtymiiaika, jotta ne voisivat ajantasaistaa jiirjestelniinse ottamaan huomioon uuden tuloraja-arvostelun.