Väliväylä. Vanha uittoreitti Saimaan vesistöstä Kymijoelle LAPPEENRANTA KANNUSKOSKI KOUVOLA 4 8 PÄIVÄÄ 155 KM RETKEILYPORTAALI

Transkriptio

1 ETELÄ-KARJALA KYMENLAAKSO Väliväylä Vanha uittoreitti Saimaan vesistöstä Kymijoelle LAPPEENRANTA KANNUSKOSKI KOUVOLA 4 8 PÄIVÄÄ 155 KM HELPPO / KESKIVAATIVA RETKEILYPORTAALI

2 Väliväylän melontareitti Väliväylä on vuosien saatossa opittu tuntemaan Saimaan ja Kymijoen vesistöt yhdistävänä uittoreittinä, jossa kapeat järvet ja joet seuraavat sujuvana jonona toisiaan. Se on varsinaisen Järvi-Suomen eteläisin vesireitti, jonka tarinaa värittävät tukkilaisromantiikka ja Suomen teollistumisen historia. Samalla se on myös luontoelämyksineen rikas kappale kauneinta Suomea; eräs Etelä-Suomen puhtaimmista vesireiteistä. Reitin varrella on tasaisin välimatkoin melonta retkeilyyn kunnostettuja taukopaikkoja ja matkailupalveluja, jotka tekevät Väliväylästä sopivan retkikohteen vaikka koko perheelle. ALOITUS Lappeenrannan päässä reitin aloituspiste on Myllysaari. Jos haluat ohittaa Saimaan osuuden, sopiva aloituspiste on Kärenlaavu Jängynjärvellä. Kannuskoskella hyvä aloituspiste on Väliväylän ylityskohdassa (Väliväyläntie 851) sijaitseva P-paikka, josta on opastus melontalaiturille. HELPPO-KESKIVAATIVA Reitin alkuosa Kannuskoskelle on pääosin järvimelontaa, johon sisältyy kaksi lyhyttä, kanto-osuutta. Kannuskoskelta Kuusaanlammelle reitti koostuu vuorottelevista joki- ja järviosuuksista. Kannuskosken ja Kuusaanlammen välillä on useita helppoja koskiosuuksia sekä neljä lyhyttä kanto-osuutta. Koskiosuudet ovat melko kivisiä ja niiden melominen vähällä vedellä edellyttää kestävää kalustoa. 155 KM Reitin kokonaispituus on 155 km, josta pääosa on järvimelontaa kapeilla järvillä. Laskua koko matkan aikana kertyy 19m, matkantekoa reitin varrella vauhdittavat useat koskiosuudet. Kannuskoskelta Kuusaanlammelle matkaa kertyy 56 km. 4 8 PÄIVÄÄ Kokenut meloja kulkee reitin helposti 4 5 päivässä. Jos aiot nautiskella joki- ja järviluonnosta, melonnasta ja kauniista maisemista hitaammin, varaa aikaa koko reitin kulkemiseen vähintään viikko. Reitin varrella on erinomainen tauko- ja majoituspaikkojen verkosto, jonka ansiosta yöpyminen reitin varrella onnistuu vaivattomasti. Jos haluat lyhentää retkeä, reitin alku- ja loppupäässä on useita vaihtoehtoisia rantautumispaikkoja, joiden avulla saat räätälöityä reitistä juuri sinulle sopivan kokonaisuuden.

3 MELONTARETKET JA VÄLINEIDEN VUOKRAUS Väliväylän melontaretki onnistuu helposti joko omilla tai vuokravälineillä. Reitin varrella, Tirvan ja Kannuskosken välissä sijaitseva Vääntäjän tila tarjoaa melontaretkiä ja välinevuokrausta sekä majoitusta. Lisää tarjontaa välinevuokraukseen löytyy Lappeenrannasta ja Kouvolasta. Vääntäjän tila järjestää tilauksesta myös kuljetuspalveluja. Kouvolan ja Lappeenrannan välillä on hyvät bussiyhteydet ( ja siirtyminen Kouvolasta Lappeenrantaan onnistuu kätevästi myös junalla ( FLOWPARK (LAPPEENRANTA) Myllysaarenpolku, Lappeenranta Välinevuokrausta Myllysaaren kanootti vajalla Flowparkin aukioloaikoina REPOVESIKESKUS (KOUVOLA) Välinevuokrausta, kuljetuspalveluja, opastettuja retkiä RETKIPALVELU ILANDER (KOUVOLA) Välinevuokrausta, kirkkovene- SEIKKAILUVIIKARI (KOUVOLA) Välinevuokrausta, kuljetuspalveluja, opastettuja retkiä VÄÄNTÄJÄN TILA (REITIN VARRELLA) Vääntäjäntie 257, Kaipiainen Välinevuokrausta, melontaretkiä, kuljetuspalveluja, majoitusta, ateriapalveluja ja melontaretkiä, kuljetuspalveluja MAJOITTUMINEN RETKELLÄ Reitin varrella on useita maksuttomia laavuja, kotia ja nuotiopaikkoja melojien käyttöön. Kouvolan osuudella, Tirvassa, on myös yksi pieni autiotupa, Mankin taukopaikan mökki. Majoituspalveluja reitin varrella tai sen lähiympäristössä tarjoavat lisäksi seuraavat yritykset: TAAVETIN LOMAKESKUS & CAMPING Rantsilanmäki 49, Uro LEMIN MAJA Pajatie 4, Kuukanniemi NAHKURIN MAATILA Sarkalahdentie 67, Kannuskoski kirsi.nuuttila@luukku.com TUHANNEN TARINAN TALO Nikkarintie 124, Kannuskoski , tuhannentarinantalo@tuhannentarinantalo.com VÄÄNTÄJÄN TILA Vääntäjäntie 257, Kaipiainen , TYKKIMÄKI CAMPING (KÄYRÄLAMPI) Käyrälammentie 22, Kouvola

4 KUVA PÄIVI TOMMOLA Väliväylällä joki- ja järviosuudet vuorottelevat sujuvana jonona. REITTISELOSTE Väliväylä yhdistää Saimaan ja Kymijoen vesistöt toisiinsa, johdattaen melojan pienten järvien ja kauniiden jokiosuuksien ketjun läpi Kymijoelle, tehtaan varjoon. REITIN KULKU SAIMAALTA KANNUSKOSKELLE Reitti ensimmäiset kilometrit Lappeenrannasta lähdettäessä taittuvat Saimaan vesillä, jossa melojalla on valittavanaan useita reittivaihtoehtoja. Pien-Saimaan sinistä maisemaa värittävät lukuisat pienet kalliosaaret ja rantamökit. Meloja voi tutustua täällä sotahistoriaan Naurissaaressa tai mittailla katseellaan Ruusin Turasalon kalliomaalausten koristamien kallioseinämien korkeutta. Turasalon rannoilla meloja pääsee hetkeksi nauttimaan tuulen suojasta ennen Pulkkaselän länsipuolella avautuvaa useita kilometrejä pitkää avovesialuetta. Saimaan avovesiosuus päättyy lehtomaisen Orjainniemen kärjen jälkeen, kun reitti kääntyy jyrkästi vasemmalle. Orjainniemessä on pieni luonnonsuojelualue. Niemeä vastapäätä on Läntisen Pien-Saimaan suurin saari, Illukka, josta reitti jatkuu saaren etelärantaa myötäillen kohti Haapaselän alussa kohoavaa Mikkolanvuorta. Alkumatkan suuret järvenselät ovat nyt ohi ja maisema vaihtuu kapeaan vanhaan uittoränniin, Kähönsalmeen. Mikkelin tien alituksen jälkeen edessä on soiden ympäröimä, tummavetinen ja käärmemäinen Jängynjärvi. Jängynjärven jälkeen melojaa odottavat Varis-Lavolan korkeat kalliot, Vetjajärven kalliomaalaukset ja Vuossaaren bunkkerit. Kivijärvellä kapeikko vaihtuu selkävedeksi ja matka jatkuu kohti länttä, Sarviniemen kärjen kutsuvan hiekkarannan ohitse. Risulahdentien alituksessa vanhat siltarakenteet ovat vaikuttavat. Jurvalan selällä väylän pohjoisrantaa värittävät toinen toistaan hienommat talot. Tässä kohdin Luumäen Jurvalan palvelut ovat vain lyhyen matkan päässä Väliväylän varrelta. Luumäen jälkeen matka jatkuu kohti luodetta ja Savitaipaleentien alitusta. Ala-Kivijärven Tynkäniemessä melojaa tervehtivät harmaina ja valkoisina vedestä kohoavat lukuisat luodot ja karikot. Uittorakenteiden värittämällä Kelkjärvellä väylän mutkat tuovat mukavaa vaihtelua matkantekoon. Tuohtiainen on viimeinen suurempi järviosuus ennen Kannuskoskea. Matka jatkuu tästä kohti etelää ja Vuol-

5 KUVA PÄIVI TOMMOLA Kannuskosken ja Tirvan välillä on useita pieniä koskia. teen salmea, joka vaihtuu melojan Kannuskoskelle kuljettavaksi Lakanvirraksi. Lisääntynyt virran voimakkuus on ensimmäinen ennusmerkki Kannuskosken jälkeen edessä olevista koskiosuuksista. KANNUSKOSKELTA KOUVOLAAN Kannuskoskella melojalla on erinomainen mahdollisuus muonavarastojen täydentämiseen, kylän keskeiset palvelut sijaitsevat lyhyen kävelymatkan päässä reitiltä. Kannuskoskella melonta näkyy ja kuuluu katukuvassa; paikallinen baarikin on nimetty Väliväylän etapiksi. Kannuskosken jälkeen Ruokojärvellä kesämökkien värikäs ketju koristaa rantoja. Kyykosken ja Sulunkoksen lähestyessä maisema muuttuu erämaisemmaksi ja rannat hiljenevät. Samalla virran voimakkuus kasvaa ja edessä olevat koskiosuudet tempaavat melojan hetkeksi mukaansa vauhdin hurmaan. Sulunkoskelta matka jatkuu metsäisissä maisemissa majoitusta ja välinevuokrausta tarjoavan Vääntäjän tilan ohi. On aika nauttia hetki väljemmistä vesistä Immasenjärvellä ennen Tirvan lähestymismelontaa uittoa varten raivattua, mutkittelevaa jokiuomaa pitkin. Tirvan jälkeen reitin metsäisimmät osuudet ovat ohi. Kiurin virta vauhdittaa matkaa kohti Mankkia, jonka taukopaikalla pienen pieni autiotupa tarjoaa suojaa melojalle. Kepsun järvellä vesiliikenne voi keskikesällä olla vilkasta, mutta luonnonkaunis Jaakonniemen leiripaikka tarjoaa hyvän lepopaikan ennen Kouvolan puoleisen reitin suurimman järven, Rapojärven ylitystä. Rapojärvellä reitti kääntyy etelään kohti Jyräänkoskea. Paaskosken metsäinen koskiketju tuo mukanaan virkistävää kanoottipujottelua ennen hiekkarannoistaan ja leirintäalueestaan tunnettua luonnonkaunista Käyrälampea, joka on vaihtoehtoinen päätepiste retkelle. Käyrälammelta matka jatkuu Jokelan padon kautta kohti Lappalanjärveä, jonka kallioinen ja mutkitteleva rantaviiva saa melojan moneen kertaan arvuuttelemaan, piilotteleeko Harjunjoen alkupiste ehkä seuraavan niemennokan takana. Kun kaikissa vihreän sävyissä kylpevä Harjunjoki vihdoin on edessä, matka jatkuu taas myötävirtaan kohti Kymijoen Kuusaanlampea. Vaikka varsinaiset kosket loistavat Kymijoen tällä osuudella poissaolollaan, melojan kannattaa lukea virtaa ja edetä sen mukana. Joki on täynnä akanvirtoja ja pyörteitä, joissa Kymijoki ottaa nopeasti ohjat käsiinsä ellei meloja pidä niitä aktiivisesti itsellään.

6 KUVA PÄIVI TOMMOLA Väliväylän jokiosuuksilla maisema vaihtuu mukavasti. LUONTOELÄMYKSIÄ JA HISTORIAN HAVINAA Matkailullisesti reitin kiinnostavuutta lisää luontoelämysten lisäksi sen historia. Reitin alkuosuudella Saimaan Naurissaaressa ja Lemin Vuossaaressa voit tutkia vanhoja Salpalinjan rakenteita. Kannuskoken Tolpankankaalla kannattaa harkita rantautumista hetkeksi kiertämään jääkauden vaiheista kertova luontopolku. Kannuskoskella ja Tirvassa metsäteollisuuden kulta-aika on vielä selvästi aistittavissa vanhoista puurakennuksista. Hieman taustoja tunteva meloja voi siellä tuntea siirtyvänsä ajalle, jolloin nykyisen hyvinvoinnin perusta luotiin. Kannuskoskella on edelleen suoraan vesivoimalla toimiva museaalinen saha ja höylä aivan melontareitin vieressä, vanhoja uiton rakenteita on nähtävissä reitin varrella pitkin matkaa. Uiton aikakausi Väliväylällä kesti n. 80 vuotta, päättyen vuoteen Parhaina kesinä Saimaalta uitettiin Kymijokeen Väliväylän kautta jopa miljoona tukkia. Tämän päivän ihmiselle Väliväylä on sekä itsenäinen vesireittikokonaisuus että osa Järvi-Suomen vesireitistöä. Väliväylä yhdistää vesiretkeilyreitit samaan tapaan kuin uitto aikanaan. MONIPUOLINEN JA MUUNNELTAVA REITTI Melojalle reitti on monipuolinen kokemus, jossa järvi- ja jokimelontaosuudet vuorottelevat. Reitin alkuosa Saimaalla on tuulelle altis, ja vallitsevat tuuliolosuhteet kannattaa huomioida reitinvalinnassa. Veden pinnan korkeus saattaa täällä vaihdella useita kymmeniä senttimetrejä ja etenkin matalalla vedellä kivisten rantojen kanssa pitää olla tarkkana. Tuulisissa olosuhteissa tai vähäisellä melontakokemuksella kelillä reitti kannattaakin ehkä aloittaa vasta Saimaan jälkeiseltä reittiosuudelta. Reitin koskiosuus alkaa sen puolivälistä, Kannuskoskelta. Väliväylän koskiin on pyritty muodostamaan laskureitit ns. valtaväylälle, jonka ulkopuoliset rantaosuudet on kivetty ja niitä pitää varoa.

7 KUVA OUTDOORS FINLAND Väliväylä on koko perheelle sopiva melontareitti. Valtaväylä on monissa koskissa kapea; vain pari kanootin leveyttä. Huipputulvaa lukuun ottamatta koskipaikat ovat matalia ja kivisiä. Tarvittaessa koskipaikkoihin on syytä tutustua ennakolta rannalta. Reitin koskien vaativuustaso sopii kuitenkin aloittelijoille pois lukien reitin loppupuolella oleva Myllykosken tekokoski, joka kannattaa kiertää maitse. Reitin lopussa olevalla Kymijoen osuudella ei ole yhtään varsinaista koskea, mutta virta on täällä paikoin voimakas. Reitin kokonaispituus on 155 km, joten siinä riittää kokeneellekin melojalle melottavaa useiksi päiviksi. Monipuolinen reitti soveltuu erinomaisesti melottaviksi myös lyhempinä etappeina, jolloin voit helposti sovittaa retkesi pituuden käytettävissä olevaan aikaan. OSUUDET 1. Myllysaari - Tervankeittoniemi 8 km 2. Tervankeittoniemi - Saisaari 6 km 3. Saisaari - Kähö 12 km 4. Kähö - Uiritniemi 9 km 5. Uirinniemi - Kotkatsaarensuo 12 km 6. Kotkatsaarensuo - Parkunlahti 8 km 7. Lemi - Iso Rapasalo 14 km 8. Parkunlahti - Parkkisaari 8 km 9. Parkkisaari - Huopaisenvirta 8 km 10. Huopaisenvirta - Ämmänniemi 6,5 km 11. Ämmänniemi - Tuohiainen 11,5 km 12. Tuohiainen - Kannuskoski 10,5 km 13. Kannuskoski - Pyötsiä 9 km 14. Pyötsiä - Tirvanjärvi 9 km 15. Tirvanjärvi - Miettula 12 km 16. Miettula - Lappalanjärvi 14 km 17. Lappalanjärvi - Kuusaanlampi 12 km KUVAT PÄIVI TOMMOLA Väliväylän varrella on useita melojien käyttöön rakennettuja taukopaikkoja.

8 Väliväylä Vanha uittoreitti Saimaan vesistöstä Kymijoelle Karttasivut 1-17 ALKU LOPPU Seuraa reittiä älylaitteellasi - Lataa mobiilisovellus Outdoors Finland App Storesta ja Google Playsta!

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21 Melontareittikartta Väliväylä Kannuskoski - Pyötsiä 9 km Sulunkoski, niva / I- N ' E ' (WGS84) Kivisessä koskessa on oikeassa reunassa oleva suora ja kapea kivetön ränni. Kyykoski, I N ' E ' (WGS84) Laskureitti kulkee kosken keskilinjan vasenta puolta. Puolivälin jälkeen, ison suippopäisen kiven oikealta puolelta. Pysy aivan kiven vieressä! Kiven jälkeen viistoon keskivirralle, kohti vastarannan isoa maakiveä. Itärannalla Kyykosken taukopaikka: kota, tulipaikka, puuliiteri ja WC Kyykosken sillan ja Taikinakosken sillan välillä retkeilijöille ja kalastajille tarkoitettu polkureitti. Tuhannen tarinan talo N ' E ' (WGS84) Majoitus- ja ateriapalvelut Nikkarintie 124, Kannuskoski , Kannuskosken Myllypato N ' E ' (WGS84) Matalan patosillan ja padon jälkeisen stopparin takia patorakenteiden läpi ei voi laskea. Maihinnousu oikella rannalla olevalle laiturille. Laiturilta opastus alalaiturille. Alueella tulipaikka, WC ja opastustaulu. Myllypato on hieno retkikohde. Niskakoski, niva N ' E ' (WGS84) Melotaan kosken keskilinjaa pitkin, kiviä kierrellen. Virran voima vähäinen. Kannuskosken uimaranta N ' E ' (WGS84) Nahkurin maatila N ' E ' (WGS84) Mökkimajoitusta Sarkalahdentie 67, Kannuskoski Myllykoski, niva N ' E ' (WGS84) Vasemmalla puolella lähellä rantaa suora laskureitti. 13 Kannuskosken kauppa N ' E ' (WGS84) Kauppa ja asiamiesposti Väliväyläntie 828, Kannuskoski Pohjoisrannalla Sulunkosken taukopaikka: laavu, istuinlaavu, kaksi tulipaikkaa, puuliiteri ja WC kyvi.fi/kohteet/kouvola/valivayla/sulunkoski/ 0 0,5 km 1 km 2 km Melontareittikartoitus: Pekka ja Tapio Tyllilä, Hiking Travel HIT Ky 2013 Karttatyö: T:mi Jari Kaaja Pohja-aineisto: Maanmittauslaitos 7/2013 Ruokokosken voimalaitos N ' E ' (WGS84) Voimalaitospato pitää ohittaa oikean rannan kautta, sillä voimalaitoksen pudotuskorkeus on 6 m. Laiturilta viitoitus alalaiturille, kajakkien kuljetukseen lainattavissa kajakkikärryjä opastaululta. Hieno kivipato, jossa tulenteko kielletty! Väliväylän Etappi N ' E ' (WGS84) Baari ja kalastuslupia Väliväyläntie 828, Kannuskoski

22 Melontareittikartta Väliväylä Pyötsiä - Tirvanjärvi 9 km Tirvan voimala N ' E ' (WGS84) Maantiesillan edessä vasemmalla on rantautumislaituri. Edessä on 250 m maasiirtymä voimalaitoksen padon ohi, opasteita seuraten. Vesillelasku tapahtuu vasemmalla puolella olevalta alavirran laiturilta. Pajukoski, niva / I- N ' E ' (WGS84) Melo hirsisillan ali oikeanpuoleisesta aukosta, varo laakeita kiviä, virta kääntyy vasemmalle ja voimistuu. Siirrytään oikealta etuvasemmalle, kahden ison kiven välistä kohti vastarantaa ja jatketaan etuoikealle. Taikinakoski, niva N ' E ' (WGS84) Polkusillan alla oleva kivetön niva. Taikinakosken pohjoisrannalla taukopaikka, jossa: taukokatos, kartta, tulipaikka, puuvaja sekä WC. Erityiskalastusalue päättyy tähän. Vääntäjän tila N ' E ' (WGS84) Mökkimajoitusta, kanoottien vuokrausta, opastettuja retkiä ja kuljetuspalvelu Vääntäjäntie 257, Kaipiainen Tirvan uimaranta Tirvan laavu N ' E ' (WGS84) Yleinen uimaranta Tirvanjärven pohjoisrannalla. Samalla alueella myös taukokatos, nuotiopaikka ja WC 14 Tirvan kesäteatteri N ' E ' (WGS84) 0 0,5 km 1 km 2 km Melontareittikartoitus: Pekka ja Tapio Tyllilä, Hiking Travel HIT Ky 2013 Karttatyö: T:mi Jari Kaaja Pohja-aineisto: Maanmittauslaitos 7/2013

23 Melontareittikartta Väliväylä Tirvanjärvi - Miettula 12 km Kepsun taukopaikka N ' E ' (WGS84) Jaakonniemen kärjessä taukopaikka, jossa keittokatos. Auvosenkoski, niva N ' E ' (WGS84) Niva alkaa heti sillan jälkeen. Kivetön reitti kulkee ylävirrassa olevan pintakiven ja vasemman rannan välissä. Tirvan kesäteatteri N ' E ' (WGS84) Mankin autiotupa N ' E ' (WGS84) Joen etelärannalla autiotupa, jonka vain laituri ja opasteet paljastavat. Pieni autiotupa, jossa kamiina ja nukkumislaveri kahdelle. Pihassa lisäksi nuotiopaikka ja WC ,5 km 1 km 2 km Melontareittikartoitus: Pekka ja Tapio Tyllilä, Hiking Travel HIT Ky 2013 Karttatyö: T:mi Jari Kaaja Pohja-aineisto: Maanmittauslaitos 7/2013

24 0 0,5 km 1 km 2 km Ravintola Lohikukko N ' E ' (WGS84) Lohikuja 1, Valkeala Pitkäsaaren uimaranta N ' E ' (WGS84) Jokelan uimaranta N ' E ' (WGS84) S-market N ' E ' (WGS84) Kauniskankaantie 2, Valkeala Myllynkoski, I+ - II- N ' E ' (WGS84) Pohjapadolla alkava tekokoski. Pohjapadossa on keskellä 2 m leveä madallus, joka mahdollistaa melonnan padon yli. Keväällä kosken melonta on mahdollista, mutta kesällä veden laskettua on vaarana kaluston rikkoutuminen teräviin kiviin. Suosittelemme kosken ohittamista maitse, myös keväällä. Rantautumispaikka vasemmalla rannalla, josta siltaa pitkin vesillelaskulaiturille. Melontareittikartoitus: Pekka ja Tapio Tyllilä, Hiking Travel HIT Ky 2013 Karttatyö: T:mi Jari Kaaja Pohja-aineisto: Maanmittauslaitos 7/2013 Koskelankoski, niva N ' E ' (WGS84) Kivettömäksi perattu niva, jonka kauniisti ladotut kivipenkereet kertovat menneiden sukupolvien uittokulttuurista. Jyräänkoski, pato N ' E ' (WGS84) Laskukelvoton pato. Virran suunnasta tultaessa oikeassa reunassa turbiinikanava, jonne melotaan turvanarun editse sillan oikeanpuoleisesta aukosta. Turbiinikanavan loppupäässä on melojille hyvä laituri. Opasteita seuraten kantomatka vain noin 10 metriä, portaita pitkin turbiinihuoneen läpi. 16 Melontareittikartta Väliväylä Miettula - Lappalanjärvi 14 km Sisustuskahvila Kaarnasydän N ' E ' (WGS84) Sairaalantie 2-4, Kouvola Paaskoski, niva - I N ' E ' (WGS84) Kosken niskalla valitaan saaren oikealta puolelta kulkeva reitti. Siitä eteenpäin etsitään sopiva reitti kivien välistä. Haasteen tuo löytää reitti, jossa vettä virtaa riittävästi kivien välissä. Käyrälammen uimaranta Tykkimäki Camping N ' E ' (WGS84) Leirintäalueella teltta- ja asuntovaunualue sekä mökkejä. Alueella lisäksi rantasauna, kioski, kahvio, suihkut ja WC. Kanuunakuja 2, Kouvola Haukkajärven uimaranta N ' E ' (WGS84) Paaskosken ulkoilumaja N ' E ' (WGS84) Polkusillan jälkeen pohjoisrannalla taukopaikka, jossa: istuinlaavu, puuliiteri, laituri ja WC. Alueella olevan ulkoilumajan palvelut on tilattavissa etukäteen, lisätietoja:

25 Melontareittikartta Väliväylä Lappalanjärvi - Kuusaanlampi 12 km Melontareittikartoitus: Pekka ja Tapio Tyllilä, Hiking Travel HIT Ky 2013 Karttatyö: T:mi Jari Kaaja Pohja-aineisto: Maanmittauslaitos ,5 km 1 km 2 km Joenpolventie N ' E ' (WGS84) Vesillelaskupaikka osoitteessa Joenpolventie 52 Pitkäsaaren uimaranta N ' E ' (WGS84) 17 Kuusaanlampi N ' E ' (WGS84) Reitin päätepiste. Lamminrannassa sijaitsevat kyläyhdistyksen ranta ja laavu ovat myös melojien käytettävissä. Taukopaikalla on laavu, tulipaikka sekä opastetaulu.

26 OUTDOORS FINLAND Melo, pyöräile ja vaella apunasi Viralliselta Outdoorsfinland retkeilysivustolta löydät Etelä-Suomen parhaat pyöräily-, vaellusja melontareitit sekä matkailupalvelut. Outdoors Finland retkeilysivusto on tarkoitettu kaikille, jotka hakevat uutta tapaa viettää rentouttava ja virkistävä retkeily- ja ulkoilupäivä tai vaikkapa kokonainen retkeilyloma Suomessa. Mobiilisovellus Seuraa reittiä älylaitteeltasi Lataa mobiilisovellus Outdoors Finland App Storesta ja Google Playsta! Facebook Outdoors Finlandin Facebook sivuilla voit seurata ajankohtaista tietoa reiteistä ja jakaa kokemuksia kanssamatkaajien ja OF:n kanssa. Kartat Outdoorsfinland.fi sivustolta löydät myös kattavat tiedot painetuista kartoista ja reittien jäljen GPS-laitteeseesi. Sivustolla voit myös tarkastella reittejä ja reittien kohteita Google Mapsissa. Outdoors Finlandin karttakokoelma Pyhtäänhaaran retkimelontareitti, Kymijoki Lohjanjärven pyöräily Mustijoen pyöräily- ja melontareitti Porvoo-Helsinki merimelonta Salpapolku vaellusreitti, Virolahti- Miehikkälä-Lappeenranta Tainionvirran melontareitti Vesijärven kierros pyöräilyreitti Saimaan kierros -pyöräilykartat KUVA PÄIVI TOMMOLA Kannuskosken Myllypato on eräs reitin nähtävyyksistä.

27 Kalastus Kalastajalla viehekalastuksen kohdelajina Pien-Saimaalla ovat hauki, kuha ja ahven. Kivijärvellä voi koukkuun tarttua istutuksista peräisin olevaa järvitaimen ja -lohi. Myös kuha, hauki ja ahven voi tarttua onnekkaan kalastajan saaliiksi. Kannuskosken jälkeisissä virtapaikoissa Kyykosken erityiskalastusalue on perhokalastajien suosikkikohde. Myös Jokelankosken-Käyrälammen virkistyskalastusalue ja Jyräänjoen luontokalastusalue ovat sopivia kohteita kalastukseen. Väliväylällä kalastettaessa tarvitaan valtion kalastuskortti sekä läänikohtainen lupakortti. Reitillä on myös useita erityiskalastusalueita, joissa tarvitaan valtion kortti sekä kunkin alueen oma kalastuslupa. Luvan voi maksaa myös suoraan kalastusalueen tilille, ostaa postista tai tilata internetistä tai kautta. KALASTUSLUPIEN MYYJÄT Lappeenranta Urheilu Koskimies puh Luumäki Teboil Taavetti Lemi Kouvon Baari Kannuskoski Väliväylän etappi Kuusankoski KT-Sportcenter KUVA JOHANNES WIEHN Väliväylä on myös erinomainen kalastuskohde.

28 MELONTARETKEN TURVALLISUUSOHJEET YLEISIÄ OHJEITA Älä lähde melontaretkelle yksin tai kertomatta kenellekään Varmista, että osaat lukea karttaa ja karttamerkintöjä Harjoittele pelastautumistekniikoita, vähintään paripelastautumista Pidä aina matkapuhelin vesitiiviisti pakattuna melontaliivin taskussa Talleta puhelimesi pikavalintaan hätänumero Huolehdi, että sinulla on aina ajantasainen sääennuste Huolehdi, että sinulla on oikeat ja riittävät varusteet Älä melo alkoholin tai muiden päihteiden vaikutuksen alaisena MUU LIIKENNE VESILLÄ 1. Vältä melomista suosituilla veneväylillä. Ylitä väylät ryhmässä mahdollisimman nopeasti ja kohtisuorassa linjassa väylän kulkusuuntaan nähden. Veneet liikkuvat nopeasti, älä yliarvioi omaa melontanopeuttasi. 2. Anna etuajo-oikeus nopeammin kulkevalle alukselle ja suurille rahtialuksille SÄÄ JA MELONTA Varaudu sään muutoksiin. Myrsky, sumu, huono näkyvyys, pimeys tai äkillinen helle yllättävät nopeastikin ja vaikeuttavat melomista. Jos sää huononee, mieti onko reittiä mahdollista muuttaa turvallisemmaksi, kannattaako jatkaa vai palata takaisin. Melo aina mahdollisimman lähellä rantoja, varsinkin kylmän veden aikaan. Vältä isoja selkiä ja ylityksiä, varsinkin tuulisella kelillä. Pysyttele saarten suojissa. Huolehdi omasta näkyvyydestäsi muille vesillä liikkujille erityisesti huonoissa olosuhteissa. Suhteuta reitin valinta taitoihisi ja varusteisiisi. Pakkaa kaikki kastuva vedenpitävästi ja suojaa etenkin makuupussi. Käytä laadukkaita varusteita ja huolehdi, että ne ovat ehjiä retkellä lähdettäessä. Varmista myös, että osaat käyttää kaikkia varusteita. Varaa mukaan riittävästi ruokaa ja juomaa, vähintään yhdeksi ylimääräiseksi päiväksi. Huomio, että kuumalla säällä elintarvikkeet pilaantuvat nopeammin. HÄTÄTILANTEESSA: YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 Eksyessäsi selvitä aina olinpaikkasi ennen kun jatkat matkaa. Jos et ole täysin varma olinpaikastasi, palaa takaisin sinne missä viimeksi olit varma sijainnistasi. Jos kaadut, pelastaudu ensisijaisesti takaisin kajakkiin tai lähimpään rantaan. Vaihda kuivat vaatteet päälle, jottet kylmety. Jos tilanne on vakava, soita yleiseen hätänumeroon. ÄLÄ KIIREHDI JA HOSU, TEE KAIKKI RAUHALLISESTI. MUISTA, ETTÄ MELOT OMALLA VASTUULLASI!

29 MELOJAN VARUSTEET: Kajakki, jossa on välilaipiot tai muut kellukkeet tai kanootti, jossa on riittävät kellukkeet Mela Melontaliivit, jotka pidetään aina päällä ja kiinni Merkinantopilli melontaliiveissä kiinnitettynä Aukkopeite Sään mukaiset melontavarusteet Vaihtovaatteet vesitiiviisti pakattuna Matkapuhelin vesitiiviisti pakattuna melontaliivin taskussa Tyhjennyspumppu Kompassi ja kartta Ensiapuvälineet Retkeilyvarusteet (teltta, makuupussi, tulentekovälineet jne.) MUITA HARKITTAVIA VARUSTEITA Kypärä koskissa Kuiva- tai märkäpuku tarvittaessa Valkoinen valo, jos melotaan pimeässä Varamela RANTAUTUMINEN: Pitkän kajakissa istumisen jälkeen lihakset ovat jäykkänä ja märät rantakivet ovat liukkaita. Valitse rantautumispaikka huolella. Valitse rantautumispaikka, joka on suojassa tuulelta Mieluummin hiekkaranta tai matala laituri, korkealle laiturille on vaikea rantautua kajakilla Karikkoinen ja kivinen ranta kolhii kanoottia ja on liukas Rantautuminen on helpompaa, jos voit kastella jalkasi rantautuessa Ole huolellinen ja varovainen noustessasi kajakista ja ota tukea kajakin keskilinjan kohdalta Melan voi laittaa aukon taakse tukemaan kajakista nousua Vedä kajakki riittävän korkealle rantautumisen jälkeen, jotta se ei karkaa

30 Väliväylä Vanha uittoreitti Saimaan vesistöstä Kymijoelle Tutustu myös muihin reittioppaisiimme! Etäisyydet Helsinki Kouvola 136 km Kouvola Lappeenranta 89 km Lahti Kouvola 64 km