Kansainvälisen yhteistyön edut ja haasteet

Transkriptio

1 Kansainvälisen yhteistyön edut ja haasteet Itämerihaasteen seminaari Esa Kokkonen, Suomen Itämeri-instituutti

2 Itämeren alueen yhteistyön nykytila Alueen yhteistyön taustatekijät: yhteiset historialliset ja kulttuuriset siteet ilmaston, luonnonolosuhteiden ja ympäristön tuomat haasteet ja mahdollisuudet alueella tapahtuneet merkittävät poliittiset ja taloudelliset muutokset ja kehitysaskeleet Itämeren kehittyminen markkina-alueena yhteiset taloudelliset haasteet Itämeren suojelun osalta ongelmat ja haasteet on nähty yhteisinä ja niihin on haettu yhteisiä ratkaisuja jo pitkään 1990-luvun alussa alkaneen Itämeri-yhteistyön uusimman aallon alusta alkaen Itämeren suojelu on ollut - ja tulee olemaan vielä pitkään - keskeisin alueen yhteistyön painopiste

3 EU:n Itämeri-strategia ja Itämeri-buumi Itämeren alueesta on muodostunut eurooppalaisen alueellisen yhteistyön mallialue, josta ammennetaan parhaillaan mallia myös EU:n muille makroalueille EU:n Itämeri-strategian kautta strategiassa on kyse paljon muustakin kuin vain Itämeren suojelusta. Siinä on kyse myös Itämeren alueen taloudesta, infrastruktuurista ja turvallisuudesta Tällä hetkellä Itämeren suojeluun kohdistuva poliittinen ja julkinen mielenkiinto ja panostukset ovat suurempia kuin koskaan Ympäristösektorin Itämeri-buumia onkin osattava hyödyntää myös muiden alojen Itämeri-yhteistyössä niin talous- kuin turvallisuuskontekstissakin EU:n Itämeri-strategialla on tässä keskeinen rooli Kauanko nykyinen buumi kestää?

4 EU:n Itämeri-strategia ja Itämeri-buumi Itämeri-strategian painopisteet - ympäristö, talouskehitys, saavutettavuus ja vetovoima sekä turvallisuus - ovat suoraan yhteydessä toisiinsa, eikä niitä tulisi tarkastella toisistaan irrallisina osa-alueina esimerkiksi Itämeren alueen ympäristöhaasteet ja niihin liittyvä ympäristöyhteistyö voidaan nähdä myös ympäristöliiketoiminnan, - teknologian ja -projektiviennin kehittämismahdollisuuksina Itämeri-yhteistyö hankkeineen ja verkostoineen toimii kuitenkin edelleen eri sektoreiden omissa siiloissa hyviä uusia toimintamalleja kuitenkin löytymässä (BSAS, Itämerihaaste) Organisaatioiden ja verkostojen moninaisuus: ongelma vai vahvuustekijä? Paranevatko Itämeri-yhteistyön rahoitusnäkymät EU:n Itämeri-strategian ja uuden ohjelmakauden myötä?

5 Venäjän rooli Venäjän roolista on muodostunut tämän päivän Itämeri-yhteistyön keskeinen haaste Venäjän ollessa merkittävä tekijä sekä alueen talouskehityksen ja -potentiaalin että haasteiden suhteen valitettavasti Venäjän Itämeri-osallistuminen on kuitenkin tällä hetkellä hyvin alhaisella tasolla EU:n Itämeri-strategia jättää Venäjän Itämeri-osallistumisen Pohjoisen ulottuvuuden politiikan varaan vain ympäristöyhteistyössä tämä toimii hyvin Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuuden kautta Venäjä on tehnyt sen Itämeri-osallistumisen puolesta puhumisen vaikeaksi jättäytymällä ulos EU:n naapuruus- ja kumppanuusohjelmista (ENPI) ja niiden tarjoamista rahoitus- ja yhteistyömahdollisuuksista paluu kahdenvälisiin Venäjä-hankkeisiin; vanhaa kunnon lähialueyhteistyötä tarvitaan edelleen

6 Suomen rooli Suomi profiloitunut alueen ympäristöyhteistyön edistäjänä tämä koskee niin EU- ja alueen hallitustenvälistä kuin myös alemman tason yhteistyötä Suomessa vahvoja hanketoimijoita erityisesti ympäristöalalla Turku ja Helsinki (UBC EnvCom, BaltMet) John Nurmisen säätiö, BSAG Suomen Itämeri-instituutti Suomen / suomalaisten toimijoiden vahvuuksia hankeosaaminen hyvä maine yhteistyökumppaneina toimijoiden keskinäinen yhteistyö Venäjä-osaaminen

7 Suomen rooli Suomen / suomalaisten toimijoiden heikkouksia/haasteita pienet resurssit alueelliset erot/ryhmittymät (koko Suomi on osa Itämeren aluetta) Venäjä-yhteistyön rahoitus onko poliittinen into hiipumassa? EU:n uusi ohjelmakausi korostaa kansainvälisen hankeosaamisen merkitystä EU:n Itämeri-strategian hyödyntäminen kansallisesta näkökulmasta oltava aktiivinen kansainvälisissä Itämeri- ja eurooppalaisissa verkostoissa hankkeet ja EU-rahoitus nähtävä strategisena toimintana Itämeri-yhteistyö osaksi laajempaa eurooppalaista yhteistyötä

8 Haasteita, uhkakuvia EU:n Itämeri-strategia lisännyt kilpailua myös muut maat aktivoituneet Jos Itämeri-strategia epäonnistuu makroaluepilottina, se heikentää alueen rahoitusnäkymiä Säästöliekki jää päälle talouskriisin seurauksena Venäjän Itämeri-osallistuminen/rahoitus pysyy heikolla tasolla Itämeri-buumi ja poliittinen into laantuu uudet painopisteet Itämeren sijaan Ympäristö- ja talousnäkökulmien yhdistäminen epäonnistuu Itämeri-verkostot ja organisaatiot eivät kykene uudistumaan

9 Mahdollisuuksia Itämeren suojelutoimien vaikuttavuus kasvaa Yhä yhtenäisempi markkina-alue sitouttaa yhteistyöhön myös yhteisten ongelmien ratkaisun osalta Itämeri-strategia avaa uusia EU-rahoitus- ja yhteistyömahdollisuuksia Uusia kehittämisvälineitä ja resursseja alue- ja kaupunkiyhteistyön kautta Venäjä saadaan mukaan monenkeskiseen yhteistyöhön Laajemmat kansainväliset yhteistyömahdollisuudet Itämeri-yhteistyön kautta Alueen yhteinen identiteetti ja Itämeri-brändi vahvistuu (opiskelijavaihto, työvoiman liikkuvuus, kauppa, matkailu, kulttuuri)

10 Suomen Itämeri-instituutti Itämeri-instituutin säätiön ylläpitämä valtakunnallinen verkostoorganisaatio, perustettu 1994 osa Itämeren alueelle syntynyttä kansainvälistä verkostoa keskeinen päämäärä on edesauttaa konkreettisten yhteistyöhankkeiden käynnistymistä Itämeren piirissä sekä edistää suomalaisten toimijoiden osallistumista Itämeren alueen yhteistyöhön toimii eri sektoreilla - kaupasta kulttuuriin - järkevien ja käytännönläheisten ratkaisujen löytämiseksi ajankohtaisiin ongelmiin

11 Suomen Itämeri-instituutti toimii liikkeelle panevana voimana erilaisten hankkeiden suunnittelussa ja kokoaa yhteen kiinnostuneet yhteistyötahot järjestää seminaareja ja kokouksia Itämeren alueen ajankohtaisten asioiden keskustelufoorumeiksi kerää, julkaisee ja jakaa tietoa sekä tarjoaa koulutusta ajankohtaisista Itämeren alueen kysymyksistä

12 Suomen Itämeri-instituutin organisaatio säätiöllä 11-jäseninen hallitus, jossa edustettuina mm.: Tampereen ja Helsingin kaupungit Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan liitto Tampereen kauppakamari Ulkoasiainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö 12 työntekijää Neuvottelukunta puheenjohtajana ministeri Jarmo Rantanen

13 Suomen Itämeri-instituutin projektit Valmistellut ja toteuttanut noin 60 Itämeren alueen yhteistyöhanketta vuodesta 1995 lähtien mm. seuraavilla aloilla: Tietoyhteiskunta, sähköinen hallinto Ympäristö (ympäristöjärjestelmät, ilmanlaatu, ympäristöalan liiketoiminta) Innovaatiojärjestelmät ja -politiikka Kulttuuri Viennin edistäminen Järjestää kymmeniä vuosittaisia tapahtumia eri puolilla Itämeren aluetta Parhaillaan käynnissä 13 projektia (marraskuu 2010)

14 Suomen Itämeri-instituutin käynnissä olevia hankkeita BSR InnoShip - Baltic Sea cooperation for reducing ship and port emissions through knowledge and innovation-based competitiveness, EU-Baltic Sea Region Programme, ecitizen II Towards Citizen-centred egovernment in European Regions and Cities, EU- Interreg IVC, BSR InnoReg Strengthening Innovation Governance in Baltic Non-metropolitan Regions through Transnational Cooperation, EU-Baltic Sea Region Programme, AQM St Petersburg - Development of Air Quality Monitoring - Environmental cooperation project between City of St. Petersburg and Finland, Lähialueyhteistyö/YM, Pietari Business Campus osaamisverkosto, Lähialueyhteistyö/TEM, SPb InnoReg: Promoting regional innovation system in St. Petersburg through transnational cooperation, EU-Interreg III B/Tacis, BalticSupply - Interregional SME Supply Clusters along the Northeast Corridor (instituutti partnerina), EU-Baltic Sea Region Programme, BSR QUICK - Qualification, Innovation, Cooperation and Keybusiness for Small and Medium Enterprises in the Baltic Sea Region (instituutti partnerina), EU-Baltic Sea Region Programme, WorkPlace Pirkanmaa, EU-EAKR/Pirkanmaan liitto,

15 Suomen Itämeri-instituutin vastas Itämerihaasteeseen: BSR InnoShip - Baltic Sea cooperation for reducing ship and port emissions through knowledge and innovation-based competitiveness hyväksytty EU:n Itämeren ohjelman kolmannella hakukierroksella kesäkuussa 2010 budjetti 3,6 miljoonaa euroa toteutusaika (42 kk) hankkeen vetäjä: Suomen Itämeri-instituutti hanke on osa EU:n Itämeri-strategian prioriteettialue 4:n (to become a model region for clean shipping) laivapäästöihin liittyvää flagship-hanketta 4.2. (measures to reduce emissions from ships) mukana Itämeren suojelukomissio HELCOMin Baltic Sea Action Planissä

16 BSR InnoShip hankkeen tavoitteet hankkeessa pyritään hakemaan uutta ja innovatiivista lähestymistapaa Itämeren alueen ympäristöhallinnan yhteiseen haasteeseen eli miten laiva- ja satamateollisuuden kilpailukykyä voidaan vahvistaa ja samalla vähentää niiden ilmapäästöjä kansainvälisten rajoitusten mukaisesti tausta: IMO:n vuonna 2008 hyväksymä MARPOL-yleissopimuksen uudistettu ilmansuojeluliite, jonka perusteella Itämerellä ja Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa tulisi siirtyä 0,1 prosentin rikkipitoisuuksiin vuonna 2015 tulevat IMO:n typpirajoitukset Itämeren alueen laajuista ilmapäästöihin keskittynyttä hanketta, jossa haetaan uutta näkökulmaa päästövelvoitteisiin myös meriklusterin kilpailukyvyn ja innovaatiotoiminnan vahvistamisen kautta, ei ole vielä toteutettu

17 BSR InnoShip hankkeen tavoitteet hankkeella pyritään edistämään Itämeren alueen yhteisiä strategisia päämääriä laivaliikenteen päästöjen vähentämiseksi kansainvälisten sopimusten mukaisesti ja kannustamaan vapaaehtoisia päästöjä vähentäviä toimenpiteitä Lisäksi hankkeessa pyritään teollisuuden kilpailukyvyn vahvistamiseen innovatiivisella tutkimus- ja kehitystyöllä ja yhdistämällä ennakkoluulottomasti erilaisia näkökulmia sekä ympäristö- ja talousosaamista

18 BSR InnoShip hankkeen partnerit Hankkeeseen osallistuu partnereina (yhteensä 19) tutkimuslaitoksia, satamia, kaupunkeja ja merenkulun viranomaisia Suomen lisäksi kahdeksasta Itämeren alueen maasta: Ruotsista, Virosta, Tanskasta, Norjasta, Puolasta, Saksasta, Latviasta ja Liettuasta Hankkeessa on mukana 24 liitännäispartneria, jotka edustavat johtavia merenkulku- ja ympäristöalan julkisen ja yksityisen sektorin toimijoita Itämeren alueelta - mukaan lukien HELCOM, Baltic Ports Organisation ja Itämerihaaste (Helsinki ja Turku) Liitännäispartnerina Pietarin kaupunki - ja sen kautta myös kaikki Pietarin alueen suurimmat satamat on hankkeessa tärkeässä roolissa.

19 BSR InnoShip hankkeen partnerit Suomi on vahvasti edustettuna BSR InnoShip -hankkeessa. Vetäjänä toimivan Suomen Itämeri-instituutin lisäksi hankkeessa ovat mukana partnereina Ilmatieteen laitos Itämeren kaupunkien liiton ympäristökomissio (UBC EnvCom) Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Maarianhaminan kaupunki

20 BSR InnoShip hankkeen toimenpiteitä ship and port emission inventories for the Baltic Sea together with the involved partners estimating atmospheric transport of pollutants from shipping both on the Baltic Sea level and also on the city scale identifying most vulnerable areas of high risk estimating emission effects to environment and human health enhancing knowledge, skills and capacities of ports, cities and shipping companies to develop and utilize innovative cost-effective low-emission technical solutions as well as to facilitating and promoting awareness raising among key maritime stakeholders enhance commitment of policy- and decision-makers to jointly develop measures to make the Baltic Sea a model area for sustainable, economically viable clean shipping

21 Esa Kokkonen, johtaja Suomen Itämeri-instituutti PL 487, Tampere Puhelin Faksi