Orava! kiljahdamme kuin yhdestä

Transkriptio

1 ORAVAREITTI kotimaa Vesiluontopolkua kuljetaan meloen Suomen ensimmäisestä vesiluontopolusta on tullut suosittu retkimelontareitti. Hyvien palvelujen Oravareitti sopii monentasoisille melojille. TEKSTI JA KUVAT Tiina Riikonen Orava! kiljahdamme kuin yhdestä suusta ja purskahdamme nauruun. Tielle ryntäävä orava on kuin tiennäyttäjä, sillä olemme matkalla melomaan Oravareitille. Puramme kajakit peräkärrystä Toivion rantautumispaikalla, mistä aloitamme paripäiväisen melontaretkemme. Lähtöhässäkät sujuvat tällä kertaa tavallista helpommin, sillä pakkaamme mukaan päivän eväiden lisäksi vain varavaatteita ja turvallisuusvarusteet. Sulkavan Oravanpesien yrittäjät Pasi Vironen ja Kirsi Mikkonen ovat tuomassa toisille melojille inkkarikanoottia ja vievät samalla keikalla automme yöpymispaikkaamme. Aiomme elellä herroiksi, tai oikeastaan naisiksi, ja olemme varanneet kevätretkellemme mökkimajoituksen ja autonsiirron. Matalalta laiturilta on helppo laskea kajakit vesille ja istahtaa kyytiin. Ihan aluksi tutustumme vastarannalla olevaan jokikasvillisuudesta kertovaan luontotauluun. Sujahdamme rantapuiden katveeseen ja myötävirta lähtee kuljettamaan kajakkejamme kapeassa joessa. Melominen on kevyttä, toukokuun lopun heleänvihreä luonto ja kesäisen lämmin sää tuovat heti hymyn huulille. Myötävirtaan Juvalta Sulkavalle Oravareitti on 57 kilometrin mittainen melontareitti eteläisessä Savossa. Vaihtelevasti jokia ja järviä pitkin etenevä reitti johdattaa vesiretkeilijät Juvalta Sulkavalle, mistä retkeä voi halutessaan jatkaa vielä Saimaalle. Oravareitillä on korkeuseroa yhteensä 24 metriä, joten reitin lukuisat virtapaikat, nivat ja pikku kosket vauhdittavat tottuneen melojan menoa. Pärskyvä virtavesi antaa uusia elämyksiä aloittelijoille ja pientä jännitystäkin. Oravareitti sopii kuitenkin myös leppoisaan perhemelontaan, sillä kuohuvimmat kosket voi halutessaan ohittaa myös maitse ja järvenselät voi kierrellä rantojen tuntumassa meloen. Oravareitti on perustettu nykyisessä muodossaan vuonna 1995, jolloin reitin varteen rakennettiin palveluvarustusta melojille. Imatralaisten melojakollegoideni mukana pääsin melomaan reittiä heti tuoreeltaan. Uutta olivat tuolloin varta vasten melojille tehdyt rantautumislaiturit ja taukopaikat sekä kunnollinen reittikartta reittiselostuksineen ja koskitietoineen. Varsinkaan takavuosina monestakaan vesireitistä ei ollut helposti saatavaa reittitietoa, puhumattakaan huolletuista taukopaikoista, joten Oravareitti melojille suunnattuine palveluineen tuli tarpeeseen. 52

2 >> Pärskyvä virtavesi antaa uusia elämyksiä aloittelijoille. ALKUKESÄINEN melontaretki tarjoaa luontoelämyksiä. Telkkäpoikue ei juuri toisia vesilläliikkujia hätkähdä. 53

3 ORAVAREITTI Vesiluontopolkuja MAASSAMME risteilee satoja mailla ja metsissä kulkevia luontopolkuja, mutta vain muutama vesiretkeilijöille tehty polku. Vesiluontopolut sopivat leppoisaan vesiliikuntaan ja ympäristökasvatuksessa ne ovat mukavia paikkoja oppia vesiluonnosta. Oravareitin lisäksi on perustettu ainakin seuraavat vesiluontopolut: Lakeuden jokiluontopolku, Seinäjoki 25-kilometrinen kolmioreitti Seinäjoella ja Kyrönjoella rannoilla 27 luontotaulua, joissa kerrotaan jokiluonnosta ja jokirakentamisesta YRITTÄJÄ Pasi Vironen Sulkavan Oravanpesiltä opastaa melojat matkaan ja kertoo vielä viime hetken vinkit reitin varrelta. Siuntionjoen melontareitti, Siuntio 13-kilometrinen reitti, jossa jokea ja kaksi järveä 15 jokiluonnosta ja jokikulttuurista kertovaa kylttiä Tuoksuu keväälle! Kapealla joella luonto on lähellä; rentukat kukkivat keltaisenaan ja rantapuskista kuuluu tauoton linnunlaulukonsertti. Ei ihme, että lintuja laulattaa, sillä inisevää linnunruokaa on vähintäänkin riittävästi ainakin meidän kannaltamme. Matka taittuu leppoisasti myötävirtaan, tiukimmissa kurveissa pitää hiukan keskittyä ohjaamiseen. Kartalle merkityn luontotaulun kohdalla pysähdymme kelluntatauolle. Paitsi melontareitti, Oravareitti on myös vesiluontopolku, lajissaan maamme ensimmäinen: reitin varrella on yli 20 taulua, joissa kerrotaan vesikasveista, kaloista ja alueen muusta vesiluonnosta. Tietoiskut saa luettua kanootista nousematta, ja pysähdykset rytmittävät mukavasti melontapäivää. Rannoille on nyt ilmestynyt myös uusia opasteita ja epäselviin paikkoihin jokunen reittipoiju ohjaamaan kulkijat oikeille väylille. Lounasetappimme Sourun taukopaikka piileskelee ovelasti siirtolohkareiden takana. Nousemme kahden virran väliselle kalliosaarekkeelle, missä laavulta jo nousee savun tuoksu. Arvokalat ja melojat joessa Oravareitti elää toista tulemistaan. Vesireitin järvitaimenkannan palauttamiseksi reitin koskipaikoissa tehtiin kalataloudellinen kunnostus, joka valmistui Lohikaloille sopivien kutu- ja poikasalueiden luomiseksi reitin perattuja koskia kivettiin ja virtapaikkoja sorastettiin. Takavuosina ennallistamishankkeet olivat melojien painajainen. Monta mukavaa melontareittiä menetettiin, kun koskikohdat vain täytettiin teräväsärmäisellä kivilouheella. Oravareitillä sen sijaan on onnistuttu erinomaisesti. Kaikkiin koskiin on jätetty selkeä melontaväylä, ja reitin melottavuus varsinkin vähällä virtaamalla on parantunut. Oravareitillä suunnittelu tapahtui aivan uudelta pohjalta, sillä ennallistamisen lähtökohtana oli melonnan ja kalatalouden yhteensovittaminen. Kunnostuksen aikana ja sen jälkeen reitin melottavuutta vielä testattiin erilaisissa virtaamatilanteissa, ja tarvittaessa kivien sijoittelua muutettiin, selvittää Etelä-Savon ely-keskuksen kalastusbiologi Teemu Hentinen. Ennallistamishankkeen yhteydessä Oravareitin taukopaikkoja uusittiin ja rakennettiin neljä kokonaan uutta rantautumispaikkaa. Nyt vesiretkeilijöitä odottavat taukopaikoilla laiturit sekä ajanmukaiset nuotiopaikat, puuliiterit ja kompostoivat käymälät. Myös luontotaulut uusittiin ja kartta ja reittiselostus päivitettiin ajan tasalle kunnostuksen yhteydessä. Vedenalaiset luontopolut poijuilla merkattuja polkuja voi seurata uiden, snorklaten tai sukeltaen opastaulut sijaitsevat pohjalla, osa niistä soveltuu vain laitesukeltajille Saaristomeren kansallispuisto, Stora Hästö (pituus 200 metriä, avattu 2006) Perämeren kansallispuisto, Maasarvi (pituus 500 metriä, avattu 2009) Jokiosuuden jälkeen pieni järvi tuo vaihtelua matkantekoon. Kevyt tuulenhenki vilvoittaa, ja vastarannalta nousee ilmoille laulujoutsenpari. Kapean järven pohjukassa näkyykin jo yöpymispaikkamme, ja kohta nostamme kajakit Sulkavan Oravanpesien rantaan. Jäseniä oikoessamme Kirsi huutelee meitä kahville ja kertoo saunan olevan jo lämpiämässä. Ihanan helppoa retkeilyä! Teltan pystytyksen ja keittimen kanssa pusaamisen sijaan saamme heittäytyä aurinkoiselle nurmikolle nauttimaan kesän ensimmäisistä helteistä. Luksus-elämää! Melkein jo päätämme tehdä tällaisesta tyttöjen kevätretkestä perinteen. Aamulla pääsemme taas aloittamaan virran viemänä: edessä on 600 metriä pitkä ja runsasvetinen Kissakoski, jonka 1,6 metrin 54

4 KUKKIVAT raatteet ovat kuin hyasintteja. >> VMelkein jo päätämme tehdä tällaisesta tyttöjen kevätretkestä perinteen. Toimiva reitti on yhteistyön tulos Oravareitin suosioon vaikuttavat sen monipuolisuus ja sopivuus kaikentasoisille vesiretkeilijöille. Jo ennestään suosittu reitti on nyt entistä houkuttelevampi asianmukaisten taukopaikkojen ja opasteiden ansiosta. Melojan kannalta retken ennakkosuunnittelua helpottaa juuri päivitetyn kartan lisäksi Oravareitin kattava nettivusto, nyt myös englanninkielisenä versiona. Melojien määrä reitillä on ollut jatkuvasti kasvussa. Asiakaspalaute reitistä ja yrittäjien palveluista on ollut todella hyvää, joten myös puskaradiokin tuo lisää melojia, kerrotaan Juvan matkailuneuvonnasta. Kanootteja vuokraava yrittäjä Pasi Vironen on nähnyt reitin suosion kasvun: Viime kesäkaudella asiakkaanamme oli jo toista tuhatta melojaa. Varsinkin ryhmien ja aloitpudotus antaa mukavat vauhdit. Reippaasta virtauksesta huolimatta joki on silti helppo melottava, koska kivien välistä erottuu selkeä väylä. Tyyni Kyrsyänjärvi peilailee sininenä. Seuraava joki on taas hauskan vauhdikas ja roiskuttaakin hiukan. Äkkijyrkän mutkan jälkeen joki rauhoittuu, mutkittelee aikansa ja pian saavummekin jo Kyrsyän taukopaikalle. Toteamme jälleen, että reitin ja palve- luvarustuksen suunnittelijat ovat selvästi olleet jyvällä melojien tarpeista. Mäntykankaan reunassa on suojaisa taukokatos nuotiopaikkoineen sekä piknikpöydät. Tilaa on myös telttailuun, ja inkkarikanooteilla liikkuva seurue tekeekin laiturilla juuri lähtöä yövyttyään täällä. Kesä on vasta alkamassa, mutta muitakin melojia on jo liikkeellä. 55

5 ORAVAREITTI >> VOmatoimiset lajin harrastajat suosivat myös aikaisen kevään ja myöhäisen syksyn runsasvetisiä aikoja. televien melojien määrät ovat kasvaneet reilusti viime vuosina. Omatoimiset lajin harrastajat suosivat myös aikaisen kevään ja myöhäisen syksyn runsasvetisiä aikoja. Ulkomaalaisia melojiakin on nykyään yllättävän paljon, monesta eri maasta ja aivan pitkin kesää. Reittiä ylläpitävät Juvan ja Sulkavan kunnat, ja kuntien ja matkailuyrittäjien määrätietoinen yhteistyö reitin kehittämisessä on tuottanut tulosta. Matkailuyrittäjät hoitavat ostopalveluna taukopaikkojen huollot ja jokien kevätraivauksen, mikä on osoittautunut kaikkien osapuolten eduksi. Yrittäjillä on aina tuore tieto reitiltä ja toisaalta asiakaspalaute menee suoraan käytäntöön, kehuu Juvan matkailusihteeri Marjaana Neuvonen. Uutuutena kartalle, kuten maastoonkin, on nyt lisätty pelastuskoodit, jotka onnettomuuden sattuessa helpottavat sekä avun tarvitsijaa että pelastuslaitosta. Jaloittelutauon jälkeen kurvaamme pätkän Hattulainen-nimisen järven reunaa. Reitin jatko piileskelee kaislikon takana, mutta poijun ja rannan oravataulun ohjaamana osumme heti oikeaan kohtaan Tikanjoen alkuun. Rantapuissa lennähtelee käpytikka, ja seuraavan mutkan takana kirskuttelee sen lajitoveri joen nimestä päätellen taitavat olla vakioasukkaita. Vielä pari pikkujärveä ja sitten onkin jo lounastauon aika. Partalan taukopaikalla paistelemme ne retken pakolliset makkarat, ja pari tyttöä piipahtaa uimassakin, vaikka vesi on vielä viileää. Lohnanjärven ylitys menee retkilounasta sulatellessa. Kuhakosken tiedämme rei- 56

6 JOET, virtapaikat ja järvet tekevät Oravareitistä vaihtelevan. Lokoisan mökkiyön ja herättelevän Kissakosken jälkeen Kyrsyänjärvi tarjoaa auringonpaistetta. Luontotaulut ohjaavat myös reitillä pysymisessä. tin vaativimmaksi, joten opasteiden ohjaamana rantaudumme ajoissa. Kipaisemme maantiesillalle katsomaan kuohuja ja pohtimaan parasta laskureittiä. Kuhakoskella on aikoinaan ollut saha ja mylly, joiden sortuneet patorakenteet olivat sekä kalojen että melojien kulkuesteenä. Ennallistamisen ansiosta Kuhakoskikin on nyt laskettavissa kanooteilla ja kajakeilla. Laskeminen vaatii hiukan taitoa ja ennakkosuunnittelua, joten koskeen on syytä tutustua etukäteen. Kypärät päähän ja kohti kuohuja! Kymmenen kilometrin päässä odottaa soutupitäjä Sulkavan kirkonkylä. Kesälomaretkellä melontaa voisi jatkaa Saimaalla vaikka Sulkavan Soudun reittiä Partalansaaren ympäri, mutta nyt päätämme retkemme jäätelökioskin kohdalle. Oravareitti Melontareitti ja vesiluontopolku Juvalta Sulkavalle reitin lähtöpiste 40 km Mikkelistä 5-tietä pohjoiseen pituus 57 km, melottavissa myös lyhyempinä osuuksina jokia, virtoja ja helppoja koskia sekä järviä Rakenteet taukopaikoilla muun muassa laiturit, tulipaikat ja käymälät lisäksi laavuja ja sääsuojakatoksia 21 luontopolkutaulua, lisäksi reittiopasteita vesillä ja kantopaikoilla 5 Juva 14 Toivio 0 5 km Oravanpesät 434 Souru Juva 436 Kyrsyä Oravareitti Kissakoski Sulkava Palvelut kanootinvuokrausta sekä kuljetus-, majoitus- ja ruokapalveluja reitillä tarjoavat muun muassa Sulkavan Oravanpesät ( ja Juva Camping ( Lisätiedot ja kartat Oravareitti 1: kartalla myös reittiselostus ja koskiohjeet sekä palvelupisteet ja pelastuskoodit Oravareitti.fi juva.fi sulkava.fi Partala Sulkava Kuhakoski Oravareitti tiedä & mene 57