SUOMEN ITÄMERI-INSTITUUTIN SÄÄTIÖ TOIMINTAKERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN ITÄMERI-INSTITUUTIN SÄÄTIÖ TOIMINTAKERTOMUS"

Transkriptio

1 SUOMEN ITÄMERI-INSTITUUTIN SÄÄTIÖ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Y-tunnus: Osoite: Suomen Itämeri-instituutti, PL 487, Tampere Puhelin: Faksi: Sähköposti: 1

2 SISÄLTÖ 1. Säätiön perustaminen ja tarkoitus 4 2. Säätiön hallinto Hallitus Uusi hallitus vuosiksi Asiamies Neuvottelukunta Tilintarkastajat 5 3. Suomen Itämeri-instituutti Henkilöstö Kirjanpito Toimitilat 6 4. Suomen Itämeri-instituutin toiminta vuonna Olennaiset tapahtumat tilikaudella Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Toimintaympäristön kehitys ja arvio instituutin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Suomen Itämeri-instituutin projektit vuonna BSR InnoShip - Baltic Sea cooperation for reducing ship and port emissions through knowledge- & innovation-based competitiveness BSR InnoReg Strengthening Innovation Governance in Baltic Non-metropolitan Regions through Transnational Cooperation ecitizen II Towards Citizen-centred egovernment in European Regions and Cities AQM St. Petersburg - Development of Air Quality Monitoring - Environmental cooperation project between City of St. Petersburg and Finland WorkPlace Pirkanmaa Pietari Business Campus -osaamisverkosto Klub Tampere- kansainvälistymis- ja kulttuurivientihanke Sillanrakentajat luovien alojen agenttien ja vientiammattilaisten valtakunnallinen valmennusohjelma BalticSupply - Interregional SME Supply Clusters along the Northeast Corridor BSR QUICK - Qualification, Innovation, Cooperation and Keybusiness for Small and Medium Enterprises in the Baltic Sea Region BALTIC BIRD - Improved accessibility of the Baltic Sea Region by air transport IPR Custom - Cooperation between customs and IPR holders in the fight against counterfeit traffic between Russia and Finland Proactive Baltic Professional edelläkävijäksi kansainvälisenä projektiammattilaisena Pietarin Helsinki-keskuksen Tampereen osuuden koordinointi ja ohjaaminen vuonna Itämeren kaupunkien liiton UBC:n tietoyhteiskuntakomissio Karjalan kylien sanitaation kehittäminen

3 6. Vuoden 2011 aikana valmisteltuja uusia projekteja Strengthening stakeholder engagement, dissemination and coordination of joint activities in the EUSBSR PA 4 -hankkeen valmistelu SMART EUROPE -hankkeen valmistelu TRES (S3) supporting smart growth and smart specialisation Strategies in Europe -hankkeen valmistelu Foorumitoiminta Koulutustoiminta luennot, esitykset Seminaari- ja kokousmatkat Säätiön talous vuonna Arvio taloudellisesta asemasta ja tuloksesta Tunnusluvut kokonaistuotoista sekä taloudellisesta asemasta ja tuloksesta 31 Liite 1: instituutin tapahtumat Liite 2: instituutin työntekijöiden pitämät luennot, esitelmät, koulutukset ja puheet Liite 3: instituutin työntekijöiden seminaari- ja kokousmatkat

4 Suomen Itämeri-instituutin säätiön toimintakertomus Säätiön perustaminen ja tarkoitus Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi Suomen Itämeri-instituutin säätiön perustamisen sekä säännöt kokouksessaan Oikeusministeriö on myöntänyt luvan säätiön perustamiseen ja vahvistanut säännöt Säätiö on merkitty säätiörekisteriin Säätiön nimi on muutettu Suomen Itämeri-instituutin säätiöksi Suomen Itämeri-instituutin säätiön tarkoituksena on 1. herättää ja vahvistaa Itämeren alueeseen sekä sen poliittiseen, taloudelliseen ja kulttuuritoimintaan kohdistuvaa kiinnostusta muualla Euroopassa ja sen ulkopuolella 2. edistää kansainvälistä poliittista, taloudellista ja kulttuurin eri alojen vuorovaikusta sekä yhteistyöhankkeita Itämeren vaikutuspiirissä ja 3. edistää Suomessa Itämeren alueen muihin osiin kohdistuvaa tietämystä ja harrastusta. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö ylläpitää Suomen Itämeri-instituuttia. 2. Säätiön hallinto 2.1. Hallitus Suomen Itämeri-instituutin säätiön sääntöjen 5 :n mukaan säätiön asioita hoitaa ja sitä edustaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan valittu hallitus, johon kuuluu seitsemästä yhteentoista jäsentä. Tampereen kaupunginhallitus valitsi kokouksessaan säätiölle 11-jäsenisen hallituksen vuosiksi Hallitukseen valittiin Tampereen yliopiston ehdottamana erikoistutkija, dosentti Helena Rytövuori-Apunen, Tampereen teknillisen yliopiston ehdottamana professori Seppo Pohjolainen, Tampereen kauppakamarin ehdottamana varatoimitusjohtaja Kristiina Jaatinen sekä muiksi jäseniksi kaupunginsihteeri Maria Länsiö, edunvalvontapäällikkö Pentti Hämäläinen, lähetystöneuvos Tauno Pesola, neuvotteleva virkamies Barbro Widing, johtaja Stefan Widomski, elinkeinojohtaja Eero Holstila, johtaja Kari Kankaala sekä markkinointijohtaja Reijo Määttä. Säätiön hallitus valitsi kokouksessaan hallituksen puheenjohtajaksi johtaja Kari Kankaalan ja varapuheenjohtajaksi varatoimitusjohtaja Kristiina Jaatisen. Kokouksessaan Tampereen kaupunginhallitus myönsi kaupunginsihteeri Maria Länsiölle eron Suomen Itämeri-instituutin hallituksen jäsenyydestä ja valitsi hänen tilalleen säätiön hallitukseen Tampereen kaupunginvaltuuston jäsenen Aila Dündar-Järvisen Uusi hallitus vuosiksi Tampereen kaupunginhallitus valitsi kokouksessaan säätiölle 11-jäsenisen hallituksen vuosiksi Hallitukseen valittiin Tampereen yliopiston ehdottamana professori Harri Melin (uusi), Tampereen teknillisen yliopiston ehdottamana professori Mika Hannula (uusi), Tampereen 4

5 kauppakamarin ehdottamana apulaisjohtaja Markus Sjölund (uusi) sekä muiksi jäseniksi aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie (uusi), lähetystöneuvos Tauno Pesola, neuvotteleva virkamies Barbro Widing, henkilöstöjohtaja Sirkka Hagman (uusi), elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva (uusi), johtaja Kari Kankaala, markkinointijohtaja Reijo Määttä sekä kaupunginvaltuutettu Aila Dündar- Järvinen Asiamies Suomen Itämeri-instituutin säätiön asiamiehenä toimii Pertti Paltila Neuvottelukunta Suomen Itämeri-instituutti on koonnut toimintansa tueksi korkean tason neuvottelukunnan säätiön hallituksen pitkäaikaisen puheenjohtajan ministeri Jarmo Rantasen johdolla. Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia Suomen Itämeri-instituutin säätiön hallituksen ja instituutin henkilöstön tukena Itämeren alueen yhteistyön edistämisessä arvioimalla Itämeren alueen kehitysnäkymiä. Neuvottelukuntaan kuuluvat seuraavat jäsenet: Jarl-Thure Eriksson, Urpo Kivikari, Kari Neilimo, Yrjö Neuvo, Ole Norrback, Outi Ojala, Esko Ollila, Jarmo Rantanen, Eva-Riitta Siitonen ja Jorma Sipilä Tilintarkastajat Tampereen kaupunginhallitus on nimennyt kokouksessaan säätiön varsinaisiksi tilintarkastajiksi tarkastamaan tilejä ja hallintoa hallituksen toimikaudeksi ( ) sisäinen tarkastaja, HTM-tilintarkastaja Jukka Piirton ja HTM-tilintarkastaja Mario Gyllingin sekä varatilintarkastajiksi sisäinen tarkastaja, JHTT-tilintarkastaja Piritta Haapahuhdan ja HTMtilintarkastaja Seppo Penttisen. 3. Suomen Itämeri-instituutti Suomen Itämeri-instituutin keskeinen päämäärä on edesauttaa konkreettisten yhteistyöhankkeiden käynnistymistä Itämeren piirissä sekä edistää suomalaisten toimijoiden osallistumista Itämeren alueen yhteistyöhön. Laajoihin kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin nojaavana kehittäjäorganisaationa Suomen Itämeri-instituutti ideoi, suunnittelee, käynnistää ja koordinoi kansainvälisiä yhteistyöhankkeita Itämeren alueella niin teollisuuden, kaupan ja muiden palveluelinkeinojen, tutkimuksen, julkisen hallinnon kuin kulttuurinkin aloilla. Suomen Itämeri-instituutin keskeiset toimintamuodot ovat projektit, foorumit ja hanketoimintaa ja kansainvälistymistä tukevat asiantuntijapalvelut. Instituutin toiminta kattaa maantieteellisesti koko Itämeren alueen Pohjoismaat, Baltian maat, Luoteis-Venäjän sekä Puolan ja Saksan pohjoiset osat. Instituutin hanketoiminta suuntautuu yhä enemmän myös laajempaan eurooppalaiseen yhteistyöhön, ja hankkeissa on mukana partnereita eri puolilta Eurooppaa. Suomen Itämeri-instituutti on toiminut perustamisestaan vuodesta 1994 lähtien aktiivisesti Itämeren alueen kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa. Suomen Itämeri-instituutti on Suomen johtavia Itämeri- ja lähialueyhteistyötoimijoita ja sen kansainvälinen tunnettavuus on laajaa ja yhteistyöverkostot kattavia. 5

6 Suomen Itämeri-instituutilla on pitkä kokemus ja vahvat referenssit konkreettisen ja tuloksellisen Itämeren alueen yhteistyön edistäjänä. Suomen Itämeri-instituutin toiminta painottuu toisaalta monenkeskisiin Itämeren alueen EU-hankkeisiin ja toisaalta kahdenväliseen yhteistyöhön Pietarin alueella. Hanketeemoista tärkeimpiä ovat innovaatioyhteistyö, yritysten kansainvälistyminen, tietoyhteiskunta, ympäristö ja kulttuuri. Hankkeiden rahoituslähteistä tärkeimpiä ovat EU:n alueellisen yhteistyön ohjelmat, ministeriöiden lähialue- ja vienninedistämisrahoitus, pohjoismainen rahoitus sekä yritysrahoitus. Suomen Itämeri-instituutin toiminta kuvaa monipuolisesti ja käytännönläheisesti tämän päivän Itämeri-yhteistyön mahdollisuuksia, painopistealueita ja yhteistyön eri muotoja. Instituutin asema keskeisenä suomalaisena Itämeren alueen yhteistyön asiantuntijaorganisaationa ja kansainvälisen projektinhallinnan ja -rahoituksen osaajana nojaa toiminnan monipuolisuuteen, tehokkaaseen projektinhallintaan, avoimuuteen ja helposti lähestyttävyyteen sekä laajoihin yhteistyöverkostoihin. Euroopan unionin Itämeri-strategia sekä kasvanut poliittinen kiinnostus ja tuki Itämeren alueen yhteistyölle avaavat uusia toimintamahdollisuuksia myös instituutille Henkilöstö Suomen Itämeri-instituutin johtajana toimii VTM Esa Kokkonen. YTM Minna Hanhijärvi hoitaa instituutin varajohtajan tehtävää. Lisäksi instituutissa työskentelevät 1 projektipäälliköt MA Hannes Astok, HTM Johanna Leino (työvapaalla), MA Julia Lihhatsjova (äitiyslomalla), FM Emmi Saarinen, YTT Irina Sarno, FM Minna Sikiö, FT Tapani Stipa, HTM Minna Säpyskä (äitiyslomalla) ja FM Johanna Vannes, toimistovastaava FM Johanna Argillander sekä projektiassistentti Fil. yo Anni Suonperä ja korkeakouluharjoittelijat AMK-opiskelija (liiketalous) Niina Tuppurainen ja Fil. yo. Kaisa Vaittinen. Lisäksi Mikko Salo työskentelee instituutissa osa-aikaisena projektiasiantuntijana. Vuonna 2011 instituutissa työskentelivät myös projektipäälliköt YTM Laura Lindeman ja VTM Pasi Sammallahti, projektiasiantuntija Anna Häkkinen, projektiasiantuntija Natalia Apunen ja korkeakouluharjoittelijat Karolina Cichacz ja Leea Taimisto Kirjanpito Suomen Itämeri-instituutin kirjanpidon laatii Pirkanmaan Kirjanpitotoimisto Oy Toimitilat Instituutin toimitilat sijaitsevat Tampereen keskustassa entisessä Verkatehtaan pääkonttorissa osoitteessa Verkatehtaankatu 2. Tampereen toimipisteessä työskentelee suurin osa instituutin henkilöstöstä instituutti avasi toimipisteen myös Helsingissä osoitteessa Aleksanterinkatu Instituutin Helsingin toimipisteessä työskentelee BSR InnoShip hankkeen projektipäällikkö Tapani Stipa, joka toimii myös instituutin branch managerina Helsingissä. Syyskuussa 2011 instituutti muutti uusiin suurempiin toimitiloihin samaan kortteliin, ja postiosoite säilyi samana. Käynti tiloihin on Katariinankadun puolelta. 1 Tilanne

7 Lisäksi yksi instituutin työntekijä, ecitizen II hankkeen projektipäällikkö Hannes Astok, työskentelee Tartosta, Virosta käsin. Tätä varten instituutti rekisteröityi lokakuussa 2010 Virossa työnantajaksi nonresident tax payer statuksella. 4. Suomen Itämeri-instituutin toiminta vuonna Olennaiset tapahtumat tilikaudella Vuonna 2011 Suomen Itämeri-instituutin toiminta jatkoi kasvuaan. Toiminnan kasvu koski erityisesti projektituottojen kokonaismäärää (yhteensä ,03 euroa, jossa kasvua edellisvuodesta noin 12 %) ja myös henkilöstön määrää. Instituutti on menestynyt viime vuosina hankerahoituskilpailussa erinomaisesti. Onnistuneen hankevalmistelun ja jo käynnissä olevien, vuosina käynnistyneiden hankkeiden kautta instituutin kokonaistuotot tulevat nousemaan edelleen uudelle tasolle vuonna 2012 vuoden 2011 loppuun mennessä vuodelle 2012 jo varmistuneidenkin projektituottojen ollessa noin 2,9 miljoonaa euroa. Vuosi 2011 oli Suomen Itämeri-instituutille aktiivista aikaa erityisesti käynnissä olevien hankkeiden toteutuksen osalta, mutta myös uusia hankkeita valmisteltiin. Instituutti toimi vuonna 2011 vetäjänä yhteensä kymmenessä ja oli partnerina viidessä hankkeessa. Hanketoiminta painottui toisaalta monenkeskisiin Itämeren alueen EU-hankkeisiin ja toisaalta kahdenväliseen yhteistyöhön Pietarin alueella. Hankkeiden teemat liittyivät innovaatioyhteistyöhön, maahanmuuttoon, yritysten kansainvälistymiseen, ympäristöön, sähköiseen hallintoon ja kulttuuriin. Hankkeiden rahoituslähteitä olivat EU:n Interreg-, EAKR- ja ESR-ohjelmat, ministeriöiden lähialuerahoitus ja yritysrahoitus. Instituutin vuonna 2011 tai vuoden 2012 alussa päättyneet hankkeet, kuten BSR InnoReg, WorkPlace Pirkanmaa, Pietari Business Campus, Klub Tampere/Sillanrakentajat sekä Pietarin ilmanlaatu- ja IPRhankkeet onnistuivat erinomaisesti. Hankkeet vastasivat niille asetettuja tavoitteita, ja rahoittajat ja yhteistyökumppanit olivat tyytyväisiä hankkeiden tuloksiin. Päättyneet hankkeet ovat instituutille eritäin arvokkaita referenssejä tulevien hankkeiden ja rahoitushakujen kannalta. Instituutin vuoden 2011 hankkeet on esitelty tarkemmin toimintakertomuksen luvussa 5. Instituutti osallistui aktiivisesti myös uusien hankkeiden valmisteluun ja pärjäsi niiden rahoituskilpailussa erinomaisesti. Monien vuosina käynnistyneiden hankkeiden päätyttyä vuoden 2011 loppuun mennessä, ja EU:n ohjelmakauden pian päättyessä, instituutille on erittäin tärkeää osallistua aktiivisesti sille tärkeiden EU-ohjelmien viimeisiin hakuihin vuosien aikana. Esimerkiksi Interreg IVC ohjelman molemmat neljännen ja viimeisen hakukierroksen hankkeet, SMART EUROPE ja TRES, joissa instituutti on partnerina, hyväksyttiin ohjelman hallintokomitean kokouksessa joulukuussa Merkittävä avaus oli syys-lokakuussa valmisteltu ja joulukuussa 2011 hyväksytty EU:n Itämeri-strategian puhtaamman merenkulun kehittämistä koskevan prioriteettialue 4:n koordinaatiohankkeen hyväksyminen joulukuussa Instituutille kaikki edellä kuvat uudet hankkeet ovat erityisen arvokkaita alustoja EU:n uuteen ohjelmakauteen valmistauduttaessa niiden tarjoamien Euroopan laajuisten verkostojen kautta. Toiminnan laajentumista kuvaa hyvin myös instituutin eri puolilla Itämeren aluetta vuoden 2011 aikana järjestämien tapahtumien määrä. Instituutti järjesti eri hankkeisiinsa tai niiden valmisteluun liittyen tai muina Itämeri-, Pietari, ja EU-hanke-aiheisina tilaisuuksina tai kontaktitapahtumina peräti 94 eri tapahtumaa vuoden 2011 aikana. Vuonna 2010 tapahtumien määrä oli 69. Merkittävimpiin tilaisuuksiin kuuluivat muiden muassa BSR InnoShip hankkeen kickoff Turussa , WorkPlace Pirkanmaa -hankkeen loppuseminaari Tampereella , BSR InnoReg hankkeen loppuseminaari, Baltic Innovation Policy Seminar, Brysselissä sekä useat vuoden aikana Pietarissa 7

8 järjestetyt Pietari Business Campus hankkeen tilaisuudet. Tämän lisäksi instituutin edustajat luennoivat 25 tilaisuudessa Suomessa ja muualla Itämeren alueella. Maaliskuussa 2011 instituutti avasi toimipisteen Helsingissä osoitteessa Aleksanterinkatu Instituutti vuokraa toimitilan Helsingin kaupungilta. BSR InnoShip -hankkeen projektipäällikkö Tapani Stipa työskentelee Helsingin toimipisteessä ja toimii myös instituutin Helsingin branch managerina. Suomen Itämeri-instituutin säätiön hallituksen ja neuvottelukunnan yhteinen kokous ja instituutin Helsingin toimipisteen virallinen avajaistilaisuus järjestettiin Helsingissä Valkoisessa Salissa pidetyissä avajaisissa oli vieraina Helsingin kaupungin sekä Helsingissä sijaitsevien Itämeri-toimijoiden edustajia. Itämeri-lähettiläs Timo Rajakangas ulkoasiainministeriöstä, instituutin neuvottelukunnan jäsen Eva-Riitta Siitonen sekä johtaja Esa Kokkonen puhuivat tilaisuudessa. Jatkona vuosina toteutetulle Baltic Professional kehittämishankkeelle, instituutti satsasi merkittävästi toimintansa kehittämiseen myös vuoden 2011 aikana. Instituutin sisäinen kehittämishanke, Työsuojelurahaston tukema Proactive Baltic Professional edelläkävijäksi kansainvälisenä projektiammattilaisena, toteutettiin vuoden 2011 aikana. Hankkeen tuloksena kehitettiin instituutin kansainvälisen projektitoiminnan manuaali, johon kerättiin olennainen tieto, hyvät käytännöt ja mallit projektihallinnasta. Lisäksi määriteltiin vaadittavat ydinkompetenssit kansainväliseen projektitoimintaan sekä sovittiin toimintatavoista uusien projektien valmisteluprosessissa ja projektityössä yhdessä henkilöstön kanssa. Suomen Itämeri-instituutin säätiön hallituksen Kunnallisen työmarkkinalaitoksen suosituksen mukaisesti tekemän päätöksen mukaisesti instituutin noudattama työehtosopimus muutettiin Kunnallisesta yleisestä virka- ja työehtosopimuksesta (KVTES) Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen (PTY) Palvelulaitosten työehtosopimukseen (PTYTES) alkaen. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry (PTY) on kuntien ja kuntayhtymien määräämisvallassa olevien osakeyhtiöiden tai säätiöiden, muiden yhteisöjen tai säätiöiden sekä yksityisten palvelujentuottajien työnantajaedunvalvoja. PTYTES:n tärkeimmät sopimusmääräykset ovat samantasoiset kunnallisten sopimusten kanssa. Säätiö liittyi myös Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen (PTY) jäseneksi alkaen Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Tammi-maaliskuussa 2012 instituutti oli mukana valmistelemassa kolmea uutta hanketta, joille haettiin rahoitusta EU:n Itämeren ohjelmasta, Luovien alojen kasvun ja kansainvälistymisen ESR-ohjelmasta sekä EU:n seitsemännestä puiteohjelmasta. Hankkeet ovat monitasoisen hallinnon kehittämiseen Itämeren alueella ja osana EU:n Itämeri-strategiaa liittyvä INVOLVE Promoting Multilevel Governance in the Baltic Sea region, luovien alojen välittäjäportaan kehittämiseen ja luovien alojen kansainvälistymiseen liittyvä Vaahto - valtakunnallinen tuottaja- ja välittäjähanke sekä alueelliseen innovaatioyhteistyöhön ja pk-sektorin kehittämiseen liittyvä ERISS Enforcing Regional Innovation Strategy Processes for Smart Specialisation. Instituutti toimii hankkeissa partnerina, ja instituutille hankkeissa haettu kokonaisrahoitus on euroa. Vaahto-hanke sai jo hyväksytyn rahoituspäätöksen huhtikuussa 2012, ja muiden hankkeiden rahoituspäätökset ovat odotettavissa kesällä-syksyllä Lisäksi instituutti oli mukana valmistelemassa EU:n Itämeren ohjelman käynnistämiä innovaatio- ja liikennehankkeiden yhteisiä klusterihankkeita. Instituutti on BSR InnoReg ja BSR InnoShip - hankkeidensa kautta mukana Itämeren ohjelman hallintokomitean hyväksymissä ja vuosina toteuttavissa klusterihankkeissa. Instituutilla on hankkeissa yhteensä noin euron budjetti lähinnä matka- ja henkilöstökuluihin. Klusterihankkeet ovat arvokkaita BSR InnoReg- ja BSR InnoShip -hankkeiden tulosten levittämisen ja uusien hankkeiden valmistelun kannalta. 8

9 Instituutin yhdessä MDI Oy:n kanssa laatima tarjous voitti Päijät-Hämeen liiton vuoden 2011 lopussa järjestämän tarjouskilpailun Etelä-Suomen EAKR-ohjelman toimintalinjan 5 arvioinnista ja smart specialisation -workshopien järjestämisestä Etelä-Suomen maakuntien päättäjille ja projektitoimijoille. Tarjous hyväksyttiin tammikuussa 2012, ja projekti toteutetaan lokakuuhun 2012 mennessä. Instituutti toimii projektissa asiantuntijana osallistuen smart specialisation -työpajojen suunniteluun ja toteutukseen sekä Itämeri-yhteistyöhön liittyvien suositusten laatimiseen Etelä-Suomelle EU:n tulevan rakennerahastokauden valmistelua varten. Vuoden 2012 alussa instituutti on osallistunut aktiivisesti EU:n tulevan rakennerahastokauden valmisteluun laatimalla alueellisen yhteistyön ohjelmiin liittyviä taustamuistioita ja suosituksia Pirkanmaan liitolle ja Euroopan parlamentissa alueellisen yhteistyön lainsäädäntöpaketin raportoijana toimivalle MEP Riikka Mannerille Toimintaympäristön kehitys ja arvio instituutin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Itämeren alueen yhteistyö on mielenkiintoisessa kehitysvaiheessa. Euroopan unionin Itämeri-strategia on tuonut Itämeri-asiat yhä vahvemmin EU:n agendalle, ja alueesta on muodostunut alueellisen yhteistyön mallialue laajenevan EU:n muille makroalueille. Itämeren suojelu nauttii suurempaa poliittista ja julkista kiinnostusta ja tukea kuin koskaan aiemmin luvulla Itämeren alueesta on muodostunut yhä integroituneempi ja kilpailukyisempi talousalue ja Euroopan johtava kasvualue, jonka innovaatiopotentiaali on huomattava. Suomi on ollut aktiivinen viime vuosien uudistuvassa Itämeri-yhteistyössä ja EU:n syksyllä 2009 hyväksytyn Itämeri-strategian valmistelussa ja toteutuksessa. Suomen Itämeri-politiikka on keskittynyt erityisesti vesiensuojelu- ja meriturvallisuusasioihin. Itämeren taloudellisen yhteistyön edistämisessä tai EU:n Itämeri-strategian tavoitteiden mukaisessa Itämeren suojelu- ja talousnäkökulmien yhdistämisessä Suomen rooli on ollut vähäisempi. Tämä painotus näkyy myös uuden hallituksen ohjelmassa. Tämän päivän Itämeri-politiikka tulisi nähdä laajempana viitekehyksenä, jolla voidaan perinteisen Itämeren suojelun lisäksi vastata myös alueen kilpailukykyyn, Venäjä-yhteistyöhön tai vaikkapa EU:n tuleviin rahoituskehyksiin liittyviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Tämän päivän taloustilanne korostaa entisestään pienten maiden Itämeren alueen yhä tiiviimpää yhteistyötä. Euroopan unionin syksyllä 2009 hyväksytty Itämeri-strategia on merkittävä edistysaskel Itämeren alueen yhteistyössä se tuo Itämeri-yhteistyön kansainvälisen yhteistyön marginaalista valtavirtaan ja avaa Itämeren alueelle uusia laajemman eurooppalaisen alueellisen yhteistyön mahdollisuuksia. Strategia merkitsee aiempaa yhtenäisempää tavoitteenasettelua, tiiviimpää yhteistyötä ja parempaa koordinaatiota Itämeren alueen kansainvälisessä toimijaverkostossa. Strategia korostaa jo olemassa olevien Itämeren alueen yhteisrakenteiden ja toimijoiden osaamisen ja kokemuksen hyödyntämistä, ja näin ollen antaa myös instituutille erinomaisen mahdollisuuden hyödyntää 18 vuoden aikana saatua kokemusta, verkostoja ja hankereferenssejä. EU:n Itämeri-strategia korostaa strategian eri painopistealueiden (ympäristö, talous, saavutettavuus, turvallisuus) välistä yhteistyötä: esimerkiksi ympäristöyhteistyö ja Itämeren suojelusatsaukset tulee nähdä myös taloudellisen yhteistyön mahdollisuuksina. Samoin Itämeren alueen yhä tiiviimmän taloudellisen yhteistyön ja integraation avulla luodaan pitkän tähtäimen edellytyksiä ja vahvistetaan alueen eri osien ja toimijoiden sitoutumista yhteisten, esimerkiksi ympäristöhaasteiden ratkaisemiseen. Erinomainen esimerkki Itämeren suojelu- ja talousnäkökulmien yhdistämisestä EU:n Itämeri-strategian mukaisesti on Suomen Itämeri-instituutin syksyllä 2010 käynnistämä BSR InnoShip hanke. Hanke kuuluu EU:n Itämeri-strategian lippulaivahankkeisiin, ja se on mukana Itämeren suojelukomissio HELCOMin Baltic Sea Action Planissä. 9

10 Instituutin tulevaisuuden näkymien kannalta on tärkeää, että strategia korostaa ohjelma- ja hankevetoista toimintaa Itämeri-yhteistyössä. Siihen kuuluvassa toimintasuunnitelmassa on kuvattu noin 80 lippulaivahanketta, joiden valmistelussa ja toteutuksessa myös Suomen Itämeri-instituutille on avautunut merkittäviä uusia toimintamahdollisuuksia. Instituutti on parhaillaan mukana neljässä EU:n Itämeri-strategian lippulaivahankkeessa: vetäjänä BSR InnoShip laivapäästöhankkeessa, partnerina BSR QUICK ja Baltic Supply -pk-sektorin kehittämishankkeissa ja edustettuna BSR Stars innovaatio-, klusteri- ja pk-verkostoaiheisen flagship-hankkeen high-level groupissa. Instituutti oli vahvasti mukana myös BSR Stars -hankkeen valmistelussa. Instituutti vetää myös EU:n Itämeri-strategian puhtaamman merenkulun kehittämistä koskevan prioriteettialue 4:n koordinaatiohanketta. Itämeren alueen yhteistyö ja Itämeri-strategia toimivat erinomaisina makroaluetason kehittämisalustoina Eurooppa strategian toteuttamiselle ja eurooppalaisen alueellisen yhteistyön ohjelmille EU:n uudelle rahoituskaudella Alue- ja paikallistason toimijoilla ja verkostoilla, joissa instituutti on vahvasti mukana, on tärkeä rooli Itämeri-strategian toteuttamisessa, ja strategia avaa uusia mahdollisuuksia aluekehittämiseen ja alueiden kansainväliseen yhteistyöhön. Rahoitus eurooppalaisen alueellisen yhteistyön valtioiden välisen yhteistyön ohjelmiin tulee lisääntymään jonkin verran uudella ohjelmakaudella, ja instituutin kannalta olisi toivottavaa, että EU:n Itämeri-strategia tulisi olemaan uusien ohjelmien keskeinen viitekehys. Parhaillaan uuden ohjelmakauden valmistelussa on mahdollisuus vaikuttaa myös siihen, että Itämeri-strategia ja Itämeren alueen yhteiset haasteet ja mahdollisuudet huomioidaan myös tulevissa Suomen rakennerahasto-ohjelmissa. Venäjän Itämeri-osallistuminen on edelleen alhaisella tasolla. Hanketoiminnan tasolla ongelmana täällä ohjelmakaudella on ollut Venäjän jääminen ulos EU:n naapuruus- ja kumppanuusohjelmista (ENPI) valtioiden välisen yhteistyön osalta. Luoteis-Venäjällä ja erityisesti Pietarissa on vahvaa kiinnostusta ja halua olla mukana Itämeren alueen yhteistyössä - hankkeet ja verkostot ovat valmiina aktiivisine luoteisvenäläisine partnereineen. Suomelle ja sen Venäjä-yhteistyön toimijoille ja tukivälineille on tarjolla erityisrooli Venäjän Itämeri-osallistumisen edistämisessä. Suomen Itämeri-instituutin Venäjäyhteistyön monipuolinen hankesalkku on esimerkki tämän erityisroolin hyödyntämisestä. Rahoitusnäkymät Venäjä-yhteistyön osalta ovat kuitenkin haasteelliset, ja tällä hetkellä instituutin Venäjä-yhteistyö on ollut vahvasti riippuvaista päättymässä olevasta Suomen lähialueyhteistyörahoituksesta, jonka tarjoamat rahoitusmahdollisuudet ovat kuitenkin hyvin rajalliset. Suomen ja Venäjän välinen kauppa ja muu taloudellinen yhteistyö sekä siihen kohdistuva mielenkiinto ovat vahvassa kasvussa, ja sitä kautta myös kaupan ja yhteistyöhön esteenä olevat - esimerkiksi liiketoimintakulttuurien eroihin, rajanylityksiin ja koulutus- ja tutkimusyhteistyön kehittämiseen liittyvät - haasteet ovat yhä vaativampia ja näkyvämpiä. Venäjän talouden modernisointipyrkimykset avaavat Suomelle uusia mahdollisuuksia, joihin voidaan tarttua uudentyyppisellä hankeyhteistyöllä myös Itämeren alueen laajuisesti. Lisäksi on huomioitava, että myös muut Itämeren alueen maat ovat aiempaa aktiivisempia Venäjän kanssa tehtävän taloudellisen yhteistyön ja siihen liittyvien välineiden kehittämisessä. Suomelle on kuitenkin edelleen tarjolla erityisrooli Venäjän vahvemman Itämeriosallistumisen edistäjänä. Tampereen ja Pirkanmaan paikalliset ja alueelliset kehittämisstrategiat ja -ohjelmat korostavat aiempaa aktiivisempaa kansainvälistä yhteistyötä. EU-hanketoiminta ja sitä kautta saatava lisärahoitus ja osaaminen paikalliseen, seudulliseen ja maakunnalliseen kehittämiseen voidaan nähdä yhä tärkeämpänä kehittämisvälineenä. Samalla voidaan vahvistaa Tampereen ja Pirkanmaan kansainvälistä vetovoimaa kilpailtaessa osaavasta työvoimasta ja investoinneista. Yliopistomuutos on avannut uusia mahdollisuuksia kehittää ja laajentaa instituutin yhteistyötä tamperelaisten yliopistojen kanssa. Instituutti tarjoaa Tampereen kaupungille, Pirkanmaan liitolle sekä yliopistoille ja oppilaitoksille erinomaisen resurssin kansainvälistymiseen ja hankerahoituksen hankkimiseen. Pietarin alueella on Tampereelle ja Pirkanmaalle huomattava merkitys niin viennin, innovaatio- ja koulutusyhteistyön, matkailun kuin vaikkapa kulttuuriyhteistyönkin aloilla. Pirkanmaalla on myös 10

11 runsaasti Venäjän ja Venäjä-yhteistyön osaamista. Myös Venäjän kauppaan ja matkailuun liittyvien valtakunnallisesti merkittävien liikenne- ja logistiikkayhteyksien kehittämisen osalta Pirkanmaalla on tärkeä rooli. Pirkanmaalaisella osaamisella on kysyntää Pietarin alueen kehittämisessä. Mm. Suomen Itämeri-instituutin vetämien SPb InnoReg -Tacis-hankkeen ( ) ja Pietari Business Campus lähialueyhteistyöhankkeen ( ) kautta alueen innovaatiotoimijat ovat rakentaneet vahvan yhteistyöverkoston Pietarin alueelle. Parhaillaan edellä mainittujen hankkeiden ja niissä luotujen verkostojen ja yhteistyösopimusten puitteissa valmistellaan esimerkiksi laaja-alaista, koko Suomen bioja hyvinvointiklusterin kattavaa bio- ja hyvinvointialojen yhteistyötä Pietarin kaupungin ja kaupungin lääketeollisuusklusterista vastaavan organisaation kanssa. Pirkanmaalla on mahdollisuus nousta tämän sektorin johtavaksi Venäjä-yhteistyön edistäjäksi Suomessa Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Instituutin toiminta ja sen rahoitus muodostuu lähes pelkästään projekteista. Instituutin hankkeisiin sitomattoman perusrahoituksen osuus oli vuonna 2011 vain 6,1 % ( euroa) instituutin kokonaistuotoista. Vuonna 2011 osuus tulee edelleen putoamaan. Nykyisellä hankevolyymillä ja henkilöstömäärällä hankkeisiin sitomattoman rahoituksen määrä on aivan liian pieni, kun instituutin yleiset hallintoon ja johtamiseen tarvittavat hankkeisiin kuulumattomat kulut ovat nykyisellä toiminnan volyymillä tämän hetkistä perusrahoitusta suuremmat. Instituutin lähiaikojen keskeisin haaste on instituutin kannattavuuden, vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden vahvistaminen hankkeisiin sitomattoman perusrahoituksen ja asiantuntijapalveluiden myynnistä saatavan tulorahoituksen merkittävän kasvattamisen kautta. Vuonna 2011 instituutin kaikista henkilöstökuluista lähes 100 % oli hankerahoituksen piirissä. Yleisen johtamisen ja hallinnon tehtäviin kohdistuvan hankkeisiin sitomattoman palkkarahoituksen määrää on kyettävä kasvattamaan merkittävästi lähivuosina. Instituutin omiin hankekuluihinsa saamasta hankerahoituksesta merkittävä osuus tulee instituutin hankkeiden partnereilta ns. shared costs -osuuksina. Mikäli jokin partneriorganisaatio esimerkiksi taloudellisten vaikeuksien vuoksi joutuu vetäytymään hankkeesta, voi tästä aiheutua instituutille myös mahdollinen taloudellinen riski shared cost -osuuksien menettämisen kautta. ecitizen II -hankkeessa kaksi partneriorganisaatiota on joutunut taloudellisista syistä jäämään pois hankkeesta, mutta instituutti on löytänyt niiden tilalle välittömästi uudet partnerit ilman minkäänlaisia instituutille aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia. Instituutin kasanvirranhallintaan liittyvä haasteena on nykyisen EU:n ohjelmakauden loppupuolella havaittavissa ollut maksatushakemusten käsittelyaikojen pidentyminen rahoittajien puolella. Ero on ollut merkittävä esimerkiksi vuosiin verrattuna. Ajallisesti ja laadullisesti tarkan hankeraportointinsa ansiosta instituutille ei kuitenkaan ole toistaiseksi aiheutunut suurempia ongelmia maksatushakemusten käsittelyaikojen pidentymisestä. EU:n rahoitusohjelmien uusi vuonna 2014 alkava ohjelmakausi on instituutille pitkällä tähtäimellä merkittävä mahdollisuus. Lyhyemmällä tähtäimellä nykyisen rahoituskauden päättyminen aiheuttaa kuitenkin haasteita instituutin hankerahoituksen osalta. Useissa rahoitusohjelmissa viimeiset hankehaut on jo toteutettu tai tullaan toteuttamaan vuoden 2012 loppuun mennessä. Tämän vuoksi on hyvin tärkeää, että instituutti osallistuu aktiivisesti ja menestyy hyvin ohjelmakauden jäljellä olevissa hankehauissa. Ohjelmakausien vaihtumisesta johtuva hankehakujen suvantovaihe korostaa edelleen instituutin asiantuntijapalveluiden kehittämisen ja toimeksiantorahoituksen hankkimisen merkitystä. Venäjä-yhteistyö on yksi instituutin keskeisistä vahvuusalueista. Venäjä-hankkeiden rahoitusnäkymiin 11

12 myös EU:n tulevalla ohjelmakaudella liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä. Instituutille viime vuosien tärkein Venäjä-yhteistyön rahoituslähde, lähialueyhteistyörahoitus, on päättymässä nykymuodossaan. Instituutti on Suomen johtavia lähialueyhteistyötoimijoita, ja se on nykyisellä ohjelmakaudella ollut rahoitusmahdollisuuksien osalta huomattavasti heikommassa asemassa itäisen ja eteläisen Suomen Venäjä-toimijoihin nähden Pirkanmaan ollessa EU:n naapuruusohjelmien ohjelma-alueiden ulkopuolella. Pietarin metropolialue ja Luoteis-Venäjä ovat merkittävää ja potentiaalista yhteistyöaluetta koko Suomen toimijoita ja vahvuuksia ajatellen, ja koko Suomi tulisi tulevalla ohjelmakaudella nähdä Luoteis-Venäjän naapuruusohjelman (ENI-CBC) alueena. Nykyisen ohjelmaalueen rajautuminen vain Itä-Suomen, ja osittain Etelä-Suomen, maakuntiin ei mahdollista riittävän tasoisen ja laajuisen suomalaisen osallistumisen ja osaamisen hyödyntämistä suhteessa Luoteis- Venäjän tarjoamiin mahdollisuuksiin esimerkiksi innovaatio- ja muun taloudellisen yhteistyön osalta tai alueen ympäristöön, rajanylityksiin, liikenteeseen tai muihin haasteisiin liittyen. Ohjelma-alueen laajentaminen on herännyt paljon keskustelua tulevan ohjelmakauden valmistelun yhteydessä, ja myös Pirkanmaan liitto on yhteistyössä instituutin kanssa ollut asiassa aktiivinen. Venäjä-yhteistyön ohjelmien ja rahoituksen osalta on vaarana jo nykyisen ohjelmakauden aikana koettu Venäjä-yhteistyön ohjelmien, rahoituksen ja muiden kehittämissatsausten huomattavan voimakas painottuminen Itä-Suomen maakuntiin. Tätä vääristymää ovat korostaneet myös kansallisen lähialuerahoituksen suuntaamisen painottuminen Itä-Suomeen (ENPI-rahoitusta tukien) ja osaamiskeskusohjelman Venäjä-yhteistyön painotukset. Nämä painotukset eivät mahdollista Suomen Venäjä-osaamisen ja Venäjän kaupan ja muun yhteistyön potentiaalin täysipanoista hyödyntämistä. 5. Projektit 5.1. BSR InnoShip Baltic Sea cooperation for reducing ship and port emissions through knowledge- & innovation-based competitiveness Tausta ja tavoitteet Suomen Itämeri-instituutin vetämässä BSR InnoShip -hankkeessa pyritään hakemaan uutta ja innovatiivista lähestymistapaa päästörajoitusten tuomaan haasteeseen eli siihen, miten Itämeren alueen laiva- ja satamateollisuuden kilpailukykyä voidaan vahvistaa ja samalla vähentää niiden ilmapäästöjä hyödyntämällä jo olemassa olevaa tietoa ja osaamista. BSR InnoShip -hanke käynnistyi EU:n Itämeren ohjelman positiivisen rahoituspäätöksen myötä kesäkuussa 2010 ja jatkuu vuoden 2013 loppuun asti. Hankkeessa edistetään ympäristö- ja talousosaamista yhdistävän innovatiivisen tutkimusja kehitystyön avulla Itämeren laivapäästöjen vähentämistavoitteita teollisuuden kilpailukyvyn näkökulmasta. Lisäksi hankkeessa pyritään kannustamaan vapaaehtoisiin päästöjä vähentäviin toimenpiteisiin. Nopeasti kasvavan meriliikenteen myötä laivojen rikkioksidipäästöt ovat kasvaneet merkittävästi Itämerellä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on määritellyt Itämeren, Pohjanmeren ja Englannin kanaalin erityisalueiksi, joilla laivapolttoaineen rikkipitoisuus on alennettava vuoteen 2015 mennessä asteittain nykyisestä yhden prosentin enimmäisrajasta 0,1 prosenttiin. Päästörajoitusten tiukennusten taustalla ovat laivojen rikkipäästöistä aiheutuvien pienhiukkasten kaukokulkeuman merkittävät terveys- ja ympäristövaikutukset. Laiva- ja satamateollisuudessa ollaan kuitenkin huolissaan päästörajoitusten aiheuttamista kustannusvaikutuksista. Vastaavaa Itämeren alueen laajuista ilmapäästöihin keskittynyttä hanketta, jossa haetaan uutta näkökulmaa päästövelvoitteisiin myös meriklusterin kilpailukyvyn ja innovaatiotoiminnan vahvistamisen kautta, ei ole toteutettu aikaisemmin. 12

13 Rahoitus ja partnerit BSR InnoShip -hanketta rahoitetaan EU:n Itämeren ohjelmasta, ja sen kokonaisbudjetti on 3,6 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriö on myöntänyt hankkeen suomalaisille partnereille kansallista vastinrahoitusta euroa. Suomen Itämeri-instituutin budjetti hankkeessa on noin euroa. Hanke kuuluu EU:n Itämeri-strategian lippulaivahankkeisiin, ja se on mukana Itämeren suojelukomissio HELCOMin Baltic Sea Action Planissä. Hankkeeseen osallistuu partnereina (yhteensä 19) tutkimuslaitoksia, satamia, kaupunkeja ja merenkulun viranomaisia Suomen lisäksi kahdeksasta Itämeren alueen maasta: Ruotsista, Virosta, Tanskasta, Norjasta, Puolasta, Saksasta, Latviasta ja Liettuasta. Hankkeessa on mukana 24 liitännäispartneria, jotka edustavat johtavia merenkulku- ja ympäristöalan julkisen ja yksityisen sektorin toimijoita Itämeren alueelta - mukaan lukien HELCO ja Baltic Ports Organisation. Liitännäispartnerina Pietarin kaupunki - ja sen kautta myös kaikki Pietarin alueen suurimmat satamat on hankkeessa tärkeässä roolissa, ja Venäjällä tapahtuvaan hanketoimintaan on varattu myös budjettiosuus. Suomi on vahvasti edustettuna BSR InnoShip -hankkeessa. Vetäjänä toimivan Suomen Itämeriinstituutin lisäksi hankkeessa ovat mukana partnereina Ilmatieteen laitos, Itämeren kaupunkien liiton ympäristökomissio (UBC EnvCom), Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT), Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja Maarianhaminan kaupunki. Hankkeen johtajana on toiminut Tapani Stipa alkaen. Projektipäällikkö Minna Säpyskän äitiysloman aikana projektipäällikön tehtävät on jaettu Minna Hanhijärvelle ja Minna Sikiölle, Esa Kokkosen ja Johanna Argillanderin tukiessa hankkeen ulkoista viestintää ja hallintoa pienemmillä työosuuksilla. Toiminta vuonna 2011 Hankkeen käynnistysseminaari järjestettiin Turussa Solutions 2011 konferenssin yhteydessä. Käynnistysseminaarin yhteydessä järjestettiin projektin ohjausryhmän kokous sekä High Level Advisory Groupin kokous. Käynnistysseminaarissa nähtiin laaja keskustelu eri sidosryhmien välillä tuoden esille elinkeinoelämän kuin viranomaisten näkemyksiä. Vuoden 2011 aikana järjestettiin käynnistysseminaarin jälkeen workshop Jurmalassa yhdessä Cities for a Cleaner Baltic Sea -hankkeen kanssa. Workshopiin osallistui noin 50 osallistujaa niin yksityissektorilta kuin julkiselta sektorilta ja tutkimusmaailmastakin. Partnerikokous järjestettiin Szczecinissä Meriakatemian tiloissa Partnerikokousta edeltävässä seminaarissa kuultiin mm. Swinousczien sataman ja Yarwilin esitys, sekä puolalaisen laivanvarustajan (Euro-Africa Lines) näkökantoja. Hankkeen suurimpia julkisia esiintymisiä oli näkyvä esilläolo yhteisessä Baltic Development Forum Summitissa ja EU:n Itämeri-strategian foorumissa Gdanskissa BSR InnoShip sai vahvan näkyvyyden tapahtuman networking villagessa ja mahdollisuuden kuvata prioriteetti 4:n haasteita ja toimintaa laajalti Euroopan komission aluekomissaari Johannes Hahnille. BSR InnoShipin ja sen sisarhankkeen Clean Baltic Sea Shipping -projektin yhteinen ständi keräsi laajan huomion myös Annual Forumin kuvamateriaalissa. Menestyksellistä läsnäoloa jatketaan vuoden 2012 vastaavassa foorumissa, joka järjestetään Kööpenhaminassa kesäkuussa. Osoituksena hankkeen merkittävyydestä EU:n Itämeren alueen strategialle Suomen Itämeriinstituutille tarjottiin mahdollisuus hallinnoida EU:n komission rahoittamaa Technical Assistance - hanketta koko prioriteettialue 4:lle. Instituutin mandaatti Itämeren alueen strategian toteutuksessa 13

14 laajeni näin merkittävästi prioriteetti 4:n osalta BSR InnoReg Strengthening Innovation Governance in Baltic Non-metropolitan Regions through Transnational Cooperation Tausta ja tavoitteet Tammikuussa 2009 käynnistyneen ja lokakuussa 2011 päättyneen BSR InnoReg -hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä olivat osallistuvien alueiden kehittäjäorganisaatiot, jotka tarjoavat palveluja pkyrityksille. Hankkeessa pyrittiin parantamaan näiden organisaatioiden valmiuksia vastata paremmin tulevaisuuden globaaleihin haasteisiin, jotta ne voisivat käyttää tehokkaammin niukkoja resursseja ja tarjota yrityksille parempia ja kohdistetumpia tukipalveluita. Lisäksi partnerit kehittivät ja testasivat yhteistyössä yritysten innovaatioita tukevia toimia ja käytäntöjä. Pääteemoja sekä koulutuksen että käytännön työkalujen osalta ovat avoin innovaatio, käyttäjälähtöinen innovointi, innovatiiviset rahoitusinstrumentit ja luovuuden edistäminen. Hankkeessa pyrittiin myös lisäämään päätöksentekijöiden tietoisuutta Itämeren alueen innovaatioyhteistyön mahdollisuuksista ja alueellisten resurssien kohdentamisesta niin, että alueen kilpailukyky säilyisi ja vahvistuisi pitkällä aikavälillä. Rahoitus ja partnerit Hankkeeseen osallistui pääasiassa alue- ja paikallisviranomaisia ja erilaisia kehittäjäorganisaatioita seuraavilta alueilta: Pirkanmaa ja Etelä-Pohjanmaa Suomesta, Tartto Virosta, Riika Latviasta, Kaunas ja Panevecys Liettuasta, Podlaskie Puolasta sekä Brandenburgin ja Mecklenburg-Vorpommerin alueet Saksasta. Partnereiden lukumäärä oli yhteensä 18. Kolmen vuoden pituisen ( ) BSR InnoReg -hankkeen kokonaisbudjetti oli noin 2,3 miljoonaa euroa, josta EU-rahoituksen osuus oli 1,8 miljoonaa euroa. Instituutin oma budjetti hankkeessa oli noin euroa. Yli puolet instituutin budjetista katettiin jaettujen kustannusten periaatteella eli jokainen partneri kattoi instituutin budjetista yhteisiä hallinto- ja viestintäkustannuksia. Hankkeen päätuloksena tuotettiin kehittäjäorganisaatioiden strategiaa tukevat kehittämissuunnitelmat sekä alueellisille ja paikallisille päätöksentekijöille suunnattu kehittämispoliittinen sopimus (Memorandum of Understanding, MoU) innovaatioympäristöjen kehittämiseksi metropolialueiden ulkopuolella. Toiminta vuonna 2011 Vuonna 2011 eli BSR InnoReg -hankkeen viimeisenä toimintavuotena keskityttiin hankkeen päätuotoksiin sekä järjestettiin loppuseminaari. BSR InnoReg oli ensimmäinen Baltic Sea Region Programme rahoitusohjelman päättynyt hanke. Hankkeen käytännön koordinoinnista vastasivat projektipäällikkö Johanna Vannes sekä kevään 2011 ajan projektikoordinaattori Pasi Sammallahti. Johanna Argillander ja Minna Sikiö osallistuivat raportointiin. Hankkeen neljäs partnerikokous, ml. ohjausryhmän kokous, järjestettiin in Puolan Bia owie assa Kokouksessa suunniteltiin hankkeen tärkeätä loppuvaihetta, erityisesti kehittämispoliittista sopimusta (MoU) ja viimeistä koulutusmoduulia. Viimeinen osallistuvien alueiden kehittäjäorganisaatioille suunnattu kansainvälinen koulutusmoduuli (TTM) järjestettiin Saksan Rostockissa Tämän koulutuksen teemana oli "Innovation Support Tools & Networking", ja siihen osallistui 70 kehittäjäorganisaatioiden edustajaa edustaen 14

15 jokaista BSR InnoRegissä mukana olevaa aluetta. Brysselissä nimellä Baltic Innovation Policy Seminar järjestetyssä loppuseminaarissa julkistettiin yksi hankkeen päätuotoksista, Baltic Innovation Policy Memorandum. Kyseessä on BSR InnoReg -hankkeen partnerialueiden päättäjien allekirjoittama kehittämispoliittiinen sopimus innovaatioyhteistyön painopisteistä ja alueiden välisestä innovaatioyhteistyöstä Itämeren alueella. Loppuseminaari keräsi lukuisia korkean tason puhujia sekä noin 70 osallistujaa, ja siellä keskusteltiin Itämeren innovaatiopolitiikan haasteista ja tulevaisuudesta. Seminaarin myötä hanke ja instituutti saivat laajalti myönteistä huomiota. Lokakuussa 2011 julkistettiin käsikirja Handbook on innovation support practices joka on saatavilla Internetissä. BSR InnoReg -hankkeessa mukana olleet alueet ovat hankkeen aikana kehittäneet ja testanneet innovaatioiden tukityökaluja ja käytäntöjä, jotka on koottu käsikirjaksi. BSR InnoReg osallistui myös lokakuun 2011 Baltic Development Forum Summitin ja EU:n Itämeri-strategian konferenssin yhteydessä järjestettyyn korkeatasoiseen Baltic Sea Region Innovation Award kilpailuun, jossa se tuli toiseksi häviten vain pisteellä palkinnon voittajalle. Hankkeen toimeenpanovaihe päättyi lokakuussa, ja loppuraportti jätettiin joulukuussa. Hanke ehti vielä osallistua Itämeriohjelman (BSR) innovaatioklusterihakuun sekä miettiä mahdollisia jatkohankkeita ecitizen II Towards Citizen-centred egovernment in European Regions and Cities Tausta ja tavoitteet ecitizen II on EU:n Interreg IVC -ohjelman rahoittama instituutin vetämä kolmivuotinen hanke (11/ /2012), jonka tavoitteena on parantaa kansalaisten ja hallinnon välistä yhteistyötä ja edistää kansalaisten mahdollisuuksia osallistua paikalliseen päätöksentekoon nopeuttamalla sähköisen hallinnon käyttöönottoa. Tarkoituksena on näin nykyaikaistaa hallintoa ja lisätä sen läpinäkyvyyttä. Hankkeessa keskitytään karttuneen tiedon, kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakamiseen ja niiden siirtämiseen edistyneemmiltä alueilta vähemmän harjaantuneille toimijoille. Erityisen tärkeää on edistää käytäntöjä, jotka pohjautuvat kansalaislähtöisiin toimintatapoihin palveluita ja niiden sisältöä suunniteltaessa. Projekti edistää kumppaneiden suoraa yhteistyötä ja vertaisoppimista ja auttaa tunnistamaan tulevaisuuden kehityssuuntauksia. Hankkeessa laaditaan yleiseurooppalainen sähköisen osallistumisen manuaali parhaiden käytäntöjen levittämiseksi. Hankkeessa järjestetään opintomatkoja, paikallisia työpajoja ja työntekijöiden vaihtoja. Hanke tuottaa myös päivitettyä tietoa sähköisestä osallistumisesta. Rahoitus ja partnerit Projektikumppanit ovat paikallisia ja alueellisia toimijoita, jotka ovat sitoutuneet vahvistamaan sähköistä hallintoa ja sähköistä osallistumista alueiden välisellä yhteistyöllä. Projektissa on mukana 10 kaupunkia ja aluetta 10 Euroopan maasta (Suomi, Tanska, Alankomaat, Iso-Britannia, Irlanti, Tsekki, Unkari, Italia, Espanja, Kreikka). Vuosina toteutettavan hankkeen kokonaisbudjetti on 2,1 miljoonaa euroa. Instituutin budjetti hankkeessa on noin euroa. ecitizen II hankkeen projektipäälliköksi nimitettiin helmikuussa 2011 Hannes Astok. Hänen vastuullaan on hankkeen toteutus ja yhteisten seminaarien ja opintomatkojen suunnittelu ja vetäminen sekä niistä raportoiminen. Tarton kaupunki otti hankkeessa suurimman toimintakokonaisuuden vetovastuun, ja Interreg IVC -sihteeristö myönsi Tartolle myös partneribudjetin muutoksen. 15

16 Toiminta vuonna 2011 Hankkeessa järjestettiin vuoden 2011 aikana neljä kaikille hankkeen partnereille tarkoitettua yhteistä seminaari- ja opintomatkaa sekä kehitettiin PanEuropean Best Practice Manual on eparticipation - verkkomanuaalia. Maaliskuussa hankkeen tsekkiläinen partneri Vysocinan alue järjesti seminaarin Prahassa ja sen jälkeen seminaari- ja opintomatkan Jihlavassa. Tapahtumaan osallistui 34 osallistujaa 11 partneriorganisaatiosta. Seminaarissa keskusteltiin sähköisestä hallinnosta osana julkisen hallinnon ja sen palveluiden järjestämistä sekä niiden kehittämiseen liittyvistä toimintakulttuurin muutostarpeista. Seminaarissa esiteltiin paikallisten kuntien käytössä olevia sähköisen hallinnon palveluita. Hankkeen puitteissa Vysocinan alue on hyödyntänyt Tampereen kaupungin sähköisen osallistumisen portaalin Valman kehittämiskokemuksia ja esitteli Valman mallin pohjalta tehtyä Vaz Nazor sähköisen osallistumisen työkalua. Kesäkuussa hankkeen suurimmasta työpaketista vastaava Tarton kaupunki järjesti ecitizen II hankkeen partneriseminaarin ja opintomatkan Tarttoon Tarton kaupungin järjestämään tilaisuuteen ja opintomatkaan osallistui yhteensä 35 osallistujaa 11 partneriorganisaation edustajina. Seminaarissa esiteltiin sähköisen osallistumisen tulevaisuuden kehitystrendejä ja Virossa käytössä olevaa kansalaisten sähköistä tunnistautumista, sähköistä henkilökorttia sekä kokemuksia sähköisestä äänestyksestä parlamenttivaaleissa. Flevolandin provinssi Alankomaista järjesti kolmen päivän pituisen seminaari- ja opintomatkan ecitizen II -hankkeen partnereille. Seminaari aloitettiin päivän tilaisuudella Amsterdamissa ja ohjelma jatkui opintomatkalla Flevolandin provinssiin ja sen alueella sijaitseviin kaupunkeihin. Tilaisuuteen osallistui 27 partneriorganisaation edustajaa. Osallistujat jakoivat kokemuksiaan teknologian ja kilpailuttamisen asettamista haasteista, kun kehitetään julkisen sektorin sähköisiä palveluita. Amsterdamin kaupunki esitteli uusimpia sähköisiä sosiaalista mediaa hyödyntäviä palveluitaan kaupunkilaisille. Flevolandin provinssin alueella sijaitsevien Dronten ja Almeren kaupungin edustajat esittelivät sähköisen hallinnon kehittämishankkeita ja paikallishallinnon asettamia haasteita kehittämiselle. Marraskuussa Odensen kunta järjesti seminaari- ja opintomatkan, johon osallistui 43 partneriorganisaation edustajaa. Seminaarissa keskityttiin tiedottamisen haasteisiin ja paikallisen median kanssa tehtävään yhteistyöhön julkisia sähköisiä palveluita kehitettäessä. Tilaisuudessa esiteltiin Tanskan paikallishallinnon kokemuksia sähköisen osallistumisen kehittämisessä. Odensen kunta on tehnyt pitkään tiivistä yhteistyötä paikallisen median kanssa hallinnon kehittämistyössä ja osallistujille kerrottiin tarkemmin myös median ja kunnan yhteistyöstä sähköisten palveluiden kehittämisessä eri kohderyhmille. PanEuropean Best Practice Manual on eparticipation -verkkomanuaalia (www.eu-participation.eu) arvioitiin ja kehitettiin eteenpäin. Partnerit alkoivat lisätä manuaaliin omia hyvien käytäntöjen casejään. Projektia ja sen tuloksia esiteltiin lukuisissa kansainvälisissä tilaisuuksissa niin Instituutilla kuin projektipartnereiden luona, mukaan lukien INTERREG IVC -ohjelman Good Practice Fair konferenssissa Krakowassa Puolassa marraskuussa

17 5.4. Pietarin ilmanlaatu hanke: AQM St. Petersburg - Development of Air Quality Monitoring - Environmental cooperation project between City of St. Petersburg and Finland Tausta ja tavoitteet AQM St. Petersburg - Suomen ja Pietarin välinen ilmanlaadun kehittämishanke perustuu pitkäaikaiseen Pietarin kaupungin ja suomalaisten kaupunkien väliseen ympäristöyhteistyöhön, jonka tavoitteena on edistää ilmanlaadun hallintajärjestelmien kehittämistä Pietarissa alueellisen yhteistyön avulla. AQM St. Petersburg -hankesuunnitelma pohjautuu edellisen Suomen ympäristöministeriön ja Pietarin kaupungin ympäristökomitean välisen City Twinning -ohjelman puitteissa toteutetun AQM III - hankkeen toimenpidesuosituksiin. Hankkeen tavoitteena on luoda jatkuva käytännön ilmanlaadun alan asiantuntijayhteistyö kaasumaisten ainesten ja pienhiukkasten mittaamisessa, passiivimittauksessa sekä ajantasaisen tiedonvaihdon ja leviämismallinnuksen osalta Suomen ja Pietarin välillä. Projektin toteutuksessa hyödynnetään kumppaneiden yhteistyökokemuksia ja edelleen syvennetään alueiden välistä rajat ylittävää yhteistyötä ilmanlaadun hallinnan kehittämiseksi sekä ilmanlaadun ennustamisen parantamiseksi Suomessa. Osana hanketta pyritään selvittämään yhteistyömahdollisuuksia alueiden välisen ilmalaadun hallintajärjestelmien kehittämiseksi muiden eurooppalaisten kaupunkien kanssa kohdealueen ulkopuolella. Rahoitus ja partnerit Instituutin vetämän AQM St. Petersburg -hankkeen partnereita ovat Pietarin kaupunki ja Suomen ilmatieteen laitos. Ympäristöministeriön rahoittaman hankkeen kokonaisbudjetti on euroa, josta instituutin osuus on euroa. Toiminta vuonna 2011 Helmikuussa järjestettiin Pietarissa workshop, jossa asiantuntijat kävivät yhdessä läpi projektin toteutuksen tilannetta vuoden 2010 toimintojen pohjalta ja keskustelivat tausta-asemien mittaustulosten analyysituloksista. Ilmatieteen laitos sai arvioitavaksi Pietarin ympäristökomitealta selvityksen Pietarin kaupungin alueen vesiliikenteestä aiheutuvien haitallisten aineiden mittaamisesta. Ilmatieteenlaitoksen arviointi valmistui ja se luovitettiin Pietarin ympäristökomitealle. Toukokuussa pidetyssä kansainvälisessä PETrA konferenssissa ilmatieteen laitoksen asiantuntija Katja Loven ja Pietarin ympäristökomitean edustaja Dmitry Frank-Kamenetsky esittelivät hankkeen tuloksiin perustuvan konferenssipaperin Ship emissions impact on urban air quality in the Gulf of Finland-Experiences of Finnish-Russian cooperation. Ilmatieteen laitoksen ja Mineral -yhtiön välillä allekirjoitettiin kesäkuussa yhteistyösopimuksen lisäys koskien ilmanlaadun mittausta tausta-asemilla Suomessa ja Pietarissa ja mittaustulosten vaihtoa. Ilmatieteen laitoksen mittalaitteet toimitettiin Pietariin kesäkuussa ja satama-alueiden mittaukset tehtiin Ilmatieteen laitoksen asiantuntijat tekivät raportin typpi- ja rikkivertailumittausten tuloksista ilmatieteen laitoksen asiantuntijat vierailivat mittauspaikoissa Pietarissa ja kalibroivat laitteet. Lokakuussa ilmatieteen laitos järjesti seminaarin Helsingissä Pietarin ympäristökomitean ja Mineral yhtiön asiantuntijoille päästöjen mittaamisesta. Ilmatieteen laitos järjesti Mineral yhtiön asiantuntijoille mittauskoulutuksen Helsingissä sekä Pietarin ympäristökomitean edustajille ja asiantuntijoille vierailun Hyytiälän tausta-asemalle. Ilmatieteen 17

18 laitoksen asiantuntija Jari Walden valmisteli Pietarin ympäristökomitean toimittamien tietojen pohjalta raportin mittaustulosten epävarmuustekijöistä EU:n standardien pohjalta (EN-14211, EN14212, EN14625, EN 14626) ja ilmatieteen laitoksen kehittämien tietokone-ohjelmien avulla. Ilmatieteen laitos toimitti Mineral yhtiölle käytetyt kalibrointiohjelmat. Marraskuussa järjestettiin asiantuntijoiden seminaari Pietarissa liikenteen päästöjen mittaamisesta ja arvioinnista mallintamisen avulla. Ilmatieteen laitoksen asiantuntija Jukka-Pekka Jalkanen esitteli tilaisuudessa instituutin vetämän BSR InnoShip -hankkeen Pietarissa 2011 elokuun aikana järjestämien laivapäästömittausten tuloksia. Pietarissa järjestettiin asiantuntijaseminaari laivapäästöistä ja STEAM -mallintamisesta, kalibroinnista sekä keskusteltiin hankkeen toimintojen raportoinnista. Hankkeen viimeinen asiantuntijaseminaari järjestettiin tammikuussa ja loppuseminaari helmikuussa WorkPlace Pirkanmaa hanke Tausta ja tavoitteet käynnistyneen ja päättyneen EAKR-rahoitteisen WorkPlace Pirkanmaa hankkeen tavoitteena oli tuoda alueen työnantajat ja kansainväliset korkeakouluopiskelijat lähemmäksi toisiaan. Hankkeessa kehitettiin alueen ja korkeakoulujen infrastruktuuria siten, että ne vahvistavat kansainvälisten opiskelijoiden työelämäkontakteja ja työnhakuvalmiuksia. Alueen työnantajille luotiin palvelurakenteita, joiden avulla korkeakouluyhteistyö olisi entistä tehokkaampaa ja kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden rekrytointi houkuttelevaa. Hankkeen ohjausryhmän viimeisessä kokouksessa ohjausryhmä arvioi hankkeen saavuttaneen tavoitteensa hyvin. Erityisesti aktiivinen, ulospäin suuntautunut työnantaja- ja sidosryhmäyhteistyö koettiin ohjausryhmässä hankkeen saavutukseksi. WorkPlace Pirkanmaa - hankkeen aikana testattiin erilaisia toimintamalleja kansainvälisten opiskelijoiden työelämäyhteyksien lisäämiseksi ja heidän osaamisensa markkinoimiseksi työnantajille. WorkPlace Pirkanmaa -hankkeen hyviä käytäntöjä on aktiivisella tiedottamisella ja hankeyhteistyöllä levitetty alueellisesti ja valtakunnallisesti. Hanke on käynnistänyt ja osallistunut julkiseen keskusteluun korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaamisen hyödyntämisestä Suomessa. Hankkeen aikana on aktivoitu korkeakoulujen sisäistä keskustelua työelämänäkökulmasta kv-opiskelijoiden opinnoissa sekä kvopiskelijoiden henkilökohtaisen työelämäneuvonnan tarpeista ja mahdollisuuksista. WorkPlace Pirkanmaa osallistui alueelliseen yhteistyöhön työnantajille suunnattujen palveluiden kehittämiseksi kansainvälisen rekrytoinnin tueksi. Tässä työssä hanke toi erityisesti esiin ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat työvoimana. Rahoitus ja partnerit Hankkeen osatoteuttajat olivat Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto. Hanke sai rahoitusta myös Tampereen kaupungilta. Rahoittajaviranomaisena toimi vuoden 2010 alusta alkaen Pirkanmaan liitto. Hanke päättyi toukokuussa Hankkeen kokonaisbudjetti oli noin euroa, josta instituutin osuus oli euroa. Toiminta vuonna 2011 WorkPlace Pirkanmaa -hanke järjesti kansainvälisille opiskelijoille suunnatun työelämäillan Tampereen yliopistolla Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Yrityspäivien ja AIESEC:n kanssa. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi EK:n Päivi Myllykangas. WorkPlace Pirkanmaa -hankkeessa toteutetun Puhu 18

19 minulle suomea -kampanjan tapahtuma järjestettiin Tampereen teknillisellä yliopistolla Tilaisuudessa tavattiin TTY:n henkilökuntaa ja kansainvälisiä opiskelijoita ja jaettiin Puhu minulle suomea pinssejä ja esitteitä. WorkPlace Pirkanmaa -hankkeen syksyllä 2010 käynnistämän mentorointohjelman tapaaminen järjestettiin instituutissa Mentorointohjelman lopputapaaminen järjestettiin Uudella Tehtaalla. Tilaisuudessa käsiteltiin osallistujien kokemuksia mentoroinnista ja tehtiin yhteenvetoa ohjelman annista. Hankkeen loppuseminaari järjestettiin Tampereen Työväenmuseo Werstaalla yhteistyössä Tampereen kauppakamarin kanssa. Seminaarissa puheenvuoroja kuultiin EK:n Peer Haatajalta, Tampereen yliopiston rehtorilta Kaija Hollilta, Fatbardhe Hetemajlta, hankkeen yhdeltä mentorointiparilta sekä Tampereen kaupungin kehitysjohtaja Kari Kankaalalta. Seminaarin työnantajapaneelin osallistui viiden eri työnantajan edustajat Pietari Business Campus osaamisverkosto Tausta ja tavoitteet Pietari Business Campus hanke oli suomalaisten Pietarin markkinoilla toimivien yritysten muodostama osaamisverkosto, joka toimi Tekesin Liito-ohjelman tukemana saakka. Pietari Business Campus -jatkohankkeen tarkoituksena oli edelleen kehittää yritysten yhdessä oppimista jalkauttamalla toisilta oppimisen malleja jäsenyritysten venäjänkielisen henkilöstön keskuuteen, tutkimalla oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksia Venäjällä ja luomalla kumppanuuksia paikallisiin toimijoihin molempia osa-puolia hyödyttävien koulutushankkeiden aikaansaamiseksi sekä paikallisen rahoituksen hankkimiseksi. Lisäksi hankkeella jatkettiin vuosina toteutetussa RekryPietari - lähialueyhteistyöhankkeessa aloitettua suomalaisten yritysten ja pietarilaisten työvoimatoimistojen välistä rekrytointiyhteistyötä ja rekrytointipalveluiden kehittämistä Pietarissa. Rahoitus ja partnerit Hankkeen koordinaattorina toimii Suomen Itämeri-instituutti ja venäläisenä pääpartnerina Pietarin kaupungin talouskomitea yhdessä työ- ja työllisyyskomitean kanssa. Pietarin kaupunginhallinnosta myös koulutuskomitea osallistuu hankkeeseen. Hanke liittyy kiinteästi Pietarin kaupungin innovaatioohjelmaan tukemalla Pietarin kaupungin tavoitteita ulkomaisten investointien houkuttelemiseen sekä ammatillisen- ja täydennyskoulutuksen kehittämiseen liittyen. Tampereen työ- ja elinkeinotoimisto toimii hankkeen suomalaisena asiantuntijana rekrytointialan yhteistyön osalta. Hankkeeseen osallistuvat seuraavat yritykset: A-Insinöörit Oy, Nokian Renkaat Oyj, Teknikum Oy, TP- Kunnossapito Oy, Tikkurila Oyj ja Valio Oy. Suomen Itämeri-instituutin kautta Pietari Business Campus -hanke on myös kytketty Pietarissa vuonna 2008 toimintansa aloittaneeseen Helsingin, Tampereen ja Kotkan yhteiseen toimistoon, Helsinkikeskukseen, ja hanke on hyväksytty osaksi Helsinki-keskuksen toimintasuunnitelmaa sekä Helsingin ja Pietarin kaupunkien välillä lokakuussa 2009 solmittua yhteistyösopimusta. Helsinki-keskuksen kautta Pietari Business Campus saa arvokkaan lisäresurssin hankkeen tapahtumien järjestämiseen ja viranomaisyhteyksien hoitamiseen Pietarissa. Työ- ja elinkeinoministeriön lähialueyhteistyövaroin rahoittaman hankkeen budjetti on euroa, jos instituutin osuus on euroa. Toiminta vuonna 2011 Vuonna 2011 hankkeessa toteutettiin noin 20:lle osallistujalle suunnattu Venäjän kaupan Nottbeck- 19

20 koulutusohjelman pilotti, jonka kohderyhmänä olivat PBC-jäsenyritysten suomalaiset ja venäläiset työntekijä. Seitsemän Pietarissa ja Tampereella järjestettävän 2,5 päivän moduulin muodossa toteutettavan ohjelman laajuus oli 40 opintopistettä. Vuoden 2011 aikana hankkeessa toteutettiin useita toisilta oppimisen workshopeja yritysten valitsemista Venäjän kaupan teemoista sekä useita verkostoitumistilaisuuksia yritysten, yliopistojen, työvoimaviranomaisten ja kaupunkien edustajien välillä. Lisäksi selvitettiin oppisopimusyhteistyön tarpeita ja mahdollisuuksia hankkeen jäsenyritysten osalta. Pietari Business Campus -hankkeen ja sen Nottbeck-pilottiohjelman päätösseminaari ja hankkeen viimeinen ohjausryhmän kokous järjestettiin Tampereella Tilaisuuteen osallistui kolmen yliopiston, Pietarin talousyliopiston, Tampereen yliopiston sekä Tampereen teknillisen yliopiston edustajia, Tampereen ja Pietarin kaupungin viranomaisia sekä hankkeen jäsenyritysten edustajia Klub Tampere- kansainvälistymis- ja kulttuurivientihanke Klub Tampere oli kolmivuotinen ( ) hanke, joka keskittyi kehittämään pirkanmaalaisten luovien alojen yritysten vienti- ja kansainvälistymispyrkimyksiä. Hankkeen ensisijaisina kohdealueina olivat Pietari ja Moskova. Hanketta rahoittivat Luova Tampere-ohjelma ja opetusministeriö. Klub Tampere -hankkeen tavoitteena oli kulttuurialalla toimivien yritysten (musiikki ja muoti) kansainvälistyminen ja viennin edistäminen sekä luovan alan kansainvälistymis- ja vientiosaamisen sekä -liiketoimintaedellytysten parantaminen. Lisäksi hankkeessa kehitettiin luovien alojen yritysverkostoa sekä lisättiin yhteistyötä kulttuurialan ja muun elinkeinoelämän kesken niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Rahoitus ja partnerit Luova Tampere -ohjelman rahoittaman hankkeen kokonaisbudjetti oli noin euroa, josta instituutin osuus oli noin euroa. Hankkeeseen osallistui kymmeniä luovien alojen yrityksiä ja muita organisaatioita Tampereelta ja muualta Suomesta. Hanke toiminnot kohdistuivat erityisesti Pietariin. Klub Tampere -hankkeen kautta Suomen Itämeri-instituutti toimi osatoteuttajan roolissa aluksi Adultan - ja vuodesta 2010 alkaen Lahden ammattikorkeakoulun - koordinoimassa Sillanrakentajat Luovien alojen agenttien ja vientiammattilaisten valtakunnallinen valmennusohjelma hankkeessa. Suomen Itämeri-instituutin osarahoitusosuus / Tampereen kuntarahoitusosuus hankkeessa oli euroa, ja se katettiin Luova Tampere -ohjelman Klub Tampere hankkeelle myöntämällä rahoituksella. Toiminta vuonna 2011 Hanke päättyi maaliskuussa Vuoden 2011 alkupuolella Klub Tampereen toiminta liittyi Sillanrakentajien tapahtumiin, lähinnä Pietarissa helmikuussa järjestettyyn mittavaan luovien alojen Suomi-asema -tapahtumaan. Tapahtumassa eri luovien alojen edustajat ympäri Suomea esittelivät ja myivät tuotteitaan ja osaamistaan sekä hankkivat uusia verkostoja venäläisistä toimijoista. Suomen Itämeri-instituutin / Klub Tampereen vastuulla tapahtumassa olivat yhteydenpito venäläisten partnereiden kanssa, avustaminen näyttelyn kokoamisessa, käytännön järjestelyistä huolehtiminen sekä tulkkaus suomesta englantiin sekä englannista venäjään ja toisin päin. Tavoitteena oli myös luoda uusia verkostoja suomalaisille taiteilijoille ja edistää yhteistyöneuvotteluita suomalaisten ja venäläisten luovien alojen osallistujien välillä. Klub Tampere -hankkeessa luotiin uudentyyppinen paikallinen kulttuurivientikonsepti Suomeen. Tästä kertoo myös se, että Suomen Itämeri-instituutin edustajat kutsuttiin hankkeen aikana esittelemään hanketta lukuisiin luovien alojen tilaisuuksiin eri puolilla Suomea. Hanke yhdisti innovatiivisesti 20

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma 2014-2020 Uutta rahoituskautta kohti hanketoimijoiden yhteistyötilaisuus uusista rahoitusmahdollisuuksista Lahti, 14.5.2013 Neuvotteleva

Lisätiedot

Vuosien rahoitusnäkymät Itämeri-strategian (EUSBSR) kannalta

Vuosien rahoitusnäkymät Itämeri-strategian (EUSBSR) kannalta Vuosien 2016-2017 rahoitusnäkymät Itämeri-strategian (EUSBSR) kannalta Katsaus rahoitusinstrumentteihin Satu Hietanen, Interact Office Turku 6.4.2016 Helsinki Interact is co-financed by the European Regional

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelma (jälleen Interreg ) Järjestyksessä neljäs Itämeren alueen ohjelma Taustalla EU:n

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen Itämeren alueen ohjelma 2014+ Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen 5.6.2013 Itämeren alueen ohjelma Baltic Sea Region Programme 2014+ Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmia Valmisteilla

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus Hannu Koponen & Raija Partanen

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus Hannu Koponen & Raija Partanen Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus 8.9.2016 Hannu Koponen & Raija Partanen 1 KESKI-SUOMEN KANNALTA TÄRKEIMMÄT RAHOITUSOHJELMAT Itämeri-ohjelma (Interreg Baltic Sea Programme) Pohjoinen periferia

Lisätiedot

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija:

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija: Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa Laatija: Kv-toiminta EP:n liitossa Liitossa erillinen kansainvälistymisen vastuualue, jossa keskitytään kv-asioihin Toimintaa ohjaavat maakuntastrategia,

Lisätiedot

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus 19.4.2016 Raija Partanen Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus 19.4.2016 1 KESKI-SUOMEN KANNALTA TÄRKEIMMÄT RAHOITUSOHJELMAT Itämeri-ohjelma (Interreg Baltic Sea Programme) Pohjoinen periferia ja

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA EU:N ITÄMERI-STRATEGIA 2014-2015 Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n 2012 uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen - kirkas vesi - luonnon monimuotoisuus -

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma

Central Baltic ohjelma Central Baltic ohjelma 2014-2020 14.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä- Suomi: Etelä-Karjala*, Kanta- Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 16.9.2014 Petri Haapalainen Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC ohjelmien säädösperusta ENI-asetus: määrittelee CBC:tä koskevat

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Nykyisen Itämeren alueen ohjelman (2007-2013) tuloksia ja kokemuksia. Harry Ekestam harry.ekestam@tem.fi 010 606 4921

Nykyisen Itämeren alueen ohjelman (2007-2013) tuloksia ja kokemuksia. Harry Ekestam harry.ekestam@tem.fi 010 606 4921 Nykyisen Itämeren alueen ohjelman (2007-2013) tuloksia ja kokemuksia Harry Ekestam harry.ekestam@tem.fi 010 606 4921 Itämeri-ohjelmien lyhyt historia Interreg II C (1996-99) - 4 jäsenmaata (FI,SE,DK,DE),

Lisätiedot

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 6.2.2014 Petri Haapalainen Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC ohjelmien säädösperusta ENI-asetus: määrittelee CBC:tä koskevat

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2016 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Developing the Pinus Sylvestris L resource

Developing the Pinus Sylvestris L resource Developing the Pinus Sylvestris L resource Jukka Malinen, Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Northern Periphery Programme

Lisätiedot

EU-hankkeita Baltic SCOPE Baltic LINes Plan4Blue. Riku Varjopuro

EU-hankkeita Baltic SCOPE Baltic LINes Plan4Blue. Riku Varjopuro EU-hankkeita Baltic SCOPE Baltic LINes Plan4Blue Riku Varjopuro Baltic SCOPE Towards coherence and cross-border solutions in Baltic Maritime Spatial Plans Partnerit Merialuesuunnitteluviranomaisia Ruotsi,

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Tuleva rakennerahastokausi. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Tuleva rakennerahastokausi. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Tuleva rakennerahastokausi Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Taustaa Alue- ja rakennepolitiikan uudistamista koskeva keskustelu on kiinteästi sidoksissa rahoituskehyksistä

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Uudenmaan liitto 15.03.2016 Tuula Heino

Uudenmaan liitto 15.03.2016 Tuula Heino Uudenmaan liitto 15.03.2016 Tuula Heino Kaakkois-Suomi - Venäjä CBC 2014-2020 ENI = European Neighbourhood Instrument Viitekehys ja säännöstö uudelle EU:n ulkorajoilla toteutettavalle ohjelmalle Venäjän

Lisätiedot

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa 14.12.2015 Paavo Keränen Puheenjohtajuusohjelma on saatavilla kolmella kielellä: http://issuu.com/kainuunliitto/docs/kainuu_b

Lisätiedot

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa Tilanne 19.6.2012 Suomen avainluvut 7. puiteohjelmassa Varmistunut rahoitus 558 M Suomalaisille osallistujille varmistunut rahoitus. Osallistumiset 1 687 Suomalaisten osallistumisten

Lisätiedot

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan!

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Liity mukaan EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Hyödy yhteisöstä, joka on sitoutunut hoidon, hoivan ja avun tarpeessa olevien ikäihmisten hyvinvoinnin ja arvokkuuden edistämiseen Yhdessä voimme saavuttaa

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa 6AIKA - AVOIMET JA ÄLYKKÄÄT PALVELUT-STRATEGIA KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa Muistio Ohjausryhmän kokous 6/2014 Aika: 17.10.2014, 10.00-13.00 Paikka: Tampereen kaupungintalo,

Lisätiedot

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman 007-013 toteutuminen Ohjausryhmä ja hankkeiden yhteistapaaminen Helsinki 1.9.009 Kirsi Kaunisharju Kehittämisohjelman strateginen

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

EU-hankkeet - kehittämisen voimavara. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013

EU-hankkeet - kehittämisen voimavara. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013 EU-hankkeet - kehittämisen voimavara Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013 Jyväskylän kaupunki toteuttaa EU:n politiikkoja omalla alueellaan Jokainen toimiala on velvollinen seuraamaan

Lisätiedot

Pöytäkirja 4/2008. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Aika tiistai 17.6.2008 klo 9.33 10.51 Carelicum, auditorio Koskikatu 5, Joensuu

Pöytäkirja 4/2008. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Aika tiistai 17.6.2008 klo 9.33 10.51 Carelicum, auditorio Koskikatu 5, Joensuu Pöytäkirja 4/008 9 Pielisjoen linna Siltakatu 80100 Joensuu 17.6.008 Aika tiistai 17.6.008 klo 9. 10.51 Paikka Carelicum, auditorio Koskikatu 5, Joensuu Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Liite 7:

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Uudenmaan liitto Aluekehittäminen

Uudenmaan liitto Aluekehittäminen Uudenmaan liitto Aluekehittäminen 19.5.2014 Kasvun ja yhteistyön kolmiot Häme Päijät-Häme Espoo Helsinki Vantaa Pääkaupunkiseudun kärkikolmio Länsi-, Keski- ja Itä- Uusimaa Uudenmaan kasvukolmio LÄNSI-

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012 ESITYSLISTA Aika 7. 8.6.2012 7.6. klo 12 16.30, lounas klo 11 8.6. klo 9, aamukahvia

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuuksia EU:n Itämeri-strategian hanketyöhön. Kaakkois-Suomi Venäjä ENI CBC ohjelma Lappeenranta

Rahoitusmahdollisuuksia EU:n Itämeri-strategian hanketyöhön. Kaakkois-Suomi Venäjä ENI CBC ohjelma Lappeenranta Rahoitusmahdollisuuksia EU:n Itämeri-strategian hanketyöhön Kaakkois-Suomi Venäjä ENI CBC ohjelma 5.10.2016 Lappeenranta Ohjelman rahoitus 72,3 Mio, välitarkastelun jälkeen mahdollisesti lisärahoitusta.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Päijät-Hämeen yhteistyöryhmä 10.2.2014 1/2014

PÖYTÄKIRJA Päijät-Hämeen yhteistyöryhmä 10.2.2014 1/2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOKOUKSEN AVAUS 4 2. KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS 4 3. KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 4 4. NTARKASTAJIEN VALITSEMINEN 4 5. LUOVIEN ALOJEN YRITYSTOIMINNAN KASVUN JA KANSAINVÄLISTYMISEN

Lisätiedot

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän vastuuopettajapäivät 30.1.2014 Anne Siltala, CIMO anne.siltala@cimo.fi 2/2009 Erasmus+ -ohjelma Erasmus+ kattaa kaikki

Lisätiedot

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi 22.1.2014 Piia Karjalainen, Liikenne- ja viestintäministeriö Merenkulku Itämerellä ja globaalisti uusien haasteiden edessä Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Itämeren alueen Interregohjelman

Itämeren alueen Interregohjelman Itämeren alueen Interregohjelman toinen haku EU:n Itämeri strategiansidosryhmätilaisuus Helsinki 6.4.2016 Eeva Rantama, Team Leader Project Unit, Managing Authority/Joint Secretariat Sisältö Toimintalinjojen1

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä RESTORE-hanke Jukka Jormola, SYKE Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 RESTORE Rivers: Engagement, Support and Transfering

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

BIF references. S34Growth: Enhancing policies through interregional cooperation: New industrial value chains for growth Interreg Europe 2016-2020

BIF references. S34Growth: Enhancing policies through interregional cooperation: New industrial value chains for growth Interreg Europe 2016-2020 BIF references S34Growth: Enhancing policies through interregional cooperation: New industrial value chains for growth Interreg Europe 2016-2020 BSR Stars S3 Stimulating smart specialization ecosystem

Lisätiedot

MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013

MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013 MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013 Seminaarit ja työpajat Seminaarit ja työpajat toteutetaan niin, että ne tukevat kansallisia ja seudullisia politiikka- ja suunnitteluprosesseja. Ohjausryhmän kokouksessa

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander ERASMUS+ -ohjelma Ylitarkastaja Heidi Sulander Erasmus+ -ohjelma 2014-2020 Koulutus-, nuoriso- ja urheilualan yhteinen toimintaohjelma, jossa urheilu huomioitu itsenäisenä lukuna. Ohjelman tavoitteet:

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

Connecting Europe Facility:

Connecting Europe Facility: Connecting Europe Facility: Kaupunkisolmukohdat TEN-T-rahoituksessa Arto Tevajärvi, Liikennevirasto 26.5.2016 Osiot TEN-T verkko ja Urban node - kaupunkisolmukohdat Kaupunkisolmukohtien strateginen kehittäminen

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä www.robinwoodplus.eu Robinwood Plus projektikumppanit Johtava kumppani: Liguria Italia Muut kumppanit:

Lisätiedot