SUOMEN ITÄMERI-INSTITUUTIN SÄÄTIÖ TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 SUOMEN ITÄMERI-INSTITUUTIN SÄÄTIÖ TOIMINTAKERTOMUS 2013 Y-tunnus: Osoite: Suomen Itämeri-instituutti, PL 487, Tampere Puhelin: Faksi: Sähköposti: 1

2 SISÄLTÖ 1. Säätiön perustaminen ja tarkoitus 4 2. Säätiön hallinto Hallitus Asiamies Neuvottelukunta Tilintarkastajat 5 3. Suomen Itämeri-instituutti Henkilöstö Kirjanpito Toimitilat 6 4. Suomen Itämeri-instituutin toiminta vuonna Olennaiset tapahtumat tilikaudella Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Instituutin uusi strategia Toimintaympäristön kehitys ja arvio instituutin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Suomen Itämeri-instituutin projektit vuonna BSR InnoShip - Baltic Sea cooperation for reducing ship and port emissions through knowledge- & innovation-based competitiveness ecitizen II Towards Citizen-centred egovernment in European Regions and Cities Strengthening stakeholder engagement, dissemination and coordination of joint activities in the EUSBSR PA SMART EUROPE Smart strategies to create innovation-based jobs in regions of Europe TR3S Towards Regional specialisation for Smart growth spirit BALTIC BIRD - Improved accessibility of the Baltic Sea Region by air transport INNOVAge - Improvement the effectiveness of regional development policies in eco-innovation for smart home and independent living to increase the quality of life of AGEd people BalticSupply - Interregional SME Supply Clusters along the Northeast Corridor BSR QUICK - Qualification, Innovation, Cooperation and Keybusiness for Small and Medium Enterprises in the Baltic Sea Region Vaahto - valtakunnallinen tuottaja- ja välittäjähanke Nordic Russian Cooperation on Intellectual Property Rights (IPR) Enforcement Bio- ja hyvinvointialojen fact finding matkojen organisointi Pietariin Pohjois-Savon terveysalan yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuuksien selvittäminen Moskovassa Kumppanuuksien etsiminen kuntoutustoimialan palvelu- ja teknologiayrityksille toimeksianto Ex ante-evaluation of the Nord, Sweden-Norway and Botnia Atlantica Interreg programmes ( ) MangaLNG - TEN-T EU-rahoitushakemuksen valmistelu Financing for clean shipping selvitys Trafille 27 2

3 5.18. Nottbeckien jäljillä: Pirkanmaan yritysten Venäjän kaupan ja yhteistyön kehittämistarpeiden kartoitus, olemassa olevien palveluiden analysointi ja uusien palvelukonseptien kehittäminen EU:n Itämeren ohjelman liikennehankkeiden klusterihanke Baltic cluster for sustainable, multimodal and green transport corridors EU:n Itämeren ohjelman innovaatiohankkeiden klusterihanke 29 Innovation in SMEs 6. Vuoden 2013 aikana valmisteltuja uusia projekteja INNOPLATFORMS - Platformed Innovation Strategy in BSR DemoNet - European Innovation Platform to University-Business Alliances through Demola BothniaLNG TEN-T -hankkeen valmistelu Foorumitoiminta Koulutustoiminta luennot, esitykset Seminaari- ja kokousmatkat Säätiön talous vuonna Arvio taloudellisesta asemasta ja tuloksesta Tunnusluvut kokonaistuotoista sekä taloudellisesta asemasta ja tuloksesta 32 Liite 1: instituutin tapahtumat Liite 2: instituutin työntekijöiden pitämät luennot, esitelmät, koulutukset ja puheet Liite 3: instituutin työntekijöiden seminaari- ja kokousmatkat

4 Suomen Itämeri-instituutin säätiön toimintakertomus Säätiön perustaminen ja tarkoitus Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi Suomen Itämeri-instituutin säätiön perustamisen sekä säännöt kokouksessaan Oikeusministeriö on myöntänyt luvan säätiön perustamiseen ja vahvistanut säännöt Säätiö on merkitty säätiörekisteriin Säätiön nimi on muutettu Suomen Itämeri-instituutin säätiöksi Suomen Itämeri-instituutin säätiön tarkoituksena on 1. herättää ja vahvistaa Itämeren alueeseen sekä sen poliittiseen, taloudelliseen ja kulttuuritoimintaan kohdistuvaa kiinnostusta muualla Euroopassa ja sen ulkopuolella 2. edistää kansainvälistä poliittista, taloudellista ja kulttuurin eri alojen vuorovaikusta sekä yhteistyöhankkeita Itämeren vaikutuspiirissä ja 3. edistää Suomessa Itämeren alueen muihin osiin kohdistuvaa tietämystä ja harrastusta. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö ylläpitää Suomen Itämeri-instituuttia. 2. Säätiön hallinto 2.1. Hallitus Suomen Itämeri-instituutin säätiön sääntöjen 5 :n mukaan säätiön asioita hoitaa ja sitä edustaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan valittu hallitus, johon kuuluu seitsemästä yhteentoista jäsentä. Tampereen kaupunginhallitus valitsi kokouksessaan säätiölle 11-jäsenisen hallituksen vuosiksi Hallitukseen valittiin Tampereen yliopiston ehdottamana professori Harri Melin (uusi), Tampereen teknillisen yliopiston ehdottamana professori Mika Hannula (uusi), Tampereen kauppakamarin ehdottamana apulaisjohtaja Markus Sjölund (uusi) sekä muiksi jäseniksi aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie (uusi), lähetystöneuvos Tauno Pesola, neuvotteleva virkamies Barbro Widing, henkilöstöjohtaja Sirkka Hagman (uusi), elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva (uusi), johtaja Kari Kankaala, markkinointijohtaja Reijo Määttä sekä kaupunginvaltuutettu Aila Dündar- Järvinen. Säätiön hallitus valitsi kokouksessaan hallituksen puheenjohtajaksi johtaja Kari Kankaalan ja varapuheenjohtajaksi apulaisjohtaja Markus Sjölundin Asiamies alkaen instituutin johtaja Esa Kokkonen on toiminut myös säätiön asiamiehenä. 4

5 2.3. Neuvottelukunta Suomen Itämeri-instituutti on koonnut toimintansa tueksi korkean tason neuvottelukunnan säätiön hallituksen pitkäaikaisen puheenjohtajan ministeri Jarmo Rantasen johdolla. Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia Suomen Itämeri-instituutin säätiön hallituksen ja instituutin henkilöstön tukena Itämeren alueen yhteistyön edistämisessä arvioimalla Itämeren alueen kehitysnäkymiä. Neuvottelukuntaan kuuluvat seuraavat jäsenet: Jarl-Thure Eriksson, Urpo Kivikari, Kari Neilimo, Yrjö Neuvo, Ole Norrback, Outi Ojala, Esko Ollila, Jarmo Rantanen, Eva-Riitta Siitonen ja Jorma Sipilä Tilintarkastajat Tampereen kaupunginhallitus on nimennyt kokouksessaan säätiön varsinaisiksi tilintarkastajiksi tarkastamaan vuosien tilejä ja hallintoa sisäisen tarkastajan, HTMtilintarkastaja Jukka Piirton ja KPMG:n vastuullisen KHT-tilintarkastajan Mari Hopeaharjun sekä varatilintarkastajaksi JHTT-tilintarkastaja Piritta Haapahuhdan. 3. Suomen Itämeri-instituutti Suomen Itämeri-instituutin keskeinen päämäärä on edesauttaa konkreettisten yhteistyöhankkeiden käynnistymistä Itämeren piirissä sekä edistää suomalaisten toimijoiden osallistumista Itämeren alueen yhteistyöhön. Laajoihin kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin nojaavana kehittäjäorganisaationa Suomen Itämeri-instituutti ideoi, suunnittelee, käynnistää ja koordinoi kansainvälisiä yhteistyöhankkeita Itämeren alueella niin teollisuuden, kaupan ja muiden palveluelinkeinojen, tutkimuksen, julkisen hallinnon kuin kulttuurinkin aloilla. Suomen Itämeri-instituutin keskeiset toimintamuodot ovat projektit, foorumit ja hanketoimintaa ja kansainvälistymistä tukevat asiantuntijapalvelut. Instituutin toiminta kattaa maantieteellisesti koko Itämeren alueen Pohjoismaat, Baltian maat, Luoteis-Venäjän sekä Puolan ja Saksan pohjoiset osat. Instituutin hanketoiminta suuntautuu yhä enemmän myös laajempaan eurooppalaiseen yhteistyöhön, ja hankkeissa on mukana partnereita eri puolilta Eurooppaa. Suomen Itämeri-instituutti on toiminut perustamisestaan vuodesta 1994 lähtien aktiivisesti Itämeren alueen kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa. Suomen Itämeri-instituutti on Suomen johtavia Itämeri- ja lähialueyhteistyötoimijoita ja sen kansainvälinen tunnettavuus on laajaa ja yhteistyöverkostot kattavia. Suomen Itämeri-instituutilla on pitkä kokemus ja vahvat referenssit konkreettisen ja tuloksellisen Itämeren alueen yhteistyön edistäjänä. Suomen Itämeri-instituutin toiminta painottuu toisaalta monenkeskisiin Itämeren alueen EU-hankkeisiin ja toisaalta kahdenväliseen yhteistyöhön Pietarin alueella. Hanketeemoista tärkeimpiä ovat innovaatioyhteistyö, yritysten kansainvälistyminen, tietoyhteiskunta, ympäristö ja kulttuuri. Hankkeiden rahoituslähteistä tärkeimpiä ovat EU:n alueellisen yhteistyön ohjelmat, ministeriöiden lähialue- ja vienninedistämisrahoitus, pohjoismainen rahoitus sekä yritysrahoitus. Suomen Itämeri-instituutin toiminta kuvaa monipuolisesti ja käytännönläheisesti tämän päivän Itämeri-yhteistyön mahdollisuuksia, painopistealueita ja yhteistyön eri muotoja. Instituutin asema keskeisenä suomalaisena Itämeren alueen yhteistyön asiantuntijaorganisaationa ja kansainvälisen projektinhallinnan ja -rahoituksen osaajana nojaa toiminnan monipuolisuuteen, tehokkaaseen projektinhallintaan, avoimuuteen ja helposti lähestyttävyyteen sekä laajoihin yhteistyöverkostoihin. Euroopan unionin Itämeri-strategia sekä kasvanut poliittinen kiinnostus ja tuki Itämeren alueen 5

6 yhteistyölle avaavat uusia toimintamahdollisuuksia myös instituutille Henkilöstö Suomen Itämeri-instituutin johtajana toimii VTM Esa Kokkonen. Lisäksi instituutissa työskentelevät projektipäälliköt YTT Irina Sarno, FM Minna Sikiö ja Mikko Salo, toimistovastaava MA Jenny Uusikartano, Helsingin toimiston päällikkö FT Tapani Stipa, kehityspäällikkö HTM Johanna Leino (äitiyslomalla), kehityspäällikkö FM Johanna Vannes (äitiyslomalla), projektipäällikkö HTM Minna Säpyskä-Aalto (äitiyslomalla), projektiassistentit Zolfia Mamina, Anneleen Van Ingh ja Jari Rauhala. 1 Vuonna 2013 instituutissa työskentelivät myös projektipäälliköt MA Julia Lihhatsjova, MMM MBA Elina Kurkioja, FM Emmi Saarinen ja Hannes Astok, projektiasiantuntija PhD Karl-Heinz Breitzmann, toimistovastaava FM Johanna Argillander, talousvastaava AMK-opiskelija Pertti Reponen, projektikoordinaattori FM Anni Suonperä, projektiassistentit HuK Marja Aho-Pynttäri, Fil. yo. Natalia Apunen-Lahti, Fil. yo Maija Koljonen ja BA Milena Prša sekä korkeakouluharjoittelija Mikko von Bremen Kirjanpito Suomen Itämeri-instituutin kirjanpidon laatii Pirkanmaan Kirjanpitotoimisto Oy Toimitilat Instituutin toimitilat sijaitsevat Tampereen keskustassa entisessä Verkatehtaan pääkonttorissa osoitteessa Verkatehtaankatu 2. Tampereen toimipisteessä työskentelee suurin osa instituutin henkilöstöstä. Instituutilla on ollut vuodesta 2011 lähtien toimipiste myös Helsingissä osoitteessa Aleksanterinkatu Instituutin Helsingin toimipisteen branch managerina työskentelee FT Tapani Stipa, joka toimi myös instituutin BSR InnoShip -hankkeen projektipäällikkönä. Lisäksi vuonna 2013 yksi instituutin työntekijä, ecitizen II -hankkeen projektipäällikkö Hannes Astok työskenteli Tartosta, Virosta käsin. Tätä varten instituutti on rekisteröitynyt Virossa työnantajaksi nonresident tax payer -statuksella. 4. Suomen Itämeri-instituutin toiminta vuonna Olennaiset tapahtumat tilikaudella Toiminnan vaikuttavuuden ja monipuolisuuden kannalta vuosi 2013 oli instituutin historian ylivoimaisesti paras vuosi. Instituutin hankkeilla edistettiin mm. Itämeren puhtaampaa meriliikennettä, terveys-, bio- ja hyvinvointialojen Venäjä-yhteistyötä, Pirkanmaan smart specialisation -strategiatyötä, Uuden Tehtaan kansainvälistä hankeyhteistyötä, Tampereen lentoliikenteen kehittämistoimia ja edunvalvontaa, Tampereen kaupungin sähköisen osallistumisen välineitä, pääkaupunkiseudun vanhusväestön itsenäiseen asumiseen liittyvien palvelu- ja teknologiayritysten kansainvälistymistä sekä musiikkialan Itämeri-yhteistyötä ja alan yritysten kansainvälistymistä. 1 Tilanne

7 Instituutin vuoden 2012 lopussa tai vuoden 2013 alussa päättyneet hankkeet onnistuivat erinomaisesti. Instituutin historian suurinta hanketta, BSR InnoShipiä, voidaan pitää instituutin kaikkien aikojen vahvimpana referenssinä. Hankkeen teemat, puhtaampi meriliikenne ja rikkidirektiivin tuoma haaste, olivat erityisen ajankohtaisia ja varsinaisia Itämeri-yhteistyön isoja teemoja. Hankkeen vahva, koko Itämeren alueen kattanut partneristo ja laajojen sidosryhmien vahva mielenkiinto hanketta ja sen tuloksia ja tapahtumia kohtaan toivat instituutille erinomaista näkyvyyttä ja uusia yhteistyömahdollisuuksia Itämeren alueen yhteistyöverkostoissa, Suomessa ja myös Euroopan laajuisesti. Merkittävää oli hankkeen rahoittajan, EU:n Itämeri-ohjelman ja tyytyväisyys hankkeeseen. Itämeren ohjelma käytti BSR InnoShipiä mallihankkeena omissa uuden ohjelmakauden uutta Itämeren ohjelmaa valmistelevissa tilaisuuksissaan. Instituutin vahvaa esilletuloa Itämeren alueen yhtenä johtavana clean shipping -teeman hanketoimijana ja asiantuntijana vahvisti myös instituutin rooli EU:n Itämeri-strategian PA Ship -painopistealueen koordinaatiohankkeen vetäjänä vuosina Instituutti valmisteli vuoden 2013 aikana joitakin uusia, vielä samana vuonna käynnistyneitä hankkeita ja toimeksiantoja. Uusien hankkeiden osalta on kyse lähinnä pienemmistä toimeksiannoista tai EU:n ohjelmakauden viimeisistä, räätälöidyistä sekä kestoltaan, fokukseltaan ja volyymiltään rajallisemmista hankkeista. Instituutille ne ovat kuitenkin erityisen arvokkaita alustoja EU:n uuteen ohjelmakauteen valmistauduttaessa niiden tarjoaman tiedon, verkostojen ja näkyvyyden kautta. Instituutti järjesti myös vuonna 2013 eri hankkeisiinsa tai niiden valmisteluun liittyen tai muina Itämeri-, Pietari, ja EU-hanke-aiheisina tilaisuuksina tai kontaktitapahtumina lukuisia tapahtumia Suomessa, Pietarissa, muualla Itämeren alueella tai Brysselissä. Yhteensä tapahtumia oli 37. Merkittävimpiä tilaisuuksia olivat Brysselissä järjestetty BSR InnoShip hankkeen loppuseminaari, osana instituutin vetämää Itämeri-strategian PA Ship koordinaatiohanketta järjestetty mittava, yli 300 osallistujan Baltic Sea Conference Kööpenhaminassa sekä INNOAVge- ja JADE hankkeiden yhteinen, yli 120 osallistujaa eri puolilta Eurooppaa kerännyt partnerikokous Helsingissä Lifescience- ja IPR-alojen Venäjä-yhteistyöhön liittyen instituutti järjesti peräti 13 fact finding- ja verkostoitumismatkaa ja seminaaria Pietarissa, muualla Luoteis-Venäjällä ja Moskovassa vuoden 2013 aikana. Näiden tapahtumien kautta instituutti oli vuoden 2013 aikana varmasti yksi aktiivisimmista ja näkyvimmistä suomalaisista Venäjä-yhteistyötä tekevistä organisaatioista. EU:n ohjelmakauden päättyminen ja uusien hanke- ja rahoitusmahdollisuuksien väheneminen edellisvuosiin verrattuna näkyi kuitenkin Suomen Itämeri-instituutin toiminnan taloudellisessa volyymissä vuonna Projektituottojen kokonaismäärää oli yhteensä ,50 euroa, jossa oli laskua edellisvuodesta noin 19 %. Henkilöstön määrä sen sijaan oli merkittävästi edellisvuotta suurempi. Vuonna 2013 instituutti oli mukana toteuttamassa yhteensä peräti 20 hanketta tai toimeksiantoa. Niistä kymmenessä instituutti toimi vetäjänä ja kymmenessä partnerina tai osatoteuttajana. Näiden lisäksi instituutti valmisteli hankevetäjän roolissa kolmea uutta vuosille suuntautuvaa hanketta, ja oli myös partnerina kahdessa hanke-esityksessä. Instituutin hanketoiminta painottui edelleen EU-rahoitteisiin hankkeisiin ja aiempaa enemmän myös Euroopan laajuisiin hankkeisiin. Vuonna 2013 EU-rahoituksen osuus instituutin kaikista projektituotoista oli 85 %. Toimeksiantojen ja niistä saadun rahoituksen osuus oli merkittävästi suurempi kuin vuonna EU:n Itämeri-strategia oli instituutin oman strategian tavoitteiden mukaisesti keskeinen viitekehys instituutin toiminnalle. Instituutti oli vuoden 2013 aikana mukana yhteensä kolmessa eri EU:n Itämeristrategian lippulaivahankkeessa sekä koordinoimassa strategian puhtaamman merenkulun kehittämiseen liittyvän PA Ship -painopistealueen yhteistä hanketta. Lisäksi instituutti on vahvasti mukana Itämeri-strategian merkittävimmässä innovaatio- ja klusteriaiheisessa lippulaivahankkeessa, BSR Stars, joka toimii eräänlaisena sateenvarjohankkeena koko Itämeren alueen 7

8 innovaatioyhteistyölle. groupissa. Instituutin johtaja Esa Kokkonen on edustettuna hankkeen high-level Kuten muutamana edellisenäkin vuonna, myös vuonna 2013 innovaatioyhteistyö oli tärkein hanketeema, ja BSR InnoShip- ja Baltic Bird hankkeiden kautta myös liikenne nousi instituutin uudeksi vahvaksi hanketeemaksi. ecitizen II hankkeen kautta instituutti osallistui aktiivisesti ja näkyvästi eurooppalaiseen sähköisen hallinnon yhteistyöhön. Bio- ja hyvinvointialat nousivat yhä tärkeämmäksi instituutin innovaatio- ja klusteriyhteistyöhön ja yritysten kansainvälistymiseen ja Venäjä-yhteistyöhön liittyväksi hanketeemaksi. Instituutin hankeverkostot ja partneristot painottuivat alue- ja paikallistason toimijoihin ja yliopistoihin. Yritysyhteistyötä edistettiin erityisesti Venäjä-yhteistyön (bio- ja hyvinvointialat, IPR, Pietari Business Campus) ja BSR InnoShip -hankkeen kautta. Instituutti vahvisti edelleen asiantuntijarooliaan ja rahoituspohjaansa myös toimeksiantojen kautta. Instituutti oli mm. mukana edistämässä bio- ja hyvinvointialojen Venäjä-yhteistyötä ja kauppaa, laatimassa toimeksiantona TEN-T rahoitushakemusta sekä EU:n uuden ohjelmakauden EU-ohjelmien ennakkoarviointia. Instituutin vahvistunut Itämeri- ja Venäjä-yhteistyön, EU-rahoituksen ja kansainvälisen projektinhallinnan asiantuntijaorganisaation rooli ja aiempaa laajempi kiinnostus Itämeri-yhteistyötä kohtaan näkyi vuonna 2013 myös sitä kautta, että instituutin edustajia pyydettiin alustajiksi kuukausittain useisiin seminaareihin, koulutustilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin. Instituutin edustajat pitivät vuoden aikana noin 30 esitystä merkittävillä foorumeilla eri puolilla Itämeren aluetta ja myös muualla Euroopassa Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Instituutin toiminnan painopiste vuonna 2014 on uuteen ohjelmakauteen valmistautumisessa, uusien hankkeiden ideoinnissa, verkostojen rakentamisessa ja uusien hankkeiden valmistelussa. Vuosi 2014 taas tuo instituutille haasteita EU-hankerahoituksen osalta EU:n ohjelmakausien vaihtumisen myötä. Vuonna 2014 alkavan uuden ohjelmakauden hankerahoitusmahdollisuudet realisoituvat vasta aikaisintaan vuonna Tammi-maaliskuussa 2014 instituutti oli mukana valmistelemassa seuraavaa seitsemää uutta hanketta ja tarjousta: IShipBase meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämistukihakemus TEM:lle, Kolarctic ENPI CBC ohjelman arviointi -tarjous, VIRIKE - Ikääntyvien hyvinvointipalveluiden kehittäminen hyödyntämällä EU:n hankerahoitus- mahdollisuuksia selvityshanke-esitys Pirkanmaan liitolle, Demola Entrepreneurship Labs -hanke-ehdotus EU:n ICT 2014 hakuun, Venäjä-asiantuntijatyö ja fact finding matkojen järjestäminen tarjous FinnMedille, Pohjois-Savon terveysalan yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuuksien selvittäminen Moskovassa tarjous Itä-Suomen yliopistolle ja TEN-T hakemuksen valmistelu Langh Ship Cargo Solutions yhtiölle Instituutin uusi strategia Vuoden 2012 lopussa ja vuoden 2013 alussa instituutti on valmistellut uutta strategiaa, joka korostaa hanketoiminnan asiakas- ja tarvelähtöisyyttä ja hankkeiden vaikuttavuutta, uudenlaisia, avoimeen hankekehitykseen ja joustavaan sidosryhmäyhteistyöhön perustuvia hanketoimintamalleja sekä instituutin asiantuntijapalveluiden/asiantuntijaroolin kehittämistä. Paikallisesti ja alueellisesti tavoitteena on tehdä Tampereen ja Pirkanmaan kansainvälisestä hanketyöstä valtavirtaa, strategista kehittämistoimintaa, joka on vahvasti kiinni kaupungin ja alueen strategioissa ja toimijoiden tarpeissa heti valmistelusta alkaen. Instituutista voidaan tehdä Tampereen ja Pirkanmaan kansainvälisen toiminnan keskus, eräänlainen kansainvälisen hanketyön "Uusi Tehdas", jossa yliopistot, teknologiakeskukset, liitto, kaupunki, Tredea ja yritykset tekevät joustavasti ja resursseja jakaen sekä instituutin koordinoimana ja fasilitoimana hankekehitystyötä. 8

9 Strategian alustavat painopisteet on esitelty alla: Painopiste 1: EU-rahoitus ja EU:n Itämeri-strategia - Painopiste EU:n ohjelmakauden ja EU:n Itämeri-strategian toteuttamisessa Tavoitteet : - Osaamispohjaisen EU-hanketoiminnan johtavia edistäjä Itämeren alueella - Asiakas- ja tarvelähtöisten ratkaisujen mahdollistaja EU:n ohjelmakauden , Eurooppa 2020-strategian ja EU:n Itämeri-strategian ja INKA:n hyödyntämisessä Pirkanmaalla ja pääkaupunkiseudulla ja Itämeri-verkostoissa - EU:n Itämeri-strategian ja Itämeren alueen osaamisen tunnustettu edistäjä ja edustaja Euroopan laajuisesti ja kansainvälisesti - Monenkeskisen Venäjä-yhteistyön ykköstoimija Itämeri-verkostoissa sekä Pietarin alueen keskeinen yhteistyökumppani ja tuntija Itämeren alueella Painopiste 2: Asiantuntijapalvelut ja hanketyön uudet muodot - Painopiste asiantuntijapalveluissa sekä uudenlaisen, avoimen ja asiakaslähtöisen hanketyön edistämisessä Tavoitteet : - Itämeren alueen ja sen EU-hankeyhteistyön ja -rahoituksen, EU:n Itämeri-strategian ja Itämeren alueeseen painottuvaan Venäjä-yhteistyön asiantuntijapalveluiden johtava palveluntarjoaja Suomessa ja Itämeren alueella - Kansainvälisen yhteistyön ja EU:n ohjelmakauden mahdollisuuksien johtava edistäjä Tampereella ja Pirkanmaalla, joka toimii avoimen hankekehitystoiminnan alustana tiiviissä ja joustavassa yhteistyössä alueen keskeisten kehittäjäorganisaatioiden kanssa - Helsingin metropolialueen Itämeri-yhteistyön aktiivinen kehittäjä Painopiste 3: Osaaminen ja toiminnan laatu - Painopiste toiminnan tuloksellisuuden ja laadun sekä osaamisen kehittämisessä Tavoitteet : - Toiminnan vaikuttavuuden vahvistaminen asiakas- ja tarvelähtöisten avointen hankekehitysmallien kautta - Joustavien tiimityömallien kehittäminen projektinhallinnassa (hallinto-, sisältö- ja talousosaaminen yhdistäen ja eri hankkeiden välistä yhteistyötä lisäten) - Asiantuntijaprojektipäällikkyyden edistäminen ja houkuttelevien hanketyömahdollisuuksien tarjoaminen sisältöosaajille - Viestintä- ja markkinointiosaamisen vahvistaminen ja hanke- ja verkkoviestinnän ja sen välineiden uudistaminen - Taloushallintojärjestelmien uudistaminen ( ) ja sisäisen taloushallinto-osaamisen kehittäminen ja resurssointi 4.3. Toimintaympäristön kehitys ja arvio instituutin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Itämeren alue on suomalaisille toimijoille keskeinen kansainvälinen viitekehys ja kilpailukyvyn mittari. Itämeren alueen yhteistyön kautta voidaan edistää mm. Itämeren alueen maiden globaalia näkyvyyttä ja tunnettuutta korkean osaamisen ja teknologian edelläkävijänä, entistä vetovoimaisempia innovaatiokeskittymiä, kykyä hyödyntää EU:n rahoitusinstrumentteja sekä globaaleihin (esim. väestön ikääntyminen ja ilmastonmuutos) ja Itämeren alueen erityisiin (esim. Itämeren suojelu) suuriin haasteisiin vastaamista. 9

10 EU:n Itämeri-strategia on avannut uusia EU-rahoitus- ja yhteistyömahdollisuuksia eri alojen kehittämistyöhön Itämeren alueella. Alue- ja paikallistason toimijoilla ja verkostoilla, joissa instituutti on vahvasti mukana, on tärkeä rooli Itämeri-strategian toteuttamisessa, ja strategia avaa uusia mahdollisuuksia aluekehittämiseen sekä alueiden ja kaupunkiseutujen kansainväliseen yhteistyöhön. Yhä yhtenäisempi markkina-alue sitouttaa yhteistyöhön myös yhteisten ongelmien ratkaisun osalta, ja myös haastava taloustilanne on korostanut pienten pohjoisten EU-maiden yhteistyön merkitystä. Itämeren suojelutoimiin on satsattu merkittävästi viime vuosina, ja Itämeren suojeluun on kohdistunut yhä suurempi julkinen mielenkiinto ja poliittinen tuki. Itämeri-yhteistyön kautta voidaan avata myös laajempia eurooppalaisia ja kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksia. Alueen yhteistä identiteettiä ja Itämeri-brändiä vahvistetaan lisääntyvän opiskelijavaihdon, työvoiman liikkuvuuden, kaupan, matkailun ja kulttuuriyhteistyön kautta. EU:n Itämeri-strategia sekä Itämeren alueen ja sen yhteistyön kehittyminen ovat lisänneet yleistä mielenkiintoa ja eri tason toimijoiden sitoutumista Itämeri-yhteistyöhön ja myös kilpailua ja toimijoiden määrää. Alueen kaikki maat ovat aktivoituneet ja uusia organisaatioita on tullut mukaan Itämeri-yhteistyöhön. Toimijoiden, verkostojen ja hankkeiden suurta lukumäärää on usein pidetty Itämeri-yhteistyön ongelmana, mutta se tulisi nähdä pikemminkin alueen vahvuutena ja osoituksena eri tason kansalaisjärjestöistä valtionhallintoon - vahvasta sitoutumisesta Itämeri-yhteistyöhön ja yhteistyön tarvelähtöisyydestä. Itämeren alueen yhteistyö ja Itämeri-strategia toimivat erinomaisina makroaluetason kehittämisalustoina Eurooppa strategian toteuttamiselle ja eurooppalaisen alueellisen yhteistyön ohjelmille EU:n uudelle rahoituskaudella Parhaillaan uuden ohjelmakauden valmistelussa on mahdollisuus vaikuttaa myös siihen, että Itämeri-strategia ja Itämeren alueen yhteiset haasteet ja mahdollisuudet huomioidaan myös tulevissa Suomen rakennerahasto-ohjelmissa. Pirkanmaan kannalta saatiin erinomaisia Itämeri-yhteistyön rahoitusmahdollisuuksiin liittyviä uutisia, kun vuoden 2013 alussa selvisi, että Pirkanmaa pääsee uudella ohjelmakaudella mukaan Keskisen Itämeren ohjelmaan. EU:n Itämeri-strategia korostaa strategian eri painopistealueiden (ympäristö, talous, saavutettavuus, turvallisuus) välistä yhteistyötä: esimerkiksi ympäristöyhteistyö ja Itämeren suojelusatsaukset tulee nähdä myös taloudellisen yhteistyön mahdollisuuksina. Suomen Itämeri-instituutin BSR InnoShip - hanke on erinomainen esimerkki Itämeren suojelu- ja talousnäkökulmien yhdistämisestä EU:n Itämeristrategian mukaisesti. Itämerelle vuonna 2015 voimaantuleviin laivojen päästörajoituksiin ja EU:n rikkidirektiiviin reagoiminen uuden puhtaamman meriteknologian ja tarvittavien uusien logististen ratkaisujen sekä niihin liittyvien business- ja palvelumallien edistämisen kautta on erinomainen Itämeri-strategian ympäristö- ja taloudelliset näkökulmat yhdistävä hanketeema myös EU:n tulevalla ohjelmakaudella Instituutille voi avautua tähän liittyen hyviä hankemahdollisuuksia BSR InnoShip- ja EUSBSR PA Ship TA -hankkeiden tuloksia ja verkostoja hyödyntäen. Instituutin alkuvuodesta 2013 valmistelema BothniaLNG TEN-T hakemus ja alkuvuodesta 2014 laatima TEN-T toimeksianto Langh Ship Cargo Solutions yhtiölle ovat tästä jo erinomaisia esimerkkejä. Itämeren alueen erityisistä ja EU:n tulevan ohjelmakauden yleisimmistä painopisteistä ja kiinnostavista hanketeemoista myös Tampereen vetovastuulla olevien INKA-ohjelmien toteutuksen kannalta - voidaan nostaa esille älykäs kaupunki, terveys- ja hyvinvointialat, aktiivinen ikääntyminen, avoimet innovaatioympäristöt, julkisen sektorin innovaatiot, innovatiiviset julkiset hankinnat, liikenne ja logistiikka ja niiden osalta erityisesti rikkidirektiiviin reagoiminen uuden puhtaamman meriteknologian ja tarvittavien uusien logististen ratkaisujen sekä niihin liittyvien business- ja palvelumallien edistämisen kautta. Instituutit nykyisistä hankkeista SMART EUROPE, TRES ja InnovAge sekä BSR Stars, toimivat hyvinä alustoina em. teemojen hankkeiden ideoinnille ja niihin liittyvälle verkostoitumiselle 10

11 myös Tampereen INKA-hankkeita ja niille haettavaa ulkopuolista rahoitusta ajatellen. Venäjän rooli Itämeren alueella korostuu, mutta jatkossa Venäjä olisi saatava huomattavasti vahvemmin mukaan myös alueen monenkeskiseen yhteistyöhön. Juuri tällä hetkellä rahoitusnäkymät Venäjä-yhteistyön osalta ovat kuitenkin haasteelliset. Suomelle ja sen Venäjä-yhteistyön toimijoille ja tukivälineille on tarjolla erityisrooli Venäjän Itämeri-osallistumisen edistämisessä. Suomen Itämeriinstituutin Venäjä-yhteistyön monipuolinen hankesalkku on esimerkki tämän erityisroolin hyödyntämisestä. Venäjän talouden modernisointipyrkimykset avaavat Suomelle uusia mahdollisuuksia, joihin voidaan tarttua uudentyyppisellä hankeyhteistyöllä myös Itämeren alueen laajuisesti. Niitä on jo kartoitettu ja esivalmisteltu myös monien Suomen Itämeri-instituutin Pietarihankkeiden kautta. Alkuvuoden 2014 aikana Ukrainan kriisi ja Venäjän nopeasti heikentynyt talouskehitys on tuonut merkittävän haasteen Venäjä-yhteistyölle. Voi kuitenkin olla, että kriisi vain korostaa alemman tason Venäjä-yhteistyön ja -toimijoisen ja verkostojen merkitystä ja roolia. Kansalliset, paikalliset ja alueelliset eri alojen kehittämisstrategiat ja -ohjelmat korostavat aiempaa aktiivisempaa kansainvälistä yhteistyötä. EU-hanketoiminta ja -verkostot ja sitä kautta saatava lisärahoitus ja osaaminen ovat jatkossa yhä tärkeämpi osa eri alojen kehittämistoimintaa. Kansainvälisestä yhteistyöstä saatavat hyödyt ja lisärahoitus ovat suurelle kaupungille ja alueelle suuri mahdollisuus, jota ei ole varaa jättää käyttämättä ja johon kannattaa satsata. Tämä on erityisen merkittävää EU:n uuden ohjelmakauden tuomiin rahoitusmahdollisuuksiin valmistautuessa. Tampereen Suomen kakkoskeskuksena sekä myös merkittävänä Itämeren alueen keskuksena tulee olla vahvasti mukana Itämeren alueen yhteistyössä. Itämeren alue on Tampereen ylivoimaisesti tärkein kansainvälinen viitekehys olipa sitten kyse yritysten kansainvälistymisestä, matkailusta, liikenneyhteyksistä, koulutusyhteistyöstä tai kulttuurista Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Instituutin toiminta ja sen rahoitus muodostuu lähes pelkästään projekteista. Instituutin hankkeisiin sitomattoman perusrahoituksen osuus oli vuonna 2013 vain 7 % ( euroa) instituutin kokonaistuotoista. Instituutin lähiaikojen keskeisin haaste on instituutin kannattavuuden, vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden vahvistaminen hankkeisiin sitomattoman perusrahoituksen ja asiantuntijapalveluiden myynnistä saatavan tulorahoituksen merkittävän kasvattamisen kautta. Vuonna 2013 instituutin kaikista henkilöstökuluista 100 % on hankerahoituksen piirissä. Yleisen johtamisen ja hallinnon tehtäviin kohdistuvan hankkeisiin sitomattoman palkkarahoituksen määrää on kyettävä kasvattamaan merkittävästi lähivuosina. Instituutin omiin hankekuluihinsa saamasta hankerahoituksesta merkittävä osuus on tullut instituutin hankkeiden partnereilta ns. shared costs -osuuksina. Mikäli jokin partneriorganisaatio esimerkiksi taloudellisten vaikeuksien vuoksi joutuu vetäytymään hankkeesta, voi tästä aiheutua instituutille myös mahdollinen taloudellinen riski shared cost -osuuksien menettämisen kautta. Nämä riskit eivät ole onneksi realisoituneet. Instituutin hankkeet ja erityisesti instituutin rooli niissä on henkilöresurssipainotteista. Henkilöstökuluista aiheutuvat hallinto- ja toimistokulut (esim. vuokrat, puhelin, tietoliikenne) ovat olennainen osa instituutin hankebudjetteja. Instituutin hankkeiden tärkein rahoitusohjelma, EU:n Itämeren ohjelma, otti vuonna 2012 aiempaa tiukemman linjan hallintokulujen hyväksymiseen liittyen. Kun lähes kaikki instituutin työntekijät toimivat useassa hankkeessa, osoittautui hallintokulujen hyväksyttävä raportoituminen (erillisten hankekohtaisten laskujen tai laskuliitteiden saanti) hankalaksi rahoittajan uusien tiukempien ohjeiden mukaisesti. Instituutti joutui muuttamaan raportointikäytäntöjään yhdessä hallintopalveluiden tarjoajien (laskuttajien) kanssa ja myös lisäämään 11

12 itse rahoitettavien hallintokulujen määrää Itämeren ohjelman hankkeissa. Raportoituja hallintokuluja myös hylättiin. Tämän osalta tilalle parane huomattavasti tulevalla ohjelmakaudella, kun EU-ohjelmissa otetaan käyttöön hallintokulujen osalta ns. flat rate malli, jossa hallintokuluja saadaan automaattisesti 15-25% hyväksytyistä muista kuluista - hallintokuluja erikseen raportoimatta. Jo tällä hetkellä flat rate malli on käytössä neljässä instituutin hankkeessa, mutta niiden osalta on valitettavasti havaittu, että 15 prosentin flat rate ei riitä kattamaan kaikkia hallintokuluja. EU:n uuden ohjelmakauden jo avautunut Horizon ohjelma, ja toivottavasti myös muut ohjelmat, tuo tähän merkittävän parannuksen hallintokulujen flat raten ollessa 25%. Instituutin kasanvirranhallintaan liittyvä haasteena on EU:n ohjelmakausien murrosvaiheessa havaittavissa ollut maksatushakemusten käsittelyaikojen merkittävä pidentyminen rahoittajien puolella. Ero on ollut huomattava esimerkiksi vuosiin verrattuna. Tämä aiheutti instituutille suuria haasteita maksuvalmiuden osalta vuoden 2013 lopussa ja vuoden 2014 alussa usean instituutin hankkeiden rahoitusohjelman ilmoittaessa maksatusten viivästymisestä rahoitusohjelmien omien likviditeettiongelmien takia. Tilanne on edelleen haasteellinen myös kevään ja kesän 2014 aikana. EU:n rahoitusohjelmien uusi vuonna 2014 alkava ohjelmakausi on instituutille pitkällä tähtäimellä merkittävä mahdollisuus. Lyhyemmällä tähtäimellä nykyisen rahoituskauden päättyminen aiheuttaa kuitenkin haasteita instituutin hankerahoituksen osalta. Uusien ohjelmien ensimmäiset haut käynnistyvät suurelta osin vasta vuoden 2014 loppupuolella. Näin ollen niistä saatu hankerahoitus voi realisoitua aikaisintaan vasta vuoden 2015 puolivälissä. Ohjelmakausien vaihtumisesta johtuva hankehakujen suvantovaihe korostaa edelleen instituutin asiantuntijapalveluiden kehittämisen ja toimeksiantorahoituksen hankkimisen merkitystä. Venäjä-yhteistyö on yksi instituutin keskeisistä vahvuusalueista. Venäjä-hankkeiden rahoitusnäkymiin myös EU:n tulevalla ohjelmakaudella liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä. Instituutille viime vuosien tärkein Venäjä-yhteistyön rahoituslähde, lähialueyhteistyörahoitus, on päättynyt nykymuodossaan. Instituutti on Suomen johtavia lähialueyhteistyötoimijoita, ja se on nykyisellä ohjelmakaudella ollut rahoitusmahdollisuuksien osalta huomattavasti heikommassa asemassa itäisen ja eteläisen Suomen Venäjä-toimijoihin nähden Pirkanmaan ollessa EU:n naapuruusohjelmien ohjelma-alueiden ulkopuolella. Tilanne jatkuu samanlaisena myös uudella ohjelmakaudella. Instituutille onkin jatkossa tärkeää yhä laajempi kansallinen yhteistyö Venäjä-hankkeissa, Pietari Helsinki-keskus on tässä suhteessa tärkeässä roolissa. Alkuvuoden 2014 aikana Ukrainan kriisi on tuonut merkittävän haasteen Venäjä-yhteistyölle. Voi kuitenkin olla, että pidemmällä tähtäimellä kriisi korostaa alemman tason Venäjä-yhteistyön, - toimijoiden ja -verkostojen merkitystä ja roolia. Yleinen haasteellinen taloustilanne Suomessa on myös heikentänyt saatavilla olevaa kehittämis- ja kansainvälisen yhteistyön rahoituksen määrää. Instituutin kannalta keskeisissä elinkeino- ja innovaatiopolitiikan kehittäjäverkostoissa on myös tiettyä OSKE-kauden jälkeistä turbulenssia, joka tuo omat haasteensa hanketoimintaan. 12

13 5. Projektit 5.1. BSR InnoShip Baltic Sea cooperation for reducing ship and port emissions through knowledge- & innovation-based competitiveness Tausta ja tavoitteet Suomen Itämeri-instituutin vetämässä BSR InnoShip -hankkeessa toteutettiin uutta ja innovatiivista lähestymistapaa päästörajoitusten tuomaan haasteeseen eli siihen, miten Itämeren alueen laiva- ja satamateollisuuden kilpailukykyä voidaan vahvistaa ja samalla vähentää niiden ilmapäästöjä hyödyntämällä jo olemassa olevaa tietoa ja osaamista. BSR InnoShip -hanke käynnistyi EU:n Itämeren ohjelman positiivisen rahoituspäätöksen myötä kesäkuussa 2010 ja jatkui vuoden 2013 loppuun asti. Hankkeessa edistetään ympäristö- ja talousosaamista yhdistävän innovatiivisen tutkimus- ja kehitystyön avulla Itämeren laivapäästöjen vähentämistavoitteita teollisuuden kilpailukyvyn näkökulmasta. Lisäksi hankkeessa pyritään kannustamaan vapaaehtoisiin päästöjä vähentäviin toimenpiteisiin. Nopeasti kasvavan meriliikenteen myötä laivojen rikkioksidipäästöt ovat kasvaneet merkittävästi Itämerellä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on määritellyt Itämeren, Pohjanmeren ja Englannin kanaalin erityisalueiksi, joilla laivapolttoaineen rikkipitoisuus on alennettava vuoteen 2015 mennessä asteittain nykyisestä yhden prosentin enimmäisrajasta 0,1 prosenttiin. Päästörajoitusten tiukennusten taustalla ovat laivojen rikkipäästöistä aiheutuvien pienhiukkasten kaukokulkeuman merkittävät terveys- ja ympäristövaikutukset. Laiva- ja satamateollisuudessa ollaan kuitenkin huolissaan päästörajoitusten aiheuttamista kustannusvaikutuksista. Vastaavaa Itämeren alueen laajuista ilmapäästöihin keskittynyttä hanketta, jossa haetaan uutta näkökulmaa päästövelvoitteisiin myös meriklusterin kilpailukyvyn ja innovaatiotoiminnan vahvistamisen kautta, ei ole toteutettu aikaisemmin. Rahoitus ja partnerit BSR InnoShip -hanketta rahoitetaan EU:n Itämeren ohjelmasta, ja sen kokonaisbudjetti on 3,6 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriö on myöntänyt hankkeen suomalaisille partnereille kansallista vastinrahoitusta euroa. Suomen Itämeri-instituutin budjetti hankkeessa on noin euroa. Hanke kuuluu EU:n Itämeri-strategian lippulaivahankkeisiin, ja se on mukana Itämeren suojelukomissio HELCOMin Baltic Sea Action Planissä. Hankkeeseen osallistuu partnereina (yhteensä 19) tutkimuslaitoksia, satamia, kaupunkeja ja merenkulun viranomaisia Suomen lisäksi kahdeksasta Itämeren alueen maasta: Ruotsista, Virosta, Tanskasta, Norjasta, Puolasta, Saksasta, Latviasta ja Liettuasta. Hankkeessa on mukana 24 liitännäispartneria, jotka edustavat johtavia merenkulku- ja ympäristöalan julkisen ja yksityisen sektorin toimijoita Itämeren alueelta - mukaan lukien HELCOM ja Baltic Ports Organisation. Liitännäispartnerina Pietarin kaupunki - ja sen kautta myös kaikki Pietarin alueen suurimmat satamat on hankkeessa tärkeässä roolissa, ja Venäjällä tapahtuvaan hanketoimintaan on varattu myös budjettiosuus. Suomi on vahvasti edustettuna BSR InnoShip -hankkeessa. Vetäjänä toimivan Suomen Itämeriinstituutin lisäksi hankkeessa ovat mukana partnereina Ilmatieteen laitos, Itämeren kaupunkien liiton ympäristökomissio (UBC EnvCom), Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT), Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja Maarianhaminan kaupunki. 13

14 Hankkeen johtajana on toiminut Tapani Stipa alkaen. Projektipäällikkö Minna Säpyskä-Aallon äitiyslomien aikana projektipäällikkönä on toiminut Minna Sikiö, Esa Kokkosen ja Johanna Argillanderin tukiessa hankkeen ulkoista viestintää ja hallintoa pienemmillä työosuuksilla. Toiminta vuonna 2013 Viimeisen toimintavuotensa aikana hanke saavutti kaikki tavoitteensa, ja hanketoimenpiteet onnistuivat erinomaisesti. Hankkeessa pilotoidut ja tutkitut puhtaan merenkulun hyvät käytännöt koottiin hankkeen loppuvaiheessa kattavaksi Pan-Baltic Manual of Best Practices on Clean Shipping and Port Operations -manuaaliksi. Hankkeen yhteydessä tuotettiin lukuisa joukko mielenkiintoisia ja ajankohtaisia laivojen päästörajoitusten vaikutuksiin, leviämiseen sekä uusien puhtaamman meriteknologian ratkaisujen kustannustehokkuuteen liittyviä analyysejä ja pilotointeja. Lisäksi valmisteltiin ja jaettiin ensi kertaa Itämeren laajuinen Baltic Sea Clean Maritime (BSCM) Award ja valmisteltiin ja käynnistettiin BSR InnoShip -nuorisofoorumi ja Clean Shipping Currents -julkaisualusta. Pietarissa toteutettiin laivojen ilmanpäästöihin liittyviä mittauksia mm. kaikkien Pietarin alueen suurten satamien alueella. Lisäksi laadittiin laivojen ilmapäästöjen karttapohjaisia leviämismalleja, jotka on integroitu Itämeren suojelukomission Helcomin palveluksi. Hanke järjesti partnerikokouksen ja konferenssin Pietarissa Baltic Sea Days -tapahtuman yhteydessä. Konferenssissa oli n. 300 osallistujaa lähinnä Venäjältä. BSR InnoShip -hankkeella oli ständi EU:n Itämeri-strategian Annual Forumissa Vilnassa yhdessä Itämeri-strategian Prioriteetti 4:n (PA Ship) kanssa sekä Baltic Development Forum Summitissa Riiassa BSR InnoShip, edustajinaan Tapani Stipa ja Esa Kokkonen, pitivät Vilnan foorumissa kaksi esitelmää sekä jakoi ensimmäistä kertaa hankkeessa kehitetyn Baltic Clean Maritime Awardin foorumin illallisen yhteydessä 600 osallistujan läsnä ollessa. Yksi palkituista oli Vikin Grace, ja Viking Line myös tiedotti palkinnosta näyttävästi. Liettuan EU-puheenjohtajuuskauteen valmistautumisena järjestettiin partnerikokous ja workshop Klaipedassa Workshop keräsi huomattavan määrän liettualaisia osallistujia ja medianäkyvyyttä. Hanke järjesti slow steaming -workshopin Helsingissä Workshopissa esiteltiin slow steamingin tarjoamia mahdollisuuksia ja haasteita suomalaisille varustamoille ja viranomaisille. Hankkeen suurin tapahtuma vuonna 2013 oli luonnollisesti Brysselissä otsikolla Solutions for low-emission shipping in the Baltic Sea region pidetty loppuseminaari, jossa esiteltiin hankkeen tuloksia. Seminaarin ensimmäinen päivä keskittyi enemmän teknisiin aiheisiin kun taas toinen päivä oli varattu lähinnä projektin ulkopuolisille puhujille ja poliittiselle keskustelulle liittyen laivapäästöihin. Seminaarin toisen ja samalla päätöspäivän veti moderaattori Raine Tiessalo (Yle, AFP). Seminaarin puhujien joukossa olivat mm. EMSA:n pääjohtaja Markku Mylly, EK:n Tiina Haapasalo, Euroopan komission DG Moven Janeta Toma ja DG Climan yksikönpäällikkö Elina Bardram, DFDS:n teknologiapäällikkö Karsten Moos ja Suomen Brysselin-edustuston varapäällikkö Marianne Huusko- Lamponen. Seminaariin osallistui Brysselin lomakaudesta huolimatta yli 90 osallistujaa eri puolilta Eurooppaa. Hankkeen päätteeksi, vierailtuaan hankkeen ständillä Itämeri-strategian foorumissa Vilnassa, hankkeen tärkein asiakas, aluekehityskomissaari Johannes Hahn lähetti Twitterin kautta oheisen tunnustuksen BSR InnoShipille: 14

15 5.2. ecitizen II Towards Citizen-centred egovernment in European Regions and Cities Tausta ja tavoitteet ecitizen II on EU:n Interreg IVC -ohjelman rahoittama instituutin vetämä kolmivuotinen hanke (11/ /2012), jonka tavoitteena on parantaa kansalaisten ja hallinnon välistä yhteistyötä ja edistää kansalaisten mahdollisuuksia osallistua paikalliseen päätöksentekoon nopeuttamalla sähköisen hallinnon käyttöönottoa. Tarkoituksena on näin nykyaikaistaa hallintoa ja lisätä sen läpinäkyvyyttä. Hankkeessa keskitytään karttuneen tiedon, kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakamiseen ja niiden siirtämiseen edistyneemmiltä alueilta vähemmän harjaantuneille toimijoille. Erityisen tärkeää on edistää käytäntöjä, jotka pohjautuvat kansalaislähtöisiin toimintatapoihin palveluita ja niiden sisältöä suunniteltaessa. Projekti edistää kumppaneiden suoraa yhteistyötä ja vertaisoppimista ja auttaa tunnistamaan tulevaisuuden kehityssuuntauksia. Hankkeessa laaditaan yleiseurooppalainen sähköisen osallistumisen manuaali parhaiden käytäntöjen levittämiseksi. Hankkeessa järjestetään opintomatkoja, paikallisia työpajoja ja työntekijöiden vaihtoja. Hanke tuottaa myös päivitettyä tietoa sähköisestä osallistumisesta. Rahoitus ja partnerit Projektikumppanit ovat paikallisia ja alueellisia toimijoita, jotka ovat sitoutuneet vahvistamaan sähköistä hallintoa ja sähköistä osallistumista alueiden välisellä yhteistyöllä. Projektissa on mukana 10 kaupunkia ja aluetta 10 Euroopan maasta (Suomi, Tanska, Alankomaat, Iso-Britannia, Irlanti, Tsekki, Unkari, Italia, Espanja, Kreikka). Vuosina toteutettavan hankkeen kokonaisbudjetti on 2,1 miljoonaa euroa. Instituutin budjetti hankkeessa on noin euroa. ecitizen II hankkeen projektipäälliköksi nimitettiin helmikuussa 2011 Hannes Astok. Hänen vastuullaan on hankkeen toteutus ja yhteisten seminaarien ja opintomatkojen suunnittelu ja vetäminen sekä niistä raportoiminen. Tarton kaupunki otti hankkeessa suurimman toimintakokonaisuuden vetovastuun, ja Interreg IVC -sihteeristö myönsi Tartolle myös partneribudjetin muutoksen. 15

16 Toiminta vuonna 2013 Hankkeen päätuotos, yleiseurooppalainen -verkkomanuaali e-osallistumisen hyvistä käytännöistä, uudistettiin projektipartnerien ehdotusten ja suositusten mukaisesti. Partnereiden pyynnöstä hankkeen toteutusaikaa jatkettiin rahoittajan hyväksymänä saakka. Loppuraportti laadittiin keväällä 2013 ja toimitettiin rahoittajalle toukokuussa Loppuraportti hyväksyttiin nopealla aikataululla alkusyksystä Hanke esiteltiin hyvänä hanke-esimerkkinä Interreg IVC ohjelman mittavassa tilaisuudessa Brysselissä lokakuussa 2013 yhdessä muutaman muun satojen Interreg IVC ohjelmassa vuosina toteutettujen hankkeiden joukosta valitun hankkeen kanssa Strengthening stakeholder engagement, dissemination and coordination of joint activities in the EUSBSR PA 4 Tausta ja tavoitteet Instituutin vetämä BSR InnoShip -hanke on yksi EU:n Itämeri-strategian puhtaamman merenkulun kehittämistä käsittelevän prioriteetti 4:n (nyt PA SHIP) lippulaivahankkeista. Prioriteettialueen koordinaattorina toimii Tanskan merenkulkuhallinto (Danish Maritime Authority). Instituutti sai syyskuussa 2011 prioriteettialueen koordinaattorilta tehtäväkseen koordinoida prioriteettialueen teknisen avun hanketta sekä valmistella projektisuunnitelma ja rahoitushakemus Euroopan komission aluepääosastolle. Strengthening stakeholder engagement, dissemination and coordination of joint activities in the EUSBSR PA 4 -hankkeen tavoitteena on parantaa prioriteettialueen yhteensä seitsemän lippulaivahankkeen välistä yhteistyötä erityisesti hankkeiden viestintään ja sidosryhmäyhteistyöhön liittyen. Hankkeessa järjestetään lippulaivahankkeiden yhteisiä sidosryhmätapahtumia eri puolilla Itämeren aluetta ja toteutetaan yhteisiä viestintätoimenpiteitä. Rahoitus ja partnerit Suomen Itämeri-instituutti toimii hankkeen vetäjänä. Hankkeeseen osallistuvat kaikki seitsemän prioriteettialue 4:n lippulaivahanketta, ja sen toimintaa ohjaa Tanskan merenkulkuhallinto. Euroopan komission aluepääosasto rahoittaa hanketta eurolla. Toiminta vuonna 2013 Instituutti edusti prioriteettialuetta ständillä BDF Summitissa Riiassa sekä European Maritime Day -tapahtumassa Maltalla Instituutti laati ja painatti PA Shipille esitteitä ja käänsi niitä myös venäjäksi. Mittavin hanketapahtuma oli Baltic Sea Conference 2013 konferenssi Kööpenhaminassa , jossa instituutin vetämä PA Ship TA-hanke oli yksi järjestäjistä yhdessä Baltic Development Forumin ja Euroopan komission DG Moven kanssa. Konferenssi järjestettiin Itämeren suojelukomission Helcomin ministerikokouksen yhteydessä, ja se keräsi peräti yli 300 osallistujaa Itämeren alueelta ja muualta Euroopasta. TA-hankkeen kautta instituutti osallistui konferenssijärjestelyihin, ohjelman valmisteluun ja markkinointiin ja hankki konferenssiin puhtaan merenkulun asiantuntijapuhujia (mm. Wärtsilä). TA-hankkeen kautta instituutti järjesti myös PA Shipin ständin EU:n Itämeri-strategian Annual Forumiin Vilnaan Ständillä vierailivat myös Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite ja EU:n aluekomissaari Johannes Hahn. 16

17 5.4. SMART EUROPE Smart strategies to create innovation-based jobs in regions of Europe Tausta ja tavoitteet Smart Europe -hankkeen tavoitteena on edistää alueellisten innovaatiopohjaisten työpaikkojen syntymistä. Hankkeessa paikallistetaan hyviä käytäntöjä ja autetaan hankepartnereita kehittämään alueelleen soveltuvia käytännön toimenpiteitä innovaatioon perustuvan yritystoiminnan tukemiseksi. Hankkeessa kukin partneri järjestää alueellaan ns. vertaisarvioinnin (peer review), jonka aikana 3-4 muuta partneria arvioivat alueen innovaatioympäristöä omien alueellisten eksperttiensä avulla. Rahoitus ja partnerit Smart Europe -hankkeessa on mukana 13 partneriorganisaatiota 11 Euroopan maasta: Flevolandin provinssi (NL), Assembly of European Regions, Manchester Metropolitan University (UK), Veneto Region (IT), Veneto Innovazione (IT), Provincia di Bologna (IT), Észak-Alföld Regional Development Agency (HU), Maramures County Council (RO), ALMI Mid Sweden (SWE), Patras Science Park (GR), County of Sør-Trøndelag (NO), Avila County Council (ES) ja Baltic Institute of Finland (FI). Hankkeen kokonaisbudjetti on 1,86 MEUR ja instituutin budjetti on ,04 EUR. Toiminta vuonna 2013 Vuonna 2012 käynnistynyt hanke jatkui suunnitelman mukaisesti Trondheimissä helmikuussa järjestetyllä SMART EUROPE hankkeen Norjan vertaisarvioinnilla. Tampereelta asiantuntijana vertaisarviointiin osallistui Tampereen teknillisen yliopiston tutkimus- ja innovaatioyksikön tutkimuspalvelupäällikkö Ilkka Virtanen. Instituuttia tapahtumassa edusti Emmi Saarinen. Tampereella SMART EUROPE -hankkeen vertaisarviointi järjestettiin toukokuussa yhdessä Pirkanmaan liiton kanssa. Viisi päivää kestäneen tiiviin arviointiohjelman teemat olivat Can we manage structural change proactively? sekä Case ICT-sector and Tampere New Deal. Innovaatiojärjestelmien soveltamista Pirkanmaalla oli arvioimassa 6 hengen ryhmä, jonka jäsenet tulivat Norjasta, Ruotsista, Italiasta, Kreikasta sekä Hollannista. Arviointiprosessissa haastateltiin ja tavattiin kymmeniä keskeisiä innovaatioita edistäviä toimijoita Pirkanmaalla. Arvioinnin alustava yhteenveto esiteltiin instituutissa toukokuussa ja loppuraportti valmistui heinäkuussa. SMART EUROPE -hankkeen ohjausryhmän kokous ja seminaari pidettiin huhtikuussa Avilassa, Espanjassa. Kesäkuussa suoritettiin vertaisarviointi Manchesterissa, johon Suomen Itämeri-instituutti osallistui yhdessä Tredean asiantuntijan kanssa. Arviointi keskittyi virallisten ja epävirallisten verkostojen sekä partnerisuhteiden tehokkuuteen uusien työpaikkojen luomisessa innovaatiopohjaisista lähtökohdista, etenkin korkean työttömyysasteen alueilla. Hankkeen viimeinen vertaisarviointi tehtiin lokakuussa Kreikan Patrasissa, jossa Tampereen asiantuntijana toimi Pirkanmaan liiton tulevaisuus- ja innovaatioyksikön johtaja Petri Räsänen ja instituuttia edusti Julia Lihhatsjova TR3S Towards Regional specialisation for Smart growth spirit Tausta ja tavoitteet TR3S-hankkeen perusidea pohjautuu Eurooppa strategian kolmeen prioriteettiin: älykäs kasvu, kestävä kasvu ja osallistava kasvu. Näistä TRES keskittyy erityisesti vahvistamaan älykästä kasvua Euroopan eri alueilla sekä edistämään alueiden erikoistumista tukevien strategioiden laatimista. Päätavoite on tarjota keskustelualusta poliittisen tietämyksen niille alueellisille ja alueidenvälisille sidosryhmille, jotka ovat vastuussa alueellisista erikoistumisstrategioista tehtävistä päätöksistä. 17

18 Hankkeen aikana älykästä kasvua ja alueiden älykkäitä erikoistumisstrategioita käsitellään monipuolisesti. Poliittiset päättäjät tuodaan yhteen analysoimaan, vertailemaan ja arvioimaan innovaatiovalintojaan, painopisteitään ja strategioitaan. Alueelliset innovaatiojärjestelmät haastetaan kyseenalaistamaan omat ratkaisunsa ja arvioimaan vaikutustaan alueen kilpailukykyyn. Alueet luovat strategisen vision siitä, mihin heidän kannattaa erikoistua tulevaisuuden osaamistaloudessa, minkä pohjalta vaatimukset alueiden yrityskannoille määritellään vastaamaan älykkään kasvun haasteeseen. Yritysten innovaatiokyvyn edistämiseksi kehitetään yhdessä uusia tukitoimia, jotta ne vastaisivat entistä paremmin maailmanlaajuisia haasteisiin ja Euroopan unionin tavoitteisiin. Hankkeessa identifioidaan kunkin projektipartnerin alueellisia innovaatioaiheisia hyviä käytäntöjä, joita esitellään muille partnereille. Rahoitus ja partnerit Hankkeessa on mukana 10 partneria. Hankkeen pääpartnerina toimii espanjalainen Tecnalia ja suomalaisena partnerina on Suomen Itämeri-instituutti. Muita partnereita ovat Scottish Enterprise (UK), Regional Development agency of the Basque Country (ES), Pannon Business Network Association (HU), Valga County Government (EE), Piedmont Region (IT), Bucharest-Ilfov Regional Development Agency (RO), Lubelskie Voivodeship (PL) ja Stuttgart Region Economic Development Corporation (DE). Hankkeen kokonaisbudjetti on 1,51 miljoonaa euroa, ja instituutin budjetti on euroa. Toiminta vuonna 2013 Vuonna 2012 käynnistynyt TR3S -hanke jatkui suunnitelman mukaisesti huhtikuussa 2013 Piemontessa Italiassa hankkeen ohjausryhmän kokouksella ja seminaarilla. Toinen ohjausryhmän kokous pidettiin marraskuun lopulla Stuttgartissa Saksassa. Kokouksen yhteydessä pidettiin myös hankeseminaari sekä vierailtiin Stuttgart Regional Competence Centerissä (Packaging Exellence Center and Virtual Dimension Center). Elokuussa Tampereella järjestettiin Innovation Morning Coffee tapahtuma. Tapahtumassa esiteltiin tiivistelmä Pirkanmaan älykkään erikoistumisen strategian eri osa-alueista sekä Innovatiiviset Kaupungit ohjelman (INKA) valmistelua. Aiheena oli myös alueiden välisen yhteistyön vahvistaminen. Esimerkkinä älykkäästä kaupunkikehityksestä kuultiin esitelmä Skånesta. Ryhmätyössä pohdittiin miten Skånen tapausta voidaan soveltaa ja hyödyntää INKA ohjelmassa. Marraskuun alkupuolella järjestettiin Scottish Enterprisen vierailu Tampereella. Vierailijoiden delegaatioon kuuluivat Eleanor Mitchell (Director of Commercialisation) sekä Silvio Clemente (Head of Entrepreneurial Support). Ohjelmassa oli innovaatioaiheinen seminaari Pirkanmaan liiton tiloissa. Delegaation vierailuohjelmaan kuuluivat myös Uusi Tehdas ja Tredea. Marraskuun lopulla Instituutti sekä Pirkanmaan liito järjestivät osana TRES hanketta työpajan: Julkisilla hankinnoilla uutta kustannustehokkuutta ja vipua alueen kilpailukyykyn. Tilaisuudessa osallistujat keskustelivat pienryhmissä edustamansa organisaation tulevista hankinnoista annettujen teemojen kautta. Työpajassa tehtiin yhteenveto niistä hankinnoista, joita erillisessä valmennuskokouksessa tulisi käsitellä. Tilaisuuteen osallistui noin 40 pirkanmaalaisten kuntien ja kehittäjäorganisaatioiden edustajaa. 18

19 5.6. BALTIC BIRD - Improved accessibility of the Baltic Sea Region by air transport Tausta ja tavoitteet BALTIC BIRD -hankkeen taustalla ovat Itämeren aluerakenteen ja maantieteellisten olosuhteiden (pitkät etäisyydet, merelliset etäisyydet) asettamat haasteet alueen eri osien saavutettavuudelle sekä taloudelliselle ja sosiaaliselle koheesiolle Itämeren alueella. Korkeatasoisen ja toimivan lentoliikenteen merkitys on alueelle erityisen suuri. BALTIC BIRD -hankkeen tavoitteena on lentosaavutettavuuden ja intermodaalisten liikenneyhteyksien parantaminen Itämeren alueen perifeerisillä alueilla. Näillä tavoitteilla hanke edistää sosioekonomista koheesiota, talouskasvua sekä myös kestävää kehitystä osallistuvilla alueilla. Hanke tähtää uusien lentoyhteyksien syntymiseen Itämeren alueella yhteisillä alueiden välisillä, hyviin käytäntöihin perustuvilla toimenpiteillä, joihin kuuluvat lentoliikenteen markkina-analyysit (matkustaja- ja lentoreittipotentiaali), yhteiset lentoasemien ja lentoreittien markkinointitoimenpiteet, lentoliikenteen julkisen palvelun velvoitetta (PSO) ja reittikehitysrahastoja (RDF) koskeva manuaali sekä matkailumarkkinointistrategioiden ja matkailukohteiden kehittämistä koskevat toimenpiteet. BALTIC BIRD -hankkeessa edistetään myös parempia intermodaalisia yhteyksiä lentoliikenteen ja julkisen lentokenttäliikenteen välillä toteuttamalla siihen liittyviä tarve- ja SWOT-analyysejä ja levittämällä hyviä käytäntöjä osallistuvien alueiden välillä. Sijaintinsa, pitkien etäisyyksiensä ja Itämeren alueelle tuomansa taloudellisen merkityksensä ja potentiaalinsa kautta hankkeen tavoitteet ovat erityisen relevantteja Suomelle ja sen eri alueille. Näin ollen hankkeen suomalaisten partnereiden ja alueiden määrä on myös merkittävä. Rahoitus ja partnerit BALTIC BIRD -hankkeen vetäjänä toimii Brandenburgin osavaltion talous- ja Eurooppa-asioiden ministeriö (Ministry of Economics and European Affairs of the Region Brandenburg). Suomalaisia partnereita ovat Suomen Itämeri-instituutti, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Savonlinnan seudun kuntayhtymä, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy, Elinkeinoyhtiö InLike Oy (Inari), Oulun yliopisto ja Etelä-Pohjanmaan liitto. Suomen Itämeri-instituutti toimii hankkeessa yhden työpaketin vetäjänä ja vastaa hankkeen toiminnoista Pirkanmaalla. Muista Itämeren alueen maista hankkeeseen osallistuu partnereina lentokenttäyhtiöitä sekä alue- ja paikallishallinnon organisaatioita Latviasta, Norjasta, Puolasta, Ruotsista, Saksasta ja Tanskasta. Yhteensä hankkeeseen osallistuu 20 partneria. Vuosina toteutettava hanke hyväksyttiin rahoitettavaksi EU:n Itämeren alueen ohjelman neljännellä hakukierroksella Hankkeen kokonaisbudjetti on 2,87 miljoonaa euroa, ja instituutin budjetti on euroa. Toiminta vuonna 2013 Kilpailutus instituutin vastuussa oleville matkustaja-analyyseille oli toteutettu vuoden 2012 lopussa, ja konsultiksi valittiin MKmetric Saksasta. Konsultti käynnisti analyysityön vuoden 2013 alussa. Konsultin toteuttama mittava selvitys Tampere-Pirkkalan lentoreitti- ja matkustajapotentiaalista valmistui lokakuussa. Tulokset olivat erittäin mielenkiintoisia ja hyödyllisiä Tampere-Pirkkalan lentoyhteyksien kehittämisen kannalta, ja esille nousi muutama erittäin potentiaalinen uusi hub-yhteys Eurooppaan. Selvitystä täydennettiin vielä loka-marraskuussa Tampere-Pietari - ja Tampere Kööpenhamina - reittianalyysien osalta. Lentokenttämarkkinointiin liittyvät hanketoimenpiteet käynnistettiin helmikuussa Instituutti ja Baltic Bird hanke toteutti alkuvuodesta 2013 Aamulehden kanssa laajan kyselyn kaupunkilaisille ja yrityksille Tampere-Pirkkalan kehittämisestä. Kyselyyn saatiin yli 1000 vastausta, joiden perusteella 19

20 Aamulehti teki useita lehtijuttuja aiheesta. Syys-lokakuussa 2013 Baltic Birdin puitteissa toteutettiin menestyksekäs Pirkanmaan naapurimaakuntiin suunnattu GoogleAdwords -kampanja Tampereen lentokentän markkinoimiseksi Loppuvuodesta 2013 hankkeessa käytiin instituutin johdolla läpi ja keskusteltiin alueellisten toimijoiden kanssa lokakuussa hankkeen päätuloksena valmistuneen mittavan Tampere-Pirkkalan lentoreitti- ja matkustajapotentiaalianalyysin hyödyntämisestä lentoliikenteen ja Tampere-Pirkkalan kehittämisessä ja siihen liittyvässä edunvalvonnassa. Tämän osalta päätettiin mm. osallistua Tampereen kaupungin, Tredean, Tampereen kauppakamarin ja Baltic Bird hankkeen yhteisellä ständillä lentoliikennealan johtavaan vuosittaiseen Routes Europe tapahtumaan, joka järjestettiin huhtikuussa 2014 Marseillessa. Instituutti osallistui hankkeen workshopeihin ja partnerikokouksiin Poznanissa helmikuussa, Norrköpingissä Ruotsissa ja Tallinnassa INNOVAge - Improvement of effectiveness of regional development policies in eco-innovation for smart home and independent living to increase quality of life of Aging people Tausta ja tavoitteet INNOVAge-hankkeen tavoitteena on lisätä poliitikkojen tietämystä ikääntyvien ekologisesta ja itsenäisestä asumisesta. Tähän pyritään verkottumis- ja mentorointitoimien avulla sekä alueellisella että alueiden välisellä tasolla. Ikääntyminen on merkittävä haaste alueille, jotka turvautuvat perinteiseen toimivallanjakopolitiikkaan ja perinteiseen teollisuuteen. Väestörakenteellinen kehitys edellyttää innovatiivista poliittista lähestymistapaa, joka vahvistaa luovaa vuorovaikutusta osaamiskolmiossa (hoivapalvelujen tarjoajat, yritykset ja akateeminen tutkimus). INNOVAge hanke pyrkii tuomaan nämä eritahot yhteen ja jakamaan osaamista ja innovatiivisia ratkaisuja ikääntyvien itsenäisen asumisen kehittämiseksi. Partnerit ja rahoitus INTERREG IVC -ohjelman yhteisrahoittamassa hankkeessa on mukana 14 aluetta. Partnereina hankkeissa ovat Marche Region (Italia), MEDIC@LPS (Ranska), Sofia Municipality (Bulgaria), Region of Central Macedonia (Kreikka), Junta de Castilla y León (Espanja), Geroskipou Municipality (Kypros), South East Health Technologies Alliance SEHTA (UK), Development Centre of Heart of Slovenia (Slovenia), Lithuanian Innovation Centre (Liettua), Fundación Intras (Espanja), Regional Development Agency of South Bohemia RERA (Tsekki), Rzeszow Regional Development Agency (Puola), Netherlands Organization for applied scientific research TNO (Alankomaat), Blekinge Institute of Technology (Ruotsi), INNOVAge General Secreteriat, SVIM Sviluppo Marche SpA (Italia), Suomen Itämeri instituutti (Suomi). Hankkeen kokonaisbudjetti on euroa, josta instituutin budjetti on euroa. Toiminta 2013 Hanke siirtyi vuoden 2013 alussa Suomen Itämeri-instituutille Culminatum Innovation Oy:ltä. Alkuvuodesta instituutti osallistui hankkeessa hyvien active ageing / independent living -käytäntöjen kartoittamiseen pääkaupunkiseudulta ja niiden kuvausten laatimiseen hankkeen tulevia toimenpiteitä 20