SUOMEN ITÄMERI-INSTITUUTIN SÄÄTIÖ TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 SUOMEN ITÄMERI-INSTITUUTIN SÄÄTIÖ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Y-tunnus: Osoite: Suomen Itämeri-instituutti, PL 487, Tampere Puhelin: Faksi: Sähköposti: 1

2 SISÄLTÖ 1. Säätiön perustaminen ja tarkoitus 4 2. Säätiön hallinto Hallitus Uusi hallitus vuosiksi Asiamies Neuvottelukunta Tilintarkastajat 5 3. Suomen Itämeri-instituutti Henkilöstö Kirjanpito Toimitilat 6 4. Suomen Itämeri-instituutin toiminta vuonna Olennaiset tapahtumat tilikaudella Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Toimintaympäristön kehitys ja arvio instituutin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Suomen Itämeri-instituutin projektit vuonna BSR InnoShip - Baltic Sea cooperation for reducing ship and port emissions through knowledge- & innovation-based competitiveness BSR InnoReg Strengthening Innovation Governance in Baltic Non-metropolitan Regions through Transnational Cooperation ecitizen II Towards Citizen-centred egovernment in European Regions and Cities AQM St. Petersburg - Development of Air Quality Monitoring - Environmental cooperation project between City of St. Petersburg and Finland WorkPlace Pirkanmaa Pietari Business Campus -osaamisverkosto Klub Tampere- kansainvälistymis- ja kulttuurivientihanke Sillanrakentajat luovien alojen agenttien ja vientiammattilaisten valtakunnallinen valmennusohjelma BalticSupply - Interregional SME Supply Clusters along the Northeast Corridor BSR QUICK - Qualification, Innovation, Cooperation and Keybusiness for Small and Medium Enterprises in the Baltic Sea Region BALTIC BIRD - Improved accessibility of the Baltic Sea Region by air transport IPR Custom - Cooperation between customs and IPR holders in the fight against counterfeit traffic between Russia and Finland Proactive Baltic Professional edelläkävijäksi kansainvälisenä projektiammattilaisena Pietarin Helsinki-keskuksen Tampereen osuuden koordinointi ja ohjaaminen vuonna Itämeren kaupunkien liiton UBC:n tietoyhteiskuntakomissio Karjalan kylien sanitaation kehittäminen

3 6. Vuoden 2011 aikana valmisteltuja uusia projekteja Strengthening stakeholder engagement, dissemination and coordination of joint activities in the EUSBSR PA 4 -hankkeen valmistelu SMART EUROPE -hankkeen valmistelu TRES (S3) supporting smart growth and smart specialisation Strategies in Europe -hankkeen valmistelu Foorumitoiminta Koulutustoiminta luennot, esitykset Seminaari- ja kokousmatkat Säätiön talous vuonna Arvio taloudellisesta asemasta ja tuloksesta Tunnusluvut kokonaistuotoista sekä taloudellisesta asemasta ja tuloksesta 31 Liite 1: instituutin tapahtumat Liite 2: instituutin työntekijöiden pitämät luennot, esitelmät, koulutukset ja puheet Liite 3: instituutin työntekijöiden seminaari- ja kokousmatkat

4 Suomen Itämeri-instituutin säätiön toimintakertomus Säätiön perustaminen ja tarkoitus Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi Suomen Itämeri-instituutin säätiön perustamisen sekä säännöt kokouksessaan Oikeusministeriö on myöntänyt luvan säätiön perustamiseen ja vahvistanut säännöt Säätiö on merkitty säätiörekisteriin Säätiön nimi on muutettu Suomen Itämeri-instituutin säätiöksi Suomen Itämeri-instituutin säätiön tarkoituksena on 1. herättää ja vahvistaa Itämeren alueeseen sekä sen poliittiseen, taloudelliseen ja kulttuuritoimintaan kohdistuvaa kiinnostusta muualla Euroopassa ja sen ulkopuolella 2. edistää kansainvälistä poliittista, taloudellista ja kulttuurin eri alojen vuorovaikusta sekä yhteistyöhankkeita Itämeren vaikutuspiirissä ja 3. edistää Suomessa Itämeren alueen muihin osiin kohdistuvaa tietämystä ja harrastusta. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö ylläpitää Suomen Itämeri-instituuttia. 2. Säätiön hallinto 2.1. Hallitus Suomen Itämeri-instituutin säätiön sääntöjen 5 :n mukaan säätiön asioita hoitaa ja sitä edustaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan valittu hallitus, johon kuuluu seitsemästä yhteentoista jäsentä. Tampereen kaupunginhallitus valitsi kokouksessaan säätiölle 11-jäsenisen hallituksen vuosiksi Hallitukseen valittiin Tampereen yliopiston ehdottamana erikoistutkija, dosentti Helena Rytövuori-Apunen, Tampereen teknillisen yliopiston ehdottamana professori Seppo Pohjolainen, Tampereen kauppakamarin ehdottamana varatoimitusjohtaja Kristiina Jaatinen sekä muiksi jäseniksi kaupunginsihteeri Maria Länsiö, edunvalvontapäällikkö Pentti Hämäläinen, lähetystöneuvos Tauno Pesola, neuvotteleva virkamies Barbro Widing, johtaja Stefan Widomski, elinkeinojohtaja Eero Holstila, johtaja Kari Kankaala sekä markkinointijohtaja Reijo Määttä. Säätiön hallitus valitsi kokouksessaan hallituksen puheenjohtajaksi johtaja Kari Kankaalan ja varapuheenjohtajaksi varatoimitusjohtaja Kristiina Jaatisen. Kokouksessaan Tampereen kaupunginhallitus myönsi kaupunginsihteeri Maria Länsiölle eron Suomen Itämeri-instituutin hallituksen jäsenyydestä ja valitsi hänen tilalleen säätiön hallitukseen Tampereen kaupunginvaltuuston jäsenen Aila Dündar-Järvisen Uusi hallitus vuosiksi Tampereen kaupunginhallitus valitsi kokouksessaan säätiölle 11-jäsenisen hallituksen vuosiksi Hallitukseen valittiin Tampereen yliopiston ehdottamana professori Harri Melin (uusi), Tampereen teknillisen yliopiston ehdottamana professori Mika Hannula (uusi), Tampereen 4

5 kauppakamarin ehdottamana apulaisjohtaja Markus Sjölund (uusi) sekä muiksi jäseniksi aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie (uusi), lähetystöneuvos Tauno Pesola, neuvotteleva virkamies Barbro Widing, henkilöstöjohtaja Sirkka Hagman (uusi), elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva (uusi), johtaja Kari Kankaala, markkinointijohtaja Reijo Määttä sekä kaupunginvaltuutettu Aila Dündar- Järvinen Asiamies Suomen Itämeri-instituutin säätiön asiamiehenä toimii Pertti Paltila Neuvottelukunta Suomen Itämeri-instituutti on koonnut toimintansa tueksi korkean tason neuvottelukunnan säätiön hallituksen pitkäaikaisen puheenjohtajan ministeri Jarmo Rantasen johdolla. Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia Suomen Itämeri-instituutin säätiön hallituksen ja instituutin henkilöstön tukena Itämeren alueen yhteistyön edistämisessä arvioimalla Itämeren alueen kehitysnäkymiä. Neuvottelukuntaan kuuluvat seuraavat jäsenet: Jarl-Thure Eriksson, Urpo Kivikari, Kari Neilimo, Yrjö Neuvo, Ole Norrback, Outi Ojala, Esko Ollila, Jarmo Rantanen, Eva-Riitta Siitonen ja Jorma Sipilä Tilintarkastajat Tampereen kaupunginhallitus on nimennyt kokouksessaan säätiön varsinaisiksi tilintarkastajiksi tarkastamaan tilejä ja hallintoa hallituksen toimikaudeksi ( ) sisäinen tarkastaja, HTM-tilintarkastaja Jukka Piirton ja HTM-tilintarkastaja Mario Gyllingin sekä varatilintarkastajiksi sisäinen tarkastaja, JHTT-tilintarkastaja Piritta Haapahuhdan ja HTMtilintarkastaja Seppo Penttisen. 3. Suomen Itämeri-instituutti Suomen Itämeri-instituutin keskeinen päämäärä on edesauttaa konkreettisten yhteistyöhankkeiden käynnistymistä Itämeren piirissä sekä edistää suomalaisten toimijoiden osallistumista Itämeren alueen yhteistyöhön. Laajoihin kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin nojaavana kehittäjäorganisaationa Suomen Itämeri-instituutti ideoi, suunnittelee, käynnistää ja koordinoi kansainvälisiä yhteistyöhankkeita Itämeren alueella niin teollisuuden, kaupan ja muiden palveluelinkeinojen, tutkimuksen, julkisen hallinnon kuin kulttuurinkin aloilla. Suomen Itämeri-instituutin keskeiset toimintamuodot ovat projektit, foorumit ja hanketoimintaa ja kansainvälistymistä tukevat asiantuntijapalvelut. Instituutin toiminta kattaa maantieteellisesti koko Itämeren alueen Pohjoismaat, Baltian maat, Luoteis-Venäjän sekä Puolan ja Saksan pohjoiset osat. Instituutin hanketoiminta suuntautuu yhä enemmän myös laajempaan eurooppalaiseen yhteistyöhön, ja hankkeissa on mukana partnereita eri puolilta Eurooppaa. Suomen Itämeri-instituutti on toiminut perustamisestaan vuodesta 1994 lähtien aktiivisesti Itämeren alueen kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa. Suomen Itämeri-instituutti on Suomen johtavia Itämeri- ja lähialueyhteistyötoimijoita ja sen kansainvälinen tunnettavuus on laajaa ja yhteistyöverkostot kattavia. 5

6 Suomen Itämeri-instituutilla on pitkä kokemus ja vahvat referenssit konkreettisen ja tuloksellisen Itämeren alueen yhteistyön edistäjänä. Suomen Itämeri-instituutin toiminta painottuu toisaalta monenkeskisiin Itämeren alueen EU-hankkeisiin ja toisaalta kahdenväliseen yhteistyöhön Pietarin alueella. Hanketeemoista tärkeimpiä ovat innovaatioyhteistyö, yritysten kansainvälistyminen, tietoyhteiskunta, ympäristö ja kulttuuri. Hankkeiden rahoituslähteistä tärkeimpiä ovat EU:n alueellisen yhteistyön ohjelmat, ministeriöiden lähialue- ja vienninedistämisrahoitus, pohjoismainen rahoitus sekä yritysrahoitus. Suomen Itämeri-instituutin toiminta kuvaa monipuolisesti ja käytännönläheisesti tämän päivän Itämeri-yhteistyön mahdollisuuksia, painopistealueita ja yhteistyön eri muotoja. Instituutin asema keskeisenä suomalaisena Itämeren alueen yhteistyön asiantuntijaorganisaationa ja kansainvälisen projektinhallinnan ja -rahoituksen osaajana nojaa toiminnan monipuolisuuteen, tehokkaaseen projektinhallintaan, avoimuuteen ja helposti lähestyttävyyteen sekä laajoihin yhteistyöverkostoihin. Euroopan unionin Itämeri-strategia sekä kasvanut poliittinen kiinnostus ja tuki Itämeren alueen yhteistyölle avaavat uusia toimintamahdollisuuksia myös instituutille Henkilöstö Suomen Itämeri-instituutin johtajana toimii VTM Esa Kokkonen. YTM Minna Hanhijärvi hoitaa instituutin varajohtajan tehtävää. Lisäksi instituutissa työskentelevät 1 projektipäälliköt MA Hannes Astok, HTM Johanna Leino (työvapaalla), MA Julia Lihhatsjova (äitiyslomalla), FM Emmi Saarinen, YTT Irina Sarno, FM Minna Sikiö, FT Tapani Stipa, HTM Minna Säpyskä (äitiyslomalla) ja FM Johanna Vannes, toimistovastaava FM Johanna Argillander sekä projektiassistentti Fil. yo Anni Suonperä ja korkeakouluharjoittelijat AMK-opiskelija (liiketalous) Niina Tuppurainen ja Fil. yo. Kaisa Vaittinen. Lisäksi Mikko Salo työskentelee instituutissa osa-aikaisena projektiasiantuntijana. Vuonna 2011 instituutissa työskentelivät myös projektipäälliköt YTM Laura Lindeman ja VTM Pasi Sammallahti, projektiasiantuntija Anna Häkkinen, projektiasiantuntija Natalia Apunen ja korkeakouluharjoittelijat Karolina Cichacz ja Leea Taimisto Kirjanpito Suomen Itämeri-instituutin kirjanpidon laatii Pirkanmaan Kirjanpitotoimisto Oy Toimitilat Instituutin toimitilat sijaitsevat Tampereen keskustassa entisessä Verkatehtaan pääkonttorissa osoitteessa Verkatehtaankatu 2. Tampereen toimipisteessä työskentelee suurin osa instituutin henkilöstöstä instituutti avasi toimipisteen myös Helsingissä osoitteessa Aleksanterinkatu Instituutin Helsingin toimipisteessä työskentelee BSR InnoShip hankkeen projektipäällikkö Tapani Stipa, joka toimii myös instituutin branch managerina Helsingissä. Syyskuussa 2011 instituutti muutti uusiin suurempiin toimitiloihin samaan kortteliin, ja postiosoite säilyi samana. Käynti tiloihin on Katariinankadun puolelta. 1 Tilanne

7 Lisäksi yksi instituutin työntekijä, ecitizen II hankkeen projektipäällikkö Hannes Astok, työskentelee Tartosta, Virosta käsin. Tätä varten instituutti rekisteröityi lokakuussa 2010 Virossa työnantajaksi nonresident tax payer statuksella. 4. Suomen Itämeri-instituutin toiminta vuonna Olennaiset tapahtumat tilikaudella Vuonna 2011 Suomen Itämeri-instituutin toiminta jatkoi kasvuaan. Toiminnan kasvu koski erityisesti projektituottojen kokonaismäärää (yhteensä ,03 euroa, jossa kasvua edellisvuodesta noin 12 %) ja myös henkilöstön määrää. Instituutti on menestynyt viime vuosina hankerahoituskilpailussa erinomaisesti. Onnistuneen hankevalmistelun ja jo käynnissä olevien, vuosina käynnistyneiden hankkeiden kautta instituutin kokonaistuotot tulevat nousemaan edelleen uudelle tasolle vuonna 2012 vuoden 2011 loppuun mennessä vuodelle 2012 jo varmistuneidenkin projektituottojen ollessa noin 2,9 miljoonaa euroa. Vuosi 2011 oli Suomen Itämeri-instituutille aktiivista aikaa erityisesti käynnissä olevien hankkeiden toteutuksen osalta, mutta myös uusia hankkeita valmisteltiin. Instituutti toimi vuonna 2011 vetäjänä yhteensä kymmenessä ja oli partnerina viidessä hankkeessa. Hanketoiminta painottui toisaalta monenkeskisiin Itämeren alueen EU-hankkeisiin ja toisaalta kahdenväliseen yhteistyöhön Pietarin alueella. Hankkeiden teemat liittyivät innovaatioyhteistyöhön, maahanmuuttoon, yritysten kansainvälistymiseen, ympäristöön, sähköiseen hallintoon ja kulttuuriin. Hankkeiden rahoituslähteitä olivat EU:n Interreg-, EAKR- ja ESR-ohjelmat, ministeriöiden lähialuerahoitus ja yritysrahoitus. Instituutin vuonna 2011 tai vuoden 2012 alussa päättyneet hankkeet, kuten BSR InnoReg, WorkPlace Pirkanmaa, Pietari Business Campus, Klub Tampere/Sillanrakentajat sekä Pietarin ilmanlaatu- ja IPRhankkeet onnistuivat erinomaisesti. Hankkeet vastasivat niille asetettuja tavoitteita, ja rahoittajat ja yhteistyökumppanit olivat tyytyväisiä hankkeiden tuloksiin. Päättyneet hankkeet ovat instituutille eritäin arvokkaita referenssejä tulevien hankkeiden ja rahoitushakujen kannalta. Instituutin vuoden 2011 hankkeet on esitelty tarkemmin toimintakertomuksen luvussa 5. Instituutti osallistui aktiivisesti myös uusien hankkeiden valmisteluun ja pärjäsi niiden rahoituskilpailussa erinomaisesti. Monien vuosina käynnistyneiden hankkeiden päätyttyä vuoden 2011 loppuun mennessä, ja EU:n ohjelmakauden pian päättyessä, instituutille on erittäin tärkeää osallistua aktiivisesti sille tärkeiden EU-ohjelmien viimeisiin hakuihin vuosien aikana. Esimerkiksi Interreg IVC ohjelman molemmat neljännen ja viimeisen hakukierroksen hankkeet, SMART EUROPE ja TRES, joissa instituutti on partnerina, hyväksyttiin ohjelman hallintokomitean kokouksessa joulukuussa Merkittävä avaus oli syys-lokakuussa valmisteltu ja joulukuussa 2011 hyväksytty EU:n Itämeri-strategian puhtaamman merenkulun kehittämistä koskevan prioriteettialue 4:n koordinaatiohankkeen hyväksyminen joulukuussa Instituutille kaikki edellä kuvat uudet hankkeet ovat erityisen arvokkaita alustoja EU:n uuteen ohjelmakauteen valmistauduttaessa niiden tarjoamien Euroopan laajuisten verkostojen kautta. Toiminnan laajentumista kuvaa hyvin myös instituutin eri puolilla Itämeren aluetta vuoden 2011 aikana järjestämien tapahtumien määrä. Instituutti järjesti eri hankkeisiinsa tai niiden valmisteluun liittyen tai muina Itämeri-, Pietari, ja EU-hanke-aiheisina tilaisuuksina tai kontaktitapahtumina peräti 94 eri tapahtumaa vuoden 2011 aikana. Vuonna 2010 tapahtumien määrä oli 69. Merkittävimpiin tilaisuuksiin kuuluivat muiden muassa BSR InnoShip hankkeen kickoff Turussa , WorkPlace Pirkanmaa -hankkeen loppuseminaari Tampereella , BSR InnoReg hankkeen loppuseminaari, Baltic Innovation Policy Seminar, Brysselissä sekä useat vuoden aikana Pietarissa 7

8 järjestetyt Pietari Business Campus hankkeen tilaisuudet. Tämän lisäksi instituutin edustajat luennoivat 25 tilaisuudessa Suomessa ja muualla Itämeren alueella. Maaliskuussa 2011 instituutti avasi toimipisteen Helsingissä osoitteessa Aleksanterinkatu Instituutti vuokraa toimitilan Helsingin kaupungilta. BSR InnoShip -hankkeen projektipäällikkö Tapani Stipa työskentelee Helsingin toimipisteessä ja toimii myös instituutin Helsingin branch managerina. Suomen Itämeri-instituutin säätiön hallituksen ja neuvottelukunnan yhteinen kokous ja instituutin Helsingin toimipisteen virallinen avajaistilaisuus järjestettiin Helsingissä Valkoisessa Salissa pidetyissä avajaisissa oli vieraina Helsingin kaupungin sekä Helsingissä sijaitsevien Itämeri-toimijoiden edustajia. Itämeri-lähettiläs Timo Rajakangas ulkoasiainministeriöstä, instituutin neuvottelukunnan jäsen Eva-Riitta Siitonen sekä johtaja Esa Kokkonen puhuivat tilaisuudessa. Jatkona vuosina toteutetulle Baltic Professional kehittämishankkeelle, instituutti satsasi merkittävästi toimintansa kehittämiseen myös vuoden 2011 aikana. Instituutin sisäinen kehittämishanke, Työsuojelurahaston tukema Proactive Baltic Professional edelläkävijäksi kansainvälisenä projektiammattilaisena, toteutettiin vuoden 2011 aikana. Hankkeen tuloksena kehitettiin instituutin kansainvälisen projektitoiminnan manuaali, johon kerättiin olennainen tieto, hyvät käytännöt ja mallit projektihallinnasta. Lisäksi määriteltiin vaadittavat ydinkompetenssit kansainväliseen projektitoimintaan sekä sovittiin toimintatavoista uusien projektien valmisteluprosessissa ja projektityössä yhdessä henkilöstön kanssa. Suomen Itämeri-instituutin säätiön hallituksen Kunnallisen työmarkkinalaitoksen suosituksen mukaisesti tekemän päätöksen mukaisesti instituutin noudattama työehtosopimus muutettiin Kunnallisesta yleisestä virka- ja työehtosopimuksesta (KVTES) Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen (PTY) Palvelulaitosten työehtosopimukseen (PTYTES) alkaen. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry (PTY) on kuntien ja kuntayhtymien määräämisvallassa olevien osakeyhtiöiden tai säätiöiden, muiden yhteisöjen tai säätiöiden sekä yksityisten palvelujentuottajien työnantajaedunvalvoja. PTYTES:n tärkeimmät sopimusmääräykset ovat samantasoiset kunnallisten sopimusten kanssa. Säätiö liittyi myös Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen (PTY) jäseneksi alkaen Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Tammi-maaliskuussa 2012 instituutti oli mukana valmistelemassa kolmea uutta hanketta, joille haettiin rahoitusta EU:n Itämeren ohjelmasta, Luovien alojen kasvun ja kansainvälistymisen ESR-ohjelmasta sekä EU:n seitsemännestä puiteohjelmasta. Hankkeet ovat monitasoisen hallinnon kehittämiseen Itämeren alueella ja osana EU:n Itämeri-strategiaa liittyvä INVOLVE Promoting Multilevel Governance in the Baltic Sea region, luovien alojen välittäjäportaan kehittämiseen ja luovien alojen kansainvälistymiseen liittyvä Vaahto - valtakunnallinen tuottaja- ja välittäjähanke sekä alueelliseen innovaatioyhteistyöhön ja pk-sektorin kehittämiseen liittyvä ERISS Enforcing Regional Innovation Strategy Processes for Smart Specialisation. Instituutti toimii hankkeissa partnerina, ja instituutille hankkeissa haettu kokonaisrahoitus on euroa. Vaahto-hanke sai jo hyväksytyn rahoituspäätöksen huhtikuussa 2012, ja muiden hankkeiden rahoituspäätökset ovat odotettavissa kesällä-syksyllä Lisäksi instituutti oli mukana valmistelemassa EU:n Itämeren ohjelman käynnistämiä innovaatio- ja liikennehankkeiden yhteisiä klusterihankkeita. Instituutti on BSR InnoReg ja BSR InnoShip - hankkeidensa kautta mukana Itämeren ohjelman hallintokomitean hyväksymissä ja vuosina toteuttavissa klusterihankkeissa. Instituutilla on hankkeissa yhteensä noin euron budjetti lähinnä matka- ja henkilöstökuluihin. Klusterihankkeet ovat arvokkaita BSR InnoReg- ja BSR InnoShip -hankkeiden tulosten levittämisen ja uusien hankkeiden valmistelun kannalta. 8

9 Instituutin yhdessä MDI Oy:n kanssa laatima tarjous voitti Päijät-Hämeen liiton vuoden 2011 lopussa järjestämän tarjouskilpailun Etelä-Suomen EAKR-ohjelman toimintalinjan 5 arvioinnista ja smart specialisation -workshopien järjestämisestä Etelä-Suomen maakuntien päättäjille ja projektitoimijoille. Tarjous hyväksyttiin tammikuussa 2012, ja projekti toteutetaan lokakuuhun 2012 mennessä. Instituutti toimii projektissa asiantuntijana osallistuen smart specialisation -työpajojen suunniteluun ja toteutukseen sekä Itämeri-yhteistyöhön liittyvien suositusten laatimiseen Etelä-Suomelle EU:n tulevan rakennerahastokauden valmistelua varten. Vuoden 2012 alussa instituutti on osallistunut aktiivisesti EU:n tulevan rakennerahastokauden valmisteluun laatimalla alueellisen yhteistyön ohjelmiin liittyviä taustamuistioita ja suosituksia Pirkanmaan liitolle ja Euroopan parlamentissa alueellisen yhteistyön lainsäädäntöpaketin raportoijana toimivalle MEP Riikka Mannerille Toimintaympäristön kehitys ja arvio instituutin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Itämeren alueen yhteistyö on mielenkiintoisessa kehitysvaiheessa. Euroopan unionin Itämeri-strategia on tuonut Itämeri-asiat yhä vahvemmin EU:n agendalle, ja alueesta on muodostunut alueellisen yhteistyön mallialue laajenevan EU:n muille makroalueille. Itämeren suojelu nauttii suurempaa poliittista ja julkista kiinnostusta ja tukea kuin koskaan aiemmin luvulla Itämeren alueesta on muodostunut yhä integroituneempi ja kilpailukyisempi talousalue ja Euroopan johtava kasvualue, jonka innovaatiopotentiaali on huomattava. Suomi on ollut aktiivinen viime vuosien uudistuvassa Itämeri-yhteistyössä ja EU:n syksyllä 2009 hyväksytyn Itämeri-strategian valmistelussa ja toteutuksessa. Suomen Itämeri-politiikka on keskittynyt erityisesti vesiensuojelu- ja meriturvallisuusasioihin. Itämeren taloudellisen yhteistyön edistämisessä tai EU:n Itämeri-strategian tavoitteiden mukaisessa Itämeren suojelu- ja talousnäkökulmien yhdistämisessä Suomen rooli on ollut vähäisempi. Tämä painotus näkyy myös uuden hallituksen ohjelmassa. Tämän päivän Itämeri-politiikka tulisi nähdä laajempana viitekehyksenä, jolla voidaan perinteisen Itämeren suojelun lisäksi vastata myös alueen kilpailukykyyn, Venäjä-yhteistyöhön tai vaikkapa EU:n tuleviin rahoituskehyksiin liittyviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Tämän päivän taloustilanne korostaa entisestään pienten maiden Itämeren alueen yhä tiiviimpää yhteistyötä. Euroopan unionin syksyllä 2009 hyväksytty Itämeri-strategia on merkittävä edistysaskel Itämeren alueen yhteistyössä se tuo Itämeri-yhteistyön kansainvälisen yhteistyön marginaalista valtavirtaan ja avaa Itämeren alueelle uusia laajemman eurooppalaisen alueellisen yhteistyön mahdollisuuksia. Strategia merkitsee aiempaa yhtenäisempää tavoitteenasettelua, tiiviimpää yhteistyötä ja parempaa koordinaatiota Itämeren alueen kansainvälisessä toimijaverkostossa. Strategia korostaa jo olemassa olevien Itämeren alueen yhteisrakenteiden ja toimijoiden osaamisen ja kokemuksen hyödyntämistä, ja näin ollen antaa myös instituutille erinomaisen mahdollisuuden hyödyntää 18 vuoden aikana saatua kokemusta, verkostoja ja hankereferenssejä. EU:n Itämeri-strategia korostaa strategian eri painopistealueiden (ympäristö, talous, saavutettavuus, turvallisuus) välistä yhteistyötä: esimerkiksi ympäristöyhteistyö ja Itämeren suojelusatsaukset tulee nähdä myös taloudellisen yhteistyön mahdollisuuksina. Samoin Itämeren alueen yhä tiiviimmän taloudellisen yhteistyön ja integraation avulla luodaan pitkän tähtäimen edellytyksiä ja vahvistetaan alueen eri osien ja toimijoiden sitoutumista yhteisten, esimerkiksi ympäristöhaasteiden ratkaisemiseen. Erinomainen esimerkki Itämeren suojelu- ja talousnäkökulmien yhdistämisestä EU:n Itämeri-strategian mukaisesti on Suomen Itämeri-instituutin syksyllä 2010 käynnistämä BSR InnoShip hanke. Hanke kuuluu EU:n Itämeri-strategian lippulaivahankkeisiin, ja se on mukana Itämeren suojelukomissio HELCOMin Baltic Sea Action Planissä. 9

10 Instituutin tulevaisuuden näkymien kannalta on tärkeää, että strategia korostaa ohjelma- ja hankevetoista toimintaa Itämeri-yhteistyössä. Siihen kuuluvassa toimintasuunnitelmassa on kuvattu noin 80 lippulaivahanketta, joiden valmistelussa ja toteutuksessa myös Suomen Itämeri-instituutille on avautunut merkittäviä uusia toimintamahdollisuuksia. Instituutti on parhaillaan mukana neljässä EU:n Itämeri-strategian lippulaivahankkeessa: vetäjänä BSR InnoShip laivapäästöhankkeessa, partnerina BSR QUICK ja Baltic Supply -pk-sektorin kehittämishankkeissa ja edustettuna BSR Stars innovaatio-, klusteri- ja pk-verkostoaiheisen flagship-hankkeen high-level groupissa. Instituutti oli vahvasti mukana myös BSR Stars -hankkeen valmistelussa. Instituutti vetää myös EU:n Itämeri-strategian puhtaamman merenkulun kehittämistä koskevan prioriteettialue 4:n koordinaatiohanketta. Itämeren alueen yhteistyö ja Itämeri-strategia toimivat erinomaisina makroaluetason kehittämisalustoina Eurooppa strategian toteuttamiselle ja eurooppalaisen alueellisen yhteistyön ohjelmille EU:n uudelle rahoituskaudella Alue- ja paikallistason toimijoilla ja verkostoilla, joissa instituutti on vahvasti mukana, on tärkeä rooli Itämeri-strategian toteuttamisessa, ja strategia avaa uusia mahdollisuuksia aluekehittämiseen ja alueiden kansainväliseen yhteistyöhön. Rahoitus eurooppalaisen alueellisen yhteistyön valtioiden välisen yhteistyön ohjelmiin tulee lisääntymään jonkin verran uudella ohjelmakaudella, ja instituutin kannalta olisi toivottavaa, että EU:n Itämeri-strategia tulisi olemaan uusien ohjelmien keskeinen viitekehys. Parhaillaan uuden ohjelmakauden valmistelussa on mahdollisuus vaikuttaa myös siihen, että Itämeri-strategia ja Itämeren alueen yhteiset haasteet ja mahdollisuudet huomioidaan myös tulevissa Suomen rakennerahasto-ohjelmissa. Venäjän Itämeri-osallistuminen on edelleen alhaisella tasolla. Hanketoiminnan tasolla ongelmana täällä ohjelmakaudella on ollut Venäjän jääminen ulos EU:n naapuruus- ja kumppanuusohjelmista (ENPI) valtioiden välisen yhteistyön osalta. Luoteis-Venäjällä ja erityisesti Pietarissa on vahvaa kiinnostusta ja halua olla mukana Itämeren alueen yhteistyössä - hankkeet ja verkostot ovat valmiina aktiivisine luoteisvenäläisine partnereineen. Suomelle ja sen Venäjä-yhteistyön toimijoille ja tukivälineille on tarjolla erityisrooli Venäjän Itämeri-osallistumisen edistämisessä. Suomen Itämeri-instituutin Venäjäyhteistyön monipuolinen hankesalkku on esimerkki tämän erityisroolin hyödyntämisestä. Rahoitusnäkymät Venäjä-yhteistyön osalta ovat kuitenkin haasteelliset, ja tällä hetkellä instituutin Venäjä-yhteistyö on ollut vahvasti riippuvaista päättymässä olevasta Suomen lähialueyhteistyörahoituksesta, jonka tarjoamat rahoitusmahdollisuudet ovat kuitenkin hyvin rajalliset. Suomen ja Venäjän välinen kauppa ja muu taloudellinen yhteistyö sekä siihen kohdistuva mielenkiinto ovat vahvassa kasvussa, ja sitä kautta myös kaupan ja yhteistyöhön esteenä olevat - esimerkiksi liiketoimintakulttuurien eroihin, rajanylityksiin ja koulutus- ja tutkimusyhteistyön kehittämiseen liittyvät - haasteet ovat yhä vaativampia ja näkyvämpiä. Venäjän talouden modernisointipyrkimykset avaavat Suomelle uusia mahdollisuuksia, joihin voidaan tarttua uudentyyppisellä hankeyhteistyöllä myös Itämeren alueen laajuisesti. Lisäksi on huomioitava, että myös muut Itämeren alueen maat ovat aiempaa aktiivisempia Venäjän kanssa tehtävän taloudellisen yhteistyön ja siihen liittyvien välineiden kehittämisessä. Suomelle on kuitenkin edelleen tarjolla erityisrooli Venäjän vahvemman Itämeriosallistumisen edistäjänä. Tampereen ja Pirkanmaan paikalliset ja alueelliset kehittämisstrategiat ja -ohjelmat korostavat aiempaa aktiivisempaa kansainvälistä yhteistyötä. EU-hanketoiminta ja sitä kautta saatava lisärahoitus ja osaaminen paikalliseen, seudulliseen ja maakunnalliseen kehittämiseen voidaan nähdä yhä tärkeämpänä kehittämisvälineenä. Samalla voidaan vahvistaa Tampereen ja Pirkanmaan kansainvälistä vetovoimaa kilpailtaessa osaavasta työvoimasta ja investoinneista. Yliopistomuutos on avannut uusia mahdollisuuksia kehittää ja laajentaa instituutin yhteistyötä tamperelaisten yliopistojen kanssa. Instituutti tarjoaa Tampereen kaupungille, Pirkanmaan liitolle sekä yliopistoille ja oppilaitoksille erinomaisen resurssin kansainvälistymiseen ja hankerahoituksen hankkimiseen. Pietarin alueella on Tampereelle ja Pirkanmaalle huomattava merkitys niin viennin, innovaatio- ja koulutusyhteistyön, matkailun kuin vaikkapa kulttuuriyhteistyönkin aloilla. Pirkanmaalla on myös 10

11 runsaasti Venäjän ja Venäjä-yhteistyön osaamista. Myös Venäjän kauppaan ja matkailuun liittyvien valtakunnallisesti merkittävien liikenne- ja logistiikkayhteyksien kehittämisen osalta Pirkanmaalla on tärkeä rooli. Pirkanmaalaisella osaamisella on kysyntää Pietarin alueen kehittämisessä. Mm. Suomen Itämeri-instituutin vetämien SPb InnoReg -Tacis-hankkeen ( ) ja Pietari Business Campus lähialueyhteistyöhankkeen ( ) kautta alueen innovaatiotoimijat ovat rakentaneet vahvan yhteistyöverkoston Pietarin alueelle. Parhaillaan edellä mainittujen hankkeiden ja niissä luotujen verkostojen ja yhteistyösopimusten puitteissa valmistellaan esimerkiksi laaja-alaista, koko Suomen bioja hyvinvointiklusterin kattavaa bio- ja hyvinvointialojen yhteistyötä Pietarin kaupungin ja kaupungin lääketeollisuusklusterista vastaavan organisaation kanssa. Pirkanmaalla on mahdollisuus nousta tämän sektorin johtavaksi Venäjä-yhteistyön edistäjäksi Suomessa Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Instituutin toiminta ja sen rahoitus muodostuu lähes pelkästään projekteista. Instituutin hankkeisiin sitomattoman perusrahoituksen osuus oli vuonna 2011 vain 6,1 % ( euroa) instituutin kokonaistuotoista. Vuonna 2011 osuus tulee edelleen putoamaan. Nykyisellä hankevolyymillä ja henkilöstömäärällä hankkeisiin sitomattoman rahoituksen määrä on aivan liian pieni, kun instituutin yleiset hallintoon ja johtamiseen tarvittavat hankkeisiin kuulumattomat kulut ovat nykyisellä toiminnan volyymillä tämän hetkistä perusrahoitusta suuremmat. Instituutin lähiaikojen keskeisin haaste on instituutin kannattavuuden, vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden vahvistaminen hankkeisiin sitomattoman perusrahoituksen ja asiantuntijapalveluiden myynnistä saatavan tulorahoituksen merkittävän kasvattamisen kautta. Vuonna 2011 instituutin kaikista henkilöstökuluista lähes 100 % oli hankerahoituksen piirissä. Yleisen johtamisen ja hallinnon tehtäviin kohdistuvan hankkeisiin sitomattoman palkkarahoituksen määrää on kyettävä kasvattamaan merkittävästi lähivuosina. Instituutin omiin hankekuluihinsa saamasta hankerahoituksesta merkittävä osuus tulee instituutin hankkeiden partnereilta ns. shared costs -osuuksina. Mikäli jokin partneriorganisaatio esimerkiksi taloudellisten vaikeuksien vuoksi joutuu vetäytymään hankkeesta, voi tästä aiheutua instituutille myös mahdollinen taloudellinen riski shared cost -osuuksien menettämisen kautta. ecitizen II -hankkeessa kaksi partneriorganisaatiota on joutunut taloudellisista syistä jäämään pois hankkeesta, mutta instituutti on löytänyt niiden tilalle välittömästi uudet partnerit ilman minkäänlaisia instituutille aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia. Instituutin kasanvirranhallintaan liittyvä haasteena on nykyisen EU:n ohjelmakauden loppupuolella havaittavissa ollut maksatushakemusten käsittelyaikojen pidentyminen rahoittajien puolella. Ero on ollut merkittävä esimerkiksi vuosiin verrattuna. Ajallisesti ja laadullisesti tarkan hankeraportointinsa ansiosta instituutille ei kuitenkaan ole toistaiseksi aiheutunut suurempia ongelmia maksatushakemusten käsittelyaikojen pidentymisestä. EU:n rahoitusohjelmien uusi vuonna 2014 alkava ohjelmakausi on instituutille pitkällä tähtäimellä merkittävä mahdollisuus. Lyhyemmällä tähtäimellä nykyisen rahoituskauden päättyminen aiheuttaa kuitenkin haasteita instituutin hankerahoituksen osalta. Useissa rahoitusohjelmissa viimeiset hankehaut on jo toteutettu tai tullaan toteuttamaan vuoden 2012 loppuun mennessä. Tämän vuoksi on hyvin tärkeää, että instituutti osallistuu aktiivisesti ja menestyy hyvin ohjelmakauden jäljellä olevissa hankehauissa. Ohjelmakausien vaihtumisesta johtuva hankehakujen suvantovaihe korostaa edelleen instituutin asiantuntijapalveluiden kehittämisen ja toimeksiantorahoituksen hankkimisen merkitystä. Venäjä-yhteistyö on yksi instituutin keskeisistä vahvuusalueista. Venäjä-hankkeiden rahoitusnäkymiin 11

12 myös EU:n tulevalla ohjelmakaudella liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä. Instituutille viime vuosien tärkein Venäjä-yhteistyön rahoituslähde, lähialueyhteistyörahoitus, on päättymässä nykymuodossaan. Instituutti on Suomen johtavia lähialueyhteistyötoimijoita, ja se on nykyisellä ohjelmakaudella ollut rahoitusmahdollisuuksien osalta huomattavasti heikommassa asemassa itäisen ja eteläisen Suomen Venäjä-toimijoihin nähden Pirkanmaan ollessa EU:n naapuruusohjelmien ohjelma-alueiden ulkopuolella. Pietarin metropolialue ja Luoteis-Venäjä ovat merkittävää ja potentiaalista yhteistyöaluetta koko Suomen toimijoita ja vahvuuksia ajatellen, ja koko Suomi tulisi tulevalla ohjelmakaudella nähdä Luoteis-Venäjän naapuruusohjelman (ENI-CBC) alueena. Nykyisen ohjelmaalueen rajautuminen vain Itä-Suomen, ja osittain Etelä-Suomen, maakuntiin ei mahdollista riittävän tasoisen ja laajuisen suomalaisen osallistumisen ja osaamisen hyödyntämistä suhteessa Luoteis- Venäjän tarjoamiin mahdollisuuksiin esimerkiksi innovaatio- ja muun taloudellisen yhteistyön osalta tai alueen ympäristöön, rajanylityksiin, liikenteeseen tai muihin haasteisiin liittyen. Ohjelma-alueen laajentaminen on herännyt paljon keskustelua tulevan ohjelmakauden valmistelun yhteydessä, ja myös Pirkanmaan liitto on yhteistyössä instituutin kanssa ollut asiassa aktiivinen. Venäjä-yhteistyön ohjelmien ja rahoituksen osalta on vaarana jo nykyisen ohjelmakauden aikana koettu Venäjä-yhteistyön ohjelmien, rahoituksen ja muiden kehittämissatsausten huomattavan voimakas painottuminen Itä-Suomen maakuntiin. Tätä vääristymää ovat korostaneet myös kansallisen lähialuerahoituksen suuntaamisen painottuminen Itä-Suomeen (ENPI-rahoitusta tukien) ja osaamiskeskusohjelman Venäjä-yhteistyön painotukset. Nämä painotukset eivät mahdollista Suomen Venäjä-osaamisen ja Venäjän kaupan ja muun yhteistyön potentiaalin täysipanoista hyödyntämistä. 5. Projektit 5.1. BSR InnoShip Baltic Sea cooperation for reducing ship and port emissions through knowledge- & innovation-based competitiveness Tausta ja tavoitteet Suomen Itämeri-instituutin vetämässä BSR InnoShip -hankkeessa pyritään hakemaan uutta ja innovatiivista lähestymistapaa päästörajoitusten tuomaan haasteeseen eli siihen, miten Itämeren alueen laiva- ja satamateollisuuden kilpailukykyä voidaan vahvistaa ja samalla vähentää niiden ilmapäästöjä hyödyntämällä jo olemassa olevaa tietoa ja osaamista. BSR InnoShip -hanke käynnistyi EU:n Itämeren ohjelman positiivisen rahoituspäätöksen myötä kesäkuussa 2010 ja jatkuu vuoden 2013 loppuun asti. Hankkeessa edistetään ympäristö- ja talousosaamista yhdistävän innovatiivisen tutkimusja kehitystyön avulla Itämeren laivapäästöjen vähentämistavoitteita teollisuuden kilpailukyvyn näkökulmasta. Lisäksi hankkeessa pyritään kannustamaan vapaaehtoisiin päästöjä vähentäviin toimenpiteisiin. Nopeasti kasvavan meriliikenteen myötä laivojen rikkioksidipäästöt ovat kasvaneet merkittävästi Itämerellä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on määritellyt Itämeren, Pohjanmeren ja Englannin kanaalin erityisalueiksi, joilla laivapolttoaineen rikkipitoisuus on alennettava vuoteen 2015 mennessä asteittain nykyisestä yhden prosentin enimmäisrajasta 0,1 prosenttiin. Päästörajoitusten tiukennusten taustalla ovat laivojen rikkipäästöistä aiheutuvien pienhiukkasten kaukokulkeuman merkittävät terveys- ja ympäristövaikutukset. Laiva- ja satamateollisuudessa ollaan kuitenkin huolissaan päästörajoitusten aiheuttamista kustannusvaikutuksista. Vastaavaa Itämeren alueen laajuista ilmapäästöihin keskittynyttä hanketta, jossa haetaan uutta näkökulmaa päästövelvoitteisiin myös meriklusterin kilpailukyvyn ja innovaatiotoiminnan vahvistamisen kautta, ei ole toteutettu aikaisemmin. 12

13 Rahoitus ja partnerit BSR InnoShip -hanketta rahoitetaan EU:n Itämeren ohjelmasta, ja sen kokonaisbudjetti on 3,6 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriö on myöntänyt hankkeen suomalaisille partnereille kansallista vastinrahoitusta euroa. Suomen Itämeri-instituutin budjetti hankkeessa on noin euroa. Hanke kuuluu EU:n Itämeri-strategian lippulaivahankkeisiin, ja se on mukana Itämeren suojelukomissio HELCOMin Baltic Sea Action Planissä. Hankkeeseen osallistuu partnereina (yhteensä 19) tutkimuslaitoksia, satamia, kaupunkeja ja merenkulun viranomaisia Suomen lisäksi kahdeksasta Itämeren alueen maasta: Ruotsista, Virosta, Tanskasta, Norjasta, Puolasta, Saksasta, Latviasta ja Liettuasta. Hankkeessa on mukana 24 liitännäispartneria, jotka edustavat johtavia merenkulku- ja ympäristöalan julkisen ja yksityisen sektorin toimijoita Itämeren alueelta - mukaan lukien HELCO ja Baltic Ports Organisation. Liitännäispartnerina Pietarin kaupunki - ja sen kautta myös kaikki Pietarin alueen suurimmat satamat on hankkeessa tärkeässä roolissa, ja Venäjällä tapahtuvaan hanketoimintaan on varattu myös budjettiosuus. Suomi on vahvasti edustettuna BSR InnoShip -hankkeessa. Vetäjänä toimivan Suomen Itämeriinstituutin lisäksi hankkeessa ovat mukana partnereina Ilmatieteen laitos, Itämeren kaupunkien liiton ympäristökomissio (UBC EnvCom), Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT), Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja Maarianhaminan kaupunki. Hankkeen johtajana on toiminut Tapani Stipa alkaen. Projektipäällikkö Minna Säpyskän äitiysloman aikana projektipäällikön tehtävät on jaettu Minna Hanhijärvelle ja Minna Sikiölle, Esa Kokkosen ja Johanna Argillanderin tukiessa hankkeen ulkoista viestintää ja hallintoa pienemmillä työosuuksilla. Toiminta vuonna 2011 Hankkeen käynnistysseminaari järjestettiin Turussa Solutions 2011 konferenssin yhteydessä. Käynnistysseminaarin yhteydessä järjestettiin projektin ohjausryhmän kokous sekä High Level Advisory Groupin kokous. Käynnistysseminaarissa nähtiin laaja keskustelu eri sidosryhmien välillä tuoden esille elinkeinoelämän kuin viranomaisten näkemyksiä. Vuoden 2011 aikana järjestettiin käynnistysseminaarin jälkeen workshop Jurmalassa yhdessä Cities for a Cleaner Baltic Sea -hankkeen kanssa. Workshopiin osallistui noin 50 osallistujaa niin yksityissektorilta kuin julkiselta sektorilta ja tutkimusmaailmastakin. Partnerikokous järjestettiin Szczecinissä Meriakatemian tiloissa Partnerikokousta edeltävässä seminaarissa kuultiin mm. Swinousczien sataman ja Yarwilin esitys, sekä puolalaisen laivanvarustajan (Euro-Africa Lines) näkökantoja. Hankkeen suurimpia julkisia esiintymisiä oli näkyvä esilläolo yhteisessä Baltic Development Forum Summitissa ja EU:n Itämeri-strategian foorumissa Gdanskissa BSR InnoShip sai vahvan näkyvyyden tapahtuman networking villagessa ja mahdollisuuden kuvata prioriteetti 4:n haasteita ja toimintaa laajalti Euroopan komission aluekomissaari Johannes Hahnille. BSR InnoShipin ja sen sisarhankkeen Clean Baltic Sea Shipping -projektin yhteinen ständi keräsi laajan huomion myös Annual Forumin kuvamateriaalissa. Menestyksellistä läsnäoloa jatketaan vuoden 2012 vastaavassa foorumissa, joka järjestetään Kööpenhaminassa kesäkuussa. Osoituksena hankkeen merkittävyydestä EU:n Itämeren alueen strategialle Suomen Itämeriinstituutille tarjottiin mahdollisuus hallinnoida EU:n komission rahoittamaa Technical Assistance - hanketta koko prioriteettialue 4:lle. Instituutin mandaatti Itämeren alueen strategian toteutuksessa 13

14 laajeni näin merkittävästi prioriteetti 4:n osalta BSR InnoReg Strengthening Innovation Governance in Baltic Non-metropolitan Regions through Transnational Cooperation Tausta ja tavoitteet Tammikuussa 2009 käynnistyneen ja lokakuussa 2011 päättyneen BSR InnoReg -hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä olivat osallistuvien alueiden kehittäjäorganisaatiot, jotka tarjoavat palveluja pkyrityksille. Hankkeessa pyrittiin parantamaan näiden organisaatioiden valmiuksia vastata paremmin tulevaisuuden globaaleihin haasteisiin, jotta ne voisivat käyttää tehokkaammin niukkoja resursseja ja tarjota yrityksille parempia ja kohdistetumpia tukipalveluita. Lisäksi partnerit kehittivät ja testasivat yhteistyössä yritysten innovaatioita tukevia toimia ja käytäntöjä. Pääteemoja sekä koulutuksen että käytännön työkalujen osalta ovat avoin innovaatio, käyttäjälähtöinen innovointi, innovatiiviset rahoitusinstrumentit ja luovuuden edistäminen. Hankkeessa pyrittiin myös lisäämään päätöksentekijöiden tietoisuutta Itämeren alueen innovaatioyhteistyön mahdollisuuksista ja alueellisten resurssien kohdentamisesta niin, että alueen kilpailukyky säilyisi ja vahvistuisi pitkällä aikavälillä. Rahoitus ja partnerit Hankkeeseen osallistui pääasiassa alue- ja paikallisviranomaisia ja erilaisia kehittäjäorganisaatioita seuraavilta alueilta: Pirkanmaa ja Etelä-Pohjanmaa Suomesta, Tartto Virosta, Riika Latviasta, Kaunas ja Panevecys Liettuasta, Podlaskie Puolasta sekä Brandenburgin ja Mecklenburg-Vorpommerin alueet Saksasta. Partnereiden lukumäärä oli yhteensä 18. Kolmen vuoden pituisen ( ) BSR InnoReg -hankkeen kokonaisbudjetti oli noin 2,3 miljoonaa euroa, josta EU-rahoituksen osuus oli 1,8 miljoonaa euroa. Instituutin oma budjetti hankkeessa oli noin euroa. Yli puolet instituutin budjetista katettiin jaettujen kustannusten periaatteella eli jokainen partneri kattoi instituutin budjetista yhteisiä hallinto- ja viestintäkustannuksia. Hankkeen päätuloksena tuotettiin kehittäjäorganisaatioiden strategiaa tukevat kehittämissuunnitelmat sekä alueellisille ja paikallisille päätöksentekijöille suunnattu kehittämispoliittinen sopimus (Memorandum of Understanding, MoU) innovaatioympäristöjen kehittämiseksi metropolialueiden ulkopuolella. Toiminta vuonna 2011 Vuonna 2011 eli BSR InnoReg -hankkeen viimeisenä toimintavuotena keskityttiin hankkeen päätuotoksiin sekä järjestettiin loppuseminaari. BSR InnoReg oli ensimmäinen Baltic Sea Region Programme rahoitusohjelman päättynyt hanke. Hankkeen käytännön koordinoinnista vastasivat projektipäällikkö Johanna Vannes sekä kevään 2011 ajan projektikoordinaattori Pasi Sammallahti. Johanna Argillander ja Minna Sikiö osallistuivat raportointiin. Hankkeen neljäs partnerikokous, ml. ohjausryhmän kokous, järjestettiin in Puolan Bia owie assa Kokouksessa suunniteltiin hankkeen tärkeätä loppuvaihetta, erityisesti kehittämispoliittista sopimusta (MoU) ja viimeistä koulutusmoduulia. Viimeinen osallistuvien alueiden kehittäjäorganisaatioille suunnattu kansainvälinen koulutusmoduuli (TTM) järjestettiin Saksan Rostockissa Tämän koulutuksen teemana oli "Innovation Support Tools & Networking", ja siihen osallistui 70 kehittäjäorganisaatioiden edustajaa edustaen 14

15 jokaista BSR InnoRegissä mukana olevaa aluetta. Brysselissä nimellä Baltic Innovation Policy Seminar järjestetyssä loppuseminaarissa julkistettiin yksi hankkeen päätuotoksista, Baltic Innovation Policy Memorandum. Kyseessä on BSR InnoReg -hankkeen partnerialueiden päättäjien allekirjoittama kehittämispoliittiinen sopimus innovaatioyhteistyön painopisteistä ja alueiden välisestä innovaatioyhteistyöstä Itämeren alueella. Loppuseminaari keräsi lukuisia korkean tason puhujia sekä noin 70 osallistujaa, ja siellä keskusteltiin Itämeren innovaatiopolitiikan haasteista ja tulevaisuudesta. Seminaarin myötä hanke ja instituutti saivat laajalti myönteistä huomiota. Lokakuussa 2011 julkistettiin käsikirja Handbook on innovation support practices joka on saatavilla Internetissä. BSR InnoReg -hankkeessa mukana olleet alueet ovat hankkeen aikana kehittäneet ja testanneet innovaatioiden tukityökaluja ja käytäntöjä, jotka on koottu käsikirjaksi. BSR InnoReg osallistui myös lokakuun 2011 Baltic Development Forum Summitin ja EU:n Itämeri-strategian konferenssin yhteydessä järjestettyyn korkeatasoiseen Baltic Sea Region Innovation Award kilpailuun, jossa se tuli toiseksi häviten vain pisteellä palkinnon voittajalle. Hankkeen toimeenpanovaihe päättyi lokakuussa, ja loppuraportti jätettiin joulukuussa. Hanke ehti vielä osallistua Itämeriohjelman (BSR) innovaatioklusterihakuun sekä miettiä mahdollisia jatkohankkeita ecitizen II Towards Citizen-centred egovernment in European Regions and Cities Tausta ja tavoitteet ecitizen II on EU:n Interreg IVC -ohjelman rahoittama instituutin vetämä kolmivuotinen hanke (11/ /2012), jonka tavoitteena on parantaa kansalaisten ja hallinnon välistä yhteistyötä ja edistää kansalaisten mahdollisuuksia osallistua paikalliseen päätöksentekoon nopeuttamalla sähköisen hallinnon käyttöönottoa. Tarkoituksena on näin nykyaikaistaa hallintoa ja lisätä sen läpinäkyvyyttä. Hankkeessa keskitytään karttuneen tiedon, kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakamiseen ja niiden siirtämiseen edistyneemmiltä alueilta vähemmän harjaantuneille toimijoille. Erityisen tärkeää on edistää käytäntöjä, jotka pohjautuvat kansalaislähtöisiin toimintatapoihin palveluita ja niiden sisältöä suunniteltaessa. Projekti edistää kumppaneiden suoraa yhteistyötä ja vertaisoppimista ja auttaa tunnistamaan tulevaisuuden kehityssuuntauksia. Hankkeessa laaditaan yleiseurooppalainen sähköisen osallistumisen manuaali parhaiden käytäntöjen levittämiseksi. Hankkeessa järjestetään opintomatkoja, paikallisia työpajoja ja työntekijöiden vaihtoja. Hanke tuottaa myös päivitettyä tietoa sähköisestä osallistumisesta. Rahoitus ja partnerit Projektikumppanit ovat paikallisia ja alueellisia toimijoita, jotka ovat sitoutuneet vahvistamaan sähköistä hallintoa ja sähköistä osallistumista alueiden välisellä yhteistyöllä. Projektissa on mukana 10 kaupunkia ja aluetta 10 Euroopan maasta (Suomi, Tanska, Alankomaat, Iso-Britannia, Irlanti, Tsekki, Unkari, Italia, Espanja, Kreikka). Vuosina toteutettavan hankkeen kokonaisbudjetti on 2,1 miljoonaa euroa. Instituutin budjetti hankkeessa on noin euroa. ecitizen II hankkeen projektipäälliköksi nimitettiin helmikuussa 2011 Hannes Astok. Hänen vastuullaan on hankkeen toteutus ja yhteisten seminaarien ja opintomatkojen suunnittelu ja vetäminen sekä niistä raportoiminen. Tarton kaupunki otti hankkeessa suurimman toimintakokonaisuuden vetovastuun, ja Interreg IVC -sihteeristö myönsi Tartolle myös partneribudjetin muutoksen. 15

16 Toiminta vuonna 2011 Hankkeessa järjestettiin vuoden 2011 aikana neljä kaikille hankkeen partnereille tarkoitettua yhteistä seminaari- ja opintomatkaa sekä kehitettiin PanEuropean Best Practice Manual on eparticipation - verkkomanuaalia. Maaliskuussa hankkeen tsekkiläinen partneri Vysocinan alue järjesti seminaarin Prahassa ja sen jälkeen seminaari- ja opintomatkan Jihlavassa. Tapahtumaan osallistui 34 osallistujaa 11 partneriorganisaatiosta. Seminaarissa keskusteltiin sähköisestä hallinnosta osana julkisen hallinnon ja sen palveluiden järjestämistä sekä niiden kehittämiseen liittyvistä toimintakulttuurin muutostarpeista. Seminaarissa esiteltiin paikallisten kuntien käytössä olevia sähköisen hallinnon palveluita. Hankkeen puitteissa Vysocinan alue on hyödyntänyt Tampereen kaupungin sähköisen osallistumisen portaalin Valman kehittämiskokemuksia ja esitteli Valman mallin pohjalta tehtyä Vaz Nazor sähköisen osallistumisen työkalua. Kesäkuussa hankkeen suurimmasta työpaketista vastaava Tarton kaupunki järjesti ecitizen II hankkeen partneriseminaarin ja opintomatkan Tarttoon Tarton kaupungin järjestämään tilaisuuteen ja opintomatkaan osallistui yhteensä 35 osallistujaa 11 partneriorganisaation edustajina. Seminaarissa esiteltiin sähköisen osallistumisen tulevaisuuden kehitystrendejä ja Virossa käytössä olevaa kansalaisten sähköistä tunnistautumista, sähköistä henkilökorttia sekä kokemuksia sähköisestä äänestyksestä parlamenttivaaleissa. Flevolandin provinssi Alankomaista järjesti kolmen päivän pituisen seminaari- ja opintomatkan ecitizen II -hankkeen partnereille. Seminaari aloitettiin päivän tilaisuudella Amsterdamissa ja ohjelma jatkui opintomatkalla Flevolandin provinssiin ja sen alueella sijaitseviin kaupunkeihin. Tilaisuuteen osallistui 27 partneriorganisaation edustajaa. Osallistujat jakoivat kokemuksiaan teknologian ja kilpailuttamisen asettamista haasteista, kun kehitetään julkisen sektorin sähköisiä palveluita. Amsterdamin kaupunki esitteli uusimpia sähköisiä sosiaalista mediaa hyödyntäviä palveluitaan kaupunkilaisille. Flevolandin provinssin alueella sijaitsevien Dronten ja Almeren kaupungin edustajat esittelivät sähköisen hallinnon kehittämishankkeita ja paikallishallinnon asettamia haasteita kehittämiselle. Marraskuussa Odensen kunta järjesti seminaari- ja opintomatkan, johon osallistui 43 partneriorganisaation edustajaa. Seminaarissa keskityttiin tiedottamisen haasteisiin ja paikallisen median kanssa tehtävään yhteistyöhön julkisia sähköisiä palveluita kehitettäessä. Tilaisuudessa esiteltiin Tanskan paikallishallinnon kokemuksia sähköisen osallistumisen kehittämisessä. Odensen kunta on tehnyt pitkään tiivistä yhteistyötä paikallisen median kanssa hallinnon kehittämistyössä ja osallistujille kerrottiin tarkemmin myös median ja kunnan yhteistyöstä sähköisten palveluiden kehittämisessä eri kohderyhmille. PanEuropean Best Practice Manual on eparticipation -verkkomanuaalia ( arvioitiin ja kehitettiin eteenpäin. Partnerit alkoivat lisätä manuaaliin omia hyvien käytäntöjen casejään. Projektia ja sen tuloksia esiteltiin lukuisissa kansainvälisissä tilaisuuksissa niin Instituutilla kuin projektipartnereiden luona, mukaan lukien INTERREG IVC -ohjelman Good Practice Fair konferenssissa Krakowassa Puolassa marraskuussa

17 5.4. Pietarin ilmanlaatu hanke: AQM St. Petersburg - Development of Air Quality Monitoring - Environmental cooperation project between City of St. Petersburg and Finland Tausta ja tavoitteet AQM St. Petersburg - Suomen ja Pietarin välinen ilmanlaadun kehittämishanke perustuu pitkäaikaiseen Pietarin kaupungin ja suomalaisten kaupunkien väliseen ympäristöyhteistyöhön, jonka tavoitteena on edistää ilmanlaadun hallintajärjestelmien kehittämistä Pietarissa alueellisen yhteistyön avulla. AQM St. Petersburg -hankesuunnitelma pohjautuu edellisen Suomen ympäristöministeriön ja Pietarin kaupungin ympäristökomitean välisen City Twinning -ohjelman puitteissa toteutetun AQM III - hankkeen toimenpidesuosituksiin. Hankkeen tavoitteena on luoda jatkuva käytännön ilmanlaadun alan asiantuntijayhteistyö kaasumaisten ainesten ja pienhiukkasten mittaamisessa, passiivimittauksessa sekä ajantasaisen tiedonvaihdon ja leviämismallinnuksen osalta Suomen ja Pietarin välillä. Projektin toteutuksessa hyödynnetään kumppaneiden yhteistyökokemuksia ja edelleen syvennetään alueiden välistä rajat ylittävää yhteistyötä ilmanlaadun hallinnan kehittämiseksi sekä ilmanlaadun ennustamisen parantamiseksi Suomessa. Osana hanketta pyritään selvittämään yhteistyömahdollisuuksia alueiden välisen ilmalaadun hallintajärjestelmien kehittämiseksi muiden eurooppalaisten kaupunkien kanssa kohdealueen ulkopuolella. Rahoitus ja partnerit Instituutin vetämän AQM St. Petersburg -hankkeen partnereita ovat Pietarin kaupunki ja Suomen ilmatieteen laitos. Ympäristöministeriön rahoittaman hankkeen kokonaisbudjetti on euroa, josta instituutin osuus on euroa. Toiminta vuonna 2011 Helmikuussa järjestettiin Pietarissa workshop, jossa asiantuntijat kävivät yhdessä läpi projektin toteutuksen tilannetta vuoden 2010 toimintojen pohjalta ja keskustelivat tausta-asemien mittaustulosten analyysituloksista. Ilmatieteen laitos sai arvioitavaksi Pietarin ympäristökomitealta selvityksen Pietarin kaupungin alueen vesiliikenteestä aiheutuvien haitallisten aineiden mittaamisesta. Ilmatieteenlaitoksen arviointi valmistui ja se luovitettiin Pietarin ympäristökomitealle. Toukokuussa pidetyssä kansainvälisessä PETrA konferenssissa ilmatieteen laitoksen asiantuntija Katja Loven ja Pietarin ympäristökomitean edustaja Dmitry Frank-Kamenetsky esittelivät hankkeen tuloksiin perustuvan konferenssipaperin Ship emissions impact on urban air quality in the Gulf of Finland-Experiences of Finnish-Russian cooperation. Ilmatieteen laitoksen ja Mineral -yhtiön välillä allekirjoitettiin kesäkuussa yhteistyösopimuksen lisäys koskien ilmanlaadun mittausta tausta-asemilla Suomessa ja Pietarissa ja mittaustulosten vaihtoa. Ilmatieteen laitoksen mittalaitteet toimitettiin Pietariin kesäkuussa ja satama-alueiden mittaukset tehtiin Ilmatieteen laitoksen asiantuntijat tekivät raportin typpi- ja rikkivertailumittausten tuloksista ilmatieteen laitoksen asiantuntijat vierailivat mittauspaikoissa Pietarissa ja kalibroivat laitteet. Lokakuussa ilmatieteen laitos järjesti seminaarin Helsingissä Pietarin ympäristökomitean ja Mineral yhtiön asiantuntijoille päästöjen mittaamisesta. Ilmatieteen laitos järjesti Mineral yhtiön asiantuntijoille mittauskoulutuksen Helsingissä sekä Pietarin ympäristökomitean edustajille ja asiantuntijoille vierailun Hyytiälän tausta-asemalle. Ilmatieteen 17

18 laitoksen asiantuntija Jari Walden valmisteli Pietarin ympäristökomitean toimittamien tietojen pohjalta raportin mittaustulosten epävarmuustekijöistä EU:n standardien pohjalta (EN-14211, EN14212, EN14625, EN 14626) ja ilmatieteen laitoksen kehittämien tietokone-ohjelmien avulla. Ilmatieteen laitos toimitti Mineral yhtiölle käytetyt kalibrointiohjelmat. Marraskuussa järjestettiin asiantuntijoiden seminaari Pietarissa liikenteen päästöjen mittaamisesta ja arvioinnista mallintamisen avulla. Ilmatieteen laitoksen asiantuntija Jukka-Pekka Jalkanen esitteli tilaisuudessa instituutin vetämän BSR InnoShip -hankkeen Pietarissa 2011 elokuun aikana järjestämien laivapäästömittausten tuloksia. Pietarissa järjestettiin asiantuntijaseminaari laivapäästöistä ja STEAM -mallintamisesta, kalibroinnista sekä keskusteltiin hankkeen toimintojen raportoinnista. Hankkeen viimeinen asiantuntijaseminaari järjestettiin tammikuussa ja loppuseminaari helmikuussa WorkPlace Pirkanmaa hanke Tausta ja tavoitteet käynnistyneen ja päättyneen EAKR-rahoitteisen WorkPlace Pirkanmaa hankkeen tavoitteena oli tuoda alueen työnantajat ja kansainväliset korkeakouluopiskelijat lähemmäksi toisiaan. Hankkeessa kehitettiin alueen ja korkeakoulujen infrastruktuuria siten, että ne vahvistavat kansainvälisten opiskelijoiden työelämäkontakteja ja työnhakuvalmiuksia. Alueen työnantajille luotiin palvelurakenteita, joiden avulla korkeakouluyhteistyö olisi entistä tehokkaampaa ja kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden rekrytointi houkuttelevaa. Hankkeen ohjausryhmän viimeisessä kokouksessa ohjausryhmä arvioi hankkeen saavuttaneen tavoitteensa hyvin. Erityisesti aktiivinen, ulospäin suuntautunut työnantaja- ja sidosryhmäyhteistyö koettiin ohjausryhmässä hankkeen saavutukseksi. WorkPlace Pirkanmaa - hankkeen aikana testattiin erilaisia toimintamalleja kansainvälisten opiskelijoiden työelämäyhteyksien lisäämiseksi ja heidän osaamisensa markkinoimiseksi työnantajille. WorkPlace Pirkanmaa -hankkeen hyviä käytäntöjä on aktiivisella tiedottamisella ja hankeyhteistyöllä levitetty alueellisesti ja valtakunnallisesti. Hanke on käynnistänyt ja osallistunut julkiseen keskusteluun korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaamisen hyödyntämisestä Suomessa. Hankkeen aikana on aktivoitu korkeakoulujen sisäistä keskustelua työelämänäkökulmasta kv-opiskelijoiden opinnoissa sekä kvopiskelijoiden henkilökohtaisen työelämäneuvonnan tarpeista ja mahdollisuuksista. WorkPlace Pirkanmaa osallistui alueelliseen yhteistyöhön työnantajille suunnattujen palveluiden kehittämiseksi kansainvälisen rekrytoinnin tueksi. Tässä työssä hanke toi erityisesti esiin ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat työvoimana. Rahoitus ja partnerit Hankkeen osatoteuttajat olivat Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto. Hanke sai rahoitusta myös Tampereen kaupungilta. Rahoittajaviranomaisena toimi vuoden 2010 alusta alkaen Pirkanmaan liitto. Hanke päättyi toukokuussa Hankkeen kokonaisbudjetti oli noin euroa, josta instituutin osuus oli euroa. Toiminta vuonna 2011 WorkPlace Pirkanmaa -hanke järjesti kansainvälisille opiskelijoille suunnatun työelämäillan Tampereen yliopistolla Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Yrityspäivien ja AIESEC:n kanssa. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi EK:n Päivi Myllykangas. WorkPlace Pirkanmaa -hankkeessa toteutetun Puhu 18

19 minulle suomea -kampanjan tapahtuma järjestettiin Tampereen teknillisellä yliopistolla Tilaisuudessa tavattiin TTY:n henkilökuntaa ja kansainvälisiä opiskelijoita ja jaettiin Puhu minulle suomea pinssejä ja esitteitä. WorkPlace Pirkanmaa -hankkeen syksyllä 2010 käynnistämän mentorointohjelman tapaaminen järjestettiin instituutissa Mentorointohjelman lopputapaaminen järjestettiin Uudella Tehtaalla. Tilaisuudessa käsiteltiin osallistujien kokemuksia mentoroinnista ja tehtiin yhteenvetoa ohjelman annista. Hankkeen loppuseminaari järjestettiin Tampereen Työväenmuseo Werstaalla yhteistyössä Tampereen kauppakamarin kanssa. Seminaarissa puheenvuoroja kuultiin EK:n Peer Haatajalta, Tampereen yliopiston rehtorilta Kaija Hollilta, Fatbardhe Hetemajlta, hankkeen yhdeltä mentorointiparilta sekä Tampereen kaupungin kehitysjohtaja Kari Kankaalalta. Seminaarin työnantajapaneelin osallistui viiden eri työnantajan edustajat Pietari Business Campus osaamisverkosto Tausta ja tavoitteet Pietari Business Campus hanke oli suomalaisten Pietarin markkinoilla toimivien yritysten muodostama osaamisverkosto, joka toimi Tekesin Liito-ohjelman tukemana saakka. Pietari Business Campus -jatkohankkeen tarkoituksena oli edelleen kehittää yritysten yhdessä oppimista jalkauttamalla toisilta oppimisen malleja jäsenyritysten venäjänkielisen henkilöstön keskuuteen, tutkimalla oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksia Venäjällä ja luomalla kumppanuuksia paikallisiin toimijoihin molempia osa-puolia hyödyttävien koulutushankkeiden aikaansaamiseksi sekä paikallisen rahoituksen hankkimiseksi. Lisäksi hankkeella jatkettiin vuosina toteutetussa RekryPietari - lähialueyhteistyöhankkeessa aloitettua suomalaisten yritysten ja pietarilaisten työvoimatoimistojen välistä rekrytointiyhteistyötä ja rekrytointipalveluiden kehittämistä Pietarissa. Rahoitus ja partnerit Hankkeen koordinaattorina toimii Suomen Itämeri-instituutti ja venäläisenä pääpartnerina Pietarin kaupungin talouskomitea yhdessä työ- ja työllisyyskomitean kanssa. Pietarin kaupunginhallinnosta myös koulutuskomitea osallistuu hankkeeseen. Hanke liittyy kiinteästi Pietarin kaupungin innovaatioohjelmaan tukemalla Pietarin kaupungin tavoitteita ulkomaisten investointien houkuttelemiseen sekä ammatillisen- ja täydennyskoulutuksen kehittämiseen liittyen. Tampereen työ- ja elinkeinotoimisto toimii hankkeen suomalaisena asiantuntijana rekrytointialan yhteistyön osalta. Hankkeeseen osallistuvat seuraavat yritykset: A-Insinöörit Oy, Nokian Renkaat Oyj, Teknikum Oy, TP- Kunnossapito Oy, Tikkurila Oyj ja Valio Oy. Suomen Itämeri-instituutin kautta Pietari Business Campus -hanke on myös kytketty Pietarissa vuonna 2008 toimintansa aloittaneeseen Helsingin, Tampereen ja Kotkan yhteiseen toimistoon, Helsinkikeskukseen, ja hanke on hyväksytty osaksi Helsinki-keskuksen toimintasuunnitelmaa sekä Helsingin ja Pietarin kaupunkien välillä lokakuussa 2009 solmittua yhteistyösopimusta. Helsinki-keskuksen kautta Pietari Business Campus saa arvokkaan lisäresurssin hankkeen tapahtumien järjestämiseen ja viranomaisyhteyksien hoitamiseen Pietarissa. Työ- ja elinkeinoministeriön lähialueyhteistyövaroin rahoittaman hankkeen budjetti on euroa, jos instituutin osuus on euroa. Toiminta vuonna 2011 Vuonna 2011 hankkeessa toteutettiin noin 20:lle osallistujalle suunnattu Venäjän kaupan Nottbeck- 19

20 koulutusohjelman pilotti, jonka kohderyhmänä olivat PBC-jäsenyritysten suomalaiset ja venäläiset työntekijä. Seitsemän Pietarissa ja Tampereella järjestettävän 2,5 päivän moduulin muodossa toteutettavan ohjelman laajuus oli 40 opintopistettä. Vuoden 2011 aikana hankkeessa toteutettiin useita toisilta oppimisen workshopeja yritysten valitsemista Venäjän kaupan teemoista sekä useita verkostoitumistilaisuuksia yritysten, yliopistojen, työvoimaviranomaisten ja kaupunkien edustajien välillä. Lisäksi selvitettiin oppisopimusyhteistyön tarpeita ja mahdollisuuksia hankkeen jäsenyritysten osalta. Pietari Business Campus -hankkeen ja sen Nottbeck-pilottiohjelman päätösseminaari ja hankkeen viimeinen ohjausryhmän kokous järjestettiin Tampereella Tilaisuuteen osallistui kolmen yliopiston, Pietarin talousyliopiston, Tampereen yliopiston sekä Tampereen teknillisen yliopiston edustajia, Tampereen ja Pietarin kaupungin viranomaisia sekä hankkeen jäsenyritysten edustajia Klub Tampere- kansainvälistymis- ja kulttuurivientihanke Klub Tampere oli kolmivuotinen ( ) hanke, joka keskittyi kehittämään pirkanmaalaisten luovien alojen yritysten vienti- ja kansainvälistymispyrkimyksiä. Hankkeen ensisijaisina kohdealueina olivat Pietari ja Moskova. Hanketta rahoittivat Luova Tampere-ohjelma ja opetusministeriö. Klub Tampere -hankkeen tavoitteena oli kulttuurialalla toimivien yritysten (musiikki ja muoti) kansainvälistyminen ja viennin edistäminen sekä luovan alan kansainvälistymis- ja vientiosaamisen sekä -liiketoimintaedellytysten parantaminen. Lisäksi hankkeessa kehitettiin luovien alojen yritysverkostoa sekä lisättiin yhteistyötä kulttuurialan ja muun elinkeinoelämän kesken niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Rahoitus ja partnerit Luova Tampere -ohjelman rahoittaman hankkeen kokonaisbudjetti oli noin euroa, josta instituutin osuus oli noin euroa. Hankkeeseen osallistui kymmeniä luovien alojen yrityksiä ja muita organisaatioita Tampereelta ja muualta Suomesta. Hanke toiminnot kohdistuivat erityisesti Pietariin. Klub Tampere -hankkeen kautta Suomen Itämeri-instituutti toimi osatoteuttajan roolissa aluksi Adultan - ja vuodesta 2010 alkaen Lahden ammattikorkeakoulun - koordinoimassa Sillanrakentajat Luovien alojen agenttien ja vientiammattilaisten valtakunnallinen valmennusohjelma hankkeessa. Suomen Itämeri-instituutin osarahoitusosuus / Tampereen kuntarahoitusosuus hankkeessa oli euroa, ja se katettiin Luova Tampere -ohjelman Klub Tampere hankkeelle myöntämällä rahoituksella. Toiminta vuonna 2011 Hanke päättyi maaliskuussa Vuoden 2011 alkupuolella Klub Tampereen toiminta liittyi Sillanrakentajien tapahtumiin, lähinnä Pietarissa helmikuussa järjestettyyn mittavaan luovien alojen Suomi-asema -tapahtumaan. Tapahtumassa eri luovien alojen edustajat ympäri Suomea esittelivät ja myivät tuotteitaan ja osaamistaan sekä hankkivat uusia verkostoja venäläisistä toimijoista. Suomen Itämeri-instituutin / Klub Tampereen vastuulla tapahtumassa olivat yhteydenpito venäläisten partnereiden kanssa, avustaminen näyttelyn kokoamisessa, käytännön järjestelyistä huolehtiminen sekä tulkkaus suomesta englantiin sekä englannista venäjään ja toisin päin. Tavoitteena oli myös luoda uusia verkostoja suomalaisille taiteilijoille ja edistää yhteistyöneuvotteluita suomalaisten ja venäläisten luovien alojen osallistujien välillä. Klub Tampere -hankkeessa luotiin uudentyyppinen paikallinen kulttuurivientikonsepti Suomeen. Tästä kertoo myös se, että Suomen Itämeri-instituutin edustajat kutsuttiin hankkeen aikana esittelemään hanketta lukuisiin luovien alojen tilaisuuksiin eri puolilla Suomea. Hanke yhdisti innovatiivisesti 20