Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Hyvinvointipalvelut teemaryhmä - Katja Ilmarinen & Pirja Peltomäki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Hyvinvointipalvelut teemaryhmä - Katja Ilmarinen & Pirja Peltomäki"

Transkriptio

1

2

3 Tässä esitteessä käsitellään iäkkäiden yhteisöasumisen muotoja maaseudulla. Valitsimme teemaksi yhteisöllisen asumisen, sillä uskomme, että yhteisöllisyydelle on kysyntää yhteiskunnassamme. Maaseutunäkökulmasta se on yksi tärkeimmistä maalla asumisen vetovoimatekijöistä. Suomalaiseen elämäntyyliin kuuluu viettää osa aika vuodesta maalla ja maaseudulla kuten kesämökeillä. On erikoista, että tätä tarvetta ei enää tunnusteta ja huomioida henkilön ikääntyessä. Kylille ja erityisesti harvaan asutulle maaseudulle on vaikeaa saada palveluja. Palvelutarpeen kasvaessa on usein edessä pakkomuutto kaupunkiin tai kirkonkylälle. Tämä merkitsee siirtymistä pois kotoa, tutusta yhteisöstä ja arjen ympäristöstä. Vaihtoehtoja maaseudun kodin ja keskustassa sijaitsevan asunnon välillä on vähän. Tämä esite kokoaa yhteen iäkkäiden yhteisölliseen maaseutuasumiseen liittyviä vaihtoehtoja ja käytännön esimerkkejä Suomesta. Esitteessä ei kuvata kansainvälisiä esimerkkejä, koska niistä löytyy runsaasti kirjallisuutta. Esite on suunnattu maaseudulle muutosta haaveileville tai sitä suunnitteleville ikäihmisille, tutkijoille, maaseudun kehittäjille, kunnan viranomaisille sekä kaikille asiasta kiinnostuneille. Haluamme jakaa tietoa suomalaisista yhteisöasumisen malleista ja herättää ajatuksia näinkin voisi tehdä! Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Hyvinvointipalvelut teemaryhmä - Katja Ilmarinen & Pirja Peltomäki

4 Iäkkäiden erilaisille asumismuodoille on tarvetta. Tavoite asumisesta kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa ja osana omia yhteisöjä mahdollisimman korkeaan ikään saakka kannustaa etsimään monimuotoisia asumisratkaisuja. Suurin osa ikäihmisistä haluaa asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. (Sosiaali- ja terveysministeriö 11/2013.) Iäkkäiden kotona asuminen edellyttää monimuotoisia ja saavutettavissa olevia palveluja sekä arjen tukea. Iäkkäiden asumisessa kehittämisessä kohteena ovat olleet apuvälineet, teknologiset sovellukset, arkkitehtuuri ja kodin sisustusmateriaalit. (Mäntylä ym. 2012; Koskinen 2005.) Asumisen sosiaalinen ulottuvuus on saanut vähemmän huomiota, vaikka sitäkin on tutkittu (ks. Helamaa & Pylvänäinen 2012). Säännöllisten ihmissuhteiden, yhdessä tekemisen ja harrastamisen vaikutus hyvään elämänlaatuun ja kotona pärjäämiseen on kuitenkin merkittävä. Ihmissuhteet luovat turvallisuuden tunnetta, vähentävät yksinäisyyttä sekä lisäävät psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Näin ollen yhteisöllisyys tukee senioriasumista. Turvattomuudesta ja yksinäisyydestä johtuva palvelujen käyttö vähenee, kun sosiaalinen verkosto ja tuttavapiiri ovat vahvoja. Mikäli asuminen omassa kodissa ei enää ole mahdollista, tulisi ikäihmisen voida asua siitä huolimatta tutussa ympäristössä ja paikallisyhteisössä. (Tedre & Pehkonen 2011.) Kiinnostus iäkkäiden yhteisöasumisen mahdollisuuksiin ja malleihin on kasvussa (Saarinen 2013; Tuusa & Korkka 2012). Aihe on maaseutu- ja asuinpoliittisesti ajankohtainen. Yksittäiset seniori-ikäiset ihmiset ovat kiinnostuneita erilaisista asuinmahdollisuuksista. Kyläyhdistyksissä suunnitellaan yhteisöasumisen malleja ja pilottihankkeita. Iäkkäiden yhteisöasumisen kehittäminen tukee maaseudun elävyyttä, sosiaalista kestävyyttä, iäkkäiden asumisvaihtoehtojen kysynnän kasvua ja nykyistä palveluja väestörakennetta. Ei myöskään sovi unohtaa inhimillistä vaikutusta eli maaseudulla asuvien elämänlaatua ja hyvinvointia.

5 Maaseudulla voidaan asua yhteisöllisesti kylillä tai maatilalla, omistusasunnossa, pienryhmäkodissa tai vuokralla. Asumiseen voi liittyä hoivaa tai hoitoa, mutta se voi olla myös tavallista vuokra-asumista. Vaikka käytännön esimerkkejä on vähän, monella maatilalla asiaa suunnitellaan ja valmistellaan. Saksan ja muun Euroopan esimerkit innostavat kokeilemaan ja uskomaan asiaan. Milloin nousee ensimmäinen seniorimaatila Suomeen? Ympäristöministeriön (2012) ehdotuksessa ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaksi todetaan, että ikääntyneiden asumisen järjestämiseksi tarvitaan monimuotoisia ratkaisuja. Kuntiin ja kyliin on kehitettävä erilaisia palvelualuemalleja. On luotava ikääntyneiden toimintakykyä ylläpitäviä asuinympäristöjä ja kehitettävä asumista tukevia palveluratkaisuja haja-asutusalueille. Viime vuosina yksityiset toimijat ja yritykset ovat rakennuttaneet senioritaloja, jotka ovat suunnattu tietyn ikärajan ylittäneille asukkaille. Ikärajana voi olla esimerkiksi 55-vuotta. Senioritalot ovat yhteistiloja sisältäviä kerrostaloja, joissa on kiinnitetty huomiota esteettömyyteen ja asuntojen muunneltavuuteen. Loppukiri Helsingin Arabianrannassa on esimerkki senioritalosta. (Helamaa & Pylvänäinen 2012.) Palvelualueet ovat yksi ratkaisu muodostaa arjen selviytymistä tukevia asuinalueita ja -yhteisöjä. Palvelualueilla ja palvelukampuksilla tarkoitetaan asuinalueita, joilla on tavallisia asuntoja, senioritaloja, asumisyhteisöjä ja palveluasumista sekä asumiseen ja hoivaan liittyviä palveluja sekä muita hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluja. (Sosiaali- ja terveysministeriö 28/2010; Muurinen ym ) Palvelualueita ja -kampuksia on rakennettu ja suunnitteilla kaupunkiympäristöihin, joita ovat esimerkiksi Keinusaari Hämeenlinnassa ja Tuusulan hyvinvointipalvelukeskus. Millainen on maaseudun tai kylän palvelualue? Innovatiivisia malleja, yhteisöhankkeita ja pilotteja tarvitaan. Suunnitelmat voivat perustua kyläsuunnitelmiin, joissa ikäihmisten asuminen voidaan ottaa monella tavalla huomioon. vastavalo

6 Asuinmaaseutu vanhanakin? Maaseudun eläkeläisten tavallisin asumismuoto on oma talo, jossa asutaan joko yksin tai (avo)puolison kanssa. Asunnoista suurin osa on suhteellisen hyvin varustettuja. Monet eläkeläiset pärjäävät maaseutukodeissaan mainiosti omin avuin ja sosiaalisen verkoston tuella. Toisten arjen sujuvuutta hankaloittavat asunnon rakenteelliset ratkaisut, sosiaalisten verkostojen ohuus ja asunnon sijainti etenkin suhteessa erilaisiin palveluihin, myös vanhuspalveluihin. Suomalaisen vanhuspalvelupolitiikan hellimä ajatus omassa kodissa asumisen tukemisesta ei käytännössä ulotu maaseudulle, eivätkä tukitoimet aina edes riittäisi arjen edellytysten turvaamiseen. Vaihtoehdoksi tarjotaan muuttoa pois haja-asutusalueelta viimeistään siinä vaiheessa, kun aletaan ennakoida toimintakyvyn heikkenemistä. Tästä on tullut yhteiskunnassa vallitseva normin kaltainen ajattelumalli. Monet iäkkäät omaksuvat muuttoajatuksen vaivatta. Kun maalla asumisen hankaluudet alkavat olla suurempia kuin edut, suunnistetaan taajamiin ja korostetaan taajaman hyviä puolia kuten lähellä olevia palveluita ja harrastusmahdollisuuksia. Toiset sopeutuvat ajatukseen pikkuhiljaa. Joillekin taas ajatus muutosta on täysin vastenmielinen, mutta sitä pidetään lähes luonnonlainkaltaisena välttämättömyytenä, kun edellytykset asua omassa kodissa maaseudulla hupenevat. Haluttomien taajamaanlähtijöiden kohdalla muutto uhkaa koko omaksuttua elämäntapaa ja olemassaolon perustaa. Asuinympäristöinä maaseutu ja kaupunki ovat erilaisia ja osalle iäkkäistä ihmisistä juuri maaseutu on ainoa oikea elämisen paikka. Vaihtoehtoisten asumisratkaisujen suhteen ovat sekä suomalainen vanhus- että asuntopolitiikka mielikuvituksettomia. Yhteisöllisiä maalla asumisen vaihtoehtoja on toistaiseksi vähän, eivätkä vanhusten laitoshoivan laatukriteerit huomioi asuinympäristöä laatutekijänä. Laitosmuotoiset asunnotkin sijaitsevat aina jossain ympäristössä. Ne eivät ole tai ainakaan niiden ei pitäisi olla ympäristöstään eristettyjä saarekkeita. On tarpeen päästä eroon ajatuksesta että ikääntyvien maaseudulla asumisen ainoa vaihtoehto on oma asunto. Sekin voi olla vaihtoehto, mikäli palvelut ja kulkuyhteydet pelaavat, mutta sen rinnalle tarvitaan uusia asumisen muotoja. Asumismuodosta riippumatta asujan kannalta on merkityksellistä missä asunto sijaitsee. Suomalaisesta vanhusten asumiskeskustelusta on tyystin puuttunut kysymys missä. Missä on tärkeä kysymys. Tutkija Silva Tedre

7 Kaipuu maalle Maaseudulle syntyneellä on juuret vahvasti maassa. Vanhana moni haluaa palata tuttuun ja turvalliseen ympäristöön. Olen asunut ikäni maatilalla. Lähikaupunkini Helsingin keskustassa ahdistun ihmistungoksesta, eltaantuneen rasvan kärystä, ällöttävästä tupakan lemusta ja onnettomista ulkomaalaisista kerjäläisistä. Mikään edellä mainituista kohtaamisista ei mielestäni ole terve. Maatiloilla lähiympäristössäni me elämme lähes herran kukkarossa, me tunnemme toisemme ja seuraamme taloihin kulkijat. Maatiloilla on moninaista toimintaa tuotantosuunnasta riippuen. Vanhanakin voi omaehtoisesti osallistua tekemiseen. Elo on yhteiseen hyvään perustuvaa ja tukeutuvaa elämänmuotoa ja yhteisöllistä elämäntapaa. Täällä elämä on turvaa antavaa, vuorovaikutteista ja virikkeellistä myös vanhenevalle ihmiselle. Aina ei luonnollisestikaan ole helppoa, mutta uusi päivä on antanut yleensä uudet neuvot. Hiljaisuus, luonnon rauha, raikas ilma, puhdas ruoka, kasvien kasvu ja kukoistus, luonnon vehreys, avara maisema ja erityisen ihana monipolvinen lintujen laulu kesäisinä öinä kuuluu suomalaiseen maaseutuun. Täällä näkee selkeästi vuodenaikojen vaihtelut ja vuorottelevan värimaailman. Elävä luonto on luovuuden lähde. Moni asia on lähellä. Käsillä tekeminen pitää aivot vetreinä. Virikkeitä ei tarvitse hakea kauppatemppeleistä. Ostoksiakin voi tehdä Internetin välityksellä. Posti sekä tuo että vie toimituksia. Liikkumiseen kimppakyyti on toimiva ratkaisu. Maalla asuja ei häiriinny naapurien äänistä. Seinän takana ei yleensä asu vieraita. Musisoija voi soittaa rauhassa vaikka keskellä yötä. Talonpoikaisjärkeä käytetään ja kohtuuden ja oikeudenmukaisuuden hengessä toimitaan. Ihmisten ja eläinten elämää kunnioitetaan. Iän karttuessa sukupolvien ketjun olemassaoloa luonnollisesti arvostan yhä enemmän. Toive oman vahvan lenkin synnyttämiseen on voimistunut. Monesta syystä haluaisin viettää eläkeaikaani mahdollisimman pitkään monitoimisella maatilalla. Toivon, että voin odottaa täällä kutsua lähteä lopulta turvallisesta ympäristöstäni taivaan iloihin. Maanviljelijä Sinikka Sahramaa vastavalo

8 Sinikka Sahramaa (2012) tutki opinnäytetyössään asenteita, jotka liittyvät senioriasumiseen maatilalla. Maatilalla asumiseen suhtauduttiin myönteisesti ja sille näytti olevan kysyntää iäkkäiden joukossa. Yritysnäkökulmasta koulutetuille viljelijöille voi aueta lisäelinkeino, jos he voivat hyödyntää olemassa olevaa maatilan rakennuskantaa iäkkäiden asumiseen ja tukipalveluita tarjoavaan toimintaan, jopa hoivamaatalouteen asti. Sahramaa löysi tutkimuksessaan kaksi maatilan senioriasumiseen sopivaa mallia. Perhehoidossa seniori asuu yhdessä viljelijäperheen kanssa. Mallissa yhdistyy asuminen sekä kevyt hoiva ja tuki. Yhteisöllinen maatila voi tarjota senioriasumiseen vuokra-asuntoja. Näiden toimintamallien juuret löytyvät maatilan perinteistä. Maatilalla eri sukupolvien asuminen rinnakkain on ollut tavallista. Tulevaisuuden maatilaa ajatellen tutkimuksessa esiteltiin kolmas malli, joka oli monen polven aktiivinen kylä kylässä. Maatilaympäristöön tukeutuvaan kiinteistöyhtiöön voidaan lisätä mahdollisuus rakentaa omakotitaloja, oma vanhusten palvelutalo ja lasten päivähoitoon sopivat tilat. Maatilan liiketoimintaan kuuluisi asumiseen ja harrastukseen liittyvät palvelut niin vanhuksille kuin muillekin perheeseen kuuluville ikäryhmille. MTT:n tutkija Winfried Schäfer on käsitellyt sosiaalisen maatalouden ja maatilalla asumisen muotoja useissa tutkimuksissa. Schäferin mukaan sosiaalisen maatalouden palveluja tuottavia maatiloja löytyy Suomesta, Itävallasta, Saksasta ja Sveitsistä. Sosiaalisen maatalouden esimerkkitiloilla on luotu muitakin toimeentulolähteitä kuin alkutuotanto. Elintarvikkeiden lisäksi päätuotteita ovat terveys, työ, koulutus ja terapia. Maatila voi olla hyvä asuinpaikka paitsi perinteisille hoiva-asukkaille myös loma-asukkaille. Muualla Euroopassa on maatilojen asumispalveluissa kiinnitetty erityistä huomiota asumistasoon kuten esteettömyyteen, saatavilla oleviin palveluihin, kuljetuksiin sekä terveys-, kuntoutus- ja hyvinvointipalveluihin. Keski-Euroopassa toimii jo kymmeniä, ellei satoja, maatiloja, jotka harjoittavat maataloutta ja tarjoavat muun muassa asumista, hoivaa ja hoitoa. (Schäfer 2012; Yli-Viikari 2011; Helsingin Sanomat 2010.) Heinolan biodynaamiselle tilalle Mäntsälässä on suunniteltu asumista ja tilakauppaa maatilatoiminnan oheen. Tilalliset Terhikki Sahari ja Taisto Vesa kaavailivat maatilalle yhteisöä, johon voisi muuttaa esimer-

9 kiksi eläkevuosiaan maaseudulla suunnittelevia ihmisiä. Tavoitteena on luoda elävä maatila, jossa yhdistetään tilanpito ja asuminen. Tilalle on tehty suunnitelma, joka tähtää senioriasuntojen rakentamiseen. Nykyisten talojen korjaaminen ja uusien rakentaminen kuuluvat Heinolan tilan suunnitelmiin. Ensimmäiseen uudistaloon on rakennuspiirustukset valmiina, ja seuraavaksi haetaan rakennuslupaa. Heinolan tilasta on tarkoitus kehittää uudenlaisen maaseutuasumisen mallitila. Se tuottaisi suureksi osaksi oman ruokansa, kierrättäisi jätteensä ja tuottaisi energiansa. Tilakaupan, leipomon tai juustolan perustaminen sekä kasvihuoneen rakentaminen ovat suunnitteilla. Heinolan tilan ympärille on syntymässä yhteisö, jonka jäsenet haluavat jatkaa biodynaamista viljelyä ja laajentaa myös tilan sosiaalista toimintaa. (Keski-Uusimaa ja ; Maaseudun Tulevaisuus ja ; Helsingin Sanomat ) Tilalliset ovat eläköitymässä ja tilalle etsitään uutta viljelijää. Majvikin biodynaaminen maatila sijaitsee Sipoon Itäsalmessa aivan Helsingin kupeessa. Tila koostuu 60 hehtaarista, josta noin 35 ha on metsää ja reilu 20 ha peltoa. Pelloilla kasvatetaan vihanneksia ja perunaa sekä viljellään viljaa. Eläimet ovat tärkeä osa biodynaamista kokonaisuutta. Majvikissa on lehmiä, kanoja ja kissoja. Majvikin tilaan kuuluu myös luomukanala ja oma kauppa. Tilalla on tavoitteena kehittää toimintaa, asumista ja palveluita, jotka on suunnattu mm. senioreille, mutta myös muille kohderyhmille, jotka hyötyisivät maatilan kuntouttavasta ympäristöstä. Tavoitteena on, että maatilan yhteyteen kasvaa yhteisö, joka on monipuolinen ja kattaa monta sukupolvea. Tilalla aloitti alkuvuodesta 2012 ulkopuolinen viljelijä Atte Hermansson, Niklas Ramm-Schmidtin jäädessä eläkkeelle 30 viljelyvuoden jälkeen. Tuotantoon liittyviä muita suunnitelmia on kehittää tilasta monipuolisempaa mm. investoimalla isompaan kasvihuoneeseen, joka tukee myös hyvin vihreän hoivan palveluiden kehittämistä. Rakentamisen on kaavailtu alkavan kesällä Tavoitteena on, että tilalle tulee useampi yrittäjä ja monipuolinen yritysrypäs, jotka tukevat toinen toisiaan, ja jotka yhdessä tarjoavat monipuolisia maatila-avusteisia palveluita ja palveluympäristöjä. Haasteita ja epävarmuutta lisäävät mahdolliset kuntaliitokset, jotka saattavat vaikuttaa alueen kaavoitukseen ratkaisevasti. Sipoon kunta suhtautui myönteisesti vihreän hoivan palveluiden kehittämiseen. (Niklas Ramm-Schmidt & Atte Hermansson, suullinen tiedonanto ja haastattelut 2013.) vastavalo

10

11 Harto Ylitalo (2012) on tarkastellut vuokra-asumista maatilalla selvityksessään Piilevät mahdollisuudet tuloksi. Maaseudun kiinteistöjen käyttö-, jalostus- ja vuokrausmahdollisuudet. Ylitalon mukaan suomalaiset maatilat tarvitsevat monipuolisempia toimintamalleja ja sivutuloja. Maatilan rakennus tai vanha navetta voidaan saneerata ja vuokrata maatilan ulkopuoliselle asiakas- ja käyttöryhmälle. Vuokra-asuntojen välitys vaatii yrittäjältä erilaista tieto-taitoa kuin omistusasuntojen myynti. Vuokraukseen liittyy epävarmuutta ja kustannuksia. Vuokralaisten etsiminen ja vaihtuminen on jatkuva prosessi, jos ei synny pitkäaikaisia vuokrasuhteita. Maaseudulla vuokrataso on alhaisempi, joten tuloja ei synny välttämättä kovin paljon. Omistus- ja vuokra-asuminen voivat onnistua rinta rinnan maatilalla. (Maaseudun Tulevaisuus ; Ylitalo 2012.) Karjalohjan mummonmökkikylä Ulla ja Seppo Syvähuoko perustivat omistusasumiselle pohjautuvan mummonmökkikylän Karjalohjalle vuonna Syvähuokot olivat Suomessa ensimmäisiä yrittäjiä, jotka suunnittelivat hyväkuntoisille senioreille suunnattua asuinaluetta maaseudulle. Kohderyhmä on rajattu vuotiaisiin eläkettä suunnitteleviin ja eläkeläisiin. Mummonmökkialueen koko on 5 hehtaaria ja sille voidaan sijoittaa kaikkiaan 28 omakotitaloa, joista suurin osa on 88 m 2 ja loput 73 m 2. Talot hankitaan valmistaloina Salosta Teijo-Talot talotehtaalta. Vakituisia asukkaita on jo kymmenessä ja vapaa-ajan asukkaita kuudessa talossa. Lohjan kunta kaavoitti alueen sekä vastaa kaavoituksesta, kunnallistekniikasta, katuvalaistuksesta ja päätiestön hoidosta. (Maaseudun Tulevaisuus ) Asukkaiden osakeyhtiö Asunto Oy omistaa venevalkaman, nuotiopaikan, grillikatoksen, kuntoilu/pelikentän, uimarannan ja ison uima-altaan sekä jokaiselle halukkaalle oman kasvimaan. Se huolehtii yhteisten alueiden hoidosta ja osakkaat omista piha-alueistaan, joiden keskikoko on noin 500 m 2. Asuminen on itsenäistä, mutta vapaaehtoinen yhteisöllisyys kuuluu arkeen. Naapurit auttavat toisiaan kauppa-asioissa, autokuljetuksissa ja arjen toiminnoissa. Vaikka alueella ei ole omaa asukasyhdistystä, kokoontuvat asukkaat yhteisille teatterimatkoille, matkailtoihin ja pikkujouluihin. Yhteisöllisyys luo asukkaiden mukaan turvaa ja lisää halukkuutta muuttaa mummonmökkikylään. Alue kasvaa jatkuvasti. Syvähuokot suunnittelevat samalle alueelle myös toista mummonmökkikylää, johon kaavoitettaisiin kuusitoista uutta tonttia. (Maaseudun Tulevaisuus ) Pälkäneen mummonmökit Omistusasumiseen perustuvaa mummonmökkikonseptia on tutkittu ja kehitetty myös Pälkäneellä. Idea perustuu perinteiseen mummonmökkikonseptiin. Asukkaiden elämäntapaa, taloutta ja ympäristöä voidaan parantaa rakentamalla perinteisiä mummonmökkejä, jotka soveltuvat pienille perheille tai yksin asuville. Hanke paljasti, että asumismuodolle on kysyntää myös paikallisten asukkaiden keskuudessa. Heidän mieltymyksensä ja tarpeensa otettiin huomioon mökkien suunnittelussa. Kyselyn mukaan asukkaat suosivat kahdesta pinta-alamallista suurempaa (60 80 m 2 tai m 2 ), palvelujen läheisyyttä, talonmiehen palveluja ja mökkien sijoittumista lähekkäin. Sen katsottiin lisäävän turvallisuutta. Markkinatutkimuksessa ilmeni, ettei tällaisia mökkejä ollut saatavilla, mutta suurimmat rakennuttajat olivat halukkaita mukauttamaan mökkejä asukkaiden mieltymysten mukaisiksi. (Euroopan komissio 2009.) Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Hyvinvointipalvelut teemaryhmä on pohtinut pienryhmässä maatilalla tapahtuvan vuokra-asumisen pullonkauloja ja vetovoimatekijöitä. Tarjonta ja kysyntä määrittävät vuokra-asumista. EI, TARJONTA: omat vanhemmat asuvat vielä tilalla, tilalla ei ole sopivaa rakennuskantaa vuokrattavaksi, yksityisyyden menettäminen, vuokra-asunnon pitäminen ei ole taloudellisesti kannattavaa (esim. lämmityskulut), tiedon ja esimerkkien puute, ei ole kysyntää, tuo liikaa työtä, asenne- ja kulttuuri-ilmasto EI, KYSYNTÄ: ei haluta asua maalla, ei haluta asua toisten nurkissa, riittämättömät palvelut, vuokraasuntoja ei ole tarjolla, yksityisyyden puute, kustannukset, asenne- ja kulttuuri-ilmasto KYLLÄ, TARJONTA: tuottamattomat kiinteistöt tuloiksi, apu arjen askareissa, turvallisuus, halu auttaa ikääntyneitä, rakennuskannan ylläpito, samanhenkistä porukkaa ympärille KYLLÄ, KYSYNTÄ: halu asua maaseutuympäristössä, halu kuulua maatilan yhteisöön ja tehdä maatilan töitä, kustannukset, turvallisuus, paluumuuttajat Lisäksi tulee tarkastella ja tutkia hyötyjä sekä haittoja julkiselle sektorille kuten kunnille. Tästä aiheesta tutkimusta ei ole tehty kovin paljoa. Pääpaino on ollut yksityisten senioritalojen malleissa.

12

13 Kauhajoen Nummikoti ry Kauhajoen Nummijärven kylästä löytyy esimerkki miten hyvinvointia ja kylän elinvoimaa vahvistetaan voimavaroja ja palveluja yhdistämällä. Nummikodin palvelukeskuksessa toimii päiväkoti, kylätupa ja ruokapalvelu. Nummikoti ry omistaa kiinteistön, jossa on 12 huoneistoa, jotka on vuokrattu asuntoa tarvitseville. Huoneistoista kymmenen on yksityisessä käytössä ja Kauhajoen kaupungin päiväkotitiloina on kaksi huoneistoa ja kerhotupa. Asukkaat ovat monenikäisiä. Näin toteutuu viihtyvyyden kannalta tärkeä sukupolvien välinen yhdessäolo. Nummikodilla aloitettiin aterioiden valmistus vuonna Samalla alkoi ruuan tarjoilu kylätuvalla. Myös kyläläiset ovat käyttäneet ateriapalvelua hyväkseen. Yhdistys on järjestänyt ruokatoimituksia kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti tilauksesta kotiin. Myös päivähoidon ruuat on toimitettu Nummikodilta kesästä 2006 alkaen. Nummikodin vuokra-asunnot sopivat hyvin iäkkäille ihmisille. Palvelut kuten ruokailu on lähellä ja Nummikodilla järjestettäviin tilaisuuksiin on lyhyt matka kulkea. Tällä hetkellä asukkaiden ikähaitari vaihtelee noin 50 ja 100 vuoden välillä. (Nummijärvi - Nummikoti yhdistys ry 2013; T. Nummikoski, suullinen tiedonanto ) Velkuan Teersalon palvelukeskus Kummeli Vuonna 1992 perustettu Velkuan palvelukeskus Kummeli on osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi pienessä, noin 250 asukkaan saaristokunnassa viitisenkymmentä kilometriä Turusta. Velkuan Kummeli on Velkuan Teersalossa toimiva monipalvelukeskus, jonka toimintaa ylläpiti Velkuan Kummeli ry saakka. Toiminta siirtyi Naantalin kaupungin omaksi toiminnaksi vuonna Kummelia voidaan pitää esimerkkinä maaseudun palvelukampuksesta. Sen tarjontaan kuuluu ikäihmisten asumispalvelu, tehostettu palveluasuminen ja kotihoito, ryhmäperhepäiväkotihoito, terveyskeskuksen avosairaanhoitajan vastaanotto, ruokapalvelu, lounasravintola, kirjasto, asiamiesposti ja nuorisotoimintaa. Lisäksi tarjolla on monia tapahtumia. Tehostetun palvelun asuntoja on yhdeksän ja vuokrakaksioita on kaksi. Asukkaat tekevät vuokrasopimukset Naantalin kaupungin kanssa ja vuokriin voi saada KELA:n maksamaa eläkkeensaajan asumistukea. Asukkaat maksavat ruokansa, lääkkeensä ja hoitotarvikkeensa. (Naantalin kaupunki 2012; Pihlaja 2010.) Velkuan Kummelin perustaminen, ylläpito ja säilyminen ei ole ollut itsestäänselvyys vuosien varrella. Kummelin kaltainen uudenlainen yhteistyö eri sektoreiden kesken ja pienen yksikön toiminnan puolustaminen on vaatinut merkittävää ajankäyttöä ja asiantuntemusta paikallisilta asukkailta ja työntekijöiltä.

14

15 Iäkkäiden perhehoito käsitteenä Perhehoito on henkilön hoidon ja muun huolenpidon järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella, perhehoitajan kotona. Perhehoidossa ikäihmisellä on mahdollisuus elää perheessä normaalia arkea. Kodissa ikäihmisellä on myös mahdollisuus osallistua arjen mielekkäisiin askareisiin omien voimavarojen ja halun puitteissa; hoidossa pyritään toiminnallisuuteen ja yhdessä tekemiseen. (Kuukkanen ym ) Perhehoito vastaa iäkkäiden asumisvaihtoehtojen kysynnän kasvuun myös maaseudulla, jonne sen järjestäminen soveltuu hyvin. Leinon & Tolvasen (2013) opinnäytetyössä todettiin, että maaseutu ja luonto ovat lisäarvo hoidon ja asumisen järjestämisessä. Perhekoti on sosiaalinen yhteisö, joka tarjoaa ikäihmiselle turvallisuutta, yhteenkuuluvuutta ja kanssakäymistä toisten ihmisten kanssa (Kuukkanen ym. 2012). Kaarinan perhehoitokylä Kaarinan kuntaan valmistuu Suomen ensimmäinen iäkkäiden perhehoitokylä ja -yhteisö vuonna Kylässä on viisi perhehoitokotia, joissa kussakin asuu perhehoitajan kanssa neljä senioria. Kaarinan Vanhusten Palvelukeskuksen säätiö on rakennuttanut kiinteistöt, omistaa ne ja vastaa niistä. Kaarinan kaupunki hoitaa lain mukaiset viranomaistehtävät suhteessa ikäihmisiin ja perhehoitajiin. Kaarinan kaupunki vastaa ikääntyneiden sijoittamisesta perhekoteihin ja huolehtii ikääntyneen hoivan ja huolenpidon kokonaisuudesta. Kaarinan kaupunki ja Perhehoitoliitto vastaavat perhehoitajien valmentamisesta yhdessä. (Kaarinan kunta 2013.) Kaari- nan kunnan avaus on merkittävä ja ainutlaatuinen, myös kansainvälisesti. Lieksan Metsätyömieskoti Ruunaan metsätyömieskoti sijaitsee Lieksassa, 25 kilometriä keskustasta. Metsätyömieskoti on perustettu vuonna 1966 alueen ikääntyneitä metsätyöläisiä varten. Myöhemmin, entisten tukkijätkien määrän vähentyessä, asumaan on päässyt, jos on tavalla tai toisella ollut metsän ja puun kanssa tekemisissä. Kodin asukkaat saavat täyden ylläpidon, ruuan, vaatehuollon ja siivouksen. Emäntiä on kolme, joista yksi asuu lähellä ja kaksi kaupungin keskustassa. Kodinhoidon työntekijänä on mies, joka työskentelee kokoaikaisesti metsätyömieskodilla. Entinen oppilasasuntola palvelee hyvin metsätyömiesten kotina. Asuinrakennuksen lisäksi pihapiiriin kuuluu tyhjillään oleva entinen kansakoulu, navetta, sauna ja saunarakennuksen yhteydessä oleva pieni yksiö, jota vuokrataan ulkopuolisille. Metsätyömieskotia uhkasi vuonna 2011 lakkauttaminen ja asukkaita sijoittaminen kaupungin palveluasumisen yksiköihin keskustaajamaan. Lakkautusuhka on nyt ohitettu ja metsätyömieskoti on kaupungin omistuksessa ja osa kaupungin kotihoidon ja palveluasumisen rakennetta. (Jämsén 2013.) Kiteen Kanervikkola-koti Oy Maaseudulla toimii monia yksityisiä hoitokoteja. Yksi esimerkki on Kiteellä Ruppovaaran kylässä toimiva Kanervikkola-koti. Hoitokoti on perustettu vuonna 2004 ja se sijaitsee maaseudulla, 7 km päässä kaupungin keskustasta. Se on erikoistunut muistisairaiden ja vaikeavammaisten palveluasumiseen. Henkilökunta ja sijaiset on koulutettu kinestetiikkaan ja lisäksi heidät on perehdytetty erilaisiin kuntouttavan hoitotyön menetelmiin. Muistisairaiden hoidon laatutyökaluna hoitokodissa käytetään Suomen muistiasiantuntijoiden ELO-D arviointia. Myös Green Care eli vihreä hoiva on otettu osaksi hoitokodin toimintaa. Sen avulla halutaan turvata toimintakyvyltään heikentyneiden ihmisten oikeus luontoon, liikuntaan, sosiaalisiin suhteisiin ja yhteisölliseen kokemiseen. Kanervikkolakodissa on kaksi asuinsiipeä ja niissä 21 paikkaa, joista 10 on muistisairaille ja 11 vaikeavammaisille. Kunnat ostavat hoitokodilta pääasiassa tehostettua palveluasumista. Pari asukasta maksaa asumisen ja palvelut itse. Tällä hetkellä Kanervikkola-koti on hakeutumassa alueellisen palvelusetelin piiriin ikäihmisten asumisen osalta. (Kanervikkola-koti 2013; J. Kuittinen, kirjallinen tiedonanto )

16

17 Tässä luvussa esitellään poimintoja ja kehittämisehdotuksia kirjallisuuskatsauksen pohjalta. Näin ollen tarkoitus ei ole käsitellä kaikkia lähdeluettelossa esitettyjä tutkimuksia. Haluamme innostaa lukijoita itse perehtymään ja innostumaan aiheesta. Iäkkäiden yleiseen asumisen turvallisuuteen, esteettömyyteen ja asuinympäristön viihtyvyyteen liittyviä tutkimuksia on runsaasti saatavilla. Huomio on kiinnittynyt myös yhteisöllisen asumisen muotoihin, edellytyksiin, esimerkkeihin ja kehittämiseen viime vuosina. Yhteisöllisen asumisen esimerkit ovat kuitenkin usein kaupungeista (ks. Dahlström & Minkkinen 2009) eikä maaseudulla asumista ole tutkittu samassa laajuudessa. Iäkkäiden kaupunkilaisten asumistoiveita on selvitetty (Mäntylä ym. 2012). Tiedon aukkopaikka löytyy siitä mitkä ovat maaseudulla asuvien toiveet senioriasumiselle. Missä ja minkälaisessa ympäristössä maalla asuneet toivovat viettävänsä vanhuuden päivät? Kyseessä on tärkeä tiedon paikka, sillä senioriasumisen kehittämisessä tulee ottaa huomioon myös maaseudulla asuneet ei vain kaupungeissa asuneet ja asuvat. Oletettavaa on, että mieltymykset ja odotukset eroavat muun muassa palvelujen tarpeessa, palvelujen läheisyyden määrittelyssä ja toiveissa palveluvalikoiman laajuudesta. Tulevaisuuden senioriasuminen -tutkimuksessa (Tuppurainen 2006) ikäihmisiä yhdistäviksi yleisiksi tarpeiksi muodostuivat itsenäisyyteen, yhdessäoloon, aikaan sekä ympäristöön liittyvät tekijät. Nämä ilmenevät tarpeina irtiottoihin, omaan harrastustoimintaan, auttamiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen, rutiinien ja toimintatapojen ylläpitämiseen, jatkuvuuteen, osallistumiseen ja johonkin kuulumiseen sekä reviireihin. Laurinkarin ym. (2005) haastatteluissa havaittiin etenkin vanhempien vastaajien arvostavan yhteisöllisyyttä tärkeänä osana asumista. Pientaloasuinalueet koettiin miellyttävinä rauhallisuuden ja vehreyden vuoksi. Varsinkin oma piha oli oleellinen osa asumista. Asuinympäristön kannalta mieluisina pidettiin paikkoja, jotka olivat hyvin hoidettuja, maisemallisesti tai historiallisesti arvokkaita rakennettuja ympäristöjä tai luonnonympäristöjä. Ympäristöltä toivottiin ajallista kerroksellisuutta. (Mäntylä ym. 2012; Tuppurainen 2006.) Kirjallisuuskatsauksen perusteella havaittiin seuraavat tutkimuksen aukkopaikat ja selvitysten tarpeet. Tarvitaan: Tietoa siitä, mitä maaseudulla asuvat haluavat ja odottavat asuinpaikaltaan (mukaan lukien palvelujen saatavuus) vanhuudessa Tietoa yhteisöasumisen vaihtoehdoista sekä kysynnästä ja tarjonnasta maaseudulla Malleja ja pilotteja iäkkäiden palvelualueista maaseudulla Malleja ja pilotteja seniorimaatiloista Suomessa Selvitys paikallisten yhteisöasumisen, kyläasumisen, yms. kehittämishankkeiden tuloksista ja hyvistä käytännöistä sekä mahdollisista ongelmista ja haasteista.

18 Andersson, S Ageing in place Ikäihmisten asumisen ongelmat ja sosiaaliset suhteet. Gerontologia 26(1), Dahlström, M. & Minkkinen, S Loppukiri. Vaihtoehtoista asumista seniori-iässä. Juva: WSOY. Euroopan komissio. Parhaita Leader+-käytäntöjä. 4/2009. Helamaa, A. & Pylvänen, R Askeleita kohti yhteisöasumista. Selvitys yhteisöasumisen muodoista ja toteuttamisesta. Tampereen teknillinen yliopisto. Monikko-hanke ( ): Moninaisten yhteisöllisten asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämispilotit. Helsingin Sanomat Vihreästä hoivasta toivoa tiloille Maatalous ja ihmisten hoito yhdistyvät uudessa maaseutumallissa. Jämsén, A Miesten koti metsässä. Teoksessa: Tedre, S. & Voutilainen, M Eläkeläiset eläkeläisenä. Maahenki ss Kaarinan kunta Itsenäistä työtä ikäihmisten parissa - Tule hoitajaksi seniorien perhehoitokylään. vanhuspalvelut/fi_fi/perhehoitokyla/ Kanervikkola-koti Kanervikkola-koti -esite esite_lite.pdf Kattilakoski, M., Kilpeläinen, A. & Peltomäki, P. Yhteisöllisyydellä hyvinvointia ja palveluja maaseudulle. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 1/2012. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä. Keski-Uusimaa Unelma omasta juustolasta elää Heinolan tilalla. Keski-Uusimaa Potut ja salaatit tuoreena pöytään ilman välikäsiä. Kuukkanen, M., Ilmarinen, K. & Leinonen, R Läheisyyttä lääkkeeksi yhteisöllisyys iäkkäiden perhehoidossa. Teoksessa: Kattilakoski, M., Kilpeläinen, A. & Peltomäki, P. (toim.) Yhteisöllisyydellä hyvinvointia ja palveluja maaseudulle. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 1/2012. Laurinkari, J., Poutanen V-M., Saarinen, A. & Laukkanen, T Senioritalo ikääntyneen asumisvaihtoehtona. Kysely- ja haastattelututkimus Joensuussa, Kuopiossa ja Tampereella vuonna Suomen Ympäristö 815. Ympäristöministeriö. Lehmuspuisto, V. & Åkerblom, S Iäkkäiden ihmisten liikuntapaikkojen suunnittelu: Arki- ja terveysliikunnan tilat palvelu- ja hoiva-asumisympäristöissä. Opetusministeriö, Teknillinen korkeakoulu ja Rakennustieto Oy. Leino, P. & Tolvanen, E Kyllä mää sydämestäin toivon, että tällääsiä paikkoja tulis enämpi. Maaseutuympäristö lisäarvona vanhusten perhehoidossa. Kotka: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Leino, P. & Tolvanen, E jälkeen: Laurinkari, J., Poutanen V-M., Saarinen, A. & Laukkanen, T Senioritalo ikääntyneen asumisvaihtoehtona. Kysely- ja haastattelututkimus Joensuussa, Kuopiossa ja Tampereella vuonna Suomen Ympäristö 815. Ympäristöministeriö. Maaseudun Tulevaisuus Heinolan maatilalla ihmisruuan ravinteet kiertävät. Maaseudun Tulevaisuus Eläköön maatila vaikka suku sammuisi. Maaseudun Tulevaisuus Seniorikylä houkuttelee hyväkuntoisia eläkeläisiä / Koti vuokralle maatilalta. Muurinen, S., Finne-Soveri, H., Sinervo, T., Noro, A., Andersson, S., Heinola, R. & Vilkko, A Ikähorisontti uudet palvelukonseptit. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Mäntylä, H. ym Asukaslähtöistä senioriasumista. Ikäihmisen hyvinvointiin tähtäävä poikkitieteellinen tutkimushanke. TTS:n julkaisuja 414. Naantalin kaupunki Velkuan Kummelin siirtyminen Naantalin kaupungille poytakirjat/kokous/ htm Nummijärvi Nummikoti yhdistys ry. Pihlaja, R Kolmas sektori maaseutukunnissa. Helsingin yliopiston Ruralia instituutin julkaisuja 19. Post, S. & Tyvimaa, T Itsenäisesti asuville ikääntyneille suunnatut asumisratkaisut. Eri mallien maksuperusteet ja ansaintamallit. Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennustuotanto ja -talous. Raportti 4. Puumalainen, P Ikääntyneiden asuminen ja hyvinvointi. Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yhteiskuntatieteiden laitos. Raappana, A. & Tiitta, R Selvitys senioriasumisen trendeistä ja innovaatioista. STOK Sähköisen talotekniikan osaamis- ja kehittämiskeskus. Saarinen, E Asutaan missä asutaan. Noste 4/2013.

19 Sahramaa, S Maatila senioriasumisen tuottajana ja vanhuspalvelujen tarjoajana. Hämeen ammattikorkeakoulu. Saloranta, M Elämän laatua ekokylissä. MaaseutuPlus 2/2011. Schäfer, W. Maatilalla asuminen. Esimerkkejä Suomesta, Itävallasta, Saksasta ja Sveitsistä. MTT. Schäfer, W. Tulevaisuuden maatalousyritys: Monipuolinen biodynaaminen tila. Demeter 3/2012 & Demeterlehdet (useampi numero aiheesta). Sosiaali- ja terveysministeriö Hoitoa ja huolenpitoa ympäris vuorokauden. Ikähoiva -työryhmän muistio. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:28. Palvelualueet. Sosiaali- ja terveysministeriö Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 11/2013. Tarkiainen, A. (toim.) Pienryhmäkodin perustamisopas. Vanhusten asumisen uudet ratkaisut ja asumisen varhainen tuki -hanke KASTE. Tarkiainen, A Ikäihminen välissä? Selvitys ikäihmisten välimuotoisista asumisratkaisuista Itä- ja Keski-Suomen Vanhus-Kasteen alueella. Vanhusten asumisen uudet ratkaisut ja asumisen varhainen tuki -hanke Vanhus-KASTE-hanke. Tedre S, & Pulkkinen A Vanhuksen paikka maaseudulla. Vanhustyönjohtajien näkemyksiä. Maaseudun uusi aika 1/2010, Tedre, S. & Pehkonen, A Miltei omalla kylällä loppuun asti Hoivakodin asukkaiden paikkasidoksia ja kyläsuhteita. Janus 19(2), Tedre, S. & Voutilainen, M Eläkeläisenä maaseudulla. Maahenki. Tedre, S Ikääntymisen alueelliset vaikutukset haasteet maakuntakaavoitukselle. Tuppurainen, Y (toim.) Tulevaisuuden senioriasuminen (THA) hanke. Loppuraportti. Oulun yliopisto. Arkkitehtuurin osasto, julkaisu AO / A 37. Tuusa, R. & Korkka, A Ikävoimaa alueille! Hyviä käytäntöjä ikärakennemuutoksen haasteisiin. DEMO-verkosto, Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry. Verma, I., Kilpelä, N. & Hätönen, J. Asuinrakennusten ja pihojen esteettömyyden tila. Ympäristöministeriön raportteja 13/ Ympäristöministeriö. Välikangas, K Kuntien toiminta ikääntyneiden kotona asumisen ja palvelujen kehittämisessä. Suomen ympäristö 21/2006. Ympäristöministeriö. Välikangas, K Yhteisöllisyyttä, laatua ja vaihtoehtoja Ikääntyneiden välimuotoisen asumisen ratkaisuja Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Hollannissa. Suomen ympäristö 13/2009. Ympäristöministeriö. Ylitalo, H Piilevät mahdollisuudet tuloksi. Maaseudun kiinteistöjen käyttö-, jalostus- ja vuokrausmahdollisuudet. AF-Innova. Yli-Viikari, A. Maatilat tuottavat sosiaalipalveluita Ruotsissa. MaaseutuPlus 1/2011. Özer-Kemppainen, Ö Senioriasumisen nykytila, kehitystarpeet ja mahdollisuudet. Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin osasto, julkaisu A32. tule mukaan kehittämään maaseutua ja sen erilaisia asumismuotoja. osallistu keskusteluun osoitteessa: ilme ja taitto: ahoy paino: erweko YMPÄRISTÖMERKKI 441/032

20 ikääntyneiden määrä kasvaa ja samalla kasvaa tarve kehittää erilaisia asumisen muotoja. Yhteisöllinen asuminen maaseudulla on yksi vaihtoehto.

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Palvelualuemalli kehittämisen tukena. Tuula Mikkola VTT, lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulu

Palvelualuemalli kehittämisen tukena. Tuula Mikkola VTT, lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulu Palvelualuemalli kehittämisen tukena Tuula Mikkola VTT, lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulu Keskustelua ikäihmisten asumisen kehittämisestä Asumisen ja asuinalueiden kehittämisessä ratkaisu ikäihmisten

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008 SATO JA SENIORIASUMINEN SATOn toimialat Asuntosijoitus Asuntorakennuttaminen 23 000 asuntoa (pks 70%) asuntotuotanto 400-800 as./v. (pks 60%) SATOn historia Asiakastarpeiden muutokset ja SATOn palvelulupauksen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5.2014 Hanna Dhalmann 12.10.2007 Tekijän nimi Projektipäällikkö, FT 13 kasvukeskuskaupunkia: Helsinki, Vantaa,

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,

Lisätiedot

TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1

TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1 TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 20. 21.1.2012 Irene Roos 1 Green Care Green Care on uusi palvelumuoto, jolla on paljon menestymisen mahdollisuuksia

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Suomalaiset yksi maailman nopeimmin ikääntyvä kansakunta Taloudellinen kasvu pitkään rajallista Inhimillisiä ja taloudellisia paineita senioreiden

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Uuden senioritalon tarve Raisiossa - Hulvelan pääte

Uuden senioritalon tarve Raisiossa - Hulvelan pääte Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 476/10.03.02/2015 143 Uuden senioritalon tarve Raisiossa - Hulvelan pääte Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg ja hoito- ja hoivapalveluiden tulosyksikön

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015 Kuopion kaupunki 1 (5) Strategisia linjauksia asumispalveluiden toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tarpeisiin 1.1.2017 alkaen / palveluiden järjestäjänä vastaa kunnan tehtäväksi

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Anjala 6.10.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

Ikäystävällinen asuinalue ja asuminen

Ikäystävällinen asuinalue ja asuminen Ikäystävällinen asuinalue ja asuminen Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Turku 21.4.2016 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Soili Partanen HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT palvelupäällikkö Kirsi Oksanen PALVELUOHJAUS RUORI Ateriapalvelu

Lisätiedot

/2006 Tauno Tuomivaara

/2006 Tauno Tuomivaara FHI:n aamiainen 10/8/2006 /2006 Tauno Tuomivaara Kommentit Susanne Jacobsonin puheenvuoroon: Elämäntapapohjaista senioriasumista VVO:n asumispalveluiden strateginen toimintamalli 1 VVO:N AVAINTIETOJA 2005

Lisätiedot

Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus LEA. Pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen

Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus LEA. Pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus LEA Pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen Yleistä Järjestyksessä toinen elä ja asu seniorikeskus. Ensimmäinen avattu Kauklahdessa 2012 Sijainti Säterinkatu

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN Sitten, kun en enää muista nimeäni, sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen, sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa

Lisätiedot

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma.

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin 1.6.2011 31.12.2013 Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tuula Suominen Salon väestöennusteet 2010 2040 75 vuotta täyttäneiden osalta Teknologian

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ Valtakunnallinen hissiseminaari Lahdessa 08.05.2014 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö Hissi on kiinteistön

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Ikääntyneiden asuminen Järvenpäässä. Eläkeläisneuvoston kokous Torstai Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto

Ikääntyneiden asuminen Järvenpäässä. Eläkeläisneuvoston kokous Torstai Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Ikääntyneiden asuminen Järvenpäässä Eläkeläisneuvoston kokous Torstai 28.2.2013 Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto 1 2 3 TERÄSMUMMOT JA -VAARIT Yli 90-vuotiaat ovat yllättäneet Lahden sosiaali- ja terveysviraston.

Lisätiedot

Yhteisöllinen toimeksiantosuhteinen perhehoito. Maria Kuukkanen, kehittämispäällikkö Perhehoitoliitto ry

Yhteisöllinen toimeksiantosuhteinen perhehoito. Maria Kuukkanen, kehittämispäällikkö Perhehoitoliitto ry Yhteisöllinen toimeksiantosuhteinen perhehoito Maria Kuukkanen, kehittämispäällikkö Perhehoitoliitto ry 1 Asiakasmaksu perhehoito on avohoitoa vuokrasopimussuhde, vuokra 510, 30 /kk mahdollisuus saada

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

Kuvataanko erikseen? Eettinen, kotimainen ja kestävä sijoituskohde

Kuvataanko erikseen? Eettinen, kotimainen ja kestävä sijoituskohde Kuvataanko erikseen? Eettinen, kotimainen ja kestävä sijoituskohde Ainutlaatuinen Edistyksellinen Kotimainen Eettinen Vastaa tarpeeseen Kehittyvä Ajankohtainen Pitkä kokemus Jalmari Jyllin Säätiö on toiminut

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Alustava toimintamalli, 16.8.2013 Ei julkinen

Kuopion kaupunki Alustava toimintamalli, 16.8.2013 Ei julkinen MÄNTYKAMPUKSEN ALUSTAVA TOIMINTAMALLI Liite 2 alustavaan tarjouspyyntöön 16.8.2013 1 (5) 1. Yleistä Suomen väestö ikääntyy Euroopan maista nopeimmin. Ikääntyvien toimintakyvyn ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Järvenpään hyvinvointikampus Ketään ei jätetä yksin. Tyvene Oy

Järvenpään hyvinvointikampus Ketään ei jätetä yksin. Tyvene Oy 2 Järvenpään hyvinvointikampus Ketään ei jätetä yksin ? Järvenpään hyvinvointikampus Ketään ei jätetä yksin Vuokratalo Palvelu- ja senioritalo Kortteliin toteutetaan 60 asuntoinen tehostettu asumispalveluyksikkö

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali - ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Ote pöytäkirjasta. Hallitus

Etelä-Karjalan sosiaali - ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Ote pöytäkirjasta. Hallitus Etelä-Karjalan sosiaali - ja terveydenhuollon kuntayhtymä Ote pöytäkirjasta 2 1. 01. 2016 Hallitus 8 13.01.2016 Seniori - ja yhteisöasumisen uusien mallien kehittäminen Etelä -Karjalan alueella 20/00.04.01.00/2016

Lisätiedot

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Maisemasuunnittelija Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Sitra 2013: Luonnonlukutaito. Luo liiketoimintaa

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry 30.11.2013 Reino Myllymäki Tausta Tutkimus suoritettiin Etelä-Tuusulan kyläyhdistysten verkkosivustolla

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa Elämäniloa tuottavia hoito- ja asumispalveluja.

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa Elämäniloa tuottavia hoito- ja asumispalveluja. Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa Elämäniloa tuottavia hoito- ja asumispalveluja. Viihtyisät yksiköt on tarkoitettu päivittäisissä toiminnoissaan

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Green Care vihreän hoivan mahdollisuudet Anja Yli-Viikari, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Kuva: Hannele Siltala

Green Care vihreän hoivan mahdollisuudet Anja Yli-Viikari, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Kuva: Hannele Siltala Green Care vihreän hoivan mahdollisuudet Anja Yli-Viikari, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kuva: Hannele Siltala GREEN CARE - luonnon ja maaseutuympäristön (kasvit, eläimet, maisema, arkirutiinit,

Lisätiedot

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari 16.12.2015 Anna Haverinen, vanhustyön johtaja, Oulun kaupunki Oulu on Suomen viidenneksi suurin

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

Kilpailuehdotus Kohtaaminen

Kilpailuehdotus Kohtaaminen Kilpailuehdotus Kohtaaminen Alueen toimintakonseptin kuvaus Kohtaaminen -yhteenliittymän tavoitteena on päästä toteuttamaan Tesoman alueelle sen asuntotarjontaa monipuolistava laadukas ja toteutuskelpoinen

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ensisijaisena toimenpiteenä ennen hoitomaksun alentamista edellytetään aina, että asiakas anoo Kelalta ne etuudet, joihin yleensä kotihoidon

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Asumispalvelut Laatija: Tarja Huttunen Hyväksyjä: Palvelutasomääritykset ja myöntämisperusteet Sisältö 1. SÄÄDÖKSET 2 2. KÄSITTEET 2 3.

Lisätiedot

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä Oma Tesoma Oma Tesoma -hanke on useista projekteista koostuva laaja-alainen kehityshanke, jolla tavoitellaan Tesoman asuin- ja palvelualueelle uudenlaista hyvinvointia sekä houkuttelevuutta kehittämällä

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Senioreiden toimintatilat ja asuminen

Senioreiden toimintatilat ja asuminen Senioreiden toimintatilat ja asuminen Suuralue Ikääntyneen väestön kehitys Espoon suuralueilla 2013-2023 ja muutoksen suuruus Yli 65 vuotias väestö 2014 Yli 65 vuotias väestö 2024 Muutos (%) Koko Espoo

Lisätiedot

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo 1 Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE Pvm Kuntoutujan nimi: Sos.turvatunnus: Palveluntuottaja Kurssinumero: Kunta: Kotikäynti nro Kohdat 1-4

Lisätiedot

Tampereen Härmälä kampus & Oma Tesoma

Tampereen Härmälä kampus & Oma Tesoma Tampereen Härmälä kampus & Oma Tesoma Ikäystävällinen asuinalue -seminaari Ympäristöministeriö 12.5.2014 projektijohtaja Tanja Koivumäki 5/28/ 2014 2 Tällä hetkellä Härmälän alueella asuu noin 1 500 yli

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Miten teknologia mukana Vanhus-Kaste- I ja II hankkeissa

Miten teknologia mukana Vanhus-Kaste- I ja II hankkeissa Miten teknologia mukana Vanhus-Kaste- I ja II hankkeissa Tuulikki Hassinen-Ali-Azzani 1 Hankealue kartalla, mukana 64 kuntaa Tuulikki Hassinen-Ali-Azzani 2 Vanhus-Kaste I Hankkeen osa-alueet Ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. PALVELUASUMISEN KÄSITTEET JA VALTAKUNNAN LINJAUKSET...

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä

Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä 26.11.2015 ryhmätyöosio (3 ryhmää,) Ryhmätöiden ohjeistus, jakaantuminen ryhmiin, työpajatyöskentelyä klo 14.15 Ryhmätöiden purku ja yhteiskeskustelu RYHMÄ 2. PJ.

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoitotulevaisuuden. Tampereella. Välisuomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II hankkeen päätösseminaari Tampereella 24.9.

Ikäihmisten perhehoitotulevaisuuden. Tampereella. Välisuomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II hankkeen päätösseminaari Tampereella 24.9. Ikäihmisten perhehoitotulevaisuuden palvelumuoto Tampereella Välisuomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II hankkeen päätösseminaari Tampereella 24.9.2013 Esityksen sisältö Perhehoito ideasta palveluksi Mitä perhehoidon

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot