Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Hyvinvointipalvelut teemaryhmä - Katja Ilmarinen & Pirja Peltomäki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Hyvinvointipalvelut teemaryhmä - Katja Ilmarinen & Pirja Peltomäki"

Transkriptio

1

2

3 Tässä esitteessä käsitellään iäkkäiden yhteisöasumisen muotoja maaseudulla. Valitsimme teemaksi yhteisöllisen asumisen, sillä uskomme, että yhteisöllisyydelle on kysyntää yhteiskunnassamme. Maaseutunäkökulmasta se on yksi tärkeimmistä maalla asumisen vetovoimatekijöistä. Suomalaiseen elämäntyyliin kuuluu viettää osa aika vuodesta maalla ja maaseudulla kuten kesämökeillä. On erikoista, että tätä tarvetta ei enää tunnusteta ja huomioida henkilön ikääntyessä. Kylille ja erityisesti harvaan asutulle maaseudulle on vaikeaa saada palveluja. Palvelutarpeen kasvaessa on usein edessä pakkomuutto kaupunkiin tai kirkonkylälle. Tämä merkitsee siirtymistä pois kotoa, tutusta yhteisöstä ja arjen ympäristöstä. Vaihtoehtoja maaseudun kodin ja keskustassa sijaitsevan asunnon välillä on vähän. Tämä esite kokoaa yhteen iäkkäiden yhteisölliseen maaseutuasumiseen liittyviä vaihtoehtoja ja käytännön esimerkkejä Suomesta. Esitteessä ei kuvata kansainvälisiä esimerkkejä, koska niistä löytyy runsaasti kirjallisuutta. Esite on suunnattu maaseudulle muutosta haaveileville tai sitä suunnitteleville ikäihmisille, tutkijoille, maaseudun kehittäjille, kunnan viranomaisille sekä kaikille asiasta kiinnostuneille. Haluamme jakaa tietoa suomalaisista yhteisöasumisen malleista ja herättää ajatuksia näinkin voisi tehdä! Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Hyvinvointipalvelut teemaryhmä - Katja Ilmarinen & Pirja Peltomäki

4 Iäkkäiden erilaisille asumismuodoille on tarvetta. Tavoite asumisesta kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa ja osana omia yhteisöjä mahdollisimman korkeaan ikään saakka kannustaa etsimään monimuotoisia asumisratkaisuja. Suurin osa ikäihmisistä haluaa asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. (Sosiaali- ja terveysministeriö 11/2013.) Iäkkäiden kotona asuminen edellyttää monimuotoisia ja saavutettavissa olevia palveluja sekä arjen tukea. Iäkkäiden asumisessa kehittämisessä kohteena ovat olleet apuvälineet, teknologiset sovellukset, arkkitehtuuri ja kodin sisustusmateriaalit. (Mäntylä ym. 2012; Koskinen 2005.) Asumisen sosiaalinen ulottuvuus on saanut vähemmän huomiota, vaikka sitäkin on tutkittu (ks. Helamaa & Pylvänäinen 2012). Säännöllisten ihmissuhteiden, yhdessä tekemisen ja harrastamisen vaikutus hyvään elämänlaatuun ja kotona pärjäämiseen on kuitenkin merkittävä. Ihmissuhteet luovat turvallisuuden tunnetta, vähentävät yksinäisyyttä sekä lisäävät psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Näin ollen yhteisöllisyys tukee senioriasumista. Turvattomuudesta ja yksinäisyydestä johtuva palvelujen käyttö vähenee, kun sosiaalinen verkosto ja tuttavapiiri ovat vahvoja. Mikäli asuminen omassa kodissa ei enää ole mahdollista, tulisi ikäihmisen voida asua siitä huolimatta tutussa ympäristössä ja paikallisyhteisössä. (Tedre & Pehkonen 2011.) Kiinnostus iäkkäiden yhteisöasumisen mahdollisuuksiin ja malleihin on kasvussa (Saarinen 2013; Tuusa & Korkka 2012). Aihe on maaseutu- ja asuinpoliittisesti ajankohtainen. Yksittäiset seniori-ikäiset ihmiset ovat kiinnostuneita erilaisista asuinmahdollisuuksista. Kyläyhdistyksissä suunnitellaan yhteisöasumisen malleja ja pilottihankkeita. Iäkkäiden yhteisöasumisen kehittäminen tukee maaseudun elävyyttä, sosiaalista kestävyyttä, iäkkäiden asumisvaihtoehtojen kysynnän kasvua ja nykyistä palveluja väestörakennetta. Ei myöskään sovi unohtaa inhimillistä vaikutusta eli maaseudulla asuvien elämänlaatua ja hyvinvointia.

5 Maaseudulla voidaan asua yhteisöllisesti kylillä tai maatilalla, omistusasunnossa, pienryhmäkodissa tai vuokralla. Asumiseen voi liittyä hoivaa tai hoitoa, mutta se voi olla myös tavallista vuokra-asumista. Vaikka käytännön esimerkkejä on vähän, monella maatilalla asiaa suunnitellaan ja valmistellaan. Saksan ja muun Euroopan esimerkit innostavat kokeilemaan ja uskomaan asiaan. Milloin nousee ensimmäinen seniorimaatila Suomeen? Ympäristöministeriön (2012) ehdotuksessa ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaksi todetaan, että ikääntyneiden asumisen järjestämiseksi tarvitaan monimuotoisia ratkaisuja. Kuntiin ja kyliin on kehitettävä erilaisia palvelualuemalleja. On luotava ikääntyneiden toimintakykyä ylläpitäviä asuinympäristöjä ja kehitettävä asumista tukevia palveluratkaisuja haja-asutusalueille. Viime vuosina yksityiset toimijat ja yritykset ovat rakennuttaneet senioritaloja, jotka ovat suunnattu tietyn ikärajan ylittäneille asukkaille. Ikärajana voi olla esimerkiksi 55-vuotta. Senioritalot ovat yhteistiloja sisältäviä kerrostaloja, joissa on kiinnitetty huomiota esteettömyyteen ja asuntojen muunneltavuuteen. Loppukiri Helsingin Arabianrannassa on esimerkki senioritalosta. (Helamaa & Pylvänäinen 2012.) Palvelualueet ovat yksi ratkaisu muodostaa arjen selviytymistä tukevia asuinalueita ja -yhteisöjä. Palvelualueilla ja palvelukampuksilla tarkoitetaan asuinalueita, joilla on tavallisia asuntoja, senioritaloja, asumisyhteisöjä ja palveluasumista sekä asumiseen ja hoivaan liittyviä palveluja sekä muita hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluja. (Sosiaali- ja terveysministeriö 28/2010; Muurinen ym ) Palvelualueita ja -kampuksia on rakennettu ja suunnitteilla kaupunkiympäristöihin, joita ovat esimerkiksi Keinusaari Hämeenlinnassa ja Tuusulan hyvinvointipalvelukeskus. Millainen on maaseudun tai kylän palvelualue? Innovatiivisia malleja, yhteisöhankkeita ja pilotteja tarvitaan. Suunnitelmat voivat perustua kyläsuunnitelmiin, joissa ikäihmisten asuminen voidaan ottaa monella tavalla huomioon. vastavalo

6 Asuinmaaseutu vanhanakin? Maaseudun eläkeläisten tavallisin asumismuoto on oma talo, jossa asutaan joko yksin tai (avo)puolison kanssa. Asunnoista suurin osa on suhteellisen hyvin varustettuja. Monet eläkeläiset pärjäävät maaseutukodeissaan mainiosti omin avuin ja sosiaalisen verkoston tuella. Toisten arjen sujuvuutta hankaloittavat asunnon rakenteelliset ratkaisut, sosiaalisten verkostojen ohuus ja asunnon sijainti etenkin suhteessa erilaisiin palveluihin, myös vanhuspalveluihin. Suomalaisen vanhuspalvelupolitiikan hellimä ajatus omassa kodissa asumisen tukemisesta ei käytännössä ulotu maaseudulle, eivätkä tukitoimet aina edes riittäisi arjen edellytysten turvaamiseen. Vaihtoehdoksi tarjotaan muuttoa pois haja-asutusalueelta viimeistään siinä vaiheessa, kun aletaan ennakoida toimintakyvyn heikkenemistä. Tästä on tullut yhteiskunnassa vallitseva normin kaltainen ajattelumalli. Monet iäkkäät omaksuvat muuttoajatuksen vaivatta. Kun maalla asumisen hankaluudet alkavat olla suurempia kuin edut, suunnistetaan taajamiin ja korostetaan taajaman hyviä puolia kuten lähellä olevia palveluita ja harrastusmahdollisuuksia. Toiset sopeutuvat ajatukseen pikkuhiljaa. Joillekin taas ajatus muutosta on täysin vastenmielinen, mutta sitä pidetään lähes luonnonlainkaltaisena välttämättömyytenä, kun edellytykset asua omassa kodissa maaseudulla hupenevat. Haluttomien taajamaanlähtijöiden kohdalla muutto uhkaa koko omaksuttua elämäntapaa ja olemassaolon perustaa. Asuinympäristöinä maaseutu ja kaupunki ovat erilaisia ja osalle iäkkäistä ihmisistä juuri maaseutu on ainoa oikea elämisen paikka. Vaihtoehtoisten asumisratkaisujen suhteen ovat sekä suomalainen vanhus- että asuntopolitiikka mielikuvituksettomia. Yhteisöllisiä maalla asumisen vaihtoehtoja on toistaiseksi vähän, eivätkä vanhusten laitoshoivan laatukriteerit huomioi asuinympäristöä laatutekijänä. Laitosmuotoiset asunnotkin sijaitsevat aina jossain ympäristössä. Ne eivät ole tai ainakaan niiden ei pitäisi olla ympäristöstään eristettyjä saarekkeita. On tarpeen päästä eroon ajatuksesta että ikääntyvien maaseudulla asumisen ainoa vaihtoehto on oma asunto. Sekin voi olla vaihtoehto, mikäli palvelut ja kulkuyhteydet pelaavat, mutta sen rinnalle tarvitaan uusia asumisen muotoja. Asumismuodosta riippumatta asujan kannalta on merkityksellistä missä asunto sijaitsee. Suomalaisesta vanhusten asumiskeskustelusta on tyystin puuttunut kysymys missä. Missä on tärkeä kysymys. Tutkija Silva Tedre

7 Kaipuu maalle Maaseudulle syntyneellä on juuret vahvasti maassa. Vanhana moni haluaa palata tuttuun ja turvalliseen ympäristöön. Olen asunut ikäni maatilalla. Lähikaupunkini Helsingin keskustassa ahdistun ihmistungoksesta, eltaantuneen rasvan kärystä, ällöttävästä tupakan lemusta ja onnettomista ulkomaalaisista kerjäläisistä. Mikään edellä mainituista kohtaamisista ei mielestäni ole terve. Maatiloilla lähiympäristössäni me elämme lähes herran kukkarossa, me tunnemme toisemme ja seuraamme taloihin kulkijat. Maatiloilla on moninaista toimintaa tuotantosuunnasta riippuen. Vanhanakin voi omaehtoisesti osallistua tekemiseen. Elo on yhteiseen hyvään perustuvaa ja tukeutuvaa elämänmuotoa ja yhteisöllistä elämäntapaa. Täällä elämä on turvaa antavaa, vuorovaikutteista ja virikkeellistä myös vanhenevalle ihmiselle. Aina ei luonnollisestikaan ole helppoa, mutta uusi päivä on antanut yleensä uudet neuvot. Hiljaisuus, luonnon rauha, raikas ilma, puhdas ruoka, kasvien kasvu ja kukoistus, luonnon vehreys, avara maisema ja erityisen ihana monipolvinen lintujen laulu kesäisinä öinä kuuluu suomalaiseen maaseutuun. Täällä näkee selkeästi vuodenaikojen vaihtelut ja vuorottelevan värimaailman. Elävä luonto on luovuuden lähde. Moni asia on lähellä. Käsillä tekeminen pitää aivot vetreinä. Virikkeitä ei tarvitse hakea kauppatemppeleistä. Ostoksiakin voi tehdä Internetin välityksellä. Posti sekä tuo että vie toimituksia. Liikkumiseen kimppakyyti on toimiva ratkaisu. Maalla asuja ei häiriinny naapurien äänistä. Seinän takana ei yleensä asu vieraita. Musisoija voi soittaa rauhassa vaikka keskellä yötä. Talonpoikaisjärkeä käytetään ja kohtuuden ja oikeudenmukaisuuden hengessä toimitaan. Ihmisten ja eläinten elämää kunnioitetaan. Iän karttuessa sukupolvien ketjun olemassaoloa luonnollisesti arvostan yhä enemmän. Toive oman vahvan lenkin synnyttämiseen on voimistunut. Monesta syystä haluaisin viettää eläkeaikaani mahdollisimman pitkään monitoimisella maatilalla. Toivon, että voin odottaa täällä kutsua lähteä lopulta turvallisesta ympäristöstäni taivaan iloihin. Maanviljelijä Sinikka Sahramaa vastavalo

8 Sinikka Sahramaa (2012) tutki opinnäytetyössään asenteita, jotka liittyvät senioriasumiseen maatilalla. Maatilalla asumiseen suhtauduttiin myönteisesti ja sille näytti olevan kysyntää iäkkäiden joukossa. Yritysnäkökulmasta koulutetuille viljelijöille voi aueta lisäelinkeino, jos he voivat hyödyntää olemassa olevaa maatilan rakennuskantaa iäkkäiden asumiseen ja tukipalveluita tarjoavaan toimintaan, jopa hoivamaatalouteen asti. Sahramaa löysi tutkimuksessaan kaksi maatilan senioriasumiseen sopivaa mallia. Perhehoidossa seniori asuu yhdessä viljelijäperheen kanssa. Mallissa yhdistyy asuminen sekä kevyt hoiva ja tuki. Yhteisöllinen maatila voi tarjota senioriasumiseen vuokra-asuntoja. Näiden toimintamallien juuret löytyvät maatilan perinteistä. Maatilalla eri sukupolvien asuminen rinnakkain on ollut tavallista. Tulevaisuuden maatilaa ajatellen tutkimuksessa esiteltiin kolmas malli, joka oli monen polven aktiivinen kylä kylässä. Maatilaympäristöön tukeutuvaan kiinteistöyhtiöön voidaan lisätä mahdollisuus rakentaa omakotitaloja, oma vanhusten palvelutalo ja lasten päivähoitoon sopivat tilat. Maatilan liiketoimintaan kuuluisi asumiseen ja harrastukseen liittyvät palvelut niin vanhuksille kuin muillekin perheeseen kuuluville ikäryhmille. MTT:n tutkija Winfried Schäfer on käsitellyt sosiaalisen maatalouden ja maatilalla asumisen muotoja useissa tutkimuksissa. Schäferin mukaan sosiaalisen maatalouden palveluja tuottavia maatiloja löytyy Suomesta, Itävallasta, Saksasta ja Sveitsistä. Sosiaalisen maatalouden esimerkkitiloilla on luotu muitakin toimeentulolähteitä kuin alkutuotanto. Elintarvikkeiden lisäksi päätuotteita ovat terveys, työ, koulutus ja terapia. Maatila voi olla hyvä asuinpaikka paitsi perinteisille hoiva-asukkaille myös loma-asukkaille. Muualla Euroopassa on maatilojen asumispalveluissa kiinnitetty erityistä huomiota asumistasoon kuten esteettömyyteen, saatavilla oleviin palveluihin, kuljetuksiin sekä terveys-, kuntoutus- ja hyvinvointipalveluihin. Keski-Euroopassa toimii jo kymmeniä, ellei satoja, maatiloja, jotka harjoittavat maataloutta ja tarjoavat muun muassa asumista, hoivaa ja hoitoa. (Schäfer 2012; Yli-Viikari 2011; Helsingin Sanomat 2010.) Heinolan biodynaamiselle tilalle Mäntsälässä on suunniteltu asumista ja tilakauppaa maatilatoiminnan oheen. Tilalliset Terhikki Sahari ja Taisto Vesa kaavailivat maatilalle yhteisöä, johon voisi muuttaa esimer-

9 kiksi eläkevuosiaan maaseudulla suunnittelevia ihmisiä. Tavoitteena on luoda elävä maatila, jossa yhdistetään tilanpito ja asuminen. Tilalle on tehty suunnitelma, joka tähtää senioriasuntojen rakentamiseen. Nykyisten talojen korjaaminen ja uusien rakentaminen kuuluvat Heinolan tilan suunnitelmiin. Ensimmäiseen uudistaloon on rakennuspiirustukset valmiina, ja seuraavaksi haetaan rakennuslupaa. Heinolan tilasta on tarkoitus kehittää uudenlaisen maaseutuasumisen mallitila. Se tuottaisi suureksi osaksi oman ruokansa, kierrättäisi jätteensä ja tuottaisi energiansa. Tilakaupan, leipomon tai juustolan perustaminen sekä kasvihuoneen rakentaminen ovat suunnitteilla. Heinolan tilan ympärille on syntymässä yhteisö, jonka jäsenet haluavat jatkaa biodynaamista viljelyä ja laajentaa myös tilan sosiaalista toimintaa. (Keski-Uusimaa ja ; Maaseudun Tulevaisuus ja ; Helsingin Sanomat ) Tilalliset ovat eläköitymässä ja tilalle etsitään uutta viljelijää. Majvikin biodynaaminen maatila sijaitsee Sipoon Itäsalmessa aivan Helsingin kupeessa. Tila koostuu 60 hehtaarista, josta noin 35 ha on metsää ja reilu 20 ha peltoa. Pelloilla kasvatetaan vihanneksia ja perunaa sekä viljellään viljaa. Eläimet ovat tärkeä osa biodynaamista kokonaisuutta. Majvikissa on lehmiä, kanoja ja kissoja. Majvikin tilaan kuuluu myös luomukanala ja oma kauppa. Tilalla on tavoitteena kehittää toimintaa, asumista ja palveluita, jotka on suunnattu mm. senioreille, mutta myös muille kohderyhmille, jotka hyötyisivät maatilan kuntouttavasta ympäristöstä. Tavoitteena on, että maatilan yhteyteen kasvaa yhteisö, joka on monipuolinen ja kattaa monta sukupolvea. Tilalla aloitti alkuvuodesta 2012 ulkopuolinen viljelijä Atte Hermansson, Niklas Ramm-Schmidtin jäädessä eläkkeelle 30 viljelyvuoden jälkeen. Tuotantoon liittyviä muita suunnitelmia on kehittää tilasta monipuolisempaa mm. investoimalla isompaan kasvihuoneeseen, joka tukee myös hyvin vihreän hoivan palveluiden kehittämistä. Rakentamisen on kaavailtu alkavan kesällä Tavoitteena on, että tilalle tulee useampi yrittäjä ja monipuolinen yritysrypäs, jotka tukevat toinen toisiaan, ja jotka yhdessä tarjoavat monipuolisia maatila-avusteisia palveluita ja palveluympäristöjä. Haasteita ja epävarmuutta lisäävät mahdolliset kuntaliitokset, jotka saattavat vaikuttaa alueen kaavoitukseen ratkaisevasti. Sipoon kunta suhtautui myönteisesti vihreän hoivan palveluiden kehittämiseen. (Niklas Ramm-Schmidt & Atte Hermansson, suullinen tiedonanto ja haastattelut 2013.) vastavalo

10

11 Harto Ylitalo (2012) on tarkastellut vuokra-asumista maatilalla selvityksessään Piilevät mahdollisuudet tuloksi. Maaseudun kiinteistöjen käyttö-, jalostus- ja vuokrausmahdollisuudet. Ylitalon mukaan suomalaiset maatilat tarvitsevat monipuolisempia toimintamalleja ja sivutuloja. Maatilan rakennus tai vanha navetta voidaan saneerata ja vuokrata maatilan ulkopuoliselle asiakas- ja käyttöryhmälle. Vuokra-asuntojen välitys vaatii yrittäjältä erilaista tieto-taitoa kuin omistusasuntojen myynti. Vuokraukseen liittyy epävarmuutta ja kustannuksia. Vuokralaisten etsiminen ja vaihtuminen on jatkuva prosessi, jos ei synny pitkäaikaisia vuokrasuhteita. Maaseudulla vuokrataso on alhaisempi, joten tuloja ei synny välttämättä kovin paljon. Omistus- ja vuokra-asuminen voivat onnistua rinta rinnan maatilalla. (Maaseudun Tulevaisuus ; Ylitalo 2012.) Karjalohjan mummonmökkikylä Ulla ja Seppo Syvähuoko perustivat omistusasumiselle pohjautuvan mummonmökkikylän Karjalohjalle vuonna Syvähuokot olivat Suomessa ensimmäisiä yrittäjiä, jotka suunnittelivat hyväkuntoisille senioreille suunnattua asuinaluetta maaseudulle. Kohderyhmä on rajattu vuotiaisiin eläkettä suunnitteleviin ja eläkeläisiin. Mummonmökkialueen koko on 5 hehtaaria ja sille voidaan sijoittaa kaikkiaan 28 omakotitaloa, joista suurin osa on 88 m 2 ja loput 73 m 2. Talot hankitaan valmistaloina Salosta Teijo-Talot talotehtaalta. Vakituisia asukkaita on jo kymmenessä ja vapaa-ajan asukkaita kuudessa talossa. Lohjan kunta kaavoitti alueen sekä vastaa kaavoituksesta, kunnallistekniikasta, katuvalaistuksesta ja päätiestön hoidosta. (Maaseudun Tulevaisuus ) Asukkaiden osakeyhtiö Asunto Oy omistaa venevalkaman, nuotiopaikan, grillikatoksen, kuntoilu/pelikentän, uimarannan ja ison uima-altaan sekä jokaiselle halukkaalle oman kasvimaan. Se huolehtii yhteisten alueiden hoidosta ja osakkaat omista piha-alueistaan, joiden keskikoko on noin 500 m 2. Asuminen on itsenäistä, mutta vapaaehtoinen yhteisöllisyys kuuluu arkeen. Naapurit auttavat toisiaan kauppa-asioissa, autokuljetuksissa ja arjen toiminnoissa. Vaikka alueella ei ole omaa asukasyhdistystä, kokoontuvat asukkaat yhteisille teatterimatkoille, matkailtoihin ja pikkujouluihin. Yhteisöllisyys luo asukkaiden mukaan turvaa ja lisää halukkuutta muuttaa mummonmökkikylään. Alue kasvaa jatkuvasti. Syvähuokot suunnittelevat samalle alueelle myös toista mummonmökkikylää, johon kaavoitettaisiin kuusitoista uutta tonttia. (Maaseudun Tulevaisuus ) Pälkäneen mummonmökit Omistusasumiseen perustuvaa mummonmökkikonseptia on tutkittu ja kehitetty myös Pälkäneellä. Idea perustuu perinteiseen mummonmökkikonseptiin. Asukkaiden elämäntapaa, taloutta ja ympäristöä voidaan parantaa rakentamalla perinteisiä mummonmökkejä, jotka soveltuvat pienille perheille tai yksin asuville. Hanke paljasti, että asumismuodolle on kysyntää myös paikallisten asukkaiden keskuudessa. Heidän mieltymyksensä ja tarpeensa otettiin huomioon mökkien suunnittelussa. Kyselyn mukaan asukkaat suosivat kahdesta pinta-alamallista suurempaa (60 80 m 2 tai m 2 ), palvelujen läheisyyttä, talonmiehen palveluja ja mökkien sijoittumista lähekkäin. Sen katsottiin lisäävän turvallisuutta. Markkinatutkimuksessa ilmeni, ettei tällaisia mökkejä ollut saatavilla, mutta suurimmat rakennuttajat olivat halukkaita mukauttamaan mökkejä asukkaiden mieltymysten mukaisiksi. (Euroopan komissio 2009.) Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Hyvinvointipalvelut teemaryhmä on pohtinut pienryhmässä maatilalla tapahtuvan vuokra-asumisen pullonkauloja ja vetovoimatekijöitä. Tarjonta ja kysyntä määrittävät vuokra-asumista. EI, TARJONTA: omat vanhemmat asuvat vielä tilalla, tilalla ei ole sopivaa rakennuskantaa vuokrattavaksi, yksityisyyden menettäminen, vuokra-asunnon pitäminen ei ole taloudellisesti kannattavaa (esim. lämmityskulut), tiedon ja esimerkkien puute, ei ole kysyntää, tuo liikaa työtä, asenne- ja kulttuuri-ilmasto EI, KYSYNTÄ: ei haluta asua maalla, ei haluta asua toisten nurkissa, riittämättömät palvelut, vuokraasuntoja ei ole tarjolla, yksityisyyden puute, kustannukset, asenne- ja kulttuuri-ilmasto KYLLÄ, TARJONTA: tuottamattomat kiinteistöt tuloiksi, apu arjen askareissa, turvallisuus, halu auttaa ikääntyneitä, rakennuskannan ylläpito, samanhenkistä porukkaa ympärille KYLLÄ, KYSYNTÄ: halu asua maaseutuympäristössä, halu kuulua maatilan yhteisöön ja tehdä maatilan töitä, kustannukset, turvallisuus, paluumuuttajat Lisäksi tulee tarkastella ja tutkia hyötyjä sekä haittoja julkiselle sektorille kuten kunnille. Tästä aiheesta tutkimusta ei ole tehty kovin paljoa. Pääpaino on ollut yksityisten senioritalojen malleissa.

12

13 Kauhajoen Nummikoti ry Kauhajoen Nummijärven kylästä löytyy esimerkki miten hyvinvointia ja kylän elinvoimaa vahvistetaan voimavaroja ja palveluja yhdistämällä. Nummikodin palvelukeskuksessa toimii päiväkoti, kylätupa ja ruokapalvelu. Nummikoti ry omistaa kiinteistön, jossa on 12 huoneistoa, jotka on vuokrattu asuntoa tarvitseville. Huoneistoista kymmenen on yksityisessä käytössä ja Kauhajoen kaupungin päiväkotitiloina on kaksi huoneistoa ja kerhotupa. Asukkaat ovat monenikäisiä. Näin toteutuu viihtyvyyden kannalta tärkeä sukupolvien välinen yhdessäolo. Nummikodilla aloitettiin aterioiden valmistus vuonna Samalla alkoi ruuan tarjoilu kylätuvalla. Myös kyläläiset ovat käyttäneet ateriapalvelua hyväkseen. Yhdistys on järjestänyt ruokatoimituksia kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti tilauksesta kotiin. Myös päivähoidon ruuat on toimitettu Nummikodilta kesästä 2006 alkaen. Nummikodin vuokra-asunnot sopivat hyvin iäkkäille ihmisille. Palvelut kuten ruokailu on lähellä ja Nummikodilla järjestettäviin tilaisuuksiin on lyhyt matka kulkea. Tällä hetkellä asukkaiden ikähaitari vaihtelee noin 50 ja 100 vuoden välillä. (Nummijärvi - Nummikoti yhdistys ry 2013; T. Nummikoski, suullinen tiedonanto ) Velkuan Teersalon palvelukeskus Kummeli Vuonna 1992 perustettu Velkuan palvelukeskus Kummeli on osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi pienessä, noin 250 asukkaan saaristokunnassa viitisenkymmentä kilometriä Turusta. Velkuan Kummeli on Velkuan Teersalossa toimiva monipalvelukeskus, jonka toimintaa ylläpiti Velkuan Kummeli ry saakka. Toiminta siirtyi Naantalin kaupungin omaksi toiminnaksi vuonna Kummelia voidaan pitää esimerkkinä maaseudun palvelukampuksesta. Sen tarjontaan kuuluu ikäihmisten asumispalvelu, tehostettu palveluasuminen ja kotihoito, ryhmäperhepäiväkotihoito, terveyskeskuksen avosairaanhoitajan vastaanotto, ruokapalvelu, lounasravintola, kirjasto, asiamiesposti ja nuorisotoimintaa. Lisäksi tarjolla on monia tapahtumia. Tehostetun palvelun asuntoja on yhdeksän ja vuokrakaksioita on kaksi. Asukkaat tekevät vuokrasopimukset Naantalin kaupungin kanssa ja vuokriin voi saada KELA:n maksamaa eläkkeensaajan asumistukea. Asukkaat maksavat ruokansa, lääkkeensä ja hoitotarvikkeensa. (Naantalin kaupunki 2012; Pihlaja 2010.) Velkuan Kummelin perustaminen, ylläpito ja säilyminen ei ole ollut itsestäänselvyys vuosien varrella. Kummelin kaltainen uudenlainen yhteistyö eri sektoreiden kesken ja pienen yksikön toiminnan puolustaminen on vaatinut merkittävää ajankäyttöä ja asiantuntemusta paikallisilta asukkailta ja työntekijöiltä.

14

15 Iäkkäiden perhehoito käsitteenä Perhehoito on henkilön hoidon ja muun huolenpidon järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella, perhehoitajan kotona. Perhehoidossa ikäihmisellä on mahdollisuus elää perheessä normaalia arkea. Kodissa ikäihmisellä on myös mahdollisuus osallistua arjen mielekkäisiin askareisiin omien voimavarojen ja halun puitteissa; hoidossa pyritään toiminnallisuuteen ja yhdessä tekemiseen. (Kuukkanen ym ) Perhehoito vastaa iäkkäiden asumisvaihtoehtojen kysynnän kasvuun myös maaseudulla, jonne sen järjestäminen soveltuu hyvin. Leinon & Tolvasen (2013) opinnäytetyössä todettiin, että maaseutu ja luonto ovat lisäarvo hoidon ja asumisen järjestämisessä. Perhekoti on sosiaalinen yhteisö, joka tarjoaa ikäihmiselle turvallisuutta, yhteenkuuluvuutta ja kanssakäymistä toisten ihmisten kanssa (Kuukkanen ym. 2012). Kaarinan perhehoitokylä Kaarinan kuntaan valmistuu Suomen ensimmäinen iäkkäiden perhehoitokylä ja -yhteisö vuonna Kylässä on viisi perhehoitokotia, joissa kussakin asuu perhehoitajan kanssa neljä senioria. Kaarinan Vanhusten Palvelukeskuksen säätiö on rakennuttanut kiinteistöt, omistaa ne ja vastaa niistä. Kaarinan kaupunki hoitaa lain mukaiset viranomaistehtävät suhteessa ikäihmisiin ja perhehoitajiin. Kaarinan kaupunki vastaa ikääntyneiden sijoittamisesta perhekoteihin ja huolehtii ikääntyneen hoivan ja huolenpidon kokonaisuudesta. Kaarinan kaupunki ja Perhehoitoliitto vastaavat perhehoitajien valmentamisesta yhdessä. (Kaarinan kunta 2013.) Kaari- nan kunnan avaus on merkittävä ja ainutlaatuinen, myös kansainvälisesti. Lieksan Metsätyömieskoti Ruunaan metsätyömieskoti sijaitsee Lieksassa, 25 kilometriä keskustasta. Metsätyömieskoti on perustettu vuonna 1966 alueen ikääntyneitä metsätyöläisiä varten. Myöhemmin, entisten tukkijätkien määrän vähentyessä, asumaan on päässyt, jos on tavalla tai toisella ollut metsän ja puun kanssa tekemisissä. Kodin asukkaat saavat täyden ylläpidon, ruuan, vaatehuollon ja siivouksen. Emäntiä on kolme, joista yksi asuu lähellä ja kaksi kaupungin keskustassa. Kodinhoidon työntekijänä on mies, joka työskentelee kokoaikaisesti metsätyömieskodilla. Entinen oppilasasuntola palvelee hyvin metsätyömiesten kotina. Asuinrakennuksen lisäksi pihapiiriin kuuluu tyhjillään oleva entinen kansakoulu, navetta, sauna ja saunarakennuksen yhteydessä oleva pieni yksiö, jota vuokrataan ulkopuolisille. Metsätyömieskotia uhkasi vuonna 2011 lakkauttaminen ja asukkaita sijoittaminen kaupungin palveluasumisen yksiköihin keskustaajamaan. Lakkautusuhka on nyt ohitettu ja metsätyömieskoti on kaupungin omistuksessa ja osa kaupungin kotihoidon ja palveluasumisen rakennetta. (Jämsén 2013.) Kiteen Kanervikkola-koti Oy Maaseudulla toimii monia yksityisiä hoitokoteja. Yksi esimerkki on Kiteellä Ruppovaaran kylässä toimiva Kanervikkola-koti. Hoitokoti on perustettu vuonna 2004 ja se sijaitsee maaseudulla, 7 km päässä kaupungin keskustasta. Se on erikoistunut muistisairaiden ja vaikeavammaisten palveluasumiseen. Henkilökunta ja sijaiset on koulutettu kinestetiikkaan ja lisäksi heidät on perehdytetty erilaisiin kuntouttavan hoitotyön menetelmiin. Muistisairaiden hoidon laatutyökaluna hoitokodissa käytetään Suomen muistiasiantuntijoiden ELO-D arviointia. Myös Green Care eli vihreä hoiva on otettu osaksi hoitokodin toimintaa. Sen avulla halutaan turvata toimintakyvyltään heikentyneiden ihmisten oikeus luontoon, liikuntaan, sosiaalisiin suhteisiin ja yhteisölliseen kokemiseen. Kanervikkolakodissa on kaksi asuinsiipeä ja niissä 21 paikkaa, joista 10 on muistisairaille ja 11 vaikeavammaisille. Kunnat ostavat hoitokodilta pääasiassa tehostettua palveluasumista. Pari asukasta maksaa asumisen ja palvelut itse. Tällä hetkellä Kanervikkola-koti on hakeutumassa alueellisen palvelusetelin piiriin ikäihmisten asumisen osalta. (Kanervikkola-koti 2013; J. Kuittinen, kirjallinen tiedonanto )

16

17 Tässä luvussa esitellään poimintoja ja kehittämisehdotuksia kirjallisuuskatsauksen pohjalta. Näin ollen tarkoitus ei ole käsitellä kaikkia lähdeluettelossa esitettyjä tutkimuksia. Haluamme innostaa lukijoita itse perehtymään ja innostumaan aiheesta. Iäkkäiden yleiseen asumisen turvallisuuteen, esteettömyyteen ja asuinympäristön viihtyvyyteen liittyviä tutkimuksia on runsaasti saatavilla. Huomio on kiinnittynyt myös yhteisöllisen asumisen muotoihin, edellytyksiin, esimerkkeihin ja kehittämiseen viime vuosina. Yhteisöllisen asumisen esimerkit ovat kuitenkin usein kaupungeista (ks. Dahlström & Minkkinen 2009) eikä maaseudulla asumista ole tutkittu samassa laajuudessa. Iäkkäiden kaupunkilaisten asumistoiveita on selvitetty (Mäntylä ym. 2012). Tiedon aukkopaikka löytyy siitä mitkä ovat maaseudulla asuvien toiveet senioriasumiselle. Missä ja minkälaisessa ympäristössä maalla asuneet toivovat viettävänsä vanhuuden päivät? Kyseessä on tärkeä tiedon paikka, sillä senioriasumisen kehittämisessä tulee ottaa huomioon myös maaseudulla asuneet ei vain kaupungeissa asuneet ja asuvat. Oletettavaa on, että mieltymykset ja odotukset eroavat muun muassa palvelujen tarpeessa, palvelujen läheisyyden määrittelyssä ja toiveissa palveluvalikoiman laajuudesta. Tulevaisuuden senioriasuminen -tutkimuksessa (Tuppurainen 2006) ikäihmisiä yhdistäviksi yleisiksi tarpeiksi muodostuivat itsenäisyyteen, yhdessäoloon, aikaan sekä ympäristöön liittyvät tekijät. Nämä ilmenevät tarpeina irtiottoihin, omaan harrastustoimintaan, auttamiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen, rutiinien ja toimintatapojen ylläpitämiseen, jatkuvuuteen, osallistumiseen ja johonkin kuulumiseen sekä reviireihin. Laurinkarin ym. (2005) haastatteluissa havaittiin etenkin vanhempien vastaajien arvostavan yhteisöllisyyttä tärkeänä osana asumista. Pientaloasuinalueet koettiin miellyttävinä rauhallisuuden ja vehreyden vuoksi. Varsinkin oma piha oli oleellinen osa asumista. Asuinympäristön kannalta mieluisina pidettiin paikkoja, jotka olivat hyvin hoidettuja, maisemallisesti tai historiallisesti arvokkaita rakennettuja ympäristöjä tai luonnonympäristöjä. Ympäristöltä toivottiin ajallista kerroksellisuutta. (Mäntylä ym. 2012; Tuppurainen 2006.) Kirjallisuuskatsauksen perusteella havaittiin seuraavat tutkimuksen aukkopaikat ja selvitysten tarpeet. Tarvitaan: Tietoa siitä, mitä maaseudulla asuvat haluavat ja odottavat asuinpaikaltaan (mukaan lukien palvelujen saatavuus) vanhuudessa Tietoa yhteisöasumisen vaihtoehdoista sekä kysynnästä ja tarjonnasta maaseudulla Malleja ja pilotteja iäkkäiden palvelualueista maaseudulla Malleja ja pilotteja seniorimaatiloista Suomessa Selvitys paikallisten yhteisöasumisen, kyläasumisen, yms. kehittämishankkeiden tuloksista ja hyvistä käytännöistä sekä mahdollisista ongelmista ja haasteista.

18 Andersson, S Ageing in place Ikäihmisten asumisen ongelmat ja sosiaaliset suhteet. Gerontologia 26(1), Dahlström, M. & Minkkinen, S Loppukiri. Vaihtoehtoista asumista seniori-iässä. Juva: WSOY. Euroopan komissio. Parhaita Leader+-käytäntöjä. 4/2009. Helamaa, A. & Pylvänen, R Askeleita kohti yhteisöasumista. Selvitys yhteisöasumisen muodoista ja toteuttamisesta. Tampereen teknillinen yliopisto. Monikko-hanke ( ): Moninaisten yhteisöllisten asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämispilotit. Helsingin Sanomat Vihreästä hoivasta toivoa tiloille Maatalous ja ihmisten hoito yhdistyvät uudessa maaseutumallissa. Jämsén, A Miesten koti metsässä. Teoksessa: Tedre, S. & Voutilainen, M Eläkeläiset eläkeläisenä. Maahenki ss Kaarinan kunta Itsenäistä työtä ikäihmisten parissa - Tule hoitajaksi seniorien perhehoitokylään. vanhuspalvelut/fi_fi/perhehoitokyla/ Kanervikkola-koti Kanervikkola-koti -esite esite_lite.pdf Kattilakoski, M., Kilpeläinen, A. & Peltomäki, P. Yhteisöllisyydellä hyvinvointia ja palveluja maaseudulle. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 1/2012. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä. Keski-Uusimaa Unelma omasta juustolasta elää Heinolan tilalla. Keski-Uusimaa Potut ja salaatit tuoreena pöytään ilman välikäsiä. Kuukkanen, M., Ilmarinen, K. & Leinonen, R Läheisyyttä lääkkeeksi yhteisöllisyys iäkkäiden perhehoidossa. Teoksessa: Kattilakoski, M., Kilpeläinen, A. & Peltomäki, P. (toim.) Yhteisöllisyydellä hyvinvointia ja palveluja maaseudulle. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 1/2012. Laurinkari, J., Poutanen V-M., Saarinen, A. & Laukkanen, T Senioritalo ikääntyneen asumisvaihtoehtona. Kysely- ja haastattelututkimus Joensuussa, Kuopiossa ja Tampereella vuonna Suomen Ympäristö 815. Ympäristöministeriö. Lehmuspuisto, V. & Åkerblom, S Iäkkäiden ihmisten liikuntapaikkojen suunnittelu: Arki- ja terveysliikunnan tilat palvelu- ja hoiva-asumisympäristöissä. Opetusministeriö, Teknillinen korkeakoulu ja Rakennustieto Oy. Leino, P. & Tolvanen, E Kyllä mää sydämestäin toivon, että tällääsiä paikkoja tulis enämpi. Maaseutuympäristö lisäarvona vanhusten perhehoidossa. Kotka: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Leino, P. & Tolvanen, E jälkeen: Laurinkari, J., Poutanen V-M., Saarinen, A. & Laukkanen, T Senioritalo ikääntyneen asumisvaihtoehtona. Kysely- ja haastattelututkimus Joensuussa, Kuopiossa ja Tampereella vuonna Suomen Ympäristö 815. Ympäristöministeriö. Maaseudun Tulevaisuus Heinolan maatilalla ihmisruuan ravinteet kiertävät. Maaseudun Tulevaisuus Eläköön maatila vaikka suku sammuisi. Maaseudun Tulevaisuus Seniorikylä houkuttelee hyväkuntoisia eläkeläisiä / Koti vuokralle maatilalta. Muurinen, S., Finne-Soveri, H., Sinervo, T., Noro, A., Andersson, S., Heinola, R. & Vilkko, A Ikähorisontti uudet palvelukonseptit. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Mäntylä, H. ym Asukaslähtöistä senioriasumista. Ikäihmisen hyvinvointiin tähtäävä poikkitieteellinen tutkimushanke. TTS:n julkaisuja 414. Naantalin kaupunki Velkuan Kummelin siirtyminen Naantalin kaupungille poytakirjat/kokous/ htm Nummijärvi Nummikoti yhdistys ry. Pihlaja, R Kolmas sektori maaseutukunnissa. Helsingin yliopiston Ruralia instituutin julkaisuja 19. Post, S. & Tyvimaa, T Itsenäisesti asuville ikääntyneille suunnatut asumisratkaisut. Eri mallien maksuperusteet ja ansaintamallit. Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennustuotanto ja -talous. Raportti 4. Puumalainen, P Ikääntyneiden asuminen ja hyvinvointi. Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yhteiskuntatieteiden laitos. Raappana, A. & Tiitta, R Selvitys senioriasumisen trendeistä ja innovaatioista. STOK Sähköisen talotekniikan osaamis- ja kehittämiskeskus. Saarinen, E Asutaan missä asutaan. Noste 4/2013.

19 Sahramaa, S Maatila senioriasumisen tuottajana ja vanhuspalvelujen tarjoajana. Hämeen ammattikorkeakoulu. Saloranta, M Elämän laatua ekokylissä. MaaseutuPlus 2/2011. Schäfer, W. Maatilalla asuminen. Esimerkkejä Suomesta, Itävallasta, Saksasta ja Sveitsistä. MTT. Schäfer, W. Tulevaisuuden maatalousyritys: Monipuolinen biodynaaminen tila. Demeter 3/2012 & Demeterlehdet (useampi numero aiheesta). Sosiaali- ja terveysministeriö Hoitoa ja huolenpitoa ympäris vuorokauden. Ikähoiva -työryhmän muistio. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:28. Palvelualueet. Sosiaali- ja terveysministeriö Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 11/2013. Tarkiainen, A. (toim.) Pienryhmäkodin perustamisopas. Vanhusten asumisen uudet ratkaisut ja asumisen varhainen tuki -hanke KASTE. Tarkiainen, A Ikäihminen välissä? Selvitys ikäihmisten välimuotoisista asumisratkaisuista Itä- ja Keski-Suomen Vanhus-Kasteen alueella. Vanhusten asumisen uudet ratkaisut ja asumisen varhainen tuki -hanke Vanhus-KASTE-hanke. Tedre S, & Pulkkinen A Vanhuksen paikka maaseudulla. Vanhustyönjohtajien näkemyksiä. Maaseudun uusi aika 1/2010, Tedre, S. & Pehkonen, A Miltei omalla kylällä loppuun asti Hoivakodin asukkaiden paikkasidoksia ja kyläsuhteita. Janus 19(2), Tedre, S. & Voutilainen, M Eläkeläisenä maaseudulla. Maahenki. Tedre, S Ikääntymisen alueelliset vaikutukset haasteet maakuntakaavoitukselle. Tuppurainen, Y (toim.) Tulevaisuuden senioriasuminen (THA) hanke. Loppuraportti. Oulun yliopisto. Arkkitehtuurin osasto, julkaisu AO / A 37. Tuusa, R. & Korkka, A Ikävoimaa alueille! Hyviä käytäntöjä ikärakennemuutoksen haasteisiin. DEMO-verkosto, Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry. Verma, I., Kilpelä, N. & Hätönen, J. Asuinrakennusten ja pihojen esteettömyyden tila. Ympäristöministeriön raportteja 13/ Ympäristöministeriö. Välikangas, K Kuntien toiminta ikääntyneiden kotona asumisen ja palvelujen kehittämisessä. Suomen ympäristö 21/2006. Ympäristöministeriö. Välikangas, K Yhteisöllisyyttä, laatua ja vaihtoehtoja Ikääntyneiden välimuotoisen asumisen ratkaisuja Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Hollannissa. Suomen ympäristö 13/2009. Ympäristöministeriö. Ylitalo, H Piilevät mahdollisuudet tuloksi. Maaseudun kiinteistöjen käyttö-, jalostus- ja vuokrausmahdollisuudet. AF-Innova. Yli-Viikari, A. Maatilat tuottavat sosiaalipalveluita Ruotsissa. MaaseutuPlus 1/2011. Özer-Kemppainen, Ö Senioriasumisen nykytila, kehitystarpeet ja mahdollisuudet. Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin osasto, julkaisu A32. tule mukaan kehittämään maaseutua ja sen erilaisia asumismuotoja. osallistu keskusteluun osoitteessa: ilme ja taitto: ahoy paino: erweko YMPÄRISTÖMERKKI 441/032

20 ikääntyneiden määrä kasvaa ja samalla kasvaa tarve kehittää erilaisia asumisen muotoja. Yhteisöllinen asuminen maaseudulla on yksi vaihtoehto.

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008 SATO JA SENIORIASUMINEN SATOn toimialat Asuntosijoitus Asuntorakennuttaminen 23 000 asuntoa (pks 70%) asuntotuotanto 400-800 as./v. (pks 60%) SATOn historia Asiakastarpeiden muutokset ja SATOn palvelulupauksen

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Tampereen PEKKA-hanke

Tampereen PEKKA-hanke Tampereen PEKKA-hanke Yksi Väli-Suomen IKÄKASTE-ÄLDRE KASTE-hankkeista Toimii ajalla 1.11.2011-31.10.2013 Projektipäällikkönä Laura Selin-Hannola Projektisuunnittelijana Wilhelmina Karikko Tavoitteet:

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikärakenteen kehitys v. 2011 lopussa 65+ vuotta täyttäneitä 979 640 (18,1%) 85+

Lisätiedot

Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen

Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen Perustietoa 51-vuotiaasta Lahden vanhusten asuntosäätiöstä (LVAS) Lahden vanhusten asuntosäätiön

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Projektin perustelu ja tavoitteet

Projektin perustelu ja tavoitteet P A L V E L U T Projektin perustelu ja tavoitteet Hankkeen tavoite on lisätä sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä toisista huolehtimista tarjoamalla uudenlainen asumismuoto usean sukupolven

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Joutseno 1.11.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Ikääntyvien asuminen asuntopolitiikan haasteena. Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Ikääntyvien asuminen asuntopolitiikan haasteena. Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Ikääntyvien asuminen asuntopolitiikan haasteena Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikärakenteen kehitys v. 2010 lopussa 65+ vuotta täyttäneitä 941

Lisätiedot

Ikäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa

Ikäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa Ikäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa Miten kustannuksia voidaan vähentää ja palvelun laatua parantaa? Paikka: Pohjois Karjalan rajavartioston tila, Onttola Aika: 17.2. 2011

Lisätiedot

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TA P I O K A N G A S A H O 2 6. 1 0. 2 0 11 L Ä H TÖ KO H DAT S U UNNIT TE LUA LU E Lähdin suunnittelussa liikkeelle tutkimalla pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Mistä löytyvät uudet palveluinnovaatiot ikääntyville? Maija Käyhty, Villa Consulting Oy

Mistä löytyvät uudet palveluinnovaatiot ikääntyville? Maija Käyhty, Villa Consulting Oy Mistä löytyvät uudet palveluinnovaatiot ikääntyville? Maija Käyhty, Villa Consulting Oy Sieltä löytyvät innovaatiot, minne luova silmä ylettyy ja tutkittu tieto todeksi näyttää Tarina konseptin synnystä

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU Villa Andante LÄNSIVÄYLÄ Tiiliskiventie Ruukintie Kattilantanhua Kattilalaaksonkatu Tyskaksentie Villa Andante Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi NÖYKKIÖNKATU ESPOONLAHDEN

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Maria Kuukkanen Mitä perhehoito on? Ympärivuorokautisen kasvatuksen, hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä oman kodin ulkopuolella, perhehoitajan kotona

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 126. 126 Espoon keskuksessa sijaitsevan asuntotontin vuokraaminen Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, korttelin 40383 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 126. 126 Espoon keskuksessa sijaitsevan asuntotontin vuokraaminen Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, korttelin 40383 tontti 1 03.12.2012 Sivu 1 / 1 4730/02.07.00/2012 126 Espoon keskuksessa sijaitsevan asuntotontin vuokraaminen Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, korttelin 40383 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Tiitinen Anu,

Lisätiedot

Seudullinen ikäihmisten perhehoito. Satakunnan Vanhusneuvosto 3.12.2015. Maarit Haverinen

Seudullinen ikäihmisten perhehoito. Satakunnan Vanhusneuvosto 3.12.2015. Maarit Haverinen Seudullinen ikäihmisten perhehoito Satakunnan Vanhusneuvosto 3.12.2015 Maarit Haverinen Perhehoito Perhehoitoa säätelee Perhehoitolaki (2015) Käsittää kaikki perhehoidon asiakasryhmät: Lapset Henkilöt,

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi 2020 56 000 206 000 (3) 41 000

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma VITAPOLIS Alue- ja hankekehityssuunnitelma Vitapolis Uudenlainen palveleva asuinalue Vitapolis on ainutlaatuinen palvelu- ja asumisympäristö Muuramessa lähellä Jyväskylää, jossa yhdistyvät kaikki elämälle

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2012 lopussa Suositus,

Lisätiedot

Uuden senioritalon tarve Raisiossa - Hulvelan pääte

Uuden senioritalon tarve Raisiossa - Hulvelan pääte Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 476/10.03.02/2015 143 Uuden senioritalon tarve Raisiossa - Hulvelan pääte Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg ja hoito- ja hoivapalveluiden tulosyksikön

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland

www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland Asumisen liiketoiminnan tutkimusryhmä ASLI Ensimmäinen asumisen

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

Green Care mahdollisuudet Suomessa

Green Care mahdollisuudet Suomessa Green Care mahdollisuudet Suomessa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kuva: Hannele Siltala GREEN CARE - luonnon ja maaseutuympäristön (kasvit, eläimet, maisema, arkirutiinit, yhteisöllisyys, hiljaisuus

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015 Kuopion kaupunki 1 (5) Strategisia linjauksia asumispalveluiden toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tarpeisiin 1.1.2017 alkaen / palveluiden järjestäjänä vastaa kunnan tehtäväksi

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää LÄHTÖKOHTIA JA TILASTOJA RYHMÄTYÖ 2 Osallistujat: Heikki Rouvinen, Pekka

Lisätiedot

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT Helsinki, Lahti Parkano, Rovaniemi Savonlinna ja Hämeenlinna 1 Helsingin osaprojekti 1/2 Toiminnan tarve: Kansalaistoiminnan kehittäminen Lisää yhteisöllistä toimintaa, toiminta-

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

Asunto Oy Pikku-Heikki

Asunto Oy Pikku-Heikki Asunto Oy Pikku-Heikki Asunto Oy Dosentinranta Piispanpelto xx 20540 Turku As Oy Turun Pikku-Heikki Iso-Heikkiläntie 5 A 20200 Turku Pikku-Heikissä asut turvallisesti palvelujen naapurissa As Oy Pikku-Heikki

Lisätiedot

Sitaatit: Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportti Tulevaisuuden voittajat, 9/2010

Sitaatit: Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportti Tulevaisuuden voittajat, 9/2010 Yhteisöllinen senioritalo Loppukiri - sijainti Kirjasto Loppukirin kohdalla, Hämeentiellä Kauppakeskus ja apteekki vajaankilometrin päässä (kartan alalaitaan päin) Raitiovaunut kaupunkiin n. 100 metrin

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010

ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010 ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010 ASPA-konserni perustettu 1995 13 perustajajärjestöä ASPA-säätiö Fyysiset asumisratkaisut Rakennuttaminen Asumisen palvelujen kehittäminen Tieto- ja osaamiskeskus

Lisätiedot

/2006 Tauno Tuomivaara

/2006 Tauno Tuomivaara FHI:n aamiainen 10/8/2006 /2006 Tauno Tuomivaara Kommentit Susanne Jacobsonin puheenvuoroon: Elämäntapapohjaista senioriasumista VVO:n asumispalveluiden strateginen toimintamalli 1 VVO:N AVAINTIETOJA 2005

Lisätiedot

Yhdessä Huomiseen. Kotosalla luo laatua ikääntyvän asumiseen

Yhdessä Huomiseen. Kotosalla luo laatua ikääntyvän asumiseen Yhdessä Huomiseen Kotosalla luo laatua ikääntyvän asumiseen Kotosalla on turvallinen, luotettava ja yhteisöllinen Kotosalla on YH Länsi Oy:n ja Kotosalla Säätiön kehittämä nykyaikainen ja toimiva asumismuoto

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Suomalaisen Työn Liitto ry myönsi 11:lle yritykselle oikeuden käyttää yhteiskunnallinen yritys -nimikettä. Suomen Setlementtiliiton omistamat yritykset olivat

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA)

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) irene.roos@tts.fi Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Elinkeinojen

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Tulevaisuuden senioriasuminen Loppuseminaari "Senioreiden hyvinvointi ja asumispalvelut" 30.3.2006 Taideteollinen korkeakoulu Markku Riihimäki VTT:n osaprojekti

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti Esteettömyys on asumisen kehittämistä - seminaarisarja Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Anjala 6.10.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja palvelut. Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikäihmisten asuminen ja palvelut. Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikäihmisten asuminen ja palvelut Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi 1 Ikääntyneiden asumistarpeet ja toiveet Suuri osa haluaa asua nykyisessä asunnossa,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Alustava toimintamalli, 16.8.2013 Ei julkinen

Kuopion kaupunki Alustava toimintamalli, 16.8.2013 Ei julkinen MÄNTYKAMPUKSEN ALUSTAVA TOIMINTAMALLI Liite 2 alustavaan tarjouspyyntöön 16.8.2013 1 (5) 1. Yleistä Suomen väestö ikääntyy Euroopan maista nopeimmin. Ikääntyvien toimintakyvyn ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen - Päätösseminaari

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen - Päätösseminaari HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen - Päätösseminaari 9/2011-2/2014 (Etelä-Suomen EAKR) Asko Kilpeläinen, Saimaan amk 19.11.2013 1 Seminaariohjelma 12.00-12.20 Tervetulosanat ja HEA-hankkeen

Lisätiedot

Uusi, helpompi koti? 55 + Herttoniemi. Vuokrakoti. Abraham Wetterin tie 6

Uusi, helpompi koti? 55 + Herttoniemi. Vuokrakoti. Abraham Wetterin tie 6 Uusi, helpompi koti? Vuokrakoti 55 + Herttoniemi Abraham Wetterin tie 6 Kodista on tullut entistä tärkeämpi paikka, jossa voi levätä ja ladata akkuja ilman taakkaa tekemättömistä remonteista ja pihatöistä.

Lisätiedot

Miten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää?

Miten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää? Asuntomarkkinat 2013 24.1.2013 Miten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää? Timo Nieminen DI, varatoimitusjohtaja SRV Eija Hasu KTM, maisema-arkkitehti Asiakastutkimuspäällikkö SRV

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristössä - Palvelutalon asukkaiden haaveita ja toiveita

Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristössä - Palvelutalon asukkaiden haaveita ja toiveita Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristössä - Palvelutalon asukkaiden haaveita ja toiveita Ira Verma Projektipäällikkö Sotera Instituutti Arkkitehtuurin laitos www.sotera.fi Tekes Mona 2010-2012 Moniaistinen

Lisätiedot

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto Ikäihminen teknologian käyttäjänä Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto KÄKÄTE-projekti Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti: Vanhustyön keskusliitto ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Vanhusasuminen Iisalmessa - työpaja. 12.12.2013 Iisalmen kaupungintalo

Vanhusasuminen Iisalmessa - työpaja. 12.12.2013 Iisalmen kaupungintalo Vanhusasuminen Iisalmessa - työpaja 12.12.2013 Iisalmen kaupungintalo MAL-verkosto Valtakunnan laajuinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä palvelujen ja elinkeinotoiminnan kehittämisverkosto Tukee

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Hoivaa ja huolenpitoa perheessä Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella LLKY:n valmentamassa ja hyväksymässä

Lisätiedot