SUOMEN ITÄMERI-INSTITUUTIN SÄÄTIÖ TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 SUOMEN ITÄMERI-INSTITUUTIN SÄÄTIÖ TOIMINTAKERTOMUS 2012 Y-tunnus: Osoite: Suomen Itämeri-instituutti, PL 487, Tampere Puhelin: Faksi: Sähköposti: 1

2 SISÄLTÖ 1. Säätiön perustaminen ja tarkoitus 4 2. Säätiön hallinto Hallitus Asiamies Neuvottelukunta Tilintarkastajat 5 3. Suomen Itämeri-instituutti Henkilöstö Kirjanpito Toimitilat 6 4. Suomen Itämeri-instituutin toiminta vuonna Olennaiset tapahtumat tilikaudella Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Toimintaympäristön kehitys ja arvio instituutin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Suomen Itämeri-instituutin projektit vuonna BSR InnoShip - Baltic Sea cooperation for reducing ship and port emissions through knowledge- & innovation-based competitiveness ecitizen II Towards Citizen-centred egovernment in European Regions and Cities Strengthening stakeholder engagement, dissemination and coordination of joint activities in the EUSBSR PA SMART EUROPE Smart strategies to create innovation-based jobs in regions of Europe TR3S Towards Regional specialisation for Smart growth spirit BALTIC BIRD - Improved accessibility of the Baltic Sea Region by air transport BSR QUICK - Qualification, Innovation, Cooperation and Keybusiness for Small and Medium Enterprises in the Baltic Sea Region BalticSupply - Interregional SME Supply Clusters along the Northeast Corridor Vaahto - valtakunnallinen tuottaja- ja välittäjähanke Pietari Business Campus osaamisverkosto Nordic Russian Cooperation on Intellectual Property Rights (IPR) Enforcement Bio- ja hyvinvointialojen fact finding matkojen organisointi Pietariin ScanBalt Forum Etelä-Suomen EAKR-ohjelman toimintalinjan 5 arviointi ja smart specialisation -workshopit Nottbeckien jäljillä: Pirkanmaan yritysten Venäjän kaupan ja yhteistyön kehittämistarpeiden kartoitus, olemassa olevien palveluiden analysointi ja uusien palvelukonseptien kehittäminen Pietarin Helsinki-keskuksen Tampereen osuuden koordinointi ja ohjaaminen vuonna EU:n Itämeren ohjelman liikennehankkeiden klusterihanke Baltic cluster for sustainable, multimodal and green transport corridors EU:n Itämeren ohjelman innovaatiohankkeiden klusterihanke 25 2

3 Innovation in SMEs 6. Vuoden 2011 aikana valmisteltuja uusia projekteja INNOVAge - Improvement the effectiveness of regional development policies in eco-innovation for smart home and independent living to increase the quality of life of AGEd people DemoNet - European Innovation Platform to University-Business Alliances through Demola BothniaLNG TEN-T -hankkeen valmistelu ERISS Enforcing Regional Innovation Strategy Processes for Smart Specialisation Foorumitoiminta Koulutustoiminta luennot, esitykset Seminaari- ja kokousmatkat Säätiön talous vuonna Arvio taloudellisesta asemasta ja tuloksesta Tunnusluvut kokonaistuotoista sekä taloudellisesta asemasta ja tuloksesta 28 Liite 1: instituutin tapahtumat Liite 2: instituutin työntekijöiden pitämät luennot, esitelmät, koulutukset ja puheet Liite 3: instituutin työntekijöiden seminaari- ja kokousmatkat

4 Suomen Itämeri-instituutin säätiön toimintakertomus Säätiön perustaminen ja tarkoitus Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi Suomen Itämeri-instituutin säätiön perustamisen sekä säännöt kokouksessaan Oikeusministeriö on myöntänyt luvan säätiön perustamiseen ja vahvistanut säännöt Säätiö on merkitty säätiörekisteriin Säätiön nimi on muutettu Suomen Itämeri-instituutin säätiöksi Suomen Itämeri-instituutin säätiön tarkoituksena on 1. herättää ja vahvistaa Itämeren alueeseen sekä sen poliittiseen, taloudelliseen ja kulttuuritoimintaan kohdistuvaa kiinnostusta muualla Euroopassa ja sen ulkopuolella 2. edistää kansainvälistä poliittista, taloudellista ja kulttuurin eri alojen vuorovaikusta sekä yhteistyöhankkeita Itämeren vaikutuspiirissä ja 3. edistää Suomessa Itämeren alueen muihin osiin kohdistuvaa tietämystä ja harrastusta. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö ylläpitää Suomen Itämeri-instituuttia. 2. Säätiön hallinto 2.1. Hallitus Suomen Itämeri-instituutin säätiön sääntöjen 5 :n mukaan säätiön asioita hoitaa ja sitä edustaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan valittu hallitus, johon kuuluu seitsemästä yhteentoista jäsentä. Tampereen kaupunginhallitus valitsi kokouksessaan säätiölle 11-jäsenisen hallituksen vuosiksi Hallitukseen valittiin Tampereen yliopiston ehdottamana professori Harri Melin (uusi), Tampereen teknillisen yliopiston ehdottamana professori Mika Hannula (uusi), Tampereen kauppakamarin ehdottamana apulaisjohtaja Markus Sjölund (uusi) sekä muiksi jäseniksi aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie (uusi), lähetystöneuvos Tauno Pesola, neuvotteleva virkamies Barbro Widing, henkilöstöjohtaja Sirkka Hagman (uusi), elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva (uusi), johtaja Kari Kankaala, markkinointijohtaja Reijo Määttä sekä kaupunginvaltuutettu Aila Dündar- Järvinen. Säätiön hallitus valitsi kokouksessaan hallituksen puheenjohtajaksi johtaja Kari Kankaalan ja varapuheenjohtajaksi apulaisjohtaja Markus Sjölundin Asiamies Pertti Paltila toimi säätiön asiamiehenä asti, josta lukien säätiön hallitus on kokouksessaan myöntänyt hänelle eron asiamiehen tehtävästä alkaen instituutin johtaja Esa Kokkonen toimii myös säätiön asiamiehenä. 4

5 2.3. Neuvottelukunta Suomen Itämeri-instituutti on koonnut toimintansa tueksi korkean tason neuvottelukunnan säätiön hallituksen pitkäaikaisen puheenjohtajan ministeri Jarmo Rantasen johdolla. Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia Suomen Itämeri-instituutin säätiön hallituksen ja instituutin henkilöstön tukena Itämeren alueen yhteistyön edistämisessä arvioimalla Itämeren alueen kehitysnäkymiä. Neuvottelukuntaan kuuluvat seuraavat jäsenet: Jarl-Thure Eriksson, Urpo Kivikari, Kari Neilimo, Yrjö Neuvo, Ole Norrback, Outi Ojala, Esko Ollila, Jarmo Rantanen, Eva-Riitta Siitonen ja Jorma Sipilä Tilintarkastajat Tampereen kaupunginhallitus on nimennyt kokouksessaan säätiön varsinaisiksi tilintarkastajiksi tarkastamaan vuosien tilejä ja hallintoa sisäisen tarkastajan, HTMtilintarkastaja Jukka Piirton ja KPMG:n vastuullisen KHT-tilintarkastajan Mari Hopeaharjun sekä varatilintarkastajaksi JHTT-tilintarkastaja Piritta Haapahuhdan. 3. Suomen Itämeri-instituutti Suomen Itämeri-instituutin keskeinen päämäärä on edesauttaa konkreettisten yhteistyöhankkeiden käynnistymistä Itämeren piirissä sekä edistää suomalaisten toimijoiden osallistumista Itämeren alueen yhteistyöhön. Laajoihin kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin nojaavana kehittäjäorganisaationa Suomen Itämeri-instituutti ideoi, suunnittelee, käynnistää ja koordinoi kansainvälisiä yhteistyöhankkeita Itämeren alueella niin teollisuuden, kaupan ja muiden palveluelinkeinojen, tutkimuksen, julkisen hallinnon kuin kulttuurinkin aloilla. Suomen Itämeri-instituutin keskeiset toimintamuodot ovat projektit, foorumit ja hanketoimintaa ja kansainvälistymistä tukevat asiantuntijapalvelut. Instituutin toiminta kattaa maantieteellisesti koko Itämeren alueen Pohjoismaat, Baltian maat, Luoteis-Venäjän sekä Puolan ja Saksan pohjoiset osat. Instituutin hanketoiminta suuntautuu yhä enemmän myös laajempaan eurooppalaiseen yhteistyöhön, ja hankkeissa on mukana partnereita eri puolilta Eurooppaa. Suomen Itämeri-instituutti on toiminut perustamisestaan vuodesta 1994 lähtien aktiivisesti Itämeren alueen kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa. Suomen Itämeri-instituutti on Suomen johtavia Itämeri- ja lähialueyhteistyötoimijoita ja sen kansainvälinen tunnettavuus on laajaa ja yhteistyöverkostot kattavia. Suomen Itämeri-instituutilla on pitkä kokemus ja vahvat referenssit konkreettisen ja tuloksellisen Itämeren alueen yhteistyön edistäjänä. Suomen Itämeri-instituutin toiminta painottuu toisaalta monenkeskisiin Itämeren alueen EU-hankkeisiin ja toisaalta kahdenväliseen yhteistyöhön Pietarin alueella. Hanketeemoista tärkeimpiä ovat innovaatioyhteistyö, yritysten kansainvälistyminen, tietoyhteiskunta, ympäristö ja kulttuuri. Hankkeiden rahoituslähteistä tärkeimpiä ovat EU:n alueellisen yhteistyön ohjelmat, ministeriöiden lähialue- ja vienninedistämisrahoitus, pohjoismainen rahoitus sekä yritysrahoitus. Suomen Itämeri-instituutin toiminta kuvaa monipuolisesti ja käytännönläheisesti tämän päivän Itämeri-yhteistyön mahdollisuuksia, painopistealueita ja yhteistyön eri muotoja. Instituutin asema keskeisenä suomalaisena Itämeren alueen yhteistyön asiantuntijaorganisaationa ja kansainvälisen projektinhallinnan ja -rahoituksen osaajana nojaa toiminnan monipuolisuuteen, tehokkaaseen projektinhallintaan, avoimuuteen ja helposti lähestyttävyyteen sekä laajoihin yhteistyöverkostoihin. Euroopan unionin Itämeri-strategia sekä kasvanut poliittinen kiinnostus ja tuki Itämeren alueen 5

6 yhteistyölle avaavat uusia toimintamahdollisuuksia myös instituutille Henkilöstö Suomen Itämeri-instituutin johtajana toimii VTM Esa Kokkonen. Lisäksi instituutissa työskentelevät kehityspäällikkö HTM Johanna Leino, projektipäälliköt MA Hannes Astok, FM Emmi Saarinen, YTT Irina Sarno, FM Minna Sikiö, FT Tapani Stipa, HTM Minna Säpyskä (äitiyslomalla), FM Johanna Vannes (äitiyslomalla) sekä toimistovastaava FM Johanna Argillander, projektikoordinaattori FM Anni Suonperä, projektiassistentti HuK Marja Aho-Pynttäri ja korkeakouluharjoittelija, liiketalouden opiskelija Milena Prša. Lisäksi Mikko Salo työskentelee instituutissa osa-aikaisena projektiasiantuntijana ja MA Julia Lihhatsjova osa-aikaisena projektipäällikkönä. Vuonna 2012 instituutissa työskentelivät myös varajohtaja YTM Minna Hanhijärvi, projektiassistentti AMK-opiskelija (liiketalous) Karolina Cichacz sekä korkeakouluharjoittelijat AMK-opiskelija (liiketalous) Niina Tuppurainen ja Fil. yo. Kaisa Vaittinen Kirjanpito Suomen Itämeri-instituutin kirjanpidon laatii Pirkanmaan Kirjanpitotoimisto Oy Toimitilat Instituutin toimitilat sijaitsevat Tampereen keskustassa entisessä Verkatehtaan pääkonttorissa osoitteessa Verkatehtaankatu 2. Tampereen toimipisteessä työskentelee suurin osa instituutin henkilöstöstä. Instituutilla on ollut vuodesta 2011 lähtien toimipiste myös Helsingissä osoitteessa Aleksanterinkatu Instituutin Helsingin toimipisteessä työskentelee BSR InnoShip -hankkeen projektipäällikkö Tapani Stipa, joka toimii myös instituutin branch managerina Helsingissä. Lisäksi yksi instituutin työntekijä, ecitizen II -hankkeen projektipäällikkö Hannes Astok, työskentelee Tartosta, Virosta käsin. Tätä varten instituutti on rekisteröitynyt Virossa työnantajaksi non-resident tax payer -statuksella. 4. Suomen Itämeri-instituutin toiminta vuonna Olennaiset tapahtumat tilikaudella Vuonna 2012 Suomen Itämeri-instituutin toiminta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Toiminnan kasvu koski niin projektituottojen kokonaismäärää (yhteensä ,68 euroa 1, jossa kasvua edellisvuodesta noin 6,5 %) kuin myös henkilöstön määrää. Vuonna 2012 instituutti oli mukana toteuttamassa yhteensä peräti 18 hanketta tai toimeksiantoa. Niistä yhdeksässä instituutti toimi vetäjänä ja yhdeksässä partnerina tai osatoteuttajana. Näiden lisäksi 1 Projektituottojen vuodelle 2012 hyväksyttyä hankerahoitusta pienempi määrä johtuu BSR InnoShip hankkeen partnereiden budjetoitua pienemmästä hankerahoituksen käytöstä vuoden 2012 aikana. Tilanne korjaantuu vuoden 2013 aikana. 6

7 instituutti valmisteli neljää uutta vuosille suuntautuvaa hanketta, joissa kahdessa hankevetäjän roolissa. Instituutin hanketoiminta painottui yhä enemmän EU-rahoitteisiin hankkeisiin ja aiempaa enemmän myös Euroopan laajuisiin hankkeisiin. Vuonna 2012 EU-rahoituksen osuus instituutin kaikista projektituotoista oli peräti 94 %. EU:n Itämeri-strategiasta muodostui instituutin oman strategian tavoitteiden mukaisesti keskeinen viitekehys instituutin toiminnalle. Instituutti oli vuoden 2012 aikana mukana yhteensä kolmessa eri EU:n Itämeri-strategian lippulaivahankkeessa sekä koordinoimassa strategian puhtaamman merenkulun kehittämiseen liittyvän PA Ship painopistealueen yhteistä hanketta. Lisäksi instituutti on vahvasti mukana Itämeri-strategian merkittävimmässä innovaatio- ja klusteriaiheisessa lippulaivahankkeessa, BSR Stars, joka toimii eräänlaisena sateenvarjohankkeena koko Itämeren alueen innovaatioyhteistyölle. Instituutin johtaja Esa Kokkonen on edustettuna hankkeen high-level groupissa. Vuonna 2012 innovaatioyhteistyö oli tärkein hanketeema, ja BSR InnoShip- ja Baltic Bird hankkeiden kautta myös liikenne nousi instituutin uudeksi vahvaksi hanketeemaksi. ecitizen II hankkeen kautta instituutti osallistui aktiivisesti ja näkyvästi eurooppalaiseen sähköisen hallinnon yhteistyöhön. Bio- ja hyvinvointialat nousivat instituutin uudeksi innovaatio- ja klusteriyhteistyöhön ja yritysten kansainvälistymiseen liittyväksi hanketeemaksi erityisesti instituutin marraskuussa Tampereella järjestämän ScanBalt Forumin ja Finnmedin kanssa solmitun Venäjä-yhteistyön puitesopimuksen kautta. Instituutin hankeverkostot ja partneristot painottuivat alue- ja paikallistason toimijoihin ja yliopistoihin. Yritysyhteistyötä edistettiin erityisesti Venäjä-yhteistyön (bio- ja hyvinvointialat, IPR, Pietari Business Campus) ja myös BSR InnoShip -hankkeen kautta. Instituutin Venäjä- ja erityisesti Pietari-yhteistyö vahvistui ja monipuolistui edelleen vuoden 2012 aikana. Instituutti vahvisti asiantuntijarooliaan ja rahoituspohjaansa myös toimeksiantojen kautta. Finnmediyhteistyön lisäksi instituutti oli mm. mukana konsultoimassa Etelä-Suomen maakuntia älykkääseen erikoistumiseen ja Itämeri-yhteistyön liittyen ja vastaamassa Pietarin Helsinki-keskuksen tamperelaisesta koordinoinnista. Instituutin vahvistunut Itämeri- ja Venäjä-yhteistyön, EU-rahoituksen ja kansainvälisen projektinhallinnan asiantuntijaorganisaation rooli ja aiempaa laajempi kiinnostus Itämeri-yhteistyötä kohtaan näkyi vuonna 2012 myös sitä kautta, että instituutin edustajia pyydettiin alustajiksi kuukausittain useisiin seminaareihin, koulutustilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin. Instituutin edustajat pitivät vuoden aikana noin 30 esitystä merkittävillä foorumeilla eri puolilla Itämeren aluetta ja myös muualla Euroopassa. Instituutin vetämät ja vuoden 2013 alussa päättyneet hankkeet, ecitizen II ja Pietari Business Campus, onnistuivat hyvin. ecitizen II -hankkeesta muodostui vuoden 2012 aikana eurooppalaisen sähköisen osallistumisen kehittämisen ja kaupunkiyhteistyön mallihanke ja eräänlainen ecitizen brändihanke. Tästä kertoo myös se, että instituutin edustajia pyydettiin vuoden aikana useasti esittelemään hanketta merkittäville foorumeille ympäri Eurooppaa. Pietari Business Campus hankkeessa taas luotiin uudenlaisen yrityslähtöisen lähialue/venäjä-yhteistyöhankkeen mallia, ja hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi kovassa nosteessa olevan bio- ja hyvinvointialojen Venäjä-yhteistyön puitteissa. Hankkeet vastasivat niille asetettuja tavoitteita, ja rahoittajat ja yhteistyökumppanit olivat tyytyväisiä tuloksiin. Päättyneet hankkeet ovat instituutille eritäin arvokkaita referenssejä tulevien hankkeiden ja rahoitushakujen kannalta. Instituutin vuoden 2012 hankkeet on esitelty tarkemmin toimintakertomuksen luvussa 5. Instituutti valmisteli vuoden 2012 aikana monia uusia, vielä samana vuonna käynnistyneitä hankkeita ja toimeksiantoja. Instituutin hanke-ehdotusten ja tarjousten hyväksymisaste säilyi hyvin korkealla tasolla. Uusien hankkeiden osalta on kyse lähinnä pienemmistä toimeksiannoista tai EU:n ohjelmakauden viimeisistä, räätälöidyistä sekä kestoltaan, fokukseltaan ja volyymiltään rajallisemmista hankkeista. Instituutille ne ovat kuitenkin erityisen arvokkaita alustoja EU:n uuteen ohjelmakauteen valmistauduttaessa niiden tarjoaman tiedon, verkostojen ja näkyvyyden kautta. 7

8 Instituutti järjesti myös vuonna 2012 eri hankkeisiinsa tai niiden valmisteluun liittyen tai muina Itämeri-, Pietari, ja EU-hanke-aiheisina tilaisuuksina tai kontaktitapahtumina lukuisia tapahtumia Suomessa, muualla Itämeren alueella tai Brysselissä. Isompia tapahtumia oli 30 ja pienempiä tilaisuuksia useita kymmeniä. Merkittävin tilaisuus oli Tampere-talossa järjestetty Itämeren alueen bio- ja hyvinvointialojen toimijoiden vuosittainen ScanBalt Forum. Muista tärkeistä tapahtumista voidaan mainita ecitizen II hankkeen loppuseminaari Brysselissä lokakuussa sekä vuoden aikana Venäjällä järjestetyt useat bio- ja hyvinvointialojen tapahtumat Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Instituutin toiminnan painopiste vuosina on uuteen ohjelmakauteen valmistautumisessa, uusien hankkeiden ideoinnissa, verkostojen rakentamisessa ja uusien hankkeiden valmistelussa. Onnistuneen hankevalmistelun ja vuosina käynnistyneiden hankkeiden kautta instituutin kokonaistuotot tulevat olemaan vuonna 2013 suunnilleen tasolla kuin vuonna Vuosi 2014 taas tuo instituutille haasteita EU-hankerahoituksen osalta EU:n ohjelmakausien vaihtumisen myötä. Vuonna 2014 alkavan uuden ohjelmakauden hankerahoitusmahdollisuudet realisoituvat vasta aikaisintaan vuonna Tammi-maaliskuussa 2013 instituutti oli mukana valmistelemassa kolmea uutta hanketta, joille haettiin/haetaan rahoitusta EU:n Life Long Learning- ja TEN-T ohjelmista sekä EU:n Itämeri-strategian Seed Money rahastosta. Hankkeet ovat yliopistojen ja yritysten innovaatioyhteistyön kehittämiseen liittyvä ja tamperelaiseen Demola-konseptiin perustuva DemoNet - European Innovation Platform to University-Business Alliances through Demola hanke, Outokummun ja muiden teollisuustoimijoiden Tornioon suunnittelemaan LNG-terminaaliin liittyvä BothniaLNG hanke sekä innovaatioalustojen kehittämiseen liittyvä EU:n Itämeri-strategian BSR Stars -innovaatiolippulaivahankkeseen kytkeytyvä ja edelleen Demolaa hyödyntävä INNOPLATFORMS - Platformed Innovation Strategy in BSR valmisteluhanke. BothniaLNG on mittavin hanke, jonka instituutti on koskaan valmistellut. Yhteensä yli 50 miljoonan euron hankkeelle haettu TENT-T rahoitus on noin 15 miljoonaa ja instituutin hankebudjetti reilut euroa. Hankkeen teema on erityisen ajankohtainen, ja hankkeella onkin sekä Suomen että Ruotsin hallituksen tuki. Rahoituspäätös vuosina toteutettavalle hankkeelle on odotettavissa loppuvuodesta DemoNet- ja Innopatforms-hankkeiden osalta rahoituspäätökset ovat odotettavissa kesään 2013 mennessä Toimintaympäristön kehitys ja arvio instituutin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Itämeren alue on suomalaisille toimijoille keskeinen kansainvälinen viitekehys ja kilpailukyvyn mittari. Itämeren alueen yhteistyön kautta voidaan edistää mm. Itämeren alueen maiden globaalia näkyvyyttä ja tunnettuutta korkean osaamisen ja teknologian edelläkävijänä, entistä vetovoimaisempia innovaatiokeskittymiä, kykyä hyödyntää EU:n rahoitusinstrumentteja sekä globaaleihin (esim. väestön ikääntyminen ja ilmastonmuutos) ja Itämeren alueen erityisiin (esim. Itämeren suojelu) suuriin haasteisiin vastaamista. EU:n Itämeri-strategia on avannut uusia EU-rahoitus- ja yhteistyömahdollisuuksia eri alojen kehittämistyöhön Itämeren alueella. Alue- ja paikallistason toimijoilla ja verkostoilla, joissa instituutti on vahvasti mukana, on tärkeä rooli Itämeri-strategian toteuttamisessa, ja strategia avaa uusia mahdollisuuksia aluekehittämiseen ja alueiden kansainväliseen yhteistyöhön. Yhä yhtenäisempi markkina-alue sitouttaa yhteistyöhön myös yhteisten ongelmien ratkaisun osalta, ja myös haastava taloustilanne on korostanut pienten pohjoisten EU-maiden yhteistyön merkitystä. Itämeren 8

9 suojelutoimiin on satsattu merkittävästi viime vuosina, ja Itämeren suojeluun on kohdistunut yhä suurempi julkinen mielenkiinto ja poliittinen tuki. Itämeri-yhteistyön kautta voidaan avata myös laajempia eurooppalaisia ja kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksia. Alueen yhteistä identiteettiä ja Itämeri-brändiä vahvistetaan lisääntyvän opiskelijavaihdon, työvoiman liikkuvuuden, kaupan, matkailun ja kulttuuriyhteistyön kautta. EU:n Itämeri-strategia sekä Itämeren alueen ja sen yhteistyön kehittyminen ovat lisänneet yleistä mielenkiintoa ja eri tason toimijoiden sitoutumista Itämeri-yhteistyöhön ja myös kilpailua ja toimijoiden määrää. Alueen kaikki maat ovat aktivoituneet ja uusia organisaatioita on tullut mukaan Itämeri-yhteistyöhön. Toimijoiden, verkostojen ja hankkeiden suurta lukumäärää on usein pidetty Itämeri-yhteistyön ongelmana, mutta se tulisi nähdä pikemminkin alueen vahvuutena ja osoituksena eri tason kansalaisjärjestöistä valtionhallintoon - vahvasta sitoutumisesta Itämeri-yhteistyöhön ja yhteistyön tarvelähtöisyydestä. Itämeren alueen yhteistyö ja Itämeri-strategia toimivat erinomaisina makroaluetason kehittämisalustoina Eurooppa strategian toteuttamiselle ja eurooppalaisen alueellisen yhteistyön ohjelmille EU:n uudelle rahoituskaudella Parhaillaan uuden ohjelmakauden valmistelussa on mahdollisuus vaikuttaa myös siihen, että Itämeri-strategia ja Itämeren alueen yhteiset haasteet ja mahdollisuudet huomioidaan myös tulevissa Suomen rakennerahasto-ohjelmissa. Pirkanmaan kannalta saatiin erinomaisia Itämeri-yhteistyön rahoitusmahdollisuuksiin liittyviä uutisia, kun vuoden 2013 alussa selvisi, että Pirkanmaa pääsee uudella ohjelmakaudella mukaan Keskisen Itämeren ohjelmaan. EU:n Itämeri-strategia korostaa strategian eri painopistealueiden (ympäristö, talous, saavutettavuus, turvallisuus) välistä yhteistyötä: esimerkiksi ympäristöyhteistyö ja Itämeren suojelusatsaukset tulee nähdä myös taloudellisen yhteistyön mahdollisuuksina. Suomen Itämeri-instituutin BSR InnoShip hanke on erinomainen esimerkki Itämeren suojelu- ja talousnäkökulmien yhdistämisestä EU:n Itämeristrategian mukaisesti. Itämerelle vuonna 2015 voimaantuleviin laivojen päästörajoituksiin ja EU:n rikkidirektiiviin reagoiminen uuden puhtaamman meriteknologian ja tarvittavien uusien logististen ratkaisujen sekä niihin liittyvien business- ja palvelumallien edistämisen kautta on erinomainen Itämeri-strategian ympäristö- ja taloudelliset näkökulmat yhdistävä hanketeema myös EU:n tulevalla ohjelmakaudella Instituutille voi avautua tähän liittyen hyviä hankemahdollisuuksia BSR InnoShip- ja EUSBSR PA4 TA -hankkeiden tuloksia ja verkostoja hyödyntäen. Instituutin alkuvuodesta 2012 valmistelema BothniaLNG TEN-T hakemus on tästä jo yksi erinomainen esimerkki. Itämeren alueen erityisistä ja EU:n tulevan ohjelmakauden yleisimmistä painopisteistä ja kiinnostavista hanketeemoista voidaan instituutin kannalta nostaa esille myös älykkäät kaupungit, aktiivinen ikääntyminen, avoimet ja sosiaaliset innovaatiot ja rajat ylittävät klusterit. Instituutit nykyisistä hankkeista SMART EUROPE, TRES ja InnovAge sekä BSR Stars, toimivat hyvinä alustoina em. teemojen hankkeiden ideoinnille ja niihin liittyvälle verkostoitumiselle. Venäjän rooli Itämeren alueella korostuu, mutta jatkossa Venäjä olisi saatava huomattavasti vahvemmin mukaan myös alueen monenkeskiseen yhteistyöhön. Juuri tällä hetkellä rahoitusnäkymät Venäjä-yhteistyön osalta ovat kuitenkin haasteelliset. Suomelle ja sen Venäjä-yhteistyön toimijoille ja tukivälineille on tarjolla erityisrooli Venäjän Itämeri-osallistumisen edistämisessä. Suomen Itämeriinstituutin Venäjä-yhteistyön monipuolinen hankesalkku on esimerkki tämän erityisroolin hyödyntämisestä. Venäjän talouden modernisointipyrkimykset avaavat Suomelle uusia mahdollisuuksia, joihin voidaan tarttua uudentyyppisellä hankeyhteistyöllä myös Itämeren alueen laajuisesti. Niitä on jo kartoitettu ja esivalmisteltu myös monien Suomen Itämeri-instituutin Pietarihankkeiden kautta. 9

10 4.4. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Instituutin toiminta ja sen rahoitus muodostuu lähes pelkästään projekteista. Instituutin hankkeisiin sitomattoman perusrahoituksen osuus oli vuonna 2011 vain 5,8 % ( euroa) instituutin kokonaistuotoista. Instituutin lähiaikojen keskeisin haaste on instituutin kannattavuuden, vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden vahvistaminen hankkeisiin sitomattoman perusrahoituksen ja asiantuntijapalveluiden myynnistä saatavan tulorahoituksen merkittävän kasvattamisen kautta. Vuonna 2012 instituutin kaikista henkilöstökuluista lähes 100 % oli hankerahoituksen piirissä. Yleisen johtamisen ja hallinnon tehtäviin kohdistuvan hankkeisiin sitomattoman palkkarahoituksen määrää on kyettävä kasvattamaan merkittävästi lähivuosina. Instituutin omiin hankekuluihinsa saamasta hankerahoituksesta merkittävä osuus tulee instituutin hankkeiden partnereilta ns. shared costs -osuuksina. Mikäli jokin partneriorganisaatio esimerkiksi taloudellisten vaikeuksien vuoksi joutuu vetäytymään hankkeesta, voi tästä aiheutua instituutille myös mahdollinen taloudellinen riski shared cost -osuuksien menettämisen kautta. Nämä riskit eivät ole onneksi realisoituneet. Instituutin hankkeet ja erityisesti instituutin rooli niissä on henkilöresurssipainotteista. Henkilöstökuluista aiheutuvat hallinto- ja toimistokulut (esim. vuokrat, puhelin, tietoliikenne) ovat olennainen osa instituutin hankebudjetteja. Instituutin hankkeiden tärkein rahoitusohjelma, EU:n Itämeren ohjelma, otti vuonna 2012 aiempaa tiukemman linjan hallintokulujen hyväksymiseen liittyen. Kun lähes kaikki instituutin työntekijät toimivat useassa hankkeessa, osoittautui hallintokulujen hyväksyttävä raportoituminen (erillisten hankekohtaisten laskujen tai laskuliitteiden saanti) hankalaksi rahoittajan uusien tiukempien ohjeiden mukaisesti. Instituutti joutui vuoden aikana muuttamaan raportointikäytäntöjään yhdessä hallintopalveluiden tarjoajien (laskuttajien) kanssa ja myös jonkin verran lisäämään itse rahoitettavien hallintokulujen määrää Itämeren ohjelman hankkeissa. Raportoituja hallintokuluja myös hylättiin. Tämän osalta tilalle parane huomattavasti tulevalla ohjelmakaudella, kun EU-ohjelmissa otetaan käyttöön hallintokulujen osalta ns. flat rate malli, jossa hallintokuluja saadaan automaattisesti noin 15% hyväksytyistä muista kuluista - hallintokuluja erikseen raportoimatta. Jo tällä hetkellä flat rate malli on onneksi käytössä kolmessa instituutin hankkeessa. Instituutin kasanvirranhallintaan liittyvä haasteena on nykyisen EU:n ohjelmakauden loppupuolella havaittavissa ollut maksatushakemusten käsittelyaikojen pidentyminen rahoittajien puolella. Ero on ollut merkittävä esimerkiksi vuosiin verrattuna. Ajallisesti ja laadullisesti tarkan hankeraportointinsa ansiosta instituutille ei kuitenkaan ole toistaiseksi aiheutunut suurempia ongelmia maksatushakemusten käsittelyaikojen pidentymisestä. EU:n rahoitusohjelmien uusi vuonna 2014 alkava ohjelmakausi on instituutille pitkällä tähtäimellä merkittävä mahdollisuus. Lyhyemmällä tähtäimellä nykyisen rahoituskauden päättyminen aiheuttaa kuitenkin haasteita instituutin hankerahoituksen osalta. Useissa rahoitusohjelmissa viimeiset hankehaut on jo toteutettu. Tämän vuoksi on hyvin tärkeää, että instituutti osallistuu aktiivisesti ja menestyy hyvin ohjelmakauden jäljellä olevissa hankehauissa. Ohjelmakausien vaihtumisesta johtuva hankehakujen suvantovaihe korostaa edelleen instituutin asiantuntijapalveluiden kehittämisen ja toimeksiantorahoituksen hankkimisen merkitystä. Venäjä-yhteistyö on yksi instituutin keskeisistä vahvuusalueista. Venäjä-hankkeiden rahoitusnäkymiin myös EU:n tulevalla ohjelmakaudella liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä. Instituutille viime vuosien tärkein Venäjä-yhteistyön rahoituslähde, lähialueyhteistyörahoitus, on päättynyt nykymuodossaan. Instituutti on Suomen johtavia lähialueyhteistyötoimijoita, ja se on nykyisellä ohjelmakaudella ollut rahoitusmahdollisuuksien osalta huomattavasti heikommassa asemassa itäisen ja eteläisen Suomen Venäjä-toimijoihin nähden Pirkanmaan ollessa EU:n naapuruusohjelmien ohjelma-alueiden ulkopuolella. Tilanne jatkunee samanlaisena myös uudella ohjelmakaudella. Instituutille onkin jatkossa 10

11 tärkeää yhä laajempi kansallinen yhteistyö Venäjä-hankkeissa, Pietari Helsinki-keskus on tässä suhteessa tärkeässä roolissa 5. Projektit 5.1. BSR InnoShip Baltic Sea cooperation for reducing ship and port emissions through knowledge- & innovation-based competitiveness Tausta ja tavoitteet Suomen Itämeri-instituutin vetämässä BSR InnoShip -hankkeessa pyritään hakemaan uutta ja innovatiivista lähestymistapaa päästörajoitusten tuomaan haasteeseen eli siihen, miten Itämeren alueen laiva- ja satamateollisuuden kilpailukykyä voidaan vahvistaa ja samalla vähentää niiden ilmapäästöjä hyödyntämällä jo olemassa olevaa tietoa ja osaamista. BSR InnoShip -hanke käynnistyi EU:n Itämeren ohjelman positiivisen rahoituspäätöksen myötä kesäkuussa 2010 ja jatkuu vuoden 2013 loppuun asti. Hankkeessa edistetään ympäristö- ja talousosaamista yhdistävän innovatiivisen tutkimusja kehitystyön avulla Itämeren laivapäästöjen vähentämistavoitteita teollisuuden kilpailukyvyn näkökulmasta. Lisäksi hankkeessa pyritään kannustamaan vapaaehtoisiin päästöjä vähentäviin toimenpiteisiin. Nopeasti kasvavan meriliikenteen myötä laivojen rikkioksidipäästöt ovat kasvaneet merkittävästi Itämerellä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on määritellyt Itämeren, Pohjanmeren ja Englannin kanaalin erityisalueiksi, joilla laivapolttoaineen rikkipitoisuus on alennettava vuoteen 2015 mennessä asteittain nykyisestä yhden prosentin enimmäisrajasta 0,1 prosenttiin. Päästörajoitusten tiukennusten taustalla ovat laivojen rikkipäästöistä aiheutuvien pienhiukkasten kaukokulkeuman merkittävät terveys- ja ympäristövaikutukset. Laiva- ja satamateollisuudessa ollaan kuitenkin huolissaan päästörajoitusten aiheuttamista kustannusvaikutuksista. Vastaavaa Itämeren alueen laajuista ilmapäästöihin keskittynyttä hanketta, jossa haetaan uutta näkökulmaa päästövelvoitteisiin myös meriklusterin kilpailukyvyn ja innovaatiotoiminnan vahvistamisen kautta, ei ole toteutettu aikaisemmin. Rahoitus ja partnerit BSR InnoShip -hanketta rahoitetaan EU:n Itämeren ohjelmasta, ja sen kokonaisbudjetti on 3,6 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriö on myöntänyt hankkeen suomalaisille partnereille kansallista vastinrahoitusta euroa. Suomen Itämeri-instituutin budjetti hankkeessa on noin euroa. Hanke kuuluu EU:n Itämeri-strategian lippulaivahankkeisiin, ja se on mukana Itämeren suojelukomissio HELCOMin Baltic Sea Action Planissä. Hankkeeseen osallistuu partnereina (yhteensä 19) tutkimuslaitoksia, satamia, kaupunkeja ja merenkulun viranomaisia Suomen lisäksi kahdeksasta Itämeren alueen maasta: Ruotsista, Virosta, Tanskasta, Norjasta, Puolasta, Saksasta, Latviasta ja Liettuasta. Hankkeessa on mukana 24 liitännäispartneria, jotka edustavat johtavia merenkulku- ja ympäristöalan julkisen ja yksityisen sektorin toimijoita Itämeren alueelta - mukaan lukien HELCO ja Baltic Ports Organisation. Liitännäispartnerina Pietarin kaupunki - ja sen kautta myös kaikki Pietarin alueen suurimmat satamat on hankkeessa tärkeässä roolissa, ja Venäjällä tapahtuvaan hanketoimintaan on varattu myös budjettiosuus. Suomi on vahvasti edustettuna BSR InnoShip -hankkeessa. Vetäjänä toimivan Suomen Itämeriinstituutin lisäksi hankkeessa ovat mukana partnereina Ilmatieteen laitos, Itämeren kaupunkien liiton 11

12 ympäristökomissio (UBC EnvCom), Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT), Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja Maarianhaminan kaupunki. Hankkeen johtajana on toiminut Tapani Stipa alkaen. Projektipäällikkö Minna Säpyskän äitiysloman aikana projektipäällikön tehtävät on jaettu Minna Hanhijärvelle ja Minna Sikiölle, Esa Kokkosen ja Johanna Argillanderin tukiessa hankkeen ulkoista viestintää ja hallintoa pienemmillä työosuuksilla. Toiminta vuonna 2012 Hanke on edennyt erinomaisesti ja vuoden 2012 aikana sen yhteydessä on tuotettu lukuisa joukko mielenkiintoisia ja ajankohtaisia laivojen päästörajoitusten vaikutuksiin, leviämiseen sekä uusien puhtaamman meriteknologian ratkaisujen kustannustehokkuuteen liittyviä analyysejä ja pilotointeja. Pietarissa on toteutettu laivojen ilmanpäästöihin liittyviä mittauksia mm. kaikkien Pietarin alueen suurten satamien alueella. Hanke järjesti partnerikokouksen ja konferenssin Kööpenhaminassa Konferenssissa oli n. 80 osallistujaa lähinnä Tanskasta. Innoship oli myös läsnä Saksan CBSS puheenjohtajuuden yhteydessä järjestetyssä Baltic Sea Dayssä Berliinissä Innoshipillä oli ständi EU SBSR Annual Forumissa Kööpenhaminassa yhdessä Clean Baltic Sea Shipping projektin ja Prioriteetti 4:n (PA Ship) kanssa. InnoShip piti tilaisuudessa myös esitelmän jossa markkinoitiin hankkeen uutta nopeaa tiedonjakojulkaisua, Clean Shipping Currentsia. Kyproksen puheenjohtajuuskauden yhteydessä järjestettiin skenaarioworkshop Transbaltic-projektin loppukokouksen yhteydessä Pafoksella. Workshopiin osallistui useiden BSRP projektien vetäjiä ja DG Region edustaja. Syksyn partnerikokous järjestettiin Riikassa Latvian meriakatemian toimesta. Partnerikokouksen yhteydessä järjestettiin ohjausryhmän kokous, jossa keskeisenä aiheena oli projektin rahankäyttötilanne. Päätettiin järjestää ylimääräinen ohjausryhmän kokous joulukuussa Kööpenhaminassa, jossa olisi mahdollisuus tehdä budjettimuutos jos sille olisi valmistuvan 4. raportoinnin perusteella tarvetta. Ylimääräisessä ohjausryhmän kokouksessa löydettiin rahoituksen alikäytölle ratkaisu, jossa käyttämättä jääviä varoja jaettiin partnereiden kesken yhteisten kustannusten kautta. Näin raskaaseen budjettimuutosprosessiin ei ollut vielä tarvetta. Syksyn 2012 aikana järjestettiin Helsingissä muutamia briefing-tilaisuuksia, joiden yhteydessä merkittävimpiä sidosryhmiä pyrittiin tiedottamaan uusimmista puhtaaseen merenkulkuun liittyvistä tiedoista. Tilaisuuksien muotoa kehitetään edelleen. Clean Shipping Currents on saavuttanut merkittävän käyttäjäjoukon, ja monia raportteja on luettu tuhansia kertoja ecitizen II Towards Citizen-centred egovernment in European Regions and Cities Tausta ja tavoitteet ecitizen II on EU:n Interreg IVC -ohjelman rahoittama instituutin vetämä kolmivuotinen hanke (11/ /2012), jonka tavoitteena on parantaa kansalaisten ja hallinnon välistä yhteistyötä ja 12

13 edistää kansalaisten mahdollisuuksia osallistua paikalliseen päätöksentekoon nopeuttamalla sähköisen hallinnon käyttöönottoa. Tarkoituksena on näin nykyaikaistaa hallintoa ja lisätä sen läpinäkyvyyttä. Hankkeessa keskitytään karttuneen tiedon, kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakamiseen ja niiden siirtämiseen edistyneemmiltä alueilta vähemmän harjaantuneille toimijoille. Erityisen tärkeää on edistää käytäntöjä, jotka pohjautuvat kansalaislähtöisiin toimintatapoihin palveluita ja niiden sisältöä suunniteltaessa. Projekti edistää kumppaneiden suoraa yhteistyötä ja vertaisoppimista ja auttaa tunnistamaan tulevaisuuden kehityssuuntauksia. Hankkeessa laaditaan yleiseurooppalainen sähköisen osallistumisen manuaali parhaiden käytäntöjen levittämiseksi. Hankkeessa järjestetään opintomatkoja, paikallisia työpajoja ja työntekijöiden vaihtoja. Hanke tuottaa myös päivitettyä tietoa sähköisestä osallistumisesta. Rahoitus ja partnerit Projektikumppanit ovat paikallisia ja alueellisia toimijoita, jotka ovat sitoutuneet vahvistamaan sähköistä hallintoa ja sähköistä osallistumista alueiden välisellä yhteistyöllä. Projektissa on mukana 10 kaupunkia ja aluetta 10 Euroopan maasta (Suomi, Tanska, Alankomaat, Iso-Britannia, Irlanti, Tsekki, Unkari, Italia, Espanja, Kreikka). Vuosina toteutettavan hankkeen kokonaisbudjetti on 2,1 miljoonaa euroa. Instituutin budjetti hankkeessa on noin euroa. ecitizen II hankkeen projektipäälliköksi nimitettiin helmikuussa 2011 Hannes Astok. Hänen vastuullaan on hankkeen toteutus ja yhteisten seminaarien ja opintomatkojen suunnittelu ja vetäminen sekä niistä raportoiminen. Tarton kaupunki otti hankkeessa suurimman toimintakokonaisuuden vetovastuun, ja Interreg IVC -sihteeristö myönsi Tartolle myös partneribudjetin muutoksen. Toiminta vuonna 2012 Projektipartneri, Bolognan kunta Italiassa, järjesti projektiseminaarin ja opintomatkan Seminaarin aiheena oli Social Media: How to take Challenge?, ja tilaisuudessa oli läsnä 39 partnerien edustajaa. Seminaarissa keskusteltiin myös tulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksista. Irlannin Kerryssä puolestaan järjestettiin projektiseminaari ja opintomatka Seminaarissa pureuduttiin julkisen sektorin sosiaalisen median käyttöön ja sen suunnitteluun, minkä toivotaan parantavan kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Tilaisuuteen osallistui 48 henkeä 11:stä partneriorganisaatiosta. ecitizen II -hankkeen viimeinen partneriseminaari ja opintomatka Unkariin Miskolcin kaupunkiin järjestettiin Seminaariin ja opintomatkaan saapui 40 osallistujaa, jotka edustivat 10 partneriorganisaatiota. Seminaarissa käsiteltiin kansalaisten osallistumista sähköisten palveluiden kehittämiseen, arvioitiin hankkeessa kehitettyä verkkomanuaalia ( ja keskusteltiin tulevista hankkeista. Projektin loppuseminaari järjestettiin yhdessä Tampereen seudun EU-toimiston kanssa Brysselissä Suomen lähetystön tiloissa. Seminaarissa korkeantason asiantuntijat Alankomaista, Tanskasta ja Virosta pitivät keskeiset puheenvuorot sähköisen hallinnon alalta. Hankkeen tuloksia esiteltiin, ja Euroopan komission edustaja valotti tulevia Smart Cities -aktiviteetteja. Tilaisuudessa puhui myös Euroopan parlamentin jäsen Kristiina Ojuland, joka kertoi näkemyksiään e-osallistumisen tulevaisuudesta ja painotti ecitizen II -hankkeen tuloksia ja vaikuttavuutta. Hankkeen päätuotos, yleiseurooppalainen e-osallistumisen hyvistä käytännöistä, uudistettiin projektipartnerien ehdotusten ja suositusten mukaisesti. Partnereiden pyynnöstä hankkeen toteutusaikaa jatkettiin rahoittajan hyväksymänä saakka. 13

14 5.3. Strengthening stakeholder engagement, dissemination and coordination of joint activities in the EUSBSR PA 4 Tausta ja tavoitteet Instituutin vetämä BSR InnoShip -hanke on yksi EU:n Itämeri-strategian puhtaamman merenkulun kehittämistä käsittelevän prioriteetti 4:n lippulaivahankkeista. Prioriteettialueen koordinaattorina toimii Tanskan merenkulkuhallinto (Danish Maritime Authority). Instituutti sai syyskuussa 2011 prioriteettialueen koordinaattorilta tehtäväkseen koordinoida prioriteettialueen teknisen avun hanketta sekä valmistella projektisuunnitelma ja rahoitushakemus Euroopan komission aluepääosastolle. Strengthening stakeholder engagement, dissemination and coordination of joint activities in the EUSBSR PA 4 -hankkeen tavoitteena on parantaa prioriteettialueen yhteensä seitsemän lippulaivahankkeen välistä yhteistyötä erityisesti hankkeiden viestintään ja sidosryhmäyhteistyöhön liittyen. Hankkeessa järjestetään lippulaivahankkeiden yhteisiä sidosryhmätapahtumia eri puolilla Itämeren aluetta ja toteutetaan yhteisiä viestintätoimenpiteitä. Rahoitus ja partnerit Suomen Itämeri-instituutti toimii hankkeen vetäjänä. Hankkeeseen osallistuvat kaikki seitsemän prioriteettialue 4:n lippulaivahanketta, ja sen toimintaa ohjaa Tanskan merenkulkuhallinto. Euroopan komission aluepääosasto rahoittaa hanketta eurolla. Toiminta vuonna 2012 Instituutti järjesti Göteborgissa European Maritime Dayn yhteydessä kokouksen PA Shipin flagship-projekteille. Kokoukseen osallistuivat useimmat prioriteetin lippulaivahankkeet. Osana TAhanketta instituutti organisoi PA Shipin yhteisen näyttelyosaston Baltic Development Forum Summitin / EU:n Itämeri-strategian Annual Forumin yhteydessä Kööpenhaminassa Instituutti järjesti TA-hankkeen kautta myös merenkulkuun liittyvän session osana foorumin ohjelmaa. Instituutti järjesti yhdessä HELCOM:n kanssa No Special Fee -workshopin Kööpenhaminassa Workshopin tulokset tukevat HELCOM:n toimintaa No Special Fee -järjestelyn edistämiseksi. Lisäksi hankkeessa laadittiin PA Shipin yhteinen esite ja roll-up ja alettiin valmistella laajempaa vuonna 2013 julkaistavaa esitettä SMART EUROPE Smart strategies to create innovation-based jobs in regions of Europe Tausta ja tavoitteet Smart Europe -hankkeen tavoitteena on edistää alueellisten innovaatiopohjaisten työpaikkojen syntymistä. Hankkeessa paikallistetaan hyviä käytäntöjä ja autetaan hankepartnereita kehittämään alueelleen soveltuvia käytännön toimenpiteitä innovaatioon perustuvan yritystoiminnan tukemiseksi. Hankkeessa kukin partneri järjestää alueellaan ns. vertaisarvioinnin (peer review), jonka aikana 3-4 muuta partneria arvioivat alueen innovaatioympäristöä omien alueellisten eksperttiensä avulla. Rahoitus ja partnerit Smart Europe -hankkeessa on mukana 13 partneriorganisaatiota 11 Euroopan maasta: Flevolandin provinssi (NL), Assembly of European Regions, Manchester Metropolitan University (UK), Veneto Region (IT), Veneto Innovazione (IT), Provincia di Bologna (IT), Észak-Alföld Regional Development Agency (HU), Maramures County Council (RO), ALMI Mid Sweden (SWE), Patras Science Park (GR), County of Sør-Trøndelag (NO), Avila County Council (ES) ja Baltic Institute of Finland (FI). 14

15 Hankkeen kokonaisbudjetti on 1,86 MEUR ja instituutin budjetti on ,04 EUR. Toiminta vuonna 2012 Hanke käynnistyi suunnitelman mukaisesti tammikuussa 2012 Bolognasssa järjestettävällä aloituskokouksella, johon instituutti osallistui. Maaliskuussa instituutti järjesti hankkeen kaksipäiväisen seminaarin, jossa alueen hyvänä käytäntönä esiteltiin Demola, ja jossa sovittiin vertaisarviointien aikatauluista. Instituutti on osallistunut kahteen vertaisarviointiin, joista ensimmäinen järjestettiin lokakuussa Debrecenissä, Unkarissa ja toinen marraskuussa Bolognassa, Italiassa. Instituutin edustajan lisäksi Debrecenin arvioinnissa olivat mukana ekspertit Pirkanmaan liitosta ja Tampereen yliopistolta. Bolognan arvioinnissa mukana olivat ekspertit Pirkanmaan liitosta sekä Uudelta Tehtaalta TR3S Towards Regional specialisation for Smart growth spirit Tausta ja tavoitteet TR3S-hankkeen perusidea pohjautuu Eurooppa strategian kolmeen prioriteettiin: älykäs kasvu, kestävä kasvu ja osallistava kasvu. Näistä TRES keskittyy erityisesti vahvistamaan älykästä kasvua Euroopan eri alueilla sekä edistämään alueiden erikoistumista tukevien strategioiden laatimista. Päätavoite on tarjota keskustelualusta poliittisen tietämyksen niille alueellisille ja alueidenvälisille sidosryhmille, jotka ovat vastuussa alueellisista erikoistumisstrategioista tehtävistä päätöksistä. Hankkeen aikana älykästä kasvua ja alueiden älykkäitä erikoistumisstrategioita käsitellään monipuolisesti. Poliittiset päättäjät tuodaan yhteen analysoimaan, vertailemaan ja arvioimaan innovaatiovalintojaan, painopisteitään ja strategioitaan. Alueelliset innovaatiojärjestelmät haastetaan kyseenalaistamaan omat ratkaisunsa ja arvioimaan vaikutustaan alueen kilpailukykyyn. Alueet luovat strategisen vision siitä, mihin heidän kannattaa erikoistua tulevaisuuden osaamistaloudessa, minkä pohjalta vaatimukset alueiden yrityskannoille määritellään vastaamaan älykkään kasvun haasteeseen. Yritysten innovaatiokyvyn edistämiseksi kehitetään yhdessä uusia tukitoimia, jotta ne vastaisivat entistä paremmin maailmanlaajuisia haasteisiin ja Euroopan unionin tavoitteisiin. Hankkeessa identifioidaan kunkin projektipartnerin alueellisia innovaatioaiheisia hyviä käytäntöjä, joita esitellään muille partnereille. Rahoitus ja partnerit Hankkeessa on mukana 10 partneria. Hankkeen pääpartnerina toimii espanjalainen Tecnalia ja suomalaisena partnerina on Suomen Itämeri-instituutti. Muita partnereita ovat Scottish Enterprise (UK), Regional Development agency of the Basque Country (ES), Pannon Business Network Association (HU), Valga County Government (EE), Piedmont Region (IT), Bucharest-Ilfov Regional Development Agency (RO), Lubelskie Voivodeship (PL) ja Stuttgart Region Economic Development Corporation (DE). Hankkeen kokonaisbudjetti on 1,51 miljoonaa euroa, ja instituutin budjetti on euroa. Toiminta vuonna 2012 Hanke käynnistyi suunnitelman mukaisesti maaliskuussa 2012 Bilbaossa järjestetyllä aloituskokouksella, johon instituutti osallistui. Instituutti osallistui myös Tallinnassa syyskuussa järjestettyyn kaksipäiväiseen seminaariin, jossa ohjausryhmän kokouksen lisäksi esiteltiin virolaista partnerialuetta. 15

16 Instituutti vastaa hankkeessa kommunikaatio-osiosta ja on ollut vastuussa yleisten kommunikaatioon liittyvien tehtävien lisäksi hankkeen verkkosivun hankinnasta sekä ylläpidosta. Verkkosivu löytyy osoitteesta Instituutti on myös ollut vastuussa hankkeen logon hankinnasta. Hankkeessa esiteltäviksi alueellisiksi hyviksi käytännöiksi valittiin Uusi Tehdas ja BioMediTech, joiden kuvaukset tehtiin yhteistyössä ko. organisaatioiden edustajien kanssa BALTIC BIRD - Improved accessibility of the Baltic Sea Region by air transport Tausta ja tavoitteet BALTIC BIRD -hankkeen taustalla ovat Itämeren aluerakenteen ja maantieteellisten olosuhteiden (pitkät etäisyydet, merelliset etäisyydet) asettamat haasteet alueen eri osien saavutettavuudelle sekä taloudelliselle ja sosiaaliselle koheesiolle Itämeren alueella. Korkeatasoisen ja toimivan lentoliikenteen merkitys on alueelle erityisen suuri. BALTIC BIRD -hankkeen tavoitteena on lentosaavutettavuuden ja intermodaalisten liikenneyhteyksien parantaminen Itämeren alueen perifeerisillä alueilla. Näillä tavoitteilla hanke edistää sosioekonomista koheesiota, talouskasvua sekä myös kestävää kehitystä osallistuvilla alueilla. Hanke tähtää uusien lentoyhteyksien syntymiseen Itämeren alueella yhteisillä alueiden välisillä, hyviin käytäntöihin perustuvilla toimenpiteillä, joihin kuuluvat lentoliikenteen markkina-analyysit (matkustaja- ja lentoreittipotentiaali), yhteiset lentoasemien ja lentoreittien markkinointitoimenpiteet, lentoliikenteen julkisen palvelun velvoitetta (PSO) ja reittikehitysrahastoja (RDF) koskeva manuaali sekä matkailumarkkinointistrategioiden ja matkailukohteiden kehittämistä koskevat toimenpiteet. BALTIC BIRD -hankkeessa edistetään myös parempia intermodaalisia yhteyksiä lentoliikenteen ja julkisen lentokenttäliikenteen välillä toteuttamalla siihen liittyviä tarve- ja SWOT-analyysejä ja levittämällä hyviä käytäntöjä osallistuvien alueiden välillä. Sijaintinsa, pitkien etäisyyksiensä ja Itämeren alueelle tuomansa taloudellisen merkityksensä ja potentiaalinsa kautta hankkeen tavoitteet ovat erityisen relevantteja Suomelle ja sen eri alueille. Näin ollen hankkeen suomalaisten partnereiden ja alueiden määrä on myös merkittävä. Rahoitus ja partnerit BALTIC BIRD -hankkeen vetäjänä toimii Brandenburgin osavaltion talous- ja Eurooppa-asioiden ministeriö (Ministry of Economics and European Affairs of the Region Brandenburg). Suomalaisia partnereita ovat Suomen Itämeri-instituutti, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Savonlinnan seudun kuntayhtymä, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy, Elinkeinoyhtiö InLike Oy (Inari), Oulun yliopisto ja Etelä-Pohjanmaan liitto. Suomen Itämeri-instituutti toimii hankkeessa yhden työpaketin vetäjänä ja vastaa hankkeen toiminnoista Pirkanmaalla. Muista Itämeren alueen maista hankkeeseen osallistuu partnereina lentokenttäyhtiöitä sekä alue- ja paikallishallinnon organisaatioita Latviasta, Norjasta, Puolasta, Ruotsista, Saksasta ja Tanskasta. Yhteensä hankkeeseen osallistuu 20 partneria. Vuosina toteutettava hanke hyväksyttiin rahoitettavaksi EU:n Itämeren alueen ohjelman neljännellä hakukierroksella Hankkeen kokonaisbudjetti on 2,87 miljoonaa euroa, ja instituutin budjetti on euroa. Toiminta vuonna 2012 Instituutti osallistui Baltic Bird -hankkeen kickoffiin, joka järjestettiin Potsdamissa Tapahtuman yhteydessä järjestettiin myös hankkeen ensimmäinen ohjausryhmän kokous ja hankkeen 16

17 suomalaisten partnereiden kokous. Instituutti isännöi BALTIC BIRD hankkeen partnereiden yhteistä kokousta Tampereella Kokouksessa käsiteltiin mm. yhteisiä hankkeessa toteutettavia matkustajapotentiaali- ja lentoreittiselvityksiä sekä hankkeen partnerialueiden esittäytymistä Euroopan johtavassa lentoliikennealan ROUTES EUROPE tapahtumassa. Kokoukseen osallistui noin 30 edustajaa hankkeen kaikista partneriorganisaatioista. Kokouksen yhteydessä instituutti järjesti osallistujille vierailun Tampere-Pirkkalan lentoasemalle ja isännöi iltatilaisuutta tiloissaan. Instituutti/Pirkanmaa oli edustettuna Baltic Bird hankkeen kautta Euroopan johtavassa lentoliikennealan ROUTES EUROPE tapahtumassa, joka järjestettiin Tallinnassa Vuoden 2012 vaativimpana hanketoimenpiteenä instituutti toteutti kesällä ja syksyllä kilpailutuksen hankkeeseen osallistuville suomalaisille lentokentille tehtävistä matkustaja-analyyseistä. Analyysit ovat yksi hankkeen päätuotoksista, ja ne toteutetaan vuoden 2013 aikana. Konsultiksi valittiin MKmetric Saksasta, ja se aloitti työnsä vuoden 2013 alussa. Tampereen seudulla hanketoimintoja ohjaa Tampereen kauppakamarin koordinoima lentoliikenteen kehittämisryhmä, jossa ovat kauppakamarin lisäksi edustettuina Tampere-Pirkkalan lentoasema, Tampereen kaupunki, Pirkkalan kunta, Tredea Oy, Ramboll Oy ja Suomen Itämeri-instituutti. Ryhmä kokoontui instituutissa Baltic Bird hankkeen asiantuntijana työskentelevän Mikko Salon johdolla seitsemän kertaa vuoden 2012 aikana BSR QUICK Qualification, Innovation, Cooperation and Keybusiness for Small and Medium Enterprises in the Baltic Sea Region Tausta ja tavoitteet BSR QUICK vahvistaa pk-yritysten innovaatiokykyä ja kompetensseja Itämeren alueella. Hankkeen tavoitteina ovat ammatillisen koulutuksen laadun ja erityisesti jatkokoulutuksen tehostaminen, kasvavaan työvoimapulaan vastaaminen, työvoiman liikkuvuuden lisääminen sekä yritysten kansainvälistymisen ja rajat ylittävän yhteistyön tukeminen Itämeren alueella. Rahoitus ja partnerit Instituutti on partnerina myös toisessa EU:n Itämeren ohjelman toisella hakukierroksella hyväksytyssä hankkeessa. BSR QUICK -hankkeen vetäjänä toimii saksalainen Itämeren alueen pk-yritysten välisen yhteistyön edistämiseen erikoistunut Hanseatic Parliament -organisaatio. Hankkeeseen osallistuu kauppakamareita, pk-sektorin järjestöjä, korkeakouluja ja tutkimusyksiköitä sekä alue- ja paikallishallinnon organisaatioita Suomen lisäksi Latviasta, Liettuasta, Norjasta, Puolasta, Ruotsista, Saksasta, Tanskasta, Valko-Venäjältä ja Virosta (yhteensä 40 partneria). Vuosina toteutettavan hankkeen kokonaisbudjetti on 3,7 miljoonaa euroa. Suomen Itämeri-instituutti toimii hankkeessa yhden työpaketin vetäjänä. Instituutin partneribudjetti on euroa. Toiminta vuonna 2012 Vuoden 2012 tärkeimpänä tehtävä BSR QUICK -hankkeessa oli aloittaa hankkeen päätuotoksiin kuuluvaan alueellisista innovaatiopolitiikkaa sekä pk-sektorin kehittämistä koskevan strategiapaperin valmistelu. Strategia ja sen taustaselvitys esiteltiin toukokuussa 2012 hankkeen mittavassa 7th Hanseatic Conference Innovation promotion and innovation strategies in regional policies around the Mare Balticum -tapahtumassa Hampurissa. Esa Kokkonen esitteli strategiapaperin Innovation in Regional Policy. 17

18 Berlinissä järjestettiin BSR QUICK -projektin työtapaaminen. BSR QUICK ja Hansaparlamentti järjestivät laajan lopputapaamisen Brysselissä BSR QUICK -kokouksessa keskityttiin hankkeen kolmen vuoden saavutuksiin. Instituutti oli mukana kokouksessa BalticSupply Interregional SME Supply Clusters along the Northeast Corridor Tausta ja tavoitteet Hankkeessa keskitytään hankintamarkkinoiden kehittämiseen ja erityisesti pk-yritysten pääsyn edistämiseen kansainvälisille hankintamarkkinoille Itämeren ja Pohjanmeren alueet käsittävällä 160 miljoonan asukkaan Koillis-Euroopan vyöhykkeellä (Northeast Corridor). Tarkoituksena on muodostaa Itämeren alueella kolme toiminnallista alihankintaklusteria: meriteollisuus, energia sekä ruoka ja terveys. Rahoitus ja partnerit Suomen Itämeri-instituutti on partnerina EU:n Itämeren ohjelman toisella hakukierroksella syyskuussa 2009 hyväksytyssä BalticSupply-hankkeessa. Hankkeen vetäjänä toimii Bremenin talous- ja satamaasioiden ministeriö. Hankkeeseen osallistuu kauppakamareita, yrityskehitysorganisaatioita, yliopistoja sekä alue- ja paikallishallinnon organisaatioita Suomen lisäksi Latviasta, Liettuasta, Puolasta, Ruotsista, Saksasta ja Tanskasta ja Virosta (yhteensä 16 partneria). Vuosina toteutettavan hankkeen kokonaisbudjetti on 3,6 miljoonaa euroa. Suomen Itämeri-instituutti toimii hankkeessa yhden työpaketin vetäjänä. Instituutin partneribudjetti on euroa. Instituutti sai lisärahoitusta workshopin järjestämiseen ScanBalt Forum -tapahtuman yhteydessä , minkä ansiosta Instituutin partneribudjetiksi muodostui lopulta ,62 euroa. Pohjanmeren alueella toimii sisarprojekti North Sea Supply Connect. Toiminta vuonna 2012 Hankkeiden yhteinen päätuotos on European Business Support Network -portaali, joka avattiin tammikuussa 2012 osoitteeseen eubizz.net. Instituutti osallistui BalticSupplyn ja sen Pohjanmeren alueen sisarprojektin, North Sea Supply Connectin, järjestämään yhteiseen tapaamiseen Sustainable Energy -konferenssin yhteydessä Edinburgh ssa Tapaamisen yhteydessä kokoontui ensimmäistä kertaa molempien projektien yhteinen kansainvälinen neuvottelukunta, jossa Suomea edustaa Thomas Palmgren, Suomen Yrittäjien kansainvälisten asioiden päällikkö ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsen. Instituutti osallistui BalticSupply-projektin työkokouksiin Hampurissa ja Göteborgissa Tilaisuuksissa käsiteltiin European Business Support Network -portaalia. Portaali on paitsi instituutin vetämän työpaketin, myös koko projektin päätuotos, jolla pyritään edistämään pk-yritysten pääsyä kansainvälisille hankintamarkkinoille. Vuonna 2012 hankkeessa järjestettiin kaksi yritysseminaaria Suomessa. Maaliskuussa pidettiin Sastamalassa yhteisseminaari, jossa käsiteltiin hankinta-asioita monesta eri näkökulmasta. Seminaariin osallistui noin 25 yritysten edustajaa. Marraskuussa pidetyn ScanBalt Forum tapahtuman aikana puolestaan Instituutti järjesti session, jossa esiteltiin hankkeen tuloksia sekä markkinoitiin eubizz.netportaalia. ScanBalt Forumin aikana hanke ja sen tulokset saivat merkittävää näkyvyyttä EU:n ja Itämeren alueen eri verkostoissa, mikä tekee tapahtumasta erään BalticSupplyn onnistuneimmista markkinointiponnistuksista. BalticSupply järjesti laajan projektitapaamisen kansainvälisen laivanrakennus- ja merenkulkuteknologiatapahtuman yhteydessä Hampurissa Instituutti järjesti yhteistyössä BalticSupply hankkeen virolaisen partnerin EMI-ECOn kanssa BalticSupply hankkeeseen kuuluvan 18

19 "Seminar of and for ClusterMasters - Leading off Est-FIN border crossing clusters seminaarin Viron ja Suomen välisestä klusteriyhteistyöstä Tallinnassa Seminaariin osallistui Viron talousministeriön ja Suomen työ- ja elinkeinoministeriön klusteripolitiikasta vastaavia virkamiehiä, suomalaisia ja virolaisia klusterifasilitaattoreita ja tutkijoita. Hankkeen loppuseminaari pidettiin Bremenissä. Työkokouksessa käsiteltiin European Business Support Network -portaaliin luotavien pilottipalveluiden viimeistelyä, ja portaalin ylläpidon varmistamiseksi tulevaisuudessakin laadittiin kokouksessa yhteistyöpöytäkirja Vaahto - valtakunnallinen tuottaja- ja välittäjähanke Tausta ja tavoitteet Suomen Itämeri-instituutti toimii osatoteuttajana Manner-Suomen ESR-ohjelman rahoittamassa ja Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Fimic ry:n/music Finland ry:n vetämässä VAAHTO - Valtakunnallisessa tuottaja- ja välittäjähankkeessa. Hankkeen päätavoite on uusien toimintamallien luominen esittävän taiteen, erityisesti musiikin ja tanssin vapaalle kentälle. Vaahto-hankkeen tavoitteena olevat uudet toimintamallit ovat osa laajaa Suomen musiikkikentän kotimaan toiminnan kehitysprojektia. Vaahto-hankkeessa kehitettävät uudet tuotteet ja toimintamallit siirtyvät hankkeen päätyttyä soveltuvin osin osaksi Music Finlandin pysyvää toimintaa. Tuloksia ja hyviä käytäntöjä tulevat hyödyntämään myös muut hankkeen suunnittelussa mukana olleet tahot. Rahoitus ja partnerit Vaahto-hankkeen osatoteuttajat ovat Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Suomen Itämeri-instituutti. Projektissa yhteistyökumppaneina ovat Music Finlandin jäsenjärjestöt Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teosto ry, Suomen Muusikkojen Liitto ry, Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry ja Suomen Säveltäjät ry, Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry, Suomen Jazzliitto ry, Läntinen tanssin aluekeskus yhdistys ry, Sisä-Suomen tanssin aluekeskus/pirkanmaan Tanssin Keskus ry ja Itäinen tanssin aluekeskus/ Tanssitaiteen tuki ry, Tullikamarin kulttuurikeskus/ Tampereen Musiikkijuhlat sekä Oulun ja Järvenpään kaupungit. Osana Vaahto-hanketta Suomen Itämeri-instituutti toteuttaa vuosien 2012 ja 2013 Musiikki ja Media - tapahtumien yhteyteen Tampereelle Baltian ja Venäjän markkinoille fokusoituneen sisältökokonaisuuden sekä tukee välittävän portaan yritysten vientiponnisteluja Tallin Music Week - showcasealustalla. Näiden hanketoimenpiteiden tavoitteena on tehostaa suomalaisten ja venäläisten sekä Baltian maiden musiikki- ja muiden esittävän taiteen toimijoiden yhteistyötä ja konkreettisesti aikaansaada uusia kontakteja, verkostoja ja bilateraalista kaupankäyntiä vahvistamalla yhteydenpitoa sekä agenttien toimintaedellytyksiä. Lisäksi osana instituutin koordinoimaa Vaahto-hankkeen toimintaa Tampereen Musiikkijuhlat toimii työelämävalmennuksen harjoittelupaikkana Tampere Jazz Happeningin, Tampere Biennalen ja Tampereen Sävelen ostamisprosessien seuraamisen osalta. Manner-Suomen ESR-ohjelmasta rahoitettava hanke alkoi ja päättyy Hankkeen kokonaisbudjetti on euroa, josta instituutin osatoteuttajabudjetin osuus on euroa. Toiminta vuonna 2012 Vuonna 2012 tärkeimpänä instituutin osatoteuttajaroolin kuuluvana hanketapahtumana Suomen Musiikki & Media-Tapahtumat S.M.M. Oy:n toteutti yhdessä Suomen Itämeri-instituutin kanssa Musiikki & Media -tapahtuman yhteydessä Baltian ja Venäjän markkinoille fokusoituneen sisältökokonaisuuden, joka koostui seminaariohjelmasta ja erilaisista verkostotapaamisista. Tämän Vaahto-hankkeeseen kuuluvan osion tavoitteena oli vahvistaa välittäjäportaan toimintaa tehostamalla suomalaisten, venäläisten ja baltialaisten toimijoiden 19

20 yhteistyötä ja konkreettisesti aikaansaada uusia kontakteja, verkostoja ja monensuuntaista kaupankäyntiä. Hankkeen kautta tapahtumiin osallistui puolenkymmentä johtavaa venäläisiä musiikkialan toimijaa ja suuri joukko suomalaisia musiikkialan ammattilaisia. Musiikki & Media tapahtuman yhteydessä instituutti oli mukana järjestämässä myös Meet Estonia verkostoitumis- ja showcase-tapahtumaa yhteistyössä Tallinn Music Week organisaation kanssa. Vuonna hankkeessa 2012 aloitettiin myös työelämävalmennus Tampereen Musiikkijuhlilla ja valmisteltiin Tallinn Music Weekin yhteydessä keväällä 2014 järjestettäviä tapahtumia Pietari Business Campus osaamisverkosto Tausta ja tavoitteet Pietari Business Campus hanke oli suomalaisten Pietarin markkinoilla toimivien yritysten muodostama osaamisverkosto, joka toimi Tekesin Liito-ohjelman tukemana saakka. Pietari Business Campus -jatkohankkeen tarkoituksena oli edelleen kehittää yritysten yhdessä oppimista jalkauttamalla toisilta oppimisen malleja jäsenyritysten venäjänkielisen henkilöstön keskuuteen, tutkimalla oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksia Venäjällä ja luomalla kumppanuuksia paikallisiin toimijoihin molempia osa-puolia hyödyttävien koulutushankkeiden aikaansaamiseksi sekä paikallisen rahoituksen hankkimiseksi. Lisäksi hankkeella jatkettiin vuosina toteutetussa RekryPietari - lähialueyhteistyöhankkeessa aloitettua suomalaisten yritysten ja pietarilaisten työvoimatoimistojen välistä rekrytointiyhteistyötä ja rekrytointipalveluiden kehittämistä Pietarissa. Rahoitus ja partnerit Hankkeen koordinaattorina toimii Suomen Itämeri-instituutti ja venäläisenä pääpartnerina Pietarin kaupungin talouskomitea yhdessä työ- ja työllisyyskomitean kanssa. Pietarin kaupunginhallinnosta myös koulutuskomitea osallistuu hankkeeseen. Hanke liittyy kiinteästi Pietarin kaupungin innovaatioohjelmaan tukemalla Pietarin kaupungin tavoitteita ulkomaisten investointien houkuttelemiseen sekä ammatillisen- ja täydennyskoulutuksen kehittämiseen liittyen. Tampereen työ- ja elinkeinotoimisto toimii hankkeen suomalaisena asiantuntijana rekrytointialan yhteistyön osalta. Hankkeeseen osallistuvat seuraavat yritykset: A-Insinöörit Oy, Nokian Renkaat Oyj, Teknikum Oy, TP- Kunnossapito Oy, Tikkurila Oyj ja Valio Oy. Työ- ja elinkeinoministeriön lähialueyhteistyövaroin rahoittaman hankkeen budjetti on euroa, jos instituutin osuus on euroa. Toiminta vuonna 2012 Vuosina hankkeessa toteutettiin noin 20:lle osallistujalle suunnattu Venäjän kaupan Nottbeck-koulutusohjelman pilotti, jonka kohderyhmänä olivat PBC-jäsenyritysten suomalaiset ja venäläiset työntekijät. Seitsemän Pietarissa ja Tampereella järjestettävän 2,5 päivän moduulin muodossa toteutettavan ohjelman laajuus oli 40 opintopistettä. Pietari Business Campus -hankkeen Nottbeck-pilottiohjelman valmistujaisjuhla järjestettiin Tampereen yliopiston ja Suomen Itämeri-instituutin tiloissa PBC Nottbeck -ohjelman opiskelijat esittelivät tutkielmansa, ja opiskelijoille luovutettiin todistukset. Hankkeen loppuraportti laadittiin kevään 2012 aikana. Hankkeen tuloksia hyödynnetään bio- ja hyvinvointialojen Pietari-yhteistyön edistämisessä ja Nottbeckien jäljillä hankkeessa. Pietarin talousyliopisto, Tampereen yliopisto sekä Tampereen teknillisen yliopisto yhteistyössä instituutin kanssa pyrkivät hyödyntämään hankkeessa pilotoitua Nottbeck-koulutusohjelmaa myös tulevissa Venäjän kaupan koulutusohjelmissaan ja hankkeissaan. 20