Hannele Friman, Sami Määttä, Elisa Salmi TOIMIVIA TAPOJA. motivaation ylläpitoon. Opettajan vinkkikirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hannele Friman, Sami Määttä, Elisa Salmi TOIMIVIA TAPOJA. motivaation ylläpitoon. Opettajan vinkkikirja"

Transkriptio

1 Hannele Friman, Sami Määttä, Elisa Salmi TOIMIVIA TAPOJA motivaation ylläpitoon Opettajan vinkkikirja

2 TOIMIVIA TAPOJA motivaation ylläpitoon Opettajan vinkkikirja

3 Sisältö JOHDANTO KUINKA NIIN JA MIKSI MOTIVOIDA? Keskeyttämisen ja koulutuksellisen syrjäytymisen ehkäisy Kynnyskysymys on kasvattajan asenne ja ihmiskäsitys Oppimisvaikeudet motivaatiota vähentävinä tekijöinä Arjen hallinnan pulmat Mielen hyvinvoinnin puutteet ja opiskelu Kuinka tunnistat opiskelijan riskit ÄLÄ LUOVUTA Kuinka tuet opiskelijaa riskeissään? Motivaatioteoriasta tukea opiskeluun Tehostetun motivoinnin interventiomalli Opetus- ja oppilashuoltohenkilöstön kokemuksia toimivista ratkaisuista TÄHDELLISTÄ AJATELTAVAA, TÄRKEÄÄ TUUMATTAVAA HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ JA MUUTA LUETTAVAA...38 Niilo Mäki Instituutti

4 JOHDANTO Tämä Opettajan vinkkikirja on koottu Niilo Mäki Instituutissa vuosina toteutetun Motivoimaa -hankkeen pohjalta. Hankkeen rahoitti Euroopan sosiaalirahasto ja sitä hallinnoi Opetushallitus. Hankkeessa tutkittiin motivaatio -teorioiden pohjalta toisen asteen opiskelijoiden keskeyttämisriskien tunnistamista ja kehitettiin opiskelijoihin suoraan kohdistuva interventiomalli keskeyttämisen ehkäisemiseksi. Hankkeeseen sisältyi myös toisen asteen opetus- ja oppilashuoltohenkilöstön koulutusta. Koulutuksissa perehdyttiin motivaation itsemääräämisteorian mukaisesti motivaation keskeisten osa-alueiden, itsenäisyyden eli autonomian, pätevyyden eli kompetenssin, ja yhteenkuuluvuuden sekä merkityksellisyyden kokemuksen toteutumiseen opiskelijoiden arjessa. Opettajat tekivät oppimistehtäviä, joissa he tarkastelivat mainittujen osa-alueiden toteutumiseksi käyttämiään menetelmiä sekä toivat esiin mahdollisia kehittämiskohteita. Toimintaa on jatkettu ja edelleen kehitetty Niilo Mäki Instituutin hallinnoimaissa ja Opetushallituksen rahoittamissa Polkuja I, II ja III -hankkeissa. Tämän vinkkikirjan tarkoitus on selvittää lyhyesti motivaatiota heikentäviä tekijöitä, valaista motivaation rakentumista tukevia osatekijöitä ja jakaa opetus- ja opiskelijahuoltohenkilöstön käytännössä testaamia, hyviksi havaitsemia Toimivia tapoja motivaation ylläpitoon ja negatiivisen keskeyttämisen ehkäisemiseen. 4 Opettajan vinkkikirja

5 1. KUINKA NIIN JA MIKSI MOTIVOIDA? 1.1 Keskeyttämisen ja koulutuksellisen syrjäytymisen ehkäisy Opintojen keskeyttäminen ja erityisesti ns. negatiivinen keskeyttäminen, jolloin nuorella ei ole tiedossa seuraavaa aktiviteettia, nähdään riskinä alkavaan syrjäytymiseen, ulkopuoliseksi joutumiseen. Lehtiarkisto/Haasteet2006/Haaste42006/ Syrjäytymisen nähdään aiheuttavan yksilölle elämän laadun huononemista ja yhteiskunnalle taloudellisia menetyksiä ja turvattomuutta. Maamme hallitus vastaa haasteeseen Nuorisotakuun muodossa ja Opetushallitus on asettanut Läpäisyn tehostamisohjelman määrälliset tavoitteet: Ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden osuus on 7 % vuonna Tällä hetkellä keskeyttämisprosentti on noin 10 %. Vuonna 2011 aloittavista opiskelijoista 65 % suorittaa tutkinnon sen laajuutta vastaavassa ajassa tai nopeammin (vuonna 2004 aloittaneista tutkinnon suoritti kolmessa vuodessa tai nopeammin 58 %). Neljässä vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus on 75 % (2004 aloittaneista tutkinnon suoritti 66 %) ja viidessä vuodessa 80 % (vastaava luku 2004 oli 70 %). Nuorisotakuu Nuorisotakuu, hallituksen kärkihanke, astui voimaan vuoden vaihtuessa Nuorisotakuun tarkoitus on varmistaa, että nuoret löytävät polun koulutukseen ja työhön ja pääsevät siten osalliseksi yhteiskuntaan. Tavoitteena on, että kaikille nuorille luodaan realistiset mahdollisuudet suorittaa perusasteen jälkeinen tutkinto ja työllistyä. Samalla kiinnitetään huomiota siihen, että nuoret eivät ajaudu liian pitkään jaksoon ilman minkäänlaista aktiivista toimintaa. Niilo Mäki Instituutti

6 Yhteistyötä tarvitaan Viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja nuorten yhteisvastuu on välttämätöntä yhteiskuntatakuun täydelle onnistumiselle. Suomen nuorisotakuu tulee perustumaan Public-Private-People-Partnership -malliin, jossa nuoret ovat itse aktiivisia toimijoita ja oman tulevaisuutensa tekijöitä. Tarvitsemme koko yhteiskunnan yhteistä tahtotilaa ja talkoohenkeä! Koulutustakuu tarkoittaa sitä, että koulutuspaikka taataan jokaiselle juuri peruskoulun päättäneelle lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Tavoitteena on, että kaikille nuorille luodaan realistiset mahdollisuudet suorittaa perusasteen jälkeinen tutkinto ja työllistyä. Samalla kiinnitetään huomiota siihen, että nuoret eivät jää liian pitkäksi aikaa koulutuksen ja työn ulkopuolelle, koska tällöin syrjäytymisriski kasvaa. Nuorisotakuusen sisältyvä koulutustakuu toimii seuraavasti: Hallitus lupasi lisätä opiskelupaikkoja ammatilliseen koulutukseen alkaen 1200 ja vielä alkaen 500 paikkaa. Tällä helpotetaan nuorten siirtymistä toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ja vähennetään koulutuksen ulkopuolelle jäävien määrää. Toisaalta kuitenkin esimerkiksi Keski- Suomen alueelta vähennetään noin 400 aloituspaikkaa vuoteen 2016 mennessä (toim. huom.). Nuorisotakuun toteuttamiseksi uudistetaan myös ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinta. Uudistuksen jälkeen perusasteen päättäneet ja ilman toisen asteen tutkintoa olevat voidaan valita ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa. Uudistettu lainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2013 alusta ja sitä käytetään ensi kerran syksyn 2013 yhteishaussa. Samassa yhteydessä pilotoidaan Oppijan verkkopalveluhankkeessa uudistettua sähköistä hakujärjestelmää. 6 Opettajan vinkkikirja

7 Oppilaanohjauksesta vastuu kunnille Perusopetuksen oppilaanohjaus päättyy perusopetuksen jälkeen. Tavoitteena on, että kunnille säädetään vastuu perusopetuksen päättävien ohjauksesta. Maahanmuuttajanuorille lisää kielikoulutusta Maahanmuuttajanuorten kohdalla hakematta jättäneiden, valitsematta jääneiden ja keskeyttäneiden osuus on suurempi kuin koko väestössä. Tilanne on erityisen haasteellinen nuorilla, jotka ovat tulleet Suomeen perusopetuksen loppuvaiheessa. Maahanmuuttajille suunnattua kielikoulutusta lisätään kansanopistoissa ja kansalaisopistoissa, jotta he voisivat parantaa opiskeluvalmiuksiaan ja kielitaitoaan. Jo vuoden 2012 talousarviossa oli 2 miljoonan euron määräraha jaettavaksi kansanopistoissa ja kansalaisopistoissa maahanmuuttajanuorten koulutukseen. Nuorten opiskelumaksuja kompensoidaan Opetushallituksen myöntämillä opintoseteliavustuksilla. Syksyn 2012 kokemusten perusteella täsmennetään vuoden 2013 alusta alkavia uusia koulutuksia. Oppisopimuskoulutuksen työnantajakorvauksiin korotuksia Opetus- ja kulttuuriministeriö kehittää oppisopimuskoulutusta niin, että se nykyistä paremmin soveltuu myös nuorten koulutusmuodoksi. Oppisopimus oikein tuettuna voi avata mahdollisuuksia niille nuorille, jotka ovat jo perusasteen jälkeen orientoituneita työelämään. (http://www.nuorisotakuu.fi/nuorisotakuu). Vuonna 2004 voimaan tullut yhdenvertaisuuslaki velvoittaa koulutuksen järjestäjän tai työnantajan ryhtymään kohtuullisiin toimiin opiskelijan tai työntekijän selviytymiseksi. Lain tarkoitus on edistää elinikäistä oppimista ja työurien pidentämistä (4 ). Niilo Mäki Instituutti

8 1.2 Kynnyskysymys on kasvattajan asenne ja ihmiskäsitys Edellisessä nuoriso- ja koulutustakuuta käsittelevässä kappaleessa läpäisyn tehostamisen lähtökohtana on ainakin päällisin puolin yhteiskunnalliset, taloudelliset ja sosiaaliset vaikuttimet, jotka voidaan nähdä nuorta välineellistävänä: nuori on tuote, jolle annetaan takuu, jotta siihen ei tule oikosulkua, jotta se ei aiheuta huolta ja murhetta ympäristölleen, jotta se toimii tehokkaana tuotannon rattaana osaltaan bruttokansantuotetta kasvattaen, mieluummin kuin sosiaali- ja terveysmenoja lisäten. Hänen tulee siirtyä mahdollisimman nopeasti koulunpenkiltä työelämään, tehdä pitkä ja tuottelias ura, kasvattaa siinä välissä uutta sukupolvea, ja uupumatta lopulta kaatua työnsä ääreen niin, että ei eläkemenoillaan rasittaisi kansantaloutta. Raadollisesti ajatellen on näin. Edellä mainitun kaltainen asennoituminen, koulun toiminta ja rakenteet voivat tarkoittamatta jopa syrjäyttää. Vaan että emme vallan kyynistyisi, kysytään tässä kappaleessa isoista isoin kysymys: Mikä on elämän tarkoitus? Vastauksen aineksia mainittuun kysymykseen saa vaikkapa Simo Skinnarin kirjasta Pedagoginen rakkaus, jossa hän kirjoittaa (s. 26): Lähtökohtana on asennoituminen: rakkauden kokeminen tärkeäksi, ehkä kasvatuksen tärkeimmäksi asiaksi. Pedagoginen rakkaus kutsuu meitä tielle. Kyse on läpi elämän kulkevasta itsekasvatuksen tiestä. Haluaako opettaja kaataa sisään informaatiota uskoen voivansa muotoilla tiedon muruista oman mallinsa mukaisen kunnon kansalaisen, vai kysyä oppilaaltaan Kuinka voin auttaa sinua kasvamaan siksi, joka todella olet?, olla mukana kutsumassa esiin ihmisyyden ydintä? Skinnarin ja hänen lähteidensä mukaan viimeksi mainitun ihmiskäsityksen kautta sekä opettaja että oppilas löytävät mielekkyyden toiminnalleen ja elämälleen, tietää miksi, ja löytää keinot miten. 8 Opettajan vinkkikirja

9 Arkikielellä saman asian voi ilmaista, kuten muuan opettaja toteaa: Ne (erilaiset menetelmät) menettävät kuitenkin merkityksensä, jos itse emme kohtaa opiskelijoita yhtä motivoivasti: tarjoten heille tunnetta yhteenkuuluvuudesta, pätevyydestä ja itsenäisyydestä. Seuraavassa kuvataan lyhyesti oppimisvaikeuksia ja muita oppimisen esteitä. Vinkkikirjan toisessa kappaleessa luodaan lyhyt katsaus motivaatioteoriaan ja jaetaan käytännössä jo koeteltuja motivoivia menetelmiä ja vastauksia kysymykseen miten? 1.3 Oppimisvaikeudet motivaatiota vähentävinä tekijöinä Oppimisvaikeuksissa on kysymys ongelmasta, joka koskettaa laajaa osaa väestöstä, ja on myös yksilöön kohdistuvilta vaikutuksiltaan mittava. Oppimisvaikeuksia, joiden taustalla ajatellaan olevan kehityksellinen poikkeavuus aivojen toiminnallisessa järjestymisessä, esiintyy arviolta 5-10 prosentilla ikäluokasta. Oppimisvaikeuksien määrittely korostaa, että havaitut vaikeudet oppimisessa eivät ole seurausta yleisestä kehitysvammaisuudesta, todetuista neurologisista sairauksista tai vammoista tai siitä, että lapsi ei ole saanut riittävän hyvää opetusta. Nämä vaikeudet voivat ilmetä jo varhaislapsuudessa esimerkiksi motorisen koordinaation, kielellisen kehityksen tai hahmottamisen ongelmina. Myöhemmin kouluiässä ne tulevat esiin muun muassa vaikeuksina lukemisen, kirjoittamisen tai laskemisen perustaitojen omaksumisessa. Joillakin oppilailla vaikeudet taas ilmenevät toimintatyyliin vaikuttavina ja monissa eri tilanteissa haittaavina tarkkaavaisuuden, toiminnan suunnittelun ja ohjauksen vaikeuksina. Kielelliset vaikeudet Kielellisten erityisvaikeuksien tunnusomaisia piirteitä ovat eriasteiset puheen ja kielen ymmärtämisen ja puhumisen vaikeudet. Vaikeudet voivat painottua esimerkiksi kielen käyttämisen taitoihin. Ilmenemismuodot vaihtelevat yksilöllisesti. Niilo Mäki Instituutti

10 Erityisesti ymmärtämisvaikeuksista saattaa seurata ongelmia sosiaalisissa suhteissa ja arkielämässäkin aikuisena. Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot sekä selkeästi jäsennetty toiminta ja ympäristö ovat usein tarpeen. Jos oppilaalla on kielen erityisvaikeuksia, hänellä on usein muitakin kehityksellisiä häiriöitä. Niistä yleisimpiä ovat motoriikan kehityshäiriöt, tarkkaavuushäiriöt sekä tunne-elämän ja käytöksen häiriöt. Lukemisen vaikeudet Kehityksellinen lukemisvaikeus eli dysleksia tarkoittaa, että oppilaan on vaikea saavuttaa ikätasoaan vastaavaa luku- ja kirjoitustaitoa. Tunnusomaisia ovat vaikeudet sanojen tarkassa ja sujuvassa lukemisessa sekä oikeinkirjoituksessa näitä arvioimalla lukemisvaikeus myös diagnosoidaan. Lukemisvaikeudet tuovat usein ongelmia luetun ymmärtämiseen. Lukutaidon puutteiden takia sanavarasto voi jäädä suppeaksi ja asiasisältöjen oppiminen on vaikeaa. Suomen kielessä lukivaikeus näkyy usein hitaana ja työläänä lukemisena. Lukemisvaikeudet vaikuttavat usein oppilaan koulumotivaatioon ja minäkäsitykseen, mikä saattaa näkyä koulussa alisuoriutumisena ja joskus myös käyttäytymisongelmina tai emotionaalisina ongelmina. Osalla luku- ja kirjoitustaidot ovat vielä peruskoulun päättövaiheessa niin heikot, että ne haittaavat huomattavasti selviämistä jatko-opinnoista ja myös arjen lukutaitoa vaativista tilanteista. Lukivaikeus ja sen mukanaan tuomat seurannaisvaikutukset lisäävät oppimisesta, työelämästä ja yhteiskunnasta syrjäytymisen riskiä. 10 Opettajan vinkkikirja

11 Käytännössä lukemisvaikeuksien kuntoutuksella tähdätään usein kahdentyyppisiin tavoitteisiin: ongelmataitojen suoraan harjoittamiseen sekä kompensoivien taitojen kehittämiseen niin, että vahvoja taitoja hyödynnetään oppimisen tukena. Kompensoivien taitojen kehittäminen on erityisen tärkeää myös ammatillisen koulutuksen vaiheessa. Matematiikan vaikeudet Matemaattisista oppimisvaikeuksista käytetään termiä laskemiskyvyn häiriö. Vaikeuksien pitää olla niin merkittäviä, että ne hankaloittavat opiskelua, ammatin hankintaa, työntekoa ja arkielämää. Matematiikan oppimisvaikeuksia on arviolta 3-7 prosentilla ikäluokasta. Matemaattisissa taidoissa ei ole havaittu sukupuolieroja, mutta käsitykset omasta osaamisesta ja kiinnostuneisuus matematiikkaa kohtaan ovat tytöillä olleet poikia selvästi heikompia. Matemaattiset oppimisvaikeudet eivät ilman erityistoimia katoa tai lievene iän mukana, vaan ne jäävät pysyvästi hankaloittamaan aikuisen arkea ja työntekoa. Matematiikan perustaitojen puutteiden on havaittu aiheuttavan riskiä syrjäytyä koulutuksesta ja työelämästä. Yhtä tapaa tai menetelmää matemaattisten oppimisvaikeuksien kuntoutukseen ei ole olemassa. Eri-ikäisille ja erilaisiin opittaviin asioihin tuntuvat sopivan erilaiset opetusmenetelmät ja lähestymistavat. Tehokkaimmaksi on sisällöstä riippumatta osoittautunut yksilöllinen ohjaus. Lisätietoja matematiikan oppimisvaikeuksista ja ohjausmenetelmistä löytyy osoitteesta Niilo Mäki Instituutti

12 Tarkkaavuuden häiriöt Tarkkaavuushäiriön keskeiset piirteet ovat tarkkaavuuden vaikeudet, jotka alkavat jo ennen kouluikää, sekä poikkeava yliaktiivisuus ja impulsiivisuus. Kyseiset ongelmat voivat liittyä myös muihin lapsuus- ja nuoruusajan häiriöihin (erityisesti mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöihin sekä laaja-alaisiin kehityshäiriöihin), mikä on huomioitava oireiden syytä arvioitaessa. Arviot tarkkaavuushäiriön yleisyydestä vaihtelevat tutkimuksissa käytettyjen diagnostisten kriteerien mukaan. Tavallisimmin arviot ovat 4-10 prosenttia. Tarkkaavuushäiriö on noin kaksi kertaa yleisempää pojilla kuin tytöillä. Hoitamaton tarkkaavuushäiriö lisää psykiatristen häiriöiden ja päihteiden käytön riskiä nuoruusiässä ja aikuisuudessa. Psyykkisistä häiriöistä erityisesti uhmakkuus- ja käytöshäiriötä esiintyy usein nuorilla, joilla on tarkkaavaisuushäiriö. Myös mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt ovat tavallisempia kuin muilla lapsilla tai nuorilla. Vaikeaoireisessa tarkkaavuushäiriössä voidaan muiden tukitoimien rinnalle lisätä lääkitys. Hyvään hoitoon kuuluu yksilöllisesti laadittu hoitosuunnitelma, jossa otetaan huomioon kaikki nuorelle tarjotut ja koulussa käytettävät tukitoimet. Hahmottamisvaikeudet Hahmottamisen vaikeuksilla tarkoitetaan kyvyttömyyttä tulkita ympäristöstä ja omasta kehosta tulevaa tietoa, vaikka itse aistien toiminta on normaalia. Hahmottamisen vaikeudet voivat koskea kaikkia aisteja. Vaikeuksia on hyvin erityyppisiä riippuen siitä, mikä osa aivojen toiminnasta on poikkeavaa. Visuaalinen eli nähdyn hahmottamisvaikeus voi ilmetä esimerkiksi vaikeutena hahmottaa kuvio taustasta, etäisyyksiä ja esineiden sijaintia tai muotoa ja kokoa. 12 Opettajan vinkkikirja

13 Auditiivinen eli kuullun hahmottamisvaikeus ilmenee vaikeutena ymmärtää kuulemaansa, erottaa samantapaisia äänteitä ja painaa mieleen suullisia ohjeita. Sosiaalisten tilanteiden hahmottamisvaikeus vaikeuttaa keskustelua ja sosiaalisten vihjeitten (ilmeet ja eleet) ymmärtämistä. Motoriset vaikeudet Motorisen oppimisen vaikeuksilla (eli kehityksellisillä koordinaatio-häiriöillä) tarkoitetaan huomattavaa vaikeutta oppia motorisia taitoja. Motorisilta taidoiltaan heikoilla nuorilla on hankaluuksia niin liikuntataitojen oppimisessa kuin erilaisissa motoriikkaa vaativissa arjen toiminnoissa. Tyypillistä on, että opitut taidot jäävät ikätovereiden taitoja heikommiksi eivätkä ne yleisty niin, että niitä voisi käyttää uusissa tilanteissa tai uusien taitojen pohjana. Motorisiin ongelmiin liittyy usein myös ongelmia sosiaalisissa taidoissa; nuorella ei ehkä ole ystäviä ja hän saattaa vältellä sosiaalisia tilanteita. Lisää tietoa oppimisvaikeuksista saa Niilo Mäki Instituutin kotisivuilta www. nmi.fi ja Lapin ammattiopiston TOKKA2 -projektissa kehittämästä HOJKS -kortistosta Niilo Mäki Instituutti

14 1.4 Arjen hallinnan pulmat Opiskelijoiden elämäntilanteet voivat olla monimuotoisia erilaisista syistä johtuen. Joukkoon mahtuu enemmän ja vähemmän itsenäisesti asuvia suomalaisnuoria, yksinäisiä maahanmuuttaja- nuoria, jo parisuhteessa eläviä nuoria yhtä lailla kuin kotona vanhempien henkisessä ja taloudellisessa turvassa asuvia nuoria. Osa nuorista kamppailee taloudellisissa vaikeuksissa ja mahdollisesti yrittää käydä työssä opintojen ohella. Opinnot voivat ajanpuutteen ja väsymyksen takia kasautua. Jos ei ole rahaa maksaa tarvittavaa linja-automaksua, voi ohjauspalaveri jäädä käymättä tai rästitentti suorittamatta. Näihin pulmiin löytyy hyvällä tahdolla ratkaisuja ja tukikeinoja. Usein ratkaisut ovat ulkopuolisen aikuisen näkökannalta yksinkertaisia käytännön ratkaisua vaativia. Ainakin kiireisimmät tilanteet voidaan joskus selvittää jopa helposti, kun tarjolla on luotettava aikuinen, jolle oppilas voi kertoa huolensa. Tapaamis- ja tenttiaikatauluja voidaan sovitella, joskus koulu on tarjonnut bussilipun, oman ajan käyttöä ja myös levon sisällyttämistä päivärytmiin voidaan suunnitella jne. (Opettajien oppimispäiväkirjat) 14 Opettajan vinkkikirja

15 1.5 Mielen hyvinvoinnin puutteet ja opiskelu Nuoren kehitykseen liittyvien ilmiöiden ja mielenterveyden häiriöiden erottaminen toisistaan voi olla kasvattajille vaikeaa. Murrosvaiheeseen liittyvät tunnetilojen ja mielialojen vaihtelut kuuluvat normaaliin kehitykseen. Nuorella ei ole elämänkokemusta kuten aikuisella ja siksi käyttäytyminen voi olla ylireagoivaa vastoinkäymisten osuessa kohdalle. Mielenterveyden häiriöihin liittyvät oireet ovat myös usein psyko-fyysisiä (kuten vatsan toiminnan vaivat, päänsärky, niskan ja selän kivut, tuntemukset rintakehällä ja kurkussa), joten terveydenhoidon ammattilaisenkin voi olla haastavaa selvittää syyt oireiden taustalla. Masennus voi ilmetä väsymyksenä, aloitekyvyttömyytenä, kyllästymisenä ja apaattisuutena, keskittymiskyvyttömyytenä, ruokahalun muutoksina ja psykomotorisena kiihtyneisyytenä tai hitautena, nuorilla erityisesti myös aiemmasta poikkeavana ärtyisyytenä, kireytenä ja vihaisuutena. Pojilla masennus näkyy usein enemmän käyttäytymisen kautta, tytöt puhuvat yleensä poikia helpommin masennuksestaan. Normaaliin kehitykseen kuuluvista, tilapäisistä mielialan vaihteluista masennuksen erottaa ehkä selvimmin oireiden pitkäkestoisuudesta. Opettajan positiivinen kannustus on tärkein tekijä opiskelijoiden koulu-uupumuksen ehkäisyssä. Nuoren aggressiivisuudelle voi olla monenlaisia syitä ja se voi myös olla opittu käyttäytymistapa. Joskus vihamielisyys kohdistuu nuoreen itseensä ja hän voi tuoda julki itsetuhoisia ajatuksiaan puheessa tai teoissa. Syömishäiriöt liittyvät nuoren tunne-elämään ja niiden tarkoitus on lohduttaa esimerkiksi yksinäisyyden tunnetta, lievittää stressiä, ahdistusta, vihaa, surua tai turvattomuutta. Syömishäiriö voi ilmetä mm. laihuushäiriönä eli anoreksiana, Niilo Mäki Instituutti

16 ahmimishäiriönä eli bulimiana tai pakkomielteenä terveelliseen ruokaan eli ortoreksiana. Ahdistuneisuushäiriöillä tarkoitetaan pitkäaikaista ja pahenevaa ahdistusta, joka voi ilmetä hetkittäisinä kohtauksina tai olla jatkuvaa. Paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko ja määräkohtainen pelko (kuten eläimiin tai paikkoihin liittyvät pelot) ovat ahdistuneisuushäiriön ilmenemismuotoja. Pakko-oireinen häiriö ilmenee toistuvina pakonomaisina toimintoina kuten asioiden tekeminen tietyssä järjestyksessä, tarkistaminen ja laskeminen. Vaikea pakko-oireilu kuluttaa sekä aikaa että voimia. Myös ahdistuneisuushäiriöihin liittyy usein fyysisiä oireita kuten rintakipua, vatsavaivoja, lihaskipua, hengenahdistusta, huimausta. Silti näitä oireita ei pidä aliarvioida eikä ilman muuta ajatella vain psyykkisinä. Ensinnäkin, myös nuorella voi olla fyysisiä oireita, esimerkiksi takykardiaa eli sydämen rytmihäiriöitä, puhumattakaan lihaskivuista, kuten niska- tai selkäsärkyä. Toiseksi vain on täysin väärin! Riippuvuuden kautta ihminen yrittää hallita omia ahdistavia tunteitaan tai elämäntilannettaan. Sen avulla yritetään karkottaa pahan mielen, ikävän tai tyhjyyden tunnetta. Riippuvuus voi kohdistua mihin tahansa aineeseen tai toimintaan, jonka avulla haetaan välitöntä, nopeaa tyydytystä tai mielihyvää. Päihteiden ohella riippuvuus voi muodostua työhön, valtaan, pelaamiseen, juoksemiseen, seksiin, ostamiseen, internetiin tai uskontoon. Riippuvuus vaikuttaa kehoon, mieleen ja vuorovaikutukseen ja johtaa usein myös tuttavapiirin kaventumiseen. Masennustilat, ahdistushäiriöt ja tarkkaavaisuushäiriöt altistavat päihteiden käytölle. (Törrönen, Hannukkala, Ruuskanen, Korhonen 2013). 16 Opettajan vinkkikirja

17 1.6 Kuinka tunnistat opiskelijan riskit Oppimisvaikeuksien ensivaiheen tunnistamisen ja puheeksi oton välineeksi löytyy tunnistuslista Lukemiseen liittyvien vaikeuksien selvittämiseen voi erityisopettaja, psykologi tai muu menetelmän käyttöön perehtynyt ammattilainen tiedustella Lukivaikeuden seulontamenetelmää Niilo Mäki Instituutista Matematiikan oppimisvaikeuksista ja niiden kanssa työskentelyyn saa lisätietoa Mielen hyvinvoinnin vaikeuksista, masennuksesta kirjoitetaan Suomen Mielenterveysseuran julkaisussa Hyvinvoiva oppilaitos (2013, s.93) seuraavasti: Opettaja huomaa nuoren tilanteen usein ensimmäiseksi. Opiskelijasta tulee huolestua ja hänet tulee ohjata ammattiavun piiriin (oppilaitoksessa opiskelijahuolto), jos nuori on kovin passiivinen ja vetäytyy ikätoverien seurasta tai jos elämänilo on kadonnut ja nuori luopuu itselle aiemmin tärkeistä asioista, kuten harrastuksista. Nuori ei tällöin piittaa terveydestään, on välinpitämätön, hänellä ilmenee opiskeluvaikeuksia, eikä hän huolehdi hygieniastaan tai vaatetuksestaan. Vakavia viestejä aikuisille ovat muun muassa runsaat poissaolot, viiltely, lääkkeiden yliannostus, toistuva humalahakuinen juominen, riskikäyttäytyminen liikenteessä tai riskialtis seksikäyttäytyminen. Opas antaa opettajalle myös yksinkertaisen ohjeen usein vaikealta tuntuvan asian (tässä tapauksessa masennuksen) puheeksi ottamiseen: Olet ollut viime aikoina poissaoleva ja alakuloinen. Voinko auttaa jotenkin? Samoin voi menetellä muunkin huolta aiheuttavan tilanteen havaittuaan. Niilo Mäki Instituutti

18 Tärkeää on, että kun herää huoli oppilaan mielen hyvinvoinnin tilasta, häntä ei jätetä yksin, vaan ohjataan avun piiriin. Motivaatio-ongelmia voidaan myös mitata ja tunnistaa. Motivoimaa -hankkeessa kehitettiin itseohjautuvuuden ja optimismin perusteella mittari. Siinä yhdistettiin kysymyksiä sisäisistä ja ulkoisista syistä opiskelemisesta (oppiminen ja arvosanat) ja optimismista, suunnittelusta ja aktiivisuudesta haasteiden ratkaisussa. 15 monivalintakysymyksen mittari löysi 15 % riskirajalla vähän yli puolet opiskelijoista, joille tulee pienempiä tai suurempia vaikeuksia saada opinnot tavoiteajassa suoritettua (Määttä, S., Kiiveri, L. ja Kairaluoma, L. toim ) 18 Opettajan vinkkikirja

19 2. ÄLÄ LUOVUTA Kuinka tuet opiskelijaa riskeissään? 2.1 Motivaatioteoriasta tukea opiskeluun Peruslähtökohtana motivoivassa tuessa on se, että jos ymmärrämme, mitä ihminen yleensä haluaa kokea (motivaatioteoriat), ja mitä nuori haluaa saavuttaa (kehitystehtävät), voimme yrittää muuttaa ympäristöä (koulua) vastaamaan näihin tarpeisiin. Nuori hakeutuu ympäristöihin joissa motivoituu ja tämä ympäristö voi olla myös koulu! Niilo Mäki Instituutti

20 Motivaatio itseohjautuvuutena Itsemääräämisteorian mukaan ihminen haluaa kokea seuraavia asioita: yhteenkuuluvuutta, pätevyyttä (kompetenssia) ja itsenäisyyttä (autonomiaa). Yhteenkuuluvuus tarkoittaa sitä, että ihmisellä on tarve ja halu kuulua ryhmään, tulla hyväksytyksi ja kokea olevansa arvostettu. Pätevyys tarkoittaa, että pystymme vastaamaan haasteisiin ja osaamme tehdä asioita, joita meiltä vaaditaan tai joita haluamme tehdä. Itsenäisyys on sekä ihmisen kyky että muiden antama tila tehdä omia päätöksiä ja päättää elämänsä suunnasta. Nuoruusiässä näiden kolmen tekijän rinnalle nousee merkityksellisyyden kokemus. Silloin nuorella on kokemus siitä, että itsellä on merkitystä muille, hän kokee itsensä kunnioitetuksi ja voivansa antaa myös jotain ympäristölleen. Heikko motivaatio negatiivisten kokemusten seurauksena Heikosti motivoituneiden opiskelijoiden negatiivinen kierre on seuraavanlainen: opiskelu on ollut vaikeaa, ja nuoret kokevat olevansa muita heikompia oppijoita. He alkavat odottaa jo etukäteen opiskeluun liittyvän toiminnan epäonnistumista. Tästä johtuen tavoitteet ovat alhaalla tai tavoitteita ei aseteta, eikä tekemisiä suunnitella pitkäjänteisesti. Opiskelutoimintaa leimaa passiivisuus ja opintoasioihin liittymätön puuhastelu. Väistämättä opiskelumenestys jää vaatimattomaksi. Epäonnistumisista syytetään omaa tyhmyyttä. 20 Opettajan vinkkikirja

21 2.2 Tehostetun motivoinnin interventiomalli Niilo Mäki Instituutti, Jyväskylän yliopiston erillislaitos, on vuosina toteuttanut opetushallituksen rahoittamana läpäisyyn liittyen hankkeet Motivoimaa ja Polkuja I ja II. Hankkeissa on motivaatiota mittaavaan kyselyyn vastannut n opiskelijaa ja hankkeisiin sisältyviin motivoivan tuen interventiojaksoihin on osallistunut yhteensä n. 70 nuorta. Tulokset ovat erittäin lupaavia, joten mallia voi hyvin mielin jakaa ja suositella kasvatusalan ammattilaisille, opettajille ja oppilashuollon henkilöstölle. Motivaation perusulottuvuuksia tukeva sosiaalinen ympäristö Mallissa opiskelijoille luotiin kouluun motivaatioteorioihin perustuva positiivinen sosiaalinen ympäristö. Halusimme tuottaa nuorille ryhmän, jossa heidät hyväksytään, jossa heitä arvostetaan ja kuunnellaan. He saivat ryhmässä kohdata sellaisia haasteita, joista selviävät, ja joissa he kokevat onnistuneensa oman yrittämisensä ansiosta. Opiskelijalle oppimisympäristön kokemukset yhteenkuuluvuudesta, pätevyydestä, itsenäisyydestä ja merkityksellisyydestä ovat ratkaisevan tärkeitä opiskelumotivaation ja opintoihin kiinnittymisen kannalta. Nämä tekijät huomioitiin opiskelijan kohtaamisessa, opettamisessa ja ylipäätään pedagogisissa ratkaisuissa. Opiskelijaa arvostava, kuunteleva ja opiskelijan mukaanottava oppimisympäristö koukuttaa sitoutumaan opintoihin. Opiskelijan on myös saatava kokemus pätevyydestä - osata oppitunnilla vaadittavia asioita ja saada osaamisestaan myönteistä, välitöntä palautetta sekä oppia uutta. Niilo Mäki Instituutti

22 Negatiivisen kehän purkaminen Negatiivisen kehän katkaisemiseen pureuduttiin tuottamalla opiskelijoille kokemuksia onnistumisesta ja positiivisia selityksiä heidän toimintansa tuloksista. Onnistumisen kokemuksia lisättiin esimerkiksi auttamalla nuorta opiskelussa tai tehtävissä alkuun. Heitä tuettiin tavoitteiden asettelussa niin, että tavoitteet ovat sopivan kokoisia ja vastaavat opiskelijan sen hetkisiä kykyjä. Onnistumisten myötä pätevyyden tunne ja myönteinen käsitys itsestä oppijana vahvistuu. Mitä luultavimmin tehtävien välttely ja epäonnistumisen ennakointi heikkenee jossain vaiheessa. Nuoria autettiin myös tulkitsemaan omaa toimintaansa positiivisesti. Positiivisiin tulkintoihin voidaan vaikuttaa antamalla positiivista palautetta, osoittamalla vahvuuksia ja harjoittelemalla omien vahvuuksien löytämistä. Positiivisen palautteen voimasta nuorella kasvaa usko omaan tekemiseen ja pärjäämiseen opinnoissaan. 22 Opettajan vinkkikirja

23 Esimerkki tehostetun motivoinnin tuen interventiomallista: Motivaation tuki -kurssi kokoontui viikoittain, ATTO -ainejakson ajan vapaavalintaisten kurssien ajalla. Osallistumisesta sai yhden opintoviikon suorituksen. Ryhmä oli hyvin heterogeeninen ja siinä oli opiskelijoita monesta eri luokasta. Opiskelijoilta edellytettiin ryhmään pääsemiseksi joitakin rästejä tai puutteita opinnoissa. Ryhmää ohjasi kaksi opettajaa. Jokaisella kokoontumiskerralla alussa oli joku työelämän vierailija kertomassa oman alansa asioista nuorille. Välillä nautimme koulun tarjoamasta välipalasta sekä toistemme seurasta. Päivän kahdella viimeisellä tunnilla kukin paneutui omiin huolenaiheisiinsa. Kurssin alussa käytiin läpi yhteiset tavoitteet ja esiteltiin opiskelijoille kurssin runko ja mitä heiltä osallistujina edellytetään. Opiskelijoiden piti miettiä laaditun huolikyselyn perusteella, mitkä asiat heitä tässä elämänvaiheessa eniten huolettavat. Lisäksi he miettivät, minkälaisia tukitoimia ovat aikaisemmassa koulunkäynnissään kohdanneet, mistä ovat saaneet eniten apua ja mitä toivoisivat jatkossa saavansa. Sen jälkeen jokainen laati itselleen kurssin ajaksi henkilökohtaisen tavoitteen ja mietti keinot, joilla siihen pääsee. Opiskeluryhmien muodostuminen tapahtui nuorten omien tarpeiden mukaan luonnostaan, kun samojen ongelmien parissa painiskelevat ratkoivat tehtäviään yhdessä. Ohjaajat auttoivat tarpeen mukaan, ja opiskelutekniikkoja harjoiteltiin ryhmissä tai kaikki yhdessä, kun tilanne sitä edellytti. Kurssin viimeisellä kerralla haastateltiin opiskelijat kahden kesken henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisesta. Opiskelijat olivat hyvin tyytyväisiä edistymiseensä, arviot onnistumisista liikkuivat 2-3 välillä, asteikon ollessa 1-3. Palautteessa kiiteltiin erityisesti asiantuntijavierailijoilta saatuja tietoja sekä sitä, että sai tehdä rästitehtäviä ja että siihen sai apua tarvitessaan. Lainauksia palautteesta: Helpotti paljon opiskeluani. Sain arkeeni järjestyksen kurssin avulla. ja Oli mukava lukea kokeisiin hyvässä ilmapiirissä. Niilo Mäki Instituutti

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yhdessä hankkeen tavoitteet Porvoon Ammattiopistossa Läpäisyn tehostaminen

Lisätiedot

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa Aineenopettajat Ryhmänohjaajat Terveydenhoitajat Kuraattori Opintoohjaajat Erityisopettaja Rehtori Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa ROtuokiot Tutorit 2011

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

KYLLÄ MÄ SEN AMMATIN HALUAISIN

KYLLÄ MÄ SEN AMMATIN HALUAISIN KYLLÄ MÄ SEN AMMATIN HALUAISIN Erityistä tukea tarvitsevien nuorten koulutuspolut Anna-Leena Klemetti-Falenius, lehtori Marjaana Salmi, erityisopettaja Seurakuntaopisto Tuurilla vai tutkinnolla Koulutuksen

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishanke 2013-2014 Etäkoulu Kulkuri, Turun normaalikoulu ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Opintojen edistäminen VAMK tiedote 24.1.2010 Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n hallitusvastaavan Hannu Jaakkolan artikkelista Korkeakoulujen on varmistettava,

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistarttikokeilun päätösseminaari 12.-13.4.2010 Jyväskylä Kirsti Kupiainen Säädökset ja määräykset

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

WILMA - sähköinen tallennus erilaisen oppijan lukioaikaisten tukitoimenpiteiden ja ylioppilastutkintolautakunnalle tehtävien lukihakemusten apuna

WILMA - sähköinen tallennus erilaisen oppijan lukioaikaisten tukitoimenpiteiden ja ylioppilastutkintolautakunnalle tehtävien lukihakemusten apuna 24.2.2012 Käytännön aputoimet erilaisen oppijan arjessa 2009-2011 WILMA - sähköinen tallennus erilaisen oppijan lukioaikaisten tukitoimenpiteiden ja ylioppilastutkintolautakunnalle tehtävien lukihakemusten

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela Oppilaanohjaus ja romanioppilaat Helena Korpela Taustatutkimusta, Romanipoliittinen ohjelma o Erityisluokka elämänkulussa. Selvitys peruskoulussa erityisluokalla opiskelleiden vammaisten, romaniväestöön

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa

Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa tavoitteena on luoda optimaaliset edellytykset akateemiselle opiskelulle ja siinä tapahtuvalle oppimiselle sekä tukea myös muilla tavoin opiskelijoiden

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Mari Korhonen Turun kristillinen opisto Mistä lähdettiin liikkeelle Valmis hanke Keskeyttäneiden kartoitus ja syiden läpi käyminen Luodaan

Lisätiedot

SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI

SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI Christine Välivaara SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI SISUKAS-projektin päämäärät, toimenpiteet ja tulokset Tavoitteena parantaa perheisiin sijoitettujen, 7-11-v. lasten koulumenestystä

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos KESU 2011-2016 / OKM-OPH TUSO Koulutuksen ja

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Nuorisotakuu 1.1.2013 alkaen

Nuorisotakuu 1.1.2013 alkaen Nuorisotakuu 1.1.2013 alkaen Tämän koonnoksen on tarkoitus selventää, miltä nuorisotakuu tulee näyttäytymään sekä nuorten että nuorten kanssa työskentelevien toimijoiden näkökulmasta. Tässä koonnoksessa

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014 ITSETUNTO JA PÄIHDE Jukka Oksanen 2014 Mitä päihteestä haetaan? Mukana tekemisen kokemusta. Seurustelun helpottumista. Mielihyväkokemusta. Tajunnan laajentamisen kokemusta. Psyykkisten olojen helpottumista.

Lisätiedot

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma No. Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma KT Jukka Lerkkanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Julkaistu 10.01.2005 Lerkkanen, Jukka Jyväskylä ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelma

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Ammattiin soveltuvuus testataan Opiskelukuntoisuus selvitetään (vankila) Oppimisvaikeudet selvitetään (esim. lukiseula) Sitoutuminen arvioidaan (esim. Kerava)

Lisätiedot

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opintopsykologitoiminta ja opiskeluprosessin tukeminen Opiskelijatuutorikoulutus Opintopsykologi Jane Paakkolanvaara (slaidit: opintopsykologit Sara Miihkinen

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot