Rentoutumista liikeharjoitusten avulla. Ryhmästä voimaa. Parasta aamuisin on taiji s. 8. s.4. Bodymind Oy:n asiakaslehti 1/2014. s. 7.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rentoutumista liikeharjoitusten avulla. Ryhmästä voimaa. Parasta aamuisin on taiji s. 8. s.4. Bodymind Oy:n asiakaslehti 1/2014. s. 7."

Transkriptio

1 Bodymind Oy:n asiakaslehti 1/2014 Rentoutumista liikeharjoitusten avulla s.4 Ryhmästä voimaa s. 7 Parasta aamuisin on taiji s vuotta 1

2 Bodymind Oy:n asiakaslehti 1/2014 Sisällysluettelo Pääkirjoitus Psykofyysinen fysioterapia unihäiriöiden hoidossa Bodymindin ryhmät Ryhmästä voimaa Kokemuksia taijista Koira-avusteinen fysioterapia Pitkä tie - asiakaskokemus Psykofyysinen kuntoutus syömishäiriöisten fysioterapiassa Bodymind Oy:n asiakaslehti Päätoimittaja Julkaisija Toimittajat Ulkoasu Kuvat Paino Mikko Patovirta Bodymind Oy Tiina Nilsson Villivisio Oy Kai Baer Eräsalon Kirjapaino 2

3 Pääkirjoitus Mikko Patovirta Mikko Patovirta Bodymindin perustaja ja omistaja Vuoden fysioterapeutti 2009 Suomen psykofyysisen fysioterapian yhdistyksen puheenjohtaja vuodesta 2006 Mielen terveys on kehon terveyttä ja kehon terveys on mielen terveyttä Terveydenhuollossamme ihmistä ei usein kohdata kokonaisuutena, vaan hänestä tehdään fyysisen ja psyykkisen puolen toisistaan erotteleva kasvoton diagnoosi. Kahtia jakautuva lähestymismalli vaivasi itseäni 10 vuotta sitten niin paljon, että päätin tehdä asialle jotain, ja perustin psykofyysiseen fysioterapiaan keskittyvän Bodymindin. Tänä päivänä Bodymindissa on jo kuusi psykofyysiseen fysioterapiaan erikoistunutta fysioterapeuttia. Haastavien ja pitkittyneiden oireiden kanssa elävät asiakkaamme antavat meille motivaation tehdä tätä työtä. Kuntoutujillemme on ollut löydettävissä keinoja vaikeidenkin oireiden hallintaan ajattelu- ja toimintamallien uudelleenoppimisen kautta. Asiakkaiden lisäksi työmme merkityksellisyys on nähty myös yhteistyökumppaneidemme taholla, ja haluammekin tässä yhteydessä välittää kiitokset luottamuksesta myös heille, sekä niille moninaisille tahoille, jotka lähettävät meille asiakkaita. Bodymindissa psykofyysinen ihmiskäsitys luo pohjan koko toiminnalle. Tämän ihmiskäsityksen on määritellyt taitavasti psykologian ja filosofian tohtori Lauri Rauhala, jonka mukaan ihmisyyden kolmiyhteys on tajunnallisuus, kehollisuus ja elämäntilanteisuus. Mikään näistä ei toimi ihmisessä yksin, vaan kaikki yhdessä muodostavat kiinteän kokonaisuuden. Keskeistä Rauhalan ihmiskäsityksessä on elämän keskeneräisyys ja epätäydellisyys, sillä vajavaisenakin olemme kaikki ainutlaatuisia. Ajankohtaiseksi Rauhalan ihmiskäsityksen tekee erityisesti se, että Lauri Rauhala täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Samalla, kun onnittelemme Rauhalaa kunnioitettavasta iästä, juhlimme itse ensimmäistä kymmenen vuoden taivaltamme ja toivomme myös Bodymindille pitkää ikää! Tampereella Mikko 3

4 Unihäiriöt Mikko Patovirta Psykofyysinen fysioterapia unihäiriöiden hoidossa Koholla oleva stressi ja erilaiset unihäiriöt ovat jatkuvasti kasvava ongelma; ne aiheuttavat suuria määriä sairastumisia ja työstä poissaoloja. Unihäiriöt heikentävät myös pitkällä aikavälillä elämänlaatua. Aivojen toiminnan kannalta meidän tulee nukkua riittävän laadukas ja hyvä yöuni. 4

5 Unihäiriöt Kirjoittaja? Huonosti nukutut yöt voivat johtaa kohonneen infektioalttiuden lisäksi muun muassa sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin, diabetekseen tai metaboliseen oireyhtymään. Pitkäaikaisista unihäiriöistä oireilee arviolta % suomalaisista. Oireina on yöllistä heräilyä, kestoväsymystä, ahdistuneisuutta, lihasjännittyneisyyttä sekä mielialan vaihteluita. Terveydenhuollossa ongelma on tunnistettu hyvin, mutta keinot unihäiriöiden hoitamiseksi ovat puutteellisia. Lääkehoidot saattavat olla välttämättömiä akuuteissa tilanteissa, mutta pitkäaikaiskäytössä lääkehoitojen haittavaikutukset nousevat hyötyjä suuremmiksi. Unihäiriöiden taustalla olevia syitä voidaan hakea yksilöllisistä luonteenpiirteistä, työkulttuuristamme, kiivaasta elämänrytmistä sekä opituista ajattelu- ja toimintamalleista. Elämä on usein jatkuvaa suorittamista ja tasapainoilua kodin, työn ja vapaa-ajan välillä. Riittämättömyyden tunne ahdistaa ja jaksamisesta on tullut jokapäiväinen haaste. Kuormittuneisuus ilmenee fyysisinä oireina kuten päänsärkyinä, vatsakipuina, lihasjännittyneisyytenä, motorisena levottomuutena ja/tai vaikeutuneena hengityksenä. Psykofyysinen fysioterapia tarjoaa unihäiriöiden hoitoon paljon mahdollisuuksia. Kun autonominen hermosto ei toimi optimaalisesti, sympaattisen ja parasympaattisen hermoston yli- ja ali- Psykofyysinen fysioterapia tarjoaa unihäiriöiden hoitoon paljon mahdollisuuksia vireystilat vaikeuttavat niin elimistön aktiivisen päiväajan kuin sen yöllisen lepoajankin toimintaa. Väsymyksen ollessa kokoaikaista myös rasituksista palautuminen on vaikeaa. Yli- ja alivireystilat on mahdollista oppia purkamaan toiminnallisilla harjoitteilla. Oman kehon havainnoinnin opettelu on askel oikeaan suuntaan. Väsymyksen, lihasjännittyneisyyden, ja pinnallisen ja epäsäännöllisen hengityksen tunnistaminen avaa tietä pysyvämmälle muutokselle. Kun kehon erilaisia tiloja osaa tunnistaa ja tiedostaa voi ruveta opettelemaan keinoja, joilla kuormitusoireita ja väsymystä voidaan ennaltaehkäistä, rajata ja purkaa hallittavammalle tasolle. Psykofyysisessä fysioterapiassa käytettäviä keinoja ovat mm. tietoinen hengitys, lihasjännittyneisyyttä purkavat harjoitteet sekä läsnäoloa korostavat liike- ja hengitysharjoitteet. Taito suunnata mielen fokus oman kehon toimintaan lisää keskittymiskykyä sekä vähentää mielen levottomuutta. Omat ajattelumallit ja niiden mahdollinen ristiriitaisuus kehollisten toimintojen kanssa tulevat tätä kautta tiedostetummiksi. Autonominen hermosto on paremmin säädeltävissä ja hallinnan tunne omasta itsestä lisääntyy. Hyvän olon tuntemusten lisääminen vahvistaa elämänlaatua ja antaa siten mahdollisuuksia stressitekijöiden parempaan säätelyyn. Monelle asiakkaalle löytyy apu jo lyhyestäkin hoitosarjasta. 5

6 Ryhmät Bodymindin ryhmät Bodymind järjestää erilaisia kursseja, joilla osallistujat saavat eväitä oman kehontuntemuksensa kehittämiseen ja voimavarojensa lisäämiseen. Bodymind järjestää erilaisia kursseja, joilla osallistujat saavat eväitä oman kehontuntemuksensa kehittämiseen ja voimavarojensa lisäämiseen. Kursseilla on erilaisia teemoja kuten Hyvä uni, Kivun kesyttäjät tai vaikkapa Voimavaraajat. Järjestämme myös aamuisia taiji- sekä venyttelyryhmiä, jotka tasapainottavat kiireistä työelämää mukavasti ja aukaisevat kehon päivän askareisiin. Ryhmiä ja kursseja järjestetään viikoittain tiloissamme, mutta järjestämme myös paljon työhyvinvointi- ja työkykytoimintaan tarkoitettuja ryhmiä asiakkaiden tiloissa; esimerkiksi tiimipäivän aloitus fysioterapeutin ohjaamalla venyttelyllä saa aivotkin raksuttamaan päivän ideointityöpajoja varten paljon paremmin! Ryhmien lisäksi tarjoamme monipuolista koulutusta terveydenhoidon ammattilaisille. Koulutamme muun muassa fysioterapeutteja ja muita kuntoutusalan ammattilaisia psykofyysiseen lähestymistapaan. Monet koulutuksistamme ja ryhmistämme ovat yritysten, yhdistysten ja järjestöjen erikseen tilaamia, kulloisenkin ryhmän tarpeisiin räätälöityjä kokonaisuuksia. Ota meihin rohkeasti yhteyttä ja katsotaan, mikä voisi olla juuri sinun ryhmällesi paras keino hakea jaksamista arkeen! 6

7 Ryhmät Tiiu Lahtinen Ryhmästä voimaa Me olimme pieniä, iloisia ja huolettomia. Olimme onnellisia. Nyt olemme jo kaukana niistä ajoista. Istun Bodymindin kotoisassa taukohuoneessa sininen kahvikuppi edessäni Eija-Liisa Niemen ja Tuija Luhtalan seurassa. Eija-Liisa ja Tuija ovat työskennelleet Bodymindissa pitkään ja heillä on laaja kokemus erilaisista oireiluista, joita on pyritty hoitamaan psykofyysisen fysioterapian keinoin. Vuonna 2013 he toimivat ohjaajina kahdessa pilottiryhmässä, jotka järjestettiin sosiaalisten tilanteiden pelkoa tunteville tytöille. Tuija ja Eija-Liisa kertoilevat ryhmien taustoja iloiseen ja rentoon, mutta luottamusta herättävään tyyliinsä. Ensimmäinen ryhmä aloitti keväällä ja toinen syksyllä Ryhmät kokoontuivat kahdeksan viikon ajan kerran viikossa. Iältään osallistujat olivat vuotiaita, ja he olivat ohjautuneet ryhmään yksilöterapian kautta. - Ryhmäläisillä oli fyysisiä oireita sekä välttämiskäyttäytymistä, mikä tarkoittaa kestämättömiltä tuntuvista tilanteista vetäytymistä, selittää Tuija. - Esimerkiksi koulunkäynti saattoi olla vaikeutunut vaikkapa kiusaamisen takia, jatkaa Eija-Liisa. Vuorovaikutusta ja luottamusta Ryhmissä pyrittiin vahvistamaan tyttöjen itseluottamusta sekä lisäämään vuorovaikutustaitoja toiminnallisuudella. -Ryhmän sisältö ja teemat tarkentuivat osallistujien tarpeita vastaaviksi, Eija-Liisa selittää ryhmien toimintaperiaatetta. Kuuntelen kiinnostuneena kun fysioterapeutit selittävät erilaisia menetelmiä, joita käytettiin. Kehotietoisuusharjoitusten, piirtämisen, kirjoittamisen ja kehollisen ilmaisun kautta lisättiin tyttöjen selviytymiskeinoja ahdistavissa ja pelottavissa tilanteissa. Esimerkiksi ensimmäisessä ryhmässä tytöt jakautuivat ryhmiin ja loivat tanssiliikkeitä, joiden kautta he kokivat voivansa ilmaista itseään, ja lopuksi yhdistimme liikkeet yhdeksi tanssiksi, kertoo Eija-Liisa. - Syksymmällä alkaneen ryhmän kanssa osoittautui hyväksi ideaksi antaa kaikkien anonyymisti tuoda itselleen merkittävä musiikkikappale ryhmään. Kappaleet kuunneltiin yhdessä ja niistä haettiin tunnelmia, jotka sai kirjoittaa paperille, Tuija lisää. Fysioterapeuttien puheista korostuu ryhmän tavoitteiden tärkeys. Tarkoitus oli kyetä tarkastelemaan omaa arvomaailmaa, sekä pystyä käsittelemään vaikeita asioita turvallisessa ja sallivassa ympäristössä samanlaisessa elämäntilanteessa olevien kanssa. Tätä kautta tuettiin elämässä ja arjessa selviytymistä sekä omien vahvuuksien löytymistä. Muutokset havaittavissa Kysyn miten ryhmän toiminta vaikutti osallistujiin. - Alussa ilmapiiri oli jännittyneempi ja hiljainen, ja toimintaan osallistuminen oli vaihtelevaa, aloittaa Tuija. Eija-Liisa nyökkää. - Loppua kohden tytöt olivat rentoutuneempia ja puheliaampia. He ilmaisivat itseään rohkeammin, hän sanoo. - Hienoa oli se, että alusta asti kaikissa näkyi halu osallistua, vaikka epävarmuus rajoittikin toimintaa, Tuija jatkaa. Fysioterapeutit toteavat, että hienointa ryhmän kanssa työskennellessä oli se, kuinka osallistujat lähtivät toimimaan kun heille annettiin vapaus ilmaista itseään. Piti pyrkiä olemaan ohjaamatta liikaa, jotta nuoret saivat tilaa toteuttaa ja ilmaista ajatuksiaan. Ryhmässä esiintyi vahvojakin reaktioita, joita ei pyritty hillitsemään vaan ne pyrittiin hyväksymään sellaisinaan. Päätämme haastattelun pikkuhiljaa. Se on ollut mielenkiintoinen ja antoisa. Hienointa on ollut kuulla, että ryhmään osallistumisella on ollut pitkäkestoisia vaikutuksia. Osallistujien mukaan heidän selviytymisensä arjessa on helpottunut. Osa pitää edelleen yhteyttä toisiinsa, ja tytöt myös tapaavat toisiaan. Osallistujat kokivat ryhmässä yhteenkuuluvuuden ja hyväksytyksi tulemisen tunnetta sekä luottamusta. Lähden kotiin mietteliäänä. Kuinka tärkeää onkaan, että annetaan lupa olla oleva. Ja kuinka pitkälle se kantaakaan. Kirjoittaja Tiiu Lahtinen on Bodymindin asiakas. Kirjoittaminen on Tiiun voimavara. 7

8 Taiji Kokemuksia taijista Aloitin vuonna 2003 taiji-aamuryhmien ohjaamisen, kun halusin itse työstä johtuen harjoitella lajia aamuisin; tuolloin Tampereella oli vain iltaryhmiä tarjolla. Ohjaan yleisesti standardisoitua 24-askeleen eli liikekokonaisuuden sarjaa, ja viime vuosina olen ruvennut ohjaamaan myös klassista 108 askeleen liikesarjaa. Kesällä jatkoryhmän kanssa olemme käyneet Sorsapuistossa kokemassa autenttista taiji-tunnelmaa luonnon ympäröimänä. Taijin harrastamisen hyödyistä voisi tehdä pitkän luettelon, mutta ennen kaikkea laji opettaa kuuntelemaan omaa vointia ja antaa keinoja säädellä liiallista stressiä. Kipujen ja väsymyksen tunnistamiseen ja säätelyyn laji toimii erinomaisesti. Taijissa ei voi koskaan tulla täysin oppineeksi. Niin kuin ei elämässä muutenkaan. Mikko 8 8 Bodymind

9 Olen harrastanut taijia noin 8 vuotta. En muista ihan tarkkaan, milloin aloitin. Alun perin kiinnostuin taijista nähtyäni sitä harjoitettavan reissuillani Kaukoidässä. Olen ikäni harrastanut erilaisia urheilu- ja liikuntalajeja, jotka perustuvat lähes aina jonkinasteiseen suorittamiseen ja kilpailemiseen. Tuntui houkuttelevalta tutustua lajiin, jossa ei tarvitse suorittaa tai suoriutua, ja jonka avulla voi oppia tuntemaan kehonsa ja mielensä paremmin. Taijin harjoittamisessa minua kiinnostavat sen tuomat mahdollisuudet oman itsensä havainnointiin ja kehittämiseen. Taiji merkitsee minulle liikunnallista mietiskelyä ; koko kehoon vaikuttavaa liikuntaa, ajatusten vapauttamista ja rentoutumista. Tasapainoaistini ja lihasten hallintani ovat selvästi parantuneet. Olen saanut lisää joustavuutta, sitkeyttä, nopeutta ja kestävyyttä. Pitkäaikainen selkävaivani on pysynyt hallinnassa säännöllisellä taijin harjoittamisella ja Mikon opastamilla kotiharjoitteilla. Tärkeintä minulle ovat kuitenkin henkiset vaikutukset. Taijin harjoittaminen auttaa tuntemaan itsensä paremmin. Mahdollisuutensa ja rajoituksensa tuntevalla ja ne hyväksyvällä ihmisellä on vahva ja terve itsetunto, ja hän sitä kautta pystyy kunnioittamaan myös muita ihmisiä ja hyväksymään heidät sellaisina kuin he ovat. Työelämän tiukoissa neuvottelutilanteissakin mielen ja kehon hallinta johtaa parempiin tuloksiin. Taiji auttaa välttämään ja helpottamaan stressiä, antaa itsevarmuutta ja lisää elämäniloa. Taijia voin suositella kaikille itsensä kehittämisestä kiinnostuneita. Laji ei vaadi mitään erityisiä ominaisuuksia, varusteista puhumattakaan. Tuolla Kaukoidässäkin tai-chia harjoittavat monenikäiset ja -kuntoiset pikkulapsista satavuotiaisiin. Antti Pehkonen 9

10 Olen harrastanut taijia vuodesta 2007, eli jo seitsemäs vuosi on alkanut! Kiireinen 24/7 -työ IT-alalla, raskaudet, vauva-ajat, unettomuus, remontit, muutot, suorittava urheilu ja tuloksena krooninen migreeni lääkkeineen sekä tunnottomaksi jumiutunut rintaranka, jonka aiheuttamat kivut säteilivät kaikkialle. Siinä surullinen lähtötilanne, joka toi minut Bodymindiin fysioterapiaan kipuun erikoistuneelle fysioterapeutille. Tämän lisäksi osaava neurologini suositteli minulle taijia, koska oli itsekin juuri käynyt peruskurssin ja havainnut lajin hyödyt. Olin niin huonossa kunnossa, että suostuin kokeilemaan lajia onneksi. Outoa, ihan kivaa, mutta niin hidasta, eikö jo voisi mennä eteenpäin?!, olivat ensimmäiset ajatukseni taiji-tunnilla, kunnes ymmärsin, ettei ole kiire, ettei uutta ohjelmaa tai tavoitetta tule, tämä on tässä. Fysioterapiassa ja taijissa toistuva teemat tukivat toisiaan: pienin liikkein, tiedostaen, suorittamatta. Aloin pikkuhiljaa löytää selkäni, jalkani, pääni... koko kroppani! Aivan uudella tavalla. Aloin parantua, ja samalla tiellä ollaan edelleen. Taijin avulla saan pidettyä migreenini hyvässä hoitotasapainossa; tämän olen oppinut kantapään kautta. Pidin kerran muutaman kuukauden tauon taijista ja migreenikohtauksia alkoi tulla kerran viikossa. Pari viikkoa taas taijia, ja kohtaukset loppuivat. Istumatyötä tekevänä, taijin liikkeet toimivat myös ihanteellisesti yläselän liikeratojen auki pitämiseen. Taijissa kiehtoo se, että edistymistä tapahtuu, vaikka ei yrittäisikään. Tai oikeastaan edistymistä tapahtuu varsinkin silloin kun ei yritä. Ne päivät kun löytää uuden oivalluksen kehon ja mielen yhteisestä liikkeestä ovat mahtavia! Edistymisen tunnistaa siitä, että yhtäkkiä osaa seisoa paikoillaan, ja huomaa esimerkiksi jännitystiloja, kiristystä, rentoutta ja voimaa vartalossa ja antaa niiden olla. Edistymisen huomaa myös siitä, että arjen keskelläkin pysähtyy, hengittää ja laskee painopisteen ja vain on. Uskon, että myös taijin hyväksyvän ajatusmaailman myötä olen oppinut olemaan armollisempi itselleni ja läheisilleni ja olen oppinut voimaan hyvin. Susa Kuvissa Noora Leiniö Mikko Patovirran taiji-kurrssilla 10

11 Fysioterapia Maria Maljanen Koira-avusteinen fysioterapia Koiran läsnäololla on todettu olevan myönteisiä terveysvaikutuksia ihmiseen. Erityinen merkitys on ihmisen ja koiran välisessä vuorovaikutussuhteessa. Koira hyväksyy ihmisen tasavertaisena, hyväksyen tämän mahdolliset sairaudet ja ongelmat. Ihmisen saattaa myös olla helpompi lähestyä koiraa kuin toista ihmistä. Koiran kautta ihminen voi unohtaa omat murheensa ja surunsa, ja keskittyä vain hetkeen ja kokemiseen. Suomessa koira-avusteinen fysioterapia on vielä varsin uusi terapiamuoto. Koira-avusteinen fysioterapia on yksi eläinavusteisen terapian muodoista (animal-assisted therapy, AAT). Eläinavusteisella terapialla tarkoitetaan suunniteltua ja tavoitteellista terapiaa, jossa keskeistä on ihmisen ja eläimen välinen vuorovaikutus ja yhteistoiminta. Eläinavusteista terapiaa voi antaa sosiaalialan tai terveydenhuoltoalan ammattihenkilö, joka käyttää koulutettua eläintä työssään. Tavoitteena on tukea ihmisen fyysistä, sosiaalista ja kognitiivista toimintaa sekä tunnetaitoja. Koira-avusteisessa fysioterapiassa koiraa ei pidetä terapeuttina tai työkaverina, vaikka usein ihmiset näin ajattelevatkin. Koira on fysioterapeutin työväline, josta fysioterapeutin on pidettävä huolta. Erona perinteisiin fysioterapian harjoituksiin on se, että koira-avusteisena toiminnasta tulee monelle asiakkaalle tai kuntoutujalle mielenkiintoisempaa ja merkityksellisempää, kuin pelkkien mekaanisten harjoitusten tekeminen. Koira-avusteisella fysioterapialla voidaan parhaimmillaan vaikuttaa muun muassa asiakkaan tai kuntoutujan motivaatioon, hahmottamiseen, keskittymiseen, ongelmanratkaisuun, kognitioon sekä muistiin. Koira-avusteisessa fysioterapiassa voidaan aktivoida asiakasta tai kuntoutujaa kaksikätiseen toimintaan, voidaan pyrkiä kehittämään hänen koordinaatiotaan, tai kehittää henkilön tasapainoa. Koiran avulla voidaan tehostaa myös tuntoaistimusta ja koiran läsnäolo rentouttaa ja rauhoittaa asiakasta. Koiran läsnäolo laskee verenpainetta ja hidastaa sydämen sykettä. Koira helpottaa kommunikointia ja sosiaalista kanssakäymistä, samalla toimien hyvänä muistin virittämisen välineenä. Koiran tulee olla tehtävään koulutettu ja koiran luonne työtehtävään sekä asiakaskuntaan soveltuva. Tavoitteena koira-avusteisessa fysioterapiassa on asiakkaan tai kuntoutujan sosiaalisen, emotionaalisen ja/tai fyysisen toiminnan edistäminen. Esteenä koira-avusteisen fysioterapian käyttämiselle voivat olla allergiat tai hyvin voimakkaat pelkotilat koiria kohtaan. Koiraa ei saa käyttää akuuteilla psykoosipotilailla, eristyksissä olevilla potilailla tai ihmisillä, jotka ovat käyttäneet koiraa hyväksi. Koiran kanssa työskennellessä on syytä muistaa koiran hyvä hygienia sekä mahdollisen muun henkilökunnan huomioiminen, kouluttaminen, tiedottaminen sekä opastaminen, kuinka esimerkiksi koira kohdataan, sen ollessa työtehtävässä. Koira toimii vahvana tunteiden herättäjänä ja voi luoda tunnekokemuksia. Samalla koira saattaa herättää muistoja menneistä ajoista. Koiran kanssa puuhastelu ja tekeminen ei ole vain puurtamista vaan se tuottaa jaettuja ilonhetkiä. Koska koira on eläin, se ei aina toimi toivotulla tavalla; fysioterapiahetkistä voi syntyä ainutkertaisia ja omalaatuisia. Koiran kanssa tehdyt harjoitukset vaativat keskittymistä ja tarkkaavaisuutta. Harjoituksissa yhdistyvät monet eri tekijät kuten koordinaatio, tilan hahmotus, kehon käyttö, tasapaino, eri aistien käyttö sekä vireystason ylläpito. Harjoituksia on helppo ideoida ja muuttaa kunkin asiakkaan tai kuntoutujan tasolle sopivaksi. Koiran kanssa työskentely vaatii paljon sekä koiralta että sen ohjaajalta. Tehtävään koulutettu koira ei stressaannu turhista, ja koiran ohjaajan on tunnistettava koiran käyttäytymisestä koiran mahdollinen liika kuormittuneisuus. Fysioterapeutin on myös hyvin tarkkaan harkittava kenelle koira-avusteinen fysioterapia sopii. Kirjoittaja Maria Maljanen on aloittanut fysioterapeuttina Bodymindissa vuoden 2014 alussa. Maria on erikoistunut psykofyysiseen fysioterapiaan ja koira-avusteiseen fysioterapiaan. 11

12 Kokemuksia Maria Maljanen Pitkä tie Syksy vuonna On tavallinen yhdeksännen luokan äidinkielen tunti. Oloni on ahdistunut ja epämukava. En kykene rentoutumaan enkä kunnolla liikkumaan. Yhtäkkiä koen kuinka luokan häly häviää taustalle. En kuule yksittäisiä sanoja. Näkökenttäni muuttuu sumeaksi ja oloni epätodelliseksi. Yllä mainittu tapahtuma on ensimmäisiä muistojani monen vuoden kamppailusta erilaisten oireiden kanssa. Silloin en vielä tiennyt mitä oli tulossa. Muutin yhdeksännen luokan jälkeen pois kotipaikkakunnaltani opiskelemaan lukioon. Vuoden 2006 syksyllä aloin tasaiseen tahtiin ravata terveyskeskuksessa koska oloni oli jatkuvasti unenomainen, sumuinen ja sekava. Hengittäminen oli vaikeaa. En kyennyt keskittymään mihinkään ja jännitin sosiaalisia tilanteita. Vietin öitä netissä yrittäen diagnosoida itseäni. Ajattelin, että olotilani johtui niska- ja hartiaseudun vaivoista. Lääkäreistä minulle ei ollut hyötyä. He passittivat minut joka kerta kotiin ilmoittaen, että minussa ei ollut mitään vikaa. Vaadin päästä tavalliseen fysioterapiaan, jonne lopulta pääsinkin. Siitäkään ei ollut minulle hyötyä, sillä esimerkiksi mitään mainittavaa rakenteellista vikaa ei löydetty. Lopulta sain tarpeekseni ja kirjoitin lääkärille kolmen sivun mittaisen kirjeen, jossa selitin vielä kerran kaiken olotilastani ja ahdistuksestani asiaan liittyen. Vaadin epätietoisuudessani päästä ADHD- tutkimuksiin. Kirje auttoi ja pääsin lopulta psykiatriselle poliklinikalle. Syksyllä 2009 minulle tuli tutuksi käsite psykofyysinen oireilu. Lähdin poliklinikalta diagnooseinani yleinen ahdistuneisuushäiriö, keskivaikea masennus sekä derealisaatio-oireet, jotka kuuluvat dissosiatiivisiin häiriöihin, aiheuttaen unenomaisuutta ja sekavaa oloa. Pääsin kognitiiviseen psykoterapiaan, jossa ensimmäistä kertaa tutustuin kehotietoisuuteen. Uusi suunta Pari vuotta myöhemmin pääsin hyvän omalääkärin kautta psykiatrian erikoislääkärille, jota on kiittäminen siitä, että pääsin Bodymindiin.Tavallinen fysioterapia ei ollut auttanut minua, sillä fyysiset oireeni olivat pitkälti henkisen pahoinvoinnin kaikuja. Bodymindissa ihminen nähdään kokonaisuutena, jossa mieli ja keho vaikuttavat saumattomasti toi- siinsa. Tämä lähestymistapa oli jo kognitiivisen psykoterapian aikaan osoittautunut minulle sopivaksi ja terapiajakson aikana se on vain vakiinnuttanut asemaansa ajattelussani. Ongelmieni takia olen kroonisesti jännittänyt kehoani monen vuoden ajan. Aina liikkuessani ulkona, bussissa, luennoilla, kirjastossa. Jopa kotona olen ollut jännittyneessä tilassa. Siitä on muodostunut minulle tavallinen olotila. Tietoisuus Bodymindissa olen päässyt harjoittelemaan rentoutumista erilaisten liikeharjoitusten avulla. Siellä olen huomannut, että fyysiset tuntemukseni ovat suureksi osaksi sitä mitä ajattelen, ja että ahdistus on aiheuttanut kroonistuneita jännitystiloja myös kehooni. Kun joudun epämukavaan tilanteeseen kehoni reagoi luonnollisella tavalla ja valmistautuu taisteluun tai pakoon. Nyt osaan pyrkiä rentoutumaan kun huomaan, että oireilu alkaa. Pystyn helpottamaan ahdistustani kiinnittämällä huomiota kehooni ja hengittämiseen, joka on ollut minulle ongelmallinen alue yleisestä ahdistuneisuudesta johtuvan hyperventiloinnin seurauksena. Vielä on matkaa Tällä hetkellä työstän edelleen varsinkin hengittämistä ja rentoutumista. Kroonistuneiden toimintamallien muuttaminen ei käy nopeasti, ja myös kotona harjoittelun rutiinia pitää vielä tehostaa, mutta suunta on oikea. Opettelen tiedostamaan kehoni reaktioita ja opettelen suhtautumaan hengittämiseen niin, että se saa toimintana olla sitä mitä onkin: Tiedostamatonta ja luonnollista. Nimimerkki T 12

13 13

14 Tutkimus Janne Alaloukusa, Mikko Patovirta Psykofyysinen kuntoutus syömishäiriöisten fysioterapiassa fenomenologinen viitekehys Syömishäiriöt ovat lähinnä nuorten naisten sairauksia. Länsimaisissa yhteiskunnissa anorexia nervosaa eli laihuushäiriötä esiintyy alle prosentilla tytöistä ja bulimia nervosaa eli ahmimishäiriötä sairastavia on hieman yli prosentti. Pojilla syömishäiriöitä on vain kymmenesosalla tyttöihin verrattuna. (1) Syömishäiriöiden hoitoon suositellaan erilaisia psykoterapeuttisia lähestymistapoja; fysioterapeuttisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta niiden hoidossa ei ole ollut näyttöä (1). Kehonkuva tutkittavien kokemana Janne Alaloukusan filosofian alaan kuuluvassa pro gradu -tutkielmassa selvitettiin, miten psykofyysisessä fysioterapiassa työstetty kehonkuvan muutos toimii laihuushäiriötä sairastavan kuntoutuksessa (2). Psykofyysisen fysioterapian mallin toimivuutta lähestyttiin tutkittavien henkilöiden näkökulmasta. Omakohtaisen kokemuksen muuttumista selvitettiin kahdella eri tavalla; belgialaisen Michel Probstin väitöskirjassaan kehittämän Body Attitude -kehoasennetestin (BAT) avulla sekä puoliavoimilla, tutkimuksessa yhteydessä kehitettyillä kysymyksillä. (2) Tutkimus toteutettiin Tekesin tukemana kuntoutuksen kehittämishankkeena Bodymind Oy:ssä, jossa syömishäiriöiset potilaat ovat keskeinen kuntoutujaryhmä. Fysioterapiassa neljä sisältöteema Vapaaehtoiset tutkittavat olivat kaikki 18 vuotta täyttäneitä naisia, joilla oli diagnosoitu laihuushäiriö. Osallistujilla ei ollut aiempaa kokemusta kehollisista terapioista. Tutkimus toteutettiin 15 kerran fysioterapiasarjan yhteydessä ja haastattelut ja lomakkeiden täyttämisen toteutti syömishäiriöihin perehtynyt fysioterapeutti. Fysioterapian sisältöteemoja oli neljä: kehon havainnointia vahvistavat harjoitteet (peili, valokuvat, kehopiirrokset, narut), kehon tuntemusta lisäävät harjoitteet (keskilinja, alustasuhde, joustavuus, rytmi), kehon aistimusta lisäävät harjoitteet (painepussit, painelut, taputtelut, hieronnat) sekä kehon jännittyneisyyden purkutekniikkaan liittyvät harjoitteet (jännitys-rentous, mielikuvat, venytykset, tiedostava hengitys). Kokemus ja sen hallinta Tutkimus toteutettiin siten, että alkuvaiheessa mitattiin tutkittavien (N=9) kehoasennetestissä (BAT) saama pistemäärä. Testissä korkea pistemäärä merkitsee syömishäiriön olemassaoloa ja matala sairauden remissiota tai poissaloa (3). Alkupisteytyksen jälkeen tutkittavat osallistuivat psykofyysisen fysioterapian 15 kerran kuntoutussarjaan, jonka aikana käyntejä oli keskimäärin kerran viikossa. Tutkimuksen alussa tutkittavat saivat pisteitä keskimäärin enemmän kuin loppuvaiheessa (kuva 1). Kehoasennetestiä täydentämään kehitettiin puoliavoin haastattelulomake. Sen kysymyksissä hyödynnettiin fenomenologisen filosofian käsityksiä kehon kokemisesta (body schema) suhteessa kehon omakohtaiseen tulkintaan (body image) (7). Lisäksi haluttiin korostaa tutkittavien kokemusta kokijuudesta (sense of ownership) ja tekijyydestä (sense of agency) eli lyhyesti hallinnan tunnetta. Nämä termiparit ovat käytössä fenomenologisessa kirjallisuudessa (4,5) ja ne kuvaavat hyvin sitä eroa, jonka henkilö voi kokea tietyn kokemuksen, esimerkiksi kivun, 14

15 Kuva 1. Tutkittavien henkilöiden kehoasennetestin tulokset testin alku- (a) ja loppuvaiheessa (b). ja sen hallinnan välillä. Kysymyksillä pyrittiin selvittämään myös henkilön kokemusta omasta sairaudestaan ja sen vaikeusasteesta. Kysymykset tehtiin positiiviseen ja negatiiviseen muotoon, jotta tutkittavan henkilön itseensä suhtautumisen sävy tulisi esille. Hypoteesit kolmesta eri teemasta Tutkimuksessa selvitettiin mahdollisia muutoksia kolmella eri teemalla: kehon kokemus, toiminnan hallinnan tunne ja sairauden tunto. Kehon kokemuksen muutoksen hypoteesina oli, että tutkittavien kokemus omasta kehosta olisi negatiivinen, ulkopuolinen ja koon suhteen värittynyt (6). Toiminnan hallinnan tunteen teemassa mitattiin sitä, miten vastaajat kokivat voivansa vaikuttaa omiin tuntemuksiinsa ja hallitsevansa kehoaan. Vastaajien oletettiin kokevan, että heissä tapahtuu asioita, jotka eivät ole täysin tiedostettuja tai hallittuja. Sairauden tunnon teemassa hypoteesina oli, etteivät vastaajat koe omien kehokokemustensa viittaavan sairaustilaan, vaan he toimivat ikään kuin pakonomaisesti suhteessa ruokailuun, liikuntaan ja muihin tekijöihin. (1) Johtopäätökset Syömishäiriöt kuuluvat perinteisesti psykologiseen tutkimuskenttään, mutta tämä tutkimus toteutettiin fenomenologisen filosofian tutkimuksen viitekehyksessä. Tutkimuksen yhtenä ajatuksena oli seurata kuntoutujien oman kehollisuuden ymmärrystä ja tietoisuuden lisääntymistä. Tutkimus osoitti sen, että kaikilla tutkittavilla tapahtui muutoksia toiminnan hallinnan tunteessa, kehon omistajuudessa sekä sairauden tunnossa. Kuntoutusmallin kehittelyssä merkittävää on se, että jo 15 kerran kuntoutussarjalla saatiin muutoksia tutkittavien kehon kokemiseen. Kehoasennetestin ja sitä täydentävän kirjallisen haastattelulomakkeen perusteella on mahdollista todeta, että psykofyysinen fysioterapia yhdessä kyselylomakkeen kanssa on syömishäiriöisten kuntoutukseen hyvin soveltuva menetelmä. Haastattelulomakkeen ja BAT-testin käyttöä alle 16-vuotialla kannattaa kuitenkin harkita, sillä heille kysymykset saattavat olla haasteellisia vastata. LÄHTEET (1) Ebeling Hanna: Syömishäiriöt (lapset ja nuoret), Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Käypä hoito suositus. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Helsinki (2) Alaloukusa Janne: Fenomenologinen näkökulma psykopatologiaan tapaustutkimus anorexia nervosasta. Pro gradu tutkielma. Tampereen yliopisto (3) Probst Michel: The Body Attitude Test for patients with an eating disorder: Psychometric characteristics of a new questionnaire. Eating Disorders: The Journal of Treatment and Prevention 3:1995: (4) Gallagher Shaun, Zahavi Dan: Phenomenological Mind. 2.painos. London. Routledge. VUOSI. (5) Fuchs Thomas: Temporality and psychopathology. Teoksessa: Handbook of Phenomenology and Cognitive Sciences, s Springer (6) Lönnqvist Jouko (toim.): Psykiatria. Duodecim (7) Parviainen Jaana: Meduusan liike: Mobiiliajan tiedonmuodostuksen filosofiaa. Gaudeamua. Helsinki

16 Ilmarinkatu Tammelan puistokatu Pinninkatu Vellamonkatu Itsenäisyydenkatu Vellamonkatu 12 (käyntiosoite) Tammelan puistokatu (postiosoite) Tampere Ajanvaraus, koulutus- ja tarjouspyynnöt: Puh. (03)

Psykofyysinen kuntoutus syömishäiriöisten fysioterapiassa fenomenologinen viitekehys

Psykofyysinen kuntoutus syömishäiriöisten fysioterapiassa fenomenologinen viitekehys Janne Alaloukusa, FM, LK Mikko Patovirta, ft, Bodymind Oy janne.alaloukusa@uta.fi mikko.patovirta@bodymind.fi Psykofyysinen kuntoutus syömishäiriöisten fysioterapiassa fenomenologinen viitekehys Syömishäiriöt

Lisätiedot

Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa?

Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa? Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa? Fysioterapialla voidaan lievittää potilaan vieroitusoireita ( lihas- ja nivelkivut, jännitys, paleleminen, kuumotus, unettomuus ). Potilaan käsitys omasta

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Jokaisessa uudessa kohtaamisessa kannamme mukanamme kehoissamme kaikkien edellisten kohtaamisten historiaa. Jako kahteen! - Ruumis

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Stressi ja sen selättäminen lukiossa. Psykologi Päivi-Marjatta Marjo

Stressi ja sen selättäminen lukiossa. Psykologi Päivi-Marjatta Marjo Stressi ja sen selättäminen lukiossa Psykologi Päivi-Marjatta Marjo Stressin eri muodot Optimaalinen stressi lisää hyvää suoritusta ja on tarpeellista lukiossakin Haitallisessa, pitkittyneessä stressissä

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015 Paula Viljanen Valmentaja Paula Viljanen Ekonomi LCF Life Coach Mindfulness Tunnetaitovalmentaja NLP Practitioner (NLP Master opiskelija) 10 vuoden

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Hoitosuunnitelma Hoidon aloituksessa tapahtunut moniammatillinen

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004

RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004 RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004 Auli, Maj, Kaija ja Anne jututtivat Suomen Tanssiterapiayhdistyksen järjestämän tanssiterapeuttien jatkokoulutuksen jälkeen kouluttajaamme, keho- ja tanssiterapeutti

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA *** Lohjan mielenterveysseuran kehittämä toimintamalli Minna Malin Päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 TUKIKOIRAKKO - TOIMINTA Toiminta on

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

Mitä rentoutuminen on?

Mitä rentoutuminen on? Rentoutuminen Fysioterapeutti Miikka Pesola Paavo Nurmi -keskus Mitä rentoutuminen on? Elimistön toiminnan ja mielen rauhoittamista - harjoitteilla Mielen ja kehon vapauttamista häiritsevistä tekijöistä

Lisätiedot

TUNTEENSÄÄTELYÄ JA RAKENTAVAN KÄYTTÄYTYMISEN OPPIMISTA - dialektinen käyttäytymisterapia lastensuojelussa

TUNTEENSÄÄTELYÄ JA RAKENTAVAN KÄYTTÄYTYMISEN OPPIMISTA - dialektinen käyttäytymisterapia lastensuojelussa TUNTEENSÄÄTELYÄ JA RAKENTAVAN KÄYTTÄYTYMISEN OPPIMISTA - dialektinen käyttäytymisterapia lastensuojelussa Hanna Kivekäs ja Janne Vikki Valtakunnalliset sijaishuoltopäivät Lahti 30.9.2015 Mitä on dialektinen

Lisätiedot

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011 Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Kehollisuutta maahanmuuttajatyöhön hankkeen toiminta vuonna 2013. Sirpa Ahola ja Anna-Riitta Mäkitalo

Kehollisuutta maahanmuuttajatyöhön hankkeen toiminta vuonna 2013. Sirpa Ahola ja Anna-Riitta Mäkitalo Kehollisuutta maahanmuuttajatyöhön hankkeen toiminta vuonna 2013 Sirpa Ahola ja Anna-Riitta Mäkitalo Suunnitteluvaihe: Osallistujiksi kutsuttiin työntekijöitä pääkaupunkiseudun maahanmuuttajayksiköistä

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Koira puheterapiassa kokemuksia koira-avusteisen kuntoutuksen kehittämiseksi

Koira puheterapiassa kokemuksia koira-avusteisen kuntoutuksen kehittämiseksi Koira puheterapiassa kokemuksia koira-avusteisen kuntoutuksen kehittämiseksi Marjaana Raukola-Lindblom erikoispuheterapeutti, FL, yliopisto-opettaja 20.10.2015 VSAVY Mitä on koira-avusteinen kuntoutus?

Lisätiedot

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON

Lisätiedot

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Psykiatrian el, VET-terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA ARKI TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Koululaisten lepo ja uni

Koululaisten lepo ja uni Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Kuinka jaksan työssäni?

Kuinka jaksan työssäni? Kuinka jaksan työssäni? Näkökulmia saattohoitotyötä tekevien työssä jaksamiseen Riikka Koivisto Kuinka jaksaa saattohoitotyössä? Auttamistyön moodeja Kartoittaja, äitimoodi Mitä on tapahtunut, mikä on

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija 1 Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet 27.11.2014 Diabetes Suomessa noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa, joista

Lisätiedot

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Luonto psykologin työssä Luonto on kumppani (työkaveri) ei pelkästään apuväline, lisuke tai hyödyke

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Harjoitteiden lyhyet kuvaukset. Osa 1: Kilpailemisen taidon perusta. Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle kilpailemisesta

Harjoitteiden lyhyet kuvaukset. Osa 1: Kilpailemisen taidon perusta. Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle kilpailemisesta Tässä on kuvattuna jokainen harjoitemateriaalin sisältyvä harjoite. Harjoituksesta kuvataan sen tavoite ja toteutustapa lyhyesti. Voit tutustua harjoitteisiin alustavasti kuvausten avulla. Voit myös hakea

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015

LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015 LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015 Hyvinvoiva Perhe HYPE -hanke (2014-2017) Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n hallinnoima Rayn rahoittama hanke, joka on mukana

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

MINDFULNESS. Miten tietoinen läsnäolo työssä parantaa tuloksia, lisää tyytyväisyyttä ja vähentää stressiä?

MINDFULNESS. Miten tietoinen läsnäolo työssä parantaa tuloksia, lisää tyytyväisyyttä ja vähentää stressiä? MINDFULNESS Miten tietoinen läsnäolo työssä parantaa tuloksia, lisää tyytyväisyyttä ja vähentää stressiä? Terapeutti ja mindfulness-ohjaaja Kimmo Takanen Materiaali: www.mentores.fi/fida MINDFULNESS tietoisuustaidot

Lisätiedot

VIRETTÄ ARKEEN! - työhyvinvointiohjelma ikääntyneille työntekijöille

VIRETTÄ ARKEEN! - työhyvinvointiohjelma ikääntyneille työntekijöille VIRETTÄ ARKEEN! - työhyvinvointiohjelma ikääntyneille työntekijöille Hyvinvointiohjelma yritysten ikääntymässä oleville työntekijöille (yli 50 v.) käsittää painotuksiltaan moniulotteisen kokonaisuuden

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Kyselylomakkeilla saadun tiedon vastaavuus Hyvinvointianalyysin tuottamaan tietoon. 22.5.2006 Terhi Rönkä, PsM

Kyselylomakkeilla saadun tiedon vastaavuus Hyvinvointianalyysin tuottamaan tietoon. 22.5.2006 Terhi Rönkä, PsM Kyselylomakkeilla saadun tiedon vastaavuus Hyvinvointianalyysin tuottamaan tietoon 22.5.2006 Terhi Rönkä, PsM Millaisia yhteyksiä havaittavissa? Psykologiset kyselyt (ERI, Warr) Hyvinvointianalyysin muuttujat

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Olemme koonneet tähän neljä asiakokonaisuutta, joiden toivomme tulevan huomioiduksi työskentelyssä. Kokonaisuudet eivät ole tärkeysjärjestyksessä.

Olemme koonneet tähän neljä asiakokonaisuutta, joiden toivomme tulevan huomioiduksi työskentelyssä. Kokonaisuudet eivät ole tärkeysjärjestyksessä. Sivu 1 / 6 Kommentit Käypä hoito-suositus työryhmälle 26.4.2013 Uutta syömishäiriöiden Käypä hoito-suositusta varten perustettu työryhmä pyysi Syömishäiriöliiton mielipidettä siitä, mitkä ovat 5-10 tärkeintä

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Hidasta elämää, tietoisuustaitojen merkitys stressinhallinnassa

Hidasta elämää, tietoisuustaitojen merkitys stressinhallinnassa KANSALAISAREENA RY VAPAAEHTOISTOIMINNAN KOORDINAATTOREIDEN SYYSSEMINAARI 18.-19.10.2012 Hotelli Arthur Hidasta elämää, tietoisuustaitojen merkitys stressinhallinnassa Avartamo.fi info@avartamo.fi Hidasta

Lisätiedot

Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena

Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena 26.3.2010 Ft Sari Ollila Suomen Oy Vanhuksen toimintakykyyn vaikuttavia asioita Sairaudet Vammat Yksilölliset ominaisuudet Elämäntavat Ympäristö

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Oivallista työtä mobiilivalmennusohjelma henkiseen hyvinvointiin

Oivallista työtä mobiilivalmennusohjelma henkiseen hyvinvointiin Oivallista työtä mobiilivalmennusohjelma henkiseen hyvinvointiin 9.1.2014 Kirsikka Kaipainen, VTT http://oivamieli.fi/ 2 Sisältö Oivan tausta ja toteutus Hyväksymis- ja omistautumisterapia sekä mindfulness

Lisätiedot

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Psykologi Kirsi Salonen Luontokokemuksen pinnan alla Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Eko- ja ympäristöpsykologi Psykologipalvelut Hyvän MielenTila PsM, laillistettu psykologi,

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot