Rentoutumista liikeharjoitusten avulla. Ryhmästä voimaa. Parasta aamuisin on taiji s. 8. s.4. Bodymind Oy:n asiakaslehti 1/2014. s. 7.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rentoutumista liikeharjoitusten avulla. Ryhmästä voimaa. Parasta aamuisin on taiji s. 8. s.4. Bodymind Oy:n asiakaslehti 1/2014. s. 7."

Transkriptio

1 Bodymind Oy:n asiakaslehti 1/2014 Rentoutumista liikeharjoitusten avulla s.4 Ryhmästä voimaa s. 7 Parasta aamuisin on taiji s vuotta 1

2 Bodymind Oy:n asiakaslehti 1/2014 Sisällysluettelo Pääkirjoitus Psykofyysinen fysioterapia unihäiriöiden hoidossa Bodymindin ryhmät Ryhmästä voimaa Kokemuksia taijista Koira-avusteinen fysioterapia Pitkä tie - asiakaskokemus Psykofyysinen kuntoutus syömishäiriöisten fysioterapiassa Bodymind Oy:n asiakaslehti Päätoimittaja Julkaisija Toimittajat Ulkoasu Kuvat Paino Mikko Patovirta Bodymind Oy Tiina Nilsson Villivisio Oy Kai Baer Eräsalon Kirjapaino 2

3 Pääkirjoitus Mikko Patovirta Mikko Patovirta Bodymindin perustaja ja omistaja Vuoden fysioterapeutti 2009 Suomen psykofyysisen fysioterapian yhdistyksen puheenjohtaja vuodesta 2006 Mielen terveys on kehon terveyttä ja kehon terveys on mielen terveyttä Terveydenhuollossamme ihmistä ei usein kohdata kokonaisuutena, vaan hänestä tehdään fyysisen ja psyykkisen puolen toisistaan erotteleva kasvoton diagnoosi. Kahtia jakautuva lähestymismalli vaivasi itseäni 10 vuotta sitten niin paljon, että päätin tehdä asialle jotain, ja perustin psykofyysiseen fysioterapiaan keskittyvän Bodymindin. Tänä päivänä Bodymindissa on jo kuusi psykofyysiseen fysioterapiaan erikoistunutta fysioterapeuttia. Haastavien ja pitkittyneiden oireiden kanssa elävät asiakkaamme antavat meille motivaation tehdä tätä työtä. Kuntoutujillemme on ollut löydettävissä keinoja vaikeidenkin oireiden hallintaan ajattelu- ja toimintamallien uudelleenoppimisen kautta. Asiakkaiden lisäksi työmme merkityksellisyys on nähty myös yhteistyökumppaneidemme taholla, ja haluammekin tässä yhteydessä välittää kiitokset luottamuksesta myös heille, sekä niille moninaisille tahoille, jotka lähettävät meille asiakkaita. Bodymindissa psykofyysinen ihmiskäsitys luo pohjan koko toiminnalle. Tämän ihmiskäsityksen on määritellyt taitavasti psykologian ja filosofian tohtori Lauri Rauhala, jonka mukaan ihmisyyden kolmiyhteys on tajunnallisuus, kehollisuus ja elämäntilanteisuus. Mikään näistä ei toimi ihmisessä yksin, vaan kaikki yhdessä muodostavat kiinteän kokonaisuuden. Keskeistä Rauhalan ihmiskäsityksessä on elämän keskeneräisyys ja epätäydellisyys, sillä vajavaisenakin olemme kaikki ainutlaatuisia. Ajankohtaiseksi Rauhalan ihmiskäsityksen tekee erityisesti se, että Lauri Rauhala täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Samalla, kun onnittelemme Rauhalaa kunnioitettavasta iästä, juhlimme itse ensimmäistä kymmenen vuoden taivaltamme ja toivomme myös Bodymindille pitkää ikää! Tampereella Mikko 3

4 Unihäiriöt Mikko Patovirta Psykofyysinen fysioterapia unihäiriöiden hoidossa Koholla oleva stressi ja erilaiset unihäiriöt ovat jatkuvasti kasvava ongelma; ne aiheuttavat suuria määriä sairastumisia ja työstä poissaoloja. Unihäiriöt heikentävät myös pitkällä aikavälillä elämänlaatua. Aivojen toiminnan kannalta meidän tulee nukkua riittävän laadukas ja hyvä yöuni. 4

5 Unihäiriöt Kirjoittaja? Huonosti nukutut yöt voivat johtaa kohonneen infektioalttiuden lisäksi muun muassa sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin, diabetekseen tai metaboliseen oireyhtymään. Pitkäaikaisista unihäiriöistä oireilee arviolta % suomalaisista. Oireina on yöllistä heräilyä, kestoväsymystä, ahdistuneisuutta, lihasjännittyneisyyttä sekä mielialan vaihteluita. Terveydenhuollossa ongelma on tunnistettu hyvin, mutta keinot unihäiriöiden hoitamiseksi ovat puutteellisia. Lääkehoidot saattavat olla välttämättömiä akuuteissa tilanteissa, mutta pitkäaikaiskäytössä lääkehoitojen haittavaikutukset nousevat hyötyjä suuremmiksi. Unihäiriöiden taustalla olevia syitä voidaan hakea yksilöllisistä luonteenpiirteistä, työkulttuuristamme, kiivaasta elämänrytmistä sekä opituista ajattelu- ja toimintamalleista. Elämä on usein jatkuvaa suorittamista ja tasapainoilua kodin, työn ja vapaa-ajan välillä. Riittämättömyyden tunne ahdistaa ja jaksamisesta on tullut jokapäiväinen haaste. Kuormittuneisuus ilmenee fyysisinä oireina kuten päänsärkyinä, vatsakipuina, lihasjännittyneisyytenä, motorisena levottomuutena ja/tai vaikeutuneena hengityksenä. Psykofyysinen fysioterapia tarjoaa unihäiriöiden hoitoon paljon mahdollisuuksia. Kun autonominen hermosto ei toimi optimaalisesti, sympaattisen ja parasympaattisen hermoston yli- ja ali- Psykofyysinen fysioterapia tarjoaa unihäiriöiden hoitoon paljon mahdollisuuksia vireystilat vaikeuttavat niin elimistön aktiivisen päiväajan kuin sen yöllisen lepoajankin toimintaa. Väsymyksen ollessa kokoaikaista myös rasituksista palautuminen on vaikeaa. Yli- ja alivireystilat on mahdollista oppia purkamaan toiminnallisilla harjoitteilla. Oman kehon havainnoinnin opettelu on askel oikeaan suuntaan. Väsymyksen, lihasjännittyneisyyden, ja pinnallisen ja epäsäännöllisen hengityksen tunnistaminen avaa tietä pysyvämmälle muutokselle. Kun kehon erilaisia tiloja osaa tunnistaa ja tiedostaa voi ruveta opettelemaan keinoja, joilla kuormitusoireita ja väsymystä voidaan ennaltaehkäistä, rajata ja purkaa hallittavammalle tasolle. Psykofyysisessä fysioterapiassa käytettäviä keinoja ovat mm. tietoinen hengitys, lihasjännittyneisyyttä purkavat harjoitteet sekä läsnäoloa korostavat liike- ja hengitysharjoitteet. Taito suunnata mielen fokus oman kehon toimintaan lisää keskittymiskykyä sekä vähentää mielen levottomuutta. Omat ajattelumallit ja niiden mahdollinen ristiriitaisuus kehollisten toimintojen kanssa tulevat tätä kautta tiedostetummiksi. Autonominen hermosto on paremmin säädeltävissä ja hallinnan tunne omasta itsestä lisääntyy. Hyvän olon tuntemusten lisääminen vahvistaa elämänlaatua ja antaa siten mahdollisuuksia stressitekijöiden parempaan säätelyyn. Monelle asiakkaalle löytyy apu jo lyhyestäkin hoitosarjasta. 5

6 Ryhmät Bodymindin ryhmät Bodymind järjestää erilaisia kursseja, joilla osallistujat saavat eväitä oman kehontuntemuksensa kehittämiseen ja voimavarojensa lisäämiseen. Bodymind järjestää erilaisia kursseja, joilla osallistujat saavat eväitä oman kehontuntemuksensa kehittämiseen ja voimavarojensa lisäämiseen. Kursseilla on erilaisia teemoja kuten Hyvä uni, Kivun kesyttäjät tai vaikkapa Voimavaraajat. Järjestämme myös aamuisia taiji- sekä venyttelyryhmiä, jotka tasapainottavat kiireistä työelämää mukavasti ja aukaisevat kehon päivän askareisiin. Ryhmiä ja kursseja järjestetään viikoittain tiloissamme, mutta järjestämme myös paljon työhyvinvointi- ja työkykytoimintaan tarkoitettuja ryhmiä asiakkaiden tiloissa; esimerkiksi tiimipäivän aloitus fysioterapeutin ohjaamalla venyttelyllä saa aivotkin raksuttamaan päivän ideointityöpajoja varten paljon paremmin! Ryhmien lisäksi tarjoamme monipuolista koulutusta terveydenhoidon ammattilaisille. Koulutamme muun muassa fysioterapeutteja ja muita kuntoutusalan ammattilaisia psykofyysiseen lähestymistapaan. Monet koulutuksistamme ja ryhmistämme ovat yritysten, yhdistysten ja järjestöjen erikseen tilaamia, kulloisenkin ryhmän tarpeisiin räätälöityjä kokonaisuuksia. Ota meihin rohkeasti yhteyttä ja katsotaan, mikä voisi olla juuri sinun ryhmällesi paras keino hakea jaksamista arkeen! 6

7 Ryhmät Tiiu Lahtinen Ryhmästä voimaa Me olimme pieniä, iloisia ja huolettomia. Olimme onnellisia. Nyt olemme jo kaukana niistä ajoista. Istun Bodymindin kotoisassa taukohuoneessa sininen kahvikuppi edessäni Eija-Liisa Niemen ja Tuija Luhtalan seurassa. Eija-Liisa ja Tuija ovat työskennelleet Bodymindissa pitkään ja heillä on laaja kokemus erilaisista oireiluista, joita on pyritty hoitamaan psykofyysisen fysioterapian keinoin. Vuonna 2013 he toimivat ohjaajina kahdessa pilottiryhmässä, jotka järjestettiin sosiaalisten tilanteiden pelkoa tunteville tytöille. Tuija ja Eija-Liisa kertoilevat ryhmien taustoja iloiseen ja rentoon, mutta luottamusta herättävään tyyliinsä. Ensimmäinen ryhmä aloitti keväällä ja toinen syksyllä Ryhmät kokoontuivat kahdeksan viikon ajan kerran viikossa. Iältään osallistujat olivat vuotiaita, ja he olivat ohjautuneet ryhmään yksilöterapian kautta. - Ryhmäläisillä oli fyysisiä oireita sekä välttämiskäyttäytymistä, mikä tarkoittaa kestämättömiltä tuntuvista tilanteista vetäytymistä, selittää Tuija. - Esimerkiksi koulunkäynti saattoi olla vaikeutunut vaikkapa kiusaamisen takia, jatkaa Eija-Liisa. Vuorovaikutusta ja luottamusta Ryhmissä pyrittiin vahvistamaan tyttöjen itseluottamusta sekä lisäämään vuorovaikutustaitoja toiminnallisuudella. -Ryhmän sisältö ja teemat tarkentuivat osallistujien tarpeita vastaaviksi, Eija-Liisa selittää ryhmien toimintaperiaatetta. Kuuntelen kiinnostuneena kun fysioterapeutit selittävät erilaisia menetelmiä, joita käytettiin. Kehotietoisuusharjoitusten, piirtämisen, kirjoittamisen ja kehollisen ilmaisun kautta lisättiin tyttöjen selviytymiskeinoja ahdistavissa ja pelottavissa tilanteissa. Esimerkiksi ensimmäisessä ryhmässä tytöt jakautuivat ryhmiin ja loivat tanssiliikkeitä, joiden kautta he kokivat voivansa ilmaista itseään, ja lopuksi yhdistimme liikkeet yhdeksi tanssiksi, kertoo Eija-Liisa. - Syksymmällä alkaneen ryhmän kanssa osoittautui hyväksi ideaksi antaa kaikkien anonyymisti tuoda itselleen merkittävä musiikkikappale ryhmään. Kappaleet kuunneltiin yhdessä ja niistä haettiin tunnelmia, jotka sai kirjoittaa paperille, Tuija lisää. Fysioterapeuttien puheista korostuu ryhmän tavoitteiden tärkeys. Tarkoitus oli kyetä tarkastelemaan omaa arvomaailmaa, sekä pystyä käsittelemään vaikeita asioita turvallisessa ja sallivassa ympäristössä samanlaisessa elämäntilanteessa olevien kanssa. Tätä kautta tuettiin elämässä ja arjessa selviytymistä sekä omien vahvuuksien löytymistä. Muutokset havaittavissa Kysyn miten ryhmän toiminta vaikutti osallistujiin. - Alussa ilmapiiri oli jännittyneempi ja hiljainen, ja toimintaan osallistuminen oli vaihtelevaa, aloittaa Tuija. Eija-Liisa nyökkää. - Loppua kohden tytöt olivat rentoutuneempia ja puheliaampia. He ilmaisivat itseään rohkeammin, hän sanoo. - Hienoa oli se, että alusta asti kaikissa näkyi halu osallistua, vaikka epävarmuus rajoittikin toimintaa, Tuija jatkaa. Fysioterapeutit toteavat, että hienointa ryhmän kanssa työskennellessä oli se, kuinka osallistujat lähtivät toimimaan kun heille annettiin vapaus ilmaista itseään. Piti pyrkiä olemaan ohjaamatta liikaa, jotta nuoret saivat tilaa toteuttaa ja ilmaista ajatuksiaan. Ryhmässä esiintyi vahvojakin reaktioita, joita ei pyritty hillitsemään vaan ne pyrittiin hyväksymään sellaisinaan. Päätämme haastattelun pikkuhiljaa. Se on ollut mielenkiintoinen ja antoisa. Hienointa on ollut kuulla, että ryhmään osallistumisella on ollut pitkäkestoisia vaikutuksia. Osallistujien mukaan heidän selviytymisensä arjessa on helpottunut. Osa pitää edelleen yhteyttä toisiinsa, ja tytöt myös tapaavat toisiaan. Osallistujat kokivat ryhmässä yhteenkuuluvuuden ja hyväksytyksi tulemisen tunnetta sekä luottamusta. Lähden kotiin mietteliäänä. Kuinka tärkeää onkaan, että annetaan lupa olla oleva. Ja kuinka pitkälle se kantaakaan. Kirjoittaja Tiiu Lahtinen on Bodymindin asiakas. Kirjoittaminen on Tiiun voimavara. 7

8 Taiji Kokemuksia taijista Aloitin vuonna 2003 taiji-aamuryhmien ohjaamisen, kun halusin itse työstä johtuen harjoitella lajia aamuisin; tuolloin Tampereella oli vain iltaryhmiä tarjolla. Ohjaan yleisesti standardisoitua 24-askeleen eli liikekokonaisuuden sarjaa, ja viime vuosina olen ruvennut ohjaamaan myös klassista 108 askeleen liikesarjaa. Kesällä jatkoryhmän kanssa olemme käyneet Sorsapuistossa kokemassa autenttista taiji-tunnelmaa luonnon ympäröimänä. Taijin harrastamisen hyödyistä voisi tehdä pitkän luettelon, mutta ennen kaikkea laji opettaa kuuntelemaan omaa vointia ja antaa keinoja säädellä liiallista stressiä. Kipujen ja väsymyksen tunnistamiseen ja säätelyyn laji toimii erinomaisesti. Taijissa ei voi koskaan tulla täysin oppineeksi. Niin kuin ei elämässä muutenkaan. Mikko 8 8 Bodymind

9 Olen harrastanut taijia noin 8 vuotta. En muista ihan tarkkaan, milloin aloitin. Alun perin kiinnostuin taijista nähtyäni sitä harjoitettavan reissuillani Kaukoidässä. Olen ikäni harrastanut erilaisia urheilu- ja liikuntalajeja, jotka perustuvat lähes aina jonkinasteiseen suorittamiseen ja kilpailemiseen. Tuntui houkuttelevalta tutustua lajiin, jossa ei tarvitse suorittaa tai suoriutua, ja jonka avulla voi oppia tuntemaan kehonsa ja mielensä paremmin. Taijin harjoittamisessa minua kiinnostavat sen tuomat mahdollisuudet oman itsensä havainnointiin ja kehittämiseen. Taiji merkitsee minulle liikunnallista mietiskelyä ; koko kehoon vaikuttavaa liikuntaa, ajatusten vapauttamista ja rentoutumista. Tasapainoaistini ja lihasten hallintani ovat selvästi parantuneet. Olen saanut lisää joustavuutta, sitkeyttä, nopeutta ja kestävyyttä. Pitkäaikainen selkävaivani on pysynyt hallinnassa säännöllisellä taijin harjoittamisella ja Mikon opastamilla kotiharjoitteilla. Tärkeintä minulle ovat kuitenkin henkiset vaikutukset. Taijin harjoittaminen auttaa tuntemaan itsensä paremmin. Mahdollisuutensa ja rajoituksensa tuntevalla ja ne hyväksyvällä ihmisellä on vahva ja terve itsetunto, ja hän sitä kautta pystyy kunnioittamaan myös muita ihmisiä ja hyväksymään heidät sellaisina kuin he ovat. Työelämän tiukoissa neuvottelutilanteissakin mielen ja kehon hallinta johtaa parempiin tuloksiin. Taiji auttaa välttämään ja helpottamaan stressiä, antaa itsevarmuutta ja lisää elämäniloa. Taijia voin suositella kaikille itsensä kehittämisestä kiinnostuneita. Laji ei vaadi mitään erityisiä ominaisuuksia, varusteista puhumattakaan. Tuolla Kaukoidässäkin tai-chia harjoittavat monenikäiset ja -kuntoiset pikkulapsista satavuotiaisiin. Antti Pehkonen 9

10 Olen harrastanut taijia vuodesta 2007, eli jo seitsemäs vuosi on alkanut! Kiireinen 24/7 -työ IT-alalla, raskaudet, vauva-ajat, unettomuus, remontit, muutot, suorittava urheilu ja tuloksena krooninen migreeni lääkkeineen sekä tunnottomaksi jumiutunut rintaranka, jonka aiheuttamat kivut säteilivät kaikkialle. Siinä surullinen lähtötilanne, joka toi minut Bodymindiin fysioterapiaan kipuun erikoistuneelle fysioterapeutille. Tämän lisäksi osaava neurologini suositteli minulle taijia, koska oli itsekin juuri käynyt peruskurssin ja havainnut lajin hyödyt. Olin niin huonossa kunnossa, että suostuin kokeilemaan lajia onneksi. Outoa, ihan kivaa, mutta niin hidasta, eikö jo voisi mennä eteenpäin?!, olivat ensimmäiset ajatukseni taiji-tunnilla, kunnes ymmärsin, ettei ole kiire, ettei uutta ohjelmaa tai tavoitetta tule, tämä on tässä. Fysioterapiassa ja taijissa toistuva teemat tukivat toisiaan: pienin liikkein, tiedostaen, suorittamatta. Aloin pikkuhiljaa löytää selkäni, jalkani, pääni... koko kroppani! Aivan uudella tavalla. Aloin parantua, ja samalla tiellä ollaan edelleen. Taijin avulla saan pidettyä migreenini hyvässä hoitotasapainossa; tämän olen oppinut kantapään kautta. Pidin kerran muutaman kuukauden tauon taijista ja migreenikohtauksia alkoi tulla kerran viikossa. Pari viikkoa taas taijia, ja kohtaukset loppuivat. Istumatyötä tekevänä, taijin liikkeet toimivat myös ihanteellisesti yläselän liikeratojen auki pitämiseen. Taijissa kiehtoo se, että edistymistä tapahtuu, vaikka ei yrittäisikään. Tai oikeastaan edistymistä tapahtuu varsinkin silloin kun ei yritä. Ne päivät kun löytää uuden oivalluksen kehon ja mielen yhteisestä liikkeestä ovat mahtavia! Edistymisen tunnistaa siitä, että yhtäkkiä osaa seisoa paikoillaan, ja huomaa esimerkiksi jännitystiloja, kiristystä, rentoutta ja voimaa vartalossa ja antaa niiden olla. Edistymisen huomaa myös siitä, että arjen keskelläkin pysähtyy, hengittää ja laskee painopisteen ja vain on. Uskon, että myös taijin hyväksyvän ajatusmaailman myötä olen oppinut olemaan armollisempi itselleni ja läheisilleni ja olen oppinut voimaan hyvin. Susa Kuvissa Noora Leiniö Mikko Patovirran taiji-kurrssilla 10

11 Fysioterapia Maria Maljanen Koira-avusteinen fysioterapia Koiran läsnäololla on todettu olevan myönteisiä terveysvaikutuksia ihmiseen. Erityinen merkitys on ihmisen ja koiran välisessä vuorovaikutussuhteessa. Koira hyväksyy ihmisen tasavertaisena, hyväksyen tämän mahdolliset sairaudet ja ongelmat. Ihmisen saattaa myös olla helpompi lähestyä koiraa kuin toista ihmistä. Koiran kautta ihminen voi unohtaa omat murheensa ja surunsa, ja keskittyä vain hetkeen ja kokemiseen. Suomessa koira-avusteinen fysioterapia on vielä varsin uusi terapiamuoto. Koira-avusteinen fysioterapia on yksi eläinavusteisen terapian muodoista (animal-assisted therapy, AAT). Eläinavusteisella terapialla tarkoitetaan suunniteltua ja tavoitteellista terapiaa, jossa keskeistä on ihmisen ja eläimen välinen vuorovaikutus ja yhteistoiminta. Eläinavusteista terapiaa voi antaa sosiaalialan tai terveydenhuoltoalan ammattihenkilö, joka käyttää koulutettua eläintä työssään. Tavoitteena on tukea ihmisen fyysistä, sosiaalista ja kognitiivista toimintaa sekä tunnetaitoja. Koira-avusteisessa fysioterapiassa koiraa ei pidetä terapeuttina tai työkaverina, vaikka usein ihmiset näin ajattelevatkin. Koira on fysioterapeutin työväline, josta fysioterapeutin on pidettävä huolta. Erona perinteisiin fysioterapian harjoituksiin on se, että koira-avusteisena toiminnasta tulee monelle asiakkaalle tai kuntoutujalle mielenkiintoisempaa ja merkityksellisempää, kuin pelkkien mekaanisten harjoitusten tekeminen. Koira-avusteisella fysioterapialla voidaan parhaimmillaan vaikuttaa muun muassa asiakkaan tai kuntoutujan motivaatioon, hahmottamiseen, keskittymiseen, ongelmanratkaisuun, kognitioon sekä muistiin. Koira-avusteisessa fysioterapiassa voidaan aktivoida asiakasta tai kuntoutujaa kaksikätiseen toimintaan, voidaan pyrkiä kehittämään hänen koordinaatiotaan, tai kehittää henkilön tasapainoa. Koiran avulla voidaan tehostaa myös tuntoaistimusta ja koiran läsnäolo rentouttaa ja rauhoittaa asiakasta. Koiran läsnäolo laskee verenpainetta ja hidastaa sydämen sykettä. Koira helpottaa kommunikointia ja sosiaalista kanssakäymistä, samalla toimien hyvänä muistin virittämisen välineenä. Koiran tulee olla tehtävään koulutettu ja koiran luonne työtehtävään sekä asiakaskuntaan soveltuva. Tavoitteena koira-avusteisessa fysioterapiassa on asiakkaan tai kuntoutujan sosiaalisen, emotionaalisen ja/tai fyysisen toiminnan edistäminen. Esteenä koira-avusteisen fysioterapian käyttämiselle voivat olla allergiat tai hyvin voimakkaat pelkotilat koiria kohtaan. Koiraa ei saa käyttää akuuteilla psykoosipotilailla, eristyksissä olevilla potilailla tai ihmisillä, jotka ovat käyttäneet koiraa hyväksi. Koiran kanssa työskennellessä on syytä muistaa koiran hyvä hygienia sekä mahdollisen muun henkilökunnan huomioiminen, kouluttaminen, tiedottaminen sekä opastaminen, kuinka esimerkiksi koira kohdataan, sen ollessa työtehtävässä. Koira toimii vahvana tunteiden herättäjänä ja voi luoda tunnekokemuksia. Samalla koira saattaa herättää muistoja menneistä ajoista. Koiran kanssa puuhastelu ja tekeminen ei ole vain puurtamista vaan se tuottaa jaettuja ilonhetkiä. Koska koira on eläin, se ei aina toimi toivotulla tavalla; fysioterapiahetkistä voi syntyä ainutkertaisia ja omalaatuisia. Koiran kanssa tehdyt harjoitukset vaativat keskittymistä ja tarkkaavaisuutta. Harjoituksissa yhdistyvät monet eri tekijät kuten koordinaatio, tilan hahmotus, kehon käyttö, tasapaino, eri aistien käyttö sekä vireystason ylläpito. Harjoituksia on helppo ideoida ja muuttaa kunkin asiakkaan tai kuntoutujan tasolle sopivaksi. Koiran kanssa työskentely vaatii paljon sekä koiralta että sen ohjaajalta. Tehtävään koulutettu koira ei stressaannu turhista, ja koiran ohjaajan on tunnistettava koiran käyttäytymisestä koiran mahdollinen liika kuormittuneisuus. Fysioterapeutin on myös hyvin tarkkaan harkittava kenelle koira-avusteinen fysioterapia sopii. Kirjoittaja Maria Maljanen on aloittanut fysioterapeuttina Bodymindissa vuoden 2014 alussa. Maria on erikoistunut psykofyysiseen fysioterapiaan ja koira-avusteiseen fysioterapiaan. 11

12 Kokemuksia Maria Maljanen Pitkä tie Syksy vuonna On tavallinen yhdeksännen luokan äidinkielen tunti. Oloni on ahdistunut ja epämukava. En kykene rentoutumaan enkä kunnolla liikkumaan. Yhtäkkiä koen kuinka luokan häly häviää taustalle. En kuule yksittäisiä sanoja. Näkökenttäni muuttuu sumeaksi ja oloni epätodelliseksi. Yllä mainittu tapahtuma on ensimmäisiä muistojani monen vuoden kamppailusta erilaisten oireiden kanssa. Silloin en vielä tiennyt mitä oli tulossa. Muutin yhdeksännen luokan jälkeen pois kotipaikkakunnaltani opiskelemaan lukioon. Vuoden 2006 syksyllä aloin tasaiseen tahtiin ravata terveyskeskuksessa koska oloni oli jatkuvasti unenomainen, sumuinen ja sekava. Hengittäminen oli vaikeaa. En kyennyt keskittymään mihinkään ja jännitin sosiaalisia tilanteita. Vietin öitä netissä yrittäen diagnosoida itseäni. Ajattelin, että olotilani johtui niska- ja hartiaseudun vaivoista. Lääkäreistä minulle ei ollut hyötyä. He passittivat minut joka kerta kotiin ilmoittaen, että minussa ei ollut mitään vikaa. Vaadin päästä tavalliseen fysioterapiaan, jonne lopulta pääsinkin. Siitäkään ei ollut minulle hyötyä, sillä esimerkiksi mitään mainittavaa rakenteellista vikaa ei löydetty. Lopulta sain tarpeekseni ja kirjoitin lääkärille kolmen sivun mittaisen kirjeen, jossa selitin vielä kerran kaiken olotilastani ja ahdistuksestani asiaan liittyen. Vaadin epätietoisuudessani päästä ADHD- tutkimuksiin. Kirje auttoi ja pääsin lopulta psykiatriselle poliklinikalle. Syksyllä 2009 minulle tuli tutuksi käsite psykofyysinen oireilu. Lähdin poliklinikalta diagnooseinani yleinen ahdistuneisuushäiriö, keskivaikea masennus sekä derealisaatio-oireet, jotka kuuluvat dissosiatiivisiin häiriöihin, aiheuttaen unenomaisuutta ja sekavaa oloa. Pääsin kognitiiviseen psykoterapiaan, jossa ensimmäistä kertaa tutustuin kehotietoisuuteen. Uusi suunta Pari vuotta myöhemmin pääsin hyvän omalääkärin kautta psykiatrian erikoislääkärille, jota on kiittäminen siitä, että pääsin Bodymindiin.Tavallinen fysioterapia ei ollut auttanut minua, sillä fyysiset oireeni olivat pitkälti henkisen pahoinvoinnin kaikuja. Bodymindissa ihminen nähdään kokonaisuutena, jossa mieli ja keho vaikuttavat saumattomasti toi- siinsa. Tämä lähestymistapa oli jo kognitiivisen psykoterapian aikaan osoittautunut minulle sopivaksi ja terapiajakson aikana se on vain vakiinnuttanut asemaansa ajattelussani. Ongelmieni takia olen kroonisesti jännittänyt kehoani monen vuoden ajan. Aina liikkuessani ulkona, bussissa, luennoilla, kirjastossa. Jopa kotona olen ollut jännittyneessä tilassa. Siitä on muodostunut minulle tavallinen olotila. Tietoisuus Bodymindissa olen päässyt harjoittelemaan rentoutumista erilaisten liikeharjoitusten avulla. Siellä olen huomannut, että fyysiset tuntemukseni ovat suureksi osaksi sitä mitä ajattelen, ja että ahdistus on aiheuttanut kroonistuneita jännitystiloja myös kehooni. Kun joudun epämukavaan tilanteeseen kehoni reagoi luonnollisella tavalla ja valmistautuu taisteluun tai pakoon. Nyt osaan pyrkiä rentoutumaan kun huomaan, että oireilu alkaa. Pystyn helpottamaan ahdistustani kiinnittämällä huomiota kehooni ja hengittämiseen, joka on ollut minulle ongelmallinen alue yleisestä ahdistuneisuudesta johtuvan hyperventiloinnin seurauksena. Vielä on matkaa Tällä hetkellä työstän edelleen varsinkin hengittämistä ja rentoutumista. Kroonistuneiden toimintamallien muuttaminen ei käy nopeasti, ja myös kotona harjoittelun rutiinia pitää vielä tehostaa, mutta suunta on oikea. Opettelen tiedostamaan kehoni reaktioita ja opettelen suhtautumaan hengittämiseen niin, että se saa toimintana olla sitä mitä onkin: Tiedostamatonta ja luonnollista. Nimimerkki T 12

13 13

14 Tutkimus Janne Alaloukusa, Mikko Patovirta Psykofyysinen kuntoutus syömishäiriöisten fysioterapiassa fenomenologinen viitekehys Syömishäiriöt ovat lähinnä nuorten naisten sairauksia. Länsimaisissa yhteiskunnissa anorexia nervosaa eli laihuushäiriötä esiintyy alle prosentilla tytöistä ja bulimia nervosaa eli ahmimishäiriötä sairastavia on hieman yli prosentti. Pojilla syömishäiriöitä on vain kymmenesosalla tyttöihin verrattuna. (1) Syömishäiriöiden hoitoon suositellaan erilaisia psykoterapeuttisia lähestymistapoja; fysioterapeuttisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta niiden hoidossa ei ole ollut näyttöä (1). Kehonkuva tutkittavien kokemana Janne Alaloukusan filosofian alaan kuuluvassa pro gradu -tutkielmassa selvitettiin, miten psykofyysisessä fysioterapiassa työstetty kehonkuvan muutos toimii laihuushäiriötä sairastavan kuntoutuksessa (2). Psykofyysisen fysioterapian mallin toimivuutta lähestyttiin tutkittavien henkilöiden näkökulmasta. Omakohtaisen kokemuksen muuttumista selvitettiin kahdella eri tavalla; belgialaisen Michel Probstin väitöskirjassaan kehittämän Body Attitude -kehoasennetestin (BAT) avulla sekä puoliavoimilla, tutkimuksessa yhteydessä kehitettyillä kysymyksillä. (2) Tutkimus toteutettiin Tekesin tukemana kuntoutuksen kehittämishankkeena Bodymind Oy:ssä, jossa syömishäiriöiset potilaat ovat keskeinen kuntoutujaryhmä. Fysioterapiassa neljä sisältöteema Vapaaehtoiset tutkittavat olivat kaikki 18 vuotta täyttäneitä naisia, joilla oli diagnosoitu laihuushäiriö. Osallistujilla ei ollut aiempaa kokemusta kehollisista terapioista. Tutkimus toteutettiin 15 kerran fysioterapiasarjan yhteydessä ja haastattelut ja lomakkeiden täyttämisen toteutti syömishäiriöihin perehtynyt fysioterapeutti. Fysioterapian sisältöteemoja oli neljä: kehon havainnointia vahvistavat harjoitteet (peili, valokuvat, kehopiirrokset, narut), kehon tuntemusta lisäävät harjoitteet (keskilinja, alustasuhde, joustavuus, rytmi), kehon aistimusta lisäävät harjoitteet (painepussit, painelut, taputtelut, hieronnat) sekä kehon jännittyneisyyden purkutekniikkaan liittyvät harjoitteet (jännitys-rentous, mielikuvat, venytykset, tiedostava hengitys). Kokemus ja sen hallinta Tutkimus toteutettiin siten, että alkuvaiheessa mitattiin tutkittavien (N=9) kehoasennetestissä (BAT) saama pistemäärä. Testissä korkea pistemäärä merkitsee syömishäiriön olemassaoloa ja matala sairauden remissiota tai poissaloa (3). Alkupisteytyksen jälkeen tutkittavat osallistuivat psykofyysisen fysioterapian 15 kerran kuntoutussarjaan, jonka aikana käyntejä oli keskimäärin kerran viikossa. Tutkimuksen alussa tutkittavat saivat pisteitä keskimäärin enemmän kuin loppuvaiheessa (kuva 1). Kehoasennetestiä täydentämään kehitettiin puoliavoin haastattelulomake. Sen kysymyksissä hyödynnettiin fenomenologisen filosofian käsityksiä kehon kokemisesta (body schema) suhteessa kehon omakohtaiseen tulkintaan (body image) (7). Lisäksi haluttiin korostaa tutkittavien kokemusta kokijuudesta (sense of ownership) ja tekijyydestä (sense of agency) eli lyhyesti hallinnan tunnetta. Nämä termiparit ovat käytössä fenomenologisessa kirjallisuudessa (4,5) ja ne kuvaavat hyvin sitä eroa, jonka henkilö voi kokea tietyn kokemuksen, esimerkiksi kivun, 14

15 Kuva 1. Tutkittavien henkilöiden kehoasennetestin tulokset testin alku- (a) ja loppuvaiheessa (b). ja sen hallinnan välillä. Kysymyksillä pyrittiin selvittämään myös henkilön kokemusta omasta sairaudestaan ja sen vaikeusasteesta. Kysymykset tehtiin positiiviseen ja negatiiviseen muotoon, jotta tutkittavan henkilön itseensä suhtautumisen sävy tulisi esille. Hypoteesit kolmesta eri teemasta Tutkimuksessa selvitettiin mahdollisia muutoksia kolmella eri teemalla: kehon kokemus, toiminnan hallinnan tunne ja sairauden tunto. Kehon kokemuksen muutoksen hypoteesina oli, että tutkittavien kokemus omasta kehosta olisi negatiivinen, ulkopuolinen ja koon suhteen värittynyt (6). Toiminnan hallinnan tunteen teemassa mitattiin sitä, miten vastaajat kokivat voivansa vaikuttaa omiin tuntemuksiinsa ja hallitsevansa kehoaan. Vastaajien oletettiin kokevan, että heissä tapahtuu asioita, jotka eivät ole täysin tiedostettuja tai hallittuja. Sairauden tunnon teemassa hypoteesina oli, etteivät vastaajat koe omien kehokokemustensa viittaavan sairaustilaan, vaan he toimivat ikään kuin pakonomaisesti suhteessa ruokailuun, liikuntaan ja muihin tekijöihin. (1) Johtopäätökset Syömishäiriöt kuuluvat perinteisesti psykologiseen tutkimuskenttään, mutta tämä tutkimus toteutettiin fenomenologisen filosofian tutkimuksen viitekehyksessä. Tutkimuksen yhtenä ajatuksena oli seurata kuntoutujien oman kehollisuuden ymmärrystä ja tietoisuuden lisääntymistä. Tutkimus osoitti sen, että kaikilla tutkittavilla tapahtui muutoksia toiminnan hallinnan tunteessa, kehon omistajuudessa sekä sairauden tunnossa. Kuntoutusmallin kehittelyssä merkittävää on se, että jo 15 kerran kuntoutussarjalla saatiin muutoksia tutkittavien kehon kokemiseen. Kehoasennetestin ja sitä täydentävän kirjallisen haastattelulomakkeen perusteella on mahdollista todeta, että psykofyysinen fysioterapia yhdessä kyselylomakkeen kanssa on syömishäiriöisten kuntoutukseen hyvin soveltuva menetelmä. Haastattelulomakkeen ja BAT-testin käyttöä alle 16-vuotialla kannattaa kuitenkin harkita, sillä heille kysymykset saattavat olla haasteellisia vastata. LÄHTEET (1) Ebeling Hanna: Syömishäiriöt (lapset ja nuoret), Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Käypä hoito suositus. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Helsinki (2) Alaloukusa Janne: Fenomenologinen näkökulma psykopatologiaan tapaustutkimus anorexia nervosasta. Pro gradu tutkielma. Tampereen yliopisto (3) Probst Michel: The Body Attitude Test for patients with an eating disorder: Psychometric characteristics of a new questionnaire. Eating Disorders: The Journal of Treatment and Prevention 3:1995: (4) Gallagher Shaun, Zahavi Dan: Phenomenological Mind. 2.painos. London. Routledge. VUOSI. (5) Fuchs Thomas: Temporality and psychopathology. Teoksessa: Handbook of Phenomenology and Cognitive Sciences, s Springer (6) Lönnqvist Jouko (toim.): Psykiatria. Duodecim (7) Parviainen Jaana: Meduusan liike: Mobiiliajan tiedonmuodostuksen filosofiaa. Gaudeamua. Helsinki

16 Ilmarinkatu Tammelan puistokatu Pinninkatu Vellamonkatu Itsenäisyydenkatu Vellamonkatu 12 (käyntiosoite) Tammelan puistokatu (postiosoite) Tampere Ajanvaraus, koulutus- ja tarjouspyynnöt: Puh. (03)

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA *** Lohjan mielenterveysseuran kehittämä toimintamalli Minna Malin Päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 TUKIKOIRAKKO - TOIMINTA Toiminta on

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Psykologi Kirsi Salonen Luontokokemuksen pinnan alla Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Eko- ja ympäristöpsykologi Psykologipalvelut Hyvän MielenTila PsM, laillistettu psykologi,

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Hyväksymis- ja omistautumisterapia työvälineenä erityisryhmien kanssa Marjaana Araneva Piia Jaskari Pirjo Kankaanpää Marika Ylikojola

Hyväksymis- ja omistautumisterapia työvälineenä erityisryhmien kanssa Marjaana Araneva Piia Jaskari Pirjo Kankaanpää Marika Ylikojola Hyväksymis- ja omistautumisterapia työvälineenä erityisryhmien kanssa Marjaana Araneva Piia Jaskari Pirjo Kankaanpää Marika Ylikojola Seinäjoki 7.12. 2016 Työryhmän esittäytyminen Hyväksymis- ja omistautumisterapia

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Auron Liikuntapalvelut

Auron Liikuntapalvelut Auron Liikuntapalvelut Kuntouttavat liikuntaryhmät Terveysliikuntaryhmät Kuntoliikuntaryhmät Löydä itsellesi sopiva liikuntaohjelma ja varaa paikkasi kätevästi netissä: www.auron.fi/liikuntaryhmät Ohjaava

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MINDFULNESS ON TIETOISTA LÄSNÄOLOA Mindfulness on valintaa ja tietoinen päätös kohdistaa huomio nykyhetkeen. Tavoitteena on luoda uudenlainen

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Harjoitteiden lyhyet kuvaukset. Osa 1: Kilpailemisen taidon perusta. Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle kilpailemisesta

Harjoitteiden lyhyet kuvaukset. Osa 1: Kilpailemisen taidon perusta. Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle kilpailemisesta Tässä on kuvattuna jokainen harjoitemateriaalin sisältyvä harjoite. Harjoituksesta kuvataan sen tavoite ja toteutustapa lyhyesti. Voit tutustua harjoitteisiin alustavasti kuvausten avulla. Voit myös hakea

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Hidasta elämää, tietoisuustaitojen merkitys stressinhallinnassa

Hidasta elämää, tietoisuustaitojen merkitys stressinhallinnassa KANSALAISAREENA RY VAPAAEHTOISTOIMINNAN KOORDINAATTOREIDEN SYYSSEMINAARI 18.-19.10.2012 Hotelli Arthur Hidasta elämää, tietoisuustaitojen merkitys stressinhallinnassa Avartamo.fi info@avartamo.fi Hidasta

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Kyselylomakkeilla saadun tiedon vastaavuus Hyvinvointianalyysin tuottamaan tietoon. 22.5.2006 Terhi Rönkä, PsM

Kyselylomakkeilla saadun tiedon vastaavuus Hyvinvointianalyysin tuottamaan tietoon. 22.5.2006 Terhi Rönkä, PsM Kyselylomakkeilla saadun tiedon vastaavuus Hyvinvointianalyysin tuottamaan tietoon 22.5.2006 Terhi Rönkä, PsM Millaisia yhteyksiä havaittavissa? Psykologiset kyselyt (ERI, Warr) Hyvinvointianalyysin muuttujat

Lisätiedot

Mikä GAS-menetelmä on? Seija Sukula Kehittämispäällikkö, FT Kela

Mikä GAS-menetelmä on? Seija Sukula Kehittämispäällikkö, FT Kela Mikä GAS-menetelmä on? Seija Sukula Kehittämispäällikkö, FT Kela 2.12.2015 2 GASin Historiasta juuret GAS on kehitetty 1960-luvulla mielenterveyskuntoutukseen: psykologi Thomas J Kiresuk ja tilastotieteilijä

Lisätiedot

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen. Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

MUSA TUNTUU Musiikkiterapeuttisia elementtejä lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn

MUSA TUNTUU Musiikkiterapeuttisia elementtejä lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn MUSA TUNTUU Musiikkiterapeuttisia elementtejä lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn 1 MUSIIKKI Vaikuttaa ihmisen kehoon ja psyykeen, neurologisiin ja fysiologisiin systeemeihin ja psyykkiseen rakenteeseen

Lisätiedot

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 TYYNE = Työkykyä ylläpitävä neurologinen kurssi Tarkoituksena ylläpitää työkykyä neurologista

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Depression paikallinen hoitomalli Turku

Depression paikallinen hoitomalli Turku Depression paikallinen hoitomalli 16.09.2009 Turku Sinikka Haakana Vastaava lääkäri LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Kognitiivisen psykoterapian koulutus 1 ARKI TYÖTERVEYSHUOLLON VASTAANOTOLLA Seulomaton

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto Työnilon jäljillä Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla Marja Liisa Manka Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto Marja Liisa Manka 1 Miksi katse

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Invalidiliitto ry RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti Tiina Airaksinen, projektipäällikkö

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutuksen kehittämishanke arviointitutkimus KYSELYLOMAKE KUNTOUTUJILLE

Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutuksen kehittämishanke arviointitutkimus KYSELYLOMAKE KUNTOUTUJILLE 1 Vastaajan nimi: Tutkimusnumero (tutkimussihteeri täyttää): TÄYTTÖOHJE Tällä kyselylomakkeella kerätään tietoa elokuussa 2010 alkaneen moniammatillisen avokuntoutusmallin kuntoutuspalveluista kuntoutujan

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Logoterapeuttinen ajattelu vanhusten hoidossa

Logoterapeuttinen ajattelu vanhusten hoidossa Logoterapeuttinen ajattelu vanhusten hoidossa Vanhustyön seminaari Stadin Aikuisopisto 4.12.2013 Anna-Maija Ruhanen TtM, KM,Logoterapeutti LTI Mitä logoterapeuttinen ajattelu on? Logoterapia on voimavara-

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot