Hannele Friman, Sami Määttä, Elisa Salmi TOIMIVIA TAPOJA. motivaation ylläpitoon. Opettajan vinkkikirja

Transkriptio

1 Hannele Friman, Sami Määttä, Elisa Salmi TOIMIVIA TAPOJA motivaation ylläpitoon Opettajan vinkkikirja

2 TOIMIVIA TAPOJA motivaation ylläpitoon Opettajan vinkkikirja

3 Sisältö JOHDANTO KUINKA NIIN JA MIKSI MOTIVOIDA? Keskeyttämisen ja koulutuksellisen syrjäytymisen ehkäisy Kynnyskysymys on kasvattajan asenne ja ihmiskäsitys Oppimisvaikeudet motivaatiota vähentävinä tekijöinä Arjen hallinnan pulmat Mielen hyvinvoinnin puutteet ja opiskelu Kuinka tunnistat opiskelijan riskit ÄLÄ LUOVUTA Kuinka tuet opiskelijaa riskeissään? Motivaatioteoriasta tukea opiskeluun Tehostetun motivoinnin interventiomalli Opetus- ja oppilashuoltohenkilöstön kokemuksia toimivista ratkaisuista TÄHDELLISTÄ AJATELTAVAA, TÄRKEÄÄ TUUMATTAVAA HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ JA MUUTA LUETTAVAA...38 Niilo Mäki Instituutti

4 JOHDANTO Tämä Opettajan vinkkikirja on koottu Niilo Mäki Instituutissa vuosina toteutetun Motivoimaa -hankkeen pohjalta. Hankkeen rahoitti Euroopan sosiaalirahasto ja sitä hallinnoi Opetushallitus. Hankkeessa tutkittiin motivaatio -teorioiden pohjalta toisen asteen opiskelijoiden keskeyttämisriskien tunnistamista ja kehitettiin opiskelijoihin suoraan kohdistuva interventiomalli keskeyttämisen ehkäisemiseksi. Hankkeeseen sisältyi myös toisen asteen opetus- ja oppilashuoltohenkilöstön koulutusta. Koulutuksissa perehdyttiin motivaation itsemääräämisteorian mukaisesti motivaation keskeisten osa-alueiden, itsenäisyyden eli autonomian, pätevyyden eli kompetenssin, ja yhteenkuuluvuuden sekä merkityksellisyyden kokemuksen toteutumiseen opiskelijoiden arjessa. Opettajat tekivät oppimistehtäviä, joissa he tarkastelivat mainittujen osa-alueiden toteutumiseksi käyttämiään menetelmiä sekä toivat esiin mahdollisia kehittämiskohteita. Toimintaa on jatkettu ja edelleen kehitetty Niilo Mäki Instituutin hallinnoimaissa ja Opetushallituksen rahoittamissa Polkuja I, II ja III -hankkeissa. Tämän vinkkikirjan tarkoitus on selvittää lyhyesti motivaatiota heikentäviä tekijöitä, valaista motivaation rakentumista tukevia osatekijöitä ja jakaa opetus- ja opiskelijahuoltohenkilöstön käytännössä testaamia, hyviksi havaitsemia Toimivia tapoja motivaation ylläpitoon ja negatiivisen keskeyttämisen ehkäisemiseen. 4 Opettajan vinkkikirja

5 1. KUINKA NIIN JA MIKSI MOTIVOIDA? 1.1 Keskeyttämisen ja koulutuksellisen syrjäytymisen ehkäisy Opintojen keskeyttäminen ja erityisesti ns. negatiivinen keskeyttäminen, jolloin nuorella ei ole tiedossa seuraavaa aktiviteettia, nähdään riskinä alkavaan syrjäytymiseen, ulkopuoliseksi joutumiseen. Lehtiarkisto/Haasteet2006/Haaste42006/ Syrjäytymisen nähdään aiheuttavan yksilölle elämän laadun huononemista ja yhteiskunnalle taloudellisia menetyksiä ja turvattomuutta. Maamme hallitus vastaa haasteeseen Nuorisotakuun muodossa ja Opetushallitus on asettanut Läpäisyn tehostamisohjelman määrälliset tavoitteet: Ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden osuus on 7 % vuonna Tällä hetkellä keskeyttämisprosentti on noin 10 %. Vuonna 2011 aloittavista opiskelijoista 65 % suorittaa tutkinnon sen laajuutta vastaavassa ajassa tai nopeammin (vuonna 2004 aloittaneista tutkinnon suoritti kolmessa vuodessa tai nopeammin 58 %). Neljässä vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus on 75 % (2004 aloittaneista tutkinnon suoritti 66 %) ja viidessä vuodessa 80 % (vastaava luku 2004 oli 70 %). Nuorisotakuu Nuorisotakuu, hallituksen kärkihanke, astui voimaan vuoden vaihtuessa Nuorisotakuun tarkoitus on varmistaa, että nuoret löytävät polun koulutukseen ja työhön ja pääsevät siten osalliseksi yhteiskuntaan. Tavoitteena on, että kaikille nuorille luodaan realistiset mahdollisuudet suorittaa perusasteen jälkeinen tutkinto ja työllistyä. Samalla kiinnitetään huomiota siihen, että nuoret eivät ajaudu liian pitkään jaksoon ilman minkäänlaista aktiivista toimintaa. Niilo Mäki Instituutti

6 Yhteistyötä tarvitaan Viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja nuorten yhteisvastuu on välttämätöntä yhteiskuntatakuun täydelle onnistumiselle. Suomen nuorisotakuu tulee perustumaan Public-Private-People-Partnership -malliin, jossa nuoret ovat itse aktiivisia toimijoita ja oman tulevaisuutensa tekijöitä. Tarvitsemme koko yhteiskunnan yhteistä tahtotilaa ja talkoohenkeä! Koulutustakuu tarkoittaa sitä, että koulutuspaikka taataan jokaiselle juuri peruskoulun päättäneelle lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Tavoitteena on, että kaikille nuorille luodaan realistiset mahdollisuudet suorittaa perusasteen jälkeinen tutkinto ja työllistyä. Samalla kiinnitetään huomiota siihen, että nuoret eivät jää liian pitkäksi aikaa koulutuksen ja työn ulkopuolelle, koska tällöin syrjäytymisriski kasvaa. Nuorisotakuusen sisältyvä koulutustakuu toimii seuraavasti: Hallitus lupasi lisätä opiskelupaikkoja ammatilliseen koulutukseen alkaen 1200 ja vielä alkaen 500 paikkaa. Tällä helpotetaan nuorten siirtymistä toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ja vähennetään koulutuksen ulkopuolelle jäävien määrää. Toisaalta kuitenkin esimerkiksi Keski- Suomen alueelta vähennetään noin 400 aloituspaikkaa vuoteen 2016 mennessä (toim. huom.). Nuorisotakuun toteuttamiseksi uudistetaan myös ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinta. Uudistuksen jälkeen perusasteen päättäneet ja ilman toisen asteen tutkintoa olevat voidaan valita ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa. Uudistettu lainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2013 alusta ja sitä käytetään ensi kerran syksyn 2013 yhteishaussa. Samassa yhteydessä pilotoidaan Oppijan verkkopalveluhankkeessa uudistettua sähköistä hakujärjestelmää. 6 Opettajan vinkkikirja

7 Oppilaanohjauksesta vastuu kunnille Perusopetuksen oppilaanohjaus päättyy perusopetuksen jälkeen. Tavoitteena on, että kunnille säädetään vastuu perusopetuksen päättävien ohjauksesta. Maahanmuuttajanuorille lisää kielikoulutusta Maahanmuuttajanuorten kohdalla hakematta jättäneiden, valitsematta jääneiden ja keskeyttäneiden osuus on suurempi kuin koko väestössä. Tilanne on erityisen haasteellinen nuorilla, jotka ovat tulleet Suomeen perusopetuksen loppuvaiheessa. Maahanmuuttajille suunnattua kielikoulutusta lisätään kansanopistoissa ja kansalaisopistoissa, jotta he voisivat parantaa opiskeluvalmiuksiaan ja kielitaitoaan. Jo vuoden 2012 talousarviossa oli 2 miljoonan euron määräraha jaettavaksi kansanopistoissa ja kansalaisopistoissa maahanmuuttajanuorten koulutukseen. Nuorten opiskelumaksuja kompensoidaan Opetushallituksen myöntämillä opintoseteliavustuksilla. Syksyn 2012 kokemusten perusteella täsmennetään vuoden 2013 alusta alkavia uusia koulutuksia. Oppisopimuskoulutuksen työnantajakorvauksiin korotuksia Opetus- ja kulttuuriministeriö kehittää oppisopimuskoulutusta niin, että se nykyistä paremmin soveltuu myös nuorten koulutusmuodoksi. Oppisopimus oikein tuettuna voi avata mahdollisuuksia niille nuorille, jotka ovat jo perusasteen jälkeen orientoituneita työelämään. ( Vuonna 2004 voimaan tullut yhdenvertaisuuslaki velvoittaa koulutuksen järjestäjän tai työnantajan ryhtymään kohtuullisiin toimiin opiskelijan tai työntekijän selviytymiseksi. Lain tarkoitus on edistää elinikäistä oppimista ja työurien pidentämistä (4 ). Niilo Mäki Instituutti

8 1.2 Kynnyskysymys on kasvattajan asenne ja ihmiskäsitys Edellisessä nuoriso- ja koulutustakuuta käsittelevässä kappaleessa läpäisyn tehostamisen lähtökohtana on ainakin päällisin puolin yhteiskunnalliset, taloudelliset ja sosiaaliset vaikuttimet, jotka voidaan nähdä nuorta välineellistävänä: nuori on tuote, jolle annetaan takuu, jotta siihen ei tule oikosulkua, jotta se ei aiheuta huolta ja murhetta ympäristölleen, jotta se toimii tehokkaana tuotannon rattaana osaltaan bruttokansantuotetta kasvattaen, mieluummin kuin sosiaali- ja terveysmenoja lisäten. Hänen tulee siirtyä mahdollisimman nopeasti koulunpenkiltä työelämään, tehdä pitkä ja tuottelias ura, kasvattaa siinä välissä uutta sukupolvea, ja uupumatta lopulta kaatua työnsä ääreen niin, että ei eläkemenoillaan rasittaisi kansantaloutta. Raadollisesti ajatellen on näin. Edellä mainitun kaltainen asennoituminen, koulun toiminta ja rakenteet voivat tarkoittamatta jopa syrjäyttää. Vaan että emme vallan kyynistyisi, kysytään tässä kappaleessa isoista isoin kysymys: Mikä on elämän tarkoitus? Vastauksen aineksia mainittuun kysymykseen saa vaikkapa Simo Skinnarin kirjasta Pedagoginen rakkaus, jossa hän kirjoittaa (s. 26): Lähtökohtana on asennoituminen: rakkauden kokeminen tärkeäksi, ehkä kasvatuksen tärkeimmäksi asiaksi. Pedagoginen rakkaus kutsuu meitä tielle. Kyse on läpi elämän kulkevasta itsekasvatuksen tiestä. Haluaako opettaja kaataa sisään informaatiota uskoen voivansa muotoilla tiedon muruista oman mallinsa mukaisen kunnon kansalaisen, vai kysyä oppilaaltaan Kuinka voin auttaa sinua kasvamaan siksi, joka todella olet?, olla mukana kutsumassa esiin ihmisyyden ydintä? Skinnarin ja hänen lähteidensä mukaan viimeksi mainitun ihmiskäsityksen kautta sekä opettaja että oppilas löytävät mielekkyyden toiminnalleen ja elämälleen, tietää miksi, ja löytää keinot miten. 8 Opettajan vinkkikirja

9 Arkikielellä saman asian voi ilmaista, kuten muuan opettaja toteaa: Ne (erilaiset menetelmät) menettävät kuitenkin merkityksensä, jos itse emme kohtaa opiskelijoita yhtä motivoivasti: tarjoten heille tunnetta yhteenkuuluvuudesta, pätevyydestä ja itsenäisyydestä. Seuraavassa kuvataan lyhyesti oppimisvaikeuksia ja muita oppimisen esteitä. Vinkkikirjan toisessa kappaleessa luodaan lyhyt katsaus motivaatioteoriaan ja jaetaan käytännössä jo koeteltuja motivoivia menetelmiä ja vastauksia kysymykseen miten? 1.3 Oppimisvaikeudet motivaatiota vähentävinä tekijöinä Oppimisvaikeuksissa on kysymys ongelmasta, joka koskettaa laajaa osaa väestöstä, ja on myös yksilöön kohdistuvilta vaikutuksiltaan mittava. Oppimisvaikeuksia, joiden taustalla ajatellaan olevan kehityksellinen poikkeavuus aivojen toiminnallisessa järjestymisessä, esiintyy arviolta 5-10 prosentilla ikäluokasta. Oppimisvaikeuksien määrittely korostaa, että havaitut vaikeudet oppimisessa eivät ole seurausta yleisestä kehitysvammaisuudesta, todetuista neurologisista sairauksista tai vammoista tai siitä, että lapsi ei ole saanut riittävän hyvää opetusta. Nämä vaikeudet voivat ilmetä jo varhaislapsuudessa esimerkiksi motorisen koordinaation, kielellisen kehityksen tai hahmottamisen ongelmina. Myöhemmin kouluiässä ne tulevat esiin muun muassa vaikeuksina lukemisen, kirjoittamisen tai laskemisen perustaitojen omaksumisessa. Joillakin oppilailla vaikeudet taas ilmenevät toimintatyyliin vaikuttavina ja monissa eri tilanteissa haittaavina tarkkaavaisuuden, toiminnan suunnittelun ja ohjauksen vaikeuksina. Kielelliset vaikeudet Kielellisten erityisvaikeuksien tunnusomaisia piirteitä ovat eriasteiset puheen ja kielen ymmärtämisen ja puhumisen vaikeudet. Vaikeudet voivat painottua esimerkiksi kielen käyttämisen taitoihin. Ilmenemismuodot vaihtelevat yksilöllisesti. Niilo Mäki Instituutti

10 Erityisesti ymmärtämisvaikeuksista saattaa seurata ongelmia sosiaalisissa suhteissa ja arkielämässäkin aikuisena. Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot sekä selkeästi jäsennetty toiminta ja ympäristö ovat usein tarpeen. Jos oppilaalla on kielen erityisvaikeuksia, hänellä on usein muitakin kehityksellisiä häiriöitä. Niistä yleisimpiä ovat motoriikan kehityshäiriöt, tarkkaavuushäiriöt sekä tunne-elämän ja käytöksen häiriöt. Lukemisen vaikeudet Kehityksellinen lukemisvaikeus eli dysleksia tarkoittaa, että oppilaan on vaikea saavuttaa ikätasoaan vastaavaa luku- ja kirjoitustaitoa. Tunnusomaisia ovat vaikeudet sanojen tarkassa ja sujuvassa lukemisessa sekä oikeinkirjoituksessa näitä arvioimalla lukemisvaikeus myös diagnosoidaan. Lukemisvaikeudet tuovat usein ongelmia luetun ymmärtämiseen. Lukutaidon puutteiden takia sanavarasto voi jäädä suppeaksi ja asiasisältöjen oppiminen on vaikeaa. Suomen kielessä lukivaikeus näkyy usein hitaana ja työläänä lukemisena. Lukemisvaikeudet vaikuttavat usein oppilaan koulumotivaatioon ja minäkäsitykseen, mikä saattaa näkyä koulussa alisuoriutumisena ja joskus myös käyttäytymisongelmina tai emotionaalisina ongelmina. Osalla luku- ja kirjoitustaidot ovat vielä peruskoulun päättövaiheessa niin heikot, että ne haittaavat huomattavasti selviämistä jatko-opinnoista ja myös arjen lukutaitoa vaativista tilanteista. Lukivaikeus ja sen mukanaan tuomat seurannaisvaikutukset lisäävät oppimisesta, työelämästä ja yhteiskunnasta syrjäytymisen riskiä. 10 Opettajan vinkkikirja

11 Käytännössä lukemisvaikeuksien kuntoutuksella tähdätään usein kahdentyyppisiin tavoitteisiin: ongelmataitojen suoraan harjoittamiseen sekä kompensoivien taitojen kehittämiseen niin, että vahvoja taitoja hyödynnetään oppimisen tukena. Kompensoivien taitojen kehittäminen on erityisen tärkeää myös ammatillisen koulutuksen vaiheessa. Matematiikan vaikeudet Matemaattisista oppimisvaikeuksista käytetään termiä laskemiskyvyn häiriö. Vaikeuksien pitää olla niin merkittäviä, että ne hankaloittavat opiskelua, ammatin hankintaa, työntekoa ja arkielämää. Matematiikan oppimisvaikeuksia on arviolta 3-7 prosentilla ikäluokasta. Matemaattisissa taidoissa ei ole havaittu sukupuolieroja, mutta käsitykset omasta osaamisesta ja kiinnostuneisuus matematiikkaa kohtaan ovat tytöillä olleet poikia selvästi heikompia. Matemaattiset oppimisvaikeudet eivät ilman erityistoimia katoa tai lievene iän mukana, vaan ne jäävät pysyvästi hankaloittamaan aikuisen arkea ja työntekoa. Matematiikan perustaitojen puutteiden on havaittu aiheuttavan riskiä syrjäytyä koulutuksesta ja työelämästä. Yhtä tapaa tai menetelmää matemaattisten oppimisvaikeuksien kuntoutukseen ei ole olemassa. Eri-ikäisille ja erilaisiin opittaviin asioihin tuntuvat sopivan erilaiset opetusmenetelmät ja lähestymistavat. Tehokkaimmaksi on sisällöstä riippumatta osoittautunut yksilöllinen ohjaus. Lisätietoja matematiikan oppimisvaikeuksista ja ohjausmenetelmistä löytyy osoitteesta Niilo Mäki Instituutti

12 Tarkkaavuuden häiriöt Tarkkaavuushäiriön keskeiset piirteet ovat tarkkaavuuden vaikeudet, jotka alkavat jo ennen kouluikää, sekä poikkeava yliaktiivisuus ja impulsiivisuus. Kyseiset ongelmat voivat liittyä myös muihin lapsuus- ja nuoruusajan häiriöihin (erityisesti mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöihin sekä laaja-alaisiin kehityshäiriöihin), mikä on huomioitava oireiden syytä arvioitaessa. Arviot tarkkaavuushäiriön yleisyydestä vaihtelevat tutkimuksissa käytettyjen diagnostisten kriteerien mukaan. Tavallisimmin arviot ovat 4-10 prosenttia. Tarkkaavuushäiriö on noin kaksi kertaa yleisempää pojilla kuin tytöillä. Hoitamaton tarkkaavuushäiriö lisää psykiatristen häiriöiden ja päihteiden käytön riskiä nuoruusiässä ja aikuisuudessa. Psyykkisistä häiriöistä erityisesti uhmakkuus- ja käytöshäiriötä esiintyy usein nuorilla, joilla on tarkkaavaisuushäiriö. Myös mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt ovat tavallisempia kuin muilla lapsilla tai nuorilla. Vaikeaoireisessa tarkkaavuushäiriössä voidaan muiden tukitoimien rinnalle lisätä lääkitys. Hyvään hoitoon kuuluu yksilöllisesti laadittu hoitosuunnitelma, jossa otetaan huomioon kaikki nuorelle tarjotut ja koulussa käytettävät tukitoimet. Hahmottamisvaikeudet Hahmottamisen vaikeuksilla tarkoitetaan kyvyttömyyttä tulkita ympäristöstä ja omasta kehosta tulevaa tietoa, vaikka itse aistien toiminta on normaalia. Hahmottamisen vaikeudet voivat koskea kaikkia aisteja. Vaikeuksia on hyvin erityyppisiä riippuen siitä, mikä osa aivojen toiminnasta on poikkeavaa. Visuaalinen eli nähdyn hahmottamisvaikeus voi ilmetä esimerkiksi vaikeutena hahmottaa kuvio taustasta, etäisyyksiä ja esineiden sijaintia tai muotoa ja kokoa. 12 Opettajan vinkkikirja

13 Auditiivinen eli kuullun hahmottamisvaikeus ilmenee vaikeutena ymmärtää kuulemaansa, erottaa samantapaisia äänteitä ja painaa mieleen suullisia ohjeita. Sosiaalisten tilanteiden hahmottamisvaikeus vaikeuttaa keskustelua ja sosiaalisten vihjeitten (ilmeet ja eleet) ymmärtämistä. Motoriset vaikeudet Motorisen oppimisen vaikeuksilla (eli kehityksellisillä koordinaatio-häiriöillä) tarkoitetaan huomattavaa vaikeutta oppia motorisia taitoja. Motorisilta taidoiltaan heikoilla nuorilla on hankaluuksia niin liikuntataitojen oppimisessa kuin erilaisissa motoriikkaa vaativissa arjen toiminnoissa. Tyypillistä on, että opitut taidot jäävät ikätovereiden taitoja heikommiksi eivätkä ne yleisty niin, että niitä voisi käyttää uusissa tilanteissa tai uusien taitojen pohjana. Motorisiin ongelmiin liittyy usein myös ongelmia sosiaalisissa taidoissa; nuorella ei ehkä ole ystäviä ja hän saattaa vältellä sosiaalisia tilanteita. Lisää tietoa oppimisvaikeuksista saa Niilo Mäki Instituutin kotisivuilta www. nmi.fi ja Lapin ammattiopiston TOKKA2 -projektissa kehittämästä HOJKS -kortistosta Niilo Mäki Instituutti

14 1.4 Arjen hallinnan pulmat Opiskelijoiden elämäntilanteet voivat olla monimuotoisia erilaisista syistä johtuen. Joukkoon mahtuu enemmän ja vähemmän itsenäisesti asuvia suomalaisnuoria, yksinäisiä maahanmuuttaja- nuoria, jo parisuhteessa eläviä nuoria yhtä lailla kuin kotona vanhempien henkisessä ja taloudellisessa turvassa asuvia nuoria. Osa nuorista kamppailee taloudellisissa vaikeuksissa ja mahdollisesti yrittää käydä työssä opintojen ohella. Opinnot voivat ajanpuutteen ja väsymyksen takia kasautua. Jos ei ole rahaa maksaa tarvittavaa linja-automaksua, voi ohjauspalaveri jäädä käymättä tai rästitentti suorittamatta. Näihin pulmiin löytyy hyvällä tahdolla ratkaisuja ja tukikeinoja. Usein ratkaisut ovat ulkopuolisen aikuisen näkökannalta yksinkertaisia käytännön ratkaisua vaativia. Ainakin kiireisimmät tilanteet voidaan joskus selvittää jopa helposti, kun tarjolla on luotettava aikuinen, jolle oppilas voi kertoa huolensa. Tapaamis- ja tenttiaikatauluja voidaan sovitella, joskus koulu on tarjonnut bussilipun, oman ajan käyttöä ja myös levon sisällyttämistä päivärytmiin voidaan suunnitella jne. (Opettajien oppimispäiväkirjat) 14 Opettajan vinkkikirja

15 1.5 Mielen hyvinvoinnin puutteet ja opiskelu Nuoren kehitykseen liittyvien ilmiöiden ja mielenterveyden häiriöiden erottaminen toisistaan voi olla kasvattajille vaikeaa. Murrosvaiheeseen liittyvät tunnetilojen ja mielialojen vaihtelut kuuluvat normaaliin kehitykseen. Nuorella ei ole elämänkokemusta kuten aikuisella ja siksi käyttäytyminen voi olla ylireagoivaa vastoinkäymisten osuessa kohdalle. Mielenterveyden häiriöihin liittyvät oireet ovat myös usein psyko-fyysisiä (kuten vatsan toiminnan vaivat, päänsärky, niskan ja selän kivut, tuntemukset rintakehällä ja kurkussa), joten terveydenhoidon ammattilaisenkin voi olla haastavaa selvittää syyt oireiden taustalla. Masennus voi ilmetä väsymyksenä, aloitekyvyttömyytenä, kyllästymisenä ja apaattisuutena, keskittymiskyvyttömyytenä, ruokahalun muutoksina ja psykomotorisena kiihtyneisyytenä tai hitautena, nuorilla erityisesti myös aiemmasta poikkeavana ärtyisyytenä, kireytenä ja vihaisuutena. Pojilla masennus näkyy usein enemmän käyttäytymisen kautta, tytöt puhuvat yleensä poikia helpommin masennuksestaan. Normaaliin kehitykseen kuuluvista, tilapäisistä mielialan vaihteluista masennuksen erottaa ehkä selvimmin oireiden pitkäkestoisuudesta. Opettajan positiivinen kannustus on tärkein tekijä opiskelijoiden koulu-uupumuksen ehkäisyssä. Nuoren aggressiivisuudelle voi olla monenlaisia syitä ja se voi myös olla opittu käyttäytymistapa. Joskus vihamielisyys kohdistuu nuoreen itseensä ja hän voi tuoda julki itsetuhoisia ajatuksiaan puheessa tai teoissa. Syömishäiriöt liittyvät nuoren tunne-elämään ja niiden tarkoitus on lohduttaa esimerkiksi yksinäisyyden tunnetta, lievittää stressiä, ahdistusta, vihaa, surua tai turvattomuutta. Syömishäiriö voi ilmetä mm. laihuushäiriönä eli anoreksiana, Niilo Mäki Instituutti

16 ahmimishäiriönä eli bulimiana tai pakkomielteenä terveelliseen ruokaan eli ortoreksiana. Ahdistuneisuushäiriöillä tarkoitetaan pitkäaikaista ja pahenevaa ahdistusta, joka voi ilmetä hetkittäisinä kohtauksina tai olla jatkuvaa. Paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko ja määräkohtainen pelko (kuten eläimiin tai paikkoihin liittyvät pelot) ovat ahdistuneisuushäiriön ilmenemismuotoja. Pakko-oireinen häiriö ilmenee toistuvina pakonomaisina toimintoina kuten asioiden tekeminen tietyssä järjestyksessä, tarkistaminen ja laskeminen. Vaikea pakko-oireilu kuluttaa sekä aikaa että voimia. Myös ahdistuneisuushäiriöihin liittyy usein fyysisiä oireita kuten rintakipua, vatsavaivoja, lihaskipua, hengenahdistusta, huimausta. Silti näitä oireita ei pidä aliarvioida eikä ilman muuta ajatella vain psyykkisinä. Ensinnäkin, myös nuorella voi olla fyysisiä oireita, esimerkiksi takykardiaa eli sydämen rytmihäiriöitä, puhumattakaan lihaskivuista, kuten niska- tai selkäsärkyä. Toiseksi vain on täysin väärin! Riippuvuuden kautta ihminen yrittää hallita omia ahdistavia tunteitaan tai elämäntilannettaan. Sen avulla yritetään karkottaa pahan mielen, ikävän tai tyhjyyden tunnetta. Riippuvuus voi kohdistua mihin tahansa aineeseen tai toimintaan, jonka avulla haetaan välitöntä, nopeaa tyydytystä tai mielihyvää. Päihteiden ohella riippuvuus voi muodostua työhön, valtaan, pelaamiseen, juoksemiseen, seksiin, ostamiseen, internetiin tai uskontoon. Riippuvuus vaikuttaa kehoon, mieleen ja vuorovaikutukseen ja johtaa usein myös tuttavapiirin kaventumiseen. Masennustilat, ahdistushäiriöt ja tarkkaavaisuushäiriöt altistavat päihteiden käytölle. (Törrönen, Hannukkala, Ruuskanen, Korhonen 2013) Opettajan vinkkikirja

17 1.6 Kuinka tunnistat opiskelijan riskit Oppimisvaikeuksien ensivaiheen tunnistamisen ja puheeksi oton välineeksi löytyy tunnistuslista Lukemiseen liittyvien vaikeuksien selvittämiseen voi erityisopettaja, psykologi tai muu menetelmän käyttöön perehtynyt ammattilainen tiedustella Lukivaikeuden seulontamenetelmää Niilo Mäki Instituutista Matematiikan oppimisvaikeuksista ja niiden kanssa työskentelyyn saa lisätietoa Mielen hyvinvoinnin vaikeuksista, masennuksesta kirjoitetaan Suomen Mielenterveysseuran julkaisussa Hyvinvoiva oppilaitos (2013, s.93) seuraavasti: Opettaja huomaa nuoren tilanteen usein ensimmäiseksi. Opiskelijasta tulee huolestua ja hänet tulee ohjata ammattiavun piiriin (oppilaitoksessa opiskelijahuolto), jos nuori on kovin passiivinen ja vetäytyy ikätoverien seurasta tai jos elämänilo on kadonnut ja nuori luopuu itselle aiemmin tärkeistä asioista, kuten harrastuksista. Nuori ei tällöin piittaa terveydestään, on välinpitämätön, hänellä ilmenee opiskeluvaikeuksia, eikä hän huolehdi hygieniastaan tai vaatetuksestaan. Vakavia viestejä aikuisille ovat muun muassa runsaat poissaolot, viiltely, lääkkeiden yliannostus, toistuva humalahakuinen juominen, riskikäyttäytyminen liikenteessä tai riskialtis seksikäyttäytyminen. Opas antaa opettajalle myös yksinkertaisen ohjeen usein vaikealta tuntuvan asian (tässä tapauksessa masennuksen) puheeksi ottamiseen: Olet ollut viime aikoina poissaoleva ja alakuloinen. Voinko auttaa jotenkin? Samoin voi menetellä muunkin huolta aiheuttavan tilanteen havaittuaan. Niilo Mäki Instituutti

18 Tärkeää on, että kun herää huoli oppilaan mielen hyvinvoinnin tilasta, häntä ei jätetä yksin, vaan ohjataan avun piiriin. Motivaatio-ongelmia voidaan myös mitata ja tunnistaa. Motivoimaa -hankkeessa kehitettiin itseohjautuvuuden ja optimismin perusteella mittari. Siinä yhdistettiin kysymyksiä sisäisistä ja ulkoisista syistä opiskelemisesta (oppiminen ja arvosanat) ja optimismista, suunnittelusta ja aktiivisuudesta haasteiden ratkaisussa. 15 monivalintakysymyksen mittari löysi 15 % riskirajalla vähän yli puolet opiskelijoista, joille tulee pienempiä tai suurempia vaikeuksia saada opinnot tavoiteajassa suoritettua (Määttä, S., Kiiveri, L. ja Kairaluoma, L. toim ) 18 Opettajan vinkkikirja

19 2. ÄLÄ LUOVUTA Kuinka tuet opiskelijaa riskeissään? 2.1 Motivaatioteoriasta tukea opiskeluun Peruslähtökohtana motivoivassa tuessa on se, että jos ymmärrämme, mitä ihminen yleensä haluaa kokea (motivaatioteoriat), ja mitä nuori haluaa saavuttaa (kehitystehtävät), voimme yrittää muuttaa ympäristöä (koulua) vastaamaan näihin tarpeisiin. Nuori hakeutuu ympäristöihin joissa motivoituu ja tämä ympäristö voi olla myös koulu! Niilo Mäki Instituutti

20 Motivaatio itseohjautuvuutena Itsemääräämisteorian mukaan ihminen haluaa kokea seuraavia asioita: yhteenkuuluvuutta, pätevyyttä (kompetenssia) ja itsenäisyyttä (autonomiaa). Yhteenkuuluvuus tarkoittaa sitä, että ihmisellä on tarve ja halu kuulua ryhmään, tulla hyväksytyksi ja kokea olevansa arvostettu. Pätevyys tarkoittaa, että pystymme vastaamaan haasteisiin ja osaamme tehdä asioita, joita meiltä vaaditaan tai joita haluamme tehdä. Itsenäisyys on sekä ihmisen kyky että muiden antama tila tehdä omia päätöksiä ja päättää elämänsä suunnasta. Nuoruusiässä näiden kolmen tekijän rinnalle nousee merkityksellisyyden kokemus. Silloin nuorella on kokemus siitä, että itsellä on merkitystä muille, hän kokee itsensä kunnioitetuksi ja voivansa antaa myös jotain ympäristölleen. Heikko motivaatio negatiivisten kokemusten seurauksena Heikosti motivoituneiden opiskelijoiden negatiivinen kierre on seuraavanlainen: opiskelu on ollut vaikeaa, ja nuoret kokevat olevansa muita heikompia oppijoita. He alkavat odottaa jo etukäteen opiskeluun liittyvän toiminnan epäonnistumista. Tästä johtuen tavoitteet ovat alhaalla tai tavoitteita ei aseteta, eikä tekemisiä suunnitella pitkäjänteisesti. Opiskelutoimintaa leimaa passiivisuus ja opintoasioihin liittymätön puuhastelu. Väistämättä opiskelumenestys jää vaatimattomaksi. Epäonnistumisista syytetään omaa tyhmyyttä. 20 Opettajan vinkkikirja

21 2.2 Tehostetun motivoinnin interventiomalli Niilo Mäki Instituutti, Jyväskylän yliopiston erillislaitos, on vuosina toteuttanut opetushallituksen rahoittamana läpäisyyn liittyen hankkeet Motivoimaa ja Polkuja I ja II. Hankkeissa on motivaatiota mittaavaan kyselyyn vastannut n opiskelijaa ja hankkeisiin sisältyviin motivoivan tuen interventiojaksoihin on osallistunut yhteensä n. 70 nuorta. Tulokset ovat erittäin lupaavia, joten mallia voi hyvin mielin jakaa ja suositella kasvatusalan ammattilaisille, opettajille ja oppilashuollon henkilöstölle. Motivaation perusulottuvuuksia tukeva sosiaalinen ympäristö Mallissa opiskelijoille luotiin kouluun motivaatioteorioihin perustuva positiivinen sosiaalinen ympäristö. Halusimme tuottaa nuorille ryhmän, jossa heidät hyväksytään, jossa heitä arvostetaan ja kuunnellaan. He saivat ryhmässä kohdata sellaisia haasteita, joista selviävät, ja joissa he kokevat onnistuneensa oman yrittämisensä ansiosta. Opiskelijalle oppimisympäristön kokemukset yhteenkuuluvuudesta, pätevyydestä, itsenäisyydestä ja merkityksellisyydestä ovat ratkaisevan tärkeitä opiskelumotivaation ja opintoihin kiinnittymisen kannalta. Nämä tekijät huomioitiin opiskelijan kohtaamisessa, opettamisessa ja ylipäätään pedagogisissa ratkaisuissa. Opiskelijaa arvostava, kuunteleva ja opiskelijan mukaanottava oppimisympäristö koukuttaa sitoutumaan opintoihin. Opiskelijan on myös saatava kokemus pätevyydestä - osata oppitunnilla vaadittavia asioita ja saada osaamisestaan myönteistä, välitöntä palautetta sekä oppia uutta. Niilo Mäki Instituutti

22 Negatiivisen kehän purkaminen Negatiivisen kehän katkaisemiseen pureuduttiin tuottamalla opiskelijoille kokemuksia onnistumisesta ja positiivisia selityksiä heidän toimintansa tuloksista. Onnistumisen kokemuksia lisättiin esimerkiksi auttamalla nuorta opiskelussa tai tehtävissä alkuun. Heitä tuettiin tavoitteiden asettelussa niin, että tavoitteet ovat sopivan kokoisia ja vastaavat opiskelijan sen hetkisiä kykyjä. Onnistumisten myötä pätevyyden tunne ja myönteinen käsitys itsestä oppijana vahvistuu. Mitä luultavimmin tehtävien välttely ja epäonnistumisen ennakointi heikkenee jossain vaiheessa. Nuoria autettiin myös tulkitsemaan omaa toimintaansa positiivisesti. Positiivisiin tulkintoihin voidaan vaikuttaa antamalla positiivista palautetta, osoittamalla vahvuuksia ja harjoittelemalla omien vahvuuksien löytämistä. Positiivisen palautteen voimasta nuorella kasvaa usko omaan tekemiseen ja pärjäämiseen opinnoissaan. 22 Opettajan vinkkikirja

23 Esimerkki tehostetun motivoinnin tuen interventiomallista: Motivaation tuki -kurssi kokoontui viikoittain, ATTO -ainejakson ajan vapaavalintaisten kurssien ajalla. Osallistumisesta sai yhden opintoviikon suorituksen. Ryhmä oli hyvin heterogeeninen ja siinä oli opiskelijoita monesta eri luokasta. Opiskelijoilta edellytettiin ryhmään pääsemiseksi joitakin rästejä tai puutteita opinnoissa. Ryhmää ohjasi kaksi opettajaa. Jokaisella kokoontumiskerralla alussa oli joku työelämän vierailija kertomassa oman alansa asioista nuorille. Välillä nautimme koulun tarjoamasta välipalasta sekä toistemme seurasta. Päivän kahdella viimeisellä tunnilla kukin paneutui omiin huolenaiheisiinsa. Kurssin alussa käytiin läpi yhteiset tavoitteet ja esiteltiin opiskelijoille kurssin runko ja mitä heiltä osallistujina edellytetään. Opiskelijoiden piti miettiä laaditun huolikyselyn perusteella, mitkä asiat heitä tässä elämänvaiheessa eniten huolettavat. Lisäksi he miettivät, minkälaisia tukitoimia ovat aikaisemmassa koulunkäynnissään kohdanneet, mistä ovat saaneet eniten apua ja mitä toivoisivat jatkossa saavansa. Sen jälkeen jokainen laati itselleen kurssin ajaksi henkilökohtaisen tavoitteen ja mietti keinot, joilla siihen pääsee. Opiskeluryhmien muodostuminen tapahtui nuorten omien tarpeiden mukaan luonnostaan, kun samojen ongelmien parissa painiskelevat ratkoivat tehtäviään yhdessä. Ohjaajat auttoivat tarpeen mukaan, ja opiskelutekniikkoja harjoiteltiin ryhmissä tai kaikki yhdessä, kun tilanne sitä edellytti. Kurssin viimeisellä kerralla haastateltiin opiskelijat kahden kesken henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisesta. Opiskelijat olivat hyvin tyytyväisiä edistymiseensä, arviot onnistumisista liikkuivat 2-3 välillä, asteikon ollessa 1-3. Palautteessa kiiteltiin erityisesti asiantuntijavierailijoilta saatuja tietoja sekä sitä, että sai tehdä rästitehtäviä ja että siihen sai apua tarvitessaan. Lainauksia palautteesta: Helpotti paljon opiskeluani. Sain arkeeni järjestyksen kurssin avulla. ja Oli mukava lukea kokeisiin hyvässä ilmapiirissä. Niilo Mäki Instituutti