Rentoutumista liikeharjoitusten avulla. Ryhmästä voimaa. Parasta aamuisin on taiji s. 8. s.4. Bodymind Oy:n asiakaslehti 1/2014. s. 7.

Transkriptio

1 Bodymind Oy:n asiakaslehti 1/2014 Rentoutumista liikeharjoitusten avulla s.4 Ryhmästä voimaa s. 7 Parasta aamuisin on taiji s vuotta 1

2 Bodymind Oy:n asiakaslehti 1/2014 Sisällysluettelo Pääkirjoitus Psykofyysinen fysioterapia unihäiriöiden hoidossa Bodymindin ryhmät Ryhmästä voimaa Kokemuksia taijista Koira-avusteinen fysioterapia Pitkä tie - asiakaskokemus Psykofyysinen kuntoutus syömishäiriöisten fysioterapiassa Bodymind Oy:n asiakaslehti Päätoimittaja Julkaisija Toimittajat Ulkoasu Kuvat Paino Mikko Patovirta Bodymind Oy Tiina Nilsson Villivisio Oy Kai Baer Eräsalon Kirjapaino 2

3 Pääkirjoitus Mikko Patovirta Mikko Patovirta Bodymindin perustaja ja omistaja Vuoden fysioterapeutti 2009 Suomen psykofyysisen fysioterapian yhdistyksen puheenjohtaja vuodesta 2006 Mielen terveys on kehon terveyttä ja kehon terveys on mielen terveyttä Terveydenhuollossamme ihmistä ei usein kohdata kokonaisuutena, vaan hänestä tehdään fyysisen ja psyykkisen puolen toisistaan erotteleva kasvoton diagnoosi. Kahtia jakautuva lähestymismalli vaivasi itseäni 10 vuotta sitten niin paljon, että päätin tehdä asialle jotain, ja perustin psykofyysiseen fysioterapiaan keskittyvän Bodymindin. Tänä päivänä Bodymindissa on jo kuusi psykofyysiseen fysioterapiaan erikoistunutta fysioterapeuttia. Haastavien ja pitkittyneiden oireiden kanssa elävät asiakkaamme antavat meille motivaation tehdä tätä työtä. Kuntoutujillemme on ollut löydettävissä keinoja vaikeidenkin oireiden hallintaan ajattelu- ja toimintamallien uudelleenoppimisen kautta. Asiakkaiden lisäksi työmme merkityksellisyys on nähty myös yhteistyökumppaneidemme taholla, ja haluammekin tässä yhteydessä välittää kiitokset luottamuksesta myös heille, sekä niille moninaisille tahoille, jotka lähettävät meille asiakkaita. Bodymindissa psykofyysinen ihmiskäsitys luo pohjan koko toiminnalle. Tämän ihmiskäsityksen on määritellyt taitavasti psykologian ja filosofian tohtori Lauri Rauhala, jonka mukaan ihmisyyden kolmiyhteys on tajunnallisuus, kehollisuus ja elämäntilanteisuus. Mikään näistä ei toimi ihmisessä yksin, vaan kaikki yhdessä muodostavat kiinteän kokonaisuuden. Keskeistä Rauhalan ihmiskäsityksessä on elämän keskeneräisyys ja epätäydellisyys, sillä vajavaisenakin olemme kaikki ainutlaatuisia. Ajankohtaiseksi Rauhalan ihmiskäsityksen tekee erityisesti se, että Lauri Rauhala täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Samalla, kun onnittelemme Rauhalaa kunnioitettavasta iästä, juhlimme itse ensimmäistä kymmenen vuoden taivaltamme ja toivomme myös Bodymindille pitkää ikää! Tampereella Mikko 3

4 Unihäiriöt Mikko Patovirta Psykofyysinen fysioterapia unihäiriöiden hoidossa Koholla oleva stressi ja erilaiset unihäiriöt ovat jatkuvasti kasvava ongelma; ne aiheuttavat suuria määriä sairastumisia ja työstä poissaoloja. Unihäiriöt heikentävät myös pitkällä aikavälillä elämänlaatua. Aivojen toiminnan kannalta meidän tulee nukkua riittävän laadukas ja hyvä yöuni. 4

5 Unihäiriöt Kirjoittaja? Huonosti nukutut yöt voivat johtaa kohonneen infektioalttiuden lisäksi muun muassa sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin, diabetekseen tai metaboliseen oireyhtymään. Pitkäaikaisista unihäiriöistä oireilee arviolta % suomalaisista. Oireina on yöllistä heräilyä, kestoväsymystä, ahdistuneisuutta, lihasjännittyneisyyttä sekä mielialan vaihteluita. Terveydenhuollossa ongelma on tunnistettu hyvin, mutta keinot unihäiriöiden hoitamiseksi ovat puutteellisia. Lääkehoidot saattavat olla välttämättömiä akuuteissa tilanteissa, mutta pitkäaikaiskäytössä lääkehoitojen haittavaikutukset nousevat hyötyjä suuremmiksi. Unihäiriöiden taustalla olevia syitä voidaan hakea yksilöllisistä luonteenpiirteistä, työkulttuuristamme, kiivaasta elämänrytmistä sekä opituista ajattelu- ja toimintamalleista. Elämä on usein jatkuvaa suorittamista ja tasapainoilua kodin, työn ja vapaa-ajan välillä. Riittämättömyyden tunne ahdistaa ja jaksamisesta on tullut jokapäiväinen haaste. Kuormittuneisuus ilmenee fyysisinä oireina kuten päänsärkyinä, vatsakipuina, lihasjännittyneisyytenä, motorisena levottomuutena ja/tai vaikeutuneena hengityksenä. Psykofyysinen fysioterapia tarjoaa unihäiriöiden hoitoon paljon mahdollisuuksia. Kun autonominen hermosto ei toimi optimaalisesti, sympaattisen ja parasympaattisen hermoston yli- ja ali- Psykofyysinen fysioterapia tarjoaa unihäiriöiden hoitoon paljon mahdollisuuksia vireystilat vaikeuttavat niin elimistön aktiivisen päiväajan kuin sen yöllisen lepoajankin toimintaa. Väsymyksen ollessa kokoaikaista myös rasituksista palautuminen on vaikeaa. Yli- ja alivireystilat on mahdollista oppia purkamaan toiminnallisilla harjoitteilla. Oman kehon havainnoinnin opettelu on askel oikeaan suuntaan. Väsymyksen, lihasjännittyneisyyden, ja pinnallisen ja epäsäännöllisen hengityksen tunnistaminen avaa tietä pysyvämmälle muutokselle. Kun kehon erilaisia tiloja osaa tunnistaa ja tiedostaa voi ruveta opettelemaan keinoja, joilla kuormitusoireita ja väsymystä voidaan ennaltaehkäistä, rajata ja purkaa hallittavammalle tasolle. Psykofyysisessä fysioterapiassa käytettäviä keinoja ovat mm. tietoinen hengitys, lihasjännittyneisyyttä purkavat harjoitteet sekä läsnäoloa korostavat liike- ja hengitysharjoitteet. Taito suunnata mielen fokus oman kehon toimintaan lisää keskittymiskykyä sekä vähentää mielen levottomuutta. Omat ajattelumallit ja niiden mahdollinen ristiriitaisuus kehollisten toimintojen kanssa tulevat tätä kautta tiedostetummiksi. Autonominen hermosto on paremmin säädeltävissä ja hallinnan tunne omasta itsestä lisääntyy. Hyvän olon tuntemusten lisääminen vahvistaa elämänlaatua ja antaa siten mahdollisuuksia stressitekijöiden parempaan säätelyyn. Monelle asiakkaalle löytyy apu jo lyhyestäkin hoitosarjasta. 5

6 Ryhmät Bodymindin ryhmät Bodymind järjestää erilaisia kursseja, joilla osallistujat saavat eväitä oman kehontuntemuksensa kehittämiseen ja voimavarojensa lisäämiseen. Bodymind järjestää erilaisia kursseja, joilla osallistujat saavat eväitä oman kehontuntemuksensa kehittämiseen ja voimavarojensa lisäämiseen. Kursseilla on erilaisia teemoja kuten Hyvä uni, Kivun kesyttäjät tai vaikkapa Voimavaraajat. Järjestämme myös aamuisia taiji- sekä venyttelyryhmiä, jotka tasapainottavat kiireistä työelämää mukavasti ja aukaisevat kehon päivän askareisiin. Ryhmiä ja kursseja järjestetään viikoittain tiloissamme, mutta järjestämme myös paljon työhyvinvointi- ja työkykytoimintaan tarkoitettuja ryhmiä asiakkaiden tiloissa; esimerkiksi tiimipäivän aloitus fysioterapeutin ohjaamalla venyttelyllä saa aivotkin raksuttamaan päivän ideointityöpajoja varten paljon paremmin! Ryhmien lisäksi tarjoamme monipuolista koulutusta terveydenhoidon ammattilaisille. Koulutamme muun muassa fysioterapeutteja ja muita kuntoutusalan ammattilaisia psykofyysiseen lähestymistapaan. Monet koulutuksistamme ja ryhmistämme ovat yritysten, yhdistysten ja järjestöjen erikseen tilaamia, kulloisenkin ryhmän tarpeisiin räätälöityjä kokonaisuuksia. Ota meihin rohkeasti yhteyttä ja katsotaan, mikä voisi olla juuri sinun ryhmällesi paras keino hakea jaksamista arkeen! 6

7 Ryhmät Tiiu Lahtinen Ryhmästä voimaa Me olimme pieniä, iloisia ja huolettomia. Olimme onnellisia. Nyt olemme jo kaukana niistä ajoista. Istun Bodymindin kotoisassa taukohuoneessa sininen kahvikuppi edessäni Eija-Liisa Niemen ja Tuija Luhtalan seurassa. Eija-Liisa ja Tuija ovat työskennelleet Bodymindissa pitkään ja heillä on laaja kokemus erilaisista oireiluista, joita on pyritty hoitamaan psykofyysisen fysioterapian keinoin. Vuonna 2013 he toimivat ohjaajina kahdessa pilottiryhmässä, jotka järjestettiin sosiaalisten tilanteiden pelkoa tunteville tytöille. Tuija ja Eija-Liisa kertoilevat ryhmien taustoja iloiseen ja rentoon, mutta luottamusta herättävään tyyliinsä. Ensimmäinen ryhmä aloitti keväällä ja toinen syksyllä Ryhmät kokoontuivat kahdeksan viikon ajan kerran viikossa. Iältään osallistujat olivat vuotiaita, ja he olivat ohjautuneet ryhmään yksilöterapian kautta. - Ryhmäläisillä oli fyysisiä oireita sekä välttämiskäyttäytymistä, mikä tarkoittaa kestämättömiltä tuntuvista tilanteista vetäytymistä, selittää Tuija. - Esimerkiksi koulunkäynti saattoi olla vaikeutunut vaikkapa kiusaamisen takia, jatkaa Eija-Liisa. Vuorovaikutusta ja luottamusta Ryhmissä pyrittiin vahvistamaan tyttöjen itseluottamusta sekä lisäämään vuorovaikutustaitoja toiminnallisuudella. -Ryhmän sisältö ja teemat tarkentuivat osallistujien tarpeita vastaaviksi, Eija-Liisa selittää ryhmien toimintaperiaatetta. Kuuntelen kiinnostuneena kun fysioterapeutit selittävät erilaisia menetelmiä, joita käytettiin. Kehotietoisuusharjoitusten, piirtämisen, kirjoittamisen ja kehollisen ilmaisun kautta lisättiin tyttöjen selviytymiskeinoja ahdistavissa ja pelottavissa tilanteissa. Esimerkiksi ensimmäisessä ryhmässä tytöt jakautuivat ryhmiin ja loivat tanssiliikkeitä, joiden kautta he kokivat voivansa ilmaista itseään, ja lopuksi yhdistimme liikkeet yhdeksi tanssiksi, kertoo Eija-Liisa. - Syksymmällä alkaneen ryhmän kanssa osoittautui hyväksi ideaksi antaa kaikkien anonyymisti tuoda itselleen merkittävä musiikkikappale ryhmään. Kappaleet kuunneltiin yhdessä ja niistä haettiin tunnelmia, jotka sai kirjoittaa paperille, Tuija lisää. Fysioterapeuttien puheista korostuu ryhmän tavoitteiden tärkeys. Tarkoitus oli kyetä tarkastelemaan omaa arvomaailmaa, sekä pystyä käsittelemään vaikeita asioita turvallisessa ja sallivassa ympäristössä samanlaisessa elämäntilanteessa olevien kanssa. Tätä kautta tuettiin elämässä ja arjessa selviytymistä sekä omien vahvuuksien löytymistä. Muutokset havaittavissa Kysyn miten ryhmän toiminta vaikutti osallistujiin. - Alussa ilmapiiri oli jännittyneempi ja hiljainen, ja toimintaan osallistuminen oli vaihtelevaa, aloittaa Tuija. Eija-Liisa nyökkää. - Loppua kohden tytöt olivat rentoutuneempia ja puheliaampia. He ilmaisivat itseään rohkeammin, hän sanoo. - Hienoa oli se, että alusta asti kaikissa näkyi halu osallistua, vaikka epävarmuus rajoittikin toimintaa, Tuija jatkaa. Fysioterapeutit toteavat, että hienointa ryhmän kanssa työskennellessä oli se, kuinka osallistujat lähtivät toimimaan kun heille annettiin vapaus ilmaista itseään. Piti pyrkiä olemaan ohjaamatta liikaa, jotta nuoret saivat tilaa toteuttaa ja ilmaista ajatuksiaan. Ryhmässä esiintyi vahvojakin reaktioita, joita ei pyritty hillitsemään vaan ne pyrittiin hyväksymään sellaisinaan. Päätämme haastattelun pikkuhiljaa. Se on ollut mielenkiintoinen ja antoisa. Hienointa on ollut kuulla, että ryhmään osallistumisella on ollut pitkäkestoisia vaikutuksia. Osallistujien mukaan heidän selviytymisensä arjessa on helpottunut. Osa pitää edelleen yhteyttä toisiinsa, ja tytöt myös tapaavat toisiaan. Osallistujat kokivat ryhmässä yhteenkuuluvuuden ja hyväksytyksi tulemisen tunnetta sekä luottamusta. Lähden kotiin mietteliäänä. Kuinka tärkeää onkaan, että annetaan lupa olla oleva. Ja kuinka pitkälle se kantaakaan. Kirjoittaja Tiiu Lahtinen on Bodymindin asiakas. Kirjoittaminen on Tiiun voimavara. 7

8 Taiji Kokemuksia taijista Aloitin vuonna 2003 taiji-aamuryhmien ohjaamisen, kun halusin itse työstä johtuen harjoitella lajia aamuisin; tuolloin Tampereella oli vain iltaryhmiä tarjolla. Ohjaan yleisesti standardisoitua 24-askeleen eli liikekokonaisuuden sarjaa, ja viime vuosina olen ruvennut ohjaamaan myös klassista 108 askeleen liikesarjaa. Kesällä jatkoryhmän kanssa olemme käyneet Sorsapuistossa kokemassa autenttista taiji-tunnelmaa luonnon ympäröimänä. Taijin harrastamisen hyödyistä voisi tehdä pitkän luettelon, mutta ennen kaikkea laji opettaa kuuntelemaan omaa vointia ja antaa keinoja säädellä liiallista stressiä. Kipujen ja väsymyksen tunnistamiseen ja säätelyyn laji toimii erinomaisesti. Taijissa ei voi koskaan tulla täysin oppineeksi. Niin kuin ei elämässä muutenkaan. Mikko 8 8 Bodymind

9 Olen harrastanut taijia noin 8 vuotta. En muista ihan tarkkaan, milloin aloitin. Alun perin kiinnostuin taijista nähtyäni sitä harjoitettavan reissuillani Kaukoidässä. Olen ikäni harrastanut erilaisia urheilu- ja liikuntalajeja, jotka perustuvat lähes aina jonkinasteiseen suorittamiseen ja kilpailemiseen. Tuntui houkuttelevalta tutustua lajiin, jossa ei tarvitse suorittaa tai suoriutua, ja jonka avulla voi oppia tuntemaan kehonsa ja mielensä paremmin. Taijin harjoittamisessa minua kiinnostavat sen tuomat mahdollisuudet oman itsensä havainnointiin ja kehittämiseen. Taiji merkitsee minulle liikunnallista mietiskelyä ; koko kehoon vaikuttavaa liikuntaa, ajatusten vapauttamista ja rentoutumista. Tasapainoaistini ja lihasten hallintani ovat selvästi parantuneet. Olen saanut lisää joustavuutta, sitkeyttä, nopeutta ja kestävyyttä. Pitkäaikainen selkävaivani on pysynyt hallinnassa säännöllisellä taijin harjoittamisella ja Mikon opastamilla kotiharjoitteilla. Tärkeintä minulle ovat kuitenkin henkiset vaikutukset. Taijin harjoittaminen auttaa tuntemaan itsensä paremmin. Mahdollisuutensa ja rajoituksensa tuntevalla ja ne hyväksyvällä ihmisellä on vahva ja terve itsetunto, ja hän sitä kautta pystyy kunnioittamaan myös muita ihmisiä ja hyväksymään heidät sellaisina kuin he ovat. Työelämän tiukoissa neuvottelutilanteissakin mielen ja kehon hallinta johtaa parempiin tuloksiin. Taiji auttaa välttämään ja helpottamaan stressiä, antaa itsevarmuutta ja lisää elämäniloa. Taijia voin suositella kaikille itsensä kehittämisestä kiinnostuneita. Laji ei vaadi mitään erityisiä ominaisuuksia, varusteista puhumattakaan. Tuolla Kaukoidässäkin tai-chia harjoittavat monenikäiset ja -kuntoiset pikkulapsista satavuotiaisiin. Antti Pehkonen 9

10 Olen harrastanut taijia vuodesta 2007, eli jo seitsemäs vuosi on alkanut! Kiireinen 24/7 -työ IT-alalla, raskaudet, vauva-ajat, unettomuus, remontit, muutot, suorittava urheilu ja tuloksena krooninen migreeni lääkkeineen sekä tunnottomaksi jumiutunut rintaranka, jonka aiheuttamat kivut säteilivät kaikkialle. Siinä surullinen lähtötilanne, joka toi minut Bodymindiin fysioterapiaan kipuun erikoistuneelle fysioterapeutille. Tämän lisäksi osaava neurologini suositteli minulle taijia, koska oli itsekin juuri käynyt peruskurssin ja havainnut lajin hyödyt. Olin niin huonossa kunnossa, että suostuin kokeilemaan lajia onneksi. Outoa, ihan kivaa, mutta niin hidasta, eikö jo voisi mennä eteenpäin?!, olivat ensimmäiset ajatukseni taiji-tunnilla, kunnes ymmärsin, ettei ole kiire, ettei uutta ohjelmaa tai tavoitetta tule, tämä on tässä. Fysioterapiassa ja taijissa toistuva teemat tukivat toisiaan: pienin liikkein, tiedostaen, suorittamatta. Aloin pikkuhiljaa löytää selkäni, jalkani, pääni... koko kroppani! Aivan uudella tavalla. Aloin parantua, ja samalla tiellä ollaan edelleen. Taijin avulla saan pidettyä migreenini hyvässä hoitotasapainossa; tämän olen oppinut kantapään kautta. Pidin kerran muutaman kuukauden tauon taijista ja migreenikohtauksia alkoi tulla kerran viikossa. Pari viikkoa taas taijia, ja kohtaukset loppuivat. Istumatyötä tekevänä, taijin liikkeet toimivat myös ihanteellisesti yläselän liikeratojen auki pitämiseen. Taijissa kiehtoo se, että edistymistä tapahtuu, vaikka ei yrittäisikään. Tai oikeastaan edistymistä tapahtuu varsinkin silloin kun ei yritä. Ne päivät kun löytää uuden oivalluksen kehon ja mielen yhteisestä liikkeestä ovat mahtavia! Edistymisen tunnistaa siitä, että yhtäkkiä osaa seisoa paikoillaan, ja huomaa esimerkiksi jännitystiloja, kiristystä, rentoutta ja voimaa vartalossa ja antaa niiden olla. Edistymisen huomaa myös siitä, että arjen keskelläkin pysähtyy, hengittää ja laskee painopisteen ja vain on. Uskon, että myös taijin hyväksyvän ajatusmaailman myötä olen oppinut olemaan armollisempi itselleni ja läheisilleni ja olen oppinut voimaan hyvin. Susa Kuvissa Noora Leiniö Mikko Patovirran taiji-kurrssilla 10

11 Fysioterapia Maria Maljanen Koira-avusteinen fysioterapia Koiran läsnäololla on todettu olevan myönteisiä terveysvaikutuksia ihmiseen. Erityinen merkitys on ihmisen ja koiran välisessä vuorovaikutussuhteessa. Koira hyväksyy ihmisen tasavertaisena, hyväksyen tämän mahdolliset sairaudet ja ongelmat. Ihmisen saattaa myös olla helpompi lähestyä koiraa kuin toista ihmistä. Koiran kautta ihminen voi unohtaa omat murheensa ja surunsa, ja keskittyä vain hetkeen ja kokemiseen. Suomessa koira-avusteinen fysioterapia on vielä varsin uusi terapiamuoto. Koira-avusteinen fysioterapia on yksi eläinavusteisen terapian muodoista (animal-assisted therapy, AAT). Eläinavusteisella terapialla tarkoitetaan suunniteltua ja tavoitteellista terapiaa, jossa keskeistä on ihmisen ja eläimen välinen vuorovaikutus ja yhteistoiminta. Eläinavusteista terapiaa voi antaa sosiaalialan tai terveydenhuoltoalan ammattihenkilö, joka käyttää koulutettua eläintä työssään. Tavoitteena on tukea ihmisen fyysistä, sosiaalista ja kognitiivista toimintaa sekä tunnetaitoja. Koira-avusteisessa fysioterapiassa koiraa ei pidetä terapeuttina tai työkaverina, vaikka usein ihmiset näin ajattelevatkin. Koira on fysioterapeutin työväline, josta fysioterapeutin on pidettävä huolta. Erona perinteisiin fysioterapian harjoituksiin on se, että koira-avusteisena toiminnasta tulee monelle asiakkaalle tai kuntoutujalle mielenkiintoisempaa ja merkityksellisempää, kuin pelkkien mekaanisten harjoitusten tekeminen. Koira-avusteisella fysioterapialla voidaan parhaimmillaan vaikuttaa muun muassa asiakkaan tai kuntoutujan motivaatioon, hahmottamiseen, keskittymiseen, ongelmanratkaisuun, kognitioon sekä muistiin. Koira-avusteisessa fysioterapiassa voidaan aktivoida asiakasta tai kuntoutujaa kaksikätiseen toimintaan, voidaan pyrkiä kehittämään hänen koordinaatiotaan, tai kehittää henkilön tasapainoa. Koiran avulla voidaan tehostaa myös tuntoaistimusta ja koiran läsnäolo rentouttaa ja rauhoittaa asiakasta. Koiran läsnäolo laskee verenpainetta ja hidastaa sydämen sykettä. Koira helpottaa kommunikointia ja sosiaalista kanssakäymistä, samalla toimien hyvänä muistin virittämisen välineenä. Koiran tulee olla tehtävään koulutettu ja koiran luonne työtehtävään sekä asiakaskuntaan soveltuva. Tavoitteena koira-avusteisessa fysioterapiassa on asiakkaan tai kuntoutujan sosiaalisen, emotionaalisen ja/tai fyysisen toiminnan edistäminen. Esteenä koira-avusteisen fysioterapian käyttämiselle voivat olla allergiat tai hyvin voimakkaat pelkotilat koiria kohtaan. Koiraa ei saa käyttää akuuteilla psykoosipotilailla, eristyksissä olevilla potilailla tai ihmisillä, jotka ovat käyttäneet koiraa hyväksi. Koiran kanssa työskennellessä on syytä muistaa koiran hyvä hygienia sekä mahdollisen muun henkilökunnan huomioiminen, kouluttaminen, tiedottaminen sekä opastaminen, kuinka esimerkiksi koira kohdataan, sen ollessa työtehtävässä. Koira toimii vahvana tunteiden herättäjänä ja voi luoda tunnekokemuksia. Samalla koira saattaa herättää muistoja menneistä ajoista. Koiran kanssa puuhastelu ja tekeminen ei ole vain puurtamista vaan se tuottaa jaettuja ilonhetkiä. Koska koira on eläin, se ei aina toimi toivotulla tavalla; fysioterapiahetkistä voi syntyä ainutkertaisia ja omalaatuisia. Koiran kanssa tehdyt harjoitukset vaativat keskittymistä ja tarkkaavaisuutta. Harjoituksissa yhdistyvät monet eri tekijät kuten koordinaatio, tilan hahmotus, kehon käyttö, tasapaino, eri aistien käyttö sekä vireystason ylläpito. Harjoituksia on helppo ideoida ja muuttaa kunkin asiakkaan tai kuntoutujan tasolle sopivaksi. Koiran kanssa työskentely vaatii paljon sekä koiralta että sen ohjaajalta. Tehtävään koulutettu koira ei stressaannu turhista, ja koiran ohjaajan on tunnistettava koiran käyttäytymisestä koiran mahdollinen liika kuormittuneisuus. Fysioterapeutin on myös hyvin tarkkaan harkittava kenelle koira-avusteinen fysioterapia sopii. Kirjoittaja Maria Maljanen on aloittanut fysioterapeuttina Bodymindissa vuoden 2014 alussa. Maria on erikoistunut psykofyysiseen fysioterapiaan ja koira-avusteiseen fysioterapiaan. 11

12 Kokemuksia Maria Maljanen Pitkä tie Syksy vuonna On tavallinen yhdeksännen luokan äidinkielen tunti. Oloni on ahdistunut ja epämukava. En kykene rentoutumaan enkä kunnolla liikkumaan. Yhtäkkiä koen kuinka luokan häly häviää taustalle. En kuule yksittäisiä sanoja. Näkökenttäni muuttuu sumeaksi ja oloni epätodelliseksi. Yllä mainittu tapahtuma on ensimmäisiä muistojani monen vuoden kamppailusta erilaisten oireiden kanssa. Silloin en vielä tiennyt mitä oli tulossa. Muutin yhdeksännen luokan jälkeen pois kotipaikkakunnaltani opiskelemaan lukioon. Vuoden 2006 syksyllä aloin tasaiseen tahtiin ravata terveyskeskuksessa koska oloni oli jatkuvasti unenomainen, sumuinen ja sekava. Hengittäminen oli vaikeaa. En kyennyt keskittymään mihinkään ja jännitin sosiaalisia tilanteita. Vietin öitä netissä yrittäen diagnosoida itseäni. Ajattelin, että olotilani johtui niska- ja hartiaseudun vaivoista. Lääkäreistä minulle ei ollut hyötyä. He passittivat minut joka kerta kotiin ilmoittaen, että minussa ei ollut mitään vikaa. Vaadin päästä tavalliseen fysioterapiaan, jonne lopulta pääsinkin. Siitäkään ei ollut minulle hyötyä, sillä esimerkiksi mitään mainittavaa rakenteellista vikaa ei löydetty. Lopulta sain tarpeekseni ja kirjoitin lääkärille kolmen sivun mittaisen kirjeen, jossa selitin vielä kerran kaiken olotilastani ja ahdistuksestani asiaan liittyen. Vaadin epätietoisuudessani päästä ADHD- tutkimuksiin. Kirje auttoi ja pääsin lopulta psykiatriselle poliklinikalle. Syksyllä 2009 minulle tuli tutuksi käsite psykofyysinen oireilu. Lähdin poliklinikalta diagnooseinani yleinen ahdistuneisuushäiriö, keskivaikea masennus sekä derealisaatio-oireet, jotka kuuluvat dissosiatiivisiin häiriöihin, aiheuttaen unenomaisuutta ja sekavaa oloa. Pääsin kognitiiviseen psykoterapiaan, jossa ensimmäistä kertaa tutustuin kehotietoisuuteen. Uusi suunta Pari vuotta myöhemmin pääsin hyvän omalääkärin kautta psykiatrian erikoislääkärille, jota on kiittäminen siitä, että pääsin Bodymindiin.Tavallinen fysioterapia ei ollut auttanut minua, sillä fyysiset oireeni olivat pitkälti henkisen pahoinvoinnin kaikuja. Bodymindissa ihminen nähdään kokonaisuutena, jossa mieli ja keho vaikuttavat saumattomasti toi- siinsa. Tämä lähestymistapa oli jo kognitiivisen psykoterapian aikaan osoittautunut minulle sopivaksi ja terapiajakson aikana se on vain vakiinnuttanut asemaansa ajattelussani. Ongelmieni takia olen kroonisesti jännittänyt kehoani monen vuoden ajan. Aina liikkuessani ulkona, bussissa, luennoilla, kirjastossa. Jopa kotona olen ollut jännittyneessä tilassa. Siitä on muodostunut minulle tavallinen olotila. Tietoisuus Bodymindissa olen päässyt harjoittelemaan rentoutumista erilaisten liikeharjoitusten avulla. Siellä olen huomannut, että fyysiset tuntemukseni ovat suureksi osaksi sitä mitä ajattelen, ja että ahdistus on aiheuttanut kroonistuneita jännitystiloja myös kehooni. Kun joudun epämukavaan tilanteeseen kehoni reagoi luonnollisella tavalla ja valmistautuu taisteluun tai pakoon. Nyt osaan pyrkiä rentoutumaan kun huomaan, että oireilu alkaa. Pystyn helpottamaan ahdistustani kiinnittämällä huomiota kehooni ja hengittämiseen, joka on ollut minulle ongelmallinen alue yleisestä ahdistuneisuudesta johtuvan hyperventiloinnin seurauksena. Vielä on matkaa Tällä hetkellä työstän edelleen varsinkin hengittämistä ja rentoutumista. Kroonistuneiden toimintamallien muuttaminen ei käy nopeasti, ja myös kotona harjoittelun rutiinia pitää vielä tehostaa, mutta suunta on oikea. Opettelen tiedostamaan kehoni reaktioita ja opettelen suhtautumaan hengittämiseen niin, että se saa toimintana olla sitä mitä onkin: Tiedostamatonta ja luonnollista. Nimimerkki T 12

13 13

14 Tutkimus Janne Alaloukusa, Mikko Patovirta Psykofyysinen kuntoutus syömishäiriöisten fysioterapiassa fenomenologinen viitekehys Syömishäiriöt ovat lähinnä nuorten naisten sairauksia. Länsimaisissa yhteiskunnissa anorexia nervosaa eli laihuushäiriötä esiintyy alle prosentilla tytöistä ja bulimia nervosaa eli ahmimishäiriötä sairastavia on hieman yli prosentti. Pojilla syömishäiriöitä on vain kymmenesosalla tyttöihin verrattuna. (1) Syömishäiriöiden hoitoon suositellaan erilaisia psykoterapeuttisia lähestymistapoja; fysioterapeuttisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta niiden hoidossa ei ole ollut näyttöä (1). Kehonkuva tutkittavien kokemana Janne Alaloukusan filosofian alaan kuuluvassa pro gradu -tutkielmassa selvitettiin, miten psykofyysisessä fysioterapiassa työstetty kehonkuvan muutos toimii laihuushäiriötä sairastavan kuntoutuksessa (2). Psykofyysisen fysioterapian mallin toimivuutta lähestyttiin tutkittavien henkilöiden näkökulmasta. Omakohtaisen kokemuksen muuttumista selvitettiin kahdella eri tavalla; belgialaisen Michel Probstin väitöskirjassaan kehittämän Body Attitude -kehoasennetestin (BAT) avulla sekä puoliavoimilla, tutkimuksessa yhteydessä kehitettyillä kysymyksillä. (2) Tutkimus toteutettiin Tekesin tukemana kuntoutuksen kehittämishankkeena Bodymind Oy:ssä, jossa syömishäiriöiset potilaat ovat keskeinen kuntoutujaryhmä. Fysioterapiassa neljä sisältöteema Vapaaehtoiset tutkittavat olivat kaikki 18 vuotta täyttäneitä naisia, joilla oli diagnosoitu laihuushäiriö. Osallistujilla ei ollut aiempaa kokemusta kehollisista terapioista. Tutkimus toteutettiin 15 kerran fysioterapiasarjan yhteydessä ja haastattelut ja lomakkeiden täyttämisen toteutti syömishäiriöihin perehtynyt fysioterapeutti. Fysioterapian sisältöteemoja oli neljä: kehon havainnointia vahvistavat harjoitteet (peili, valokuvat, kehopiirrokset, narut), kehon tuntemusta lisäävät harjoitteet (keskilinja, alustasuhde, joustavuus, rytmi), kehon aistimusta lisäävät harjoitteet (painepussit, painelut, taputtelut, hieronnat) sekä kehon jännittyneisyyden purkutekniikkaan liittyvät harjoitteet (jännitys-rentous, mielikuvat, venytykset, tiedostava hengitys). Kokemus ja sen hallinta Tutkimus toteutettiin siten, että alkuvaiheessa mitattiin tutkittavien (N=9) kehoasennetestissä (BAT) saama pistemäärä. Testissä korkea pistemäärä merkitsee syömishäiriön olemassaoloa ja matala sairauden remissiota tai poissaloa (3). Alkupisteytyksen jälkeen tutkittavat osallistuivat psykofyysisen fysioterapian 15 kerran kuntoutussarjaan, jonka aikana käyntejä oli keskimäärin kerran viikossa. Tutkimuksen alussa tutkittavat saivat pisteitä keskimäärin enemmän kuin loppuvaiheessa (kuva 1). Kehoasennetestiä täydentämään kehitettiin puoliavoin haastattelulomake. Sen kysymyksissä hyödynnettiin fenomenologisen filosofian käsityksiä kehon kokemisesta (body schema) suhteessa kehon omakohtaiseen tulkintaan (body image) (7). Lisäksi haluttiin korostaa tutkittavien kokemusta kokijuudesta (sense of ownership) ja tekijyydestä (sense of agency) eli lyhyesti hallinnan tunnetta. Nämä termiparit ovat käytössä fenomenologisessa kirjallisuudessa (4,5) ja ne kuvaavat hyvin sitä eroa, jonka henkilö voi kokea tietyn kokemuksen, esimerkiksi kivun, 14

15 Kuva 1. Tutkittavien henkilöiden kehoasennetestin tulokset testin alku- (a) ja loppuvaiheessa (b). ja sen hallinnan välillä. Kysymyksillä pyrittiin selvittämään myös henkilön kokemusta omasta sairaudestaan ja sen vaikeusasteesta. Kysymykset tehtiin positiiviseen ja negatiiviseen muotoon, jotta tutkittavan henkilön itseensä suhtautumisen sävy tulisi esille. Hypoteesit kolmesta eri teemasta Tutkimuksessa selvitettiin mahdollisia muutoksia kolmella eri teemalla: kehon kokemus, toiminnan hallinnan tunne ja sairauden tunto. Kehon kokemuksen muutoksen hypoteesina oli, että tutkittavien kokemus omasta kehosta olisi negatiivinen, ulkopuolinen ja koon suhteen värittynyt (6). Toiminnan hallinnan tunteen teemassa mitattiin sitä, miten vastaajat kokivat voivansa vaikuttaa omiin tuntemuksiinsa ja hallitsevansa kehoaan. Vastaajien oletettiin kokevan, että heissä tapahtuu asioita, jotka eivät ole täysin tiedostettuja tai hallittuja. Sairauden tunnon teemassa hypoteesina oli, etteivät vastaajat koe omien kehokokemustensa viittaavan sairaustilaan, vaan he toimivat ikään kuin pakonomaisesti suhteessa ruokailuun, liikuntaan ja muihin tekijöihin. (1) Johtopäätökset Syömishäiriöt kuuluvat perinteisesti psykologiseen tutkimuskenttään, mutta tämä tutkimus toteutettiin fenomenologisen filosofian tutkimuksen viitekehyksessä. Tutkimuksen yhtenä ajatuksena oli seurata kuntoutujien oman kehollisuuden ymmärrystä ja tietoisuuden lisääntymistä. Tutkimus osoitti sen, että kaikilla tutkittavilla tapahtui muutoksia toiminnan hallinnan tunteessa, kehon omistajuudessa sekä sairauden tunnossa. Kuntoutusmallin kehittelyssä merkittävää on se, että jo 15 kerran kuntoutussarjalla saatiin muutoksia tutkittavien kehon kokemiseen. Kehoasennetestin ja sitä täydentävän kirjallisen haastattelulomakkeen perusteella on mahdollista todeta, että psykofyysinen fysioterapia yhdessä kyselylomakkeen kanssa on syömishäiriöisten kuntoutukseen hyvin soveltuva menetelmä. Haastattelulomakkeen ja BAT-testin käyttöä alle 16-vuotialla kannattaa kuitenkin harkita, sillä heille kysymykset saattavat olla haasteellisia vastata. LÄHTEET (1) Ebeling Hanna: Syömishäiriöt (lapset ja nuoret), Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Käypä hoito suositus. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Helsinki (2) Alaloukusa Janne: Fenomenologinen näkökulma psykopatologiaan tapaustutkimus anorexia nervosasta. Pro gradu tutkielma. Tampereen yliopisto (3) Probst Michel: The Body Attitude Test for patients with an eating disorder: Psychometric characteristics of a new questionnaire. Eating Disorders: The Journal of Treatment and Prevention 3:1995: (4) Gallagher Shaun, Zahavi Dan: Phenomenological Mind. 2.painos. London. Routledge. VUOSI. (5) Fuchs Thomas: Temporality and psychopathology. Teoksessa: Handbook of Phenomenology and Cognitive Sciences, s Springer (6) Lönnqvist Jouko (toim.): Psykiatria. Duodecim (7) Parviainen Jaana: Meduusan liike: Mobiiliajan tiedonmuodostuksen filosofiaa. Gaudeamua. Helsinki

16 Ilmarinkatu Tammelan puistokatu Pinninkatu Vellamonkatu Itsenäisyydenkatu Vellamonkatu 12 (käyntiosoite) Tammelan puistokatu (postiosoite) Tampere Ajanvaraus, koulutus- ja tarjouspyynnöt: Puh. (03)