Kuopion Hiltulanlahdessa kävimme perinteisellä tervehdyskäynnillä Pärepalossa lauantaina 8.7. Hine oli paikalla ja tarjosi kahvit.

Transkriptio

1 1 Prijon Excursion - kaksikkokajakki. Sr Nr Omistajat Otto Pitkänen ja Irene Väätäinen Lokikirja Prijon-kaksikkokajakin ja siihen kuuluvien varusteiden osto ja haku tapahtuivat lauantaina Kangasniemeltä Timo Luodon kotitilalta, joka sijaitsee noin 15 Kangasniemen kirkolta Hankasalmen suuntaan. Varusteineen kajakki maksoi 1320 euroa. Talon pihassa oli suuri Leonbergin koira. Ensimmäinen kokeilu vesillä tapahtui lauantaina Jynkän Leväsenlammella. Ilma oli aurinkoinen ja ruopattu lampi erinomainen melontapaikka. Nähtiin lähemmäksi 10 lintulajia. Toinen melonta tapahtui Iso-Valkeisen lammen Majaniemen puoleisella osalla Kuopion Päivärannassa sunnuntaina Olosuhteet ja maisemat olivat taas erinomaiset. Jossu ja Vladi kävivät melomassa Jynkänlahdella ma Seuraava melonta tapahtuikin sitten Eestin lomamatkan jälkeen Pirin mökiltä käsin Kontiolahden koillisnurkassa Freetime-lomakeskuksen vieressä sijaitsevassa Valkealammessa lauantaina 1.7. Ilma oli taas aurinkoinen ja helteinen. Matkaa lienee kertynyt noin 5 km. Pirin mökin vieressä Majalammessa otimme seuraavana päivänä hieman lisää tuntumaa melontaan. Kuopion Hiltulanlahdessa kävimme perinteisellä tervehdyskäynnillä Pärepalossa lauantaina 8.7. Hine oli paikalla ja tarjosi kahvit. Seuraavana päivänä eli 9.7. seilasimme Karttulan Syväniemen Kuttajärvellä. Järven rannat polveilevat loputtomiin muodostaen kymmeniä lahtia. Välillä oli sen verran aallokkoa, että aukkopeitteetkään eivät olisi olleet liioittelua. Vaatteet eivät kuitenkaan varsinaisesti kastuneet, koska ne kuivuivat sitä mukaa hyvin lämpimässä ilmassa. Lopuksi uimme mukavalla hiekkarannalla. Tarkoitus oli mennä Pohjois-Savon ulkoilukartan perusteella vaeltamaan Matilanjokea pitkin. Tarkistimme asian paikkakuntalaiselta mieheltä. Hän kertoi, että joki on matala, kapea ja osaksi puuston tukkimaa. Se on niin metsän sisällä, että joutuu kulkemaan hämärässä itikoiden syötävänä. Etenemisessä joutuisi todennäköisesti käyttämään välillä vesuria. Lauantaina teimme kulttuurikierroksen Haminalahden vesillä. Taaskin meitä helli aurinkoinen sää. Puolet melontamatkasta pääsimme vapaakyydillä myötätuulessa lekotellen.

2 2 Torstaina kävimme pitkästä aikaa taas melomassa. Paikka oli Tuusniemellä kirkonkylän lähellä sijaitseva Tuuslahti. Se on yllättävän pitkä (ehkä noin 2 km) kapea ja polveileva lahti, jonka kirkonkylän- puolirannalla on aika paljon kesäasuntoja, toisella rannalla vähemmän. Ilma oli vuodenaikaan nähden erinomainen: kirkas auringonpaiste ja lämmintä parikymmentä astetta. Melonnan jälkeen nostimme kajakin talvisäilytykseen Paakkilassa Harjanteentiellä vanhempien autotallin ylisille. Vuosi 2007 Kajakki haettiin Paakkilasta sunnuntaina 3.6. Seuraavana iltana poseerasimme Leväsen lammella seurakunnan lehden lähettämälle valokuvaajalle kajakin kanssa. Lopuksi kiersimme lammen. Kevät meni paljolti reissutessa, Leväsenkujan talon remontoinnissa ja muutto-järjestelypuuhissa. Ilmatkin olivat enimmäkseen huonoja. Tämän vuoksi seuraava melonta tapahtui vasta su 5.8. Tällöin meloimme Petosen rannasta Hiltulanlahden pohjukkaan Sintun ja Hinen mökille ja takaisin jo perinteeksi muodostuneeseen tapaan. Asiana oli Ahkiotien autopaikan avaimien vienti heille. Seuraava vesillä käynti onnistui su Laskimme aluksen vesille Jätkänkämpän läheltä laivalaiturin juurelta ja seilasimme katselemassa Saaristokadun pengertöitä ja Keilankannan uutta siltaa. Kesän viimeinen melonta tapahtui Lieksassa siskon mökiltä käsin Jerojärvellä lauantaina 8.9. Ilma oli hieno ja järven rantaluonto erikoisen kivistä. Puolentoista tunnin melonta oli hieno kokemus. Seuraavana päivänä toimmekin sitten kajakin Paakkilaan talvisäilytykseen. Vuosi 2008 Kajakki haettiin Paakkilasta talvisäilytyksestä paluumatkalla Pöyhösen Mikon ja Sirpan luota Kontioniemestä sunnuntaina 4.5. Oli tiedossa, että ensimmäinen melontareissu suuntautuu Outokummun Kolmikantaan työporukan mukana pe- la Leirikeskuksen majoitusrakennus oli varattu yöpymiseen ja sähkölämmitteinen rantasauna illanviettoa ja aamiaistarjoilua varten. Leirikeskuksen palvelut olivat

3 3 erinomaiset. Perjantaina iltapäivällä saavuttuamme oli rantasaunalla infotilaisuus porukalle, ja Irenen kanssa tarjosimme hääpäivän kunniaksi mansikkakuoharia (Fresita). Alkuillasta Janne antoi melonnan perusopetusta rannassa ja sitten siirryttiin grillikatokseen. Paistettavana oli 4½ kiloa naudanfilettä. Illallinen oli aistikkaasti tarjolla rantasaunan tuvassa. Ennen illallista Janne näytti saunarannassa eskimokäännöksen, joka saatiin talteen videolle. Retkikunnassa oli 13 henkilöä. Irenen sairastui ikävästi ankaraan vatsavirustautiin yön aikana, joten vesille selvisi yhteensä 12 henkilöä. Kalustona oli kolme yksikkökajakkia, yksi kaksikkokajakki ja lopuilla kanootit. Kierrettävänä oli ainutlaatuinen 12 km pitkä lampikierros. Vesiyhteys lampien ja järvien välillä ei ole katkeamaton, vaan reitillä joudutaan kantamaan kalustoa yhteensä 5 eripituista jaksoa. Suunnilleen reitin puolivälissä pysähdyimme Lasten kalakeidas-alueelle paistamaan makkaraa ja pitämään taukoa. Matka sujui jokseenkin ilman haavereita. Ainut kommellus oli se, että Halosen Sirkun ja Puumalaisen Ilonan yhteinen kanootti kaatui ympäri rantautumisvaiheessa vuolaan laskuojan suulle viritettyä turvaköyttä vasten. Tytöt vaihtoivat kuivaa ylle ja matka jatkui. Kaiken kaikkiaan porukka oli matkaan hyvin tyytyväinen. Ilmakin oli kirkas ja aurinkoinen, tosin vähän tuulinen ja viileä.

4 Irenen kanssa vuoden ensimmäinen yhteinen melontaretki suuntautui edellä mainitulle Kolmikannan järvikierrokselle 5.6. Oton kesäloman aikana. Tämä lähinnä sen vuoksi, että sairastumisen takia Irene ei voinut meloa työporukan mukana Ilma oli aurinkoinen, helteinen ja tyyni. Melonta sujui kevyesti ilman kommelluksia. Maisemat ja kokemus kaiken kaikkiaan olivat huikean nautittavat. Ketään muita melojia ei nähty koko aikana, vaikka olosuhteet olivat upeat. 4

5 5 Kesäretkeilyn kohokohta tänä vuonna oli kahden päivän melonta Juvan-Sulkavan alueen Oravareitillä. Koko reitin pituus on 57 kilometriä. Ensimmäiset 8 kilometriä ovat Juvan Campingin rannasta alkavaa Jukajärven ylitystä. Jätimme tämän pois ensimmäisen päivän matkasta ja aloitimme suoraan jokilaskun keskiviikkona Toiviosta noin 10 km päässä reitin alkupisteestä klo Suunniteltuun ja varattuun yöpymispaikkaan Oravanpesään Sulkavalla oli matkaa 17 km.

6 6 Jokireitti oli erittäin hieno ja siinä on siellä täällä nivapaikkoja, joissa virtaus on vähän nopeampaa. Mitään liian jännittäviä koskia ei ensimmäisenä päivänä koettu. Yksi majava nähtiin. Sourun laavulla tehtiin tuli ja aterioitiin. Reitillä vaihtelivat mukavasti järviosuudet ja välillä vauhdikkaatkin jokiosuudet. Nopeissa virtauksissa joessa piti välillä tarkkaan ohjata, ettei törmätty kaatuineisiin puihin ja kiviin. Pitkän Karijoen laskun ja Kaitajärven ylityksen jälkeen jouduimme majapaikkaan Oravanpesätmatkailuyritykseen klo Oravanpesillä vastaanotto oli erittäin lämmin. Palvelu oli erittäin huomaavaista ja korkeatasoista. Saunoimme ensin ja sitten nautimme herkullisen illallisen kodassa. Uni maistui hyvin mökkimajoituksessa. Aamulla saimme tukevan aamiaisen ja teimme päivän retkieväät. Jututimme yrittäjäpariskuntaa Pasi Virosta ja Kirsi Mikkosta pitkään. He ovat liikunta-alan ammattilaisia, jotka ovat siirtyneet matkailuyrittäjiksi viime talvena.

7 7 Klo 10 maissa torstaina alkoi seuraavan päivän melonta tihkusateessa. Neopreemiasuissa ei kuitenkaan ollut kylmä. Matkaa Sulkavalle reitin päätepisteeseen oli 30 km. Heti oli Kissakoski, sitten pitkän tuulisen järviylityksen jälkeen alkoivat jokielämykset. Kyrsyänjoki oli aivan tarpeeksi vauhdikas. Kyrsyän laavun jälkeen Hattulainen-järveltä oli erittäin vaikea löytää seuraavan joen lähtökohtaa kaislikon takaa. Oravanpesän Pasin puhelinohjeiden avulla joki löytyi ja matka jatkui vauhdikkaasti jokipätkiä ja lyhyitä järviosuuksia myöten. Partalan laavulla pidimme reilun tauon ja ruokailimme. Lohnanjärven loppupäästä alkava Lohnankoski oli äänekäs ja melkoisen jännittävä laskea. Pienen Myllylammen jälkeen tuleva Kuhakoski oli meistä liian vaativa, joten kannoimme kajakin sen ohi. Sen jälkeen olikin selvä reitti Sulkavalle. Matkamelontanopeus oli selvillä osuuksilla ilmeisesti noin 5 km/t luokkaa. Sulkavan venesatamaan saavuimme klo Siellä olivat vastassa Oravanpesän Pasi ja Kirsi. Pasi tarjosi huomaavaisesti oluet koville melojille. Heidän kyydissään pääsimme Toivioon, jossa sininen Opel oli odottamassa. Reissu oli onnellisesti ohi. Kokemus kaiken kaikkiaan oli fantastinen. Reitti on hieno ja vaihteleva. Opastuksessa ja yhdessä vesillemenopaikassa on tosin puutteita. Pasi lupasi antaa palautetta kuntien vastaaville virkamiehille asiasta. Yrittäjäpariskunnalla palvelu on huippuluokkaa. Jos seuraavana keväänä järjestetään työporukan melontaretki, on Oravareitin alkupää Toivio- Oravanpesä ykkösvaihtoehto.

8 8 Seuraava melontaretki suuntautui Rauhalahden laiturista Saaristokadun maisemiin yhdessä Kuuselan Jannen ja Laureman Anniinan kanssa. Ilma oli hyvin lämmin ja aurinkoinen. Söimme eväitä Rautaniemen rannassa. Jannella ja Anniinalla oli kummallakin oma yksikkökajakki, joita sain kokeilla paluumatkalla. Irene meloi paluumatkalla meidän omaa Prijonia etupenkiltä ja Anniina meloi ja ohjasi takapaikalta. Kuuselan Jannen kanssa kävimme melomassa Savilahden pohjukasta Julkulan rantaan lähelle Puijonsarvea ja takaisin Kuinka ollakaan, ilma oli taas helteinen ja aurinkoinen, joka oli erittäin harvinaista kyseisenä kesänä. Vuosi 2009 Kajakki haettiin Paakkilasta su 3.5. Sitten olikin lauantaiaamuna 9.5. lähtö Juvalle työporukan kanssa Oravareitin melontaan. Mukana oli 10 henkilöä: Ulla Mononen, Stina Hanhirova, Otto Pitkänen, Irene Väätäinen, Ilona Puumalainen, Maija Penttinen, Tiina Kaskipalo, Ismo Keränen, Petteri Mustakallio ja Sanna Pakarinen. Porukan ryhmäkuva on alla. Melonta onnistui hienosti. Matkasimme Toiviosta Oravanpesille. Kaksi vesialusta (Ilona Puumalainen, Maija Penttinen, Tiina Kaskipalo, Ismo Keränen) kävi vielä kokeilemassa Kissakoskea. Ismon ja Tiinan kajakkikaksikko olikin törmännyt kosken puolivälissä kiveen, joka aiheutti kaatumisen. Olivat päässeet märkinä uudelleen joelle ja laskemaan kosken loppuun. Saunottiin ja syötiin hyvin. Keskipäivällä palattiin Kuopioon.

9 9 Seuraava melonta Seuraava melontakerta olikin sitten Herajärvellä Kontiolahdella mökkireissun yhteydessä Pilvipoutaisessa ja osin aurinkoisessa säässä meloskelimme Kiviniemestä aivan Herajärven eteläpäähän 5 km suuntaansa. Maisemat olivat enimmäkseen jylhiä tällä kapealla järvellä. Eteläpäässä evästellessämme soitimme Pölösen Pekalla ja kysyimme hänen mökkinsä koordinaatit. Sehän löytyikin helposti. Katselimme sitä vain järveltä käsin. Juhannusmelonta Läksimme toisena juhannuspäivänä Rauhalahden laivalaiturista ja suuntasimme Saaristokadun ali kohti Rönöä. Opiskelimme kartasta Pölhän jälkeen tulevien lukuisten pikkusaarten nimiä. Kun olimme kiertäneet Varvisaaren ja Rönön, oli kaupungin lahdella paluumatkalla kohtalainen poikkiaallokko, joka sai kajakin keinumaan. Ei silti pelottanut. Ilma oli aurinkoinen ja sopivan lämmin. Pölhön saaressa on fantastisen hyvä kajakin rantautumispaikka. Saaren katoksesssa oli tuli valmiina ja jokunen tuttu jo perheineen evästelemässä. Oli oikein hauska fiilistellä ja paistaa makkaraa. Kurvailimme vielä jonkin aikaa Rauhalahden maisemissa aurinkoisessa tyynessä ja palasimme sitten kotiin. Liikuntalomamatka Vuokattiin Majoituimme Sotkamon Katinkullan lomakylään lauantaina Otimme tuntumaa paikkoihin ja sateen vuoksi teimme sisällä tapahtuvia asioita ensimmäisinä päivinä. Tiistaina suuntasimme Vuokatin kylän lähellä sijaitsevalle, Nuasjärvestä Pirttijärvelle laskevalle Tenettijoelle. Maantiesillan vierestä meloimme myötävirtaan Pirttijärvelle noin 4½ km matkan ja sitten takaisin samma reittiä. Lopuksi teimme parin km lenkin Vuokatin kylän rannassa. Ilma oli aurinkoinen ja sopivan lämmin. Tuuli oli leppeätä.

10 10 Keskiviikkona ajoimme noin 40 km matkan Ristijärven suuntaan ja saavuimme Hiisijärvelle. Se on tunnettu nähtävyyspaikka 1600-luvulla tapahtuneen järven 14 m vajoaman paljastamien hietikoiden takia. Aloitimme melonnan hietikolta ja suuntasimme Hiisijärven tulojoelle. Pääsimme etenemään hienoa, leveää jokea pitkät matkat. Menimme pienen Salmenselkä-järven läpi Salmenjokea edelleen, kunnes se muuttui matalaksi ja hyvin ruohikkoiseksi. Matkaa lähtöpaikasta tuli reilu 4 km. Tämän etapin jälkeen teimme tulen ja paistoimme makkaraa grillauspaikassa. Sitten meloimme Hiisijärven laskujokea niin pitkään kun tuli läpäisemätön kivikko vastaan 1.3 km päässä. Joki on niin rauhallinen, että samaa reittiä pääsee helposti melomaan takaisin. Ilma oli melontaan aivan sopivan viileä. Melonnan loputtua alkoi vähän ripeksiä vettä. Torstaina aloitimme melonnan Jormasjärven Kannakselta Vuokatin taajaman eteläpuolelta. Leveätä Jormasjokea myöten pystyimme etenemään lähelle rautatietä sijoittuvan kivisen osuuden yläpuolelle asti. Matkaa kertyi noin 7 km. Paluu oli helppo, ainostaan yksi lyhyt niva vaati rivakkaa melomista. Ilma oli aurinkoinen ja sopivan lämmin. Maisemat taas erinomaiset ja hienot.

11 11

12 12 Perjantaina teimme kolmen kilometrin kierroksen Nuasjärvellä Katinkullan lomakylän lähivesillä. Tuulta oli sen verran, että laitatuuli hieman keikutti menopeliä. Sää oli pilvinen. Vuosi 2010 Kajakki tuotiin Paakkilasta kotiin su palatessamme Majalammelta Kontiolahdelta. Sitä tarviittiinkin työporukan kanssa toteutetussa Oravareitin loppuosan melonnassa lauantaina Majoituimme 11 hengen voimin Oravapesille perjantai-iltana. Saunoimme, uimme käsittämättömän lämpimässä järvivedessä ja nautimme illallisen. Aamulla selvisimme joelle klo Ilma oli aurinkonen ja sopivan lämmin. Vesi oli melkoisen korkealla. Kaikki oliva liikkeellä kajakeilla. Laskut sujuivat enimmäkseen hyvin. Irenen ja minun kajakkikaksikko juuttui kahdessa koskessa kiville, mutta emme kaatuneet kuitenkaan. Ensimmäisellä kerralla pääsimme meloilla työntämällä irti kiviltä, toisella kerralla kaverit vetivät rannalta heitetyllä köydellä. Raija laksi yksköllä ja Heikki ja Petteri kaksikolla Kuhakosken vasenta reunaa onnistuneesti alas. Tapahtumasta ei valitettavasti ole kuvia, koska koskien pärskeissä kamera huurtui ja kostui pilalle. Koko reissusta jäi hieman paha maku Irenelle ja minulle. Porukka oli aika vaisua ja pyrki paljon laisen kritisoimaan. Vaikutti, että he eivät osanneet nauttia upeista maisemista ja hienosta säästä. Katsotaan, järjestämmekö enää mitään työporukan melontaretkiä.

13 sunnuntaina laskimme kajakin vesille Rauhalahden vierasvenesatamasta ja suuntasimme Saaristokadun ali Lehtoniemen ympäri asuntomessualueen rantaan. Messut olivat käynnissä. Näimme suunnilleen kaikki esittelykohteen järveltä käsin. Palasimme takaisin Keilakannan kautta. Ilma oli mitä mainioin: lämpötila 23 astetta, aurinkoista ja vähän lounaistuulta. Kajakki vietiin talviteloille Paakkilaan Vuosi 2011 Tilanne 8.9.: Koko kesä kului Majalammen rannan loma-asunnon rakennusprojektissa ja kaikessa muussa, niin että kajakki saatiin siirrettyä Majalammelle heinäkuun alkupuolelle, mutta sitä ei saatu kertaakaan veteen. Talvisäilytys Pirkon peltiovihallissa laipioon liinoilla vedettynä. Jospa seuraavana kesänä olisi ajallisesti väljempää ja aikaa ulkoiluunkin Vuosi 2012 Kajakki laskettiin Majalammen peltiovihallin sisäkaton läheltä alas liinoilla perjantaina Rossin Kaija ja Otto kävivät melomassa Tuopanjärven päästä päähän ja takaisin. Matkaa kertyi 11 kilometriä. Ilma oli aurinkoinen, kevyttuulinen ja muutenkin oikein sopiva. Rauhallinen, kaunis järvimaisema. Tiistaina 3.7. oli vuorossa vaativampi jokimelonta Irenen kanssa. Kajakki pakattiin KIA Sportagen uuteen katto-tavarakoriin ja matkustettiin Ilomantsin kirkonkylän pohjoispuolelle Kallioniemen venesataman. Sieltä alettiin melonta pitkin erittäin leveätä Koitajokea. Reitti on merkitty karttaan; oikealta vasemmalle päin. Matkaa kertyi noin 30 km. Vesi oli niin korkealla, että suurin osa matkasta tuntui järviketjulta. Reilu kolmasosa matkasta loppupäässä tuntui leveältä joelta. Vesilintuja oli erittäin vähän. Maisemat olivat aika yksitoikkoisia: suota ja pöheikköä. Välillä tuuli melkoisesti. Taukopaikkoja löydettiin vain yksi, sekin alkumatkassa. Aika tavalla tylsältä ja työläältä tuntuva melontakokemus. Taksi vei meidät Lylykosken rantautumispaikasta takaisin Kallioniemeen. Taksimies kertoi mukavammista reiteistä, joita käytetään Karelia-soudussa. Pitää selvitellä asiaa jatkoa ajatellen.

14 14 Vuosi 2013 Kajakki oli talven yli säilytyksessä Majalammella vierasmajan pihassa pukkien päällä pressun alla. Kesällä sitä käytettiin vain kaksi kertaa heinäkuussa. Ensiksi käytiin 7.7. melomassa läheisellä Harijärvellä ja siitä Pienilampea kohti laskevalla mukavalla joella. Sitten käytiin Höytiäiseen laskevalla Venejoella. Lähdettiin joen Höytiäiseen laskun suulta, mutta eteneminen piti lopettaa reilun kilometrin päästä, kun alkoi tulla kivisiä nivakohtia. Pitää seuraavana kesänä selvitellä mukavia jokireittejä tarkemmin.